{"id":610,"date":"2020-07-01T07:46:46","date_gmt":"2020-07-01T04:46:46","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/?page_id=610"},"modified":"2025-12-17T14:57:15","modified_gmt":"2025-12-17T12:57:15","slug":"lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/","title":{"rendered":"Lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottava adenooma"},"content":{"rendered":"<p class=\"genediag_paragraph\">Primaarinen aldosteronismi (<a href=\"https:\/\/www.omim.org\/entry\/613677\">OMIM 613677<\/a>) on yleisin sekundaarisen verenpainetaudin syy. Sen prevalenssi on n. 6\u201310 % kaikista verenpainetautitapauksista ja jopa 20 % niist\u00e4 tapauksista, joissa on vaikeahoitoinen hypertensio. Useimmissa tapauksissa primaarinen aldosteronismi johtuu lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottavasta adenoomasta tai molemminpuolisesta lis\u00e4munuaisten hyperplasiasta. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 kaliumkanavaa Kir3.4 koodaavan geenin (<em>KCNJ5<\/em>) somaattiset geenivirheet liittyv\u00e4t huomattavaan osaan aldosteronia tuottavista adenoomista. Joissakin tapauksissa\u00a0<em>KCNJ5<\/em>-geenivirheet aiheuttavat my\u00f6s autosomissa dominantisti periytyv\u00e4n ja varhaisella i\u00e4ll\u00e4 manifestoituvan bilateraalisen lis\u00e4munuaisten hyperplasian. N\u00e4in ollen\u00a0<em>KCNJ5<\/em>-geenivirheet voivat aiheuttaa periytyv\u00e4n ja hankitun aldosteronismin. Geenimutokset p.Gly151Arg ja p.Leu168Arg ovat yliedustettuina adenoomista l\u00f6ytyneiss\u00e4 geenivirheiss\u00e4. Geenianalyysi tehd\u00e4\u00e4n sekvensoimalla koko\u00a0<em>KCNJ5<\/em>-geenin koodaava alue.<\/p>\n<p>Geenien koodaavien alueiden sekvensointiin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uuden sukupolven sekvensointia (Next Generation Sequencing, NGS) tai perinteist\u00e4 kapillaarisekvensointia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Primaarinen aldosteronismi (OMIM 613677) on yleisin sekundaarisen verenpainetaudin syy. Sen prevalenssi on n. 6\u201310 % kaikista verenpainetautitapauksista ja jopa 20 % niist\u00e4 tapauksista, joissa on vaikeahoitoinen hypertensio. Useimmissa tapauksissa primaarinen aldosteronismi johtuu lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottavasta adenoomasta tai molemminpuolisesta lis\u00e4munuaisten hyperplasiasta. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 kaliumkanavaa Kir3.4 koodaavan geenin (KCNJ5) somaattiset geenivirheet liittyv\u00e4t huomattavaan osaan [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":203,"featured_media":511,"parent":137,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-610","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.1.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottava adenooma - Geenidiagnostiikka<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottava adenooma - Geenidiagnostiikka\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Primaarinen aldosteronismi (OMIM 613677) on yleisin sekundaarisen verenpainetaudin syy. Sen prevalenssi on n. 6\u201310 % kaikista verenpainetautitapauksista ja jopa 20 % niist\u00e4 tapauksista, joissa on vaikeahoitoinen hypertensio. Useimmissa tapauksissa primaarinen aldosteronismi johtuu lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottavasta adenoomasta tai molemminpuolisesta lis\u00e4munuaisten hyperplasiasta. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 kaliumkanavaa Kir3.4 koodaavan geenin (KCNJ5) somaattiset geenivirheet liittyv\u00e4t huomattavaan osaan [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Geenidiagnostiikka\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-12-17T12:57:15+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-content\/uploads\/sites\/100\/2020\/06\/T321_cmyk_15189-3-e1593515084545.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"169\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"107\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"2 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/\",\"name\":\"Lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottava adenooma - Geenidiagnostiikka\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-content\/uploads\/sites\/100\/2020\/06\/T321_cmyk_15189-3-e1593515084545.jpg\",\"datePublished\":\"2020-07-01T04:46:46+00:00\",\"dateModified\":\"2025-12-17T12:57:15+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-content\/uploads\/sites\/100\/2020\/06\/T321_cmyk_15189-3-e1593515084545.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-content\/uploads\/sites\/100\/2020\/06\/T321_cmyk_15189-3-e1593515084545.jpg\",\"width\":169,\"height\":107,\"caption\":\"T321_cmyk_15189.jpg\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Monogeeniset sairaudet\",\"item\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottava adenooma\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/#website\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/\",\"name\":\"Geenidiagnostiikka\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottava adenooma - Geenidiagnostiikka","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottava adenooma - Geenidiagnostiikka","og_description":"Primaarinen aldosteronismi (OMIM 613677) on yleisin sekundaarisen verenpainetaudin syy. Sen prevalenssi on n. 6\u201310 % kaikista verenpainetautitapauksista ja jopa 20 % niist\u00e4 tapauksista, joissa on vaikeahoitoinen hypertensio. Useimmissa tapauksissa primaarinen aldosteronismi johtuu lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottavasta adenoomasta tai molemminpuolisesta lis\u00e4munuaisten hyperplasiasta. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 kaliumkanavaa Kir3.4 koodaavan geenin (KCNJ5) somaattiset geenivirheet liittyv\u00e4t huomattavaan osaan [&hellip;]","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/","og_site_name":"Geenidiagnostiikka","article_modified_time":"2025-12-17T12:57:15+00:00","og_image":[{"width":169,"height":107,"url":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-content\/uploads\/sites\/100\/2020\/06\/T321_cmyk_15189-3-e1593515084545.jpg","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"2 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/","name":"Lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottava adenooma - Geenidiagnostiikka","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-content\/uploads\/sites\/100\/2020\/06\/T321_cmyk_15189-3-e1593515084545.jpg","datePublished":"2020-07-01T04:46:46+00:00","dateModified":"2025-12-17T12:57:15+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/#primaryimage","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-content\/uploads\/sites\/100\/2020\/06\/T321_cmyk_15189-3-e1593515084545.jpg","contentUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-content\/uploads\/sites\/100\/2020\/06\/T321_cmyk_15189-3-e1593515084545.jpg","width":169,"height":107,"caption":"T321_cmyk_15189.jpg"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/lisamunuaisten-aldosteronia-tuottava-adenooma\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Monogeeniset sairaudet","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/monogeeniset-sairaudet\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Lis\u00e4munuaisten aldosteronia tuottava adenooma"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/","name":"Geenidiagnostiikka","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/610","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-json\/wp\/v2\/users\/203"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=610"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/610\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4521,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/610\/revisions\/4521"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/137"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-json\/wp\/v2\/media\/511"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/genediagnostics\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=610"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}