{"id":1073,"date":"2020-09-09T21:10:00","date_gmt":"2020-09-09T18:10:00","guid":{"rendered":"https:\/\/cceel.uef.fi\/?p=1073"},"modified":"2021-05-26T14:57:45","modified_gmt":"2021-05-26T11:57:45","slug":"urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/","title":{"rendered":"Urgenda Ratkaisu – Ilamsto-Oikeudenk\u00e4ynnit ja tuomioistuinten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa?"},"content":{"rendered":"\n

Pekka Niemel\u00e4<\/strong><\/a>,\u00a0tutkijatohtori, UEF Law School 2020-2022. <\/p>\n\n\n\n

Photo by Markus Spiske<\/a> on Unsplash<\/a>.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Hollannin korkein antoi joulukuussa 2019 uraauurtavan Urgenda-<\/em>ratkaisun<\/a>, jonka mukaan ilmastonmuutos uhkaa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa<\/a> (EIS) turvattuja oikeuksia, kuten oikeutta el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se velvoitti Hollannin hallituksen kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja nostamaan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen kunnianhimoa 25:een prosenttiin vuoden 2020 loppuun menness\u00e4 perusteella, ettei maan aiempi tavoite v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta turvannut riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla n\u00e4iden ihmisoikeuksien toteutumista. Hollannin hallitus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin saavuttaakseen vaaditun 25 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystason t\u00e4m\u00e4n vuoden loppuun menness\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Erityyppisi\u00e4 ilmasto-oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 on parhaillaan vireill\u00e4 sadoittain ymp\u00e4ri maailmaa. Urgenda <\/em>on ensimm\u00e4inen tapaus, jossa valtio on velvoitettu kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastopolitiikkaansa ihmisoikeusn\u00e4k\u00f6kohtien perusteella. Urgenda-<\/em>ratkaisu nostaa esiin kaksi t\u00e4ss\u00e4 blogissa k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4: voidaanko Hollannin korkeimman oikeuden ihmisoikeuksia koskevaa analyysi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muissa ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneiss\u00e4 ja mik\u00e4 rooli tuomioistuimilla ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n voi olla ilmastonmuutoksen torjunnassa?<\/p>\n\n\n\n

Urgenda-ratkaisun keskeiset kysymykset<\/p>\n\n\n\n

Urgenda<\/em>-tapauksessa tapauksen nime\u00e4 kantava hollantilainen kansalaisj\u00e4rjest\u00f6 v\u00e4itti, ett\u00e4 Hollannin vuodelle 2020 asettama p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite oli riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja loukkasi Hollannissa asuvien ihmisten oikeutta el\u00e4m\u00e4\u00e4n (EIS Artikla 2) sek\u00e4 yksityis- ja perhe-el\u00e4m\u00e4\u00e4n (Artikla 8). T\u00e4m\u00e4n johdosta Urgenda-j\u00e4rjest\u00f6 vaati, ett\u00e4 tuomioistuinten on velvoitettava maan hallitus v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 25 prosentilla vuoden 2020 loppuun menness\u00e4. Hollannin valtio kuitenkin kiisti, ett\u00e4 vaadittu p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystaso olisi oikeudellisesti velvoittava, tai ett\u00e4 Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloista 2 ja 8 voitaisiin johtaa velvollisuus ryhty\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT)<\/a> ei ole t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ottanut kantaa ilmastonmuutokseen. Hollannin korkein oikeus kuitenkin piti EIT:n aiemman ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n perusteella selv\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklat 2 ja 8 loivat Hollannin valtiolle positiivisen toimintavelvollisuuden ilmastonmuutoksen torjumiseksi, koska ilmastonmuutoksen aiheuttama uhka oli v\u00e4lit\u00f6n ja todellinen. T\u00e4h\u00e4n ei vaikuttanut se, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen haittavaikutukset ilmenev\u00e4t hitaasti, osin vasta vuosikymmenten kuluessa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 oikeus viittasi merenpinnan nousun Hollannille aiheuttamaan eksistentiaaliseen uhkaan. Urgenda-<\/em>ratkaisun taustalla oli osapuolten yksimielisyys ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista \u2013 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isist\u00e4 helleaalloista, kuivuudesta, j\u00e4\u00e4tik\u00f6iden sulamisesta ja merenpinnan noususta. Osapuolet olivat yksimielisi\u00e4 my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 maapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu tulee rajata Pariisin sopimuksen<\/a> mukaisesti. Pariisin sopimuksen keskeisen\u00e4 tavoitteena on rajoittaa \u201cmaapallon keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousu selv\u00e4sti alle 2 \u00b0C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan\u201d ja pyrki\u00e4 \u201ctoimiin, joilla l\u00e4mp\u00f6tilan nousu saataisiin rajattua 1,5 \u00b0C:een suhteessa esiteolliseen aikaan tiedostaen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4isi merkitt\u00e4v\u00e4sti ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskej\u00e4 ja vaikutuksia.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Tuomioistuin piti ep\u00e4relevanttina Hollannin hallituksen esitt\u00e4m\u00e4\u00e4 argumenttia, ettei sen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimilla ole mit\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n merkityst\u00e4 ilmastonmuutoksen torjunnassa johtuen maan pienest\u00e4 osuudesta globaaleista kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Korkein oikeus katsoi, ett\u00e4 jokaisen valtion vastuulla on tehd\u00e4 omien mahdollisuuksiensa rajoissa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4. T\u00e4t\u00e4 vastuuperiaatetta tukivat paitsi YK:n ilmastosopimusj\u00e4rjestelm\u00e4n keskeiset m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset niin my\u00f6s YK:n alaisen Kansainv\u00e4lisen oikeuden toimikunnan<\/a> valtiovastuuta koskevat artiklat<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Asettaessaan valtiolle 25 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysvelvoitteen, korkein oikeus nojasi hallitustenv\u00e4lisen ilmastopaneelin IPCC:n Nelj\u00e4nteen arviointiraporttiin vuodelta 2007<\/a>. Sen mukaan maapallon keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen l\u00e4mp\u00f6tilannousun rajaaminen kahteen asteeseen edellytt\u00e4\u00e4 kehittyneilt\u00e4 valtioilta 25-40 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 menness\u00e4. T\u00e4h\u00e4n haarukkaan on toistuvasti viitattu raportin julkaisua seuranneiden ilmastohuippukokousten p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmissa ja EU:n kannanotoissa. Lis\u00e4ksi 25-40 prosentin v\u00e4hennystavoite oli ollut Hollannin oman ilmastopolitiikan l\u00e4ht\u00f6kohta vuoteen 2011 asti. Korkein oikeus viittasi my\u00f6s siihen, ett\u00e4 vuoden 2007 j\u00e4lkeen oli tullut ilmeiseksi, ett\u00e4 turvallisena pidett\u00e4v\u00e4 l\u00e4mp\u00f6tilan nousu olikin vain 1,5 astetta, ja ett\u00e4 l\u00e4mpenemisen rajaaminen t\u00e4h\u00e4n edellytti entist\u00e4 nopeampia ja mittavampia p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimia. Hollannin (ja EU:n) asettama 20 prosentin v\u00e4hennystavoite oli siten liian riskialtis ja osin ep\u00e4realistinen strategia ottaen huomioon my\u00f6hemmin tarkoitetuksi teht\u00e4vien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten tarvittava mittaluokka ja niiden aiheuttamat taloudelliset kustannukset.<\/p>\n\n\n\n

Korkein oikeus katsoi t\u00e4ll\u00e4 perusteella, ettei 20 prosentin v\u00e4hennystavoite riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla taannut Euroopan ihmisoikeussopimuksen artikloissa 2 ja 8 turvattujen oikeuksien toteutumista, vaan IPCC:n raporttiin sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 25-40 prosentin v\u00e4hennystasoa oli pidett\u00e4v\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena minimitavoitteena, johon kehittyneiden valtioiden tulisi ylt\u00e4\u00e4 vuoteen 2020 menness\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystason asettaminen haarukan alap\u00e4\u00e4h\u00e4n, 25 prosenttiin, oli ainoa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen vaihtoehto ottaen huomioon v\u00e4hennysten toteuttamiselle j\u00e4ljell\u00e4 oleva aika. Ratkaisussa todettiin my\u00f6s, ett\u00e4 tavoitetta ei voinut pit\u00e4\u00e4 mahdottomana tai suhteettomana. Vaikka IPCC:n raportti ja siihen nojanneet p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmat ja kannanotot eiv\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n olleet oikeudellisesti sitovia, korkein oikeus katsoi, ett\u00e4 ne heijastivat sit\u00e4 normatiivista kehityst\u00e4 ja ymm\u00e4rryst\u00e4, joka oli tapahtunut ilmastonmuutoksen suhteen Euroopan ihmisoikeussopimuksen j\u00e4senvaltioiden keskuudessa, ja joka siten oli huomioitava artiklojen 2 ja 8 tulkinnassa. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hestymistapa pohjautui EIT:n oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u00e4n luomaan ns. common ground \u2013metodiin, johon tuomioistuin viittasi ensimm\u00e4isen kerran Demir and Baykara v Turkki<\/a> -tapauksessa, ja jonka mukaan EIT voi antaa ratkaisuissaan painoarvoa my\u00f6s oikeudellisille velvoitteille ja tieteelliselle tiedolle, jotka eiv\u00e4t suoraan sido vastaajavaltiota.<\/p>\n\n\n\n

Hollannin valtio v\u00e4itti my\u00f6s, ettei tuomioistuinten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 ole p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksist\u00e4: niiden toteuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 sosiaalisten ja taloudellisten n\u00e4k\u00f6kohtien punnintaa, joka on leimallisesti poliittista, kuuluen siten lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6vallan piiriin. Hollanti katsoi my\u00f6s, ett\u00e4 tuomioistuimen asettama p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystaso rinnastuu m\u00e4\u00e4r\u00e4ykseksi luoda tietynsis\u00e4lt\u00f6ist\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, mik\u00e4 my\u00f6s rikkoo eri valtioelinten v\u00e4lisen toimivallanjaon perusperiaatteita. Korkein oikeus kuitenkin katsoi tuomioistuinten teht\u00e4v\u00e4ksi varmistaa, ett\u00e4 poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t pysyv\u00e4t niiden oikeudellisten reunaehtojen sis\u00e4ll\u00e4, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t niiden harkintavallan rajoja ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen. Euroopan ihmisoikeussopimus on yksi tuota harkintavaltaa rajaava instrumentti ja Hollannin tuomioistuinten teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on tulkita sopimusta EIT:n ratkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti, joskus my\u00f6s valtion intressien vastaisesti, jos sopimuksessa turvattujen oikeuksien toteuttaminen t\u00e4t\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystason asettamista 25:een prosenttiin ei voitu my\u00f6sk\u00e4\u00e4n rinnastaa m\u00e4\u00e4r\u00e4ykseksi luoda tietynlaista lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, koska Hollannin valtiolla s\u00e4ilyi t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4inen oikeus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 niist\u00e4 politiikkakeinoista (ml. lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6), joilla v\u00e4hennystaso saavutetaan.<\/p>\n\n\n\n

Huomionarvoista on, ett\u00e4 EIT:en on juuri j\u00e4tetty valitus<\/a>, jossa joukko portugalilaisia nuoria ja lapsia katsoo 33:n EIS:n j\u00e4senvaltion (ml. Suomen) ilmastopolitiikan rikkovan heid\u00e4n artikloissa 2, 8 ja 14 turvattuja oikeuksiaan. Kuten Pauli Rautiainen toteaa tapausta koskevassa blogikirjoituksessaan<\/a>, on vaikeaa ennakoida, ottaako tuomioistuin asiaa ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n tutkittavaksi.<\/p>\n\n\n\n

Urgendan merkitys ja tuomioistuinten rooli taistelussa ilmastonmuutosta vastaan<\/p>\n\n\n\n

Urgenda <\/em>ratkaisua voi pit\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ennakkotapauksena. Se osoittaa, ett\u00e4 yleisist\u00e4 perus- ja ihmisoikeusvelvoitteista voidaan johtaa konkreettisia vaatimuksia valtion ilmastopolitiikalle. Hollannin korkeimman oikeuden ei tarvinnut arvioida Hollannin ilmastopolitiikan ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvien ihmisoikeusloukkauksien v\u00e4list\u00e4 syy-seuraussuhdetta, koska osapuolet olivat yksimielisi\u00e4 ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhan olemassaolosta. Perusoletuksena voidaankin pit\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuomioistuimet eiv\u00e4t kyseenalaista kasvihuonekaasujen ja ilmaston l\u00e4mpenemisen (ja sen seurannaisvaikutusten) v\u00e4list\u00e4 suhdetta. Toinen ja vaikeampi kysymys on se, mink\u00e4laista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 tuomioistuimet edellytt\u00e4v\u00e4t v\u00e4itetyist\u00e4 oikeudenloukkauksista. Urgendassa <\/em>oikeudenloukkaukset olivat vasta tulevaisuudessa realisoituvia ja niiden uhreiksi katsottiin Hollannin koko v\u00e4est\u00f6. Merenpinnan nousu uhkaa erityisesti Hollannin kaltaisia valtioita, joten on vaikea arvioida, miten tuomioistuimet suhtautuisivat ilmastonmuutokseen liittyviin ei-eksistentiaalisiin uhkiin, kuten erilaisiin s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ihin \u2013 voisivatko my\u00f6s ne riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla uhata Artikloissa 2 ja 8 turvattuja oikeuksia.<\/p>\n\n\n\n

Hollannin korkein oikeus johti 25 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystason IPCC:n Nelj\u00e4nnest\u00e4 arviointiraportista ja sit\u00e4 tukevista p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselmista ja kannanotoista. Yksi kysymys tulevaisuuden ilmasto-oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 ajatellen on, voitaisiinko samaa logiikkaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kyseenalaistamaan esimerkiksi EU:n ilmastopolitiikan kunnianhimo, jota pidet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4<\/a> 1,5 asteen tavoitteen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ongelmaksi muodostunee, etteiv\u00e4t yksityishenkil\u00f6t tai kansalaisj\u00e4rjest\u00f6t voi kyseenalaistaa EU:n ilmastopolitiikkaa ohjaavia lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6instrumentteja EU tuomioistuimissa asianosaisaseman puuttumisen vuoksi.  Asianosaisaseman olemassaolo edellytt\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 tietty s\u00e4\u00e4ntelyinstrumentti vaikuttaa suoraan yksitt\u00e4isen henkil\u00f6n oikeuksiin ja velvollisuuksiin, eik\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 asettava yleisen tason lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 helposti t\u00e4yt\u00e4 t\u00e4t\u00e4 perusedellytyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Juuri t\u00e4ll\u00e4 perusteella EU:n yleinen tuomioistuin hylk\u00e4sikin kanteen ns. People\u2019s Climate Case<\/em><\/a> -tapauksessa, miss\u00e4 joukko yksityishenkil\u00f6it\u00e4 vaatii EU:n keskeisen ilmastolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n kumoamista. Kantajien mukaan EU:n vuodelle 2030 asettama v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 40 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n ja rikkoo heid\u00e4n Euroopan perusoikeuskirjassa turvattuja oikeuksiaan, koska tavoite osaltaan vahvistaa s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6it\u00e4 ja siten lis\u00e4\u00e4 vaarallisen ilmastonmuutoksen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4. Kantajien mukaan EU:lla on tekninen ja taloudellinen kyky nostaa 2030 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 50 prosenttiin, mik\u00e4 on my\u00f6s ilmastotieteen ja Pariisin sopimuksen l\u00e4mp\u00f6tilatavoitteiden valossa ehdoton minimiv\u00e4hennystaso. Yleinen tuomioistuin seurasi ratkaisussaan<\/a> vakiintunutta oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 toteamalla, ettei mik\u00e4\u00e4n kanneoikeuden perusedellytyksist\u00e4 t\u00e4yttynyt, koska kanteen kohteena olleita lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6instrumentteja ei ollut \u201dosoitettu\u201d kantajille, eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n instrumenteista my\u00f6sk\u00e4\u00e4n koskenut kantajia \u201dsuoraan ja erikseen\u201d.<\/p>\n\n\n\n

Kantajat ovat valittaneet p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 EU tuomioistuimeen, mutta on vaikea ennustaa, l\u00f6ytyyk\u00f6 tuomioistuimelta rohkeutta muuttaa vakiintunutta asianosaisasemaa koskevaa oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4\u00e4n, koska se tulisi lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n tuomioistuimen tapauskuormaa, jopa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Urgendassa <\/em>kansalaisj\u00e4rjest\u00f6n asianosaisaseman mahdollisti kansallisen lain selke\u00e4 sanamuoto, mutta t\u00e4llainen prosessiv\u00e4yl\u00e4 on harvinainen. Yksityishenkil\u00f6iden ja\/tai kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen kanneoikeus edellytt\u00e4isi siis joko vakiintuneiden tulkintojen muutosta tai selkeit\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6uudistuksia.<\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s toimivallanjakoa koskevat perusperiaatteet voivat vesitt\u00e4\u00e4 Urgendan <\/em>kaltaiset ilmasto-oikeudenk\u00e4ynnit. Vaikka Hollannin korkein oikeus katsoi pysyv\u00e4ns\u00e4 omalla, lain soveltamiseen keskittyv\u00e4ll\u00e4 tontillaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen antaessaan, ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuomioistuimet p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t samaan lopputulokseen muissa valtioissa. Hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4st\u00e4 toimii Yhdysvalloissa vireill\u00e4 ollut Juliana<\/em><\/a>-tapaus, miss\u00e4 kantajina oli joukko nuoria ja lapsia. Heid\u00e4n mukaansa liittovaltion fossiilitaloutta tukeva toiminta uhkaa heid\u00e4n Yhdysvaltain perustuslaissa turvattuja oikeuksiaan vapauteen, el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja omistusoikeuteen, koska t\u00e4ll\u00e4 toiminnalla on syy-yhteys keskil\u00e4mp\u00f6tilan nousuun ja henkil\u00f6- ja omaisuusvahinkoja aiheuttaviin s\u00e4\u00e4n \u00e4\u00e4ri-ilmi\u00f6ihin. Kanne perustuu ns. public trust -ajattelulle, jonka mukaan ilmakeh\u00e4 on maaper\u00e4\u00e4n ja mereen rinnastettava luonnonvara, jota liittovaltion pit\u00e4\u00e4 suojella nykyisi\u00e4 ja tulevia sukupolvia varten. Liittovaltion tuomioistuin yhtyi nuorten n\u00e4kemykseen ilmastonmuutoksen vaarallisuudesta, mutta hylk\u00e4si kanteen, koska se katsoi, ett\u00e4 kantajien vaatima fossiiliteollisuuden alasajo on poliittinen kysymys, jonka toteuttaminen kuuluu lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6- ja toimeenpanovallan piiriin. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 voi viel\u00e4 valittaa, mutta on hyvin ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 valitus menestyy.<\/p>\n\n\n\n

Ilmasto-oikeudenk\u00e4ynnit Suomessa?<\/p>\n\n\n\n

Jos Urgendaa<\/em> miettii Suomen n\u00e4k\u00f6kulmasta, on selv\u00e4\u00e4, ettei lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6mme tarjoa selke\u00e4\u00e4 v\u00e4yl\u00e4\u00e4 hallituksen ilmastopolitiikan haastamiseen tuomioistuinj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta. Hallintoriidan mahdollista roolia on pohdittu<\/a>, mutta on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 kenell\u00e4 olisi oikeus k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 kansallisen ilmastopolitiikan haastava hallintoriita, mit\u00e4 edelt\u00e4vi\u00e4 toimenpiteit\u00e4 prosessin k\u00e4ynnist\u00e4minen edellytt\u00e4isi, ja mihin lainkohtiin kantaja voisi vaatimuksensa perustaa. Ilmastolakia ollaan parhaillaan uudistamassa<\/a>, mutta puitelakina sit\u00e4 ei ainakaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ilmastopolitiikan haastamisessa. Toisaalta Euroopan ihmisoikeussopimus edellytt\u00e4\u00e4 j\u00e4senvaltioilta tehokkaiden oikeussuojakeinojen olemassaoloa suhteessa sopimuksessa turvattuihin oikeuksiin. Yleisell\u00e4 tasolla voi siis todeta, ett\u00e4 jos kansallinen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ei tarjoa oikeussuojakeinoja suhteessa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin oikeudenloukkauksiin, oikeudenloukkauksen uhri voi tehd\u00e4 valituksen suoraan EIT:lle.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta Marinin hallituksen ilmastotavoitteet<\/a> ovat poikkeuksellisen kunnianhimoisia ja tieteeseen perustuvia sek\u00e4 kansainv\u00e4liset oikeudenmukaisuusn\u00e4k\u00f6kohdat huomioivia.<\/a> Vuodelle 2035 asetettua hiilineutraalisuustavoitetta uskottavasti toteuttavien politiikkatoimien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto t\u00e4ll\u00e4 hallituskaudella tekisi Urgendan <\/em>kaltaisesta prosessista pitk\u00e4lti tarpeettoman. <\/em>Lis\u00e4ksi Suomen maantieteellisen sijainnin johdosta voi kysy\u00e4, mit\u00e4 olisivat ne konkreettiset oikeudenloukkaukset, joihin Urgendan <\/em>kaltainen prosessi voisi perustua. Hollannissa merenpinnan nousu on konkreettinen ja vakava uhkatekij\u00e4, mutta uhkaako meit\u00e4 jokin vastaava ilmaston l\u00e4mpenemisen aiheuttava vaara, vai hyv\u00e4ksyisik\u00f6 tuomioistuin argumentin siit\u00e4, ett\u00e4 ilmastonmuutoksen yleiset haittavaikutukset on tulkittava Artikloissa 2 ja 8 suojattujen oikeuksien loukkaukseksi?<\/p>\n\n\n\n

Ilmasto-oikeudenk\u00e4yntien merkitys<\/p>\n\n\n\n

Ilmasto-oikeudenk\u00e4ynnit ovat edelleen melko uusi strategisen litigaation muoto. K\u00e4ynniss\u00e4 olevia oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 on satoja, ja uusia kanteita ja valituksia nostetaan l\u00e4hes viikoittain. My\u00f6s uusista ratkaisuista uutisoidaan tihe\u00e4sti. Tuorein merkitt\u00e4v\u00e4 ratkaisu oli Irlannin korkeimman oikeuden yksimielinen p\u00e4\u00e4t\u00f6s<\/a>, jossa se m\u00e4\u00e4r\u00e4si maan hallituksen laatimaan uuden, vuoteen 2050 ulottuvan ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan kansallisen suunnitelman. M\u00e4\u00e4r\u00e4ys perustui maan sis\u00e4iseen lakiin, joka velvoittaa Irlannin v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n 80:ll\u00e4 prosentilla vuoteen 2050 menness\u00e4. Korkeimman oikeuden mukaan lain pohjalta tehdyst\u00e4 hallituksen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyssuunnitelmasta ei riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla selvinnyt, miten Irlanti tulee saavuttamaan 80 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen. Kantajana tapauksessa oli Urgendan tapaan kansalaisj\u00e4rjest\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka yleisell\u00e4 tasolla on ennenaikaista arvioida mik\u00e4 ilmasto-oikeudenk\u00e4yntien kokonaisvaikutus tai merkitys on, aiheesta on julkaistu jo jonkin verran tutkimustietoa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen<\/a> mukaan hieman yli 300:ssa tapauksessa lopputulosta voi luonnehtia p\u00e4\u00e4st\u00f6s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 vastustavien voitoksi, ja noin 220:ssa tapauksessa lopputulos oli s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 tukeva. Tulos ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4. P\u00e4\u00e4st\u00f6intensiivist\u00e4 taloudellista toimintaa suojaa vahva oikeudellinen tukiverkko, jonka perustan muodostavat omaisuuden suojan ja elinkeinovapauden kaltaiset perusoikeuss\u00e4\u00e4nn\u00f6kset. Fossiilitalous kytkeytyy my\u00f6s ekologisesti kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n, kulutuskeskeiseen el\u00e4m\u00e4ntapamme, jonka kansantaloudellisia ja ty\u00f6llisyysvaikutuksia on mahdotonta kiist\u00e4\u00e4. Toisaalta Urgenda <\/em>osoittaa, ett\u00e4 tuomioistuinten p\u00e4\u00e4t\u00f6ksill\u00e4 voi olla merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia, vaikka tuomioistuinten k\u00e4det ovatkin usein sidotut asianosaisasemaa ja toimivallanjakoa koskevien perusperiaatteiden johdosta.  Ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneill\u00e4 on tietenkin usein toistettu julkisuusfunktio siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 ne saavat usein runsaasti huomiota. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 ne voidaan n\u00e4hd\u00e4 \u2013 lopputuloksesta riippumatta \u2013 osana laajempaa pyrkimyst\u00e4 vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen ja paineen luomiseen tehokkaampien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimien tekemiselle. Perus- ja ihmisoikeustapaukset ovat my\u00f6s t\u00e4rkeit\u00e4 testitapauksia siin\u00e4 mieless\u00e4, ett\u00e4 ne osoittavat selke\u00e4mmin ne rajat, joihin ilmastonmuutokseen ja perus- ja ihmisoikeuksiin liittyv\u00e4t argumentit t\u00f6rm\u00e4\u00e4v\u00e4t yksitt\u00e4isiss\u00e4 oikeusj\u00e4rjestyksiss\u00e4. N\u00e4iden rajojen tunnistaminen tuo esiin lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6muutosten v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myyden.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Pekka Niemel\u00e4,\u00a0tutkijatohtori, UEF Law School 2020-2022. Photo by Markus Spiske on Unsplash. Hollannin korkein antoi joulukuussa 2019 uraauurtavan Urgenda-ratkaisun, jonka mukaan ilmastonmuutos uhkaa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (EIS) turvattuja oikeuksia, kuten oikeutta el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se velvoitti Hollannin hallituksen kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja nostamaan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen kunnianhimoa 25:een prosenttiin vuoden 2020 loppuun menness\u00e4 perusteella, ettei maan aiempi tavoite v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 20 prosentilla […]<\/p>\n","protected":false},"author":559,"featured_media":2260,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[28,45],"tags":[26,73,25],"class_list":["post-1073","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-finnish-language-blog","category-climate-law","tag-ilmasto","tag-ipcc","tag-urgenda-case"],"acf":[],"yoast_head":"\nUrgenda Ratkaisu - Ilamsto-Oikeudenk\u00e4ynnit ja tuomioistuinten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa? - The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka\u0308ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Urgenda Ratkaisu - Ilamsto-Oikeudenk\u00e4ynnit ja tuomioistuinten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa? - The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Pekka Niemel\u00e4,\u00a0tutkijatohtori, UEF Law School 2020-2022. Photo by Markus Spiske on Unsplash. Hollannin korkein antoi joulukuussa 2019 uraauurtavan Urgenda-ratkaisun, jonka mukaan ilmastonmuutos uhkaa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (EIS) turvattuja oikeuksia, kuten oikeutta el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se velvoitti Hollannin hallituksen kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja nostamaan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen kunnianhimoa 25:een prosenttiin vuoden 2020 loppuun menness\u00e4 perusteella, ettei maan aiempi tavoite v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 20 prosentilla […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka\u0308ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-09-09T18:10:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-05-26T11:57:45+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/markus-spiske-r1BS0pzlr1M-unsplash-scaled.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1707\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"Raihanatul Jannat\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"Raihanatul Jannat\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"12 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/\"},\"author\":{\"name\":\"Raihanatul Jannat\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#\/schema\/person\/06b8a4e87bfb0ffdd66833e47153848c\"},\"headline\":\"Urgenda Ratkaisu – Ilamsto-Oikeudenk\u00e4ynnit ja tuomioistuinten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa?\",\"datePublished\":\"2020-09-09T18:10:00+00:00\",\"dateModified\":\"2021-05-26T11:57:45+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/\"},\"wordCount\":2313,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/markus-spiske-r1BS0pzlr1M-unsplash-scaled.jpeg\",\"keywords\":[\"ilmasto\",\"IPCC\",\"Urgenda case\"],\"articleSection\":[\"Blog in Finnish language\",\"Climate Law\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/\",\"name\":\"Urgenda Ratkaisu - Ilamsto-Oikeudenk\u00e4ynnit ja tuomioistuinten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa? - The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/markus-spiske-r1BS0pzlr1M-unsplash-scaled.jpeg\",\"datePublished\":\"2020-09-09T18:10:00+00:00\",\"dateModified\":\"2021-05-26T11:57:45+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#\/schema\/person\/06b8a4e87bfb0ffdd66833e47153848c\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/markus-spiske-r1BS0pzlr1M-unsplash-scaled.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/markus-spiske-r1BS0pzlr1M-unsplash-scaled.jpeg\",\"width\":2560,\"height\":1707,\"caption\":\"Photo by Markus Spiske on Unsplash\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Urgenda Ratkaisu – Ilamsto-Oikeudenk\u00e4ynnit ja tuomioistuinten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa?\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#website\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/\",\"name\":\"The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#\/schema\/person\/06b8a4e87bfb0ffdd66833e47153848c\",\"name\":\"Raihanatul Jannat\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3740ba241571eba4cb47bdbcbf58e0fecc642b5d713c835daaf99f10561aca67?s=96&d=mm&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3740ba241571eba4cb47bdbcbf58e0fecc642b5d713c835daaf99f10561aca67?s=96&d=mm&r=g\",\"caption\":\"Raihanatul Jannat\"},\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/author\/raihanatul-jannat\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Urgenda Ratkaisu - Ilamsto-Oikeudenk\u00e4ynnit ja tuomioistuinten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa? - The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka\u0308ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Urgenda Ratkaisu - Ilamsto-Oikeudenk\u00e4ynnit ja tuomioistuinten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa? - The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law","og_description":"Pekka Niemel\u00e4,\u00a0tutkijatohtori, UEF Law School 2020-2022. Photo by Markus Spiske on Unsplash. Hollannin korkein antoi joulukuussa 2019 uraauurtavan Urgenda-ratkaisun, jonka mukaan ilmastonmuutos uhkaa Euroopan ihmisoikeussopimuksessa (EIS) turvattuja oikeuksia, kuten oikeutta el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Se velvoitti Hollannin hallituksen kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja nostamaan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen kunnianhimoa 25:een prosenttiin vuoden 2020 loppuun menness\u00e4 perusteella, ettei maan aiempi tavoite v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 20 prosentilla […]","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka\u0308ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/","og_site_name":"The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law","article_published_time":"2020-09-09T18:10:00+00:00","article_modified_time":"2021-05-26T11:57:45+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1707,"url":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/markus-spiske-r1BS0pzlr1M-unsplash-scaled.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"author":"Raihanatul Jannat","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"Raihanatul Jannat","Est. reading time":"12 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/"},"author":{"name":"Raihanatul Jannat","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#\/schema\/person\/06b8a4e87bfb0ffdd66833e47153848c"},"headline":"Urgenda Ratkaisu – Ilamsto-Oikeudenk\u00e4ynnit ja tuomioistuinten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa?","datePublished":"2020-09-09T18:10:00+00:00","dateModified":"2021-05-26T11:57:45+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/"},"wordCount":2313,"image":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/markus-spiske-r1BS0pzlr1M-unsplash-scaled.jpeg","keywords":["ilmasto","IPCC","Urgenda case"],"articleSection":["Blog in Finnish language","Climate Law"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/","name":"Urgenda Ratkaisu - Ilamsto-Oikeudenk\u00e4ynnit ja tuomioistuinten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa? - The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/markus-spiske-r1BS0pzlr1M-unsplash-scaled.jpeg","datePublished":"2020-09-09T18:10:00+00:00","dateModified":"2021-05-26T11:57:45+00:00","author":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#\/schema\/person\/06b8a4e87bfb0ffdd66833e47153848c"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#primaryimage","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/markus-spiske-r1BS0pzlr1M-unsplash-scaled.jpeg","contentUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/markus-spiske-r1BS0pzlr1M-unsplash-scaled.jpeg","width":2560,"height":1707,"caption":"Photo by Markus Spiske on Unsplash"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/urgenda-ratkaisu-ilmasto-oikeudenka%cc%88ynnit-ja-tuomioistuinten-rooli-ilmastonmuutoksen-torjunnassa\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Urgenda Ratkaisu – Ilamsto-Oikeudenk\u00e4ynnit ja tuomioistuinten rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa?"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/","name":"The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#\/schema\/person\/06b8a4e87bfb0ffdd66833e47153848c","name":"Raihanatul Jannat","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3740ba241571eba4cb47bdbcbf58e0fecc642b5d713c835daaf99f10561aca67?s=96&d=mm&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/3740ba241571eba4cb47bdbcbf58e0fecc642b5d713c835daaf99f10561aca67?s=96&d=mm&r=g","caption":"Raihanatul Jannat"},"url":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/author\/raihanatul-jannat\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1073","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/users\/559"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1073"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1073\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2260"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1073"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1073"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1073"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}