Metsäojitetun suon ennallistamisen käytännön toteuttaminen
Metsäojitetun suon ennallistaminen ei onnistu ilman käytännön toimenpiteitä ennallistettavalla kohteella. Tunnistamalla mitä ovat ennallistamisen hyvät käytännöt ja toimintavavat voidaan vaikuttaa ennallistamisen lopputulokseen.
Videossa aihetta käsitellään ensin lyhyesti ja helposti lähestyttävästi. Podcastissa paneudutaan tarkemmin videossa esiteltyihin aiheisiin. Kaikki podcast jaksot löytyvät myös Spotifysta TurvaHiili-podcast ohjelman nimellä. Videon ja podcastin tekstivastineet ovat löydettävissä sivun lopusta.
Miten metsäojitetun suon ennallistaminen toteutetaan käytännössä?
Alla olevassa videossa ja podcastissa käsitellään millaisia ovat metsäojitetulla suolla tehtävät ennallistamistoimenpiteet ja miten nämä toimenpiteet toteutetaan. Lisäksi pohditaan mitä vaaditaan kaivinkoneelta sekä kuljettajan osaamiselta.
Videolla äänessä ovat Luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö (Tornator Oyj), Yliopistotutkija Anna Laine-Petäjäkangas (Itä-Suomen yliopisto) ja Kaivinkoneenkuljettaja Jussi Vähäsalo. Podcastissa puhujina ovat Rauli Perkiö ja Luonnonsuojelun asiantuntija Jari Vähäsalo (Metsähallitus).
Pro gradu -tutkielma soiden ennallistamisen hyvistä käytänteistä
Venla Siltovuori tutki Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osastolle tekemässään pro gradu-tutkielmassa karujen ojitettujen soiden ennallistamisen hyviä käytänteitä haastattelemalla ennallistamisen toteuttajia ja sidosryhmiä, jotka toimivat valtiolla, yksityisellä sektorilla ja järjestöissä. Tutkimuksen tuloksena koottiin lista soiden ennallistamiseen liittyvän viestinnän ja koulutuksen, rahoituksen ja suunnittelun sekä toteutuksen ja seurannan hyvistä käytänteistä ja niiden perusteluista.
Tutkimushaastatteluissa saatiin laaja kuva siitä, mikä soiden ennallistamisen toimintaympäristössä toimii ja missä olisi parantamisen varaa. Alan ammattilaisten mielestä karujen ojitettujen soiden ennallistaminen on järkevää etenkin niiden heikkotuottoisuuden ja karujen kohteiden hyvän saatavuuden vuoksi. Karut suot ovat hyviä kohteita myös siksi, että niiden ennallistaminen ei aiheuta vesistöpäästöjä yhtä paljon kuin rehevien soiden ennallistaminen. Karut suot ovat myös toteutuksen kannalta useimmiten helpompia kohteita kuin rehevämmät suot. Haastateltavat näkivät, että kaikenlaisia soita olisi tärkeää ennallistaa, mutta karuja soita ennallistamalla voidaan saavuttaa enemmän ennallistettua pinta-alaa ja laajempia ennallistettujen soiden kokonaisuuksia.
Soiden ennallistamisen viestinnän ja koulutuksen hyviä käytänteitä ja niiden perusteluja
Haastateltavat kokivat ammattitaidon ja toteutuksen parantuneen verrattuna soiden ennallistamistoiminnan alkuaikoihin. Haasteeksi kuitenkin koettiin, että osaajia on liian vähän joka tasolla. Erityisesti pulaa on osaavista koneurakoitsijoista. Soiden ja muiden elinympäristöjen ennallistamiseen kaivattiinkin lisäkoulutusta. Toteutuksen lisäksi ammattitaitoa olisi hyvä kehittää metsänomistajille suunnatun neuvonnan parantamiseksi ja monipuolistamiseksi. Metsäammattilaisten lisäksi monella maanomistajilla on liian vähän tietoa soiden ennallistamisesta ja aihe herättää monissa ennakkoluuloja.
Soiden ennallistamisen rahoituksen ja suunnittelun hyviä käytänteitä ja niiden perusteluja
Haastateltavat pohtivat paljon soiden ennallistamisen resursseja ja niiden kohdentamista. Useat haastateltavat kantoivat huolta rahoituksen jatkuvuudesta ja näkivät, että jatkuvampi rahoitus toisi varmuutta toimialalle. Olemassa olevien resurssien tehokkaampaa kohdentamista pidettiin myös tärkeänä käytänteenä. Esimerkiksi ennallistamistyömaiden ja metsätaloustoimien samanaikainen ajoittaminen samalle alueelle nähtiin tehokkaana, koska koneiden ja työvoiman liikkuminen kohteelle on suuri kustannuserä.
Soiden ennallistamisen toteutuksen ja seurannan hyviä käytänteitä ja niiden perusteluja
Käytännön työssä tärkeänä pidettiin sitä, että ennallistamistoimet ovat riittävän järeitä, jotta suon vesitalous palautuu halutulla tavalla. Käytännössä rakenteiden tulee olla tarpeeksi vahvoja, jotta ne kestävät veden virtauksen voimakasta vaihtelua. Konetyön toteuttajan rooli nähtiin merkittävänä onnistuneen toteutuksen kannalta. Myös suunnittelijan ja kaivinkoneenkuljettajan välinen yhteistyö on tärkeä osa käytännön toteutusta. Valmiiden ennallistamistöiden päätteeksi on tarpeen käydä tarkistamassa, että suon palautuminen on alkanut onnistuneesti. Useat haastateltavat pelkäsivät, että paine kasvattaa ennallistamispinta-aloja voi vaikuttaa työn laatuun negatiivisesti. Seuranta on tärkeää, jotta mahdolliset virheet huomataan ja saadaan korjattua.
Pro gradu-tutkielma on luettavissa kokonaisuudessaan täältä (tulossa pian):