Osa 1 - Lääkkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka

Viimeisin päivitys 1.12.2023 vpr

Johdanto

Tässä tehtäväkokonaisuudessa tarkastellaan semikodonin (kuvitteellinen kipulääke) farmakokinetiikkaa.

AIHEET

Lääkkeenanto laskimoon bolusinjektiona (kesto alle 5 min) tai lyhyenä infuusiona sekä kerta-annoksena että toistuvasti
Lääkkeenanto laskimoon jatkuvana infuusiona
Lääkkeenanto suun kautta erilaisia tablettivalmisteita käytettäessä sekä kerta-annoksena että toistuvasti
Lääkeaineiden väliset yhteisvaikutukset: metabolian inhibitio jatkuvan infuusion yhteydessä ja metabolian induktio pitkäaikaisen tablettilääkityksen yhteydessä

TAVOITTEENA YMMÄRTÄÄ

Miten antoreitti, antotapa ja lääkemuoto vaikuttavat lääkeaineen pitoisuuteen plasmassa kerta-annoksella ja pitkäaikaisessa lääkityksessä
Miten lääkeannos lasketaan halutun tavoitepitoisuuden saavuttamiseksi
Miten lääkeaineiden väliset yhteisvaikutukset (metabolian inhibitio ja induktio) vaikuttavat lääkeaineen pitoisuuteen plasmassa

TODELLISUUDESTA

Annoslaskuissa käytetään tyypillisen potilaan farmakokineettisiä parametreja. Todellisuudessa yksittäisen potilaan parametrit voivat poiketa tyypillisestä potilaasta paljon, eikä parametriarvoja tunneta potilaan ”rutiinihoidossa”, vaan ainoastaan farmakokineettisissä lääketutkimuksissa.
Todellisuudessa potilaalle määrätään aluksi sellainen annos kipulääkettä (esim. potilaan painon mukaan), joka on tutkimuksissa osoitettu tehokkaaksi ja turvalliseksi. Tämän jälkeen annosta säädetään kivun lievittymisen ja mahdollisten haittavaikutusten perusteella. Kipulääkkeiden pitoisuuksia ei määritetä potilaiden ”rutiinihoidossa”.

TIETOTEKNIIKASTA

Suuri näyttö tai kaksi näyttöä on valttia, sillä samanaikaisesti kannattaa pitää auki kolmea ikkunaa: tätä pääsivua, yhtä yhdistettyä vinkki- ja tarkastussivua ja yhtä simulaatiosivua. Linkit jälkimmäisiin löytyvät jäljempää varsinaisten tehtävien yhteydestä. Klikkaa linkkiä hiiren oikealla painikkeella ja valitse erillisen IKKUNAN antava vaihtoehto (ei siis uutta välilehteä) ja sijoita em. kolme ikkunaa näytölle järkevästi.
Vinkki- ja tarkastussivut ja simulaatiomallit avautuvat yleensä alle 10 sekunnissa. Viive johtuu siitä, että nämä nettisivut ovat ”kauempana” CSC:n Pouta-palvelimella.

Videoluennot farmakokinetiikan yleisestä perustasta

Videoluennot ovat avoinna kaikille. Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden pitää eräissä tilanteissa kirjautua UEF-sisäverkkoon. Video avautuu uudelle välilehdelle.

V-P Rannan luennot Perusfarmakologia-opintojaksolla (PEFA):
Johdatus farmakokinetiikkaan ja farmakodynamiikkaan (38 min)
Lääkeaineiden jakautuminen elimistössä (33 min)
Lääkeaineen puhdistuma ja eliminaation puoliintumisaika (38 min)
Lääkeaineiden eritys munuaisissa (29 min)
Lääkeaineiden metabolia maksassa (29 min)

Osa 1.1. Bolusinjektio ja lyhyt infuusio laskimoon

Oppikirja

Farmakokinetiikan perusteet (FP-lyhenne vinkeissä), luku 12: Lääkkeenanto laskimoon (14 sivua; V-P Ranta)

Oppikirjan lisämateriaali Fortiksen (kirjan kustantaja) nettisivuilla:
Bolusinjektion 2- ja 3-tilamallien tarkempi käsittely (pdf; 5 sivua; V-P Ranta)

Farmakokineettisten parametrien vaikutus lääkeainealtistukseen ja pitoisuuskuvaajan muotoon bolusinjektiolla ja jatkuvalla infuusiolla (pdf; 4 sivua; V-P Ranta)

Videoluennot

Videoluennot ovat avoinna kaikille. Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden pitää eräissä tilanteissa kirjautua UEF-sisäverkkoon. Video avautuu uudelle välilehdelle.

Perusfarmakologia-opintojakso (PEFA):
Laskimoon annettavan lääkityksen ABC (27 min; V-P Ranta)

Lääkkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka -opintojakso (LAF)
V-P Rannan luennot farmakokineettisestä mallinnuksesta:
Osa 1: Perusteet ja iv-bolusinjektion 1-tilamalli (31 min)
Osa 2: IV-lääkkeenannon 2- ja 3-tilamallit (22 min)
Osa 3: Jatkuva infuusio laskimoon (20 min)
Osa 4: Toistuvat bolukset ja lyhyet infuusiot laskimoon (19 min)

Semikodonin farmakokinetiikka

Laskimoon annetun semikodonin plasmapitoisuuskuvaajan muoto voidaan selittää farmakokineettisen kaksitilamallin avulla. Semikodonin kuvitellaan jakautuvan elimistössä kahteen tilaan: keskustilaan ja kudostilaan. Plasma kuuluu aina keskustilaan, joten semikodonin pitoisuus plasmassa kuvaa myös sen pitoisuutta koko keskustilassa.

Semikodonin farmakokineettiset parametrit tarkasteltavalle potilaalle

Keskustilan näennäinen jakautumistilavuus (V1) = 170 litraa
Kudostilan näennäinen jakautumistilavuus (V2) = 120 litraa
Vakaan tilan näennäinen jakautumistilavuus (Vss = V1 + V2) = 290 litraa
Puhdistuma eli eliminaation puhdistuma (CL) = 40 litraa/tunti
Jakautumisen eli tilojen välisen aineensiirron puhdistuma (Q) = 980 litraa/tunti
Jakautumisen puoliintumisaika [T½(dist)] = 0.05 tuntia (3 min)
Eliminaation puoliintumisaika (T½) = 5.1 tuntia

Varsinaiset tehtävät bolusinjektiosta ja lyhyestä infuusiosta

Tehtävä 1. Laske, millä bolusinjektion annoksella (mg) saadaan alkupitoisuudeksi eli ”nollahetken pitoisuudeksi” (C0) 100 µg/L.
Tarvittaessa katso vinkki täältä. Vinkeissä FP = Farmakokinetiikan perusteet -kirja.
Tarkasta vastauksesi täällä (sama kuin edellisen rivin vinkkisivu).
Pidä tämä vinkki- ja tarkastussivu auki, sillä myös tehtävien 2–8 vinkit ja tarkastuslaskurit löytyvät samalta sivulta.

Tehtävä 2. Simuloi pitoisuuskuvaaja tehtävän 1 annoksella käyttäen 1 minuutin pituista bolusinjektiota. Simulaatiomalli on täällä. Katso pitoisuuskuvaajasta, kuinka monta minuuttia pitoisuus on yli 60 µg/L.
Pidä tämä sivu auki, sillä tehtävässä 5 käytetään samaa simulaatiomallia.
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.

Tehtävä 3. Teoriakysymys tehtävän 2 bolusinjektiosta. Kumpi selittää enemmän pitoisuuden nopeaa pienentymistä huippupitoisuuden jälkeen?
Vaihtoehdot:
A) Jakautuminen
B) Eliminaatio
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.

Tehtävä 4. Laske, millä annoksella (mg) saadaan jakautumisvaiheen jälkeiseksi pitoisuudeksi 100 µg/L.
Tämä annos on annettava esimerkiksi 15 minuutin pituisena infuusiona, jotta pitoisuus ei kasva alussa vaarallisen suureksi.
Tarvittaessa katso vinkki em. sivulta.
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.

Tehtävä 5. Simuloi pitoisuuskuvaaja tehtävän 4 annoksella käyttäen 15 minuutin pituista infuusiota. Käytä samaa simulaatiomallia kuin tehtävässä 2. Katso pitoisuuskuvaajasta, kuinka monta minuuttia pitoisuus on yli 60 µg/L.
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.

Tehtävä 6. Teoriakysymys tehtävän 5 lyhyestä infuusiosta. Miksi jakautumisvaihe on pitoisuusakselilla (pystysuunnassa) pienempi kuin tehtävän 2 bolusinjektiolla, vaikka annos on suurempi?
Vaihtoehdot:
A) Semikodoni ehtii jakautua kudoksiin merkittävästi infuusion aikana
B) Jakautumisen puhdistuma (Q) pienenee antoajan pidentyessä
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.
Halutessasi voit tehdä simulaatiomallilla muita kokeiluja.
Lopuksi sulje simulaatiosivu, mutta pidä vinkki- ja tarkastussivu auki.

Tehtävä 7. Laske, millä jatkuvan infuusion infuusionopeudella (R0; mg/tunti) saadaan vakaan tilan pitoisuudeksi (Css) 75 µg/L. Päättele tai laske tästä tuloksesta, millä yhden tunnin välein annettavalla bolusannoksella (mg) saadaan keskimääräiseksi vakaan tilan pitoisuudeksi (Css,av) 75 µg/L. Päättele bolusannos (mg) myös kahden tunnin ja kolmen tunnin annosväleille.
Tarvittaessa katso vinkki em. sivulta.
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.

Tehtävä 8. Simuloi pitoisuuskuvaajat toistuville bolusinjektioille käyttäen kaikkia tehtävässä 7 tarkasteltuja annosten ja annosvälien yhdistelmiä (3 kpl). Simulaatiomalli on täällä. Katso pitoisuuskuvaajasta, millä yhdistelmillä pitoisuus pysyy toistuvien bolusinjektioiden aikana välillä 60–100 µg/L.
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.
Halutessasi voit tehdä simulaatiomallilla muita kokeiluja.
Lopuksi sulje sekä simulaatiosivu että vinkki- ja tarkastussivu.

Tehtävänumerot 9 ja 10 on varattu myöhemmin lisättäville tehtäville (ei lähiaikoina).

Osa 1.2. Jatkuva infuusio ja metabolian inhibitio

Oppimateriaali

Oppimateriaali jatkuvasta infuusiosta on sama kuin bolusinjektiolle ja lyhyelle infuusiolle (osassa 1.1).

Oppikirja metabolian inhibitiosta: Farmakokinetiikan perusteet, luku 19: Lääkkeiden yhteisvaikutukset (16 sivua; V-P Ranta ja Paavo Honkakoski)

Semikodonin farmakokineettiset parametrit tarkasteltavalle potilaalle

Varsinaiset tehtävät jatkuvasta infuusiosta ja metabolian inhibitiosta

Tehtävä 11. Laske, millä jatkuvan infuusion infuusionopeudella (R0; mg/tunti) saadaan vakaan tilan pitoisuudeksi (Css) 50 µg/L.
Tarvittaessa katso vinkki täältä. Vinkeissä FP = Farmakokinetiikan perusteet -kirja.
Tarkasta vastauksesi täällä (sama kuin edellisen rivin vinkkisivu).
Pidä tämä vinkki- ja tarkastussivu auki, sillä myös tehtävien 12, 14, 15 ja 16 vinkit ja tarkastuslaskurit löytyvät samalta sivulta.

Tehtävä 12. Tarkastellaan sellaista potilasta, jonka plasman semikodonipitoisuus on alussa nolla (ei ole saanut aiemmin semikodonia) ja jolle annettavan jatkuvan infuusion infuusionopeus on alusta lähtien tehtävän 11 mukainen. Laske, kuinka monen tunnin kuluttua infuusion alusta pitoisuus plasmassa on 25 µg/L, 37.5 µg/L ja 45 µg/L.
Tarvittaessa katso vinkki em. sivulta.
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.

Tehtävä 13. Simuloi pitoisuuskuvaaja tehtävän 11 infuusionopeudella. Simulaatiomalli on täällä. Tästä tehtävästä ei ole erillistä kysymystä, mutta pitoisuuskuvaajan pitää täsmätä tehtäviin 11 ja 12. Halutessasi voit tehdä simulaatiomallilla muita kokeiluja. Lopuksi sulje simulaatiosivu, mutta pidä vinkki- ja tarkastussivu auki.

Tehtävä 14. Sen jälkeen, kun potilas on saavuttanut vakaan tilan tehtävän 11 semikodoni-infuusiolla, hänelle annetaan pitemmän aikaa myös pisanatsolia (kuvitteellinen atsoli-rakenteinen sienilääke). Pisanatsoli pienentää semikodonin puhdistuman neljäsosaan alkuperäisestä arvosta inhiboimalla eli estämällä semikodonia metaboloivan CYP3A4-entsyymin toimintaa.
Laske, mikä on semikodonin pitoisuus vakaassa tilassa (Css) pisanatsoli-lääkityksen aikana, jos semikodonin infuusionopeus pidetään tehtävän 11 mukaisena.
Tarvittaessa katso vinkki em. sivulta.
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.

Tehtävä 15. Jatkoa tehtävään 14. Oletetaan, että pisanatsoli pienentää semikodonin puhdistuman neljäsosaan välittömästi pisanatsoli-lääkityksen aloittamisen jälkeen (todellisuudessa tämä vie jonkin verran aikaa) ja infuusionopeus pidetään koko ajan tehtävän 11 mukaisena.
Laske, kuinka monen tunnin kuluttua pisanatsoli-lääkityksen aloittamisen jälkeen saavutetaan seuraava pitoisuus: 50 µg/L + 0.9 * (Uusi Css tehtävästä 14 miinus 50 µg/L). Toisin sanoen tässä lasketaan, kuinka monessa tunnissa saavutetaan 90 % kahden vakaan tilan välisestä lopullisesta pitoisuuserosta äkillisen puhdistumamuutoksen jälkeen.
Tarvittaessa katso vinkki em. sivulta.
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.

Tehtävä 16. Laske, millä infuusionopeudella (R0; mg/tunti) semikodonin vakaan tilan pitoisuus (Css) voidaan pitää arvossa 50 µg/L pisanatsoli-lääkityksen aikana.
Tarvittaessa katso vinkki em. sivulta.
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.

Tehtävä 17. Uusi simulaatiomalli on täällä. Simuloi pitoisuuskuvaaja ensin tehtävän 11 mukaisella infuusionopeudella ja tarkasta, että kuvaaja täsmää tehtäviin 14 ja 15. Tämän jälkeen muuta pisanatsoli-lääkityksen aikainen semikodonin infuusionopeus tehtävän 16 mukaisesti ja tarkasta, pysyykö pitoisuus arvossa 50 µg/L. Halutessasi voit tehdä simulaatiomallilla muita kokeiluja. Lopuksi sulje sekä simulaatiosivu että vinkki- ja tarkastussivu.

LOPPUHUOMATUS METABOLIAN INHIBITIOSTA: Todellisuudessa metabolian inhibitiota on vaikea hallita annosmuutoksilla, sillä potilaiden väliset erot ovat suuria. Yksittäiselle potilaalle ei tiedetä 1) ”uhrilääkkeen” (”victim”) eli tässä esimerkissä semikodonin alkuperäistä puhdistumaa, 2) uhrin pitoisuutta plasmassa, sillä pitoisuuksia ei mitata ”rutiinihoidossa”, 3) inhibition kehittymisnopeutta, eikä 4) inhibition lopullista voimakkuutta. Ensisijainen toimintatapa onkin valita alun perin sellaiset lääkeaineet (tässä esimerkissä kipulääke ja sienilääke), joilla ei ole yhteisvaikutuksia.

Tehtävänumerot 18–20 on varattu myöhemmin lisättäville tehtäville (ei lähiaikoina).

Osa 1.3. Tablettilääkitys ja metabolian induktio

Oppikirja

Farmakokinetiikan perusteet (FP-lyhenne vinkeissä),
luku 13: Ekstravaskulaarinen lääkkeenanto (12 sivua; V-P Ranta) sekä
luku 19: Lääkkeiden yhteisvaikutukset (16 sivua; V-P Ranta ja Paavo Honkakoski)

Oppikirjan lisämateriaali Fortiksen (kirjan kustantaja) nettisivuilla:
Ekstravaskulaarisen 1-tilamallin tarkempi käsittely (pdf; 3 sivua; V-P Ranta)

Farmakokineettisten parametrien vaikutus lääkeainealtistukseen ja pitoisuuskuvaajan muotoon ekstravaskulaarisella kerta-annoksella (pdf; 2 sivua; V-P Ranta)

Pitkäaikaisen lääkityksen farmakokineettinen matematiikka (pdf; 7 sivua; V-P Ranta)

Videoluennot

Videoluennot ovat avoinna kaikille. Itä-Suomen yliopiston opiskelijoiden pitää eräissä tilanteissa kirjautua UEF-sisäverkkoon. Video avautuu uudelle välilehdelle.

Perusfarmakologia-opintojakso (PEFA):
Tablettilääkityksen ABC (30 min; V-P Ranta)

Lääkkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka -opintojakso (LAF)
V-P Rannan luennot farmakokineettisestä mallinnuksesta:
Osa 5: Tabletin kerta-annos (28 min)
Osa 6: Pitkäaikainen tablettilääkitys (17 min)

Suun kautta otetun semikodonin farmakokinetiikka

Kun semikodoni otetaan suun kautta, sen plasmapitoisuuskuvaajan muoto voidaan selittää farmakokineettisen yksitilamallin avulla, poiketen laskimoon annetun semikodonin kaksitilamallista. Tämä johtuu siitä, että semikodoni imeytyy suolistosta usean tunnin ajan, jolloin pitkään jatkuva imeytyminen ”peittää alleen” pitoisuuskuvaajan nopean jakautumisvaiheen. Monille suun kautta otettaville lääkeaineille riittää yksitilamalli, vaikka ne noudattavat laskimoon annettuna kahden tai kolmen tilan mallia.

Kaikille tableteille yhteiset parametrit
Näennäinen jakautumistilavuus (Vd) = 290 litraa
Puhdistuma eli eliminaation puhdistuma (CL) = 40 litraa/tunti
Eliminaation puoliintumisaika (T1/2) = 5.0 tuntia
Absoluuttinen biologinen hyötyosuus (F) = 0.7 (eli 70 %)

Tavallinen tabletti eli nopeasti lääkeainetta vapauttava tabletti (immediate release; IR)
Imeytymisen nopeusvakio (Ka) = 1.0 1/h (yksikkönä 1 per tunti)
Imeytymisen puoliintumisaika [T1/2(abs)] = 0.69 tuntia

Depot-tabletti eli hitaasti lääkeainetta vapauttava tabletti (depot)*
Imeytymisen nopeusvakio (Ka) = 0.1 1/h
Imeytymisen puoliintumisaika [T1/2(abs)] = 6.9 tuntia

Säädellysti lääkeainetta vapauttava tabletti (controlled release; CR)*
Nopeasti lääkeainetta vapauttava osa tabletista (esim. 40 %)
Imeytymisen nopeusvakio (Ka) = 1.0 1/h
Imeytymisen puoliintumisaika [T1/2(abs)] = 0.69 tuntia
Hitaasti lääkeainetta vapauttava osa tabletista (esim. 60 %)
Imeytymisen nopeusvakio (Ka) = 0.1 1/h
Imeytymisen puoliintumisaika [T1/2(abs)] = 6.9 tuntia

*Depot-tabletin ja CR-tabletin hitaan osan imeytymisen nopeusvakio on todellisuudessa nopeusvakio lääkeaineen vapautumiselle tabletista. Se rajoittaa varsinaisen imeytymisen nopeutta. Vastaavasti imeytymisen puoliintumisaika on vapautumisen puoliintumisaika.

Varsinaiset tehtävät tablettilääkityksestä ja metabolian induktiosta

Tehtävä 21. Simuloi tällä mallilla pitoisuuskuvaaja 30 mg kerta-annokselle siten, että nopeasti vapautuvan lääkeaineen osuus annoksesta on aluksi 100 %, sitten 40 % ja lopuksi 0 %. Kiinnitä huomiosi siihen, miten 1) huippupitoisuuden ajankohta (Tmax), 2) huippupitoisuus (Cmax) ja 3) pitoisuus 24 tunnin kuluttua (C24) muuttuvat ”nopean osuuden” pienentyessä.
Vastaa sen jälkeen tehtävään 22.
Halutessasi voit tehdä simulaatiomallilla muita kokeiluja. Lopuksi sulje simulaatiosivu.

Tehtävä 22. Vastaa tehtävää 21 käsittelevään vaihtoehtokysymykseen tällä sivulla.
Pidä tämä vinkki- ja tarkastussivu auki, sillä myös tehtävien 23, 25 ja 26 vinkit ja tarkastuslaskurit löytyvät samalta sivulta.

Tehtävä 23. Laske, millä kahdesti vuorokaudessa otettavalla tablettiannoksella (mg) saadaan keskimääräiseksi vakaan tilan pitoisuudeksi (Css,av) 30 µg/L. Pyöristä vastaus lähimpään viidellä jaolliseen lukuun, jotta annos olisi käytännöllinen.
Tarvittaessa katso vinkki em. sivulta.
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.

Tehtävä 24. Simuloi tällä mallilla pitoisuuskuvaajia toistuvalle lääkkeenannolle tehtävän 23 mukaisesti: 1) Nopeasti vapauttava tabletti (IR) tehtävän 23 annoksella ja annosvälillä, 2) Depot-tabletti tehtävän 23 annoksella ja annosvälillä, ja 3) Depot-tabletti kaksinkertaisella annosvälillä ja järkevästi muutetulla annoksella. Tarkastele, pysyykö pitoisuus vakaassa tilassa (”lopullinen pitoisuusvaihtelu”) välillä 15–40 µg/L.
Vastaa sen jälkeen tehtävään 25.
Halutessasi voit tehdä simulaatiomallilla muita kokeiluja. Lopuksi sulje simulaatiosivu.

Tehtävä 25. Vastaa tehtävää 24 käsittelevään vaihtoehtokysymykseen em. sivulla.

Tehtävä 26. Sen jälkeen, kun potilas on saavuttanut vakaan tilan tehtävän 23 tablettiannoksella, hänelle annetaan keuhkotutkimusten perusteella pitemmän aikaa myös rifampisiinia (tuberkuloosilääke). Rifampisiini on monien metaboliaentsyymien (esim. semikodonia metaboloiva CYP3A4) ja kuljetusproteiinien indusori. Se siis indusoi mm. maksan ja suolenseinämän soluja tuottamaan enemmän näitä proteiineja. Rifampisiini pienentää suun kautta otetun semikodonin hyötyosuuden (F) arvoon 0.2 (eli 20 %) ja kaksinkertaistaa semikodonin puhdistuman (CL).
Laske, kuinka paljon pienempi on semikodonin keskimääräinen pitoisuus vakaassa tilassa (Css,av) induktion aikana verrattuna induktiota edeltäneeseen arvoon, jos semikodonin annos ja annosväli pidetään koko ajan tehtävän 23 mukaisena. Ilmoita vastauksesi prosentteina alkuperäisestä arvosta.
Tarvittaessa katso vinkki em. sivulta.
Tarkasta vastauksesi em. sivulla.

Tehtävä 27. Simuloi tällä mallilla metabolian induktion vaikutusta semikodonin pitoisuuteen käyttäen erilaisia tabletteja ja annosvälejä. Tästä tehtävästä ei ole erillistä kysymystä, mutta tarkastele, muuttuuko keskimääräinen vakaan tilan pitoisuus (Css,av) tehtävän 26 mukaisesti.
Lopuksi sulje sekä simulaatiosivu että vinkki- ja tarkastussivu.

LOPPUHUOMATUS METABOLIAN INDUKTIOSTA: Todellisuudessa metabolian induktiota on vaikea hallita annosmuutoksilla (tehtävässä 27 ei edes yritetty sitä), sillä potilaiden väliset erot ovat suuret. Yksittäiselle potilaalle ei tiedetä 1) ”uhrilääkkeen” (”victim”) eli tässä esimerkissä semikodonin alkuperäistä puhdistumaa, 2) uhrin pitoisuutta plasmassa, sillä pitoisuuksia ei mitata ”rutiinihoidossa”, 3) induktion kehittymisnopeutta, eikä 4) induktion lopullista voimakkuutta. Ensisijainen toimintatapa onkin valita alun perin sellaiset lääkeaineet, joilla ei ole yhteisvaikutuksia.

Lähteet

Semikodoni on kuvitteellinen lääkeaine, jonka farmakokinetiikka muistuttaa jonkin verran oksikodonia. Tehtävissä mukaillaan seuraavissa tieteellisissä julkaisuissa esitettyjä tutkimustuloksia oksikodonin farmakokinetiikasta (linkit PubMed-tietokantaan):

Saari TI, Ihmsen H, Neuvonen PJ, Olkkola KT, Schwilden H: Oxycodone clearance is markedly reduced with advancing age: a population pharmacokinetic study. British Journal of Anaesthesia 108 (3): 491-498, 2012

Saari TI, Grönlund J, Hagelberg NM, Neuvonen M, Laine K, Neuvonen PJ, Olkkola KT: Effects of itraconazole on the pharmacokinetics and pharmacodynamics of intravenously and orally administered oxycodone. European Journal of Clinical Pharmacology 66(4): 387-397, 2010

Nieminen TH, Hagelberg NM, Saari TI, Pertovaara A, Neuvonen M, Laine K, Neuvonen PJ, Olkkola KT:
Rifampin greatly reduces the plasma concentrations of intravenous and oral oxycodone. Anesthesiology 110(6): 1371-1378, 2009

Mandema JW, Kaiko RF, Oshlack B, Reder RF, Stanski DR: Characterization and validation of a pharmacokinetic model for controlled-release oxycodone. British Journal of Pharmacology 42(6): 747-756, 1996

Tekijät

Itä-Suomen yliopistosta (UEF)
Veli-Pekka Ranta: R-shiny-sovellukset ja nettisivut
Annika Valtari: nettisivut
Jukka Pitkänen: asennukset R-shiny-sovellusten nettikäytössä tarvittavalle CSC:n Pouta-palvelimelle

Semikodonitehtävät laadittiin alun perin vuonna 2015 Itä-Suomen yliopiston tukemassa opetuksen kehittämishankkeessa. Tämän hankkeen suunnitteluun, toteutukseen, rahoituksen hankkimiseen tai koekäyttöön osallistuivat seuraavat henkilöt: Veli-Pekka Ranta, Marko Lamminsalo (UEF), Hannu Kokki (UEF ja KYS), Klaus Olkkola (Helsingin yliopisto), Teijo Saari (Turun yliopisto), Marjo Yliperttula (Helsingin yliopisto), Taina Rytkönen-Suontausta (UEF:n opinto- ja opetuspalvelut), Sari Tervonen (UEF:n opinto- ja opetuspalvelut) ja Juhamatti Tillonen (UEF:n tietotekniikkapalvelut).

Kiitokset / Special thanks

Kiitokset Tieteen tietotekniikan keskukselle (CSC; IT Center for Science) Pouta-palvelimen käyttöoikeudesta

Kiitokset Marko Lamminsalolle ja Pyry Välitalolle R-opastuksesta

Special thanks to J Wojciechowski, AM Hopkins, and RN Upton (Australian Centre for Pharmacometrics, Adelaide) for publishing detailed instructions and full R-shiny codes for four pharmacokinetic models in their article: Interactive Pharmacometric Applications Using R and the Shiny Package. CPT Pharmacometrics Syst Pharmacol. 2015 Mar;4(3):e00021. doi: 10.1002/psp4.21. Epub 2015 Mar 18

Special thanks to Sara E. Rosenbaum (University of Rhode Island) for providing inspiration with her outstanding textbook with integrated computer simulations: Basic Pharmacokinetics and Pharmacodynamics: An Integrated Textbook and Computer Simulations, 2nd Edition, Wiley, 2016