Julkaistu 28.11.2022.<\/p>\n\n\n\n
Kirjoittajat: Kati Kulovesi, Maiju M\u00e4h\u00f6nen, Otto Bruun. First published in the 2035Legitimacy blog on 28 November.<\/a><\/em><\/p>\n\n\n\n Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat t\u00e4n\u00e4\u00e4n ilmoittaneet<\/a> valittavansa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) ilmastolain toimeenpanoon liittyvist\u00e4 laiminly\u00f6nneist\u00e4. Valitus kytkeytyy olennaisesti hein\u00e4kuussa 2022 voimaan tulleen uuden ilmastolain (423\/2022) tavoitteisiin, joiden toteutuminen on maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilinielun romahdusta koskevien ennakkotietojen valossa vakavassa vaarassa. Ilmastolain t\u00e4rkeimpiin tavoitteisiin kuuluu vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite. <\/p>\n\n\n\n Ilmasto-oikeuden globaalin kehityksen valossa kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen pyrkimys saattaa ilmastolain toimeenpanoa koskevat kysymykset tuomioistuimen ratkaistavaksi ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4. Ilmasto-oikeudenk\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut nopeasti ja niit\u00e4 on maailmalla yli 2 000.<\/a> Erityisesti Euroopassa \u2013 Hollannissa, Ranskassa, Saksassa ja Irlannissa \u2013 on viime vuosina annettu merkitt\u00e4vi\u00e4 ja uraauurtavia tuomioistuinratkaisuja ilmastoasioissa. Eurooppalaisen kehityksen valossa ilmi\u00f6n rantautuminen Suomeen on ollut vain ajan kysymys.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta jokaiseen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ja oikeustapaukseen liittyy omat erityispiirteens\u00e4, niin my\u00f6s suomalaiseen ilmastovalitukseen. K\u00e4ymme t\u00e4ss\u00e4 blogissa l\u00e4pi valituksen keskeiset oikeudelliset kysymykset ja analysoimme sit\u00e4 suhteessa muihin eurooppalaisiin ilmasto-oikeudenk\u00e4ynteihin:<\/p>\n\n\n\n Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ilmastovalitus kytkeytyy l\u00e4heisesti uuden ilmastolain tavoitteisiin. Lain mukaan Suomen tulee olla hiilineutraali vuoteen 2035 menness\u00e4. Aiemmasta poiketen uusi ilmastolaki koskee my\u00f6s maank\u00e4ytt\u00f6sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja siihen kirjattiin tavoite hiilinielujen vahvistamisesta. <\/p>\n\n\n\n Tiivistettyn\u00e4 ilmastolain keskeinen sis\u00e4lt\u00f6 on m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 ilmastotavoitteet ja seurata niiden toteutumista. Se on luonteeltaan vain viranomaisia velvoittava ns. puitelaki, jonka keskeist\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 ovat Suomen ilmastotavoitteet sek\u00e4 niiden toteutumisen varmistamiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 suunnittelu-, raportointi- ja seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4. Lain mukaan valtioneuvoston eli hallituksen tulee riitt\u00e4v\u00e4sti seurata ilmastotavoitteiden toteutumista. Mik\u00e4li edistys on riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, valtioneuvoston on p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4 lis\u00e4isten politiikkatoimien tarpeesta ja k\u00e4ynnistett\u00e4v\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t menettelyt. <\/p>\n\n\n\n Tarkemmin kuvattuna ilmastolain seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4t m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset l\u00f6ytyv\u00e4t lain 3. luvusta. <\/p>\n\n\n\n Keskeisin kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ilmastovalituksen n\u00e4k\u00f6kulmasta on seurantaa ja lis\u00e4toimista p\u00e4\u00e4tt\u00e4mist\u00e4 ilmastolain koskeva 16\u00a7:n 1 momentti, jota k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n tarkemmin alla.<\/p>\n\n\n\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ilmastolaissa keskeist\u00e4 roolia n\u00e4yttelevien suunnittelu-, raportointi- ja seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n liittyvien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten soveltamiseen on alusta saakka liittynyt haasteita. <\/p>\n\n\n\n Ilmastovuosikertomusta koskevaa ilmastolain s\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00e4 (18\u00a7) tulkittiin ensimm\u00e4iset vuodet niin suppeasti, ett\u00e4 apulaisoikeuskansleri katsoi<\/a> ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n laiminly\u00f6neen ilmastolaissa s\u00e4\u00e4detyn velvollisuutensa ilmastovuosikertomuksen toimittamisesta ja totesi \u201dymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n toiminnan vaarantavan ilmastolain tavoitteiden toteutumisen.\u201d Apulaisoikeuskansleri korosti ilmastovuosikertomuksen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 merkityst\u00e4 kansalaisten mahdollisuuksille vaikuttaa omaa elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon perustuslain 20 \u00a7:n ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeuden mukaisesti (OKV\/10\/50\/2019). <\/p>\n\n\n\n Lis\u00e4ksi ensimm\u00e4isen ilmastolain mukaisen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelman laatiminen on j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 sille vuonna 2015 asetetun 10 vuoden aikarajan loppumetreille. Oikeuskansleri onkin korostanut <\/a> ministeri\u00f6n velvollisuutta laatia suunnitelma siten, ett\u00e4 se hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n viimeist\u00e4\u00e4n vuoden 2025 loppuun menness\u00e4. Ratkaisu (OKV\/987\/10\/2022) korostaa, ett\u00e4 suunnitelma \u201don merkityksellinen niin ymp\u00e4rist\u00f6perusoikeuden toteutumisen kuin EU:n ilmastolains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon n\u00e4k\u00f6kulmasta.\u201d <\/p>\n\n\n\n My\u00f6s ilmastolain lis\u00e4toimiin liittyvi\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4yksi\u00e4 on tulkittu samassa hengess\u00e4 eritt\u00e4in suppeasti, eik\u00e4 valtioneuvosto ole toistaiseksi ottanut 16\u00a7:n 1 momentin mukaisesti nimenomaista kantaa lis\u00e4toimien tarpeeseen. Lis\u00e4toimia koskevan 16\u00a7:n 1 momentin suppea tulkinta on jo l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ilmastolain n\u00e4k\u00f6kulmasta ongelmallinen, sill\u00e4 lis\u00e4toimien tarpeen arviointi ja niist\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4minen ovat olennaisia lain tavoitteiden ja tarkoituksen toteutumiselle. Erityisen ongelmallinen ilmastolain nihke\u00e4 tulkinta oli kuitenkin vuoden 2022 ilmastovuosikertomuksen k\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4. T\u00e4m\u00e4 muodostaakin kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4n ilmastovalituksen ytimen. <\/p>\n\n\n\n Ensinn\u00e4kin kyseess\u00e4 on ensimm\u00e4inen uuden ilmastolain voimassaollessa hyv\u00e4ksytty ilmastovuosikertomus. Uusi laki asettaa aiempaa tiukemmat ilmastotavoitteet, joiden saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 aiempaa tiukempia ilmastotoimia, kasvattaen siten lis\u00e4toimien tarpeen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen edistysarvion merkityst\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Toiseksi perinteisesti merkitt\u00e4v\u00e4n hiilinielun muodostanut maank\u00e4ytt\u00f6sektori on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevan tiedon valossa muuttunut nettop\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hteeksi. T\u00e4t\u00e4 kuvataan tarkemmin alla. Useat eri asiantuntijatahot ovat ilmaisseet vakavan huolensa tilanteesta, per\u00e4\u00e4nkuuluttaen merkitt\u00e4vi\u00e4 lis\u00e4toimia Suomen hiilinielun pelastamiseksi. <\/p>\n\n\n\n Ilmastolaki ei m\u00e4\u00e4rittele, milloin valtioneuvoston tulee arvioida lis\u00e4toimien tarvetta. Hallituksen esityksess\u00e4 (HE 27\/2022 vp) lis\u00e4toimien tarpeellisuuden arviointi on kuitenkin kytketty l\u00e4heisesti ilmastovuosikertomukseen. T\u00e4m\u00e4 onkin luontevaa, sill\u00e4 ilmastovuosikertomukseen ker\u00e4t\u00e4\u00e4n vuosittain kattavat tiedot muun muassa Suomen kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen kehityksest\u00e4. Olennaista ilmastolain toimivuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta on, ett\u00e4 seurantaan kiinnitet\u00e4\u00e4n riitt\u00e4v\u00e4sti huomiota. My\u00f6s KHO:n entinen presidentti Vihervuori<\/a> on ilmastolakiin liittyv\u00e4ss\u00e4 selvityksess\u00e4\u00e4n todennut, ett\u00e4 seurantatilanne olisi aika ajoin otettava valtioneuvoston yleisistunnon k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4ksi. <\/p>\n\n\n\n Ilmastolain 16\u00a7:n 1 momentin valossa valtioneuvoston tulisi arvioida lis\u00e4toimien tarvetta kahdessa suhteessa: ollaanko oikealla polulla kohti ilmastotavoitteiden toteutumista, vai ovatko lis\u00e4toimet tarpeen<\/em>? <\/p>\n\n\n\n Kun kynnys lis\u00e4toimien tarpeellisuudesta ylittyy, valtioneuvoston on ilmastolain 16\u00a7:n 1 momentin mukaan lis\u00e4ksi arvioitava, millaiset lis\u00e4toimet ovat tarpeen<\/em> tilanteen korjaamiseksi. Hallituksen esityksen (HE 27\/2022 vp<\/a>) perustelujen mukaan lis\u00e4toimilla tarkoitettaisiin uusia politiikkatoimia, joiden avulla olisi mahdollista saavuttaa suunnitelmissa esitetyt tai ilmastolain 2 \u00a7:ss\u00e4 tarkoitetut tavoitteet, joihin sis\u00e4ltyy 2035 hiilineutraalisuustavoite. Ilmastolaki edellytt\u00e4\u00e4 siten, ett\u00e4 lis\u00e4toimet mitoitetaan ilmastopoliittisten suunnitelmien ja ilmastolain tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen liittyv\u00e4\u00e4n ns. toimenpidekuiluun.<\/p>\n\n\n\n Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ilmastovalituksen keskeinen argumentti liittyy 16\u00a7:n 1 momenttiin liittyviin ilmastolain velvoitteiden laiminly\u00f6nteihin. Niiden mukaan valtioneuvoston olisi tullut arvioida lis\u00e4toimien tarve ja tehd\u00e4 niit\u00e4 koskeva p\u00e4\u00e4t\u00f6s viimeist\u00e4\u00e4n vuoden 2022 ilmastovuosikertomuksen k\u00e4sittelyn yhteydess\u00e4. N\u00e4in ei kuitenkaan tapahtunut.<\/p>\n\n\n\n Kuten aiemmassa blogissamme<\/a> kirjoitimme, Tilastokeskuksen kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 julkaiseman ennakkotie<\/a>don mukaan maank\u00e4ytt\u00f6sektori yhteens\u00e4 on tuottanut vuonna 2021 ilmakeh\u00e4\u00e4n 2,1 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin edest\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Ilmastolain tavoitteiden saavuttaminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4iden lukujen valossa v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin haastavalta, ilman merkitt\u00e4vi\u00e4 poliittisia suunnanmuutoksia. Laskelmat<\/a> vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamispolusta ja ilmastolain nojalla hyv\u00e4ksytyt tuoreet ilmastosuunnitelmat \u2013 keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelma KAISU<\/a> ja maank\u00e4ytt\u00f6sektorin ilmastosuunnitelma MISU<\/a> \u2013 perustuvat oletukseen, ett\u00e4 Suomella on vuonna 2035 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n noin 21 miljoonan hiilidioksidiekvivalenttitonnin suuruinen vuotuinen maank\u00e4ytt\u00f6sektorin nettonielu. T\u00e4m\u00e4 vastaa keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 nettonielua vuosina 1990\u20132018. Vuoden 2021 ennakkotietojen valossa kuilu hiilineutraalisuustavoitteen edellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n nieluun n\u00e4hden on yli 23 miljoonaa tonnia.<\/p>\n\n\n\n Hiilinielun heikkenemisen syit\u00e4 on selvitetty kuumeisesti siit\u00e4 asti, kun Luonnonvarakeskus ensin raportoi metsien kasvun merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 hidastumisesta viime vuosina. Luonnonvarakeskuksen<\/a> (LUKE) ja Ilmastopaneelin<\/a> mainitsemia syit\u00e4 Suomen nieluromahdukselle ovat muun muassa suuret hakkuut, metsien ik\u00e4luokkarakenne sek\u00e4 metsien kasvunopeuden heikkeneminen. Luonnonvarakeskukselta odotetaan l\u00e4hiviikkoina valtioneuvoston pyynn\u00f6st\u00e4 koontia hiilinielun romahduksen syist\u00e4, mutta monet keskeiset tutkijat ovat jo raportoineet alustavia l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4\u00e4n pitkin kes\u00e4\u00e4 ja syksy\u00e4 sek\u00e4 julkisissa kirjoituksissa ett\u00e4 tilaisuuksissa.<\/p>\n\n\n\n Ilmastopaneelin edustajat ovat luonnehtineet hiilinielujen tilannetta \u201chyvin vakavaksi<\/a>\u201d hiilineutraalisuustavoitteen kannalta ja vaatineet kiireellisesti laadittavaa nettonielun pelastusohjelmaa<\/a> jo t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4, jossa tulisi kartoittaa toimet nielun vahvistamiseksi pikimmiten. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin aivan ilmeiselt\u00e4 sek\u00e4 Ilmastopaneelin, Tilastokeskuksen ett\u00e4 Luonnonvarakeskuksen tietojen valossa, ett\u00e4 ilmastolain 16\u00a7:n 1 momentin tarpeellisuuskynnys lis\u00e4toimille ylittyy.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4st\u00e4 huolimatta valtioneuvosto vain toteaa ilmastovuosikertomuksessaan hiilinieluihin liittyv\u00e4n ep\u00e4varmuuden, mutta j\u00e4\u00e4 lis\u00e4toimista p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen sijaan odottamaan lis\u00e4tietoja. Ep\u00e4varmuutta pidet\u00e4\u00e4n siis syyn\u00e4 olla k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 lis\u00e4toimia. T\u00e4m\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s on siis my\u00f6s valituksen keski\u00f6ss\u00e4. Greenpeacen ja Luonnonsuojeluliitto n\u00e4kee, ettei ep\u00e4varmuus ole hyv\u00e4 syy olla k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lis\u00e4toimia, kun varmuutta on merkitt\u00e4vien ja vaikuttavien lis\u00e4toimien tarpeesta. Ilmastopaneeli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 jakavan valittajien n\u00e4kemyksen ja paneelin voi n\u00e4hd\u00e4 tieteellist\u00e4 tietoa korostavan ilmastolain keskeisen\u00e4 auktoriteettina, joten on mielenkiintoista, miten oikeusistuin n\u00e4kee ilmastopaneelin suositusten sivuuttamisen ilmastovuosikertomuksen yhteydess\u00e4. Voiko valtioneuvosto onnistuneesti vedota hiilinielulukujen my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n t\u00e4smentymiseen ja ep\u00e4varmuuteen, jos hiilinielun romahdus ilman lis\u00e4toimia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Ilmastopaneelin n\u00e4k\u00f6kulmasta jo tieteelliselt\u00e4 tosiasialta?<\/p>\n\n\n\n T\u00e4rke\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ilmastovalitukseen liittyv\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma kytkeytyy kansalaisten ilmastopolitiikkaa koskeviin osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksiin, mukaan lukien oikeussuojakeinoihin. N\u00e4m\u00e4 puolestaan n\u00e4yttelev\u00e4t t\u00e4rke\u00e4\u00e4 roolia ilmastopolitiikan legitimiteettiin keskittyv\u00e4ss\u00e4 2035Legitimacy-hankkeessa.<\/p>\n\n\n\n Ensimm\u00e4inen askel kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen ilmastovalituksen k\u00e4sittelyss\u00e4 KHO:ssa on niin sanottu prosessinedellytysten tutkiminen. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa tuomioistuin selvitt\u00e4\u00e4, onko se oikea taho k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n asian, saako kyseisest\u00e4 asiasta ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n valittaa, onko valituksen tehneell\u00e4 oikeus valittaa eli riitt\u00e4v\u00e4 asianosaisuusasema ja onko valitus tehty valitusajan puitteissa.<\/p>\n\n\n\n Prosessinedellytyksiin liittyv\u00e4 kynnys on Suomessa voimassa olevan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n valossa korkeampi kuin esimerkiksi ilmasto-oikeudenk\u00e4ynneist\u00e4\u00e4n erityisen tunnetussa Hollannissa. Kuten parhaillaan eduskunnan k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevassa ilmastolain muutoksenhakuehdotuksessa (HE239\/2022)<\/a> todetaan, nykylains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n valossa on ep\u00e4selv\u00e4\u00e4 \u201dkuka tai mik\u00e4 taho voisi olla asianosainen\u201d ilmastolakiin kytkeytyviss\u00e4 valituksissa. <\/p>\n\n\n\n Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 ilmastovalitus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4kin prosessinedellytyksiin liittyvi\u00e4 ep\u00e4varmuuksia, joiden osalta korostuvat erityisesti valitusoikeus sek\u00e4 se, onko valtioneuvosto tehnyt valituskelpoisen ratkaisun. Tarkastelemme n\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 tarkemmin my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 blogissa. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 toteamme, ett\u00e4 valitus testaa useiden eurooppalaisten ilmasto-oikeuden k\u00e4yntien tapaan t\u00e4rke\u00e4ll\u00e4 tavalla oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n rajoja. On mahdollista, ettei KHO katso valituksen t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n prosessinedellytyksi\u00e4. T\u00e4llainen ratkaisu olisi sin\u00e4ns\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4 ja selvent\u00e4isi sek\u00e4 ilmastolain toimeenpanoon ett\u00e4 oikeussuojakeinoihin liittyvi\u00e4 aukkoja ja rajoituksia Suomen oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Periaatteellisemmasta n\u00e4k\u00f6kulmasta ilmasto-oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 koskevassa suomalaisessa keskustelussa on usein korostettu valtiovallan kolmijakoa ja sit\u00e4, ett\u00e4 vastuu tiukemmista ilmastotoimista kuuluu ensisijaisesti lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4lle. Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen nyt j\u00e4tt\u00e4m\u00e4 valitus kiert\u00e4\u00e4 mielest\u00e4mme t\u00e4m\u00e4n karikon. Se perustuu valtioneuvoston toiminnan arviointiin suhteessa voimassa olevaan ilmastolakiin, eik\u00e4 esimerkiksi pyyd\u00e4 tuomioistuinta arvioimaan ilmastotoimien riitt\u00e4vyytt\u00e4 esimerkiksi perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Siksi tuomioistuinten roolia ja valtiovallan kolmijakoa koskevia merkitt\u00e4vi\u00e4 haasteita ei todenn\u00e4k\u00f6isesti synny. Tuomioistuinta pyydet\u00e4\u00e4n ennen kaikkea varmistamaan, miten uutta ilmastolakia tulisi tulkita ja noudattaa lis\u00e4toimia ja ilmastovuosikertomuksen k\u00e4sittely\u00e4 koskevien s\u00e4\u00e4nn\u00f6sten osalta. <\/p>\n\n\n\n Kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen k\u00e4ynnist\u00e4m\u00e4 suomalainen ilmastovalitus poikkeaa t\u00e4ss\u00e4 suhteessa merkitt\u00e4v\u00e4sti esimerkiksi Hollannin kuuluisasta Urgenda-tapauksesta. T\u00e4ss\u00e4 jutussa maan korkein oikeus katsoi ilmastonmuutoksen vaarantavan Hollannissa asuvien ihmisoikeuksia ja velvoitti Hollannin hallituksen nostamaan vuoden 2020 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitettaan. Tulevien sukupolvien oikeuksien toteutumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta merkitt\u00e4v\u00e4 esimerkki on Saksan perustuslakituomioistuimen Neubauer<\/em>-tapaus, jossa tuomioistuin m\u00e4\u00e4r\u00e4si Saksan lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4\u00e4n selke\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyspolun vuodesta 2031 eteenp\u00e4in muun muassa tulevien sukupolvien oikeuksiin liittyvin perustein.<\/p>\n\n\n\n Kuten aiemmassa blogissa esitimme, keskeinen syy ilmastotavoitteiden kirjaamiselle lakiin on nimenomaan niiden toteutumisen varmistaminen. Suomen uusi ilmastolaki hyv\u00e4ksyttiin eduskunnassa kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022 selv\u00e4ll\u00e4 enemmist\u00f6ll\u00e4. Laki heijastelee lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n tuoretta tahtotilaa ja on valmisteltu vastauksena kansan vuoden 2019 \u2019ilmastovaaleissa\u2019 osoittamaan voimakkaaseen huoleen. Uuden ilmastolain my\u00f6t\u00e4 Suomen ilmastotavoitteiden toteutumisessa on siksi kyse my\u00f6s oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4n laajemmasta uskottavuudesta. Mik\u00e4 on j\u00e4rjestelm\u00e4n uskottavuus, jos juuri voimaan tulleen lain tavoitteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeiset s\u00e4\u00e4nn\u00f6kset j\u00e4\u00e4v\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuolleiksi kirjaimiksi?<\/p>\n\n\n\n Kati Kulovesi<\/em><\/strong> on kansainv\u00e4lisen oikeuden professori It\u00e4-Suomen yliopistossa, miss\u00e4 h\u00e4n johtaa Ilmasto-, energia- ja ymp\u00e4rist\u00f6oikeuden keskusta CCEEL:i\u00e4. H\u00e4n johtaa my\u00f6s strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa 2035Legitimacy-hanketta.<\/em><\/p>\n\n\n\n Maiju M\u00e4h\u00f6nen<\/em><\/strong> toimii projektitutkijana It\u00e4-Suomen yliopistossa. H\u00e4n on keskittynyt tutkimuksessaan erityisesti Suomen ilmastolain uudistukseen ja EU:n ilmasto-oikeuteen. <\/em><\/p>\n\n\n\n Otto Bruun<\/em><\/strong> toimii nuorempana tutkijana It\u00e4-Suomen yliopistossa Ilmasto-, energia- ja ymp\u00e4rist\u00f6oikeuden keskuksessa CCEEL:ss\u00e4. H\u00e4n tutkii ilmastopolitiikkaa ja -oikeutta maank\u00e4ytt\u00f6sektorilla.<\/em><\/p>\n\n\n\n 2035Legitimacy-hanke on pyrkinyt edist\u00e4m\u00e4\u00e4n oikeussuojakeinoja ja ilmasto-oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 koskevaa julkista keskustelua Suomessa esimerkiksi tuomalla eri sidosryhmi\u00e4 yhteen ilmasto-oikeudenk\u00e4yntej\u00e4 analysoivassa seminaarissa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Blogin kirjoittajat ovat tukeneet kansalaisj\u00e4rjest\u00f6j\u00e4 ilmastovalituksen valmistelussa ja tuovat roolinsa esille t\u00e4h\u00e4n liittyv\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa.<\/p>\n\n\n\n Photo by Rural Explorer<\/a> on Unsplash<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Julkaistu 28.11.2022. Kirjoittajat: Kati Kulovesi, Maiju M\u00e4h\u00f6nen, Otto Bruun. First published in the 2035Legitimacy blog on 28 November. Greenpeace ja Suomen luonnonsuojeluliitto ovat t\u00e4n\u00e4\u00e4n ilmoittaneet valittavansa korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) ilmastolain toimeenpanoon liittyvist\u00e4 laiminly\u00f6nneist\u00e4. Valitus kytkeytyy olennaisesti hein\u00e4kuussa 2022 voimaan tulleen uuden ilmastolain (423\/2022) tavoitteisiin, joiden toteutuminen on maank\u00e4ytt\u00f6sektorin hiilinielun romahdusta koskevien ennakkotietojen valossa vakavassa vaarassa. Ilmastolain t\u00e4rkeimpiin tavoitteisiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":210,"featured_media":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[28,45,770,998,610],"tags":[524,827,876],"class_list":["post-6028","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-finnish-language-blog","category-climate-law","category-climate-policy","category-climate-politics","category-finnish-environmental-law","tag-ilmasto-oikeudenkaynti","tag-ilmastolaki","tag-ilmastopolitiikka"],"acf":[],"yoast_head":"\nIlmastolain keskeinen sis\u00e4lt\u00f6<\/strong> valituksen n\u00e4k\u00f6kulmasta <\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Lis\u00e4toimia koskeva 16.1\u00a7 ilmastovalituksen keski\u00f6ss\u00e4 <\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Poikkeuksellisen hiilinieluromahduksen valossa ilmastolain 16\u00a7:n 1 momentin mukaisen lis\u00e4toimien tarpeellisuuskynnyksen ylittyminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Ilmastopolitiikan legitimiteetti ja oikeussuojakeinot<\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Suomalainen ilmastovalitus osana eurooppalaisten ilmasto-oikeudenk\u00e4yntien kokonaisuutta <\/strong><\/h3>\n\n\n\n
Lopuksi<\/strong><\/h3>\n\n\n\n