{"id":90,"date":"2022-05-31T11:32:16","date_gmt":"2022-05-31T11:32:16","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/rapukamu\/?page_id=90"},"modified":"2023-12-14T16:30:29","modified_gmt":"2023-12-14T16:30:29","slug":"taplarapu","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/rapukamu\/taplarapu\/","title":{"rendered":"T\u00e4pl\u00e4rapu"},"content":{"rendered":"\n

T\u00e4pl\u00e4rapu on haitallinen vieraslaji (SLL 2013), joka kotiutettiin Suomeen 1960-luvulla. Alunperin oli tarkoituksena t\u00e4pl\u00e4ravun istuttaminen Etel\u00e4-Suomen vesiin, mutta vahingossa ja tahallaan se on levitetty ja levinnyt hiljalleen kohti pohjoista. T\u00e4pl\u00e4rapu vie jokiravulta tilan ja h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 siten jokiravun esiintymisalueeltaan.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4pl\u00e4rapu voi kantaa rapuruttoa ilman ulkoisia oireita. Osa t\u00e4pl\u00e4ravuista voi olla terveit\u00e4, mutta kaikkia t\u00e4pl\u00e4rapuja on varmuuden vuoksi kohdeltava rapuruton kantajina. T\u00e4pl\u00e4rapu toimii siten rapuruton levitt\u00e4j\u00e4n\u00e4. T\u00e4pl\u00e4rapu voi itsekin kuolla rapuruttoon ja t\u00e4pl\u00e4ravun luonnonkantojen vaihtelut ja t\u00e4pl\u00e4rapukantojen romahdukset ovat yleens\u00e4 ainakin osin rapuruton aiheuttamia.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoismaissa, joissa ravustus on suosittua ja rapukantoja viel\u00e4 ravustettavaksi, on havaittu t\u00e4pl\u00e4rapukantojen vaihtelevan suuresti eik\u00e4 rapusaaliin saamisesta ole takuita vaikka edellinen vuosi olisi ollut hyv\u00e4. Ruotsalaiset ovat asiasta kertoneet jo usean vuoden ajan, oikeastaan jo muutaman vuosikymmenen ajan. Suomestakin on kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2013 raportoitu t\u00e4pl\u00e4rapukantojen voimakkaista vaihteluista, jopa romahduksista (Jussila ja muut 2014). <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4pl\u00e4rapu menestyy parhaiten etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa, itse asiassa viel\u00e4kin paremmin Suomea etel\u00e4mp\u00e4n\u00e4. T\u00e4pl\u00e4rapu suunniteltiin alunperin kotiutettavaksi etel\u00e4iseen Suomeen. Tilanne on radikaalisti muuttunut (Ruokonen ja muut 2018) ja uusi kansallinen vieraslajilaki sek\u00e4 EU:n vieraslajis\u00e4\u00e4nn\u00f6st\u00f6 kielt\u00e4\u00e4 t\u00e4pl\u00e4ravun istutukset Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

Pohjoisen lyhyt kes\u00e4 ja pitk\u00e4 kylm\u00e4 talvi ei sovi t\u00e4pl\u00e4ravulle, vaan sen lis\u00e4\u00e4ntyminen vaikeutuu pohjoisen oloissa.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4pl\u00e4rapu tulee hyvin toimeen rapuruton kanssa alkuper\u00e4isell\u00e4 levinneisyysalueellaan Pohjois-Amerikassa. Euroopassa havaittu t\u00e4pl\u00e4rapukantojen sairastuminen ja runsaat rapuruttolaikut ovat eurooppalaisille t\u00e4pl\u00e4ravuille ominainen tautivaste. Onkin ilmeist\u00e4, ett\u00e4 eurooppalaiset ja erityiset Pohjolan olot ovat sek\u00e4 valikoineet ett\u00e4 rasittaneet t\u00e4pl\u00e4rapua siten, ett\u00e4 sen selviytyminen rapurutosta ei ole itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4pl\u00e4rapu ei ole rapurutolle immuuni eik\u00e4 aina edes vastustuskykyinen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4pl\u00e4rapusaalis on ollut viime vuosina 4-8 miljoonaa rapua ja saaliin vaihtelun syyn\u00e4 on t\u00e4pl\u00e4rapukantojen kohtuullisen suuri vuosittainen vaihtelu. Ravustaja on saanut 10 senttisest\u00e4 t\u00e4pl\u00e4ravusta 0,5 – 1 euroa. T\u00e4pl\u00e4rapu liikkuu viel\u00e4 my\u00f6h\u00e4\u00e4n syksyll\u00e4 ja sen ravustus onnistuu selv\u00e4sti pitemp\u00e4\u00e4n kuin jokiravun. Ravun kysynt\u00e4 tosin loppuu ennen t\u00e4pl\u00e4rapusaaliin ehtymist\u00e4 syksyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n\n \n