{"id":81,"date":"2020-11-05T14:15:39","date_gmt":"2020-11-05T12:15:39","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/?page_id=81"},"modified":"2023-02-23T12:49:08","modified_gmt":"2023-02-23T10:49:08","slug":"semiopioidi","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/","title":{"rendered":"SEMIOPIOIDI"},"content":{"rendered":"\n<p><strong>FARMAKOKINETIIKKA<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Laskimoon annetun semiopioidin plasmapitoisuuskuvaajan muoto voidaan selitt\u00e4\u00e4 farmakokineettisen kaksitilamallin avulla. Semiopioidin kuvitellaan jakautuvan elimist\u00f6ss\u00e4 kahteen tilaan: keskustilaan ja kudostilaan. Plasma kuuluu aina keskustilaan, joten pitoisuus keskustilassa kuvaa my\u00f6s semiopioidin plasmapitoisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Semiopioidin farmakokineettiset parametrit ovat:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-table is-style-stripes\"><table><tbody><tr><td>Keskustilan n\u00e4enn\u00e4inen jakautumistilavuus (V1)<\/td><td>26 litraa<\/td><\/tr><tr><td>Kudostilan n\u00e4enn\u00e4inen jakautumistilavuus (V2)<\/td><td>155 litraa<\/td><\/tr><tr><td>Vakaan tilan n\u00e4enn\u00e4inen jakautumistilavuus (Vss =V1+V2)<\/td><td>181 litraa<\/td><\/tr><tr><td>Puhdistuma eli eliminaation puhdistuma (CL)<\/td><td>86,4 litraa\/tunti<\/td><\/tr><tr><td>Tilojen v\u00e4lisen siirtymisen puhdistuma (Q)<\/td><td>318 litraa\/tunti<\/td><\/tr><tr><td>Jakautumisen puoliintumisaika [T\u00bd(dist)]<\/td><td>0,04 tuntia<\/td><\/tr><tr><td>Eliminaation puoliintumisaika (T\u00bd)<\/td><td>1,8 tuntia<\/td><\/tr><\/tbody><\/table><\/figure>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-group\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-flow wp-block-group-is-layout-flow\">\n<div class=\"wp-block-group\"><div class=\"wp-block-group__inner-container is-layout-flow wp-block-group-is-layout-flow\">\n<hr class=\"wp-block-separator has-text-color has-background has-white-background-color has-white-color\" \/>\n<\/div><\/div>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-block-image\"><figure class=\"aligncenter size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"410\" height=\"461\" src=\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/Semiopiodi-2-tilamalli.png\" alt=\"\" class=\"wp-image-111\" srcset=\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/Semiopiodi-2-tilamalli.png 410w, https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/Semiopiodi-2-tilamalli-267x300.png 267w\" sizes=\"auto, (max-width: 410px) 100vw, 410px\" \/><\/figure><\/div>\n\n\n\n<p>Semiopioidi eliminoituu p\u00e4\u00e4asiassa (yli 90 %) metaboloitumalla maksassa. T\u00e4rkein metaboloiva entsyymi on CYP3A4. Semiopioidin metaboliitit eiv\u00e4t ole farmakologisesti aktiivisia. Munuaisten osuus itse semiopioidin eliminaatiosta on pieni, sill\u00e4 tavallisesti alle 7 % semiopioidiannoksesta erittyy muuttumattomana virtsaan. Semiopioidilla on huomattava ensikierron metabolia.<\/p>\n\n\n\n<p>Semiopioidi on lipofiilinen l\u00e4\u00e4keaine (logP 3,89) ja sen vesiliukoisuus on 200 mg\/l.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator is-style-wide\" \/>\n\n\n\n<p><strong>FARMAKOLOGIA<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Semiopioidi sitoutuu myy-opioidireseptoreihin. Sen toivotut farmakologiset vaikutukset syntyv\u00e4t p\u00e4\u00e4osin keskushermostossa, aivoissa ja selk\u00e4ytimess\u00e4. Semiopioidi lievitt\u00e4\u00e4 kipua ja aiheuttaa sedaatiota. Sen tyypillisi\u00e4 haittavaikutuksia ovat hengityslama, pahoinvointi, bradykardia, lihasj\u00e4ykkyys ja ummetus. Haittavaikutuksista ummetus v\u00e4littyy p\u00e4\u00e4osin semiopioidin sitoutuessa suolen opioidireseptoreihin.<\/p>\n\n\n\n<p>Semiopioidin annos on yksil\u00f6llinen ja pienin tehokas annos m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyy vasteen mukaan. Terapeuttinen pitoisuus riippuu paitsi yksil\u00f6iden v\u00e4lisist\u00e4 eroista, ennen kaikkea kivun voimakkuudesta ja potilaan aikaisemmasta opioidien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Pitk\u00e4aikaisen k\u00e4yt\u00f6n seurauksena elimist\u00f6 tottuu semiopioidin vaikutukseen ja toleranssin takia kivun lievittyminen saattaa vaatia isomman annoksen. I\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 potilailla semiopioidin puhdistuma voi olla pienentynyt ja vaste voimistunut, joten he saattavat olla herkempi\u00e4 semiopioidin vaikutuksille ja sietokyky voi olla heikompi.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/potilastapaus\/\">Jatka seuraavalle sivulle &gt;&gt;&gt;<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>FARMAKOKINETIIKKA Laskimoon annetun semiopioidin plasmapitoisuuskuvaajan muoto voidaan selitt\u00e4\u00e4 farmakokineettisen kaksitilamallin avulla. Semiopioidin kuvitellaan jakautuvan elimist\u00f6ss\u00e4 kahteen tilaan: keskustilaan ja kudostilaan. Plasma kuuluu aina keskustilaan, joten pitoisuus keskustilassa kuvaa my\u00f6s semiopioidin plasmapitoisuutta. Semiopioidin farmakokineettiset parametrit ovat: Keskustilan n\u00e4enn\u00e4inen jakautumistilavuus (V1) 26 litraa Kudostilan n\u00e4enn\u00e4inen jakautumistilavuus (V2) 155 litraa Vakaan tilan n\u00e4enn\u00e4inen jakautumistilavuus (Vss =V1+V2) 181 litraa &hellip; <\/p>\n<p class=\"link-more\"><a href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;SEMIOPIOIDI&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":348,"featured_media":0,"parent":33,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-81","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.1.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>SEMIOPIOIDI - L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"SEMIOPIOIDI - L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"FARMAKOKINETIIKKA Laskimoon annetun semiopioidin plasmapitoisuuskuvaajan muoto voidaan selitt\u00e4\u00e4 farmakokineettisen kaksitilamallin avulla. Semiopioidin kuvitellaan jakautuvan elimist\u00f6ss\u00e4 kahteen tilaan: keskustilaan ja kudostilaan. Plasma kuuluu aina keskustilaan, joten pitoisuus keskustilassa kuvaa my\u00f6s semiopioidin plasmapitoisuutta. Semiopioidin farmakokineettiset parametrit ovat: Keskustilan n\u00e4enn\u00e4inen jakautumistilavuus (V1) 26 litraa Kudostilan n\u00e4enn\u00e4inen jakautumistilavuus (V2) 155 litraa Vakaan tilan n\u00e4enn\u00e4inen jakautumistilavuus (Vss =V1+V2) 181 litraa &hellip; Jatka lukemista &quot;SEMIOPIOIDI&quot;\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-02-23T10:49:08+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/Semiopiodi-2-tilamalli.png\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"1 minuutti\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/\",\"name\":\"SEMIOPIOIDI - L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/Semiopiodi-2-tilamalli.png\",\"datePublished\":\"2020-11-05T12:15:39+00:00\",\"dateModified\":\"2023-02-23T10:49:08+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/Semiopiodi-2-tilamalli.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/Semiopiodi-2-tilamalli.png\",\"width\":410,\"height\":461},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Osa 2\",\"item\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"SEMIOPIOIDI\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/#website\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/\",\"name\":\"L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t\",\"description\":\"\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/#organization\",\"name\":\"L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/cropped-UEF_wordpress_white.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/cropped-UEF_wordpress_white.png\",\"width\":250,\"height\":250,\"caption\":\"L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/#\/schema\/logo\/image\/\"}}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"SEMIOPIOIDI - L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"SEMIOPIOIDI - L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t","og_description":"FARMAKOKINETIIKKA Laskimoon annetun semiopioidin plasmapitoisuuskuvaajan muoto voidaan selitt\u00e4\u00e4 farmakokineettisen kaksitilamallin avulla. Semiopioidin kuvitellaan jakautuvan elimist\u00f6ss\u00e4 kahteen tilaan: keskustilaan ja kudostilaan. Plasma kuuluu aina keskustilaan, joten pitoisuus keskustilassa kuvaa my\u00f6s semiopioidin plasmapitoisuutta. Semiopioidin farmakokineettiset parametrit ovat: Keskustilan n\u00e4enn\u00e4inen jakautumistilavuus (V1) 26 litraa Kudostilan n\u00e4enn\u00e4inen jakautumistilavuus (V2) 155 litraa Vakaan tilan n\u00e4enn\u00e4inen jakautumistilavuus (Vss =V1+V2) 181 litraa &hellip; Jatka lukemista \"SEMIOPIOIDI\"","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/","og_site_name":"L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t","article_modified_time":"2023-02-23T10:49:08+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/Semiopiodi-2-tilamalli.png","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"1 minuutti"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/","name":"SEMIOPIOIDI - L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/Semiopiodi-2-tilamalli.png","datePublished":"2020-11-05T12:15:39+00:00","dateModified":"2023-02-23T10:49:08+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/#primaryimage","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/Semiopiodi-2-tilamalli.png","contentUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/Semiopiodi-2-tilamalli.png","width":410,"height":461},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/semiopioidi\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Osa 2","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/simulaatiotehtava-1\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"SEMIOPIOIDI"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/","name":"L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t","description":"","publisher":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/#organization","name":"L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/cropped-UEF_wordpress_white.png","contentUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-content\/uploads\/sites\/226\/2020\/11\/cropped-UEF_wordpress_white.png","width":250,"height":250,"caption":"L\u00e4\u00e4kkeiden antoreitit ja farmakokinetiikka \u2013kurssi Oppimisteht\u00e4v\u00e4t"},"image":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/#\/schema\/logo\/image\/"}}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/81","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-json\/wp\/v2\/users\/348"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=81"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/81\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1345,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/81\/revisions\/1345"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/33"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/farmakokinetiikka\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=81"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}