Video on flippauksessa k\u00e4ytetyin ennakkomateriaali, mutta kuten suunnittelun yhteydess\u00e4 on todettu, voi hyvin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muuta materiaalia. Materiaaliksi sopivat esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\n
T\u00e4rkeint\u00e4 on mietti\u00e4 materiaalia pedagogiselta kannalta ja suhteessa tavoitteisiin ja arviointiin: Mik\u00e4 havainnollistaa asian parhaiten? Mik\u00e4li joku on jo erinomaisia materiaaleja tehnyt, kannattaa selvitt\u00e4\u00e4 niiden k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuudet. Kaikkea ei siis tarvitse tehd\u00e4 itse.<\/p>\n\n\n\n
Materiaalin jakamisesta ja opintojaksojen verkkoalustoista l\u00f6ytyy lis\u00e4tietoa Laitteet ja ohjelmistot -sivulta<\/a> tai Moodlen perusteista<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Ennakkomateriaalia tehdess\u00e4 ja koostaessa on hyv\u00e4 mietti\u00e4 jako ydinmateriaaliin ja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4n materiaaliin (video: Ydinainesanalyysi ja osaamistavoitteet<\/a>). Mik\u00e4 on siis sit\u00e4 must know<\/em>-materiaalia, joka opiskelijan tulee ottaa haltuun ennen kontaktiopetusta, ja mik\u00e4 on niin sanottua nice to know<\/em> -materiaalia, josta tarvittaessa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 lis\u00e4tietoa. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 materiaali pit\u00e4\u00e4 mietti\u00e4 suhteessa opintojakson tavoitteisiin ja arviointiin.<\/p>\n\n\n\n Oman luentotyyppisen materiaalin laatiminen ei tarkoita vanhojen luentojen videoimista. Toisin kuin perinteisess\u00e4 opetuksessa, ei helppoja perusasioita kannata selitt\u00e4\u00e4 itse, vaan opiskelijat voivat ne opiskella itsekin. Huomio kannattaa kiinnitt\u00e4\u00e4 oleellisiin ja vaikeisiin asioihin. K\u00e4yt\u00e4 apuna tekem\u00e4\u00e4si ydinainesanalyysia<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Luentovideoissa tulisi pyrki\u00e4 ytimekk\u00e4\u00e4seen, tietoiskumaiseen esitykseen. Yhden ydinainesanalyysin teeman voi pilkkoa aiheittain useammaksi videoksi ja mielell\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 useampi lyhyt video kuin yksi pitk\u00e4. Pilkkomisessa on hyv\u00e4 ajatella, ett\u00e4 tarkoitus on tehd\u00e4 aihekokonaisuudesta jonkinlainen k\u00e4sikirjoitus, jossa aihekokonaisuudet muodostavat opintojakson. Aihekokonaisuuksien materiaaleissa l\u00f6ytyy useampia materiaaleja (esim. videot, tekstit jne.). Kunkin aihekokonaisuuden voi avata opiskelijoille esimerkiksi niin sanotulla lyhyell\u00e4 introvideolla, jolla asia k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4t aiheet ja niiden merkitys k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi.<\/p>\n\n\n\n Flippauksessa on puhuttu ”parin minuutin hittiformaatista”, joka on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tavoitteena. Meill\u00e4 flippariopettajien videoiden kestot ovat vaihdelleet parista minuutista noin 20 minuuttiin. Luentomateriaalia tehdess\u00e4 kannattaa my\u00f6s muistaa se, ett\u00e4 se on pys\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4, kelattavissa ja toistettavissa. Esityst\u00e4 valmistellessa tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota esityksen toisteisuuteen sek\u00e4 sen karsimiseen. Videoilla esiintymisest\u00e4 ja opettamisesta l\u00f6ytyy lis\u00e4tietoa sivulta Esiintyminen videolla<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Materiaalin ty\u00f6st\u00e4miseen on monia vaihtoehtoja ja mielikuvitus ja luovuuskin saattavat p\u00e4\u00e4st\u00e4 valloilleen. Ennakkomateriaalin koostamisessa tulee huomioida opiskelijoiden ajank\u00e4ytt\u00f6. He opiskelevat asian itse, joten materiaalia tulisi t\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 olla kohtuullinen m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Yleinen kysymys on se, kuinka paljon videoita tulisi olla. Yksiselitteist\u00e4 vastausta ei ole, sill\u00e4 niin opintojakson laajuus kuin sis\u00e4lt\u00f6kin vaikuttavat asiaan. M\u00e4\u00e4r\u00e4n suhteen on kuitenkin hyv\u00e4 muistaa suuntaviivoina, ett\u00e4 osa opiskeltavaksi tarkoitetusta materiaalista voidaan opintojakson sis\u00e4ll\u00f6n analyysin kautta jakaa v\u00e4litett\u00e4v\u00e4\u00e4n tietoon <\/em>(esim. perinteisesti luennoilla opetetut asiat) ja syvennytt\u00e4v\u00e4\u00e4n tietoon<\/em> eli sellaiseen materiaaliin, joka on haastavaa ja tarvitsee yhteis\u00f6llist\u00e4 oppimista ja\/tai opettajan asiantuntemusta asian oppimiseksi sek\u00e4 soveltamiseksi. T\u00e4h\u00e4n apua voi katsoa Suunnittelu-osion videoista<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Oppimisen tukena sek\u00e4 toisaalta kontaktiopetukseen tulemisen edellytyksen\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 opiskelun ohella ennen kontaktikertaa palautettavia teht\u00e4vi\u00e4 tai itsekorjaavia testej\u00e4. N\u00e4iden teht\u00e4vien tulisi olla sellaisia, ett\u00e4 niihin vastaaminen edellytt\u00e4\u00e4 materiaaliin (ei ainoastaan luentodioihin) perehtymist\u00e4. Samalla ne toimivat opettajalle palautteena, mitk\u00e4 asiat ovat olleet haastavia ja pit\u00e4isik\u00f6 kontaktiopetuksessa kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota johonkin erityiseen asiaan esimerkiksi soveltavien teht\u00e4vien avulla. Erilaisilla opiskeluun tarkoitetuilla verkkoalustoilla on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 analytiikkaty\u00f6kaluja, joiden avulla voi tarkistaa, ovatko opiskelijat todella katsoneet materiaalin. Se, miten tarkkaa dataa n\u00e4ill\u00e4 ty\u00f6kaluilla saa, riippuu ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Opiskeluun voi kannustaa my\u00f6s esimerkiksi monivalintateht\u00e4vien avulla, joita voi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 vaikka jokaiseen teemaan. Niiden avulla opiskelija voi testata osaamistaan sek\u00e4 kerrata opittua. Videolla (kesto 5:19) Erkki Pesonen kertoo, miten h\u00e4n on k\u00e4ytt\u00e4nyt niit\u00e4 Moodle-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 arvointiin, ett\u00e4 opiskelijoiden kannustamiseen opiskelussa:<\/p>\n\n\nPakollinen materiaali VS t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4 aines<\/h2>\n\n\n\n
Oman materiaalin tekeminen<\/h2>\n\n\n\n
Materiaalin m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja ajank\u00e4ytt\u00f6<\/h2>\n\n\n\n
Onko asia opiskeltu?<\/h2>\n\n\n\n