{"id":1554,"date":"2026-01-23T14:30:49","date_gmt":"2026-01-23T12:30:49","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/kuopiobrainandmind\/?page_id=1554"},"modified":"2026-01-26T08:29:14","modified_gmt":"2026-01-26T06:29:14","slug":"esittelyssa-soluneurobiologian-professori-katja-kanninen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/kuopiobrainandmind\/esittelyssa-soluneurobiologian-professori-katja-kanninen\/","title":{"rendered":"Esittelyss\u00e4 soluneurobiologian professori Katja Kanninen"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4m\u00e4 uutinen on julkaistu alun perin 1.9.2025.<\/em> Kirjoittaja: Tarja Laitinen, Kuopio Brain & Mind aluep\u00e4\u00e4llikk\u00f6<\/em>.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2021 perustetun Kansallisen Neurokeskuksen Kuopio Brain & Mind-alueverkoston toiminta edist\u00e4\u00e4 aivoterveytt\u00e4 monialaisella ja potilasl\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 yhteisty\u00f6ll\u00e4. Kuopio Brain & Mind -alueverkoston tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 ja helpottaa yhteisty\u00f6t\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopiston ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen sek\u00e4 aivoterveyden parissa ty\u00f6skentelevien yritysten v\u00e4lill\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 it\u00e4suomalaisen huipputason monialaisen neurotieteen menestyst\u00e4.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 Kuopio Brain & Mind-verkostossa tapahtuu ja keit\u00e4 verkostossa ty\u00f6skentelee aivoterveyden parissa?<\/bdo><\/strong><\/p>\n\n\n\n

Esittelyss\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopiston A.I. Virtanen-instituutissa ty\u00f6skentelev\u00e4 soluneurobiologian professori Katja Kanninen.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisyys on ollut Katjan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 l\u00e4sn\u00e4 jo lapsuudesta ja laajat kansainv\u00e4liset verkostot ovat syntyneet pitk\u00e4n ajan kuluessa. Katja on viett\u00e4nyt nuoruutensa Australiassa, jossa h\u00e4n on suorittanut yl\u00e4asteen ja lukio-opinnot. Solubiologian maisteriopintoja varten h\u00e4n palasi suomeen ja suoritti n\u00e4m\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Katja kertoo kiinnostuksen biologiaan her\u00e4nneen lukioik\u00e4isen\u00e4 mahtavan biologian opettajan ansiosta ja kiinnostus ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmisen biologiaa erityisesti solujen molekyylitasolla, ja mit\u00e4 aivoissa tapahtuu eri sairauksissa, vahvistui maisteriopintojen aikana. Tohtoriopinnot silloisessa Kuopion yliopistossa toivat mukanaan kiinnostuksen aivosairauksiin ja erityisesti Alzheimerin tautiin.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

PostDoc-kaudeksi Katja palasi Australiaan, jossa tutkimusfokus oli erilainen, mutta tutkimusaihe pysyi edelleen aivosairauksissa ja hermostoa rappeuttavissa sairauksissa. Katja muistaa l\u00e4mm\u00f6ll\u00e4 ohjaajansa \/ mentoriansa, joka k\u00e4ytti paljon aikaa kouluttamiseen, antoi vastuuta ja opasti, mill\u00e4 tavalla tutkimusta kannattaa l\u00e4hte\u00e4 itse viem\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in. Yhteys ohjaajaan on s\u00e4ilynyt t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n saakka yhteisty\u00f6n ja mm. molemminpuolisten vierailujen muodossa ja Katja kokee ohjaajan vaikutuksen omaan ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 olleen merkitt\u00e4v\u00e4. Katja jatkaa erinomaiseksi havaittua tapaa mm. mallioppimisen hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 omien opiskelijoidensa kanssa.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

PostDoc-kautensa loppusuoralla h\u00e4nelle tuli eteen vaikea p\u00e4\u00e4t\u00f6s tulevaisuudesta. P\u00e4\u00e4t\u00f6s palata Suomeen ja PostDoc-tutkijaksi Kuopioon v. 2013 on ollut h\u00e4nelle omien sanojensa mukaan j\u00e4lkik\u00e4teen ajateltuna oikea. Katja aloitti Suomen Akatemian rahoituksella akatemiatutkijana v. 2016 ja oman tutkimusryhm\u00e4n toiminta ja rakentaminen alkoi yhden v\u00e4it\u00f6skirjatutkijan kera.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 Katjan 13 henkinen tutkimusryhm\u00e4 on taustaltaan hyvinkin kansainv\u00e4linen, kuten johtajansakin. Mekanistisella perustutkimuksella (syy-seuraussuhteen eli miten ja miksi jokin ilmi\u00f6 \/ sairaus tapahtuu) tutkimusryhm\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 solujen molekyylitasolla mit\u00e4 aivoissa ns. menee pieleen sairauden iskiess\u00e4, mit\u00e4 muutoksia aivoissa tapahtuu sairauden edetess\u00e4 ja olisiko l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 keinoja hillitsem\u00e4\u00e4n ja poistamaan \/ parantamaan aivosairauksien patologisia muutoksia tai oireita.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Tutkimukset, hankkeet ja monitieteellinen yhteisty\u00f6<\/bdo><\/h2>\n\n\n\n

Katjan johtama tutkimusryhm\u00e4 on kiinnostunut selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n erilaisten ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden vaikutuksia aivojen terveyteen ja solujen toimintaan, sill\u00e4 kasvava n\u00e4ytt\u00f6 on osoittanut useiden altisteiden, kuten liikenteen aiheuttamien ilmansaasteiden, haitalliset vaikutukset aivoihin. Tutkimusryhm\u00e4 on kiinnostunut ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden ja hermostoa rappeuttavien sairauksien, kuten Alzheimerin taudin, v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 sek\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n mielenterveyden biomarkkereita ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden vaikutuksia mielenterveyteen. Tutkimusten punaisena lankana on tutkia miten elinymp\u00e4rist\u00f6mme vaikuttaa aivoissamme. Yhten\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkin\u00e4 mm. hengitysteitse kulkeutuvan COVID-19-viruksen aivovaikutusten tutkiminen.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksissa t\u00e4rke\u00e4ss\u00e4 roolissa ovat ihmisper\u00e4isten solumallien lis\u00e4ksi el\u00e4inmallit, joiden avulla pystyt\u00e4\u00e4n tutkimaan el\u00e4imen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 sek\u00e4 esim. miten altistuminen hengitysilman pienhiukkasille vaikuttaa el\u00e4inten muistiin ja oppimiseen. Ihmisper\u00e4isten solumallien avulla voidaan selvitt\u00e4\u00e4 mm. miten pienhiukkaset vaikuttavat Alzheimer-potilaiden solujen vasteisiin verrattuna kognitiivisesti terveiden henkil\u00f6iden soluihin. Tutkimus auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n esim. alttiutta eri ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6ille ja niiden aiheuttamaa riski\u00e4 ja yhteytt\u00e4 Alzhemerin tautiin sairastumiselle.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Moni- \/ poikkitieteellinen yhteisty\u00f6 on Katjan tutkimuksissa kulmakivi. Yhteisty\u00f6 It\u00e4-Suomen yliopiston Ymp\u00e4rist\u00f6- ja biotieteiden laitoksen kanssa on avainasemassa ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6iden aivovaikutusten tutkimuksessa. Katjan tutkimusryhm\u00e4n monitieteelliset osaajat esim. data-analyysin aloilta taas k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ryhm\u00e4n biol\u00e4\u00e4ketieteen osaajien tuottamaa aineistoa selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n hengitysilman hiukkasten haittavaikutuksia. Yhteisty\u00f6 Kuopion yliopistollisen sairaalan kanssa on avainasemassa ihmisper\u00e4isten solumallien kehitt\u00e4misess\u00e4 ja k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tutkimukseen. Esimerkiksi potilailta nen\u00e4n yl\u00e4osasta otettavan biopsian eli hajuepiteeli-solun\u00e4ytteen avulla voidaan tutkia hengitysilman pienhiukkasten vaikutusta aivoihin. T\u00e4ll\u00f6in potilaalta saadun n\u00e4ytteen soluja eristet\u00e4\u00e4n tutkimuslaboratorioissa ja altistetaan ne erilaisille ilmansaasteille tutkien, miten ko. solujen toiminta muuttuu. Eroja pystyt\u00e4\u00e4n n\u00e4in tutkimaan terveiden ja esim. Alzheimer-potilaiden v\u00e4lill\u00e4. Tutkimusten edistyess\u00e4 kohti ratkaisuja tarvitaan yhteisty\u00f6t\u00e4 lis\u00e4ksi mm. sosiaalitieteiden alalta.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Katjan tutkimusryhm\u00e4n meneill\u00e4\u00e4n olevia tutkimuksia ovat mm.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n