Pitk\u00e4aikainen seuranta sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 Ruotsissa on osoittanut, ett\u00e4 t\u00e4pl\u00e4rapukantojen tuotto voi vaihdella runsaasti ja t\u00e4pl\u00e4rapukannat voivat romahtaa. Oletus t\u00e4pl\u00e4rapukantojen tasaisesta tuotosta on toteutunut vain istutusta seuranneen kannan alkukehityksen aikana ja t\u00e4pl\u00e4rapukannan tiheyden kasvaessa ovat merkit vaikeuksista nousseet pinnalle. Suomessa ensimm\u00e4iset havainnot n\u00e4ist\u00e4 kannan koon vaihteluista tehtiin Karjalohjan Puuj\u00e4rvelt\u00e4 1990-luvulla ja my\u00f6hemmin S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rvelt\u00e4 2000-luvulla.<\/p>\n\n\n\n
Puuj\u00e4rven t\u00e4pl\u00e4rapukanta romahti rapuruton vuoksi 1990-luvulla eik\u00e4 ole palautunut entiselle tasolleen. Pyh\u00e4j\u00e4rven (S\u00e4kyl\u00e4) t\u00e4pl\u00e4rapukanta on romahtanut jo ainakin kahdesti ja tuoton vaihtelu on ollut suurta. Tampereen Pyh\u00e4j\u00e4rven t\u00e4pl\u00e4rapukanta on my\u00f6s romahtanut 2000-luvulla, oikeastaan h\u00e4vinnyt l\u00e4hes kokonaan. Saimaan alueella on my\u00f6s todettu ainakin kaksi romahdusta viimeisen 15 vuoden aikana. Kanta-H\u00e4meen alueen t\u00e4pl\u00e4rapukantojen vaikeuksista on julkaistu selvitys, jonka mukaan alueen noin 75 t\u00e4pl\u00e4rapukannasta ainakin 30 on havaittu romahdus tai kannan tuoton merkitt\u00e4v\u00e4 alenema (Jussila ja muut 2014).<\/p>\n\n\n\n
Suomessa asiaa ovat selvitelleet mm. Luken ja It\u00e4-Suomen yliopiston tutkijat. Syin\u00e4 t\u00e4pl\u00e4rapukannan vaikeuksiin on esitetty s\u00e4\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4 (nopeasti etenev\u00e4 syksy tai kylm\u00e4 kes\u00e4), t\u00e4pl\u00e4ravulle heikosti sopivia pieni\u00e4 ja matalia vesialueita (veden l\u00e4mpimyys ja l\u00e4mp\u00f6tilan vaihtelut) sek\u00e4 tauteja, erityisesti rapuruttoa. Luken tutkijat ovatkin todenneet, ett\u00e4 t\u00e4pl\u00e4rapukantojen tuotto on nykyisin vain korvannut jokirapukantojen tuoton menetyksen, jonka aiheutti t\u00e4pl\u00e4ravun levi\u00e4minen ja sen mukanaan kantama rapuruttotyyppi. <\/p>\n\n\n\n
Ruotsissa on asiaa my\u00f6s seurattu ja tutkittu. Ruotsalaisten mukaan t\u00e4pl\u00e4ravut ovat alttiimpia kannan vaihteluille l\u00e4mpimiss\u00e4 vesiss\u00e4 sek\u00e4 rapuruton tai muiden tautien vaivatessa (Sandstr\u00f6m ja muut 2014). My\u00f6s t\u00e4pl\u00e4rapukannan ik\u00e4 ja istutusvuosi ovat vaikuttaneet, tosin on vaikea sanoa miten t\u00e4t\u00e4 pit\u00e4isi tulkita.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Pitk\u00e4aikainen seuranta sek\u00e4 Suomessa ett\u00e4 Ruotsissa on osoittanut, ett\u00e4 t\u00e4pl\u00e4rapukantojen tuotto voi vaihdella runsaasti ja t\u00e4pl\u00e4rapukannat voivat romahtaa. Oletus t\u00e4pl\u00e4rapukantojen tasaisesta tuotosta on toteutunut vain istutusta seuranneen kannan alkukehityksen aikana ja t\u00e4pl\u00e4rapukannan tiheyden kasvaessa ovat merkit vaikeuksista nousseet pinnalle. Suomessa ensimm\u00e4iset havainnot n\u00e4ist\u00e4 kannan koon vaihteluista tehtiin Karjalohjan Puuj\u00e4rvelt\u00e4 1990-luvulla ja my\u00f6hemmin S\u00e4kyl\u00e4n Pyh\u00e4j\u00e4rvelt\u00e4 2000-luvulla. […]<\/p>\n","protected":false},"author":826,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-114","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n