Karjalaini roštuonkalenteri ~ Karjalane raštavankalendari ~ Karjalaine rastavankalenduaru

4. talvikuuta ~ 4. raštavankuuda ~ 4. talvikuudu

Kirjutannuh Hiloin Natoi

Hyvittele Rastavanke karjalakse!

Hyvittelendy Rastavanke da Uvven vuvvenke on nuori perindö karjalazil. Sit nägyy kui suomen mugai ven’an kielen vaikutustu. Hyvitellä voijah ezimerkikse nenga: Hyviä Uuttu vuottu da Rastavua! libo Hyviä Rastavua da Uuttu vuottu! Mindäh muite enzimäzes Uvven vuvven pruazniekku on enzimäzel sijal da Rastavu toizel? A mikse toizes Rastavu jo enzimäzel sijal on? Pagin on sit, gu Ven’al karjalazet pruaznuijah ezmäi Uuttu vuottu da sit vaste Rastavua (7.01.) da Suomes Rastavu tulou enzimäzenny (25.12.), ga Uuzi vuozi jo sen jälles.

Erähis hyvittelendöis voit nähtä libo Hyviä Rastavua! libo Hyviä Uuttu vuottu! Moizet nähtyy kerras rubiet arbailemah: toinah Rastavu Suomes eläjil karjalazil on tärgiembi pruazniekku da Ven’an karjalazil vikse Uuzi vuozi? A toinah pruazniekat ollah ei ihan toine toizen peräs da rahvas tahtotah kaksigi kerdua hyvitellä toine tostu? Vie voit nähtä hyvittelendöis nengomii: Rastavanke! Uvven vuvvenke / Uvven vuvven kel! Neče roih kohti ven’ankielizes С Рождеством! С Новым годом! Suurel kirjaimelgi kirjutammo nämmä pruazniekat vikse ven’an vaikutukses. Erähät yhtelläh jo suomen vaikutukses kirjutetah pienel: Hyviä rastavua! Juohattauhäi tämä suomenkielisty Hyvää joulua!

Jogahine voibi vallita iče, kui tahtos hyvitellä Rastavanke. Hyvittele vai karjalakse! Roih hyvittelendän suajale iluo da hyviä mieldy, se on varmu dielo.

Oma mua -lehten Hyvittele karjalakse -kirjutus https://www.omamedia.ru/ka/news/hyvittele_karjalakse/

Täs Kiännä-projektan blogaspäi voit lad’d’ata ičelles karjalazet digitualizet hyvittelykartits Kiännä-projektan blogaspäi voit lad’d’ata ičelles hyvittelykartit karjalakse:

http://kianna-hanke.blogspot.com/2017/12/

 

 

Joulun ja uudenvuoden tervehdykset ovat karjalaisilla tuore perinne, ja niissä näkyy sekä suomen että venäjän kielen vaikutusta. Voidaan tervehtiä esimerkiksi Hyviä Uuttu vuottu da Rastavua! tai Hyviä Rastavua da Uuttu vuottu! Miksi edellisessä on uuden vuoden toivotus ensimmäisenä ja joulutoivotus vasta toisena? Ja miksi toisessa päinvastoin? Kyse on siitä, että Venäjän karjalaisest juhlivat ensiksi uutta vuotta ja vasta sen jälkeen joulua (7.1.), mutta Suomessa joulu tulee ensin (25.12.) ja uusi vuosi sen jälkeen.

Joskus voi nähdä tervehdyksiä Hyviä Rastavua! tai Hyviä Uuttu vuottu! Nämä saavat miettimään, onko joulu ehkä Suomen karjalaisille tärkeämpi juhla ja uusi vuosi taas Venäjän karjalaisille? Juhlat eivät sijoitu aivan peräkkäin, joten ehkä ihmiset haluavat lähettää toisilleen kaksi eri tervehdystä? On myös sellaisia tervehdyksiä kuin Rastavanke!, Uvven vuvvenke! tai Uvven vuvven kel! Niiden taustalla on venäjänkielinen С Рождеством! С Новым годом! Juhlapäivien nimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella venäjän kielen mallin mukkaan. Jotkut kuitenkin kirjoittavat jo suomen vaikutukseta pienellä alkukirjaimella: Hyviä rastavua!

Jokainen voi itse valita, millä tavoin haluaa toivottaa hyvää joulua. Lähetä jouluterveiset karjalaksi! Siitä tulee tervehdyksen saajalle varmasti hyvä mieli.

Oma Mua -lehden karjalankielisiä tervehdyksiä:

https://www.omamedia.ru/ka/news/hyvittele_karjalakse/

Tervehdyksiä Kiännä-hankkeen blogissa, voit ladata digitaaliset kortit itsellesi:

http://kianna-hanke.blogspot.com/2017/12/

 

(Suomeksi selostanut Helka Riionheimo)

Karjalaini roštuonkalenteri ~ Karjalane raštavankalendari ~ Karjalaine rastavankalenduaru

3. talvikuuta ~ 3. raštavankuuda ~ 3. talvikuudu

Kirjutannuh Hiloin Natoi

Rastavaine-sanazeh näh

Livvinkarjalakse pikkujoulu on rastavaine, da neče sana on vie nuori.  Sana oli luajittu nenga kaksi libo toinah kolme vuottu tagaperin Jovensuun Paginpertih niškoi. (Paginperti on Jovensuus ruadai karjalazien paginkluubu. Korona-aigua paginpertiläzet ollah  se-tämä kerdu kerävytty loitoči Zoomas.)

Mindäh juuri nenga on roinnuh? Paginpertis myös olemmo pidänyh eriluaduzii pruazniekkoi, da silloi läheni rastavanaigu. Paginpertiäzet kerävyttih pidämäh midä? Pikkujouluugo? Ei, meile pidäy oma karjalaine sana olla! Pikkujoulu on pieni joulu, pädisgo pieni rastavu? Jouluhäi on Rastavu. Ollou rastavu pieni, sehäi pidäs olla meil karjalazil deminutiivumuodo sit, roikkah pieni rastavaine! Kerran-kaksi se oligi pieni rastavaine, min jälles pieni hävii iäres da jäi vai rastavaine. Nygöi myö piemmö rastavastu enne Rastavua!

Kuvas nägyjän piiruan on luadinuh Katerina Paalamo yhteh Paginpertis piettäväh rastavazeh näh. Paginperti on kirjutettu piiruas vienan-, suvi- da livvinkarjalakse. Kuva: Hiloin Natoi.

 

Suomalaisille pikkujoulu on tärkeä perinne ja hyvin tuttu sana. Karjalaiseen perinteeseen pikkujoulu ei ole kuulunut, joten sille ei ole ollut omaa nimitystä. Joensuussa on kokoontunut jo vuosia Paginperti-niminen keskustelukerho, ja pari kolme vuotta sitten ennen joulua paginpertiläiset kokoontuivat juhlimaan – niin, mitä? Pikkujouluu? Ei, kyllä täytyy keksiä oma karjalankielinen sana eikä ottaa suomesta. Pikkujoulu on pieni joulu, joten voisiko karjalaksi olla pieni rastavu (koska livvinkarjalaksi joulu on Rastavu)? Mutta jos joulu on pieni, sanan pitää olla karjalaksi deminutiivimuodossa, joita karjalassa muutenkin käytetään hyvin runsaasti. Olkoon siis pieni rastavaine! Kerran tai pari juhla olikin pieni rastavu, mutta sen jälkeen sana pieni hävisi pois ja jäljellä jäi vain rastavaine.

Karjalaini roštuonkalenteri ~ Karjalane raštavankalendari ~ Karjalaine rastavankalenduaru

1. talvikuuta ~ 1. raštavankuuda ~ 1. talvikuudu

 

Mibo on karjalan kieli da ketbo paissah karjalakse?

Otsikon kysymykset kuuluisivat suomeksi ”mikä on karjalan kieli ja ketkä puhuvat karjalaa”. Vastaukset riippuvat hieman siitä, keneltä kysyy.

Karjala kuuluu suomen kielen tavoin itämerensuomalaisiin kieliin, jonka muita kieliä ovat mm. viro ja vepsä. Karjala ja suomi muistuttavat läheisesti toisiaan, ja erityisen paljon karjalalla on yhteistä suomen itämurteiden kanssa. Karjala ja suomi ovat kuitenkin omat kielensä, eikä karjalan kieltä pidä sekoittaa Kaakkois-Suomessa puhuttaviin suomen murteisiin, joita toisinaan nimitetään karjalan murteeksi.

Karjalan kieltä puhutaan Venäjällä ja Suomessa. Kummassakaan maassa karjalan kieli ei kuitenkaan ole virallinen kieli, jota käytettäisiin esimerkiksi hallinnossa, virastoissa tai kouluissa opetuskielenä. Karjala onkin uhanalainen kieli, mikä tarkoittaa, että se on vaarassa kadota tulevaisuudessa puhuttuna kielenä. Tällä hetkellä karjalan kieltä tuetaan ja elvytetään, eli pyritään lisäämään kielen puhujamääriä ja parantamaan sen yhteiskunnallista asemaa. Yksi askel elvytystyössä on lisätä valtaväestön tietoa karjalan kielestä ja sen puhujista. Tiedon levittämiseen pyrkii myös tämä joulukalenteri.

Karjalaa on perinteisesti puhuttu melko laajalla alueella Venäjällä Karjalan tasavallassa ja Tverin alueella sekä Suomessa Raja-Karjalassa ja Pohjois-Karjalan ja Kainuun karjalaiskylissä. Karjalan kieli jakaantuukin useisiin eri murteisiin: Venäjän Karjalan pohjoisosissa ja Kainuun karjalaiskylissä on puhuttu vienankarjalaa, Venäjän Karjalan keskiosissa, Tverissä ja Suomen Raja-Karjalassa eteläkarjalaa sekä Aunuksen Karjalassa ja Raja-Karjalan itäosissa livvinkarjalaa. Tätä kolmijako noudattaa esimerkiksi Karjalan kielen sanakirja. Kalenterimme otsikko ja päivämäärä on niin ikään esitetty vienankarjalaksi, eteläkarjalaksi ja livvinkarjalaksi.

Suomessa karjalaa puhuttiin toiseen maailmansotaan saakka lähinnä Laatokan pohjoispuolisessa Raja-Karjalassa, ja lisäksi maahan tuli Itä-Karjalan pakolaisia Vienasta heti itsenäistymisen jälkeen. Toisen maailmansodan jälkeen Suomen Raja-Karjala luovutettiin Neuvostoliitolle ja karjalankielinen siirtoväki asutettiin uusille asuinsijoilla muualle Suomeen, lähinnä Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Savoon ja Oulun seudulle. Karjalan puhujien hajaantumista ympäri Suomen lisäsi edelleen 1950-luvun lopulta alkaen Itä- ja Pohjois-Suomesta etelän kaupunkeihin suuntautunut maaltamuutto. Nykyiset Suomen karjalan kielen puhujat ovat siis pääosin ensimmäisen maailmansodan jälkeisten vienalaispakolaisten ja toisen maailmansodan jälkeisen karjalankielisen siirtoväen jälkeläisiä, jotka asuvat ympäri Suomen ja puhuvat monia karjalan murteita.

Karjalaisen joulukalenterin tarkoitus on ilahduttaa ja tuoda joulumieltä kaikille karjalan kielen ystäville ja karjalaisista perinteistä kiinnostuneille. Kalenterin luukuista paljastuu päivittäin erilaisia jouluaiheisia tekstejä eri karjalan murteilla ja suomeksi. Kalenterin tekijät ovat karjalan kielen opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita Itä-Suomen yliopistosta sekä Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhdistyksen jäseniä.