{"id":109,"date":"2025-11-13T11:13:11","date_gmt":"2025-11-13T09:13:11","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/?page_id=109"},"modified":"2026-04-02T09:38:39","modified_gmt":"2026-04-02T06:38:39","slug":"tyopajat","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/","title":{"rendered":"Ty\u00f6pajat"},"content":{"rendered":"\n<p>T\u00e4lt\u00e4 sivulta l\u00f6yd\u00e4tte Kielitieteen p\u00e4ivien 2026 ty\u00f6pajojen kuvaukset.<\/p>\n\n\n\t<div id=\"accordion-block_4c1bd664b113d6169fdd63af3818e412\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-7790\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-7790\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tHavaitsemisesta ymm\u00e4rt\u00e4miseen, ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4 oppimiseen\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-7790\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-7790\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t:<\/strong> Pirkko Muikkku-Werner (It\u00e4-Suomen yliopisto), Annekatrin Kaivapalu (Helsingin yliopisto) &amp; Maisa Martin (Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto)<\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan ohjelma<\/strong> (abstraktit avautuvat <a href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/565\/2026\/02\/havaitsemisesta_abstraktit.pdf\">t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>)<\/p>\n<ul>\n<li>Maisa Martin (Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto): Samankaltaisuus ymm\u00e4rt\u00e4misen ja oppimisen apuna<\/li>\n<li>Annekatrin Kaivapalu (Helsingin yliopisto): Ymm\u00e4rt\u00e4misen kehittyminen suomen sukukielten kursseilla: havaintoja oppimisp\u00e4iv\u00e4kirjoista<\/li>\n<li>Russ Palmer (University of Oulu), Stina Ojala (University of Turku) &amp; Riitta Lahtinen (Finnish Deafblind Association): Independent, guided, described, and interpreted perception in the daily life of a person with deafblindness<\/li>\n<li>Maija Tervola (Tampereen yliopisto) &amp; Taina Pitk\u00e4nen (Tampereen yliopisto): Vuorovaikutusaineiston ja kokeellisen aineiston yhdist\u00e4minen puheenymm\u00e4rt\u00e4misen tutkimuksessa<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan kuvaus<\/strong><\/p>\n<p>Useimmat meist\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t kieli\u00e4 paremmin kuin pystyv\u00e4t niit\u00e4 tuottamaan, olipa kyse \u00e4idinkielest\u00e4 tai muista kielist\u00e4. Kielenoppimisen tutkimuksen valtavirta on kuitenkin kohdistunut kielten puhumiseen ja kirjoittamiseen. T\u00e4h\u00e4n on selke\u00e4 syy: konkreettisia kielellisi\u00e4 tuotoksia on paljon helpompi tutkia kuin ymm\u00e4rt\u00e4misen kaltaista ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4, yksil\u00f6n p\u00e4\u00e4nsis\u00e4ist\u00e4 prosessia.<\/p>\n<p>Kielenoppiminen alkaa kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 havaitsemme jonkin kielellisen ilmauksen, tulkitsemme sen merkityksen tavalla tai toisella (apuna maailmantieto, tilanne, k\u00e4\u00e4nn\u00f6s tms.) ja saamme mahdollisuuden ottaa sen omaan kielelliseen repertuaariimme. N\u00e4in tapahtuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, vaikka teoreettisessa mieless\u00e4 emme ehk\u00e4 koskaan voi olla varmoja siit\u00e4, ymm\u00e4rr\u00e4mmek\u00f6 todella, mit\u00e4 toinen ihminen sanoo, vaan joudummeko tyytym\u00e4\u00e4n likiarvoon. Avainasemassa havaitsemisprosessissa on kieltenv\u00e4linen samankaltaisuus: oppijat yritt\u00e4v\u00e4t jatkuvasti luoda yhteyksi\u00e4 kohdekielen ja aiemmin opittujen kielten v\u00e4lille keskittym\u00e4ll\u00e4 erojen sijasta yht\u00e4l\u00e4isyyksiin.<\/p>\n<p>Ty\u00f6pajan j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t esittelev\u00e4t tutkimusta, joka kohdistuu (suku)kielten v\u00e4liseen samankaltaisuuteen ja sen hy\u00f6dynt\u00e4miseen uuden kielen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4. T\u00e4llaista tutkimusta on tehty erityisesti REMU (REceptive MUltilingualism) -hankkeessa, jossa on tarkasteltu varsinkin suomalaisten ja virolaisten mahdollisuuksia ja tapoja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 toistensa kielt\u00e4. Reseptiivinen monikielisyys voidaan n\u00e4hd\u00e4 sek\u00e4 vuorovaikutuksen keinona (kukin puhuu omaa kielt\u00e4\u00e4n, toiset ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t sit\u00e4) ett\u00e4 kielenoppimisen resurssina.<\/p>\n<p>Kutsumme ty\u00f6pajaamme kaikenlaisia esityksi\u00e4, joissa tarkastellaan kielen ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p>N\u00e4k\u00f6kulmat voivat olla monenlaisia ja kohdistua mihin tahansa kielenymm\u00e4rt\u00e4misen osa-alueeseen. Tutkimusmenetelm\u00e4t voivat olla yht\u00e4 hyvin perinteisen kielitieteellisi\u00e4 kuin teknologiaa hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4kin. Tutkittavat kielet voivat my\u00f6s olla mit\u00e4 tahansa, olemassa olevia tai keinotekoisia. P\u00e4\u00e4asia on, ett\u00e4 tutkimuskysymykset k\u00e4sittelev\u00e4t jotenkin kielellisen ilmauksen vastaanottamista ja tulkintaa.<\/p>\n<p>Ty\u00f6pajassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaikkia kieli\u00e4, joita esiintyj\u00e4t haluavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. Erityisesti toivotaan esityksi\u00e4 suomen sukukielill\u00e4 (esim. viro, karjala, me\u00e4nkieli, kveeni) siten, ett\u00e4 kuulijoita autetaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 antamalla ennakkoon sanoja tai k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suomenkielisi\u00e4 dioja. Samoin ovat tervetulleita ymm\u00e4rt\u00e4mist\u00e4 koskevat esitykset muilla kielill\u00e4 (esim. ruotsi, englanti).<\/p>\n<p>****<\/p>\n<p><strong>Tunnetamisest m\u00f5istmiseni, m\u00f5istmisest \u00f5ppimiseni<\/strong><\/p>\n<p>Enamik meist m\u00f5istab keeli paremini kui suudab neid kasutada keeleloomes, olgu see emakeel v\u00f5i muud keeled. Keele\u00f5ppe uurimise peavool on siiski keskendunud keelte r\u00e4\u00e4kimisele ja kirjutamisele. Sellel on selge p\u00f5hjus: konkreetseid keeleloome tulemusi on palju lihtsam uurida kui arusaamise sarnast ebam\u00e4\u00e4rast individuaalset peas toimuvat protsessi. Keele\u00f5pe algab siiski sellest, et me m\u00e4rkame m\u00f5nda keelelist v\u00e4ljendit, t\u00f5lgime selle t\u00e4henduse \u00fchel v\u00f5i teisel viisil (abiks \u00fcldteadmised, olukord, t\u00f5lge jne) ja saame v\u00f5imaluse lisada selle oma keelelisse repertuaari. Nii toimub praktikas, kuigi teoreetilises m\u00f5ttes ei saa me v\u00f5ib-olla kunagi olla kindlad, et m\u00f5istame t\u00f5eliselt, mida teine inimene \u00fctleb, vaid peame leppima umbkaudse arusaamaga. Tunnetusprotsessis on v\u00f5tmeroll keeltevahelisel sarnasusel: \u00f5ppijad p\u00fc\u00fcavad pidevalt luua seoseid sihtkeele ja varem \u00f5pitud keelte vahel, keskendudes erinevuste asemel sarnasustele.<\/p>\n<p>T\u00f6\u00f6toa korraldajad tutvustavad uurimusi, mis keskenduvad (sugulas)keelte vahelisele sarnasusele ja selle kasutamisele uue keele m\u00f5istmisel. Sellist uurimist\u00f6\u00f6d on tehtud eriti REMU (REceptive MUltilingualism)-projekti raames, kus on uuritud eesk\u00e4tt soomlaste ja eestlaste v\u00f5imalusi ja viise \u00fcksteise keele m\u00f5istmiseks. Retseptiivne mitmekeelsus v\u00f5ib olla nii suhtlemise viis (iga\u00fcks r\u00e4\u00e4gib oma keelt, teised m\u00f5istavad seda) kui ka keele\u00f5ppe ressurss.<\/p>\n<p>T\u00f6\u00f6tuppa on oodatud ettekanded, mis k\u00e4sitlevad mistahes viisil keele m\u00f5istmist. Vaatenurgad v\u00f5ivad olla mitmekesised ja suunatud igasugustele keele m\u00f5istmise aspektidele. Uurimismeetodid v\u00f5ivad olla nii traditsiooniliselt keeleteaduslikud kui ka tehnoloogiat kasutavad. Uuritavad keeled v\u00f5ivad samuti olla millised tahes, olemasolevad v\u00f5i tehislikud. Peamine on, et uurimisk\u00fcsimused k\u00e4sitlevad kuidagi keelelise v\u00e4ljendi vastuv\u00f5tmist ja t\u00f5lgendamist.<\/p>\n<p>T\u00f6\u00f6toas kasutatakse k\u00f5iki keeli, mida esinejad soovivad. Eriti oodatakse ettekandeid soome sugukeeltes (nt eesti, karjala, me\u00e4nkieli, kveeni) nii, et kuulajaid aidatakse nende m\u00f5istmisel, andes eelnevalt teada vajalikke s\u00f5nu v\u00f5i kasutades soomekeelseid slaide. Samuti on oodatud m\u00f5istmist k\u00e4sitlevad ettekanded teistes keeltes (nt rootsi, inglise).<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteit\u00e4 \/ Kirjandust\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>Gooskens, Charlotte 2024. Mutual intelligibility between closely related languages. Mouton: De Gruyter.<\/p>\n<p>Kaivapalu, Annekatrin; Muikku-Werner, Pirkko; Palokangas, Aleksi (toim.) 2025. R\u00f5\u00f5mu sugulaskeeltest. Sukukielist\u00e4 riemua. Sugukielisty ihalmuo. Sukukielist\u00e4 riemuu. Sukulaiskielist\u00e4 lysti\u00e4. Tallinn: Eesti Keele Sihtasutus.<\/p>\n<p>Ringbom, H\u00e5kan 2007. Cross-linguistic similarity in language learning. Clevedon: Multilingual Matters.<\/p>\n<p>Ringbom, H\u00e5kan; Jarvis, Scott 2009. The importance of crosslinguistic similarity in foreign language learning. \u2013 Michel H. Long, Catherine J. Doughty (eds.) Handbook of language teaching. Oxford: Blackwell, 106\u2013118<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_6bbcecb6f29ac784ae51307907eab676\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-6206\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-6206\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tHistoriallisia ja oman aikamme suomalais-ugrilaisten v\u00e4hemmist\u00f6kielten korpuksia digitalisaation n\u00e4k\u00f6kulmasta\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-6206\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-6206\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t:<\/strong> Riku Erkkil\u00e4, Niko Partanen &amp; Susanna Virtanen<\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan ohjelma<\/strong> (abstraktit avautuvat <a href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/565\/2026\/03\/Abstraktit_Historiallisia-korpuksia.pdf\">t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>)<\/p>\n<ul>\n<li>Olesya Khanina (University of Helsinki) &amp; Andrey Shluinsky (Humbold Universit\u00e4t zu Berlin):\u202fTracing a long path to the Enets corpus: between fieldwork and legacy data<\/li>\n<li>Elena Lazarenko (Universit\u00e4t Hamburg), Aleksandr Riaposov (Universit\u00e4t Hamburg):\u202fThe INEL corpora of indigenous Northern Eurasian languages: current technical challenges and solutions<\/li>\n<li>Timofey Arkhangelskiy (University of Hamburg), Nikolai Anisimov (Estonian Literary Museum)\u202f&amp; Tatiana Anisimova (University of Tartu):\u202fUdmurt dialectal corpora: What, how, and for whom?<\/li>\n<li>Niko Partanen (University of Helsinki), Jack Rueter (University of Helsinki) &amp; Kristiina Ojala (University of Helsinki):\u202fFrom text collections to modern language corpora: Technical considerations and lessons learned<\/li>\n<li>Riku Erkkil\u00e4 (Helsingin yliopisto):\u202fSuomalais-Ugrilaisen Seuran julkaisemat aineistot korpuksina<\/li>\n<li>Susanna Virtanen (Tartu \u00dclikool &amp; Helsingin yliopisto):\u202fKannisto, Munk\u00e1csi ja muut \u2013 mansin kielen tutkijan digitaaliset aineistot<\/li>\n<li>Timofey Arkhangelskiy (University of Hamburg) &amp; Maria Brykina (University of Hamburg): Metadata handling in the INEL project<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan kuvaus<\/strong><\/p>\n<p>Ty\u00f6pajan aiheena ovat suomalais-ugrilaisten v\u00e4hemmist\u00f6kielten kentt\u00e4ty\u00f6korpusten digitoinnin ja avoimen julkaisun nykytila sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4t haasteet. On itsess\u00e4\u00e4n laaja kysymys, kuinka n\u00e4it\u00e4 materiaaleja pit\u00e4isi saattaa avoimesti nykytutkijoiden ja muiden potentiaalisten ryhmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, eik\u00e4 kaikkia mahdollisia ratkaisuja ole viel\u00e4 tarkasteltu. Vuosikymmeni\u00e4, jopa vuosisatoja etenkin Ven\u00e4j\u00e4n alueen v\u00e4hemmist\u00f6kieli\u00e4 on tutkittu kansanrunousaineistojen ja muiden 1800\u20131900-luvun kentt\u00e4ty\u00f6korpusten avulla. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana n\u00e4it\u00e4 aineistoja on alettu aktiivisesti digitoida ja julkaista avoimesti verkossa. Samaan aikaan tutkijat ker\u00e4\u00e4v\u00e4t ja julkaisevat uusia kentt\u00e4ty\u00f6aineistojaan. N\u00e4in aineistoihin saadaan my\u00f6s arvokasta historiallista n\u00e4k\u00f6kulmaa.<\/p>\n<p>Suomalais-ugrilaisten kielten varhaisemmat korpukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t rikkaita ja merkityksekk\u00e4it\u00e4 kielimuotoja, joita nyky\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 puhuttuna l\u00f6yd\u00e4, koska kielet itsess\u00e4\u00e4n, kieliyhteis\u00f6t ja poliittiset tilanteet ovat muuttuneet. Kokoelmat edustavat usein ker\u00e4\u00e4mishetkell\u00e4 (esim. 1800-luvulla) vanhojen ihmisten puhumaa kielt\u00e4 ja useita rinnakkaisia murteita. N\u00e4in on pyritty kuvaamaan puhuttua kielt\u00e4 kattavasti. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 n\u00e4iden aineistojen digitoiminen on tavoittelemisen arvoista, mutta ei mitenk\u00e4\u00e4n yksioikoisen helposti toteutettavaa. Alkuper\u00e4iset tekstikokoelmat on julkaistu painetussa muodossa, usein vaihtelevilla ja monimutkaisilla transkriptioilla. Painetut teokset joudutaan skannaamaan ja oikolukemaan manuaalisesti. Skannatut aineistot eiv\u00e4t ole mill\u00e4\u00e4n tasolla saavutettavia ilman tekstintunnistusprosessia. Senkin j\u00e4lkeen aineistoista puuttuu edelleen esim. oman aikamme aineistolle tyypillinen annotaatio. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 digitointi vaatii ty\u00f6t\u00e4 ja ammattitaitoisia tekij\u00f6it\u00e4, mihin taas tarvitaan rahoitusta. Rahoitusta voi olla vaikea saada, koska rahoittajat eiv\u00e4t n\u00e4e digitointity\u00f6n arvoa. Digitoinnille pit\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 keksi\u00e4 vahvat perustelut \u2013 tai jopa keksi\u00e4 muita ratkaisuja, kuten digitoinnin integroiminen toisiin tutkimushankkeisiin. Ei ole kuitenkaan itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, millaiset digitointi- ja tutkimushankkeen yhdistelm\u00e4t tuottaisivat parhaan synergiaedun ja molemminpuolisen hy\u00f6dyn.<\/p>\n<p>Digitointiprosessi itsess\u00e4\u00e4n, taloudelliset kysymykset, tekij\u00e4noikeudet ja muut laillisuuskysymykset sek\u00e4 erilaiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n haasteet nostavat monenlaisia kysymyksi\u00e4 pintaan. Ty\u00f6pajan tavoitteena on ker\u00e4t\u00e4 tietoa sek\u00e4 saatavilla olevista materiaaleista ett\u00e4 digitointiprosesseihin liittyvist\u00e4 haasteista ja niiden ratkaisuista. Ty\u00f6paja on suunnattu kaikille suomalais-ugrilaisille v\u00e4hemmist\u00f6kielille. Sek\u00e4 historiallisia ett\u00e4 oman aikamme korpuksia koskevat esitelm\u00e4t ovat tervetulleita. Odotamme ty\u00f6pajaan puheenvuoroja seuraavista aiheista:<\/p>\n<ul>\n<li>digitoinnin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t, haasteet ja rahoitus<\/li>\n<li>verkkojulkaisu ja digitaalisten alustojen luominen<\/li>\n<li>tekij\u00e4noikeudet ja muut laillisuuskysymykset<\/li>\n<li>korpusten saavutettavuus ja helppok\u00e4ytt\u00f6isyys<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ty\u00f6pajan kieli\u00e4 ovat suomi ja englanti.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_191fef5da1cfbef3d061a9c754d8908e\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-958\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-958\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tKeskiajan ja uuden ajan alun tekstien monimuotoiset aineistot \u2013 uusia menetelmi\u00e4, n\u00e4k\u00f6kulmia ja tutkimuksen kohteita\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-958\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-958\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t:<\/strong> Kirsi-Maria Nummila (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)<\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan ohjelma<\/strong> (abstraktit avautuvat <a href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/565\/2026\/02\/keskiaika_absraktit.pdf\">t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>)<\/p>\n<ul>\n<li>Maria Niku (SKS, Helsinki): K\u00e4sikirjoitusten verkkoaineistot (1600-luvun lainsuomennokset, Codices Fennici ym.) ja k\u00e4sikirjoitusten digitaalinen julkaiseminen teko\u00e4lyn aikakaudella<\/li>\n<li>Oskari Niskanen (Vanhan kirjasuomen sanakirja, Kotimaisten kielten keskus, OPH): Kielihistoriallisen korpuskokoelman t\u00e4ydent\u00e4minen: Sorolaisen postilla osaksi Vanhan kirjasuomen korpusta<\/li>\n<li>Mikko K. Heikkil\u00e4 (Tromssan yliopisto): Keskiajan suomi ei ollut pime\u00e4: Keskiaikaiset asiakirjat suomen kielen tutkimusaineistona<\/li>\n<li>Oliver Blomqvist (Riksarkivet, Tukholma): Monikielisyys Suomen ja Ruotsin historiallisissa asiakirjal\u00e4hteiss\u00e4<\/li>\n<li>Matti Peikola (Turun yliopisto): Salemin vuosien 1692\u20131693 noitaoikeudenk\u00e4yntidokumentit ja kirjureiden kielellinen ja paleografinen variaatio<\/li>\n<li>Kirsi-Maria Nummila (SKS, Helsinki): Agnus Dein variaatio 1500-ja 1600-luvun painetuissa ja painamattomissa suomenkielisiss\u00e4 l\u00e4hteiss\u00e4<\/li>\n<li>Mikko Kauko (Turun yliopisto): K\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n kommentit J\u00f6ns Budden ruotsinnoksissa<\/li>\n<li>Maria Lehtonen (OPH, Kotus ja Turun yliopisto): Westhin koodeksin merkkej\u00e4 k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4, kopioinnista, korjaamisesta ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan kuvaus<\/strong><\/p>\n<p>Ty\u00f6pajamme aiheena on vanhoja kirjallisia tekstej\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4n kielentutkimuksen monimuotoiset aineistot, niiden valmistaminen, k\u00e4ytt\u00f6 ja aineistoihin perustuva tutkimus. Ty\u00f6pajan esitelmiss\u00e4 keski\u00f6ss\u00e4 on ennen kaikkea aineisto: mist\u00e4 se on per\u00e4isin, mink\u00e4laista se on, mink\u00e4laisia mahdollisuuksia ja rajoituksia siihen liittyy, mit\u00e4 se kertoo ja mit\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kertomatta.<\/p>\n<p>Vanhoihin teksteihin liittyv\u00e4ss\u00e4 kielentutkimuksessa kohteena tai aineistona on tietty teksti tai tiettyjen tekstien joukko. Aineistona ja aineiston l\u00e4hteen\u00e4 on kuitenkin yleens\u00e4 jotakin muuta kuin alkuper\u00e4inen fyysinen artefakti kuten pergamenttilehti, kirja tai muu nide. Tutkija hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4kin nyky\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 erityyppisi\u00e4 valmistettuja aineistoja kuten erilaisia tietokantoja ja verkkojulkaisuja. Niiden ominaisuudet ja saatavuus taas vaikuttavat olennaisesti siihen, mit\u00e4 tutkitaan ja miten tutkitaan. Keskeinen asia on my\u00f6s aineistojen asiantunteva valmistaminen ja luotettavuus.<\/p>\n<p>Ty\u00f6pajassa tutkijat esittelev\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4mi\u00e4\u00e4n aineistoja ja niihin liittyv\u00e4\u00e4 tutkimustaan. Lis\u00e4ksi kuullaan ja keskustellaan uuden teknologian avulla valmistetuista digitaalisista aineistoista \u2013 niin verkkojulkaisuista kuin korpusaineistoista. Tarkastelun kohteina ovat vanhat tekstit mutta uudet menetelm\u00e4t, n\u00e4k\u00f6kulmat ja uuden tutkimuksen tuottama uusi ja uudenlainen tieto. Ty\u00f6pajassa keskustellaan keskiajan ja uuden ajan alun tekstien aineistoista, kuullaan usein kirjoittamattomiksi j\u00e4\u00e4vist\u00e4 tutkijoiden kokemuksista ja tunnoista ja jaetaan siten arvokasta tietoa.<\/p>\n<p>Ty\u00f6pajassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n keskiajalta 1600-luvulle ulottuvalla ajanjaksolla laadittuja ruotsin-, suomen-, englannin-, alasaksan- ja latinankielisi\u00e4 yksi- ja monikielisi\u00e4 tekstej\u00e4 ja niist\u00e4 valmistettuja tekstiaineistoja. Vanhoja tekstej\u00e4 k\u00e4sitt\u00e4vien aineistojen monimuotoisuus n\u00e4ytt\u00e4ytyy ty\u00f6pajan esitelmiss\u00e4 kaikkiaan monin tavoin. Mukana on sek\u00e4 digitoituja ett\u00e4 transkriboituja aineistol\u00e4hteit\u00e4 ja niin painettuihin teksteihin kuin erityyppisiin k\u00e4sikirjoituksiin perustuvia aineistoja. Aineistoista ja teksteist\u00e4 on rajattu ja poimittu edelleen hyvin erilaisia tutkimusaineistoja.<\/p>\n<p>Tilaisuudessa esitelm\u00f6iv\u00e4t dosentti Mikko Heikkil\u00e4, dosentti Oliver Blomqvist, professori Matti Peikola, dosentti Kirsi-Maria Nummila, FT Mikko Kauko, FM Maria Lehtonen, FT Maria Niku ja FM Oskari Niskanen.<\/p>\n<p>L\u00e4mpim\u00e4sti tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_dad6e9639e4b7aff694d6ab4443b1c0e\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-1476\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-1476\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tKieli ja tunteet: Kieliin ja kielikokemuksiin liittyv\u00e4t tunteet ja niiden (koettu) vaikutus kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-1476\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-1476\">\n\t\t\t\t\t<p><span class=\"TextRun SCXW37909073 BCX0\" lang=\"FI\" xml:lang=\"FI\" data-contrast=\"auto\"><span class=\"NormalTextRun SCXW37909073 BCX0\"><strong>J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t:<\/strong> Jaana Kolu (It\u00e4-Suomen yliopisto) &amp; Susanna Hakulinen Bernard (Tampereen yliopisto)<\/span><\/span><\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan ohjelma<\/strong> (abstraktit avautuvat <a href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/565\/2026\/02\/kielijatunteet_abstraktit.pdf\">t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>)<\/p>\n<ul>\n<li>Jaana Kolu &amp; Susanna Hakulinen-Bernard: Johdatus ty\u00f6pajaan &amp; Minoritetsspr\u00e5kstalarnas emotioner kring minoritets- och majoritetsspr\u00e5k i Sverige<\/li>\n<li>M. Kwiatkowski, A. Henning &amp; J. Stenberg-Sir\u00e9n (Svenska social- och kommunalh\u00f6gskolan, Helsingfors universitet): N\u00e4r spr\u00e5ket v\u00e4cker skam: Spr\u00e5kliga affekter i det tv\u00e5spr\u00e5kiga Finland<\/li>\n<li>Essi Rahja, Maria Frick (Oulun yliopisto), Chimaobi Onwukwe (Abia State University) &amp; Floro Cubelo (Oulun ammattikorkeakoulu): \u201cIf I make a mistake then I would feel like everybody would laugh\u201d &#8211; Suomi toisena kielen\u00e4 ja kielih\u00e4pe\u00e4 hoitoalan ty\u00f6paikoilla<\/li>\n<li>Saara Naapila (Turun yliopisto): Puheahdistus ja puheen sujuvuus monikielisill\u00e4 puhujilla Suomessa<\/li>\n<li>Eeva F\u00f6rbom (\u00c5bo Akademi): Kieli, trauma ja identiteetti \u2013 neksusanalyysi kahden sotalapsen kielellisist\u00e4 el\u00e4m\u00e4kerroista<\/li>\n<li>Oona Helist\u00f6 (Tampereen yliopisto): Syntaktisia vaikuttimia affektin taustalla<\/li>\n<li>Idastiina Valtasalmi (Tampereen yliopisto): Syrjim\u00e4t\u00f6n kieli: <em>Erityis<\/em>-sananalun merkitykset ihmistarkoitteisissa ilmauksissa<\/li>\n<li>Vilma Wacklin, Juuli Vallinen &amp; Liisa Mustanoja (Tampereen yliopisto): Tunteet ja asenteet n\u00e4k\u00f6vammaisten aikuisten ja kaupunkiluotsien v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa<\/li>\n<li>Loppukeskustelu<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan kuvaus<\/strong><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Ty\u00f6pajassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n kieleen ja kielellisiin kokemuksiin liittyvi\u00e4 affekteja.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Aneta Pavlenko (2005) korostaa teoksessaan\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Emotions and Multilingualism<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">, ett\u00e4 monikieliset puhujat kokevat tunteita eri tavoin riippuen siit\u00e4, mill\u00e4 kielell\u00e4 ne ilmaistaan. Esimerkiksi ensimm\u00e4inen kieli s\u00e4ilyy usein &#8221;syd\u00e4men kielen\u00e4&#8221;, kun taas my\u00f6hemm\u00e4t kielet voivat liitty\u00e4 rationaalisempiin tai institutionaalisiin konteksteihin. T\u00e4m\u00e4 havainnollistaa, kuinka kieli toimii emotionaalisena resurssina ja identiteetin rakentajana.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Esittelemme t\u00e4ss\u00e4 muutamia esimerkkej\u00e4 ty\u00f6pajan teemoista, mutta toivomme kaikenlaisia esitelm\u00e4ehdotuksia kieliin ja kielellisiin kokemuksiin liittyviin tunteisiin.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kielellisten el\u00e4m\u00e4kertojen, narratiivien ja kielimuotokuvien (Busch 2012, 2015, 2017) avulla voidaan valaista yksil\u00f6iden tunteiden ilmaisua ja emotionaalisia siteit\u00e4 eri kieliin ja monikielisyyteen. Tunteet liittyv\u00e4t usein tiettyihin kielellisiin kokemuksiin ja ymp\u00e4rist\u00f6n asenteisiin, jotka vaikuttavat yksil\u00f6n kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja identiteettiin (Busch 2015, 2017; Kolu, painossa; Kolu &amp; Hakulinen &amp; Bernard, valmisteilla).\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">K\u00e4sitteell\u00e4 kielellinen el\u00e4m\u00e4kerta tarkoitetaan yksil\u00f6iden kertomuksia kokemuksistaan kielellisist\u00e4 repertoaareistaan, kun taas narratiivi viittaa yksitt\u00e4isiin kielellisiin tarinoihin, joiden avulla puhujat tekev\u00e4t el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja teoistaan ymm\u00e4rrett\u00e4vi\u00e4 ja arvioivat emotionaalisia kokemuksiaan.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6pajassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n muun muassa seuraavia kysymyksi\u00e4:<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<ol>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Millaisia tunteita ilmaistaan ja liitet\u00e4\u00e4n eri kieliin ja kielellisiin varieteetteihin? <\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Millaisia kieliin liittyvi\u00e4 kokemuksia ja ymp\u00e4rist\u00f6n asenteita puhujat liitt\u00e4v\u00e4t tunteisiinsa eri kieli\u00e4 ja kielellisi\u00e4 varieteetteja kohtaan? <\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Miten puhujien raportoimat tunne-el\u00e4mykset ovat mahdollisesti vaikuttaneet heid\u00e4n kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja suhtautumiseensa eri kieliin ja kielellisiin varieteetteihin?<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<\/ol>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Ty\u00f6pajassa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi Ruotsin kahden v\u00e4hemmist\u00f6kielen, suomen ja me\u00e4nkielen, puhujien kertomuksia, kokemuksia ja tunteita liittyen v\u00e4hemmist\u00f6kielen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja kieleen liittyviin asenteisiin. Toisaalta esitell\u00e4\u00e4n tutkimustuloksia siit\u00e4, miten he ovat kokeneet kokemusten ja tunteiden mahdollisesti vaikuttaneen v\u00e4hemmist\u00f6kielen k\u00e4ytt\u00e4miseen. Ty\u00f6pajassa esitell\u00e4\u00e4n tutkimustuloksia hankkeesta (2022\u20132026), jossa on ker\u00e4tty haastattelemalla sata ruotsinsuomalaista ja tornionlaaksolaista kieliel\u00e4m\u00e4kertaa. Vanhemmat ruotsinsuomalaiset ja me\u00e4nkieliset ilmaisevat vahvoja tunnesiteit\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6kieleen. Toisaalta he yhdist\u00e4v\u00e4t v\u00e4hemmist\u00f6kielet h\u00e4pe\u00e4n, leimautumisen ja toiseuden kokemuksiin (Kolu 2023, 2024, Kolu &amp; Hakulinen-Bernard, valmisteilla).\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Nuoremmat sukupolvet ilmaisevat enimm\u00e4kseen my\u00f6nteisi\u00e4 tunteita v\u00e4hemmist\u00f6kielt\u00e4\u00e4n ja kaksikielisyytt\u00e4\u00e4n kohtaan, mutta my\u00f6s osa heist\u00e4 liitt\u00e4\u00e4 h\u00e4pe\u00e4n tunteita varhaisimpiin kokemuksiinsa v\u00e4hemmist\u00f6kielest\u00e4 ja omasta ruotsin kielest\u00e4, johon saatettiin reagoida \u201dtoiseuttavasti\u201d.\u00a0\u00a0\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kieliel\u00e4m\u00e4kerroissa on tutkittu my\u00f6s ensimm\u00e4ist\u00e4 sukupolvea olevien ruotsinsuomalaisten affekteja liittyen kokemuksiin enemmist\u00f6kielen eli ruotsin kielen oppimisesta. Etenkin vanhempi sukupolvi, joka on muuttanut Ruotsiin jo lapsena perheidens\u00e4 mukana, ilmaisi haastatteluissa kokeneensa h\u00e4pe\u00e4n tunteita ruotsin kielen oppimiseen liittyen aikana, jolloin Ruotsissa ei j\u00e4rjestetty maahan tulijoille erillist\u00e4 ruotsin opetusta.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Ty\u00f6pajassa k\u00e4sitelt\u00e4vi\u00e4 tutkimusaiheita voivat olla esimerkiksi:\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<ul>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Tunteet ja monikielisyys\/ v\u00e4hemmist\u00f6kielet<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559685&quot;:360,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:276,&quot;335559991&quot;:360}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Kieliin ja kielellisiin kokemuksiin liittyvi\u00e4 tunteita (esimerkiksi kielimuotokuvat)<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559685&quot;:360,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:276,&quot;335559991&quot;:360}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Tunteet ja kielenoppiminen<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559685&quot;:360,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:276,&quot;335559991&quot;:360}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Miten tunteita ilmaistaan kieless\u00e4\/ eri kieliss\u00e4\u202f\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559685&quot;:360,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:276,&quot;335559991&quot;:360}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Affektiivinen kielenk\u00e4ytt\u00f6, affektien ja asenteiden n\u00e4kyminen kieless\u00e4\u00a0\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559685&quot;:360,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:276,&quot;335559991&quot;:360}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Syrjiv\u00e4\/ syrjim\u00e4t\u00f6n kieli<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559685&quot;:360,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:276,&quot;335559991&quot;:360}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Voimasanat kieless\u00e4\/ kieliss\u00e4, tabusanat<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559685&quot;:360,&quot;335559737&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:276,&quot;335559991&quot;:360}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<\/ul>\n<p><b><span data-contrast=\"auto\">L\u00e4hteit\u00e4<\/span><\/b><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Br\u00e4nnmark, T., &amp; Toropainen, O. (2025). Emotions towards two national minority languages in Sweden: Insights from language heritage communities.\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">European Journal of Applied Linguistics<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">,\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">13<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">(1), 92<\/span><span data-contrast=\"auto\">\u2013<\/span><span data-contrast=\"auto\">118.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Busch, B. (2012). The linguistic repertoire revisited.\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Applied Linguistics<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u00a033(5), 503\u201323.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Busch, B. (2018). The language portrait in multilingualism research: Theoretical and\u00a0<\/span><br \/>\n<span data-contrast=\"auto\">methodological considerations.\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Working Papers in Urban Language &amp; Literacies<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0236, 2\u201313.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Busch, B. (2017). Expanding the Notion of the Linguistic Repertoire: On the Concept of\u00a0<\/span><br \/>\n<span data-contrast=\"auto\">Spracherleben\u2014The Lived Experience of Language.\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Applied Linguistics<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u00a038(3), 340\u2013358.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Busch, B. (2018). The language portrait in multilingualism research: Theoretical and\u00a0<\/span><br \/>\n<span data-contrast=\"auto\">methodological considerations.\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Working\u00a0Papers\u00a0in Urban Language &amp;\u00a0Literacies<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0236, 2\u201313.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kolu, J. (2023).\u00a0Det\u00a0ska\u00a0f\u00e5\u00a0h\u00f6ras\u00a0och\u00a0synas\u00a0&#8211; me\u00e4nkieli i\u00a0uppsving. Teoksessa:\u00a0Tommaso, M. &amp;\u00a0Sal\u00f6, L (toim.)\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Sveriges\u00a0nationella\u00a0minoritetsspr\u00e5k\u00a0\u2013\u00a0nya\u00a0spr\u00e5kpolitiska\u00a0perspektiv<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">. Lund:\u00a0Studentlitteratur, 123\u2013155.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kolu, J. (2024). \u201d\u00c4r\u00a0jag\u00a0bara\u00a0p\u00e5\u00a0l\u00e5tsas?\u201d \u2013\u00a0ummikkos\u00a0reflektioner\u00a0kring\u00a0me\u00e4nkieli\u00a0och\u00a0Tornedalsidentitet. Teoksessa: Jansson, D; Melander, I;\u00a0Westberg, G. &amp;\u00a0Yassin\u00a0Falk, D. (toim.)\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Svenskans\u00a0beskrivning<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u00a038. \u00d6rebro: \u00d6rebro\u00a0universitet, 48\u201368.\u00a0\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kolu, J. (tulossa).\u00a0<\/span><span data-contrast=\"auto\">\u201dR\u00e4nderna g\u00e5r aldrig ur\u201d\u00a0<\/span><span data-contrast=\"auto\">\u2013\u00a0identitetspositioneringar<\/span><span data-contrast=\"auto\">\u00a0i sverigefinnars, finlandssvenskars och tornedalingars spr\u00e5kliga biografier i Sverige.\u00a0<\/span><span data-contrast=\"auto\">Teoksessa: Kosunen, R. Lepist\u00f6, K; Ohtamaa, M.; Risto E. &amp; Rossi, P. (toim.)\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Svenskan i Finland<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u00a021. Ule\u00e5borg: Ule\u00e5borgs universitet.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kolu, J. (painossa).\u201dSuomi, suomi, suomi \u2013 se on j\u00e4\u00e4ny\u201d. Ruotsinsuomalaisten kokemuksia v\u00e4hemmist\u00f6kielen s\u00e4ilymisest\u00e4 perheiden kieliel\u00e4m\u00e4kertojen valossa. Teoksessa: Gr\u00f6nstrand, H &amp; Jaakkola, M. (toim.)\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Suomenkielisyyden kulttuurit Ruotsissa<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u00a02025.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kolu, J. &amp; Hakulinen-Bernard, S (Valmisteilla). \u201dJag\u00a0sk\u00e4mdes\u00a0f\u00f6r\u00a0honom\u00a0och\u00a0jag\u00a0sk\u00e4mdes\u00a0f\u00f6r\u00a0mig\u00a0sj\u00e4lv\u00a0f\u00f6r\u00a0att\u00a0jag\u00a0sk\u00e4mdes\u00a0 \u2013\u00a0m\u00e5ngfaldig\u00a0skam\u201d\u00a0Narrativ\u00a0om\u00a0spr\u00e5k\u00a0och\u00a0k\u00e4nslor\u00a0i\u00a0hundra\u00a0sverigefinska\u00a0och\u00a0tornedalska\u00a0spr\u00e5kbiografier.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;134233117&quot;:false,&quot;134233118&quot;:false,&quot;201341983&quot;:0,&quot;335559738&quot;:0,&quot;335559739&quot;:160,&quot;335559740&quot;:276}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Pavlenko, A. (2005). Emotions and Multilingualism. New York: Cambridge University Press.<\/span><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_8b7fcee2306c5ebb186edb6498466f66\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-4237\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-4237\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tKieli ja valta (KiVa): Kielelliset keinot vallank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, propagandassa ja manipulaatiossa\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-4237\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-4237\">\n\t\t\t\t\t<p><span class=\"TextRun SCXW55691922 BCX0\" lang=\"FI-FI\" xml:lang=\"FI-FI\" data-contrast=\"auto\"><strong><span class=\"NormalTextRun SCXW55691922 BCX0\">J\u00e4rj<\/span><span class=\"NormalTextRun SCXW55691922 BCX0\">e<\/span><\/strong><span class=\"NormalTextRun SCXW55691922 BCX0\"><strong>st\u00e4j\u00e4t:<\/strong> Sonja Dahlgren (Helsingin yliopisto), Sami Honkasalo (Helsingin yliopisto), Seppo Kittil\u00e4 (Helsingin yliopisto) &amp; <\/span><span class=\"NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SpellingErrorHighlight SCXW55691922 BCX0\">Chingduang<\/span><span class=\"NormalTextRun SCXW55691922 BCX0\">\u00a0<\/span><span class=\"NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW55691922 BCX0\">Yurayong <span class=\"NormalTextRun SCXW55691922 BCX0\">(Helsingin yliopisto)<\/span><\/span><\/span><\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan ohjelma<\/strong> (abstraktit avautuvat <a href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/565\/2026\/02\/Kieli-ja-valta_abstraktit.pdf\">t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>)<\/p>\n<ul>\n<li>Johdanto ty\u00f6pajaan<\/li>\n<li>Sonja Dahlgren (Helsingin yliopisto):\u202fSodan puheet<\/li>\n<li>Sami Honkasalo, Seppo Kittil\u00e4 &amp; Chingduang Yurayong (Helsingin yliopisto):\u202fKieli, valta ja propaganda: pohdintoja diskursiivisista keinoista vallan rakentamisessa<\/li>\n<li>Richard Kerbs (University of Helsinki):\u202fEncoding agency and perspective in Sgaw Karen news reporting on the Myanmar\u202fconflict<\/li>\n<li>Hanna Laitinen (Helsingin yliopisto): Huomioita Ruotsin, Suomen ja Naton yhteisty\u00f6st\u00e4 ennen maiden liittymist\u00e4\u202fNatoon<\/li>\n<li>Max Wahlstr\u00f6m\u202f(Helsingin yliopisto):\u202f\u201dVetoamme teihin, Vladimir Vladimirovi\u010d\u201d \u2013\u202fKirjeit\u00e4 vallalle sosiaalisen median aikakaudella<\/li>\n<li>Loppukeskustelu<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan kuvaus<\/strong><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Tutkimme\u00a0ty\u00f6pajassa\u00a0vallank\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 esiintyvi\u00e4 kielellisi\u00e4 keinoja. Kieli, vallank\u00e4ytt\u00f6 ja auktoriteetti linkittyv\u00e4t toisiinsa,\u00a0n\u00e4kyen\u00a0vahvasti esimerkiksi sota-ajan uutisoinnissa, propagandassa ja poliittisessa manipuloinnissa. Kriisitilanteissa korostuu k\u00e4rkev\u00e4 kielenk\u00e4ytt\u00f6.\u00a0Propagandaa on Ukrainan sotaankin liittyen tutkittu paljon (tutkimuksia esim. Mats Bergman, Helsingin yliopisto). Propagandan lis\u00e4ksi haluamme ty\u00f6pajassa keskitty\u00e4 siihen, mink\u00e4laista kielenk\u00e4ytt\u00f6 eri tasoillaan on\u00a0muissakin akuuteissa kriisitilanteissa.\u00a0Mink\u00e4laisia kielellisi\u00e4 piirteit\u00e4 on kannustuspuheilla, jotka motivoivat pelokkaita nuoria miehi\u00e4 rynt\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n taisteluun, jossa he voivat kuolla? Ent\u00e4 mink\u00e4laista fonetiikkaa ja prosodiaa tuottaa itsevaltias, joka saa pelk\u00e4n turvallisuusuhan perusteella alamaisensa tottelemaan k\u00e4skyj\u00e4\u00e4n? Viel\u00e4 kiinnostavampaa on, eroavatko n\u00e4m\u00e4 keinot toisistaan esimerkiksi demokratioissa ja autorit\u00e4\u00e4risiss\u00e4 kulttuureissa.\u00a0Yurayong\u00a0ym. (2025) huomasivat\u00a0Keski-Aasian kieli\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4\u00a0tutkimuksessaan, ett\u00e4 esimerkiksi\u00a0frekvenssiadverbej\u00e4\u00a0(esim.\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">aina<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">;\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">ei koskaan<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">)<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vallank\u00e4yt\u00f6n ja auktoriteetin v\u00e4linein\u00e4 diskurssissa.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">K\u00e4sitteen\u00a0(tai filosofian)\u00a0tasolla taas l\u00e4ntisiss\u00e4 (demokraattisissa) kulttuureissa tuntuu korostuvan vapauden t\u00e4rkeys niin vahvasti, ett\u00e4 se on sanaston tasolla lainautunut jopa fiktioon (<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Taru sormusten herrasta<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">,\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Braveheart<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\"> jne.). Aihe n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan suoraa jatkumoa antiikista, joka on tuottanut\u00a0my\u00f6s\u00a0maailmankirjallisuuteen\u00a0esimerkkej\u00e4 kannustuspuheista, jotka kehottavat kansalaisia sotimaan &#8211; useimmiten itsen\u00e4isyyden s\u00e4ilytt\u00e4misen vuoksi.<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Ateenalaisen\u00a0Demostheneen\u00a0kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Filippolaisissa\u00a0puheissa<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0pyrkii sanastomanipuloinnilla ohjaamaan kansalaiset sotaan nousevaa suurvaltaa Makedoniaa vastaan:\u202f<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><i><span data-contrast=\"auto\">\u201cMilloin, ateenalaiset, ryhdytte vaadittaviin tekoihin? Mit\u00e4 te odotatte? Pakkoa, oletan. &#8211; &#8211; &#8211; Omasta puolestani uskon, ett\u00e4 vapaalle kansalle ei ole suurempaa pakkoa olemassa kuin h\u00e4pe\u00e4 heid\u00e4n asemastaan. &#8211; &#8211; &#8211; Voisiko olla h\u00e4tk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 uutisia kuin se, ett\u00e4 Makedonia voittaa ateenalaiset ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 koko Hellaan kohtalosta?\u201d\u00a0<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">(1.\u00a0Filippolaispuhe, 4.10).<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Demosthenes\u00a0vetoaa kuulijoiden h\u00e4pe\u00e4ntunteeseen ja nostaa eksplisiittisesti esiin my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4n sodanuhanaikaisen konseptin, vapauden,\u00a0sek\u00e4\u00a0sen menett\u00e4misen mahdollisuuden, ellei toimita ajoissa. Samantapaisia kaikuja on n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 my\u00f6s\u00a0eurooppalaisessa\u00a0yhteiskunnallisessa\u00a0keskustelussa Ven\u00e4j\u00e4n aiheuttaman laajemman uhan suhteen Ukrainan sodan p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4 sek\u00e4\u00a0historiallisemmin\u00a0Hitlerin puheissa. Hitlerin\u00a0Versailles\u2019in\u00a0rauhan muisteluun liittyy samaa retoriikkaa h\u00e4pe\u00e4st\u00e4.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">\u201c<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Roskav\u00e4en h\u00e4p\u00e4isemin\u00e4 ja kivitt\u00e4min\u00e4 Saksan valtuutetut laahattiin kuin vangit &#8211; &#8211; &#8211; voittajien tuomioistuimen eteen. Ja siell\u00e4 heid\u00e4t pakotettiin &#8211; &#8211; &#8211; hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n h\u00e4pe\u00e4llisin alistuminen ja riist\u00e4minen, mit\u00e4 milloinkaan on tapahtunut\u201d<\/span><\/i><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Mielenkiintoisesti\u00a0sitaattiin\u00a0liittyy my\u00f6s k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4n itselleen ottamia oikeuksia vaihtaa alkuper\u00e4iset passiiviverbit agenttipartisiipeiksi ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 sanastoa rohkeammaksi kuin\u00a0alkuper\u00e4istekstiss\u00e4 niin, ett\u00e4 h\u00e4pe\u00e4 korostuu (alkup.\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">beschimpfen\u00a0<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u2018loukata, torua, syytt\u00e4\u00e4\u2019; k\u00e4\u00e4nnetty \u2018h\u00e4p\u00e4ist\u00e4\u2019; Lindblom 2000:\u00a097-98).\u00a0Usein propagandassa esiintyykin manipuloivaa kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sanaston alalta, mutta kielellisi\u00e4 vaikutuskeinoja on muitakin, kuten\u00a0topikalisaatio\u00a0tai toisto; esim.\u00a0<\/span><span data-contrast=\"auto\">Churchill \u201c&#8230;<\/span><b><i><span data-contrast=\"auto\">we shall fight<\/span><\/i><\/b><i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0on the beaches,\u00a0<\/span><\/i><b><i><span data-contrast=\"auto\">we shall fight<\/span><\/i><\/b><i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0on the landing grounds,\u00a0<\/span><\/i><b><i><span data-contrast=\"auto\">we shall fight<\/span><\/i><\/b><i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0in the fields and in the streets,\u00a0<\/span><\/i><b><i><span data-contrast=\"auto\">we shall fight\u00a0<\/span><\/i><\/b><i><span data-contrast=\"auto\">in the hills;\u00a0<\/span><\/i><b><i><span data-contrast=\"auto\">we shall\u00a0<\/span><\/i><\/b><i><span data-contrast=\"auto\">never surrender<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u2026\u201d).\u202f<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Otamme vastaan esitelmi\u00e4, joissa ilmi\u00f6t\u00e4 tutkitaan kaikilta kielen osa-alueilta: sanasto, morfosyntaksi, fonologia (fonetiikka), semantiikka\/pragmatiikka, diskurssi.<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Tutkittavia aiheita voivat olla esimerkiksi, mutta eiv\u00e4t ainoastaan:<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<ul>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Miten\u00a0manipulatiivinen\u00a0kieli n\u00e4kyy\u202f<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">politiikassa,\u202fsukupuolten v\u00e4lill\u00e4,\u202fja\/tai\u00a0suomalaisessa\/eurooppalaisessa sotakeskustelussa?<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Onko aihetasojen v\u00e4lill\u00e4 hierarkiaa, vaikka ne usein niputetaan yhteen? Esimerkiksi Suomen mediassa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 Ukraina-positiivisessa uutisoinnissa ei kukaan pyri valtaan, vaikka kyseess\u00e4 voikin olla vaikuttamisyritys.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Onko demokraattisten ja ei-demokraattisten toimijoiden v\u00e4lill\u00e4 kielenk\u00e4yt\u00f6n eroja?<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Miten\u00a0manipulatiivinen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00a0heijastuu\u00a0kielen eri tasoihin (esim. prosodia, sanasto,\u00a0morfosyntaksi, pragmatiikka)?<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Miten manipulaatio ym. n\u00e4kyy kirjallisuudessa tai k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksiss\u00e4?<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<\/ul>\n<p><b><span data-contrast=\"auto\">L\u00e4hteit\u00e4<\/span><\/b><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Lindblom, Katri. 2000.\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">K\u00e4\u00e4nt\u00e4minen, ideologia ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4misen ideologia: kuinka Hitler vastaa Rooseveltille suomeksi?<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0<\/span><span data-contrast=\"auto\">Maisterintutkielma,\u00a0Tampereen\u00a0yliopisto.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Yurayong,\u00a0Chingduang, Sami\u00a0Honkasalo\u00a0&amp; Seppo\u00a0Kittil\u00e4.\u00a0<\/span><span data-contrast=\"auto\">2025 Frequency adverbs and authority of knowledge in Altaic languages of Central Asia.\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Proceedings of the 17th Seoul International\u00a0Altaistic\u00a0Conference.<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0Seoul: The Altaic Society of Korea. 79\u2013114.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;201341983&quot;:0,&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6,&quot;335559739&quot;:0,&quot;335559740&quot;:240}\">\u00a0<\/span><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_70d3a61009d5684d4c1e6d6a8b3b7332\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-8661\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-8661\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tKielioppi ja luovuus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-8661\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-8661\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t:<\/strong> Heidi Niva (Helsingin yliopisto), Tarja Heinonen (Kotus), Anton Granvik (Helsingin yliopisto) sek\u00e4 Konstruktiokielioppipiiri (Helsingin yliopisto)<\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan ohjelma<\/strong> (abstraktit avautuvat <a href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/565\/2026\/03\/KTP-2026_Tyopaja_Kielioppi-ja-luovuus_abstraktit.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>)<\/p>\n<div class=\"x_elementToProof\"><\/div>\n<ul>\n<li class=\"x_elementToProof\">Heidi Niva (Helsingin yliopisto), Anton Granvik (Helsingin yliopisto) &amp; Tarja Heinonen (Kotimaisten kielten keskus): Kieliopillinen luovuus &#8211; innovaatio vai ei?<\/li>\n<li class=\"x_elementToProof\">Mari Siiroinen (Helsingin yliopisto): Onko\u00a0<em>viuhtoa\u00a0menem\u00e4\u00e4n<\/em>\u00a0uusi koloratiivikonstruktio?<\/li>\n<li class=\"x_elementToProof\">Jutta Salminen (Helsingin yliopisto): Luovuutta vai lipsahdus \u2013 jos kumpaakaan? Aineiston rajaamisesta polaarisuusainesten harvinaisten k\u00e4ytt\u00f6jen analyysissa<\/li>\n<li class=\"x_elementToProof\">Tarja Heinonen (Kotimaisten kielten keskus): Luovuus sananmuodostuksessa<\/li>\n<li class=\"x_elementToProof\">Yoohee Kim (University of Jyv\u00e4skyl\u00e4): Creative Grammar as Dialogic Practice<\/li>\n<li class=\"x_elementToProof\">Marcus Callies (University of Bremen) &amp; Turo Vartiainen (University of Helsinki): Conceptualising linguistic creativity in World Englishes<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan kuvaus<\/strong><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Konstruktiokieliopin viitekehyksess\u00e4 on viime\u00a0aikoina\u00a0tarkasteltu luovuutta\u00a0monissa esityksiss\u00e4 (esim.\u00a0<\/span><span data-contrast=\"auto\">Hoffmann &amp; Turner 2025;\u00a0Vartiainen\u00a0&amp;\u00a0S\u00e4ily\u00a0(toim.)\u00a02025;\u00a0Hartman &amp;\u00a0Ungerer\u00a02023; Bergs &amp; Kompa 2020; Goldberg 2019).\u00a0<\/span><span data-contrast=\"auto\">Ilmi\u00f6t\u00e4 on k\u00e4sitelty erityisesti syntaktisten rakenteiden ja sanamuodostuksen kautta.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Uudella tai erikoisella tavalla k\u00e4ytetyille\u00a0lauserakenteille\u00a0sek\u00e4 nokkelille\u00a0sanasulaumille on etsitty selityksi\u00e4 niin ihmisen kognitiivisista\u00a0mekanismeista\u00a0kuin kielenk\u00e4yt\u00f6n sosiaalisesta luonteesta.\u00a0Samalla on pohdittu sit\u00e4, mit\u00e4 luovuus kieliopissa\u00a0ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4\u00a0k\u00e4sitteellisesti on\u00a0ja miten se suhteutuu esimerkiksi produktiivisuuteen ja\u00a0konventionaalistumiseen.\u00a0On esimerkiksi erotettu\u00a0toisistaan ns.\u00a0F-luovuus\u00a0(<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">fixed\u00a0creativity<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">) ja E-luovuus\u00a0(<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">extending\u00a0creativity<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">)\u00a0(Bergs\u00a02019; alun perin\u00a0Sampson\u00a02016). F-luovuus\u00a0viittaa kielelliseen luovuuteen,\u00a0jossa uusia ilmauksia\u00a0luodaan\u00a0kielen olemassa olevien\u00a0mallien mukaan\u00a0(produktiivisesti), kun taas E-luovuus rikkoo ja siten laajentaa kieliyhteis\u00f6n mahdollisina\u00a0pit\u00e4mi\u00e4 konventioita.\u00a0F-luovuus on siis konventionaalista luovuutta\u00a0ja\u00a0E-luovuus\u00a0konventiot ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 luovuutta.\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Esimerkkin\u00e4 ensiksi mainitusta\u00a0voisi pit\u00e4\u00e4 esim.\u00a0uudissanaa\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">mummue<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">,<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">joka\u00a0on mukana Kotuksen\u00a0vuoden 2025 sanapoiminnoissa.\u00a0Ent\u00e4p\u00e4\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">pinkero\u00a0<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">(<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">pinkki\u00a0<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">+<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0lonkero<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">) samalta listalta?\u00a0Vapaamuotoisessa kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 esiintyv\u00e4 rakenne\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">koska\u00a0<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">+\u00a0N<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">(<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">En l\u00e4htenytk\u00e4\u00e4n elokuviin\u00a0<\/span><\/i><b><i><span data-contrast=\"auto\">koska sade<\/span><\/i><\/b><span data-contrast=\"auto\">)\u00a0puolestaan edustaa\u00a0kenties\u00a0paremmin E-luovuutta\u00a0\u2013 vai edustaako?\u00a0Tai millaista luovuutta ovat sellaiset ilmaukset, joissa kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 huomaamattaan venytt\u00e4\u00e4 muiden kielitajun rajoja vaikkapa ep\u00e4tavallisella rektiolla (<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">mulla s\u00e4rkee p\u00e4\u00e4<\/span><\/i><b><i><span data-contrast=\"auto\">h\u00e4n<\/span><\/i><\/b><span data-contrast=\"auto\">)?<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kielell\u00e4 leikittely ja esimerkiksi kaunokirjallisuuden rajoja rikkova kieli ovat ilmi\u00f6in\u00e4 ikivanhoja.\u00a0Luovuuden yhdist\u00e4minen kielioppiin ja laajemmin kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ei\u00a0my\u00f6sk\u00e4\u00e4n itsess\u00e4\u00e4n ole\u00a0uutta eik\u00e4\u00a0rajoitu tiettyyn viitekehykseen: lukuisat tutkimukset, jotka k\u00e4sittelev\u00e4t esimerkiksi kielen oppimista tai kielen muutosta, liittyv\u00e4t usein jollakin tavalla ihmisen kykyyn k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 innovatiivisesti. Voiko luovuuden ja kieliopin suhteesta viel\u00e4 tehd\u00e4 uusia ja kiinnostavia havaintoja?<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kutsumme ty\u00f6pajaamme luovuudesta ja kieliopista kiinnostuneita tutkijoita erilaisista teoreettisista l\u00e4ht\u00f6kohdista\u00a0ja\u00a0tutkimuskielest\u00e4 riippumatta.\u00a0Ty\u00f6pajassa tarkastelemme luovuutta seuraavien kysymysten kautta:\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<ul>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Mit\u00e4 luovuus kieliopin yhteydess\u00e4 on k\u00e4sitteellisesti?\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Mik\u00e4 luovuutta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4?\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Miss\u00e4 kulkevat yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 produktiivisuuden ja luovuuden raja, toisaalta luovuuden ja\u00a0konventionaalistumisen\u00a0raja?\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Ovatko syntaktiset ja leksikaaliset innovaatiot luonteeltaan erilaisia?\u00a0\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Onko luova kielioppi kielenk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n intentionaalista toimintaa?<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Onko kokemus kieliopillisesta luovuudesta jaettua koko kieliyhteis\u00f6ss\u00e4?\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<li><span data-contrast=\"auto\">Ent\u00e4 millaisten menetelmien ja aineistojen kautta\u00a0kielioppiin liittyv\u00e4\u00e4\u00a0luovuutta\u00a0voidaan tarkastella?<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335551550&quot;:6,&quot;335551620&quot;:6}\">\u00a0<\/span><\/li>\n<\/ul>\n<p><span data-contrast=\"auto\">My\u00f6s muut kielioppiin ja luovuuteen liittyv\u00e4t tarkastelukulmat ovat tervetulleita.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><strong>Kirjallisuutta<\/strong><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Bergs,\u202fAlexander\u00a02019:\u202fWhat, if anything, is linguistic creativity?\u202f<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Gestalt Theory<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u202f41:2,\u202f173\u2013183.<\/span><span data-ccp-props=\"{}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Bergs,\u202fAlexander\u202f&amp;\u202fKompa,\u202fNikola 2020:\u00a0Creativity within and outside the linguistic system.\u202f<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Cognitive Semiotics<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u202f13:1,\u202f1\u201321.<\/span><span data-ccp-props=\"{}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Goldberg, Adele\u00a02019:\u202f<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Explain me\u00a0this: Creativity, competition, and the partial productivity of\u00a0constructions.<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u202fPrinceton:\u00a0Princeton University Press.<\/span><span data-ccp-props=\"{}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Hartmann,\u202fStefan\u202f&amp;\u202fUngerer,\u202fTobias\u00a02024:\u202fAttack of the snowclones: A corpus-based analysis of extravagant formulaic patterns.\u202f<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Journal of Linguistics<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u202f60:3,\u00a0599\u2013634.<\/span><span data-ccp-props=\"{}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Hoffmann, Thomas &amp; Turner, Mark 2025:\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Creative Construction Grammar.\u00a0<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">Elements in Cognitive Linguistics.\u00a0Cambridge: Cambridge\u00a0University Press.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Sampson, Geoffrey\u00a02016:\u00a0Two ideas of creativity. Martin Hinton (toim.)\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Evidence. Experiment and argument in linguistics and philosophy of\u00a0language<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">,\u00a015\u201326.\u00a0Bern: Peter Lang.<\/span><span data-ccp-props=\"{}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Vartiainen, Turo &amp;\u00a0S\u00e4ily, Tanja (toim.)\u00a0<\/span><span data-contrast=\"auto\">2025:\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">Constructional approaches to creativity and productivity in English.<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0Special Issue 2.\u00a0<\/span><i><span data-contrast=\"auto\">English Language &amp; Linguistics.<\/span><\/i><span data-contrast=\"auto\">\u00a0Vol. 29: 2.\u00a0<\/span><span data-ccp-props=\"{}\">\u00a0<\/span><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_bb54b3222b7a12eaa1a4876d1ed1fe0c\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-2911\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-2911\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tKielipolitiikan moninaiset ja monikieliset n\u00e4k\u00f6kulmat\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-2911\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-2911\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t:<\/strong> Leena Kolehmainen (Helsingin yliopisto) &amp; Tiina Onikki-Rantaj\u00e4\u00e4sk\u00f6 (Helsingin yliopisto)<\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan ohjelma<\/strong> (abstraktit avautuvat <a href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/565\/2026\/02\/Kielipolitiikan_tyopaja_-abstraktit.pdf\">t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>)<\/p>\n<ul>\n<li>Ty\u00f6pajan j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t:\u00a0Ty\u00f6pajan avaus<\/li>\n<li>Perheiden kielipolitiikka\n<ul>\n<li>Tuulia Suvanto: \u00c4idinmaito vai avain? Kieli-ideologiat ja metaforat baskin yll\u00e4pit\u00e4miseen liittyviss\u00e4 kampanjoissa<\/li>\n<li>Polina Vorobeva: The becoming of family language policy: tracing transformations of language ideologies and identities through the mothers\u2019 perezhivaniya<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li>Kielikoulutuspolitiikka\n<ul>\n<li>Satu Koistinen: Kielellinen ja kulttuurinen moninaisuus perusopetuksen vieraan kielen opetussuunnitelmassa<\/li>\n<li>Hanna Lantto: \u201dTodistusvalinnassa huomioidaan harvoin lyhyit\u00e4 kieli\u00e4, joten niiden kirjoittaminen olisi yht\u00e4 tyhj\u00e4n kanssa\u201d \u2013 Abiturienttien n\u00e4kemyksi\u00e4 todistusvalinnan vaikutuksista vieraiden kielten opiskeluun<\/li>\n<li>Ilja Moshnikov: Karjalaksi opettamisesta It\u00e4-Suomen yliopistossa: opetussuunnitelmasta ruohonjuuritason kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/li>\n<li>Leena Kolehmainen, Philipp Kr\u00e4mer &amp; Ulrike Vogl: Yliopistot kielikoulutuspoliittisina toimijoina: vieraat kielet tiedeorganisaatioiden talousmittareiden viitekehyksess\u00e4<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li>Instituutioiden kielipolitiikka\n<ul>\n<li>Paula Heikkinen: Kielipolitiikkaa ja v\u00e4litt\u00e4misen tiloja \u2012 yksikielisen seurakunnan monikielinen arki<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li>Kielten asema yhteiskunnassa\n<ul>\n<li>Niko Tynnyrinen: Karjalan kielen institutionaalisen tuen edistysaskeleet ja niiden vastaanotto<\/li>\n<li>Lotta Jalava: V\u00e4hemmist\u00f6kielipolitiikan ideologioita ja periaatteita Suomessa ja kansainv\u00e4lisesti<\/li>\n<li>Jan Lindstr\u00f6m: H\u00e5llbar svenska \u2013 kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ruotsia?<\/li>\n<li>Tiina Onikki-Rantaj\u00e4\u00e4sk\u00f6: Mit\u00e4 suomen kielen selvityksen j\u00e4lkeen?<\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n<li>Hannele Dufva ja Pirkko Nuolij\u00e4rvi: Kommenttipuheenvuorot ja keskustelua<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan kuvaus<\/strong><\/p>\n<p>Kielipolitiikalla tarkoitetaan laaja-alaisesti eri mikro-, meso- ja makrotason toimijoiden suunnittelua ja toimenpiteit\u00e4, jotka vaikuttavat kieliin, niiden asemaan ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yhteiskunnan eri osa-alueilla. Yksil\u00f6iden ja perheiden kohdalla kielipolitiikka tarkoittaa usein tiedostamattomia hiljaisia sopimuksia, jotka vaikuttavat eri kielten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ruohonjuuritasolla. Kotien ulkopuolella muiden eri toimijoiden toteuttamat toimenpiteet julkishallinnossa, koulutuksessa ja ty\u00f6paikoilla edist\u00e4v\u00e4t tai est\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6iden kielellisi\u00e4 oikeuksia, tasavertaista osallisuutta sek\u00e4 yhteiskunnan esteett\u00f6myytt\u00e4, kulttuurista ja taloudellista kest\u00e4vyytt\u00e4 tai demokratiaa.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6pajassa jaetaan asiantuntijuutta laaja-alaisesti ja vaihdetaan n\u00e4k\u00f6kulmia ajankohtaiseen suomalaiseen kielitilanteeseen ja kielipolitiikkaan liittyen. Millaisia ongelmia on kielipolitiikan eri tasoilla ja eri osa-alueilla, miten ongelmia pit\u00e4isi ratkaista ja kenen? Millaisia yhteisi\u00e4 tavoitteita eri osapuolilla on, mit\u00e4 mahdollisia ristivetoja on yhteiskunnassa?<\/p>\n<p>Ty\u00f6pajan tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 vuoropuhelua kotimaisten ja vieraiden kielten tutkijoiden v\u00e4lill\u00e4. N\u00e4k\u00f6kulmat kattavat kielipolitiikan keskeisi\u00e4 osa-alueita yhteiskunnan kielisuunnittelusta kielikoulutuspolitiikkaan, k\u00e4\u00e4nn\u00f6s- ja tulkkauspolitiikkaan, instituutioiden ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n kielellisiin toimenpiteisiin sek\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6- ja uhanalaisiin kieliin.<\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan ohjelma<\/strong> koostuu a) tutkijoiden esitelmist\u00e4 liittyen kielipolitiikan eri osa-alueisiin ja eri kieliin sek\u00e4 b) ty\u00f6pajan p\u00e4\u00e4tt\u00e4vist\u00e4 kutsutuista kommenttipuheenvuoroista.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_3505d79938d1b4595c097d51bc6e7885\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-6649\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-6649\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tN\u00e4k\u00f6kulmia referoinnin ja moni\u00e4\u00e4nisyyden tutkimukseen\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-6649\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-6649\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t:<\/strong> Saila J\u00e4rvinen, Aino Koivisto, Ilona Lindh ja Linda Nurmi (HY)<\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan ohjelma<\/strong> (abstraktit avautuvat <a href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/565\/2026\/03\/Referointityopaja_abstraktit.pdf\">t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>)<\/p>\n<ul>\n<li>Ida Henritius: Referointi henkil\u00f6kuvauksen keinona el\u00e4m\u00e4kerrassa<\/li>\n<li>Saila J\u00e4rvinen: Sanomatonta sanoittamassa: toteutumattoman puheen esitys arkikerronnassa<\/li>\n<li>Ilona Lindh: Kieltenv\u00e4linen puheen rekontekstualisointi kerronnallisessa tietokirjallisuudessa<\/li>\n<li>Linda Nurmi &amp; Aino Koivisto: Puheen esityksen multimodaalisuus Raija Siekkisen tuotannossa<\/li>\n<li>Pekka Posio: Referoinnista evaluointiin: suoran esityksen muodot ja funktiot puhutussa espanjassa<\/li>\n<li>Milla Uusitupa: \u201dNe o paljo parempia ku oma kyl\u00e4l\u00e4iset\u201d \u2013 vieraalla \u00e4\u00e4nell\u00e4 esitetyt kannanotot murrehaastatteluaineistossa<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan kuvaus<\/strong><\/p>\n<p>Referoinnin kielelliset muodot ja funktiot ovat kiinnostaneet kielentutkijoita pitk\u00e4\u00e4n ja laajasti: kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n elimellisesti kuuluvan moni\u00e4\u00e4nisyyden k\u00e4sitteen esitteli Bahtin (1986 [1953], 1991 [1963]), jonka ajatuksista on versonut monihaarainen tekstienv\u00e4lisyyteen ja diskurssien kierr\u00e4tt\u00e4miseen liittyv\u00e4n kieliopin ja ilmi\u00f6iden tutkimuksen perinne. Puheen esityst\u00e4 on tarkasteltu niin puhutussa kuin kirjoitetussakin kieless\u00e4, ja se on ollut my\u00f6s kielentutkijoiden kohtaamispaikkana kirjallisuuden- ja tyylintutkijoiden kanssa (Leech &amp; Short 2007 [1981]; ks. my\u00f6s Koivisto &amp; Nyk\u00e4nen 2013; Tiittula &amp; Nuolij\u00e4rvi 2013).<\/p>\n<p>Suomalaisessa kielentutkimuksessa puheen esityksen tarkastelussa keskityttiin pitk\u00e4\u00e4n suoran ja ep\u00e4suoran esityksen v\u00e4lisen kielenainesten mekaanisluonteisen muokkauksen tarkasteluun. Jo varhain kuitenkin havaittiin, ett\u00e4 puheen esitykseen kulloinkin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t rakenteet m\u00e4\u00e4r\u00e4ytyv\u00e4t kielenk\u00e4ytt\u00e4jien tilanteisina valintoina, jotka kantavat puhetilanteissa omanlaisiaan merkityksi\u00e4 (ks. esim. Penttil\u00e4 1948: 57\u201366; Kuiri 1984). Puheen esityst\u00e4 ja sen erilaisia keinoja on havainnoitu erityisesti kerronnan osana, mutta referointi on laajemminkin kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 l\u00e4p\u00e4isev\u00e4 ilmi\u00f6, jota tarkastelemalla voidaan valottaa erilaisia diskursiivisia ja vuorovaikutuksellisia sek\u00e4 kielen rakenteeseen ja kielelliseen merkitykseen liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4. Puheen, ajatuksen ja kirjoituksen referoinnin tutkimuksella on potentiaalia avata n\u00e4k\u00f6kulmia monenlaisiin aineistoihin: niin puhutun vuorovaikutuksen aineistoihin kuin esimerkiksi kauno- ja tietokirjallisuuteen, erilaisiin asiateksteihin, blogeihin ja muihin verkkoteksteihin, somekeskusteluihin tai vaikkapa journalistisiin aineistoihin teksti- ja \u00e4\u00e4niversioineen.<\/p>\n<p>1990-luvulta l\u00e4htien suomalainen puheen esityksen tutkimus onkin paneutunut ennen kaikkea referoinnin tekstuaalis-pragmaattisiin kysymyksiin. Viime aikoina on tutkittu puheen esityksen k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja teht\u00e4vi\u00e4 erilaisissa aineistoissa ja tekstilajeissa, kuten lehtiteksteiss\u00e4 (Haapanen 2017), koulun teksteiss\u00e4 (Paldanius 2019), matkakirjallisuudessa (Lindh 2021) ja tietokirjallisuudessa (Vitikka 2023). Kiinnostusta on her\u00e4tt\u00e4nyt my\u00f6s puheen esityksen tyyppien ja kielellisten muotojen suhde kerronnallisten merkitysten rakentumiseen (Peltola 2023; J\u00e4rvinen 2025; Nurmi 2025). L\u00e4hestymistavat ovat moninaiset: puheen esityst\u00e4 on tarkasteltu esimerkiksi vuorovaikutuslingvistisess\u00e4, systeemis-funktionaalisessa ja kognitiivisessa teoriakehyksess\u00e4, sosiolingvistisest\u00e4, diskurssianalyyttisest\u00e4 ja toisen kielen oppimisen n\u00e4k\u00f6kulmasta ja hy\u00f6dynt\u00e4en muun muassa tekstintutkimuksen ja keskustelunanalyysin menetelmi\u00e4.<\/p>\n<p>20 vuotta sitten fennistist\u00e4 referoinnin tutkimusta yhteen koonneen artikkelikokoelman Referointi ja moni\u00e4\u00e4nisyys (Haakana &amp; Kalliokoski 2005) j\u00e4lkeen selvit\u00e4mme, milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 2020-luvun suomalainen puheen esityksen, tekstienv\u00e4lisyyden ja moni\u00e4\u00e4nisyyden tutkimus. Kutsumme kaikkia puheen, kirjoituksen ja ajatusten referoinnista kiinnostuneita esittelem\u00e4\u00e4n tutkimustaan, joka voi k\u00e4sitell\u00e4 referointiin liittyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 eri kieliss\u00e4, erilaisista teoreettista n\u00e4k\u00f6kulmista ja erilaisissa aineistoissa. Tarkasteltavana voivat olla laajasti esimerkiksi toiseen tekstiin tai puhetilanteeseen viittaamisen ilmi\u00f6t, diskurssin moni\u00e4\u00e4nisyyden osoittaminen ja hallinta, referoinnin muodot ja funktiot kerronnassa tai aiemman puheen tai diskurssin rekontekstualisoinnin keinot niin puhutussa, viitotussa kuin kirjoitetussakin kielenk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Ty\u00f6paja koostuu 15\u201320 minuutin pituisista esitelmist\u00e4 ja loppukeskustelusta. Pajan yhteinen ty\u00f6skentelykieli on suomi, mutta tutkimusta voi esitell\u00e4 my\u00f6s ruotsiksi tai englanniksi.<\/p>\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n<p>Bahtin, Mihail M. 1986 [1953]: The problem of speech genres. \u2013 Caryl Emerson &amp; Michael Holquist (toim.): Speech genres and other late essays, s. 60\u2013102. Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 englanniksi k\u00e4\u00e4nt\u00e4nyt Vern W. McGee. Austin: University of Texas Press.<\/p>\n<p>Bahtin, Mihail M. 1991 [1963]: Dostojevskin poetiikan ongelmia. Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 suomeksi k\u00e4\u00e4nt\u00e4neet Paula Nieminen ja Tapani Laine. Helsinki: Orient Express.<\/p>\n<p>Haakana, Markku &amp; Kalliokoski, Jyrki (toim.) 2005: Referointi ja moni\u00e4\u00e4nisyys. Tietolipas 206. Helsinki: SKS.<\/p>\n<p>Haapanen, Lauri 2017: Quoting practices in written journalism. Helsinki: Helsingin yliopisto.<\/p>\n<p>J\u00e4rvinen, Saila 2025: Dramaattinen suora esitys k\u00e4sitteistyksen\u00e4 ja kerrontana. Dissertationes Universitatis Helsingiensis 425\/2025. Helsinki: Helsingin yliopisto.<\/p>\n<p>Koivisto, Aino &amp; Nyk\u00e4nen, Elise (toim.) 2013: Dialogi kaunokirjallisuudessa. Tietolipas 242. Helsinki: SKS.<\/p>\n<p>Kuiri, Kaija 1984: Referointi Pohjois-Karjalan ja Kainuun murteissa. Helsinki: SKS.<\/p>\n<p>Leech, Geoffrey N. &amp; Short, Michael H. 2007 [1981]: Style in fiction. A linguistic introduction to English fictional prose. 2., uudistettu painos. London: Longman.<\/p>\n<p>Lindh, Ilona 2021: Matkasta kertomus. Kielen ja kerronnan keinot omakohtaisessa matkakertomuksessa. Helsinki: Helsingin yliopisto.<\/p>\n<p>Nurmi, Linda 2025: Vapaa suora esitys ja puhe\u00e4\u00e4nen ruumiillistuminen Marguerite Durasin romaanissa Les Yeux bleus cheveux noirs. \u2013 Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain 22 (4), s. 24\u201341.<\/p>\n<p>Paldanius, Hilkka 2019: Selostuksesta tulkintoihin: aineistojen esitt\u00e4minen lukiolaisten historian esseiss\u00e4. \u2013 Viritt\u00e4j\u00e4 123, s. 347\u2013372.<\/p>\n<p>Peltola, Rea 2023: Verbalizing animal inner speech. \u2013 Journal of Pragmatics 2017, s. 109\u2013122.<\/p>\n<p>Penttil\u00e4, Aarni 1948: Referaatista l. selosteesta. \u2013 Viritt\u00e4j\u00e4 52, s. 48\u201369.<\/p>\n<p>Tiittula, Liisa &amp; Nuolij\u00e4rvi, Pirkko (toim.) 2013: Puheen illuusio suomenkielisess\u00e4 kaunokirjallisuudessa. Helsinki: SKS.<\/p>\n<p>Vitikka, Elina 2023: Referointi rajaty\u00f6n\u00e4. Virheellisten terveysv\u00e4itteiden kumoaminen tietokirjallisuudessa. \u2013 Sananjalka 65, s. 173\u2013195.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_c994d6bdd25b765a7c56dc3a9e158046\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-4362\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-4362\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tParlamenttien videotallenteet ja keskustelup\u00f6yt\u00e4kirjat kielen, diskurssin ja retoriikan tutkimuksen aineistona\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-4362\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-4362\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t:<\/strong>\u00a0Jenni R\u00e4ikk\u00f6nen (Helsingin yliopisto), Kirsi Sandberg (Tampereen yliopisto) &amp; Eero Voutilainen (Helsingin yliopisto)<\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan ohjelma<\/strong> (abstraktit avautuvat <a href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/565\/2026\/03\/Parlamentti_Abstraktit.pdf\">t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>)<\/p>\n<ul>\n<li>Kimmo Elo: \u201dRollingLDA\u201d ty\u00f6kaluna topiikkien pitk\u00e4n aikav\u00e4lin muutosten havainnoimiseksi: esimerkkin\u00e4 eduskuntakeskustelut perusoikeuksiin liittyen 1960\u20132025<\/li>\n<li>Johanna Isos\u00e4vi &amp; Eero Voutilainen: V\u00e4lihuutojen tutkiminen p\u00f6yt\u00e4kirjojen avulla: vertailussa Suomen eduskunta, Ranskan Assembl\u00e9e nationale ja Saksan Bundestag<\/li>\n<li>Anna Ristil\u00e4: Topics, Languages, and Emotions in Finnish Parliamentary Plenary Speech: A Topic Landscape Perspective<\/li>\n<li>Krista Leipivaara: Tasa-arvoiseen kielenk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t kieli-ideologiat: aineistona Belgian, Ranskan ja Sveitsin parlamenttien keskustelup\u00f6yt\u00e4kirjat<\/li>\n<li>Janne Kr\u00f6ger: Metapragmaattinen tietoisuus ja metapragmaattinen regimentaatio tulokulmina diskurssiin: tapaukset \u201dErm\u00e4chtigung\u201d ja \u201dAusnahmezustand\u201d Saksan liittop\u00e4ivien koronatoimidebateissa<\/li>\n<li>Leena Manninen: Sananvapausdiskurssit kansanedustajien t\u00e4ysistuntopuheenvuoroissa vuosina 2023\u20132025<\/li>\n<li>P\u00e4ivikki Karhula: T\u00e4ysistuntojen puheenvuorojen k\u00e4ytt\u00f6 avoimena datana eduskunnan uudistetussa verkkopalvelussa<\/li>\n<li>Jenni R\u00e4ikk\u00f6nen: Vastuu\u202fSuomen eduskunnan ja Iso-Britannian parlamentin alahuoneen puheenvuoroissa 2020\u20132025<\/li>\n<li>Kirsi Sandberg: Parlamentaarisen retoriikan muutoksen tutkiminen t\u00e4ysistuntop\u00f6yt\u00e4kirjoista: yhdyssanat ajassa, hallituksessa ja oppositiossa<\/li>\n<li>Eero Voutilainen: T\u00e4ysistuntop\u00f6yt\u00e4kirjat aineistona vuorovaikutuksen normien ja ohjailun tutkimuksessa<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan kuvaus<\/strong><\/p>\n<p>Parlamenteissa pidetyt puheenvuorot ovat keskeinen osa edustuksellista demokratiaa. Ne voivat potentiaalisesti saavuttaa laajankin yleis\u00f6n, jolloin niiss\u00e4 tehdyt kielelliset valinnat voivat vaikuttaa esimerkiksi k\u00e4sityksiimme yhteiskunnasta ja muista ihmisist\u00e4 (van Dijk 1995). Parlamentti-istunnot ja sen erilaiset institutionaaliset puheenvuorotyypit muodostavat toisaalta omaleimaiset deliberatiiviset genret, joita luonnehtivat monitahoiset normit, useat samanaikaiset yleis\u00f6t ja erilaiset retoriset tavoitteet (ks. esim. Ilie 2017).<\/p>\n<p>Suomessa eduskunnan t\u00e4ysistunnon videotallenteita ja keskustelup\u00f6yt\u00e4kirjoja on toistaiseksi hy\u00f6dynnetty kielentutkimuksessa vasta v\u00e4h\u00e4n (ks. Sandberg 2025). Niist\u00e4 tehty tutkimus onkin painottunut l\u00e4hinn\u00e4 yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kansainv\u00e4lisesti p\u00f6yt\u00e4kirjakorpuksia tutkitaan aktiivisesti, ja my\u00f6s Suomessa on nyky\u00e4\u00e4n tutkijoiden k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 huomattavan laajat ja pitk\u00e4lle historiaan ulottuvat digitoidut tekstiaineistot eduskunnan t\u00e4ysistunnon keskusteluista. Viime vuosikymmenilt\u00e4 kielentutkija voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 editoitujen transkriptioiden lis\u00e4ksi suorien verkkol\u00e4hetysten videotallenteita tarkempaa puheen analyysia varten.1<\/p>\n<p>Parlamenttiaineistojen kielitieteellinen tutkimus tarjoaa tietoa niin parlamenteissa k\u00e4ytetyst\u00e4 kielest\u00e4 kuin niit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4st\u00e4 yhteiskunnasta (Tyrkk\u00f6 ja Kotze 2023: 1). Kun yhteiskuntatieteellinen tutkimus keskittyy usein siihen, mist\u00e4 parlamentissa puhutaan, kielitieteilij\u00e4 haluaa tiet\u00e4\u00e4, miten puhutaan. Aineiston k\u00e4ytt\u00f6 kielitieteellisess\u00e4 tutkimuksessa ei kuitenkaan ole aina t\u00e4ysin ongelmatonta. Esimerkiksi erot kirjaamisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 eri maissa aiheuttavat haasteita kielten vertailulle. Lis\u00e4ksi p\u00f6yt\u00e4kirjatoimistoissa tehty editointity\u00f6 her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4 siit\u00e4, tarjoaako tutkimus todella tietoa parlamentissa k\u00e4ytetyst\u00e4 kielest\u00e4 vai pikemminkin p\u00f6yt\u00e4kirjojen kielest\u00e4 (ks. esim. Slembrouck 1992; Voutilainen 2023).<\/p>\n<p>Parlamentti-istuntojen videotallenteiden ja p\u00f6yt\u00e4kirjojen tutkimusk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n keskittyv\u00e4n ty\u00f6pajan p\u00e4\u00e4tavoite on koota yhteen eri tutkimusperinteist\u00e4 tulevia ja erilaisia menetelmi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4vi\u00e4 tutkijoita ja tutkimusryhmi\u00e4 esittelem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, jakamaan kokemuksiaan ja pohtimaan aineistojen k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia kielentutkimuksessa. Kutsumme ty\u00f6pajan osallistujiksi diskurssista ja parlamentaarisesta retoriikasta kiinnostuneita tutkijoita. Esitelmi\u00e4 voi pit\u00e4\u00e4 suomeksi ja englanniksi, ja ty\u00f6skentelemme joustavan monikielisesti. Esitelm\u00e4t voivat kytkeyty\u00e4 eri maiden parlamenttikeskusteluihin tai niist\u00e4 toimitettuihin p\u00f6yt\u00e4kirjoihin. Ne voivat my\u00f6s olla moni- tai poikkitieteisi\u00e4. Esitelm\u00e4t voivat k\u00e4sitell\u00e4 esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksi\u00e4:<\/p>\n<ul>\n<li>Millaiset menetelm\u00e4t soveltuvat p\u00f6yt\u00e4kirjakorpusten tutkimukseen?<\/li>\n<li>Millaisia kielentutkimuksen kysymyksi\u00e4 voidaan tutkia istuntojen videotallenteista?<\/li>\n<li>Millainen on istunnon ja siit\u00e4 tehdyn virallisen keskustelup\u00f6yt\u00e4kirjan suhde? Millaisia rajoituksia p\u00f6yt\u00e4kirjojen kirjaamisk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t asettavat tutkimukselle?<\/li>\n<li>Miten eri parlamenteista ja eri aikoina tuotetut keskustelu- ja p\u00f6yt\u00e4kirja-aineistot vertautuvat toisiinsa?<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n<p>Ilie, Cornelia 2017: Parliamentary debates. \u2013 Ruth Wodak &amp; Bernhard Forchtner (toim.), The Routledge Handbook of Language and Politics s. 309\u2013 325 London: Routledge.<\/p>\n<p>Sandberg, Kirsi 2025: Eduskunnan t\u00e4ysistuntop\u00f6yt\u00e4kirjat, ajankohtainen parlamentaarisen kielen aineisto \u2013 Viritt\u00e4j\u00e4 129(4), 558\u2013565. https:\/\/doi.org\/10.23982\/vir.176095<\/p>\n<p>Slembrouck, Stef 1992: The Parliamentary Hansard \u201cVerbatim\u201d Report: The Written Construction of Spoken Discourse. \u2013 Language and Literature: International Journal of Stylistics 1(2): 101\u201319. https:\/\/doi.org\/10.1177\/096394709200100202.<\/p>\n<p>Tyrkk\u00f6, Jukka \u2013 Kotze, Haidee 2023: Perspectives on parliamentary discourse\u202f: From corpus linguistics to cultural analytics. \u2013 Jukka Tyrkk\u00f6, Minna Korhonen &amp; Haidee Kotze (toim.), Exploring Language and Society with Big Data: Parliamentary Discourse Across Time and Space space s. 1\u201316. John Benjamins Publishing Company.<\/p>\n<p>Van Dijk, T. A. (1995). Aims of Critical Discourse Analysis. \u2013 Japanese Discourse 1: 17\u201327.<\/p>\n<p>Voutilainen, Eero 2023: Written representation of spoken interaction in the official parliamentary transcripts of the Finnish Parliament. \u2013 Frontiers in Communication 8. https:\/\/doi.org\/10.3389\/fcomm.2023.1047799<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_511b4fd8428de3bcaa398406572952f1\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-4474\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-4474\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tTerminen kev\u00e4t: Kielitieteen termity\u00f6t\u00e4 Tieteen termipankissa\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-4474\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-4474\">\n\t\t\t\t\t<p><span data-contrast=\"auto\"><strong>J\u00e4rjest\u00e4j\u00e4t:<\/strong> Harri Kettunen (Helsingin yliopisto) &amp; Tiina Onikki-Rantaj\u00e4\u00e4sk\u00f6 (Helsingin yliopisto)<\/span><\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan ohjelma<\/strong> (abstraktit avautuvat <a href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-content\/uploads\/sites\/565\/2026\/02\/ktp26_termisen-kevaan-abstraktit.pdf\">t\u00e4st\u00e4 linkist\u00e4<\/a>)<\/p>\n<ul>\n<li>Harri Kettunen &amp; Tiina Onikki-Rantaj\u00e4\u00e4sk\u00f6: Mit\u00e4 kyselyt, termipankin tilastot ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemukset kertovat kielitieteen termity\u00f6st\u00e4?<\/li>\n<li>Maija Hirvonen &amp; Anna Vatanen: Langnetin kokemuksia ja n\u00e4kymi\u00e4 termity\u00f6h\u00f6n: Termity\u00f6 osana kielialojen tohtoriopintoja<\/li>\n<li>Anne M\u00e4ntynen: Termity\u00f6 ja tutkijoiden aktivointi: k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemuksia ja vinkkej\u00e4 yhdelt\u00e4 erikoisalalta<\/li>\n<li>Paneeli ja keskustelua, pj:t. Harri Kettunen &amp; Tiina Onikki-Rantaj\u00e4\u00e4sk\u00f6: Termity\u00f6 osana tutkijan arkea: kokemuksia ja ideointia<\/li>\n<\/ul>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan kuvaus<\/strong><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Termit ovat t\u00e4rkeit\u00e4, koska niiden osoittamiin k\u00e4sitteisiin kiteytyy tieteellist\u00e4 tietoa ja tulkintakehyksi\u00e4. Kielet ovat kielitieteess\u00e4 sek\u00e4 tutkimuskohteita ett\u00e4 metakielt\u00e4, jolla kuvataan kielenilmi\u00f6it\u00e4. Kielitieteess\u00e4 on runsaasti tieteellist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00f6\u00e4 ja eri tutkimussuuntaukset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t osin samojakin termej\u00e4 eri tavoin. Laajasti k\u00e4ytetytkin\u00a0termit\u00a0voivat olla typologisen tulkinnan kannalta ongelmallisia.\u00a0Kielitieteellisen ajattelun ja tieteellisten diskurssien ymm\u00e4rt\u00e4miseksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kielitieteen termitietoa on laajasti ja avoimesti saatavilla. Monitieteist\u00e4 ja tieteidenv\u00e4list\u00e4 tutkimusta hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 eri tieteenalojen termitietoa kootaan yhteen Tieteen termipankkiin.\u00a0Lis\u00e4ksi keskeisen\u00e4 tavoitteena on helpottaa tieteen monikielisyytt\u00e4 tarjoamalla k\u00e4ypi\u00e4 k\u00e4\u00e4nn\u00f6svastineita\u00a0sek\u00e4\u00a0termitietoa suomeksi ja mahdollisuuksien\u00a0mukaan muillakin kielill\u00e4.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335559739&quot;:0}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">Kielitiede onkin ollut\u00a0alusta, vuodesta 2012 saakka mukana Tieteen termipankissa.\u00a0Kielitieteeseen on karttunut yli 5\u202f000 k\u00e4sitesivua, ja sen rajoitettuun talkoistamiseen on osallistunut yli 250 tutkijaa ja yliopiston opettajaa. Asiantuntijoiden aktiviteetti vaihtelee kuitenkin suuresti, viime vuosina vain keskim\u00e4\u00e4rin 10 henkil\u00f6\u00e4 on kartuttanut kielitieteen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4\u00a0vuosittain. K\u00e4sitesivuista 45 prosentista puuttuukin m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4, ja lis\u00e4\u00e4 k\u00e4sitesivuja tarvittaisiin viel\u00e4 runsaasti k\u00e4ytetyist\u00e4kin termeist\u00e4.<\/span><span data-ccp-props=\"{&quot;335559739&quot;:0}\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><span data-contrast=\"auto\">T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6pajassa keskustellaan siit\u00e4, miten termity\u00f6 saataisiin paremmin osaksi opetusta, tutkimusjulkaisemista ja v\u00e4it\u00f6skirjatutkimusta.\u00a0Harri\u00a0Kettunen ja\u00a0Tiina\u00a0Onikki-Rantaj\u00e4\u00e4sk\u00f6\u00a0erittelev\u00e4t alustuksessaan tarkemmin termity\u00f6n saavutuksia ja aukkopaikkoja ja esittelev\u00e4t syksyll\u00e4 2025 j\u00e4rjestettyjen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4- ja asiantuntijakyselyn tuloksia.\u00a0Maija\u00a0Hirvonen ja\u00a0Anna\u00a0Vatanen tarkastelevat kielitieteen termity\u00f6t\u00e4 ja sen mahdollisuuksia\u00a0Langnet-verkoston n\u00e4k\u00f6kulmasta. Anne M\u00e4ntynen tuo esiin niit\u00e4 monia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tutkimus- ja julkaisutoiminnan n\u00e4k\u00f6kulmia, joista termity\u00f6 on relevanttia. H\u00e4n my\u00f6s esittelee toteutuneen termity\u00f6n hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4. Ty\u00f6pajan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 paneeli, jossa etsit\u00e4\u00e4n mahdollisuuksia termity\u00f6n entist\u00e4 parempaan organisoitumiseen nykyisen kiivastahtisen yliopistoarjen keskell\u00e4.<\/span><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4lt\u00e4 sivulta l\u00f6yd\u00e4tte Kielitieteen p\u00e4ivien 2026 ty\u00f6pajojen kuvaukset.<\/p>\n","protected":false},"author":1341,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-109","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.1.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Ty\u00f6pajat - Tervetuloa Kielitieteen p\u00e4iville It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle 18.\u201320.5.2026!<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ty\u00f6pajat - Tervetuloa Kielitieteen p\u00e4iville It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle 18.\u201320.5.2026!\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"T\u00e4lt\u00e4 sivulta l\u00f6yd\u00e4tte Kielitieteen p\u00e4ivien 2026 ty\u00f6pajojen kuvaukset.\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Tervetuloa Kielitieteen p\u00e4iville It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle 18.\u201320.5.2026!\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-04-02T06:38:39+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"1 minuutti\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/\",\"name\":\"Ty\u00f6pajat - Tervetuloa Kielitieteen p\u00e4iville It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle 18.\u201320.5.2026!\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/#website\"},\"datePublished\":\"2025-11-13T09:13:11+00:00\",\"dateModified\":\"2026-04-02T06:38:39+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Etusivu\",\"item\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ty\u00f6pajat\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/#website\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/\",\"name\":\"Tervetuloa Kielitieteen p\u00e4iville It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle 18.\u201320.5.2026!\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ty\u00f6pajat - Tervetuloa Kielitieteen p\u00e4iville It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle 18.\u201320.5.2026!","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ty\u00f6pajat - Tervetuloa Kielitieteen p\u00e4iville It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle 18.\u201320.5.2026!","og_description":"T\u00e4lt\u00e4 sivulta l\u00f6yd\u00e4tte Kielitieteen p\u00e4ivien 2026 ty\u00f6pajojen kuvaukset.","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/","og_site_name":"Tervetuloa Kielitieteen p\u00e4iville It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle 18.\u201320.5.2026!","article_modified_time":"2026-04-02T06:38:39+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"1 minuutti"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/","name":"Ty\u00f6pajat - Tervetuloa Kielitieteen p\u00e4iville It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle 18.\u201320.5.2026!","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/#website"},"datePublished":"2025-11-13T09:13:11+00:00","dateModified":"2026-04-02T06:38:39+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/tyopajat\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Etusivu","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ty\u00f6pajat"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/","name":"Tervetuloa Kielitieteen p\u00e4iville It\u00e4-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle 18.\u201320.5.2026!","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/109","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1341"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=109"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/109\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":883,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/109\/revisions\/883"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/kielitieteenpaivat2026\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=109"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}