Työryhmät ja abstraktit

Tiedepäivillä kokoontuu 11 työryhmää

1. Monialaisuus – mantra vai toimivaa todellisuutta

Monialaisuus on noussut aikamme voimasanaksi. Sen oletetaan tarjoavan ratkaisuja yhteistyön tekemiseen ja olevan avain organisaatioiden väliseen yhteistyöhön. Hallinnonalojen välisten siilojen purkamisen odotetaan joskus tapahtuvan jopa vain liittämällä työntekijät yhteen.

Työryhmässä tutkitaan monialaisuuden monia ilmentymiä rakenteiden, organisoitumisen, koordinaation ja johtamisen näkökulmasta. Miten monialaista yhteistyötä organisoidaan, mitä se edellyttää ja miten siinä on onnistuttu? Millaisia hyviä käytänteitä ja kokemuksia monialaisuudesta on saatu? Mitkä ovat osoittautuneet haasteiksi ja miten niihin voidaan vastata?

Työryhmään ovat tervetulleita monialaisuutta ja sen rajapintoja lähestyvät esitykset kaikilta tieteenaloilta. Osallistua voi pelkällä abstraktilla, full paperia ei edellytetä. Abstraktiehdotukset lähetetään työryhmän ensimmäiselle vetäjälle 14.10.2022 mennessä.

Työryhmän vetäjät

• Dos., tutkijayliopettaja Jaakko Helander, Hämeen ammattikorkeakoulu, jaakko.helander@hamk.fi
• Lehtori ja väitöskirjatutkija KM Päivi Pukkila, Hämeen ammattikorkeakoulu
• Väitöskirjatutkija FM Taru Lilja, Jyväskylän yliopisto

2. Hyvinvointialueuudistuksen juridiset kipupisteet

Elämme keskellä Suomen historian suurinta julkisen hallinnon uudistusta, jossa kuntien ja valtion välille perustettu uusi alueellinen hallinnon taso ottaa järjestämisvastuun yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista (myöh. sote-palvelut) ja pelastustoimesta 1.1.2023 alkaen (laki sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja pelastustoimea koskevan uudistuksen toimeenpanosta ja sitä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 616/2021, 4 §). Järjestämisvastuu tarkoittaa vastuuta kaikista sen alaan kuuluvista palveluista, joka käsittää myös vastuun yksityiseltä palveluntuottajalta tai sen alihankkijalta ostetuista palveluista. Käytännössä järjestämisvastuu siirtyy 21 julkisoikeudelliselle yhteisölle eli hyvinvointialueelle, joilla on itsehallinto alueellaan (hyvinvointialueesta annettu laki 611/2021, 2 §). Helsingin kaupunki jatkaa kaupunkina palveluiden järjestämistä sille asetetun erillisratkaisun mukaisesti.

Hyvinvointialueuudistuksen tarkoituksena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat sote- ja pelastustoimen palvelut, parantaa turvallisuutta, palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta, turvata ammattitaitoisen työvoiman saanti, vastata yhteiskunnallisten muutosten mukanaan tuomiin haasteisiin ja hillitä kustannusten kasvua. Tavoite on tarkoitus saavuttaa siirtämällä perus- ja erikoistason terveydenhuoltopalveluja koskeva järjestämisvastuu hyvinvointialueille. Lisäksi hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyvät muun muassa koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä siihen liittyvät psykologi- ja kuraattoripalvelut, jotka ovat aiemmin olleet opetustoimen järjestäjän eli kuntien järjestämisvastuulla.  Opetusvastuu jää kuitenkin kuntiin. Pelastustoimen osalta hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle siirtyy kansalaisten turvallisuuden edistäminen ja ylläpitäminen sekä yhdenmukaisten ja kustannusvaikuttavien pelastustoimen palvelujen varmistaminen koko maassa (pelastustoimen järjestämisestä annettu laki 613/2021, 1 §).

Uudistus herättää lukuisia oikeudellisia kysymyksiä: Miten hyvinvointialueen asioista päätetään? Mikä on kunnan ja hyvinvointialueen välinen suhde?   Miten kunnan ja hyvinvointialueen väliset neuvottelut toteutetaan? Millaisia esteellisyyskysymyksiä uudistus nostaa esiin? Miten järjestämisvastuun toteutumista ja laatua valvotaan? Mitä uudistus tarkoittaa kunnan aloite- ja muutoksenhakuoikeuden näkökulmasta? Miten eri hallinnon tason toimijoiden välinen tietojenvaihto – ja luovutus turvataan? Miten pelastustoimen palvelujen yhdenmukaistamisen toteutumista valvotaan?  

Työryhmä on kiinnostunut edellä esitetyn kaltaisista hyvinvointialueuudistuksen juridisiin kysymyksiin kiinnittyvistä avauksista ja työryhmäpapereista. Alustajia pyydetään lähettämään enintään 300 sanan mittaiset abstraktit osoitteeseen matti.muukkonen@uef.fi 14.10.2022 mennessä. Alustajilta ei edellytetä täysimittaista työryhmäpaperia.

Työryhmän vetäjä Matti Muukkonen HTT, OTT, YTM, dosentti, julkisoikeuden yliopistonlehtori, Oikeustieteiden laitos, Itä-Suomen yliopisto matti.muukkonen@uef.fi @MattiMuukkonen @tarkoinlakia

3. Hyvinvointijohtaminen uusiutuvissa palvelurakenteissa

Hyvinvointipalvelujen johtamisen rakenteet, vastuut ja työnjaot kuntien ja alueiden välillä muuttuvat hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa 1.1.2023. Muuttuvat toimintatavat edellyttävät sekä tietoa että osaamista hyvinvointiyhteistyön rakentamiseksi ja monimuotoisissa hyvinvointityön verkostoissa toimimiseksi. Osallisuuden korostumisen myötä edellytetään myös asiakaslähtöisyyttä sekä erilaisia keinoja eri kansalaisryhmien osallistumisen tukemiseksi. Laajemmalti kyse on hallitusta ja suunnitelmallisesta voimavarojen kohdentamisesta ja niiden hyödyntämisestä kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta edistävällä tavalla.

Hyvinvointijohtamisen kysymykset ovat moninaisia. Strategisesta näkökulmasta hyvinvointijohtamisessa edellytetään vahvaa ja pitkäjänteistä strategiatyötä resurssien, vuorovaikutuksen ja yhteistyön ohjaamiseen. Operatiivisella tasolla kyse on muun muassa poikkihallinnollisten moniammatillisten/monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen sekä kumppanuuksien rakentamisesta ja ylläpidosta, toimivista tiedon hallinnan ja tietojohtamisen käytännöistä sekä systemaattisesta toiminnan arvioinnista.  Johtajien sitoutuminen ja aktiivinen em. asioiden kehittäminen ja edistäminen on ensiarvioisen tärkeää, jotta asiakaslähtöisyyteen ja voimavarojen kohdentamiseen liittyvät tavoitteet toteutuvat.

Toivomme työryhmäämme eri näkökulmista hyvinvointijohtamiseen kiinnittyviä esityksiä. Konteksteina voivat olla esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuolto, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen tai sivistys- sosiaali- ja terveyspalvelut. Hyvinvointijohtaminen voi toteutua kunnan, kuntien, maakunnan tai maakuntien yhteistyönä. Hyvinvointijohtamista voi esityksissä tarkastella esimerkiksi strategiatyön, digitalisaation, osallisuuden, talouden, yhteistyön ja kumppanuuden, osaamisen tai tiedolla johtamisen näkökulmista. 

Voit tulla esittelemään työryhmään esimerkiksi tutkimus- tai kehittämishankettasi tai oman väitöstutkimuksesi suunnitelmaa tai tuloksia. Lähetä max. 300 sanan abstraktiehdotuksesi työryhmän vetäjille 14.10. mennessä. Full paper ei välttämätön. Työryhmässä ei ole etäosallistumismahdollisuutta. Työryhmään liittyvissä asioissa ja kysymyksissä voi olla suoraan yhteydessä työryhmän vetäjiin.

Työryhmän vetäjät Jaana Leinonen, jaana.leinonen@ulapland.fi, Johanna Lammintakanen, johanna.lammintakanen@uef.fi

5. Design julkisten palvelujen (yhteis)kehittämisessä

Julkisia palveluja kehitetään yhä enemmän yhteistyössä asukkaiden, asiakkaiden, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Yhteiskehittämisen ja -luomisen idea on tullut tutuksi monille julkisten palvelujen kehittäjille ja tutkijoille. Yhteiskehittämisen lähtökohta on se, että palvelujen ja erilaisten julkisten toimintojen käyttäjät voivat tuoda kehittämistyöhön arvokkaita näkemyksiä. Näiden keskenään mahdollisesti ristiriitaistenkin näkemysten yhteen saattamisen kautta voidaan luoda uusia avauksia ja uutta tietoa (Rossi, 2021). Myös esimerkiksi Kuntalaki edellyttää asukkaille tarjottavia osallistumisen mahdollisuuksia ja edellytyksiä. Yhteiskehittäminen voidaan määritellä ’vuorovaikutteiseksi arvonluonnin prosessiksi, joka perustuu kumppanuuteen ja tiedonjakoon julkisen organisaation ja sidosryhmien välillä.’ (Tuurnas, Jäntti, Kalliomäki, Kurkela ja Lehtonen, 2022, x).

Julkisten hallinnon ja johtamisen tutkimuksessa on kuitenkin vielä verrattain rajoitetusti tarkasteltu tätä vuorovaikutteista prosessia design-näkökulmasta. Miten arvoa itseasiallisesti voidaan luoda yhteiskehittämisessä, miksi prosessin tulokset ovat millaisia ovat, kun niitä analysoidaan suunnittelun, toteutuksen tai tukitoimien näkökulmasta? Ylipäätäänkin, yhteiskehittämisen prosessien yksityiskohtaiselle analyysille olisi sijaa julkisen hallinnon ja johtamisen tutkimuskentällä (ks. esim. Sicilia, Sancino, Nabatchi & Guarini, 2019). Tällainen näkökulma voi paljastaa kiinnostavia seikkoja esimerkiksi prosessin inklusiivisuudesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.

Tätä taustaa vasten kutsumme työryhmään tutkijoita, joiden kiinnostuksen kohteena on erityisesti design julkisten palvelujen kehittämisessä. Teemat voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin näkökulmiin:

• (Yhteis)kehittämisen mallien vertailu design -näkökulmasta
• Yhteiskehittäminen inklusiivisena tai eksklusiivisena prosessina design -näkökulmasta
• Yhteiskehittämisen suunnittelu-, toteutus- ja tukiprosessien tarkastelu design -näkökulmasta
• Yhteiskehittämisen design ja arvonluominen kompleksisena prosessina

Toivotamme tervetulleeksi myös muita näkökulmia. Työryhmään voi osallistua abstraktilla tai ”full paperilla”. Toteutustapana on seminaarityöskentely.

Työryhmän vetäjät

• Sanna Tuurnas, Vaasan yliopisto, julkisjohtaminen, sanna.tuurnas@uwasa.fi
• Sofi Perikangas, sofi.perikangas@uwasa.fi, Vaasan yliopisto, julkisjohtaminen
• Paula Rossi, paula.rossi@uwasa.fi, Vaasan yliopisto, julkisjohtaminen

6. Hallintotieteellinen vertailu avaimena Pohjoismaihin

Maailma muuttuu ja sen myötä kiinnostus pohjoismaita kohtaan on kahden viileämmän vuosikymmenen jälkeen nousemassa. Pohjoismaat ovat usein Suomelle tarkoituksenmukainen, joskin hieman unohdettu, vertailukohde. Pohjoismaiden poliittiset ja hallinnolliset järjestelmät ovat monilta osin samankaltaisia, mutta niiden välillä on myös eroavaisuuksia, mikä tekee vertailusta mielekästä.

Työryhmän tarkoituksena on nostaa pohjoismainen ulottuvuus uuteen valoon paikallispolitiikan ja hallinnon tutkimuksessa, esimerkiksi vertailujen tai tapaustutkimusten avulla. Lähtökohtana tällä kertaa on kerätä työryhmään tutkimusta ja tutkimusprojekteja, jotka riippumatta sisällöstä suuntaa katseensa Pohjoismaihin. Aihepiiri on laaja: Sote-uudistus avaa uusia vertailumahdollisuuksia Ruotsin kolmiportaisen hallinnon kanssa. Kiinnostavia eroja ja samanlaisuuksia eri Pohjoismaiden välillä on tullut näkyviin covid-pandemian hallinnossa. Eri Pohjoismaiden paljon laajemmat kokemukset kokopäiväisistä kuntapoliitikoista voisivat auttaa hahmottamaan miten politiikka tai valtasuhteet muuttuvat pormestarimallin myötä. Ja niin edelleen.

Työryhmään kutsutaan abstrakteja / esitelmiä, jotka jollain tavalla käsittelevät pohjoismaisia ulottuvuuksia. Myös ’full paper’-versiot ovat tervetulleita. Esitelmät voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.

Esitysehdotukset lähetetään Linnéa Henrikssonille, linnea.henriksson@abo.fi.

Työryhmän vetäjät Linnéa Henriksson, Åbo Akademi, Sari Pikkala, Åbo Akademi

7. Teoriat sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa

Tietoa ja tiedonhallintaa voidaan sosiaali- ja terveydenhuollon muuttavalla kentällä lähestyä erilaisista teoreettisista traditioista ja näkökulmista. Näin ollen koko tutkimuskohde taipuu ja on luettavissa sekä uudelleentuotettavissa eri teoreettisilla modaliteeteilla. Näillä eri näkökulmilla on toisinaan erilaiset tiedonintressit ja yleisöt; ne korostavat eri osa-alueita alan laajasta ilmiökentästä ja palvelevat erilaisia poliittis-ideologisia tavoitteita yhteiskunnassa.

Työryhmämme kokoaa yhteen eri näkökulmista sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallintaa tarkastelevia tutkijoita tutkimuksen ja tutkijauran eri vaiheissa reflektoimaan ja keskustelemaan yhdessä erilaisten teoreettisten näkökulmien soveltamisesta kiinnittyen laajasti sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tutkimukseen erilaisissa organisoinnin konteksteissa.

Toivomme työryhmäämme papereita eri näkökulmista ajattelemaan kanssamme teorioita sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnassa. Paperit voivat kytkeytyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin:

• oman alan tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen esittely
• empiirisen aineiston analyysin tulosten esittely tietystä teoreettisesta näkökulmasta
• teoriaa testaava tai kehittävä empiirinen tutkimus
• metateoreettinen analyysi tutkimuksen teoreettisista taustaoletuksista
• puheenvuoro uuden teorian tulevaisuuden kehittämistarpeista

Abstraktit pyydetään lähettämään suoraan työryhmän vetäjille, jotka valitsevat esitykset ja jakavat esitysajat teemoittain saatujen abstraktien mukaan. Emme vaadi full paperia.

Työryhmän vetäjät

• Ulla-Mari Kinnunen, professori, Itä-Suomen yliopisto, ulla-mari.kinnunen@uef.fi
• Virpi Jylhä, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, virpi.jylha@uef.fi
• Ville Kivivirta, yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto, ville.kivivirta@uef.fi

8. Kunnat, alueet ja eriarvoisuus

Työryhmässä pohditaan kansalaisten eriarvoistumista ja sen vähentämistä kuntien ja alueiden näkökulmasta. Kansalaisten eriarvoistumista on havaittu monilla mittareilla: koulutus, terveys, asuminen, osallistuminen. Valtion periaatepäätös hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisestä painottaa suomalaisten eriarvoisuuden vähentämistä vuoteen 2030 mennessä. Mikä on kuntien rooli eriarvoisuuden ja huono-osaisuuden vähentämisessä, sekä paikallisesti että alueiden välillä? Millaisia ongelmia eriarvoisuus aiheuttaa, millaisista riskeistä voidaan puhua ja miten näitä riskejä hallitaan?

Toivomme työryhmään sekä pohdintoja eriarvoisuuden määritelmistä ja ilmenemisestä kuntatasolla että tutkimustietoa eriarvoisuuden vähentämisen keinoista. Esitys voi kiinnittyä esimerkiksi kuntajohtamisen, talouden, terveyden ja hyvinvoinnin, aluekehityksen, turvallisuuden tai sosiaalisten oikeuksien näkökulmiin. Myös palvelujen ja asioinnin digitalisaation erilaiset vaikutukset yhdenvertaisuuteen ja eriarvoistumiskehitykseen on työryhmään erinomaisesti sopiva tutkimusteema.

Työryhmän työskentelyyn voi osallistua joko esityksellä tai paperilla (full-paper). Kirjoittajilla on mahdollisuus tarjota paperista muokattu tutkimusartikkeli vertaisarviointiin Focus Localis -lehden tulevaan teemanumeroon, jossa käsitellään eriarvoisuutta kuntakontekstissa eri tieteenalojen näkökulmista.

Työryhmän vetäjät Kirsi Lehto, HTT, yliopistonlehtori, Vaasan yliopisto kirsi.lehto@uwasa.fi, Laura Perttola, HTT, yliopisto-opettaja, Vaasan yliopisto laura.perttola@uwasa.fi

9. Sote-johtamisen ideaalien katveissa – Uusia avauksia ja näkökulmia sote-johtamiseen

Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koettelee mediauutisoinnin perustella ennennäkemätön kriisi, jonka haasteita ei ole kyetty ratkaisemaan erilaisista alueellisista ja valtakunnallisista yrityksistä huolimatta. Haasteita ovat hallinnon ja johtamisen näkökulmasta esimerkiksi henkilöstön saatavuus, kulurakenteen painottuminen raskaisiin palveluihin kevyempien sijaan sekä väestön kasvava palvelujen tarve. Kansalaisten kiinnostus kohdistuu ennen muuta palveluiden saatavuuteen, toimivuuteen ja laatuun. Työntekijät puolestaan vaativat parempaa palkkausta ja kunnollisia työoloja.

Ratkaisua haetaan perustettavilla hyvinvointialueilla, joiden toiminnan ytimen ovat palveluintegraatiot ja entistä tiiviimpään asiakaslähtöiseen yhteistyöhön perustuva toimintatapa yli palveluyksikkö- ja sektorirajojen. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot ovat kuitenkin erilaisten vakiintuneiden käytäntöjen kyllästämiä, joissa institutionaaliset, kulttuuriset ja historialliset voimat ”elävät” organisaatioiden sosiaalisessa todellisuudessa. Samaan aikaan johtaminen itsessään voi sisältää lukuisia erilaisia oletuksia. Kenen ehdoilla uudistusta silloin tehdään? Miten kilpailevia vaatimuksia johtamistoiminnassa yhteensovitetaan? Millaisiin ideaaleihin, arvoihin, uskomuksiin ja käytäntöihin johtaminen perustuu?

Tässä työryhmässä pyritään välttämään kuluneiden ideaalimantrojen toistoa siitä, miten yksinkertaiset johtamisen tekniikat tai kaiken kattavat ’all inclusive’ mallit ratkaisevat sosiaali- ja terveydenhuollon moniulotteiset haasteet. Työryhmä kokoaakin yhteen tutkijoita, joita kiinnostavat sote-organisaatioiden johtamisen sotkuisuus ja monimutkaisuus, laajempi yhteiskunnallinen merkitys, tai ilmiöt, jotka tyypillisesti jäävät sote-johtamisen tutkimuksen ja käytännön toiminnan marginaaleihin. Työryhmään toivotaan sekä tutkimukseen perustuvia että käytännön toimijoiden (sote-ammattilaisten, päättäjien ja kehittäjien) tavanomaisia tulkinta- ja ajattelutapoja haastavia avauksia, joissa havainnollistetaan ja ravistellaan kyseenalaistamattomia/reflektoimattomia käsityksiä sote-organisaatioiden johtamisesta. 

Esitykset voivat tarkastella muuttuvaa sote-alaa esimerkiksi integraation, digitalisaation, asiakaslähtöisyyden, viestinnän tai yhteistoiminnallisuuden näkökulmasta taikka esitellä sote-organisaatioita ja niiden johtamista ajankohtaisissa muutostilanteissa. Toivottavaa kuitenkin on, että esitykset pureutuvat sote-johtamiseen ja sen uudistamiseen uudenlaisten tai vähän hyödynnettyjen näkökulmien, teorioiden tai käsitteellistyksien kautta, kuten esimerkiksi käytäntötutkimuksen, sukupuolentutkimuksen, taideperustaisen tai kehollisuuteen perustuvan tutkimuksen. Lisäksi työryhmään toivotaan eri tieteenalojen, tutkimusperinteiden ja metodologisten asetelmien rajoja ylittäviä avauksia.

Työryhmän esiintyjät valitaan abstraktien perusteella. Abstraktin pituus on max. 300 sanaa. Abstrakti lähetetään työryhmän vetäjille osoitteeseen susanna.rama@uef.fi ja nina.lunkka@uef.fi 14.10.2022 mennessä ja hyväksymisestä ilmoitetaan viimeistään 24.10.2022. Työryhmään osallistutaan pidennetyllä abstraktilla, käsikirjoituksella tai muulla havainnollistavalla esityspohjalla.

Työryhmän tavoitteena on luoda sote-alasta kiinnostuneille tutkijoille ja ammattilaisille keskustelufoorumi, jossa he voivat rakentavassa hengessä esitellä, koetella ja reflektoida ajatuksiaan, ideoitaan ja tutkimuksellisia ratkaisujaan.

Työryhmän vetäjät Nina Lunkka ja Susanna Rämä, Itä-Suomen yliopisto.

10. Taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävät tulevaisuuden palvelut

Kestävyydellä ja hyvinvoinnilla ymmärretään moninaisia asioita ja se yhdistää lukuisia eri tieteenaloja. Työryhmään toivotaan esityksiä laajasti kestävän hyvinvoinnin teema-alueelta, erityisesti palveluiden ja hallinnon sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden tarkastelua. Kiinnostavia aiheita työryhmään ovat erityisesti hyvinvoinnin jakaantumisesta alueiden, sukupolvien ja ihmisryhmien välillä, julkisten menojen (erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon) kasvun hillitsemisestä, työurien pidentämisestä sekä maahanmuuttajien integraatiosta, hoivavelvoitteiden jakaantumisestä ja alueellisista eroista väestön ikääntymisen trendeissä muuttoliikkeen myötä. Hallinnon tutkimuksen ja kuntatutkimuksen hengessä näiden aihepiirien laaja-alainen tarkastelu kestävän kehityksen näkökulmasta on myös työryhmän kiinnostuksen kohteena.

Työryhmä on monitieteinen. Toivotamme tervetulleiksi empiirisiä ja teoreettisia esityksiä sekä uudenlaisia avauksia tutkimusuran eri vaiheissa olevilta tutkijoilta ja tutkimusryhmiltä. Tavoitteena on luoda kestävästä hyvinvoinnista kiinnostuneille tutkijoille ja ammattilaisille keskustelufoorumi ja mahdollisuus rakentaa verkostoja.

Työryhmän esiintyjät valitaan abstraktien perusteella. Työryhmään haetaan abstraktilla, jonka pituus on max. 300 sanaa. Työryhmässä esittäjän tulee lähettää etukäteen täydennetty abstrakti tai käsikirjoitus sekä esitettävä työ (diaesitys tai muu vastaava).  

Työryhmän vetäjät Yliopistonlehtori, dosentti Minna Kaarakainen, minna.kaarakainen@uef.fi, Professori Ismo Linnosmaa, ismo.linnosmaa@uef.fi

11. Datasta merkityksiin julkisessa hallinnossa

Modernien yhteiskuntien tavoittelema moniäänisyys ja moniarvoisuus sekä kasvavat palvelutarpeet edellyttävät päätöksentekijöiltä monipuolisen tiedon tuottamista, keräämistä ja tulkintaa. Tiedolla johtaminen ja tutkimustietoon perustuva päätöksenteko ovat esimerkkejä lähestymistavoista parhaan mahdollisen tietopohjan rakentamiseksi. Ne perustuvat kuitenkin rationaaliseen ja jossain määrin mekanistiseen käsitykseen tarvittavan tiedon tehokkaasta tuottamisesta, hyödyntämisestä ja hallinnasta. Lähestymistavat korostavat informaatiota ja datan keräämistä ihmisten luomien merkitysten tai vuorovaikutussuhteiden sijaan.

Keskittyminen pelkästään relevantin tietopohjan rakentamiseen on ongelmallinen lähtökohta erityisesti julkisen hallinnon uudistamisessa. Rationaalisessa mallissa oletetaan, että toiminnan tavoitteet ja siten päätöksenteon tietotarpeet olisivat yksiselitteisesti määriteltävissä. Perinteinen organisaatiokeskeinen ja instrumentaalinen johtamisen malli yksistään soveltuu heikosti monimutkaisten, julkiselle hallinnolle tyypillisten pirullisten ongelmien ratkaisemiseen. Systeemisessä muutoksessa, jossa ongelmat ja niiden ratkaisut kietoutuvat yhteen, ei ole olemassa yhtä totuutta, eikä siten yhtä oikeaa tietoa muutosten aikaansaamiseksi. Siitä huolimatta yksinkertaistetut datan keräämiseen, tiedonkäsittelyyn ja -hallintaan pohjautuvat mallit näyttävät ohjaavan julkishallinnon uudistamista ja tietoperustaisen päätöksentekoa.

Tässä työryhmässä pyrimme siirtämään katseen datasta merkityksiin julkisen hallinnon uudistamisessa ja tutkimuksessa. Kutsumme merkitysdialogiin mukaan niin tutkijat kuin käytännön toimijat, jotka ovat laajasti kiinnostuneita julkisen hallinnon tietokysymyksistä. Näitä kysymyksiä rohkaisemme lähestymään rohkeasti yli tieteenalarajojen. Työryhmässä kullekin esittäjälle nimetään opponentti, jolle varataan ensimmäinen puheenvuoro esityksen jälkeen. Yhteisen keskustelun vauhdittamiseksi osallistujilta toivotaan abstraktin ja esityksen lisäksi lyhyehköä 1000–2000 sanan mittaista artikkeliaihiota. Työryhmän tutkimusaihiot voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja:

• Tiedon muodostuksen ja hyödyntämisen ongelmat ja ratkaisut julkisessa hallinnossa
• Hallinnon uudistuksen tarjoamat mahdollisuudet tiedon luomisessa ja käytössä
• Julkisen hallinnon tietojohtamisen muutos kohti vaikuttavuusperustaisuutta
• Julkisen hallinnon toimijoiden erilaiset roolit ja lähestymistavat tiedon tuotannossa tai käytössä
• Julkisen hallinnon tietojohtamisen koordinaatio

Esitysehdotukset osoitteella: harri.laihonen@uef.fi

Työryhmän vetäjät Harri Laihonen (UEF), Anna-Aurora Kork (TUNI), Lotta-Maria Sinervo (TUNI) ja Petra Kokko (THL)

12. Hybridisyys hallinnassa- hybridisyyden yhteiskunnalliset ilmiasut

Työryhmän tarkastelun keskiössä ovat hybridihallinnan järjestelmät, joissa sekoittuvat julkisen ja yksityisen sektorin sekä kansalaisyhteiskunnan lähtökohdat ja intressit. Markkinavetoisesti toimivat tilaaja-tuottaja-mallit, julkisyksityiset allianssit, yhteiskunnalliset yritykset ja valtionyhtiöt ovat näiden tyypillisiä esimerkkikonteksteja. Hybriditeetti voi tarkoittaa toiminnan julkisyksityistä omistuspohjaa, kilpailevia, joskus vastakkaisiakin institutionaalisia logiikoita, sekoittuneita rahoitusmuotoja sekä sosiaalisen ja institutionaalisen kontrollin yhdistelmiä (Johanson & Vakkuri 2017). Työryhmä on erityisen kiinnostunut hybriditeetin hallintaan toimintapolitiikka- ja organisaatio­ympäristöissä.

Organisaatiorajat ylittävän toimintamallin tarve ei ole koskaan näyttäytynyt vain sektoreiden sisällä, vaan myös niiden välillä. Julkista ja yksityistä sektoria sekä kansalaisyhteiskunnan toimintaa on opittu tarkastelemaan toisistaan erillisinä sektoreina, joiden välisiä ristikkäisiä vaikutuksia on toki analysoitu monipuolisesti, mutta niiden muodostamaa hallinnan kokonaisuutta ei ole jäsennetty vielä kovinkaan pitkälle (Kooiman 2003; Williamson 1999). Tiedeyhteisö on toistaiseksi kyennyt vain hyvin vähän teoretisoimaan sitä, millaisia hallintajärjestelmiä tarvitaan sellaisissa hybrideissä, jotka yrittävät edistää kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia, kestävien kaupunkiseutujen kehittämistä, infrastruktuurijärjestelmien ylläpitämistä tai ilmastonmuutoksen hallintaa. Näitä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin rajapinnoilla (Karré 2022)  liikkuvia organisaatioita, toimintamalleja ja toimintapolitiikoita kutsutaan tutkimuksessa hybridihallinnan järjestelmiksi ja organisaatioiksi (Vakkuri & Johanson 2020; Rajala ym. 2020; Vakkuri ym. 2021).

Yhteiskunnan sektoroitumista ja usein tiukkaa mustavalkoista jakoa julkiseen ja yksityiseen ovat vahvistaneet monetkin tekijät, kuten esimerkiksi tieteenalojen tutkimuksen organisoituminen, jossa ilmiölähtöiset tieteenalojen rajat ylittävät tutkimuksen tavat ovat jääneet usein vähäiselle huomiolle (Vakkuri et al., 2021). On totuttu olettamaan, että olisi olemassa suhteellisen puhtaat ”julkisen” tai ”yksityisen” sektorin toiminnan lajityypit, joita monimutkaisten ongelmien hallinnassa olisi perusteltua tavoitella, mutta joiden yhdistelmiä ja sekoituksia tulisi pyrkiä viimeiseen asti välttämään (Jacobs 1992; Ménard 2004). Hallinta on perustunut vain rajalliseen näkemykseen eri sektorien organisaatioiden synergioiden monipuolisesta hyödyntämisestä. Samalla alueen tutkimus on osittain unohtanut, miten tärkeä on jäsentää tapoja, joilla erilaiset toimijat, omistajapohjat, rahoitusmuodot ja institutionaaliset logiikat joissakin yhteyksissä edistävät arvonluontia ja ilkeiden ongelmien ratkaisua ja vastaavasti miten ne toisissa yhteyksissä luovat uudenlaisia hallinnan, johtamisen ja tilivelvollisuuden ongelmia. Työryhmä on kiinnostunut kummastakin näkökulmasta, hybridihallinnan mahdollisuuksista tuottaa uudenlaista arvoa yhteiskunnassa, mutta myös hybridien luomista uusista johtamisen, professioiden (Noordegraaf 2015) ja hallinnan ongelmista.

Työryhmä on kiinnostunut erilaisista hybridihallinnan, hybridiorganisaatioiden ja hybridiprofessioiden tutkimuspapereista. Nämä voivat olla käsitteellisiä, teoreettisia, empiirisiä ja metodisia. Työryhmän paperit voivat koskea hyvinkin erilaisia hybridihallinnan ympäristöjä: esimerkiksi terveys, koulutus, infrastruktuuri, kestävyyden hallinta ja turvallisuus. Kiinnostavia teemoja voivat olla esimerkiksi seuraavat:

• Omistajuusrakenteiden vaikutukset hybridiorganisaatioiden toimintaan
• Hybridiorganisaatioiden kuten valtionyhtiöiden ja kuntayhtiöiden toiminta
• Erilaisten kilpailevien institutionaalisten logiikoiden vaikutukset organisaatioissa
• Professionaalisen hybridisyyden merkitys
• PPP-mallit ja SIB-mallit hallinnan kohteina
• Tilivelvollisuuden ongelmat ja toimivat käytänteet hybridihallinnan järjestelmissä
• Hybridisyyden vaikutukset organisaatioiden strategioissa
• Tuloksellisuus ja tulosmittaus hybridiorganisaatioissa
• Hybridihallinnan merkitys yhteiskunnallisten tehtävien hallinnassa, esimerkiksi infra, turvallisuus ja kestävyys

Työryhmän paperit voivat olla suomenkielisiä tai englanninkielisiä.

Työryhmän vetäjät

• Jarmo Vakkuri, professori, Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta, jarmo.vakkuri@tuni.fi
• Johanna Liljeroos- Cork, yliopisto-opettaja, Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta
• Mika Luhtala, väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta
• Jan-Erik Johanson, professori, Tampereen yliopisto, johtamisen ja talouden tiedekunta