{"id":4856,"date":"2021-12-17T15:25:28","date_gmt":"2021-12-17T13:25:28","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/kmru\/?p=4856"},"modified":"2021-12-17T15:25:34","modified_gmt":"2021-12-17T13:25:34","slug":"ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/","title":{"rendered":"Ilmastolain p\u00e4ivitysohjeet poliitikoille: pieni pintaremontti ei riit\u00e4, my\u00f6s perustuksia on vahvistettava"},"content":{"rendered":"\n

Kati Kulovesi<\/a>, Tuula Honkonen<\/a>, Antti Belinskij<\/a> ja Vilja Johansson<\/a>. This was first published in the 2035Legitimacy blog.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on menossa eduskunnan k\u00e4sittelyyn tammikuussa 2022. T\u00e4ss\u00e4 blogissa arvioimme lausunnoilla ollutta lakiehdotusta eri maiden ilmastolaeista ja -oikeudenk\u00e4ynneist\u00e4 saatujen kokemusten n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/em><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Mik\u00e4 ilmastolaki ja miksi sit\u00e4 uudistetaan?<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi ilmastolaiksi<\/a> oli lausuntokierroksella<\/a> syyskes\u00e4ll\u00e4 2021. Lausuntoja tuli hurja m\u00e4\u00e4r\u00e4: noin 450 kappaletta.<\/p>\n\n\n\n

Uusi laki korvaisi alkuper\u00e4isen, vuodesta 2015 voimassa olleen ilmastolain<\/a>. Suomen nykyinen ilmastolaki on usean muun maan ilmastolakien tavoin niin sanottu puitelaki. Siin\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n ilmastopolitiikan tavoitteista sek\u00e4 valtion viranomaisten teht\u00e4vist\u00e4 ilmastopolitiikan suunnittelussa ja seurannassa.  Lain keskeisi\u00e4 elementtej\u00e4 ovat valtioneuvostossa laadittavat ilmastosuunnitelmat sek\u00e4 ilmastovuosikertomus, jonka avulla suunnitelmien ja lain tavoitteiden toteutumista seurataan. Lis\u00e4ksi laki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen riippumattomasta tieteellisest\u00e4 asiantuntijaelimest\u00e4 eli Suomen ilmastopaneelista<\/a>. Varsinaisista p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimista s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n muualla lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 eik\u00e4 laki aseta velvoitteita kansalaisille tai muille yksityisille toimijoille.<\/p>\n\n\n\n

Kokonaisuudistuksessa ilmastolakiin kirjattuja p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteita on tarkoitus kirist\u00e4\u00e4 ottaen huomioon Pariisin ilmastosopimus ja Marinin hallitusohjelmaan<\/a> tehty kirjaus, jonka mukaan Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 menness\u00e4 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

Kes\u00e4ll\u00e4 julkaistu luonnos uudeksi ilmastolaiksi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 useita parannuksia aikaisempaan ilmastolakiin verrattuna. Olennaisin uudistus on ilmastotavoitteiden kirist\u00e4minen sek\u00e4 v\u00e4litavoitteiden lis\u00e4\u00e4minen. Samalla lain ohjausvaikutusta pyrit\u00e4\u00e4n vahvistamaan sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6sektori ilmastolain mukaiseen suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Uusi ilmastolaki velvoittaisi my\u00f6s kunnallisia viranomaisia ilmastolain tavoitteiden toteutumisen edist\u00e4miseen. Edelleen sill\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n vahvistamaan eri tahojen osallistumista ilmastopolitiikan suunnitelmien valmisteluun. Merkitt\u00e4v\u00e4 uudistus on lis\u00e4ksi ehdotettu s\u00e4\u00e4nn\u00f6s muutoksenhausta ilmastosuunnitelmiin.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on m\u00e4\u00e4r\u00e4 antaa eduskunnalle tammikuussa 2022. Muutoksenhakua ja kuntia koskevat ehdotukset vaativat lausuntokierroksen perusteella lis\u00e4valmistelua ja ne annetaan syksyll\u00e4 2022.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastotavoitteiden tulee pohjautua tieteeseen<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

T\u00e4rkeint\u00e4 ilmastolakiuudistuksessa on p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteiden kirist\u00e4minen. Nykyisen ilmastolain mukaan Suomen tulee v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tavoite on kuitenkin auttamattomasti vanhentunut lain voimaantulon j\u00e4lkeen hyv\u00e4ksytyn Pariisin sopimuksen sek\u00e4 my\u00f6s EU:n ilmastolain my\u00f6t\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Uusien ilmastotavoitteiden kirjaamisella lakiin on t\u00e4rke\u00e4 merkitys. Vain lakiin kirjattuna ilmastotavoitteet antavat puitteet yli vaalikausien vakaana jatkuvalle ilmastopolitiikalle. Ne tarjoavat my\u00f6s sek\u00e4 kansalaisille ett\u00e4 yhteis\u00f6ille riitt\u00e4v\u00e4n selke\u00e4n signaalin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 muutoksesta kohti ilmastokest\u00e4v\u00e4\u00e4 yhteiskuntaa. <\/p>\n\n\n\n

Tavoitteiden osalta lakiehdotus saa kohtuullisen hyv\u00e4n arvosanan. Siin\u00e4 ehdotetaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 60 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyst\u00e4 2030 menness\u00e4, v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 80 prosentin v\u00e4hennyst\u00e4 2040 menness\u00e4 ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 90 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyst\u00e4 vuoteen 2050 menness\u00e4 pyrkien 95 prosenttiin. Lis\u00e4ksi tavoitteena on hiilinielujen vahvistaminen.<\/p>\n\n\n\n

Parannusta aiempaan on my\u00f6s se, ett\u00e4 uudet p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteet perustuvat Suomen lakis\u00e4\u00e4teisen ilmastopaneelin eli riippumattoman asiantuntijaelimen ehdotukseen<\/a>. Niiden taustalta l\u00f6ytyy tieteellinen analyysi<\/a>, jossa paneeli on arvioinut Suomen kansainv\u00e4lisesti oikeudenmukaista osuutta Pariisin sopimukseen sis\u00e4ltyv\u00e4n ja ilmastopolitiikan t\u00e4m\u00e4nhetkisen kulmakiven muodostavan  1,5 asteen tavoitteen mukaisesta globaalista hiilibudjetista. <\/p>\n\n\n\n

Lausunnoissa<\/a>an esimerkiksi tietyt ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6t, Sitra ja Syke ehdottivat tiukempia tavoitteita. Itse ehdotamme, ett\u00e4 lakiin olisi hyv\u00e4 sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 tavoitteiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen tarkastelu ja tavoitteiden riitt\u00e4vyytt\u00e4 tulisi arvioida my\u00f6s ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Onko uusi ilmastolaki oikeudenmukainen lasten ja tulevien sukupolvien n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Uuteen ilmastolakiin ehdotetaan v\u00e4litavoitteita vuosille 2030 ja 2040. T\u00e4m\u00e4 on selv\u00e4 parannus verrattuna nykyiseen ilmastolakiin, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 vain pitk\u00e4n aikav\u00e4lin eli vuoden 2050 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemusten valossa on selv\u00e4\u00e4, ettei kauas tulevaisuuteen sijoittuvan p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteen asettaminen yksin\u00e4\u00e4n riit\u00e4 vauhdittamaan tarvittavaa muutosta. Hallituksilla on tapana lyk\u00e4t\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimia tavalla, joka vaarantaa lasten ja tulevien sukupolvien perus- ja ihmisoikeuksia. <\/p>\n\n\n\n

Ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus n\u00e4ytteleekin jatkuvasti t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 roolia ilmastokeskustelussa. Ilmastolakiluonnoksesta annetuissa lausunnoissa<\/a> useat toimijat korostivat sukupolvien v\u00e4list\u00e4 oikeudenmukaisuutta sek\u00e4 lasten ja nuorten erityisaseman huomioon ottamista. <\/p>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten oikeudenmukainen jaksottaminen eri vuosikymmenille on keskeinen keino toteuttaa sukupolvien v\u00e4list\u00e4 oikeudenmukaisuutta.  T\u00e4m\u00e4 k\u00e4y ilmi my\u00f6s Saksan perustuslakituomioistuimen huhtikuussa 2021 antamassa  Neubauer et. al<\/em> -ratkaisusta<\/a>. Tuomioistuimen mukaan Saksan ilmastolaki loukkasi maan perustuslakia, koska k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevaa ns. hiilibudjettia ei ollut jaoteltu oikeudenmukaisessa suhteessa nykyisten ja tulevien sukupolvien v\u00e4lille. Tuomioistuimen mukaan yhden sukupolven ei voida sallia k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n suurta osaa j\u00e4ljell\u00e4 olevasta hiilibudjetista, mik\u00e4li t\u00e4m\u00e4n seurauksena tulevien sukupolvien toteutettavaksi j\u00e4\u00e4 radikaaleja p\u00e4\u00e4st\u00f6leikkauksia ja n\u00e4m\u00e4 joutuvat t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti rajoittamaan vapauksiaan. Tuomioistuin m\u00e4\u00e4r\u00e4si Saksan hallituksen siksi muuttamaan maan ilmastolakia ottaen huomioon my\u00f6s vuoden 2030 j\u00e4lkeen tarvittavat p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennykset.<\/p>\n\n\n\n

Ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta v\u00e4litavoitteiden sis\u00e4llytt\u00e4mien Suomen uuteen ilmastolakiin on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Ehdotettuja tavoitteita ei kuitenkaan ole tieteellisesti analysoitu t\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta \u2013 ylisukupolvinen oikeudenmukaisuus on kaikkiaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n tuore n\u00e4k\u00f6kohta tieteellisess\u00e4 keskustelussa. Lasten ja nuorten huoli ilmastonmuutoksesta on suuri ja perusteltu. Maailmalla on k\u00e4ynniss\u00e4 useita oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 ja muita oikeudellisia prosesseja,<\/a> joissa lapset ja nuoret kyseenalaistavat ilmastotoimien riitt\u00e4vyyden muun muassa perus- ja ihmisoikeusperusteella. Olisi t\u00e4rke\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 my\u00f6s Suomen uusi ilmastolaki on kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 pohjalla ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastotavoitteiden tarkastelu ja p\u00e4ivitt\u00e4minen tieteen valossa? <\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Ilmastopolitiikan historia osoittaa, ett\u00e4 ilmastonmuutokseen liittyv\u00e4 tieteellinen tieto, teknologiset ratkaisut sek\u00e4 poliittinen ilmapiiri kehittyv\u00e4t jatkuvasti. Sek\u00e4 Pariisin sopimuksessa ett\u00e4 sit\u00e4 toimeenpanevassa EU:n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 roolia n\u00e4yttelev\u00e4t s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti toistuvat tarkasteluprosessit, joiden puitteissa ilmastotavoitteiden riitt\u00e4vyytt\u00e4 arvioidaan parhaan tieteellisen tiedon valossa. Pariisin sopimuksessa <\/a>t\u00e4m\u00e4 mekanismi tunnetaan nimell\u00e4 maailmanlaajuinen tarkastelu ja ensimm\u00e4inen on m\u00e4\u00e4r\u00e4 vied\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen vuonna 2023.<\/p>\n\n\n\n

Suomen uudesta ilmastolakiehdotuksesta \u2013 kuten my\u00f6s useista muista kansallisista ilmastolaeista \u2013 vastaava takastelumekanismi puuttuu. Ilmastotavoitteiden arviointi mainitaan kyll\u00e4 lausunnolla kiert\u00e4neen hallituksen esityksen perusteluissa, mutta itse laista puuttuu t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4 konkreettinen m\u00e4\u00e4r\u00e4ys. T\u00e4m\u00e4 voi osoittautua ongelmalliseksi muun muassa ylisukupolvisen oikeudenmukaisuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Uuteen ilmastolakiin olisi siksi hyv\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset tavoitteiden s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisest\u00e4, systemaattisesta ja tieteelliseen tietoon perustuvasta tarkastelusta. <\/p>\n\n\n\n

Ilmastosuunnitelmien laatimista ja seurantaa koskeva j\u00e4rjestelm\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 heikkouksia<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Ilmastolaissa keskeist\u00e4 roolia n\u00e4yttelev\u00e4t ilmastosuunnitelmat, joiden teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on taata lakis\u00e4\u00e4teisten p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden toteutuminen.  Suunnitelmissa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ilmastopolitiikan tarkemmat tavoitteet sek\u00e4 toimet niiden saavuttamiseksi eri hallinnonaloilla. <\/p>\n\n\n\n

Nykyisess\u00e4 ilmastolaissa valtioneuvosto velvoitetaan laatimaan keskipitk\u00e4n ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelmat sek\u00e4 ilmastonmuutokseen sopeutumisen suunnitelma. Uuden lakiehdotuksen mukaan  suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n lis\u00e4t\u00e4\u00e4n maank\u00e4ytt\u00f6sektorin suunnitelma. J\u00e4lkimm\u00e4inen on tervetullut lis\u00e4ys suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, mutta lausuntokierroksen yhteydess\u00e4 sen yksityiskohdista esitettiin perusteltua kritiikki\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sek\u00e4 nykyisess\u00e4 ett\u00e4 ehdotetussa laissa on tiettyj\u00e4 rakenteellisia heikkouksia liittyen ilmastosuunnitelmiin. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy esimerkiksi siin\u00e4, ettei nykylain mukaan kymmenen vuoden v\u00e4lein laadittavaa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelmaa ole yli kuusi ja puoli vuotta lain voimaantulon j\u00e4lkeen laadittu eik\u00e4 edes valmisteltu. Kun nykylaista puuttuvat v\u00e4litavoitteet, pitk\u00e4n aikav\u00e4lin suunnitelma olisi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 keskeinen keino toteuttaa ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta. Ensimm\u00e4isen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelman lykk\u00e4\u00e4minen viimeiseen mahdolliseen hetkeen on lasten ja nuorten oikeuksien sek\u00e4 kasvavan ilmastohuolen valossa v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin kyseenalaista. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n sek\u00e4 nykyinen ett\u00e4 ehdotettu uusi ilmastolaki n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t  mahdollistavan jopa lain tavoitteet vaarantavan viivyttelyn suunnittelu- ja seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4n toimeenpanossa.<\/p>\n\n\n\n

Nykylaki j\u00e4tt\u00e4\u00e4 my\u00f6s varsin avoimeksi sen, mit\u00e4 tapahtuu, ellei suunnitelmia toteuteta tai ne eiv\u00e4t ole linjassa lakiin sis\u00e4ltyvien p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden kanssa. Uuden lain mukaan valtioneuvoston olisi seurattava lain tavoitteiden toteutumista ja p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 tarvittavista lis\u00e4toimista. Mit\u00e4\u00e4n ulkopuolista valvontamekanismia tai oikeusturvakeinoja j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ei lakiehdotuksen mukaan kuitenkaan sis\u00e4lly. Mielest\u00e4mme ehdotettua uutta j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tulisikin t\u00e4lt\u00e4 osin ter\u00e4v\u00f6itt\u00e4\u00e4 viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 ilmastolain jatkovalmistelussa. <\/p>\n\n\n\n

Riippumaton tieteellinen arvio ilmastovuosikertomuksesta ja lis\u00e4toimien tarpeesta<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Ilmastosuunnitelmien toteutumista seurataan valtioneuvoston eduskunnalle antaman ilmastovuosikertomuksen kautta. Vuosikertomuksen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4 korostaa apulaisoikeuskanslerin ratkaisu<\/a> koskien viiv\u00e4styst\u00e4 ilmastovuosikertomuksen toimittamisessa. Apulaisoikeuskanslerin mukaan ilmastovuosikertomuksella on \u201cmerkitt\u00e4v\u00e4 rooli eri hallinnonalojen toimenpiteiden suunnittelun, yhteensovittamisen ja yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misen kannalta.\u201d Lis\u00e4ksi apulaisoikeuskansleri korostaa, ett\u00e4 Suomen valtioj\u00e4rjestyksen \u201cperusteisiin kuuluu turvata jokaisen oikeus osallistua t\u00e4t\u00e4 elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 kysymyst\u00e4 koskevaan keskusteluun, ja ilmastolain suunnittelu ja raportointi on yksi sen keinoista.\u201d<\/p>\n\n\n\n

Ehdotus uudeksi ilmastolaiksi vahvistaa ilmastovuosikertomuksen s\u00e4\u00e4ntely\u00e4 tietyilt\u00e4 osin. Kertomukseen tulisi esimerkiksi jatkossa sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 arvio nykyisten ja suunniteltujen ilmastotoimien riitt\u00e4vyydest\u00e4  seuraavan 15 vuoden ajalle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastotavoitteiden toteutumista seuraavaa j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 olisi er\u00e4iden muiden maiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 seuraillen kuitenkin hyv\u00e4 vahvistaa my\u00f6s siten, ett\u00e4 iImastopaneelille annettaisiin lakis\u00e4\u00e4teinen rooli ilmastovuosikertomuksen ja erityisesti mahdollisten lis\u00e4toimien tarpeen arvioinnissa. Nykyisen lakiehdotuksen mukaan ilmastopaneeli antaa lakis\u00e4\u00e4teiset lausunnot ilmastosuunnitelmista ja mahdollisesti muista asiakirjoista tai ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n pyynn\u00f6st\u00e4 my\u00f6s ilmastopolitiikan ajankohtaisiin tietotarpeisiin liittyen.<\/p>\n\n\n\n

Paneelin olisi perusteltua antaa riippumattoman tieteellinen arvio my\u00f6s jokaisesta hallituksen ilmastovuosikertomuksesta ja arvion tulisi olla osa ilmastovuosikertomuksen k\u00e4sittely\u00e4 eduskunnassa. N\u00e4in sek\u00e4 eduskunta ett\u00e4 suuri yleis\u00f6 saisivat riippumattoman arvion siit\u00e4, miten Suomen ilmastopolitiikka suhteutuu ilmastolain tavoitteisiin ja onko siin\u00e4 olennaisia puutteita. Ilmastopolitiikan historia osoittaa selv\u00e4sti, ett\u00e4 ilmastotavoitteiden ja ilmastotoimien v\u00e4lill\u00e4 on yleens\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 ns. toimenpidekuilu \u2013 politiikkatoimet eiv\u00e4t ole linjassa asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa. <\/p>\n\n\n\n

Muutoksenhaku ja oikeusturvakeinot ensiarvoisen t\u00e4rkeit\u00e4<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Ilmastolain haasteena on, ett\u00e4 siihen kirjattujen ilmastotavoitteiden oikeudellinen merkitys on hyvin rajallinen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 oikeudelliset keinot sen varmistamiseksi, ett\u00e4 laissa m\u00e4\u00e4ritellyt ilmastotavoitteet saavutetaan, ovat vaatimattomat. <\/p>\n\n\n\n

Tuore kansainv\u00e4linen oikeusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6<\/a> osoittaa, ett\u00e4 tuomioistuimilla voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 rooli hallitusten ilmastotoimien arvioinnissa ja niiden lainmukaisuuden varmistamisessa. Esimerkiksi Hollannissa, Irlannissa, Ranskassa ja Saksassa tuomioistuimet ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4nneet hallitukset kirist\u00e4m\u00e4\u00e4n ilmastotoimia. Irlannissa kyse oli nimenomaan siit\u00e4, ettei hallituksen ilmastosuunnitelma ollut linjassa maan ilmastolaissa asetettujen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteiden kanssa. <\/p>\n\n\n\n

Suomen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 mahdollisuudet vastaaviin oikeudenk\u00e4ynteihin ja ilmastotoimien tuomioistuinkontrolliin ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 rajalliset. Esimerkiksi kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ajamat ryhm\u00e4kanteet eiv\u00e4t Suomessa ole mahdollisia ymp\u00e4rist\u00f6asioissa. Lis\u00e4ksi valitusoikeuden kytkeminen valittajan etuihin ja oikeuksiin oikeudenk\u00e4ynnist\u00e4 hallintoasioissa annetussa laissa (HOL) tekee ilmastolakiin perustuvan valituksen menestymisen tai edes k\u00e4sittelyn ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6iseksi. Kuten korkeimman hallinto-oikeuden lausunnossa ilmastolakiehdotuksesta todetaan, HOL:n asianosaisk\u00e4sitett\u00e4 ja viranomaisen valitusoikeutta tulkitaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yleens\u00e4 suppeasti. Ilmastolain mukaiset suunnitelmat eiv\u00e4t vallitsevan n\u00e4kemyksen mukaan vaikuta yksitt\u00e4isten kansalaisten tai muiden toimijoiden etuihin ja oikeuksiin tavalla, joka loisi n\u00e4ille valituksen menestymiseen tarvittavan asianosaisaseman. <\/p>\n\n\n\n

Ilmastolakiehdotuksessa otettiin suhteessa muutoksenhakuun askeleita parempaan suuntaan. Ehdotuksen 22 \u00a7:n 1 momentti selkeytt\u00e4isi ensinn\u00e4kin sit\u00e4, ett\u00e4 ilmastolain mukaisiin valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta HOL:n mukaisesti. Toiseksi lakiehdotuksen mukaan mm. ELY-keskuksilla, ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6ill\u00e4 ja -s\u00e4\u00e4ti\u00f6ill\u00e4 sek\u00e4 saamelaisk\u00e4r\u00e4jill\u00e4 ja kolttien kyl\u00e4kokouksella olisi jatkossa valitusoikeus ilmastolain mukaisista valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Ilmastolakiehdotuksessa annetuissa lausunnoissaan useat eri tahot pitiv\u00e4t valitusoikeuden laajennusta tervetulleena ja ehdottivat muutoksenhakuun oikeutettujen joukon laajentamista viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4. Vastakkaisella kannalla oli oikeusministeri\u00f6, jonka mielest\u00e4 \u201cilmastolain nojalla laadittavat valtakunnalliset suunnitelmat eiv\u00e4t ole mit\u00e4\u00e4n tahoa sill\u00e4 tavalla suoraan velvoittavia, oikeuttavia tai edunsuovia, ett\u00e4 niihin tulisi tai voitaisiin liitt\u00e4\u00e4 valitusoikeus.\u201d Maailmalla r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4isesti lis\u00e4\u00e4ntyvien ilmasto-oikeudenk\u00e4yntien valossa t\u00e4m\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4ytyy varsin konservatiivisena kantana. Eri Euroopan maiden \u2013 etunen\u00e4ss\u00e4 Hollannin<\/a> \u2013 tuomioistuimet ovat omaksuneet tulkinnan, jonka mukaan valtiolla on ilmastonmuutokseen liittyvi\u00e4 velvollisuuksia kansalaisia kohtaan ja tuomioistuin voi puuttua t\u00e4st\u00e4 oikeussuhteesta johtuvan velvollisuuden laiminly\u00f6ntiin.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastolakiehdotuksen ja HOL:n perusteella ilmastolain mukaisista valtioneuvoston p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4 voi valittaa niiden lainvastaisuuden perusteella. Hallituksen esityksen luonnoksessa mainitaan esimerkkin\u00e4 valitusperusteesta ainoastaan menettelyvirheeseen perustuva valitus. Korkein hallinto-oikeus tuo kuitenkin lausunnossaan selv\u00e4sti esille, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen laillisuuden arviointi perustuu sek\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6llisisiin ett\u00e4 menettelyllisiin n\u00e4k\u00f6kohtiin<\/em>.  Se toteaa, ett\u00e4 uusi laki avaisi mahdollisuuden valittaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4 my\u00f6s esimerkiksi sill\u00e4 aineellisella perusteella, ett\u00e4 suunnitelma on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n Suomen kansainv\u00e4listen velvoitteiden t\u00e4ytt\u00e4miseksi. T\u00e4m\u00e4 olisi mielest\u00e4mme kansainv\u00e4listen esimerkkien valossa eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 parannus nykytilaan, ja sen tulisi k\u00e4yd\u00e4 nykyist\u00e4 selke\u00e4mmin ilmi lakiehdotuksesta. <\/p>\n\n\n\n

WWF tuo lausunnossaan esille,  ett\u00e4 lakiehdotuksen perusteella j\u00e4isi edelleen ratkaisematta, miten j\u00e4rjest\u00f6t ja kansalaiset voivat saattaa oikeuden tutkittavaksi viranomaistoiminnan lainmukaisuuden, mik\u00e4li viranomainen laiminly\u00f6 ilmastolain 5 \u00a7:n mukaisen velvollisuuden edist\u00e4\u00e4 ilmastotavoitteiden ja -suunnitelmien toteutumista. Lis\u00e4ksi esimerkiksi ilmastosuunnitelman tai -vuosikertomuksen laatimatta j\u00e4tt\u00e4minen tai my\u00f6h\u00e4styminen eiv\u00e4t ole asioita, joista valtioneuvosto tekisi valituskelpoisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. N\u00e4ilt\u00e4 osin kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille tai n\u00e4iden laillisuusvalvojien oma-aloitteinen puuttuminen j\u00e4isi edelleen ainoaksi keinoksi varmistaa ilmastolain noudattaminen. Kuten yll\u00e4 todettiin, apulaisoikeuskansleri onkin jo puuttunut vuosien viiveeseen ensimm\u00e4isen ilmastovuosikertomuksen laatimisessa.  <\/p>\n\n\n\n

Muutoksenhakus\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen sis\u00e4llytt\u00e4minen ilmastolakiin on kaikkiaan ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 osa uudesta ilmastolaista on tarkoitus valmistella uudelleen ja tuoda eduskunnan k\u00e4sittelyyn vasta syksyll\u00e4 2022. <\/p>\n\n\n\n

Oikeudenmukainen siirtym\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt pois lakiluonnoksesta<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Ilmastolakiin ehdotettujen uusien ilmastotavoitteiden toteuttaminen muokkaa suomalaista yhteiskuntaa monin eri tavoin. T\u00e4m\u00e4 korostaa tarvetta ottaa huomioon ilmastotoimien yhteiskunnalliset vaikutukset ja varmistaa reilu siirtym\u00e4 (just transition<\/em>) ilmastokest\u00e4v\u00e4\u00e4n hyvinvointiyhteiskuntaan. Reilu siirtym\u00e4 mainitaan my\u00f6s Pariisin sopimuksessa.<\/p>\n\n\n\n

Reilun siirtym\u00e4n k\u00e4site on monimuotoinen. Marinin hallituksen ohjelmassa se m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n seuraavasti: \u201dp\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti ja niin, ett\u00e4 kaikki yhteiskunnan osa-alueet ovat mukana\u201d. Lis\u00e4ksi hallitusohjelmassa mainitaan, ett\u00e4 ilmastotoimien tulee olla yhteiskunnan kokonaisedun mukaisia ja kaikkien kansalaisten hyv\u00e4ksytt\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Ilmastolakiehdotuksen mukaan suunnitteluj\u00e4rjestelm\u00e4n tavoitteena on osaltaan varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus ja kest\u00e4v\u00e4 kehitys (2 \u00a7). Lakiluonnoksen perustelujen mukaan ilmastotoimien sis\u00e4ll\u00f6llinen oikeudenmukaisuus kattaa reilun siirtym\u00e4n. Lakiehdotuksen teksti tai sen perustelut eiv\u00e4t kuitenkaan sis\u00e4ll\u00e4 tarkempaa reilun siirtym\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4\u00e4. <\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa muutamista ilmastolaeista l\u00f6ytyy t\u00e4sm\u00e4llisempi\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 reilusta siirtym\u00e4st\u00e4, t\u00e4rkeimpin\u00e4 esimerkkein\u00e4  Skotlannin<\/a> 2019 ja Espanjan<\/a> 2021 ilmastolait. Skotlannin ilmastolaki<\/a> t\u00e4sment\u00e4\u00e4 reilun siirtym\u00e4n k\u00e4sitett\u00e4 ja velvoittaa hallituksen selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n viiden vuoden m\u00e4\u00e4r\u00e4ajoin, miten reilun siirtym\u00e4n periaatteet on otettu huomioon sen laatimissa ilmastosuunnitelmissa. Lis\u00e4ksi Skotlantiin perustettiin oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n komissio, joka koostuu kahdestatoista eri eturyhmien edustajasta ja jonka teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on neuvoa hallitusta reilun siirtym\u00e4n kysymyksiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Reilua siirtym\u00e4\u00e4 koskevan tarkemman s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen sis\u00e4llytt\u00e4mist\u00e4 Suomen ilmastolakiin kannattaisi harkita. 2035Legitimacy-hankkeen l\u00e4ht\u00f6kohtana on, ett\u00e4 ilmastopolitiikan ja ilmastotoimien legitimiteetti ja oikeudenmukaisuus ovat keskeisi\u00e4 yhteiskunnallisia haasteita. Reilun siirtym\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6ksen avulla voitaisiin t\u00e4sment\u00e4\u00e4, mit\u00e4 ilmastotoimien sosiaalisella oikeudenmukaisuudella tarkoitetaan, ja luoda menettelyj\u00e4, joiden turvin oikeudenmukainen siirtym\u00e4 ilmastokest\u00e4v\u00e4\u00e4n hyvinvointivaltioon voidaan pyrki\u00e4 varmistamaan.<\/p>\n\n\n\n

Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 kerralla kuntoon<\/strong><\/h5>\n\n\n\n

Ilmastolain uudistaminen on keskeinen osa nykyisen hallituksen ohjelmaa. Suomen ilmastolain tavoitteiden p\u00e4ivitt\u00e4minen vastaamaan Pariisin sopimusta sek\u00e4 nykyist\u00e4 tieteellist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 onkin ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on ilmastolakiuudistuksen ehdoton minimivaatimus.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi ilmastolakia olisi eri maista kertyneiden kokemusten valossa perusteltua vahvistaa my\u00f6s muutoin. Suomen nykyinen ilmastolaki on kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa heikko<\/a>. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n jatkuva muuttaminen kansainv\u00e4lisen ja EU:n ilmasto-oikeuden muutosten perusteella heikent\u00e4\u00e4 oikeusvarmuutta ja sy\u00f6 eri toimijoiden resursseja \u2013 esimerkiksi EU:ssa ilmasto-oikeuden muutostahti on suorastaan heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4. Paras strategia Suomelle olisikin rakentaa ilmastolaista kerralla riitt\u00e4v\u00e4n vahva ilmastotieteen, sukupolvien v\u00e4lisen oikeudenmukaisuuden ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtym\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Kati Kulovesi <\/em><\/strong>on kansainv\u00e4lisen oikeuden professori It\u00e4-Suomen yliopistossa, miss\u00e4 h\u00e4n johtaa Ilmasto-, energia- ja ymp\u00e4rist\u00f6oikeuden keskusta CCEEL:i\u00e4. H\u00e4n johtaa my\u00f6s strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa 2035Legitimacy-hanketta.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Tuula Honkonen<\/em><\/strong> on kansainv\u00e4lisen oikeuden yliopistonlehtori It\u00e4-Suomen yliopistossa. H\u00e4n toimii sek\u00e4 koordinaattorina ett\u00e4 tutkijana 2035Legitimacy-hankkeessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Antti Belinskij<\/em><\/strong> toimii tutkimusprofessorina Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskus SYKEss\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6oikeuden professorina It\u00e4-Suomen yliopistossa. H\u00e4n johtaa kansallisen oikeuden ilmaston\u00e4k\u00f6kohtiin keskittyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6pakettia strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamassa 2035Legitimacy-hankkeessa.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Vilja Johansson<\/em><\/strong>\u00a0on v\u00e4it\u00f6skirjatutkija It\u00e4-Suomen yliopistossa. H\u00e4nen tutkimuksensa keskittyy reiluun siirtym\u00e4\u00e4n oikeudellisena k\u00e4sitteen\u00e4, osana 2035Legitimacy-hanketta.<\/em>
Kirjoittajat kiitt\u00e4v\u00e4t 2035Legitimacy-hankkeen tutkimusavustajia\u00a0<\/em>Milla Korhosta<\/em><\/strong>\u00a0ja\u00a0<\/em>Laura Rantasta\u00a0<\/em><\/strong>kirjoitusta varten tehdyist\u00e4 taustaselvityksist\u00e4.<\/em><\/p>\n\n\n\n

Kuva : Frederic K\u00f6berl<\/a> on Unsplash<\/a>\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kati Kulovesi, Tuula Honkonen, Antti Belinskij ja Vilja Johansson. This was first published in the 2035Legitimacy blog. Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on menossa eduskunnan k\u00e4sittelyyn tammikuussa 2022. T\u00e4ss\u00e4 blogissa arvioimme lausunnoilla ollutta lakiehdotusta eri maiden ilmastolaeista ja -oikeudenk\u00e4ynneist\u00e4 saatujen kokemusten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mik\u00e4 ilmastolaki ja miksi sit\u00e4 uudistetaan? Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi ilmastolaiksi oli lausuntokierroksella syyskes\u00e4ll\u00e4 2021. Lausuntoja tuli […]<\/p>\n","protected":false},"author":210,"featured_media":4859,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[28,196,610],"tags":[827,824],"class_list":["post-4856","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-finnish-language-blog","category-environmental-law","category-finnish-environmental-law","tag-ilmastolaki","tag-ilmastotavoite"],"acf":[],"yoast_head":"\nIlmastolain p\u00e4ivitysohjeet poliitikoille: pieni pintaremontti ei riit\u00e4, my\u00f6s perustuksia on vahvistettava - The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"en_US\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ilmastolain p\u00e4ivitysohjeet poliitikoille: pieni pintaremontti ei riit\u00e4, my\u00f6s perustuksia on vahvistettava - The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Kati Kulovesi, Tuula Honkonen, Antti Belinskij ja Vilja Johansson. This was first published in the 2035Legitimacy blog. Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on menossa eduskunnan k\u00e4sittelyyn tammikuussa 2022. T\u00e4ss\u00e4 blogissa arvioimme lausunnoilla ollutta lakiehdotusta eri maiden ilmastolaeista ja -oikeudenk\u00e4ynneist\u00e4 saatujen kokemusten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mik\u00e4 ilmastolaki ja miksi sit\u00e4 uudistetaan? Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi ilmastolaiksi oli lausuntokierroksella syyskes\u00e4ll\u00e4 2021. Lausuntoja tuli […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-12-17T13:25:28+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-12-17T13:25:34+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/frederic-koberl-TVJ-tcmaOzg-unsplash-scaled.jpeg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1706\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Written by\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Est. reading time\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"13 minutes\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/\"},\"author\":{\"name\":\"\",\"@id\":\"\"},\"headline\":\"Ilmastolain p\u00e4ivitysohjeet poliitikoille: pieni pintaremontti ei riit\u00e4, my\u00f6s perustuksia on vahvistettava\",\"datePublished\":\"2021-12-17T13:25:28+00:00\",\"dateModified\":\"2021-12-17T13:25:34+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/\"},\"wordCount\":2689,\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/frederic-koberl-TVJ-tcmaOzg-unsplash-scaled.jpeg\",\"keywords\":[\"ilmastolaki\",\"ilmastotavoite\"],\"articleSection\":[\"Blog in Finnish language\",\"Environmental Law\",\"Finnish Environmental Law\"],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/\",\"name\":\"Ilmastolain p\u00e4ivitysohjeet poliitikoille: pieni pintaremontti ei riit\u00e4, my\u00f6s perustuksia on vahvistettava - The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/frederic-koberl-TVJ-tcmaOzg-unsplash-scaled.jpeg\",\"datePublished\":\"2021-12-17T13:25:28+00:00\",\"dateModified\":\"2021-12-17T13:25:34+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"en-US\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"en-US\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/frederic-koberl-TVJ-tcmaOzg-unsplash-scaled.jpeg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/frederic-koberl-TVJ-tcmaOzg-unsplash-scaled.jpeg\",\"width\":2560,\"height\":1706},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ilmastolain p\u00e4ivitysohjeet poliitikoille: pieni pintaremontti ei riit\u00e4, my\u00f6s perustuksia on vahvistettava\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#website\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/\",\"name\":\"The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"en-US\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/author\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ilmastolain p\u00e4ivitysohjeet poliitikoille: pieni pintaremontti ei riit\u00e4, my\u00f6s perustuksia on vahvistettava - The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/","og_locale":"en_US","og_type":"article","og_title":"Ilmastolain p\u00e4ivitysohjeet poliitikoille: pieni pintaremontti ei riit\u00e4, my\u00f6s perustuksia on vahvistettava - The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law","og_description":"Kati Kulovesi, Tuula Honkonen, Antti Belinskij ja Vilja Johansson. This was first published in the 2035Legitimacy blog. Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi on menossa eduskunnan k\u00e4sittelyyn tammikuussa 2022. T\u00e4ss\u00e4 blogissa arvioimme lausunnoilla ollutta lakiehdotusta eri maiden ilmastolaeista ja -oikeudenk\u00e4ynneist\u00e4 saatujen kokemusten n\u00e4k\u00f6kulmasta. Mik\u00e4 ilmastolaki ja miksi sit\u00e4 uudistetaan? Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi ilmastolaiksi oli lausuntokierroksella syyskes\u00e4ll\u00e4 2021. Lausuntoja tuli […]","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/","og_site_name":"The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law","article_published_time":"2021-12-17T13:25:28+00:00","article_modified_time":"2021-12-17T13:25:34+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1706,"url":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/frederic-koberl-TVJ-tcmaOzg-unsplash-scaled.jpeg","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Written by":"","Est. reading time":"13 minutes"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/"},"author":{"name":"","@id":""},"headline":"Ilmastolain p\u00e4ivitysohjeet poliitikoille: pieni pintaremontti ei riit\u00e4, my\u00f6s perustuksia on vahvistettava","datePublished":"2021-12-17T13:25:28+00:00","dateModified":"2021-12-17T13:25:34+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/"},"wordCount":2689,"image":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/frederic-koberl-TVJ-tcmaOzg-unsplash-scaled.jpeg","keywords":["ilmastolaki","ilmastotavoite"],"articleSection":["Blog in Finnish language","Environmental Law","Finnish Environmental Law"],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/","name":"Ilmastolain p\u00e4ivitysohjeet poliitikoille: pieni pintaremontti ei riit\u00e4, my\u00f6s perustuksia on vahvistettava - The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/frederic-koberl-TVJ-tcmaOzg-unsplash-scaled.jpeg","datePublished":"2021-12-17T13:25:28+00:00","dateModified":"2021-12-17T13:25:34+00:00","author":{"@id":""},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#breadcrumb"},"inLanguage":"en-US","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"en-US","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#primaryimage","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/frederic-koberl-TVJ-tcmaOzg-unsplash-scaled.jpeg","contentUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-content\/uploads\/sites\/522\/frederic-koberl-TVJ-tcmaOzg-unsplash-scaled.jpeg","width":2560,"height":1706},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/ilmastolain-paivitysohjeet-poliitikoille-pieni-pintaremontti-ei-riita-myos-perustuksia-on-vahvistettava\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ilmastolain p\u00e4ivitysohjeet poliitikoille: pieni pintaremontti ei riit\u00e4, my\u00f6s perustuksia on vahvistettava"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/","name":"The Center for Climate Change, Energy and Environmental Law","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"en-US"},{"@type":"Person","@id":"","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/author\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4856","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/users\/210"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4856"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/4856\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/media\/4859"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4856"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=4856"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/cceel\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=4856"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}