Metsäojitettujen soiden ennallistaminen

1
00:00:02,960 –> 00:00:7,120
Maisemakuvaa suosta, metsästä ja lammesta. Otsikko, jossa lukee: Mitä metsäojitettujen
soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa? Taustalla kuuluu kurjen ääni.

2
00:00:07,960 –> 00:00:12,120
Maisemavideo avosuosta.
Anne Tolvanen sanoo: Soiden ennallistaminen on soiden palauttamista –

3
00:00:12,120 –> 00:00:14,040
Anne Tolvanen sanoo: kohti luonnon tilaa.

4
00:00:14,040 –> 00:00:18,520
Anne Tolvanen istuu tuolilla sisätiloissa ja sanoo:
Suoluonto on taantunut ihmisen toiminnan seurauksena, –

5
00:00:18,520 –> 00:00:21,760
Anne Tolvanen sanoo: ja soiden monimuotoisuus on siitä kärsinyt.

6
00:00:21,760 –> 00:00:23,920
Anne Tolvanen sanoo: Monenlaiset suolajit, avointen soiden lajit –

7
00:00:23,920 –> 00:00:26,640
Anne Tolvanen sanoo: erityisesti perhoset ja muut selkärangattomat, –

8
00:00:26,640 –> 00:00:29,000
Anne Tolvanen sanoo: ne ovat vähentyneet ja uhainalaistuneet.

9
00:00:29,000 –> 00:00:32,840
Kuvamateriaali: Noora Rämö. Maisemakuva suon ja lammen rannasta.
Anne Tolvanen sanoo: Samalla ojitus on vaikuttanut meidän vesistöihin kuormittaen, –

10
00:00:32,840 –> 00:00:36,440
Kuvamateriaali Anne Tolvanen: Kuvaa metsittyneestä suosta.
Anne Tolvanen sanoo: sinne tulee ravinnekuormitusta, orgaanisten aineiden kuormitusta, –

11
00:00:36,440 –> 00:00:40,200
Anne Tolvanen sanoo: ja tätä pyritään vähentämään ennallistamalla.

12
00:00:40,200 –> 00:00:45,360
Maisemavideo taustalla, jossa kaivinkone liikkuu suoalueella.
Anne Tolvanen sanoo: Ennallistamisella ei pyritä johonkin historialliseen tilaan, –

13
00:00:45,360 –> 00:00:49,200
Anne Tolvanen sanoo: vaan yritetään arvioida, missä tämä luonnon tila olisi siinä –

14
00:00:49,200 –> 00:00:54,600
Videokuvaa kaivinkoneen kauhasta peittämässä ojaa suolla.
Anne Tolvanen sanoo: kehitysvaiheessa, mitä se olisi nyt nykyilmasto-oloissa.

15
00:00:54,600 –> 00:00:58,120
Markus Nissinen istuu tuolilla sisätiloissa ja sanoo:
Soiden ennallistamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia on –

16
00:00:58,120 –> 00:01:01,200
Markus Nissinen sanoo: esimerkiksi se, että Suomi on poliittisesti –

17
00:01:01,200 –> 00:01:03,400
Markus Nissinen sanoo: jo sitoutunut ennallistamiseen.

18
00:01:03,400 –> 00:01:07,480
Markus Nissinen sanoo: Meidän on noudatettava näitä kansainvälisiä sopimuksia.

19
00:01:07,480 –> 00:01:11,000
Markus Nissinen sanoo: Esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategian –

20
00:01:11,000 –> 00:01:13,920
Markus Nissinen sanoo: ennallistamisasetus tarkoittaa sitä, –

21
00:01:13,920 –> 00:01:17,240
Markus Nissinen sanoo: että Suomessa pitää ennallistaa kaikkia ihmisen –

22
00:01:17,240 –> 00:01:19,680
Markus Nissinen sanoo: muuttamia elinympäristöjä.

23
00:01:19,680 –> 00:01:24,640
Anne Tolvanen istuu tuolilla sisätiloissa ja sanoo:
Myös yhteiskunnallinen ajatusmaailma on ihmisillä muuttunut.

24
00:01:24,640 –> 00:01:29,400
Anne Tolvanen sanoo: Yhä enemmän taloudellisten arvojen rinnalle on noussut –

26
00:01:29,400 –> 00:01:32,400
Anne Tolvanen sanoo: luonnon aineettomat hyödyt ja niiden arvostaminen, –

27
00:01:32,400 –> 00:01:33,880
Anne Tolvanen sanoo: monimuotoisuus ja virkistys –

28
00:01:33,880 –> 00:01:36,360
Anne Tolvanen sanoo: ylipäätään hyvinvointi, –

28
00:01:36,360 –> 00:01:38,400
Anne Tolvanen sanoo: luonnon tuottama hyvinvointi ihmisille.

29
00:01:38,400 –> 00:01:41,520
Anne Tolvanen sanoo: Tämä asenneilmapiirin muuttuminen vaikuttaa siihen, –

30
00:01:41,520 –> 00:01:46,080
Anne Tolvanen sanoo: että ennallistamiseen suhtaudutaan ylipäätään positiivisemmin.

31
00:01:46,080 –> 00:01:49,680
Kuvamateriaali: Noora Rämö. Maisemakuvaa suosta ja metsästä.
Anne Tolvanen sanoo: Ennallistamisen tavoitteet voivat vaihdella maanomistajien välillä –

32
00:01:49,680 –> 00:01:53,520
Anne Tolvanen sanoo: riippuen maanomistajien omista arvoista ja tavoitteista.

33
00:01:53,520 –> 00:01:58,080
Anne Tolvanen istuu tuolilla sisällä ja sanoo:
Osalla voi olla ihan suoraan halu parantaa sen suon virkistysarvoa, –

34
00:01:58,080 –> 00:02:03,560
Anne Tolvanen sanoo: saada vanhat hillasuot takaisin ja riekkokannat elpymään, –

35
00:02:03,560 –> 00:02:09,040
Anne Tolvanen sanoo: ja osalla sitten voi olla ihan tällaiset luonnon itseisarvot tavoitteissa.

36
00:02:09,040 –> 00:02:14,360
Kuvamateriaali: Anne Tolvanen. Kuva ennallistetusta suosta.
Anne Tolvanen sanoo: Ennallistamista pitäisi arvioida useilla eri tasoilla, –

37
00:02:14,360 –> 00:02:17,640
Anne Tolvanen sanoo: jos ajatellaan puhtaasti sen ennallistamisen kannalta, –

38
00:02:17,640 –> 00:02:20,560
Kuvamateriaali: Anne Tolvanen. Aurinkoinen päivä suolla.
Anne Tolvanen sanoo: luonnon kannalta, niin valuma-aluetaso olisi paras, –

39
00:02:20,560 –> 00:02:23,640
Anne Tolvanen sanoo: koska silloin me pystytään hallitsemaan niitä vesiä kaikkein parhaiten.

40
00:02:24,120 –> 00:02:28,400
Anne Tolvanen istuu tuolilla sisätiloissa ja sanoo:
Mutta eihän me voida välttää sitä maanomistaja–

41
00:02:28,400 –> 00:02:30,360
Anne Tolvanen sanoo: ja kuviotasoa siinä keskustelussa, –

42
00:02:30,360 –> 00:02:34,080
Anne Tolvanen sanoo: koska nykykäytännön mukaan ennallistamisesta –

43
00:02:34,080 –> 00:02:35,840
Anne Tolvanen sanoo: ei saa olla haittaa naapurille, –

44
00:02:35,840 –> 00:02:36,960
Anne Tolvanen sanoo: vettymishaittaa, –

45
00:02:36,960 –> 00:02:39,040
Anne Tolvanen sanoo: joten silloin nämä maanomistuskysymykset –

46
00:02:39,040 –> 00:02:41,640
Anne Tolvanen sanoo: ovat erittäin keskeisiä ennallistamisessa.

47
00:02:41,640 –> 00:02:48,120
Markus Nissinen istuu tuolilla ja sanoo: Soiden, jopa karujen soiden,
ennallistamista on helppo tukea myös yksityismailla, –

48
00:02:48,120 –> 00:02:53,520
Markus Nissinen sanoo: koska ennallistaminen on vapaaehtoista yksityisille maanomistajille.

49
00:02:53,520 –> 00:02:58,280
Maisemakuvaa suolta, lammesta ja metsästä.
Markus Nissinen sanoo: Yksityismailla aika monesti ihmiset haluavat turvata –

50
00:02:58,280 –> 00:02:59,920
Markus Nissinen sanoo: luonnon monimuotoisuutta.

51
00:02:59,920 –> 00:03:02,200
Markus Nissinen sanoo: Mutta mitä he varmasti haluavat.

52
00:03:02,200 –> 00:03:05,600
Markus Nissinen sanoo: Väitän, että lähes jokainen yksityinen maanomistaja haluaa –

53
00:03:05,600 –> 00:03:10,120
Markus Nissinen istuu tuolilla ja sanoo: myös taloudellisesti
hyötyä siitä omasta maa-alueesta, vaikka suosta.

54
00:03:10,120 –> 00:03:14,840
Ilmakuvaa ennallistetusta suon ojalinjasta. Markus Nissinen sanoo:
Jos kyseessä on vaikka ojitettu suo, jolla puu ei kunnolla olekaan kasvanut, –

55
00:03:14,840 –> 00:03:20,640
Markus Nissinen sanoo tuolilla istuen:
sinä et saa taloudellista tukea, niin on ihan sama lähteä –

56
00:03:20,640 –> 00:03:25,280
Markus Nissinen sanoo: luonnon monimuotoisuus edellä ennallistamaan suo.

57
00:03:25,280 –> 00:03:27,200
Markus Nissinen sanoo: Teet hyvää luonnolle, –

58
00:03:27,200 –> 00:03:31,080
Markus Nissinen sanoo: ja saat mahdollisesti kuitenkin vielä kerran taloudellista tuloa.

59
00:03:31,080 –> 00:03:36,200
Markus Nissinen sanoo: Esimerkiksi luonnonhoidollisten hakkuiden puunmyyntituloista.

60
00:03:36,200 –> 00:03:42,120
Maisemakuvaa suosta, metsästä ja lammesta.
Markus Nissinen sanoo: Tosi monelle maanomistajalle on myös lähivesien hyvä tila tärkeä.

61
00:03:42,120 –> 00:03:46,640
Markus Nissinen istuu tuolilla ja sanoo: Jos katsotaan, että
ennallistamisella voidaan vesien tilaa parantaa, –

62
00:03:46,640 –> 00:03:49,200
Markus Nissinen sanoo: niin sitten ennallistamishankkeeseen kannattaa lähteä mukaan.

63
00:03:46,640 –> 00:03:49,200
Video päättyy. Valkoinen tausta jossa url-osoite:
https:// sites.uef.fi/turvahiili/

00:00:09 Arttu Käyhkö

Tervetuloa kuuntelemaan Turvahiili-podcastia. Tässä podcast-sarjassa sukellamme syvälle soiden ennallistamisen saloihin ja käsittelemme muun muassa sitä, mitä soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa. Lisäksi jaamme uusimpia tutkimustuloksia ja käytännön neuvoja ennallistamistyöhön, miten valitaan hyvä kohde soiden ennallistamiselle ja miten ennallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä. Toimittajana tässä podcast-sarjassa toimii Arttu Käyhkö viestintätoimisto Rookie Communications Oy:stä.

 

00:00:38 Arttu Käyhkö

Vieraina tänään ovat ohjelmajohtaja, professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta. Tervetuloa Anne.

 

00:00:43 Anne Tolvanen

Kiitos.

 

00:00:45 Arttu Käyhkö

Kenttäpäällikkö, ympäristöasiantuntija Markus Nissinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta MTK:sta. Tervetuloa Markus.

 

00:00:52 Markus Nissinen

Kiitos ja morjens kaikille.

 

00:00:54 Arttu Käyhkö

Ympäristöasiantuntija Miika Laihonen UPM Metsästä.Tervetuloa Miika.

 

00:01:00 Miika Laihonen

Kiitos kutsusta ja hei vaan kaikille.

 

00:01:03 Arttu Käyhkö

Tätä keskustelua käydään 28.6.2024 ja tämän mainitsen sen takia, että juuri viime viikolla EU hyväksyi ennallistamisasetuksen eli se on nyt hyvinkin ajankohtainen. Otetaanpas lämmittelykierros tähän liittyen. Anne, mitä ajatuksia tämä herätti?

 

00:01:28 Anne Tolvanen

Ennallistamisasetushan on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, kolmatta biodiversiteettistrategiaa, kun kaksi edellistä eivät tuottaneet tulosta. Tässähän selvästi on ollut huomattavasti suuremmat, kunnianhimoiset tavoitteet ja suoranaisia pakotteitakin alkaa olla maita kohtaan. Asenteena tavallaan, että ”nyt ennallistatte tai itkette ja ennallistatte”. Koska aikaisemmat monimuotoisuusstrategiat eivät tuottaneet tulosta tarpeeksi, niin nyt ajateltiin, että tällä kertaa pitää alkaa jotakin näkymään.

 

00:02:06 Arttu Käyhkö

Mites Markus, päällimmäiset fiilikset viikko tämän päätöksen jälkeen?

 

00:02:13 Markus Nissinen

Joo, kieltämättä se tuli ihan pienenä yllätyksenä, että lopulta sitten tuo ennallistamisasetus hyväksyttiin, kun se oli isossa kuvassa kaatumassa. Mutta nyt päätös on tehty ja sen kanssa eletään. Iso kuva on se, että tietysti meitä MTK:ssa on jonkin verran syytetty siitä, että me vastustamme ennallistamista. Hyvin yksiselitteisesti: emme ole missään vaiheessa tämän EU-ennallistamisasetuksen valmistelussa ja siihen vaikuttamisessa vastustaneet ennallistamista eli luonnon tilan parantamista, vaan sitä prosessia. Eli just niin kuin Anne tuossa kertoi, ”itkette ja ennallistatte”, eli ylhäältä on ohjattu tällainen vähän ”One size fits all”-tyyppinen ratkaisu koko EU:n jäsenmaihin, niin tämmöinen pakolla EU-tasolta ohjaaminen, niin se on se, mistä meillä on kenkä hiertänyt eniten. Mutta nyt alkaa tosiaan kahden vuoden valmistelutyö kansallisen toteutusohjelman laatimiseksi, niin sanoisin, että ei tässä vielä mitään paniikkia kannata lähteä lietsomaan eikä olla sinällään pahoillaan, että EU haluaa tehdä hyvää.Nyt pitää vaan oikeat toimenpiteet ja ohjauskeinot valita fiksusti, esimerkiksi yksityisten maanomistajien päätösvalta ja omaisuudensuoja pitää tulla säilymään.

 

00:03:46 Arttu Käyhkö

Ja Miika, mitkä teidän päässänne fiilikset tästä päätöksestä?

 

00:03:51 Miika Laihonen

Joo, totta kai pieni yllätys oli, että se nyt läpi meni, mutta tämä ennallistaminen meillä teemana tietysti on ollut pöydällä jo aikaisemmin. Jo helmikuussa, kun tultiin ulos tämän uuden elinympäristöohjelman kanssa, niin tarkoitus oli silloin lähteä suuresti tähän ennallistamisteemaan, meni tämä ennallistamisasetus läpi tai ei.Niin siinä mielessä me näemme tässä ennallistamisessa kyllä työtä ja paljon mahdollisuuksia. Ei ollenkaan negatiivisin mielin. Tässä kohtaahan vielä, kun tätä kesäkuussa nauhoitetaan, niin ei tosiaan tiedetä, että mitä se tarkasti sitten tulee tarkoittamaan, mutta siinä kohtaa varmaan ollaan jo vähän viisaampia, kun tämä podcast tulee ulos. Mutta kuten tuossa Markus totesi, niin tästähän se kansallinen valmistelu lähtee.

 

00:04:46 Arttu Käyhkö

Turvahiili-hanke ja siihen liittyen tämä kyseinen podcast, niin tässähän käsitellään nimenomaan sitä karumman pään soistoa. Ja jos miettii Suomen osalta tätä ennallistamista, ennallistamisasetusta, niin suothan ovat ylipäätään siellä keskeisessä roolissa metsien ja sisävesien ohella, koska niitä nyt on pinta-alallisesti eniten Suomen maassa. Tässä jaksossa punainen lanka on mennä yksityiskohtaisemmin siihen, että mitä soiden ennallistaminen itsessään on, mitä se tarkoittaa ja mitä ennallistaminen ei ole. Aloitetaan Annesta.

 

00:05:34 Anne Tolvanen

Soiden ennallistaminen yleensä Suomessa käsitetään toimenpiteiksi, joilla nopeutetaan heikentyneiden elinympäristöjen palautumista kohti luonnontilaa. Soilla se tarkoittaa, että tehdään ojituksen toimenpiteet päinvastoin kuin mitä aikanaan soita ojitettiin. Silloin kun ojitettiin, haluttiin vesi pois suolta, jotta siellä puut kasvavat. Nyt halutaan vesi takaisin suolle. Se tehdään niin, että ensin ne ylimääräiset puut, jotka ovat kasvaneet ojituksen jälkeen, poistetaan soilta. Sen jälkeen ojien reunoilla oleva turve laitetaan takaisin sinne ojiin, täytetään ja estetään se vedenkulku pois suolta. Tällä tavalla saadaan se vesipinta nousemaan itse asiassa hyvinkin nopeasti. Siitä lähtee kaikki vettymisen jälkeiset prosessit käyntiin. Turpeen muodostuminen käynnistyy, koska turpeessa olevat olosuhteet tulevat anaerobisiksi. Metsälajit alkavat pikkuhiljaa hukkumaan, suolajit tulevat sinne tilalle ja sillä tavalla se suoekosysteemi lähtee palautumaan.

 

00:06:53 Arttu Käyhkö

Markus, miksi tämä on tärkeää?

 

00:06:58 Markus Nissinen

Ennallistaminen, aktiivinen ennallistaminen, on osa luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Kaikki keinot luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen tällä hetkellä tarvitaan. Meillä on käytännössä hirveän paljon muun muassa Turvahiili-hankkeen kautta tietoa siitä, miten sitä BD:tä esimerkiksi metsissä ja nyt tämän podcastin ja Turvahiili-hankkeen kärjellä, mitä soilla pitää tehdä, jotta luonnon monimuotoisuus paranee ja samalla vesien tila paranee. Siihenkin meillä on EU-velvoitteita ja kansallisia velvoitteita. Sitten voidaan vielä vaikuttaa positiivisesti tuohon ilmastonmuutokseen eli hillitä sen ojituksella kuivuvan turpeen aiheuttamia hiilipäästöjä. Niin sikäli ennallistamisella on kyllä paljonkin vaikutusta. Ja oikeastaan vielä se, taisit kysyä Arttu tuossa, että mitä ennallistaminen ei ole, niin Anne vastasi erinomaisesti, mitä se on. No se ei ole aktiivisesti ennallistumaan jättämistä. Jätetään ennallistumaan. Ainut mitä tehdään aktiivisesti, on se päätös, että ”mepä ei mennäkään tuolle suolle enää, antaa niitten ojien kasvaa itsessään umpeen”. Ja se on se toinen puoli tuon suoluonnon palauttamista.

 

00:08:26 Arttu Käyhkö

Miika, onko täydennettävää Annen ja Markuksen luonnehdintoihin?

 

00:08:31 Miika Laihonen

Voisin sen verran vielä täydentää, että tuossa tuli biodiversiteettiaspektit, tuli ilmastoaspektit. Markus pikkuisen sivusi sitä jo, mutta tällähän on vaikutusta myös vesien laatuun. Siten merkittävä rooli näillä soilla eli ne sekä pidättävät että puhdistavat vettä. Ja sitten tietysti ne tuottavat muitakin ekosysteemipalveluita. Eli esimerkiksi sieltähän voi tulla hyviä karpalonpoimintamahdollisuuksia sitten, kun näitä soita ennallistetaan. Sen voisin vielä täydentää myös, että tämähän tarkoittaa tietysti sitä, että kun niitä soita ennallistetaan ja se vesi sinne palautetaan, niin nämä metsäthän tulevat sitten jäämään metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle siitä eteenpäin.

 

00:09:23 Arttu Käyhkö

Mihin liittyy suurimmat kiistanaiheet ennallistamisessa? Tämähän on monessakin mielessä semmoinen tunteita herättävä aihe. Näkökulmia on paljon ja väärää tietoa on paljon. Tutkimustulosta osin vähän ja näin poispäin. Missä on suurimmat kiistanaiheet? Anne voi aloittaa.

 

00:09:51 Anne Tolvanen

Se on talous ja maanomistus varmaankin nämä kaksi tärkeintä asiaa. Ihmisillä on huoli siitä, että kuka maksaa nämä toimenpiteet. Erityisesti ennallistamisasetukseen liittyen, koska siellä on puhuttu aika suurista pinta-aloista ja suurista kustannuksista. Osittain unohdetaan se, kuinka paljon jo nyt tehdään ennallistamista, sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa tehdään osana erilaisia suojeluohjelmia, tehdään toimenpiteitä. Ja tavallaan veronmaksajat ovat huolissaan siitä, että meneekö heidän rahansa tähän. Sitten on tietysti ne kulttuuriset syyt, että isoisät kaivoivat niitä ojia ja nyt heidän työnsä sitten mitätöidään ja tuhotaan. Ehkä tämä asenne on vähän vähentynyt tässä parinkymmenen vuoden aikana. Mutta ehkä tämä isoin asia on sitten tämä maanomistus. Meillä on paljon yksityismaanomistusta Suomessa. Ja erityisesti soiden osaltahan on, että yhtä pikku suoplänttiä ei kannata ennallistaa, jos siinä on naapuriomistaja, joka ei halua sitten olla mukana siinä toimenpiteessä, koska se vesi ei noudata maanomistuksen rajoja, vaan se kulkee sieltä palstalta toiselle ja naapurin ennallistaminen voi uhrata toisen naapurin metsänkasvatusta ja siitä tulee tätä ongelmaa. Plus että maanomistajat tietysti miettivät sitä, että kuka maksaa heidän tämän toimenpiteen, että jotakin tukea siihen täytyy tulla.

 

00:11:17 Arttu Käyhkö

Mitkä ovat MTK:n näkökulmasta sellaisia isoja kiistakysymyksiä?

 

00:11:25 Markus Nissinen

Kyllä Anne meni tälläkin kertaan suoraan ytimeen, että raha maailmaa pyörittää, että kuinka paljon tämä kaikki maksaa ja kuka sen maksaa. Siinä suurin haaste on. Eli 13–19 miljardia on oletettu arvio tällä hetkellä, että vuoteen 2050 nämä EU-ennallistamisasetuksen vaatimat työt ei pelkästään soilla, vaan kaikissa maa- ja vesielinympäristöissä, tulisivat maksamaan Suomelle eli useamman sata miljoonaa vuodessa. Sitten nämä ennallistamisasetuksen vaatimukset koskettavat kaikkia maanomistajaryhmiä eli myös yksityisillä mailla ja yksityisomisteisilla soilla pitää tehdä jotain. Karkeasti just näin, että puut pois ja ojat tukkoon, pohjavedenpinta nousee ja suo alkaa palautua. Meillähän on jo Helmi-ohjelma eli ympäristöohjelma, jossa maanomistajat voivat täysin vapaaehtoisesti paitsi suojella soitaan, tällä hetkellä Helmi-ohjelmassa myös puuttomia soita ja se on edennytkin tosi hienosti, mutta myös ennallistaa niitä soita ja kohtuulliset kustannukset täysimääräisesti katetaan valtion budjetilla. Helmi-ohjelmalla, jos me yksityismaalla saataisiin tätä hommaa vietyä eteenpäin, niin enpä usko, että isompaa ristiriitaa syntyy, paitsi just tuo, mitä Anne vielä toi esille, että kun suo on yleensä tällainen vesitaloudellinen kokonaisuus, kaikki suon maanomistajat pitäisi mieluusti saada mukaan, jotta ne ennallistamistyöt oikeasti on vaikuttavia monimuotoisuuden ja vaikka vesien tilan kannalta, niin tämä meidän vielä pitää ratkaista, tämä maanomistaja- ja kiinteistörajat ylittävä yhteistyö ja siihen kyllä mieluummin porkkanaa kuin keppiä, niin väitän, että silloin maanomistajat lähtevät paljon mieluummin mukaan.

 

00:13:30 Arttu Käyhkö

Mitäs Miika, millaisia kysymyksiä UPM:n pöydälle tulee aiheeseen liittyen?

 

00:13:36 Miika Laihonen

Itse en tietysti työskentele asiakasrajapinnoissa, niin en osaa ihan suoraan vastata siihen, että minkälaisia huolia sieltä metsänomistajilta tähän liittyen tulee. Mutta uskoisin, että se on juuri tuo, että kuka tämän kaiken sitten minulle korvaa, se päällimmäinen kysymys. Ja haluaisin ehkä nostaa tähän sellaisen ajatusleikin, että jos ihmiset yrittäisivät asettua toistensa saappaisiin, niin nythän kun miettii, niin se tuntuu niin uskomattomalta, että joitain vuosikymmeniä sitten kaikki ne ojat kaivettiin, mitä kartoilla näkyy. Mutta sitten taas, tuntuuko se vielä uskomattomalta niistä kaivajista, että nyt 2020-luvulla joku yrittää ne kaikki tukkia, mitä me teimme. Siinä mielessä tämä, että kumotaanko me nyt sitä työtä, mitä meidän isovanhempamme ovat tehneet, niin se varmasti tämä ajatus elää monissa perheissä.

 

00:14:46 Anne Tolvanen

Haluaisin täydentää, että meillä on kymmenen miljoonaa hehtaaria suota ollut ja siitä on yli puolet, yli viisi miljoonaa hehtaaria ojitettu. Yli 800 000 hehtaaria on turhia ojituksia, jotka tehtiin liian karuille ja liian märille soille. Ojittajat jopa itse tiesivät tämän aikanaan, mutta kun siitä sai valtion tukea, niin he toimivat. Eli kyllä siellä on myös ihan tietysti tehty virheojituksia ja nehän ovat just ne, mihin tämä ennallistaminen nyt kannattaa, ja tullaankin suuntaamaan, ei niille alueille, joissa sitä puuta tuotetaan, vaan näille, jotka ovat heikentyneet monimuotoisuudeltaan ja samalla sitten siellä ei myöskään sitä puuta tule.

 

00:15:30 Markus Nissinen

Jos minäkin saan vielä nopeasti tuohon lisätä, niin olen ihan molempien Miikan ja Annen kanssa täysin samaa mieltä eli loppujen lopuksi tämä kohdevalinta, mikä suo ennallistetaan ja mikä on eko- ja kustannustehokkaampaa jättää itsekseen rauhassa ennallistumaan, niin siinä on se ensimmäinen ratkaisu, mutta sitten jos me päätämme tuonne suolle mennä, niin missä on halpaa tehdä niitä toimenpiteitä ja mitkä toimenpiteet ovat nopeasti vaikuttavia. Ja vaikkapa puuhuoltoon kohtuuhelppoja ratkaisuja, niin ne ovat just tämän Turvahiili-hankkeen karummilla soilla, joilla puu ei ojituksen jälkeen lähtenytkään kasvamaan. Niistä lienee helppo aloittaa.

 

00:16:19 Arttu Käyhkö

Hyvä. Onko tietyllä tavalla, meneekö tässä helposti myös keskustelussa puurot ja vellit sekaisin, koska termejä on niin paljon ja puhutaan osin samasta asiasta, osin vähän eri asiasta, puhutaan ympäristönhoidosta, luonnonhoidosta, suometsän hoidosta ja tämän tämmöisestä, niin ymmärretäänkö ennallistaminen terminä lähtökohtaisesti oikein vai liittyykö siihen ihan vääriä käsityksiä?

 

00:16:47 Anne Tolvanen

Voisin vastata tuohon, että Suomessa ennallistaminen on ymmärretty paljon tiukemmin kuin mitä sitä keskimäärin maailmalla on ymmärretty. Meillähän ennallistaminen on luonnonsuojelullinen toimenpide, jossa lähtökohtaisesti se alue on laitettu pois talouskäytöstä kokonaan. Siitä syystä ennallistamisesta pääosa on tähänkin mennessä toteutettu luonnonsuojelualueilla ja siellä ei ole ollut mitään ristiriitaa talouskäytön kanssa. Maailmalla se ajatellaan vähän laajemmin ja nyt tämä ennallistamisasetus tulee meillekin asettamaan tämän, että meidän täytyy miettiä ennallistamistermiä vähän laajemmin. Kyllä se sallii myös talouskäytön, kunhan se monimuotoisuus paranee samanaikaisesti, koska ylipäätään meillä loppuu pinta-ala kesken jossakin vaiheessa, jos me laitamme kaikki talouskäytöstä syrjään ja parannetaan monimuotoisuutta. Tavallaan mikä tahansa toimenpide, mikä palauttaa sitä monimuotoisuutta parempaan kuntoon, voidaan ajatella ennallistamisena. Sitten kun on tämä luonnonhoito, esimerkiksi perinneympäristöjen luonnonhoito, niin siinähän suorastaan taistellaan luonnon sukkessioita vastaan, estetään metsittyminen ja halutaan ylläpitää maatalousympäristö. Ja sitäkin laajassa termissä kutsutaan ennallistamiseksi. Eli kyllä se on monimuotoinen se terminologia, mutta ehkä se yhteinen nimittäjä on se, että monimuotoisuus paranee. Ja ekosysteemipalvelujen tuotanto sitä myöten myös.

 

00:18:22 Arttu Käyhkö

Onko Markus, Miika lisättäviä tähän?

 

00:18:26 Miika Laihonen

Voin sen verran ainakin lisätä, että juuri näin, että se on selkeästi maailmalla nähty aika laveammin se termi. Meillä se on selkeämmin tarkoittanut sitä tai ainakin olen itse nähnyt niin, että se viittaa pysyvään muutokseen siinä elinympäristössä eli kun sitä monimuotoisuutta parannetaan, mutta se tila paranee pysyvästi. Eli periaatteessa soiden kohdalla nimenomaan puhutaan ennallistamisesta silloin, kun se vesitalous uudelleen järjestellään niin, että se vesi sinne palaa, sinne suolle. Mutta olen Annen kanssa samaa mieltä, että ehkä meidänkin on nyt aika tulkita sitä termiä hieman laveammin.

 

00:19:12 Arttu Käyhkö

Onko Markuksella kommentteja?

 

00:19:13 Markus Nissinen

Joo, suomalaiset halutaan olla vähän sellaisia kympin tyttöjä ja poikia ihan kaikessa mitä tehdään ja myös näiden EU-vaatimusten toteuttamisessa, mikä näkyy, no okei ne ei ole EU-vaatimusten takia pelkästään, vaan me on päätetty suojella metsiä ja nimenomaan, kun metsiä esimerkiksi suojellaan Suomessa, niin se tarkoittaa tiukkaa suojelua eli kaikki metsätaloustoimenpiteet loppuvat sen suojelusopimuksen tekemiseen. Sitten taas ennallistaminen. Itse olen yrittänyt kertoa, mikä on vaikka luonnonhoidon ja ennallistamisen ero vaikkapa suometsätaloudessa, että on se ojitettu suo, niin mitä olisi luonnonhoito? Se olisi ihan tavallista vesiensuojelurakenteiden tekemistä aina, kun siellä suolla toimitaan ja vaikka kunnostusojituksia tehdään. Eli vesiensuojelurakenteita, niitä pitää tehdä, kun suolla toimitaan vaikkapa vesistö- ja ilmastopäästöjen vähentämiseksi, mutta ennallistaminen olisi sitten luonnonhoitoa kaikkein pisimmälle vietynä eli itse asiassa lopetetaan se aktiivinen toimenpide, vaikka suometsätalous, poistetaan ne puut, ojat tukkoon ja sitten vähän luodaan tai nopeutetaan kohteen syntymistä suojelualueeksi. Tietyllä lailla näin. Mutta nämä termikikkailut, nämä ovat semmoista akateemista piehtarointia, mä en ihan kauhean innostunut itse siitä ole. Me on varmaan viisi vuotta kohta puhuttu siitä mitä on metsien jatkuva kasvatus. Siitä on tasan niin monta mielipidettä kuin on puhujaakin. Tuo iso kuva on se, että maanomistajan pitää saada lisää tietoa, mitä hän esimerkiksi soillensa voi tehdä, miten ja kuka toimenpiteitä mahdollisesti tukisi ja maksaisi. Sitten maanomistaja tekee päätöksen, että lähteekö hän vaikka ennallistamaan. Tämä on nimenomaan yksityisten maanomistajien puolelta.

 

00:21:35 Arttu Käyhkö

Turvehan on itse asiassa maailman toiseksi suurin hiilivarasto merten jälkeen. Esimerkiksi jos Suomea ajattelee, niin kaksi kolmannesta Suomen hiilestä on turpeessa. Olisiko tämä ilmastonmuutoksen torjuminen tietyllä tavalla, josta nyt ei Suomen maassa tarvitse kiistellä, että onko se tapahtumassa vai eikö sitä ole tapahtumassa, niin onko tämä tietyllä tavalla sellainen asia ja ehkä yhteinen maali, joka tietyllä tavalla myös erilaisia näkökulmia, erilaisia toimijoita ja muita, niin ehkä vähän niputtaisi ajan myötä yhteen ja näkemään nämä valtavat hyödyt tässä ennallistamistyössä. Miten koette? Aloitapa Miika vuorostasi.

 

00:22:20 Miika Laihonen

Itse haluan biologina jotenkin kokea, että se on se luonnon monimuotoisuuden parantaminen, se on se ykköstavoite tässä ennallistamisessa, mutta tosiaan näiden soiden tapauksissa erityisesti tämä hiilensidonnan lisääminen soihin ja toisaalta sitten taas just siihen turpeeseen sitoutuneen hiilen vuotamisen pysäyttäminen. Eli sehän sieltä kuivasta turpeesta vuotaa ilmakehään se hiili ja kun se vetetään, niin tämä vuoto tyrehtyy. Niin tällähän on hyvin iso merkitys näihin ilmastotavoitteisiin pääsyssä.

 

00:22:59 Arttu Käyhkö

Miten Markus, onko lisättäviä tuohon, näetkö asian samalla tavalla?

 

00:23:03 Markus Nissinen

Joo, Suomen metsien puusto on hyvin selkeästi hiilinielu eli kasvu on hakkuita ja luonnonpoistumaa suurempaa, mutta meillä on aito haaste, ongelma just nimenomaan näiden suometsien ojitusten aiheuttaman kuivuvan turpeen ilmastopäästö, niin se on ihan faktinen, aikamoinenkin maaperäpäästö ja sitten on myös EU-vaatimusten tämmöisen LULUCF hiilinieluvaatimuksen kanssa, niin meillä on haaste. Eli mitä pitää tehdä? Ja ihan niin kuin vetoan kyllä kaikkiin metsänomistajiin tässä samalla, että hei, lisätkää metsänhoitoa eli puuston kasvua eli hiilinielua, lisätkää samalla luonnonhoitoa eli niitä säästöpuita ja erityisesti lehtipuuta lisää tuonne luontoon. Samalla luonnon monimuotoisuus paranee, sitten parhaat kohteet suojeluun ja soveltuvat kohteet ennallistumaan. Tällaisella kokonaisuudella me hyvin pääsisimme näistä haasteista eteenpäin. Hiilinielun ja hiilipäästöjen kanssa sitä ei voi missään tapauksessa kieltää, etteikö meillä tehtävää edelleen ole. Jatkuvaa kasvatusta ja vaikkapa tuhkalannoitusta ja sitä kautta kasvun lisäämistä, niin siinä on käytännön vinkkejä nielun lisäämiseksi. Ennallistaminen ja suojelu ovat toinen puoli siinä, erittäin tärkeitä.

 

00:24:49 Arttu Käyhkö

Onko Annella tähän lisättäviä?

 

00:24:51 Anne Tolvanen

Joo, kyllä. Olen Miikan kanssa samaa mieltä, että ennallistaminen on lähtenyt liikkeelle siitä, että monimuotoisuutta halutaan turvata. Se on se alkuperäinen tarkoitus ollut. Nämä hiiliasiat ovat tulleet siinä sitten paljon myöhemmin mukaan. Yksiselitteisimmät tulokset ovat, että monimuotoisuus paranee ja ennen pitkään vesistökuormitus vähenee. Mutta tämä hiilikysymys on todella monimutkainen. Siihen vaikuttaa se, että tarkastelemmeko me puustoa vai turvetta, tarkastelemmeko me lyhyttä vai pitkää aikajaksoa, ja tarkastelemmeko me hiilidioksidia, metaania ja typpioksiduulia, koska ne käyttäytyvät eri tavalla. Siitä johtuu myös paljon ne kiistat siitä, että onko ennallistaminen ilmastopäästöjen kannalta hyvä vai huono asia. Koska se riippuu ihan siitä, että mitä me näistä tarkastellaan. Nyt kun Turvahiili-projekti koskee erityisesti heikkotuottoisia soita, niin niistä ylivoimaisesti suurin osa on karuja varputurvekankaita. Ne ovat tällä hetkellä ilmastoneutraaleja. Ja jos niitä lähdetään ennallistamaan poistamalla puusto, se hiilinielu poistuu. Hiilidioksidin karkaaminen turpeesta kyllä poistuu, mutta samalla käynnistyy metaanin tuotanto. Joten lyhyellä tai itse asiassa aika keskipitkälläkin aikavälillä ennallistaminen tulee olemaan kasvihuonekaasupäästö näillä karuilla soilla. Jopa satojen vuosien aikajakson aikana saattaa olla lämmittävä vaikutus ilmastoon. Sen sijaan nämä rehevät, heikkotuottoiset suot, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasupäästäjiä tällä hetkellä sieltä turpeesta, niin niiden ennallistaminen jo nopeallakin aikataululla vähentää ilmastopäästöjä ihan sen takia, että niiden turpeesta tällä hetkellä vapautuu valtava määrä hiiltä ja se saadaan pysäytettyä. Eli tosiaan nämä kaasut vaikuttavat päinvastoin toisiinsa nähden ja sitten on vielä tämä lyhyt ja pitkä aikajakso ja puu ja turve. Se on semmoinen himmeli käsitettävänä, että siinä riittää kiistelyä loputtomiin ihmisillä, kun osa tarkastelee suolapurkkeja ja osa koko pöytää, ja yksi aitaa ja toinen aidanseivästä.

 

00:27:17 Arttu Käyhkö

Kyllä, senkin takia varmasti tämäntyyppiselle informaatiolle, mitä tämäkin podcast-sarja edustaa, on valtavasti tarvetta. Toivottavasti tavoittaa mahdollisimman paljon ihmisiä. Mitäs, jos miettii soiden ennallistamista, niin ihan numeroiden valossa, niin onko tälle työlle asetettu tässä kohtaa tavoitteita? Tämän verran hehtaareja tähän ja tähän mennessä pitäisi ennallistaa? Ollaanko tässä tavoitteessa ja muuttaako tämä tuore ennallistamisasetus myös tätä tutkintaa ja kenties tätä tavoitteen asetantaa? Onko tätä määritetty? Jos on, niin ollaanko siellä päinkään tavoitetahdissa ja mitä se vaatisi, että oltaisiin tavoitetahdissa? Markus, ole hyvä.

 

00:28:05 Markus Nissinen

Helmi-ohjelmassa meillä on soitten ennallistamiselle tavoite. Se on noin 60 000 hehtaaria vuoteen 2030 asti. Toinen 60 000 hehtaaria on soiden suojelua nimenomaan Helmi-ohjelmassa. Helmihän oli yksityisille maanomistajille täysin vapaaehtoinen elinympäristöohjelma. Toistaiseksi se ennallistaminen soilla on tehty lähes yksinomaan valtion mailla. Miika varmasti pystyy kertomaan UPM:n osalta, mitä he ovat tehneet. Nyt juuri tällä hetkellä Metsänhoitoyhdistyksessä on luonnonhoidon palveluiden kehittämisprojekti meillä kovaa vauhtia menossa. Siellä tulee toimintamallia yksityisten soiden ennallistamiseen. Vähän isompia juttuja muutenkin on tulossa. Tarkat tavoitteet, niin oikein pitkälle aikavälille se ennallistamisasetus, sen viimeinen tavoitevuosi on 2050, niin sinne asti meillä ei kansallisesti ole. Uskon, että kun tämä EU-ennallistamisasetuksen kansallinen toimintaohjelma tehdään, niin siellä niitä tavoitteita sitten numeroiksikin vielä laitetaan.

 

00:29:28 Arttu Käyhkö

Hyvä, kiitos. Hei, ja Annella on tähän vielä.

 

00:29:33 Anne Tolvanen

Luonnonvarakeskushan teki arvion näistä pinta-alatavoitteista, mitä tämä EU-ennallistamisasetus tulee tuottamaan ja koskien nimenomaan näitä soiden direktiiviluontotyyppejä. Siinähän isona haasteena on se, että me emme tiedä, mitkä ovat heikentyneessä tilassa ja mitkä eivät. Se on aika pieni osa, mistä on tämmöinen kartoitus tehty. Jos ajatellaan, että Suomessa on kuitenkin maailman parhaat kartoitustiedot, niin mitä ne siellä EU:ssa muualla tietää, missä tilassa heidän suonsa on? Nyt tässä meidän raportissamme on haarukka siitä, kuinka paljon sitä ennallistamistarvetta olisi vuoteen 2030 mennessä, joka on siis 30 prossaa niistä heikentyneistä, niin se vaihtelee 0,35 miljoonasta hehtaarista lähes 100 miljoonaan, ei kun 0,90 miljoonaan hehtaariin. Nyt pitäisi muuttaa tämä miljoonat vielä muuksi, mutta ei minun pääni käännä sitä yhtään. Valtava haarukka riippuen siitä, mitkä ovat heikentyneessä tilassa ja mitkä eivät. Sitä ei vielä tiedetä tarkalleen.

 

00:30:42 Markus Nissinen

Satoja tuhansia hehtaaria sanotaan.

 

00:30:45 Arttu Käyhkö

Onko Miikalla vielä tähän lisättäviä?

 

00:30:48 Miika Laihonen

Joo, olisin siis voinut… Markus viittasi puheessaan siihen, että yhtiöillä on omia tavoitteitaan, niin olisin voinut UPM:n. tämänhetkisistä tavoitteista sanoa pikkusen. UPM on myös erittäin iso metsänomistaja Suomessa, meillähän se noin puoli miljoonaa hehtaaria taitaa vähän reilut olla metsää Suomessa. Me on nyt siinä elinympäristöohjelmassa niin on asetettu tavoitteeksi se 3000 hehtaaria ennallistettuja soita vuoteen 2030 mennessä. Mutta tietysti vaikka koetaankin, että se on aikamoisen työn takana ja se on sinänsä kunnianhimoinen tavoite muutamassa vuodessa leipoa kasaan, niin tietysti ollaan valmiita myös sitä kunnianhimoistamaan, jos selkeästi siihen painetta tulee. Sittenhän mielenkiintoinen kysymys on tietysti, kuten Anne jo puhui siitä, että mikä juuri lasketaan ennallistamiseksi meillä, niin UPM on tehnyt sitoumuksen, että me olemme rehevien soiden puolella, rehevillä turvemailla, niin meillähän ei avohakata enää. Eli UPM on siirtynyt tähän jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siellä. Niin esimerkiksi lasketaanko se ennallistamiseksi? Se on mielenkiintoinen kysymys.

 

00:32:12 Arttu Käyhkö

Kiitoksia valtavan hyvästä keskustelusta, Anne Tolvanen, Markus Nissinen, Miika Laihonen. Onko jotain vielä, mitä haluaisitte tähän loppuun sanoa liittyen siihen mitä ennallistaminen on ja miksi tulisi ennallistaa?

 

00:32:26 Anne Tolvanen

Voisin sanoa sen, että tässä on ollut aika paljon väärää informaatiota ja huimaa pelottelua tämän ennallistamisasetuksen myötä tai siihen liittyen. Suomessa tätä tehdään jo. Nyt tuli ilmi Miikalta ja Markukselta, että meillä on ollut paljon kehitystä jo sen ennallistamisen suuntaan. Sanoisin, että se ei meille tule olemaan niin suuri taloudellinen uhka kuin mitä pelätään. Siinä on myös työllisyysvaikutuksia, ympäristö paranee plus, että jatketaan sitä hyvää työtä, mitä on jo tehty. Esimerkiksi metsäteollisuuden tämä monimuotoisuustiekartta on ollut todella hieno aloite, joka nyt saa lisää boostausta tässä sitten vielä. Ajatellaan tämä nyt positiivisena mahdollisuutena, kun kerran se joka tapauksessa meille eteen tuli.

 

00:33:21 Markus Nissinen

Kiitos, Anne. Erinomaisen helppo ottaa tuosta tiekartasta koppia. Meiltä MTK:lta ja SLC:ltä, eli ruotsinkieliseltä etujärjestöltä, tuli helmikuun alussa oma monimuotoisuuden tiekartta. Siellä ennallistamiseen suhtaudutaan positiivisesti, kunhan yksityisen maanomistajan pitää saada itse päättää, lähteekö hän ennallistamiseen mukaan. Ja aika kova tavoite vielä lisäksi, ennallistamisen ja suojelun pitäisi olla maanomistajalle myös taloudellisesti yhtä kannattavaa kuin sen alkuperäisen toimenpiteen, vaikka metsätalouden jatkamisen. Niin rahaa kyllä tullaan vielä tarvitsemaan, mutta sinällään positiivisin mielin.

 

00:34:12 Miika Laihonen

Joo, erittäin positiivisin mielin eteenpäin. Yksityisille metsänomistajille haluaisin lähettää vielä sellaisen viestin, että juuri tätä ei tarvitse nähdäkseni pelätä. Se on täysin ymmärrettävää, ettei niitä ymmärrystä ja oppeja välttämättä tähän vielä ole laajasti saatavillakaan, mutta sen eteen tehdään monella taholla tietysti, mutta esimerkiksi meillä yhtiössä myös töitä, että pystyttäisiin olemaan esimerkki ja opastaja myös asiakkaiden suuntaan. Tämä kuvio varmasti selkenee tässä.

 

00:34:54 Arttu Käyhkö

Kiitoksia mahtavat asiantuntijavieraamme. Kiitoksia kaikille kuuntelijoille. Päätämme tämän lähetyksen täältä tähän ja seuraavaan kertaan.

1
00:00:01,760 –> 00:00:03,320
Maisemakuvaa suosta, metsästä ja lammesta. Päällä otsikko, jossa lukee: Millaisia vaikutuksia
metsäojitettujen soiden ennallistamisella on? Taustalla kuuluu kurjen ääni.

2
00:00:07,760 –> 00:00:09,320
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Soiden ennallistaminen, –

3
00:00:09,320 –> 00:00:14,200
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: jos ja kun sitä pystytään tekemään isossa mittakaavassa, –

4
00:00:14,200 –> 00:00:16,280
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: niin sillä on valtava vaikutus maisemaan.

5
00:00:16,280 –> 00:00:18,920
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Aikanaan soiden ojittaminen on ollut sellainen –

6
00:00:18,920 –> 00:00:22,960
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: dramaattinen muutos Suomen maisemalle.

7
00:00:22,960 –> 00:00:26,800
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Samaa suuruusluokkaa kuin maanviljelyksen aloittaminen.

8
00:00:26,800 –> 00:00:27,920
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Ehkä vielä suurempi, –

9
00:00:27,920 –> 00:00:30,920
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: koska sitä on tehty paljon isommilla pinta-aloilla.

10
00:00:30,920 –> 00:00:34,760
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Nyt jos lähdetään palauttamaan sitä maisemaa, –

11
00:00:34,760 –> 00:00:36,320
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: johon kuuluu avosuot, –

12
00:00:36,320 –> 00:00:40,760
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: niin meillä on mahdollisuus katsoa horisonttiin muuallakin, –

13
00:00:40,760 –> 00:00:43,520
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: kuin näillä järvialueilla.

14
00:00:43,520 –> 00:00:49,000
Maisemakuvaa suoalueesta ja lammesta.
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Soiden ennallistaminen vaikuttaa ilmastoon erityisesti –

15
00:00:49,000 –> 00:00:52,640
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: turvaamalla maaperän hiiltä.

16
00:00:52,640 –> 00:00:56,400
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Metsäojituksella on saatu aikaan –

17
00:00:56,400 –> 00:01:00,680
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: maaperän hiilen karkaaminen ilmakehään, –

18
00:01:00,680 –> 00:01:04,880
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: ja ennallistamisella tämä voidaan pysäyttää.

19
00:01:04,880 –> 00:01:08,600
Kuvamateriaali: Pasi Jalkanen. Lähikuva kihokista sammalen seassa.
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Soiden ennallistaminen lisää luonnon monimuotoisuutta.

20
00:01:08,600 –> 00:01:13,360
Kuvamateriaali: Pasi Jalkanen. Lähikuva suolla kasvavasta vaiverosta ja suonsilmästä.
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Ennallistamisessa luodaan uusia habitaatteja sellaisille lajeille, –

21
00:01:13,360 –> 00:01:18,040
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: jotka ovat aikanaan kadonneet metsäojituksen myötä. –

22
00:01:18,040 –> 00:01:22,760
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Ne pystyvät palaamaan näille kadonneille paikoille.

23
00:01:22,960 –> 00:01:26,720
Kuvamateriaali: Pasi Jalkanen. Video pitkospuista suoalueelta.
Markus Nissinen sanoo: Karujen soiden vaikutus suon virkistyskäyttöön, –

24
00:01:26,720 –> 00:01:28,600
Markus Nissinen sanoo: niin ainakin liikkuminen helpottuu.

25
00:01:28,600 –> 00:01:31,760
Markus Nissinen sanoo: Ja samalla kun ojien määrä vähenee, –

26
00:01:31,760 –> 00:01:35,120
Markus Nissinen sanoo: niin esimerkiksi metsäkanalintujen poikueet –

27
00:01:35,120 –> 00:01:36,760
Markus Nissinen sanoo: pärjäävät paljon paremmin.

28
00:01:36,760 –> 00:01:38,800
Markus Nissinen sanoo: Tällä on myös riistanhoidollista, –

29
00:01:38,800 –> 00:01:41,960
Markus Nissinen sanoo: ja sitä kautta myös virkistyskäytöllistä hyötyä.

30
00:01:41,960 –> 00:01:48,640
Kuvamateriaali: Pasi Jalkanen. Maisemakuvaa tulvivasta suosta.
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Ennallistaminen vaikuttaa vesistöihin tavallaan kahdessa vaiheessa.

31
00:01:48,640 –> 00:01:54,560
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Pitkäaikaisesti ennallistamisella vähennetään –

32
00:01:54,560 –> 00:01:58,560
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: vesistöihin kulkeutuvaa orgaanisen aineen määrää, –

33
00:01:58,560 –> 00:02:02,160
Video, jossa kaivinkone peittää ojaa suoalueella
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: mutta lyhytaikaisesti ennallistaminen voi saada aikaan –

34
00:02:02,160 –> 00:02:05,760
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: tällaisen orgaanisen aineen karkaamisen piikin, –

35
00:02:05,760 –> 00:02:08,960
Video, jossa puunrunkoja on kasattu ojaan padon tekemistä varten.
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: joka johtuu siitä, että ennallistamiseen kuuluu –

36
00:02:08,960 –> 00:02:10,760
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: se ojien tukkiminen, –

37
00:02:10,760 –> 00:02:14,520
Maisemavideo taustalla, jossa kaivinkone liikkuu suoalueella.
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: puuston poisto ja siellä isoilla koneilla kulkeminen.

38
00:02:14,520 –> 00:02:18,360
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Karujen soiden ennallistaminen, ja sen vaikutukset –

39
00:02:18,360 –> 00:02:21,440
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: poikkeavat jonkin verran rehevistä soista.

40
00:02:21,440 –> 00:02:26,760
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Karuilla soilla ennallistamiseen liittyvät riskit ovat hyvin pieniä.

41
00:02:26,760 –> 00:02:29,680
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: Niillä on tyypillisesti luonnontilassakin –

42
00:02:29,680 –> 00:02:32,040
Kuvamateriaali: Pasi Jalkanen. Kuvissa tutkijat mittaavat kaasuja suolla.
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: metaaniemissiot hyvin pieniä, –

43
00:02:33,120 –> 00:02:37,680
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: ja ne muodostavat tyypillisesti laajoja kokonaisuuksia, –

44
00:02:37,680 –> 00:02:43,120
Eeva-Stiina Tuittila sanoo: eli niillä pystytään ennallistamaan lähinnä sellaisia kokonaisia suoaltaita.

45
00:02:43,120 –> 00:02:47,240
Markus Nissinen sanoo: Karujen soiden ennallistaminen aika usein päättää metsätalouden –

46
00:02:47,240 –> 00:02:50,360
Markus Nissinen sanoo: sillä ennallistettavalla suolla.

47
00:02:50,360 –> 00:02:54,320
Markus Nissinen sanoo: Käytännössä mitä se karun suon ennallistaminen on, –

48
00:02:54,320 –> 00:02:59,520
Kuvamateriaali: Anne Tolvanen. Metsuri kaataa puuta talvimaisemassa.
Markus Nissinen sanoo: poistetaan ojituksen aikaansaama puusto vielä kerran.

49
00:02:59,520 –> 00:03:03,760
Kuvamateriaali: Anne Tolvanen. Kuormatraktori kerää puukuormaa maasta kyytiin talvisissa oloissa.
Markus Nissinen sanoo: Hakataan, korjataan, saat puunmyyntituloa niistä puista.

50
00:03:03,760 –> 00:03:06,960
Taustalla video, jossa kolme henkilöä kulkee suolla peräkkäin.
Markus Nissinen sanoo: Tukea ennallistamiseen voi saada Metso–ohjelmasta, –

51
00:03:06,960 –> 00:03:10,280
Markus Nissinen sanoo: eli metsien vapaaehtoisesta suojeluohjelmasta.

52
00:03:10,280 –> 00:03:17,160
Markus Nissinen sanoo: Sitten Helmi–ohjelmasta, jossa nuo yksityisille maanomistajille vapaaehtoiset –

53
00:03:17,160 –> 00:03:21,040
Markus Nissinen sanoo: Metson keinot on siirretty myös puuttomille soille, –

54
00:03:21,040 –> 00:03:23,520
Markus Nissinen sanoo: esimerkiksi ennallistamisen tukemiseen.

55
00:03:23,520 –> 00:03:28,120
Markus Nissinen sanoo: Ja Metka–ohjelmasta, metsätalouden kannustejärjestelmästä.

56
00:03:29,520 –> 00:03:28,120
Valkoinen tausta, johon ilmestyy verkkosivuston url-osoite
https:// sites.uef.fi/turvahiili/

00:00:09 Arttu Käyhkö

Tervetuloa kuuntelemaan Turvahiili-podcastia. Tässä podcast-sarjassa sukellamme syvälle soiden ennallistamisen saloihin ja avaamme, mitä soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa. Lisäksi jaamme uusimpia tutkimustuloksia ja käytännön neuvoja ennallistamistyöhön; miten valitaan hyvä kohde ja miten ennallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä. Toimittajana tässä podcast-sarjassa toimii Arttu Käyhkö viestintätoimisto Rookie Communications Oy:stä. Tänään mennään syvemmin aiheeseen, miten ennallistaminen auttaa ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Asiantuntijavieraana toimivat Eeva-Stiina Tuittila Itä-Suomen yliopistosta. Tervetuloa.

 

00:00:50 Eeva-Stiina Tuittila

Kiitos.

 

00:00:51 Arttu Käyhkö

Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta hybridiroolissa. Tervetuloa Paavo.

 

00:00:58 Paavo Ojanen

Kiitos.

 

00:01:00 Arttu Käyhkö

Miten hurisee, Eeva-Stiina?

 

00:01:03 Eeva-Stiina Tuittila

Oikein hyvin. Tässä eletään juhannusviikkoa. Ei paremmin voisi olla.

 

00:01:10 Arttu Käyhkö

Entä Paavo?

 

00:01:11 Eeva-Stiina Tuittila

Ennallistamislakikin, tai asetus, meni juuri läpi.

 

00:01:14 Arttu Käyhkö

Kyllä, tämä aihe on todellakin ajankohtainen, kun tätä keskustelua käydään juhannusviikolla 2024, jos joku myöhemmin historiassa keskustelua käy, niin voi siihen ajankohtaan ajoittaa. Tosiaan asia on ollut vahvasti pinnalla ja senkin takia ihan kiva tämä ajankohta käydä keskustelua. Mites Paavo, miten pyyhkii?

 

00:01:37 Paavo Ojanen

Mikäs tässä. Mielenkiintoinen aika tutkia ennallistamiskysymyksiä, kun tosiaan monella tapaa ajankohtainen aihe.

 

00:01:43 Arttu Käyhkö

Kyllä. Hei, kertokaa vähän roolistanne ja miten tämä ennallistaminen liittyy teidän työhönne. Eli Eeva-Stiina olet Itä-Suomen yliopistossa, kuten tuli mainittua ja professori metsätieteiden osastolta ja luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunnasta. Pitääkö paikkansa tähän asti?

 

00:02:06 Eeva-Stiina Tuittila

Ennallistaminen on minulle sellainen vanha rakkaus eli aihe, josta olen aikanaan itse tehnyt oman väitöskirjani ”Ennallistamisen vaikutus kasvillisuuden dynamiikkaan ja hiilidynamiikkaan”. Siihen on aina ollut mukava palata ja se on ollut sellainen yksi teema, joka on ollut vähän läpi koko uran. Ja nyt se on ollut sellainen, mikä on enemmän ollut ajankohtaista. Siihen on ollut enemmän kiinnostusta ja helpompi ehkä sitä kautta saada tutkimusrahoitusta.

 

00:02:41 Arttu Käyhkö

Hyvä. Entä Paavo, yliopistolla olet yliopistotutkijana ja Luonnonvarakeskuksessa myös toimit. Miten ennallistaminen käytännössä, mitä sinä teet työsi puolesta?

 

00:02:55 Paavo Ojanen

Ehkä minulle sitten ennallistaminen on uudempi rakkaus, sanotaanko näin, että oma taustani on siellä metsätieteissä ja metsäekologiassa ja olen aikaisemmin tutkinut metsäojitettuja soita. Ja niinhän se tässä metsäpuolella pitkään oli, että soita ojitettiin metsätalouteen. Sitten laiva on pikkuhiljaa kääntynyt ja on mietitty, että mitä soita sitten taas kannattaisi ennallistaa takaisin kohti sitä luonnontilaisen kaltaista tilannetta. Tässä viimeiset kymmenen vuotta sitten mietitty myös ennallistamisasiaa.

 

00:03:33 Arttu Käyhkö

Hyvä. Hei, sittenpä mennään varsinaiseen aiheeseen. Eli millä tavalla ennallistaminen turvaa maaperän varastohiilen? Tämä on se tämän päivän keskustelun punainen lanka. Eeva-Stiina, ole hyvä.

 

00:03:44 Eeva-Stiina Tuittila

Ylipäätään soilla, jotka on otettu ihmisen käyttöön, niin ne on lähestulkoon kaikki jollakin tavalla kuivattu, ojitettu. Ja se maaperän hiili on ylipäätään päässyt kertymään sinne suohon sitä kautta, että hajotus on vaillinaista hapettomien olosuhteiden takia. Sitten, kun tämä rajoite poistetaan, eli korkea vedenpinta sen ojituksen avulla, niin se kiihdyttää sitten sitä orgaanisen aineen hajoamista ja sitä kautta hiiltä vapautuu ilmakehään. Ennallistamisessa taas pyritään sitten pysäyttämään hajotuksen kiihtyminen tai se nopeutunut hajotus tuomalla se vesi takaisin, takaisin korkea vedenpinta ja jossain sitten taas hapettomat olot. Eli sillä tavalla turvataan maaperän hiili.

 

00:04:46 Paavo Ojanen

Joo, toihan tässä koko hankkeen nimessäkin, Turvahiili, kauniisti tulee esille, että miten se hiili, eli siis käytännössä turve, miten turve saadaan säilymään maaperässä. Jos haluaa suhteuttaa, maailmassa soiden turpeessa on yhtä paljon hiiltä kuin tällä hetkellä hiilidioksidia on ilmakehässä eli se on valtava hiilivarasto, joka on herkkä sille kuivatukselle.

 

00:05:27 Arttu Käyhkö

Miten tämä suon takaisin vettyminen tapahtuu käytännössä?

 

00:05:29 Eeva-Stiina Tuittila

Haluatko sinä, Paavo, aloittaa?

 

00:05:32 Paavo Ojanen

Tämä on hyvin käytännöllinen kysymys. Jos ajatellaan, että suohan on kuivattu niin, että sinne on kaivettu ojia, ja sitten ojien myöten vettä valuu pois suolta, niin sitten se vedenpinta siellä turpeessa laskee. Vastaavasti se päätoimenpide on, että tukitaan ojat eli käytännössä täytetään ja sen lisäksi myös pieniä patovalleja rakennetaan, että ojituksen vaikutus saadaan poistettua. Jos suolla on kasvanut paljon puustoa, joka haihduttaa vettä, niin sitten yleensä myös puustoa vähennetään. Eli tavallaan pyritään veden kierto palauttamaan samankaltaiseksi kuin mitä se oli ennen ojitusta.

 

00:06:10 Arttu Käyhkö

Miten pitkä prosessi tällainen tyypillisesti on? Että ne vaikutukset rupeavat käytännössä näkymään? Puhutaanko vuosista vai vuosikymmenistä?

 

00:06:23 Paavo Ojanen

Vaikutus vedenpintaan syntyy hyvin nopeasti, kun ojat on tukittu. Sitten kun seuraavan kerran tulee runsaita sateita tai tulee talvi, syksy ja kevät, niin kyllä siellä vuoden päästä vedenpinta on sitten jo noussut. Se, että suo lähtee sitten muuten pikkuhiljaa muuttumaan kasvillisuus ja muu, niin se on sitten vuosien tai vuosikymmenien asia. Eeva-Stiina osaa varmaan siihen sanoa hyvin.

 

00:06:45 Eeva-Stiina Tuittila

Mä voisin vielä täydentää siihen ojien tukkimiseen, että nyt on aika paljon julkisuudessa sanottu sitä, että näillä vanhoilla ojitusalueilla monesti ne ojat ovat sammaloituneet, kasvaneet umpeen. Ja se olisi kauhean houkuttelevaa ajatella, että se riittää. Mutta kun vesi on sellainen jännä asia, että kun siinä on aikanaan se ojituksen jälkeen muodostunut se sellainen tietty vedenvirtaus kohti sitä ojaa, että vaikka siellä olisi se rahkasammal olemassa, sitä kuivatusvaikutusta ei saada pysäytettyä ilman, että siellä tehdään mitään. Kyllä siellä tyypillisesti täytyy ne ojat käydä tukkimassa. Tämä on sellaista, mitä ei ole sillä tavalla vielä aktiivisesti tutkittu, mutta tämä on semmoinen, mitä nämä ihmiset, jotka ovat paljon sitä käytännössä toteuttaneet, ovat havainneet. Tämä olisi yksi selkeä tutkimuskysymys, että tästä saataisiin numeerista dataa, mutta tämä on aika selkeä käytännön ihmisten näkemys. Sanoit siitä pitkäaikaisvaikutuksesta, niin siinä selkeästi on se, että vettäminen käynnistää sen sukkession ja pikkuhiljaa sinne alkaa tulla, tai ei edes pikkuhiljaa, jotkut lajit reagoivat hyvin nopeasti. Siellä on sellaisia lajeja kuten tupasvilla ja ehkä vanhalta nimeltään joka paikan rahkasammal, rämerahkasammal, joka siellä monilla paikoilla on jo valmiina ja hyötyy siitä kilpailun vähentymisestä, niin saattaa hyvinkin nopeasti ryöpsähtää. Mutta se lajiston lopullinen tulo paikalle, niin se on pitkällinen prosessi, että se olisi täysin samanlainen kuin luonnontilaisilla soilla. Sanotaan, että kasvillisuudesta tiedetään, että kymmenessä vuodessa saadaan ehkä 80 prosenttia lajistosta paikalle, mutta sieltä vielä puuttuu harvinaiset lajit.

 

00:08:59 Arttu Käyhkö

Hyvä. Suotyyppejä on valtavasti erilaisia. Satakunta luin jostain. Oletan, että tämä liittyy vahvasti siihen karumman pään soiden ennallistamiseen. Onko tyypeillä merkitystä?

 

00:09:27 Paavo Ojanen

Aika moniulotteinen kysymys, mutta onhan tässä Turvahiilessä ajateltu erityisesti niitä soita, joilla ojituksen jälkeen puusto kasvaa huonosti. Nämä ovat yleensä aika niukkaravinteisia. Samalla ne ovat tyypillisesti hyvin paksuturpeisia. Turpeen hiilivarasto on myös hyvin iso. Siinä mielessä voidaan vähän rajata suotyyppien joukkoa. Löytyy karummistakin märempiä ja kuivempia tapauksia.

 

00:09:51 Arttu Käyhkö

Tämä, oletan, että mikä ehkä jossain määrin vaikeuttaa sitä keskustelua, niin ei ehkä ymmärretä sitä, että miten paljon se turve oikeasti sitoo hiiltä. Noin 10–12 sentin paksuisessa turvekerroksessa on hiiltä yhtä paljon kuin täysikasvuisen metsän puustossa. Se on ihan valtava vaikuttavuus sillä. Onko tämä sellainen asia, mitä te joudutte aika paljonkin toitottamaan, että miten valtava merkitys tällä on nimenomaan tästä hiilen varastoinnin näkökulmasta?

 

00:10:29 Paavo Ojanen

Ehkä jos saa tuohon sen verran korjata, että noin 10 senttiä on keskimääräisen metsän puustossa. Jos annettaisiin metsän kasvaa hyvin tiheäksi ja runsaspuustoiseksi, metsätaloudessahan ei tietysti anneta, kun puita kaadetaan, niin sitten voitaisiin ehkä saada hiiltä yhtä paljon kuin 30 sentin turvekerroksessa, mutta jos näillä karuilla soilla voi olla useita metrejä turvetta, niin se puuston hiilivarasto kyllä kalpenee sitten.

 

00:10:53 Arttu Käyhkö

Hyvä, kiitos tarkennuksesta. Mutta onko tämä asia siis, jota te paljon joudutte tuomaan esille? Ymmärretäänkö sen valtava vaikuttavuus?

 

00:11:07 Eeva-Stiina Tuittila

Tuntuu, että se on jopa välillä, että ihan omien kollegojenkin joukossa on ollut vähän semmoinen hämmästys, että se niin kuin sen hahmottaminen, että isoin osa myös kivennäismaan metsistä on siellä maaperässä. Se on tietysti niin helppo nähdä, että jos on puu, niin sen ihminen, kuka tahansa näkee sen, että siinä se on, siinä on biomassaa. Ja biomassasta tiedetään, että puolet on hiiltä. Se on hyvin konkreettista. Mutta sitten se maaperähiili. Ehkä soilla se on helpompi hahmottaa kuitenkin, kun se turve on kuitenkin niin konkreettista. Ehkä kivennäismaalla sen hiilen ymmärtäminen sen humuskerroksen alapuolella, että siellä on ne valtavat varastot. Kyllä se on semmoinen, mitä saa aika paljon puhua ja saa opiskelijoille kertoa monet kerrat.

 

00:12:02 Paavo Ojanen

Joo ja onhan se aika hurja asia, että meillä on niin valtava hiilivarasto siellä maan alla. Ehkä sitten toinen, mikä keskustelua häiritsee, kun tyypillisesti kivennäismaan metsissä hiiltä saadaan maaperään paljon silloin, kun puustokin kasvaa hyvin ja tuottaa hiiltä maaperään. Mutta suolla on usein vaihtosuhde, että jos puustoon haluttaisiin paljon hiiltä, niin suo pitäisi oikeastaan tehokkaasti kuivata ja esimerkiksi lannoittaa vielä. Mutta sitten, että maaperän hiilivaraston turve saada säilymään, niin suo pitäisikin pitää mahdollisimman märkänä ja oikeastaan semmoinen karu suo onkin hyvä pitämään hiilivarastoa. Puusto- ja maaperähiilivaraston ylläpitäminen voi ollakin aika ristiriidassa keskenään. Se hankaloittaa keskustelua.

 

00:12:52 Eeva-Stiina Tuittila

Todellakin ja just siitä lannoituksesta, niin se, että jos se fosfori, joka monesti on se, mikä rajoittaa puuston kasvua, niin se on myös se, joka rajoittaa hajotusta.

 

00:13:05 Arttu Käyhkö

Miten jos mennään tähän, kun ennallistaminen prosessina nyt alkaa? Mennään muissa jaksoissa vähän tarkemmin vielä tähän, että miten käytännössä tämä homma etenee. Mutta kun lähdetään tekemään toimenpiteitä, niin mitkä ne vaikuttavuudet ovat, jos miettii tähän hiilipäästöihin siinä alkuvaiheessa, että onko siinä tietyllä tavalla, alkaako se sitominen heti vai tuleeko siinä periaatteessa päästöjä alkuvaiheessa? Meidän pitää katsoa sitä tietyllä tavalla myös pitkällä aikajänteellä tässäkin mielessä.

 

00:13:44 Paavo Ojanen

Se on ehkä se tietynlainen kipupiste tässä, että on ihan selvää, että vedenpintaa nostamalla se vanha turpeen hiilivarasto pystytään mahdollisimman hyvin turvaamaan. Se on pitkällä aikavälillä ihan ykköstavoite, että se turpeen valtava hiilivarasto pysyy suossa eikä siirry ilmakehään. On ihan selvää, suot pitäisi pysyä, turvemaat ja suot pitäisi pitää hyvin märkänä, mutta sitten se alkuvaiheen vaikutus, että jos puustoa poistetaan ja kestää aikansa ennen kuin suokasvillisuus valtaa alaa ja ennallistaminen myös väistämättä lisää metaanipäästöjä, niin semmoinen nopea lähivuosien ilmastonmuutoksen torjuminen ei olekaan niin itsestäänselvyys enää sitten suon ennallistamisessa.

 

00:14:23 Arttu Käyhkö

Jos siitä vaikuttavuudesta vielä muutama sana. Suomessahan on ollut aikoinaan tutkimusten mukaan 10,4 miljoonaa hehtaaria soita. Nykyinen suopinta-ala on 8,7 miljoonaa hehtaaria, josta 4,7 miljoonaa hehtaaria on ojitettua. Neljä miljoonaa hehtaaria on ojittamatonta suota. Tässäkin mielessä hiilensidonnan näkökulmasta vaikuttavuus on valtava. Onko Eeva-Stiina, miten tarkkaan, oletan, että on tutkittu, että jos lähdetään ennallistamaan, niin sen vaikutus nimenomaan hiilensidonnan näkökulmasta on tällainen ja tällainen, jos lähdetään portaittain eteenpäin?

 

00:15:05 Eeva-Stiina Tuittila

Itse asiassa sitä ei ole kauheasti tutkittu. Meillä on hyvin vähän mitattua tietoa. Aikanaan oma väitöskirja liittyi turvetuotannon jälkeiseen ennallistamiseen. Sitten Paavo ja Kari Minkkinen ovat mitanneet nyt vähän pidemmällä aikavälillä joiltakin suotyypeiltä, että teillä on varmaan se kattavin ja nyt sitten ihan viime aikoina on ollut noita Ilmatieteenlaitoksen tutkimuksia, joissa on sitten mitattu edikovarianssilla, mutta nämä ovat siis ihan yksittäisiä soita. Ja nyt jos puhutaan yli puolesta suopinta-alasta, joka on tässä potentiaalisesti ennallistettavissa, niin siitä meillä on aika heikko se tietotaso. Tämä johtuu siitä, että tämä metsäojitus on vähän tämmöinen kansainvälisesti suomalainen erikoisuus. Muualla maailmassa turvemaiden käyttö on ollut enemmän maatalouskäyttöä, Keski-Euroopassa erityisesti, ja sitten taas Kanadassa, Yhdysvalloissa, Saksassakin se on painottunut, siellä on ollut sitä turpeen nostoa, turpeen korjuuta, joko kasvuturpeeksi tai sitten Irlannissa polttoturpeeksi. Siitä, mitä tapahtuu näille eri metsäojitetuille soille, ei vielä kauheasti tiedetä. Se on myös ollut aihe, johon on ollut todella vaikeaa saada rahoittajien kiinnostusta. Mutta vielä ehkä haluaisin sanoa siitä, että meidän täytyy tajuta se, että tai siis minusta on hienoa, että nostat sen, että miten isosta mittakaavasta tässä on kyse. Ajatelkaa, että se soiden ojitus, niin se on ollut ehkä Suomessa niin, no, varmaan niin kuin melkein voisi sanoa, että sen, ehkä se maatalouden aloittaminen on ollut alku ja kaskiviljely on ollut semmoinen, mikä on muuttanut meidän maisemaamme ja Suomen luontoa hyvin dramaattisesti, hyvin nopeasti. Ehkä voisi sanoa, että se soiden metsäojitus, joka tapahtui lopulta muutamassa vuosikymmenessä, niin se on ollut valtava muutos maisemassa. Sitä ennen meillä on ollut paljon avointa. Sitten yhtäkkiä meillä on joka puolella talousmetsää. Aika lailla monet metsäojitetut suot ovat sellaista pusikkoa. Se, että meillä on vielä niitä ihmisiä elossa, jotka muistavat sen, miltä Suomi on näyttänyt ennen metsäojitusta, mutta ei paljon. Sen takia tämä on vaikea asia, koska suurin osa meistä, jotka elämme tässä ajassa, on nähnyt vain tämän Suomen maiseman metsäojituksen jälkeen.

 

00:18:25 Paavo Ojanen

Kyllä, ja on se tutkijallekin hankala, niin kuin tässä mainittiin, että niitä soitakin on niin monenlaisia. Ja suo voidaan ennallistaakin kovin monella tapaa, että siinä voi jäädä enemmän ja vähemmän puita, sitten voi tulla märempi tai se jää kuivemmaksi. Ja sitten kun siinä onnistuu aikamoinen sukkessio, että se ei riitä, että me vaikka ekana vuonna mitataan jotain ennallistamisen jälkeen tai kymmenentenä, vaan meidän pitäisi oikeastaan seurailla sitä suota mielellään semmoinen parikymmentä vuotta. Eihän tässä aktiivisen ennallistamisen ilmastovaikutustutkimusta suometsäpiirissä ole ollut kuin vasta kymmenisen vuotta. Täällä Suomessahan meidän se pitäisi tutkia, kun täällä ne metsäojitetutkin on.

 

00:19:07 Arttu Käyhkö

Jos palataan tämän päivän teemaan, onko ilmastonmuutoksen hidastaminen keskeinen argumentti? Mä ymmärrän, että siihen liittyy paljon muitakin asioita, mutta onko tämä tietyllä tavalla tässä hetkessä se ykkösargumentti, että miksi tätä ennallistamista pitäisi lisätä?

 

00:19:32 Paavo Ojanen

Ehkä lyhyesti voi sanoa, että se on välttämätön argumentti, koska niin kuin sanottu, se soiden hiilivarasto on niin valtava ja juuri se kuivatus uhkaa sitä hiilivarastoa. Me tiedetään, että ilmastonmuutosta pitää aika tehokkaasti torjua, muuten meillä on aika ikävät oltavat muutaman vuosikymmenen päästä. Se ei ole ainoa asia todellakaan, mutta se on ihan välttämätön asia miettiä.

 

00:19:52 Eeva-Stiina Tuittila

Ei ja sen ehkä hahmottaminen vielä, että meillä on nyt joku ymmärrys siitä, mitä näillä kuivatuilla soilla on menossa. Tässä tämänhetkisessä ilmastossa, mutta miten ne reagoivat muuttuvissa oloissa? Lisääntyvätkö vielä meidän kuivattujen soiden päästöt ilmastonmuutoksen edetessä? Sen takia tämä on ehkä vielä kiireellisempi asia.

 

00:20:22 Paavo Ojanen

Kyllä, ja ehkä tuohon vielä, että se sellainen ikävä asia, kun kesät pitenee ja lämpenee, niin turvemaan voimakas kuivuminen, että erilaiset turvepalot ja muut, niiden riski kasvaa, niin se on myös aikamoinen uhkakuva, jota myös voisi sitten torjua pitämällä suon mahdollisimman märkänä.

 

00:20:44 Arttu Käyhkö

Eli summaamme keskustelua, tässä on tullut hyvin asiaa ja tämä on monesta kulmasta läpikäyty, niin Eeva-Stiinalla ja Paavolla vielä hetken aikaa hommaa riittää.
Mutta oletteko hyvässä alussa? Kysytäänpä näin. Miltä tilanne näyttää teidän työnne ja intohimonne näkökulmasta?

 

00:21:10 Eeva-Stiina Tuittila

Voisin sanoa, että näyttää oikein hyvältä. Ehkä vielä senkin takia näyttää hyvältä, että todella hyvää työtä on menossa, kiinnostavaa työtä. Sitten meillä on kasvamassa lupaava nuori tutkijasukupolvi, joka on selvittämässä näitä asioita.

 

00:21:31 Paavo Ojanen

Kyllä, ja onhan meillä semmoinen hyvä tilanne täällä Suomessa. Meillä on aika hyvää osaamista ja jo pitkät perinteet soiden ja niiden ojituksen ja ennallistamisen tutkimuksesta. Ja myös se soiden ilmastoasioiden tutkimuksesta on täällä erittäin hyvä ympäristö näitä asioita tutkia.

 

00:21:50 Arttu Käyhkö

Onko vielä tähän loppuun jotain, mitä haluaisitte nostaa esille, mitä en hoksannut kysyä?

 

00:21:57 Eeva-Stiina Tuittila

Ehkä haluaisin nostaa sen, että tämä on hyvä koko ajan, vaikka nyt puhuttiin vain tästä ilmastovaikutuksesta, niin miettiä aina yhdessä biodiversiteettivaikutusta yhdessä ilmastovaikutuksen kanssa, että ne paljon menevät käsi kädessä ja ne ei aina mene samaan suuntaan, mutta hahmottaa se, että erilaisilla kohteilla ja eri tilanteissa voidaan painottaa aina välillä ilmastovaikutusta, välillä biodiversiteettivaikutusta. Meillä ei ole vain yksi malli, jota kannattaa ajatella.

 

00:22:35 Paavo Ojanen

Kyllä ja ehkä sitten kolmantena myös talousvaikutus, että sen lisäksi, että on suuri hiilivarasto, on tietysti hoidetut suot ovat merkittävä osa monen yksityisen ihmisen omaisuutta. Eli sillä, että mitä päädytään ennallistamaan ja kuka sen rahoittaa jne., niin sillä on myös todella monen ihmisen elämään aika iso vaikutus eli kyllä tässä monta asiaa täytyy ottaa huomioon.

 

00:23:04 Eeva-Stiina Tuittila

Ehkä tuohon vielä se neljäs, niin semmoinen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tuntu, joka liittyy siihen talousvaikutukseen, mutta myös siihen, että miten ihmiset kokevat luontoa.

 

00:23:20 Arttu Käyhkö

Hyvä. Kiitoksia kovasti. Aihe on laaja ja tärkeä, ja toivottavasti tämän keskustelun myötä taas tuli vähän lisää ymmärrystä. Kiitos kaikille kuulijoille, kiitos tuhannesti Eeva-Stiina ja Paavo ja me päätämme lähetyksen täältä tähän. Hyvää jatkoa kaikille, kiitos.

00:00:08 Arttu Käyhkö

Tervetuloa kuuntelemaan Turvahiili-podcastia. Tässä podcast-sarjassa sukellamme syvälle soiden ennallistamisen saloihin, käsittelemme muun muassa sitä, mitä soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa. Lisäksi jaamme uusimpia tutkimustuloksia ja käytännön neuvoja ennallistamistyöhön; miten valitaan hyvä kohde soiden ennallistamiselle ja miten ennallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä. Toimittajana tässä podcast-sarjassa toimii Arttu Käyhkö viestintätoimisto Rookie Communications Oy:stä. Tämän jakson punainen lanka kuuluu: Millaisia ympäristövaikutuksia soiden ennallistamisella on? Asiantuntijavieraana toimivat vesistöasiantuntija Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Tervetuloa.

 

00:00:52 Tiina Käki

Kiitokset.

 

00:00:53 Arttu Käyhkö

Ja tieteellinen johtaja, hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava Hiilipörssistä.

 

00:00:57 Risto Sulkava

Terve, terve.

 

00:00:59 Arttu Käyhkö

Kiva, kun pääsitte tuomaan näkemyksiänne ja viisauttanne aiheen pariin. Ihan lähdetään leppoisasti liikkeelle. Miten hurisee, Tiina aloittaa.

 

00:01:09 Tiina Käki

Ihan hyvin, kohta viikon päästä pääsen lomille pitkästä aikaa. Nyt tehdään kovasti töitä.

 

00:01:16 Risto Sulkava

Yrittäjänä loma on suhteellinen käsite, mutta tässä muutamat ennallistussuunnitelmat pitäisi tehdä. Sittenhän sitä kesää on jo pitkällä.

 

00:01:26 Arttu Käyhkö

Keskustelua käydään sydänkesällä, juhannuksen jälkeisellä viikolla tiistaina vuonna 2024, jos joku kovastikin jälkijättöisesti tähän törmää, mikä tietysti toivottavaa on. Sinänsä aihe on äärettömän ajankohtainen nyt, koska EU:n ennallistamisasetus astui voimaan viime viikolla tai tehtiin siitä päätös. Tämä ennallistamisteema nimenomaan on ollut aika paljon lööpeissä ja se vaikuttaa varmasti teidän elämäänne aika paljonkin. Miten se vaikuttaa? Tiina, lähdetään ajankohtaisesti liikkeelle.

 

00:02:10 Tiina Käki

Mä teen työssäni, että edistän vesistökunnostuksia ja oon vesienhoidon tässä suunnittelussa mukana. Mä näen, että vesienhoito on osa tätä ennallistamista. Ja se, että jos ennallistaminen tuo työkaluja ja myös rahoitusta saada asioita eteenpäin, niin ehkä meidän vesistömme on jonakin päivänä paremmassa kunnossa.

 

00:02:33 Arttu Käyhkö

Miten Risto, lähdetään siitä liikkeelle, että kerro ensin, mikä on Hiilipörssi?

 

00:02:37 Risto Sulkava

Hiilipörssi on siis nykyisin yritys, oy, joka toteuttaa soiden ennallistamista eri puolilla Suomea. Aikaisemmin se lähti Luonnonsuojeluliiton projektina, hankkeena ja kasvoi sitten vähän liian suureksi tuommoiseen yhdistysmaailmaan. Sen jälkeen on toiminut itsenäisenä yrityksenä. Pyritään parantamaan luonnontilaa soilla, vesistöissä, metsissä, joka paikassa. Mutta suot ovat se meidän keskeinen toimintakohteemme ja siellä ennallistaminen. Toimimme yksityismailla ja yksityisellä rahoituksella. Toisin kuin tässä aina välillä ministeritasolta asti vihjaillaan, että Suomessa ei ole vielä keksitty yksityistä rahoitusta, niin me olemme sitä kuitenkin jo viisi vuotta käyttäneet.

 

00:03:21 Arttu Käyhkö

Joo. Mikäs sinun näkemyksesi olisi tästä tuoreesta ennallistamisasetuksesta?

 

00:03:26 Risto Sulkava

Sehän on mahtava mahdollisuus tuoda töitä ja rahaa Suomen syrjäseuduille. Jos tällaista aluepolitiikkaa haluttaisiin harjoittaa, kuten ennen Suomessa on tehty, niin tämähän on siihen ihan täydellinen väline. Kaikki raha, mitä ennallistamisasetuksen toteuttamiseen laitetaan, tulee suoraan täysimääräisenä alueiden työllisyyteen ja toimeentuloon, erityisesti syrjäisille seuduille, kuten vaikka Pohjois-Karjalaan.

 

00:03:52 Arttu Käyhkö

Hyvä. Hei, lähdetään varsinaiseen päivän aiheeseen. Miten ennallistaminen voi auttaa luontokadon torjumisessa? Risto saa jatkaa.

 

00:04:05 Risto Sulkava

No joo, luontokadon torjunnassa tietysti soilla on reilu pari sataa lajia. Eli lajeja, jotka elävät pääasiassa vain soilla ja ovat uhanalaistuneet. Suomen suoluonnosta on yli puolet hävitetty ojittamalla. Joko totaalisesti tai osittain. Eli osa soistahan ei ole kokonaan poistunut soiden luokasta, vaikka ne on ojitettu. Ne ovat palautettavissa aika helpoilla toimenpiteillä. Mutta jos luontokatoa halutaan torjua, niin soiden ennallistaminen on yksi osa siinä. Se ei tietenkään poista koko luontokatoa, koska sitä tapahtuu muissakin elinympäristöissä, mutta soiden osalta se on tärkeä. Semmoinen hyvä huomio on, että kun Suomea ajattelee, mitä erikoista maailmanlaajuisesti täällä on, niin yksi keskeisistä globaaleista erityispiirteistä on aapasuot ja toinen olisi palsasuot, jotka valitettavasti nyt sulavat. Mutta aapasuon vyöhykkeen aapasoiden kaltaisia soita ei ole missään muualla maailmassa. Niistä voisi tehdä vaikka minkälaista matkailuvalttia, jos vain haluttaisiin. Tämä on iso kokonaispaketti, jossa luonnonsuojelu, luontokadon torjunta, ilmastonsuojelu, vesiensuojelu ja matkailuyritykset vielä hyötyvät samaan pakettiin. Sanoisin, että aika win-win-tilanteita.

 

00:05:36 Tiina Käki

Voisin katsoa tätä vesistöjen puolelta. Jos ajatellaan virtavesikaloja, taimenia, harjusta, järvilohta tai muuta, niin nehän ovat myös hyötyjiä, eli uhanalaiset lajit. Eli jos paljonkin muuttuu vesistöjen tila. Vesistöt tummenevat ja tulee paljon liettymää ja muuta. Sillä on vaikutusta. Plus se, että vesistön luonne muuttuu. Esimerkiksi just tummuminen, kun puhutaan humuksesta ja ojitetuista turvemaista. Miten se vaikuttaa ravintoverkkoihin ja kaikkeen. Myös siihen, minkälainen on kalan ravintoarvo. Eli puhutaan myös siitä, että jos ajatellaan vaikka kirkkaita vesistöjä, kuten Puruvesi tai Pyhäjärvi, niin niiden kalasto on ravitsemuksellisesti parempaa rasvahappokoostumuksiltaan, koska ne tulevat tavallaan tämän kautta, mitä kalat syövät ja se tulee planktonin kautta. Nämä rasvahapot kertyvät näihin kaloihin, mikä tekee niistä arvokkaampia kuin tummemman veden kaloista.

 

00:06:49 Risto Sulkava

Jos saa vielä jatkaa, on hyvä huomata, että vaikutus soilla on mereen asti. Erityisesti Pohjanlahden, mutta myös Suomenlahden puolella. Meiltä lähtevät vedet Pohjois-Karjalasta päätyvät aikanaan mereen. Osittain järvet putsaavat niitä eli järvet säilövät sen moskan, minkä me päästämme tuolta ojitetuilta soilta sinne vesistöihin liikkeelle. Mutta etenkin tuolla Pohjanlahden puolella joet ovat aika, siinä on vähän järviä välissä, se on melkein suora ränni sieltä suolta sinne mereen ja sillä on iso vaikutus myös meriympäristön tilaan, että se luontokadon torjunta vesiympäristöissä on pakko aloittaa sieltä valuma-alueen soilta, jotta sitä tilaa voi ylipäänsä parantaa.

 

00:07:42 Arttu Käyhkö

Risto, mainitsit tuossa ihan välihuomiona, että täältä Pohjois-Karjalasta. Eli asiantuntijavieraammehan ovat tässä podcast-sarjassa ympäri maata, mutta tällä kertaa poikkeuksellisesti ollaan fyysisesti täällä Joensuussa toimistomme studiossa. Mutta tämä ihan, jos joku sitä tuossa hetken ihmetteli. Ympäristövaikutuksista, joissa mainittiin, että niitä on moninaisia, niin on monimuotoisuutta, kasvia, eläinlajeihin vaikuttavia vaikutuksia, maisema- ja vesistöön vaikuttavia vaikutuksia. Nouseeko näistä, jos ennallistamista ajatellaan nimenomaan karumman pään soiden ennallistamista, nouseeko yksi selkeästi yli muiden?

 

00:08:26 Risto Sulkava

No jos mä aloitan taas, niin kyllä siinä eroja on tietysti soiden välillä. Suotyyppejä on toista sataa erilaista ja niillä on oma osittain eliöfaunansa. Mutta toisaalta ne ovat vähän ristikkäisiä. Kun rehevillä soilla kasvillisuus on usein se erikoisuus eli kasvilajisto on monipuolisempaa, usein painotetaan sitä, että siellä on monipuolinen kasvillisuus, niin vastaavasti karuilla soilla usein perhoslajisto on parempi. Siellä on monipuolisempi, uhanalaisempi ja laajempi perhosfauna. Nämä menevät vähän ristiin. Vesien kannalta se on sama, miltä suolta se moska tulee. Kun sitä vesistöön tulee, niin harmia syntyy. Voisi sanoa, että mä en sulkisi mitään suotyyppiä pois. Itse asiassa käytännön ennallistajana usein törmää siihen, että halutaan rajata jotenkin. Vain karuja soita ennallistettaisiin. Todellisuus on kuitenkin maastossa sellainen, että yleensä sillä samalla suolla on rehevämpiä osia ja karumpia osia, vaikka se keskiosa olisi kaikki sitä karua, niin sanottua epäonnistunutta ojitusaluetta, niin siellä laidoilla on sitten niin sanotusti muka onnistunutta aluetta, jossa puu on vähän kasvanut. Ja kuitenkin ennallistamisessa pitäisi se koko vesitaloudellinen kokonaisuus säilyttää tai palauttaa, muuten se ei toimi. Tätä tehdään paljon luonnonsuojelualueilla Suomessa, että yritetään johtaa ympäristön vesiä suojelualueelle, kun se on aikanaan rajattu sillä lailla, että puuta kasvava osa on jäänyt ulos suojelualueesta. Huomataan, että muutaman vuosikymmenen myöhemmin laatu heikkenee, suo menettää arvojaan, vaikka siellä ei tapahdu itse suolla mitään. Mä katson suota kokonaisuutena, jota pitää käsitellä kokonaisuutena. Sen takia en edes halua rajata näitä eri ravinnetasoja ja muita erilleen, toisistaan jotenkin omikseen.

 

00:10:40 Arttu Käyhkö

Tiina nyökyttelee. Onko lisättäviä?

 

00:10:43 Tiina Käki

Voisin katsoa taas tästä vesistön kunnostusten kannalta. Kun lähdetään järven tilaa parantamaan, puhutaan valuma-aluekunnostuksista. Ekana täytyy saada valuma-alue kuntoon, sen jälkeen pystytään saamaan järvessä tehtävillä toimenpiteillä vaikutusta. Näkisin, että näiden ojitettujen soiden palauttaminen, olkoon reheviä tai olkoon niukkaravinteisia, niin niiden merkitys on esimerkiksi vesitalouden parantaminen. Eli vedenpidätyskyvyn lisääminen valuma-alueella, että ne eivät tule voimakkaina virtaamina alapuoliseen veteen, esim. ylävirtaaman aikana, eikä tulisi alivirtaama-aikoja, jotka vaikuttavat vedessä oleviin eliöihin, kaloihin. Vaikuttaa siihen, että kuinka nämä uomat, jotka tulevat suolta, kestävät. Ne voivat olla hyvinkin eroosioherkkiä alueita. Tulee voimakkaita ylivirtaamakausia ja vaikutukset ovat isompia vesistössä. Toinen on väri, tummuminen. Puhutaan humusaineista, vesiliukoisista humushapoista. Niiden vaikutus vesistöön. Mitä enemmän sieltä tulee mineralisoituja, lähtee liikkeelle humusta tai humus menee, pääsee hajoamaan, niin suuremmat vaikutukset ovat alapuolisessa vesistössä. Tämän voisin lisätä.

 

00:12:17 Risto Sulkava

Tuossa vielä, josta en malta olla mainitsematta, että eilen juuri kattelin yhtä tällaista puroa. Suolta lähtevää puroa, ojitetulta suolta. Nyt kun on ollut kuivaa ja lämmintä muutama viikko, niin käytännössä vesi oli jo loppunut. Eli virtaavaa vettä ei enää ollut. Silloin voi miettiä, että mitä se taimenpurolle tai muulle tekee, kun se niin sanottu alivirtaama eli kuivan kauden kuivin aika on tuollainen, että vesi loppuu, niin silloin sieltä kuolee kaikki puroelämä. Tämmöinen tasapainon säätely, vesitasapainon säätely on ihan tosi oleellinen juttu ja usein ihan unohdettu.

 

00:12:56 Tiina Käki

Sen verran voisin lisätä tähän, että nyt on alettu puhumaan myös tässä maataloudessa sitä, että pitäisi olla kasteluvesiä ja myös mietitty tältä metsäpuolelta. Ajattelen, että tämä kaikki voisi olla kokonaisuutta siellä valuma-alueella millä me takaamme, että myös silloin, kun tulee kuivempi tilanne, olisi sitä kasteluvettä myös pelloille. En näe ainoastaan, että luonto hyötyy, vaan myös ihminen omassa toiminnassaan voi hyötyä tilanteesta.

 

00:13:27 Arttu Käyhkö

Hyvä pointti. Mitä jos lähdetään siitä, että suo on nyt ennallistettu. Millaisia muutoksia on havaittavissa eläin- ja kasvilajistoihin, jos ajattelee monimuotoisuutta?

 

00:13:42 Risto Sulkava

Monimuotoisuusnäkökulmasta nopeita muutoksia. Muun muassa Ilomantsin Piitsonsuon ennallistusprojektissa, iso, valtava, yli 350 hehtaarin tai vieläkin laajempi, mutta sen verran yhdellä osaa siinä, kokonaisuus, joka ennallistettiin. Kaikkein nopeimmin näkyy lintulajiston muutos. Toki sen märkyyden lisääntyminen eli suon palaaminen suon tapaiseksi näkyy tietysti myös nopeasti. Mutta heti ensimmäisenä kasvukautena keltavästäräkkiä, liroa, pensastaskua myöskin, pajusirkkua, monenlaista muuta kahlaajaa ja erityisesti nyt sitten jos valkovikloa, pikkukuovia, muuta tämmöistä. Niin ne tulevat yllättävän nopeasti eli heti ensimmäisenä kesänä. Keltavästäräkkejä ja liroja laskin viime kesänä yksi vuosi ennallistamisen jälkeen tuolta kyseiseltä suolta, niin yli 20 paria kumpiakin, mikä on hämmästyttävä määrä. Eli siinä käy sillä lailla, että kun ennallistetaan, niin sinne syntyy uusia pieniä allikoita. Syntyy vähän sellaista rumannäköistä mutakkoa ja entisten ojien kohdalla on erilaista hyllyvää ja höllyvää turvemoskaa. Näyttää vähän rumalta, mutta siellä on hirvittävästi surviaisen toukkia ja muuta sellaista. Eli hyönteissyöjälinnuille syötävää. Sen takia lintuja tulee välittömästi runsaasti. Allikoissa on lisäksi tavia ja sinisorsaa, haapanaa. Riekkokin tuli, pari poikuetta oli ensimmäisen vuoden jälkeen heti. Kasvillisuuden osalta muutos on paljon hitaampi. Toki tupasvilla tulee heti eli suokasvillisuus alkaa näkyä jo vuodessa, kahdessa, kolmessa viimeistään. Vaateliaat kasvit, erilaisten tutkimusten mukaan siinä menee vuosia tai vuosikymmeniä ennen kuin vaateliaampaa kasvillisuutta ehtii sinne tulla. Toki taas riippuu paikasta eli miten kaukana ovat ne lähtöpopulaatiot, ne mistä jonkun lajin siemen voisi sinne lennähtää, että pääseekö se ylipäätään. Perhospuolella vielä, se on vähän siitä välistä, että jos kasvit tulevat aika hitaasti ja linnut tulivat ihan heti, niin perhoset tulevat heti, kun siellä on niitä tavallisia suokasveja, jotka ovat niiden toukkien ruokaa, eli suomuurain, suokukka, juolukka. Näitä alkaa ilmaantua, niin sitten tulee suo perhoslajisto. Sekin oli ensimmäisenä kesänä jo nähtävissä muutos parempaan. Tänä kesänä en ole ihan niin hyvin ehtinyt laskea, että onko räjähdys tapahtunut vai vasta ensi kesänä. Mutta tapahtuu joka tapauksessa nopeasti. Vesien osalta Tiina on parempi sanomaan, miten nopeasti siinä tapahtuu muutoksia.

 

00:16:42 Tiina Käki

Voisin sanoa, että valitettavasti vesistöissä muutokset ovat hitaampia, mutta se johtuu siitä, että jos meillä on ennallistettava suo, niin siellä on myös muitakin, mistä valuma-alueelta tulee niitä ongelmia. Mutta sellaisissa paikoissa, mistä se hyöty voisi näkyä nopeimmin, on esimerkiksi, jos tämmöinen ennallistettu suo on tämmöisen alapuolella. On esimerkiksi jonkun tämmöisen taimenen kutualueita tai järviplanktonsiian. Niin tämmöisissä kohteissa, että se vaikuttaa näihin kutualueisiin. Jos yhdistetään esimerkiksi tämmöisten, vesistökunnostuksissa, kun on kalatalouksien kunnostuksia, niin sitten jos katsottaisiin siitä lähiympäristöstä, yritettäisiin saada soita ennallistettua, niin näkisin, että siellä voisi näkyä eniten sitä parantuneena kutualueena.

 

00:17:36 Arttu Käyhkö

Voiko tällaista, jos tosiaan monet muut osiot paranevat ja osin tulokset ovat nähtävissä monestikin, niin tiettyä virkistys ja kenties matkailuarvoakin on ennallistetuilla soilla. Mutta miten herkkää se on sitten pian ennallistamisen jälkeen, että halutaanko sinne turisteja pyörimään kumppareissa? Lintubongareita?

 

00:18:01 Risto Sulkava

Tuskin niitä niin nopeasti niin paljon tulee, että siitä haittaa olisi. Olen vitsaillut, että tuolla Ilomantsissa, niin kyllä se varmaan siellä Parppeinvaaran ruokailutilastoissakin saattaisi pikkasen näkyä, että on siellä jo monta linja-autollista käynyt ihmisiä ihmettelemässä ja välillä pikkuautollisia, että mitä täällä tapahtuu oikein, kun on nyt sitten tuommoinen ennallistamiskohde ollut, että kyllä se vähän virkistää sitä elinkeinoelämää siinä laidalla. Enkä mä kyllä näe siis ihan äkkiä, että siinä olisi mitään isoa riskiä. Osittainhan on niin, että ne ovat hirvittävän vaikeakulkuisia silloin heti ennallistamisen jälkeen eli sinne suolle tuskin lähtee vapaaehtoisesti kovin moni.

 

00:18:47 Arttu Käyhkö

Ei mennä suon yli, että heilahtaa.

 

00:18:48 Risto Sulkava

Ei mennä, että heilahtaa. Siellä on entisiä ojia ja ne ovat osittain tai kokonaan täytetty. Mutta niissä voi olla hyvinkin hyllyviä ja lilluvia kohtia ja hankalia ylittää. Se voi olla vaikeampi kävellä kuin ennen, edes luonnontilaisena se paikka. Ei sillä lailla varmaan ole isoa riskiä, mutta sinänsä se ihmisnäkökulma siinä, niin kyllähän siitä hyötyä tulee. Meillä on esimerkkejä, pitäisikö mainostaa ihan täällä asti, että vaikkapa tuolla suolla, Suo-Laihan suolla Puolangalla, niin kyllä tuli hirveän hyvä hillasuo. Sieltä on ämpäritolkulla paikalliset vetäneet hillaa sen jälkeen, kun saatiin vesi takaisin suolle. Näitä esimerkkejä siitä, että tulee hyötyjä marjastukselle, myös metsästykselle. Riekko nyt on yleensä rauhoitettu nykyään eteläisessä Suomessa, mutta vähän pohjoisempana riekon paluu on ihan yhtä lailla hyödyllinen sitten paikallisyhteisöille. Toki taas ne vesistövaikutukset kalatalouteen ja muuhun ovat hyödyllisiä myös.

 

00:20:00 Arttu Käyhkö

Voiko siinä olla negatiivisia vaikutuksia, jos miettii lyhyttä aikajännettä? Pitkällä aikavälillä hyödyt ovat selkeät ja moninaiset, mutta voiko siinä hetkellisen kasvihuonepäästöjen lisääntymisen muodossa olla jotain miinusmerkkisiäkin?

 

00:20:16 Tiina Käki

Aloitetaanko kasvihuonekaasuista?

 

00:20:18 Risto Sulkava

Voin aloittaa, ihan miten vaan. Tämähän on ikuisuusongelma. Otetaanko kauhut nyt vai vasta vähän päästä? Ilmasto lämpenee sitä vauhtia, että kansainvälisen ilmastopaneelin mielestä on parempi ennallistaa suot nyt kuin kymmenen vuoden päästä. Kymmenen vuoden päästä meillä on täällä vähän vaikeampaa jo muutenkin, kun lämpeneminen on tätä vauhtia menossa. Parempi ottaa ne alkutupraukset metaania nyt kuin vasta vähän myöhemmin. Eli se on semmoinen, metaanihan on tämmöinen, niin kuin voisi sanoa, että se on tämmöinen lainan korko. Me on otettu sitä lainaa tuolta nyt ojittamalla se suot. Ja kun niitä maksetaan takaisin, niin on meidän korkommekin tässä maksettava. Ei vaan auta mikään. Sillä ei ole mitään merkitystä luonnontilaisessa tilanteessa. Suo on silloin tasapainossa. Sieltä ei tule yhtään lisää metaania ilmakehään, se päinvastoin vaan sitoo hiiltä ja siis viilentää planeettaa. Mutta tämä välivaihe on semmoinen, jonka me joudumme ottamaan. Kenen syy se on, ei ainakaan ennallistamisen syy, se on tietysti ojittamisen syy, mutta sitä voi sitten pyöritellä. Ehkä tässä poliittisessa järjestelmässä on se ongelma, että aina vertaillaan edellistä vuotta seuraavaan vuoteen. Silloin saadaan näkyviin lämmittävä päästö hetkeksi. Jos verrattaisiin sitä alkutilaa eli ennen ennallistamista tai ojittamista olevaan tilaan, niin silloin oltaisiin suoraan positiivisessa tilassa.

 

00:21:53 Tiina Käki

Aikoinaan, kun on ollut juttuja soiden ennallistamisesta ja niiden vaikutuksista vesistöön, niin varmasti siellä jonkun verran tulee aina ravinteita ja päästöjä, mutta silloin on myös ollut, että on pystytty vaikuttamaan, millä tavalla tehdään asioita ja minkälaisia soita. Se on ollut mun muistaakseni, jos Risto vielä tarkentaa mulle, että eikö se ollut esimerkkinä rehevä kohde, minkä perusteella tehtiin isoja oletuksia, että kaikki suot aiheuttaisivat. Sitten kun meillä on tehty Hiilipörssi avustuksen hakijana ja ollut vesienhoidon avustuksilla tehty Juutinsuolla Kesälahdella, niin se ei näkynyt Mustolanjoessa, kun on katsottu vaikutuksia, että olisiko siitä tullut semmoista. Aika monella paikallisella saattaa tulla osalla epäilys, että kyllä tässä varmasti jotain tulee. En ole ainakaan nähnyt sellaisia muutoksia, että se olisi ollut hälyttävää, että ei kannattaisi tehdä.

 

00:23:00 Risto Sulkava

Se oli yksi tutkimuskohde, josta alun perin näitä vesistöpäästöjä katsottiin. Se oli rehevä korpikohde, jossa nostettiin vettä niin paljon, että puusto kuoli tyystin. Eli isot kuuset kaatuivat, tiputtivat neulasensa ja kuorensa sinne. Sitten saatiin ne liikkeelle sieltä. Ilman muuta saadaan joo, mutta näinhän normaalitoiminnassa ei toimita ainakaan nykyään. Sitä pitää vähän harkita, mitä tehdään, ettei ihan hölmöyksiä tehdä.

 

00:23:36 Tiina Käki

Se verran voisin lisätä tuohon, kun puhutaan vähäravinteisista soista. Mietitään näiden vaikutuksia humuksen liikkeellelähdössä ja värin tummentumisena. Ainoa keino on saada ennallistaminen, ettei jatkossa tule enää humusta samalla tavalla. Tämä ei koskekaan ainoastaan ojitettuja soita, vaan myös metsätalousmaita turvemailla. Ongelma on, että humus lähtee liikkeelle ojitusten myötä.

 

00:24:12 Arttu Käyhkö

Kun tämä aihe on niin monisyinen, niin vaikeuttaako tätä keskustelua? Vai rupeaako sieltä kiistatonta tutkimustietoa herumaan? Tässä lähtökohtaisesti voi oikeastaan päättää ensin, että mitä oot mieltä asiasta, niin siihen kyllä löytyy argumentteja, varsinkin kun niitä suotyyppejä on valtavasti. Sitten on lyhyen ja pitkän aikavälin asiat. Onko tämä siinä mielessä, miten te koette? Onko se keskustelu ihan ok ja rakentavaa?

 

00:24:46 Risto Sulkava

No onhan se ihan kummallista. Eli se on juuri näin, että tässä se tavallaan mittakaava, aikamittakaavajana on se, janan pituus on se, joka ratkaisee kaikki asiat. Jos katsotaan pitkällä aikavälillä, kaikki asiat ovat aina hyödyllisiä, riippumatta suotyypistä, paikasta ja kaikesta. Jos katsotaan lyhyttä aikaväliä, voidaan saada mitä tahansa loppupäätelmiä. Tämä on hankala. Siitähän on poimittu rusinoita pullasta varmaan puolin ja toisin. Silloin on omaa näkökantaa vahvistettu just niillä tutkimustuloksilla, joilla näyttää näin. Nyt jos vielä tuosta ravinnepuolesta jatkaisimme tuohon humuskysymykseen, niin sekin on aika uusi tutkimus ja tieto, että vanhatkin ojitusalueet, kun turve lahoaa, niin niistä irtoaa myös ravinteita, typpeä ja fosforia enemmän. Ja se päästö ei lopukaan niin kuin luultiin, että se loppui vähän ojittamisen jälkeen. Mutta se ei lopu, vaan päinvastoin suurenee ajan funktioina pikkuhiljaa koko ajan. Ja tämän pysäyttäminen on nyt se the juttu. Toinen on se, miten paljon vielä kunnostusojitetaan ja tehdään lisätönkimistä soilla. Jatketaan hamaan maailman tappiin sitä haittaa. Näiden kahden ison kysymyksen kanssa pitäisi vesipuolella tosissaan edetä. Ei Suomen vesiä saada kuntoon, jos ei ole ojitettuja alueita, joilla tehdään hirveästi ennallistamista. Nyt meillä olisi tuo hitsin ennallistamisasetus, joka antaisi siihen paukkuja ja voimavaroja. Siihen varmaan voisi ruveta saamaan rahoitustakin ja muuta. Tämä pitäisi nyt kyllä ehdottomasti hyödyntää.

 

00:26:41 Tiina Käki

Se täytyy sanoa, että omassa työssä on vähän ristiriitaista. Samanaikaisesti halutaan suojella tämmöisiä asioita, että ei voida muuttaa toimenpiteitä. Vaikka välttämättä se voisi olla, että toimenpiteet, kun me muutetaan, niin se ei välttämättä tuo edes lisäkustannuksia. Mä näkisin monesti maan käytössä, kun otettaisiin huomioon. Ja samaan aikaan tulee myös kansalaiset, joilla on kesämökki ja muita, siitä tulee huoli ja valituksia siitä, että mitä tehdään, että eihän vesistö saa mennä huonompaan kuntoon. Mä koen, että me emme vielä katso sitä, että nämä kaksi asiaa ovat yhteydessä, mitä tehdään maaalueilla, niin sillä on vaikutusta vesistöihin. Meidän täytyy hyväksyä myös muutokset vesistöissä, jos me sallimme nykyisen maan käytön, miten me käytämme näitä erilaisia maita. Jos puhutaan näiden soiden ennallistamisesta, niin kyllähän ne tällä hetkellä ovat ja varmasti tulevaisuudessa tulevat keskittymään alueisiin, jotka eivät ole olleet metsätaloudelle hyviä alueita. Missä ei ole metsä kasvanut, vaan on ollut kitukasvuista eli käytännössä voisi ajatella, että se on joutomaata. Nyt yritetään ennallistamalla palauttaa luontaisempaa muotoa, jossa olisi vähemmän vaikutuksia.

 

00:28:04 Risto Sulkava

Tähän liittyy semmoinen hauska anekdootti, joka en tiedä, onko ihan paikkansa pitävä. Semmoinen hokema on ainakin joskus heitetty, että noin 10% ojitetuista soista tuottaa 90% puusta, mitä ojitetut suot Suomessa tuottaa. Eli tavallaan meillä on vähän nyt noin oikaisten ja karkeistaen enemmistö soista on sellaisia, jotka tuottavat hirveän huonosti sitä puuraaka-ainetta. mutta ne on kuitenkin 50 edellisen vuoden tai 70 vuoden aikana tuottanut sitä sen verran, että jos nyt ruvettaisiin tosissaan ennallistamaan, niin me voitaisiin seuraavan kymmenen vuotta huomattavaa osaa sekä energiapuusta että kuitupuusta tuottaa teollisuuden käyttöön ja lämpölaitosten käyttöön sillä lailla, että hakataan niitä ennallistettavia soita eli otetaan sieltä se kasvanut tähän mennessä tullut puu pois, hyödynnetään se ja sen jälkeen ei uudisteta niitä ojia, eikä yritetäkään tehdä siitä metsää, vaan todetaan, että nämä tuotti sen verran heikosti, että ei muuta kuin ojat tukkoon ja hoidetaan vedet kuntoon ja biodiversiteettihyödyt saadaan ja samalla marjastukset ja metsästykset ja muut ilot sitten siitä kaupan päälle. Näen tuossa ihan huikean potentiaalin, että puusta näyttää olevan pulaa. Miksi emme hoitaisi samalla näitä kahta juttua yhtä aikaa?

 

00:29:33 Arttu Käyhkö

Hyvä. Tässä Turvahiili-hankkeessa nimenomaan fokus on vahvasti karuissa ja tuottamattomissa soissa, mikä on aika selkeä, mistä liikkeelle. Hei, onko jotain vielä tähän loppuun, mitä kysymättä jäi ja sanomatta jäi liittyen ympäristövaikutuksiin?

 

00:29:50 Tiina Käki

Voisin nostaa vielä vesistökulmasta valuma-aluekunnostukset tai tälleen. Niitä yleensäkin, kun monet pelkäävät, että kun nyt tehdään valuma-aluekunnostuksia, että tällä olisi todella merkittävät vaikutukset vaikka metsä- tai maatalouteen tai muuhun. Mutta jos se käännettäisiin siltä kannalta, että jokaisella valuma-alueella on alueita, mitkä ovat vajaatuottoisia, joilla ei ole sellaista käyttöä maa- eikä metsätaloudelle tai muulle, että ne otettaisiin takaisin ennallistamisen piiriin, niin parannettaisiin vesistövaikutuksia. Ja myös voisi olla tavallaan, myös monella tavalla, voisi ajatella myös sitä, että se vaikuttaa esimerkiksi eroosioherkkyyteen eli eroosiota ei välttämättä tulisi enää sieltä valuma-alueelta niin paljon, mikä vaikuttaisi taas sitten maan käyttöön kanssa myös myönteisesti.

 

00:30:45 Risto Sulkava

Mä voisin nostaa vielä eurot esille, kun niitähän sitä tässä on hoettu. Tulee niin kalliiksi Suomelle tuo ennallistaminen. Mä laskin tuosta Piitsonsoiden tapauksesta esimerkiksi, että 15 seuraavan vuoden aikana pelkästään vesiensuojeluhyötyinä se on useiden miljoonien eurojen hyöty, jos laskee, että saman verran typpeä ja fosforia poistettaisiin jäteveden puhdistamolla. Yksinkertainen näppiharjoitus, jonka tietenkin joku voi laskea sen toisin. Sain siitä useiden miljoonien eurojen hyödyn. Ilmastohyöty jos laskee edes puolella siitä hinnasta, mikä on nyt tuo päästökaupan hiilitonnihinta, niin se on miljoonan luokkaa sekin. Sillä hinnalla ennallistaisin aika monta suota, jos sellaisia maksettaisiin.

 

00:31:33 Arttu Käyhkö

Hei, Tiina Käki ja Risto Sulkava. Kiitos erittäin paljon vierailusta, hyvistä puheenvuoroista. Uskon, että tämä varmasti avasi monelle tätä puolta uudella tavalla. Kiitos kaikille kuuntelijoille, me jatkamme seuraavalla kerralla. Kiitos paljon.

00:00:08 Arttu Käyhkö

Tervetuloa kuuntelemaan Turvahiili-podcastia. Tässä podcast-sarjassa sukellamme syvälle soiden ennallistamisen saloihin ja käsittelemme muun muassa sitä, mitä soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa. Lisäksi jaamme uusimpia tutkimustuloksia ja käytännön neuvoja ennallistamistyöhön, muun muassa miten valitaan hyvä kohde soiden ennallistamiselle ja miten ennallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä. Toimittajana tässä podcast-sarjassa toimii Arttu Käyhkö viestintätoimisto Rookie Communications Oy:stä. Tässä jaksossa aiheena: millaisia sosioekonomisia vaikutuksia soiden ennallistamisella on? Viisauden keskusteluun tuovat asiantuntijavieraina kenttäpäällikkö ja ympäristöasiantuntija Markus Nissinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitosta MTK:sta. Tervetuloa, Markus.

 

00:00:59 Markus Nissinen

Kiitos kovasti.

 

00:01:00 Arttu Käyhkö

Helmi-ympäristöohjelman erityisasiantuntija Riikka Salomaa Metsäkeskuksesta. Tervetuloa Riikka.

 

00:01:06 Riikka Salomaa

Kiitos paljon.

 

00:01:09 Arttu Käyhkö

Miten hurisee? Aloita vaikka Riikka.

 

00:01:14 Riikka Salomaa

Kiitos. Oikein hyvin menee tässä. Kesä on tullut vauhdilla käsille ja tietysti maastotöitäkin tehdään sitten sitäkin enemmän, kun ne kelit sallivat.

 

00:01:28 Arttu Käyhkö

Aivan ja kontekstin vuoksi, jos joku kuuntelee tätä myöhemmin, tämän podcastin nauhoituspäivä on 25.6.2024, juhannusviikon jälkeinen viikko. Aihe on ajankohtainen, sillä EU:n ennallistamisasetus hyväksyttiin juuri viime viikolla. Tämä vaikuttaa merkittävästi tuleviin toimenpiteisiin, mutta keskustellaan siitä lisää kohta. Markus, mikä boogie?

 

00:02:13 Markus Nissinen

Huugi buugi ja hurina on hur hur eli ihan hyvin menee, vähän tämmöinen klassinen kesälentsu päällä, että jos tuo ääni kuulostaa turhan viskibassolta, niin älkää olko huolissanne. Mutta erittäin kiva, että kutsuitte minut podcastiin puhumaan ja just kuten sanoit, niin ennallistaminen on tällä hetkellä kyllä metsäalalla ja metsäomistajillakin ihan yksi kaikkein kiinnostavimpia teemoja, että mitä pitää tehdä, milloin, kenen ja kuka kaiken vaikka maksaa, niin kysymyksiä on paljon ilmassa ja on meille tietysti vastauksiakin jo jonkin verran.

 

00:02:53 Arttu Käyhkö

Tosiaan, tässä jaksossa keskitymme sosioekonomisiin vaikutuksiin. Hypätään suoraan syvään päähän. Mitkä ovat keskeisimmät vaikutukset metsätalouteen ja sen harjoittamiseen, kun puhutaan soiden ennallistamisesta? Riikka, aloita.

 

00:03:17 Riikka Salomaa

No kiitoksia. Kyllähän soiden ennallistamisesta kun puhutaan, niin puhutaan vesitalouden ennallistamisesta. Ja kun vesitaloutta ennallistetaan, niin se pääsääntöisesti tarkoittaa sitä, että sitä vettä tulee sinne metsään sitten sen verran, että se puukasvu sitten heikkenee. Eli kyllä se metsätalouden kannalta se tarkoittaa sitä, että ei sitä metsätaloutta sitten ihan niin hyvin pysty siellä sitten ennallistetulla alueella harjoittamaan.

 

00:03:48 Markus Nissinen

Joo, tuo on ihan totta. Ja sitten toisaalta, että minkä verran sitä ennallistettua, tai minkälaista suota pitäisi ennallistaa, niin tietysti meillä on noita suotyyppejä hirmuinen määrä. Mutta itse koen, että on myös aika kohtuullisen helppoja paikkoja, mistä voisi aloittaa. Olisikohan ollut suostrategia 2012, niin sieltä tuli tämmöinen luku kuin 820 000 hehtaaria meillä on siis ojitettuja soita, jotka ovat liian karuja ravinteisuudeltaan metsän kasvatukseen, niin niissähän olisi yksi sellainen aika selkeä ennallistamisen paikka, että ojitus ei ole auttanut puuston kasvuun, vaan siellä on sitä esimerkiksi pelkkää kituvaa männikköä, niin tämmöiset suothan olisivat ihan järkevä ennallistaa ja todennäköisesti aika eko- ja kustannustehokkaastikin vielä pystyttäisiin hoitamaan.

 

00:04:46 Arttu Käyhkö

Oli hyvä nosto, että suotyyppejä on kymmeniä tai jopa satoja. Nimenomaan tässä Turvahiili-konseptissa puhutaan lähtökohtaisesti karummasta päästä olevista soista. Eli onko tämä sellainen asia, että ei välttämättä, että niputetaan helposti yhteen, että ei tulla ajatelleeksi sitä, että näitä suotyyppejä on valtavasti ja se voi olla se ensiajatus, vaikka maaomistajien näkökulmasta, että tämä on negatiivinen asia nimenomaan metsätalouden näkökulmasta. Onko tämä asia, mitä pitää nimenomaan pitää esillä, ettei mene puurot ja vellit sekaisin?

 

00:05:31 Riikka Salomaa

Joo, kyllä mä näkisin, että se olisi hyvä. Tietysti se on oma haasteensa, koska monilla mielikuva suosta on tietynlainen. Ja kun puhutaan soiden ennallistamisesta, niin se tulee sen henkilön mielikuvan mukaisesti siitä, miten hän kokee, mitä se suo on. Siellähän voi olla tosiaan tosi puustoisiakin korpia, joiden ennallistaminen on monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeätä. Tai jotain lettoja. Mutta sitten taas, jos puhutaan näistä karuista rämeistä, niin sitten taas siellä ehkä sen monimuotoisuuden kannalta ei välttämättä päästä hyvin merkittäviin tuloksiin, mutta sitten taas muuten niin kuin vaikkapa vesitalouden kannalta, niin ne olisivat ihan hyviä ennallistamiskohteita.

 

00:06:23 Markus Nissinen

Joo tuo ihan totta, siis käytännön työnä suon ennallistaminen, niin se nyt ei mitään hirmu rakettitiedettä loppujen lopuksi ole, että mitä ennallistetaan. Suo on ojitettu ja käytännössä metsätalouden tarpeisiin, niin tuo sotien jälkeisenä vuosikymmeninä ojitettiin ja todella paljon ojitettiinkin Suomessa. Mutta niin kuin sanoin, ihan tarpeeseen, että Suomi piti saada jaloilleen ja työ onnistui, mutta siinä tehtiin myös virheitä, että ojitettiin vaikkapa metsän kasvatukseen juuri näitä liian karuja soita, mutta toki Suomessa on ojitettu ihan kaikkia suotyyppejä ja sitten selkeä näkemys, että tällainen soiden ennallistaminen win-win-win ei ole helppoa, että saataisiin vaikkapa ilmasto- ja vesistöpäästöt ja sitten luonnon monimuotoisuus, kaikki nämä kestävyyden vihreämmät pilarit parempaan suuntaan siirtymään. Ihan esimerkkinä, että jos tämmöisen rehevän suon ennallistaa, niin pistää niitä ojia tukkoon, pohjaveden pinta nousee ja sitten luonto alkaa palautua, niin todennäköisesti monimuotoisuus paranee selkeästi, ehkä ilmastopäästötkin, mutta sitten aika monesti, ainakin tutkimus näin sanoo, paras tieto tällä hetkellä on, että rehevän suon ennallistaminen, niin voi tulla vesistöpäästöjä eli niitä ravinnepäästöjä jonkun aikaakin, mutta sitten taas nämä karujen soiden, mäntyvaltaisten vaikka rämeiden ennallistaminen, niin sieltä saattaa tulla näitä ilmastopäästöjä, ne saattaakin lisääntyä. Eli tavallaan työ on selkeää, ojat tukkoon, vähän puustoa pois ja erilaisia patorakenteita, mutta että mihin ne lopulta johtaa, niin siitä meillä ei ole riittävästi tietoa ja tässä se rehevä versus tuo karu suo, niin siinä on aikamoisia vaikutuserojakin.

 

00:08:38 Riikka Salomaa

Kyllä ja siihen nähden, että minkälainen se suo on alun perin ollut, onko se ollut puustoinen suo vai onko se ollut avosuo. Sehän riippuu, tavallaan ne toimenpiteetkin riippuvat paljon siitä, että minkälainen se on ollut, että poistetaanko sieltä minkä verran sitä puuta vai ei.

 

00:08:52 Arttu Käyhkö

Osaatteko sanoa, jos mietitte, että Suomessa on vajaa yhdeksän miljoonaa hehtaaria suopinta-alaa tällä hetkellä, niin miten iso osa siitä on sitten tätä karumman puoleista, johon nimenomaan nyt ensivaiheessa nämä ennallistamistoimenpiteet kohdentuvat? Ihan vaikka jonkinnäköinen pallokenttäarvio, että noin puolet on sellaista tai kymmenen prosenttia on sellaista tai mitä ikinä, niin onko sitä, pystytäänkö sitä tarkasti edes määrittämään, koska ymmärrän, että niitä tyyppejä on niin valtavasti, mutta osaatteko vastata siihen ihan uteliaisuudesta?

 

00:09:37 Markus Nissinen

Onko Riikalla tarkkoja tietoja? Mä voin heittää sen oman arvion eli joo, just näin, että jos kurvit suoriksi yhdeksän miljoonaa hehtaaria suota, niin puolet siitä on metsäojitettu ja sitten aina välillä puhutaan turvetuotannosta, niin turvetuotantoalaa taitaa olla 150 000 hehtaaria yhteensä, mutta se tuotantoala on mennyt, mutta ihan vaan mittakaavan esimerkkinä. Sitten meillä on soista suojeltu 13 %, mutta ja väittäisin, että karuja soita on kuitenkin aika paljon enemmän ihan luonnonmaantieteen perusteella, eli Pohjanmaa-Kainuun alueella. Siellähän meidän suomme valtaosin ovat ja mäntyvaltaisia, mutta ihan tarkkaan hehtaariarviota en nyt lähde heittämään, että osaako Riikka sanoa sitten tuohon tarkemmin, karujen soiden määrästä vaikka?

 

00:10:37 Riikka Salomaa

No niin, en osaa sanoa, riippuu tietysti mihin sen rajan vetää, mutta miljoonasta hehtaarista sitä on puhuttu, että olisi sitä sellaista tavallaan turhaan ojitettua alaa suurin piirtein, että eri arvioiden mukaan vähän eri tuloksia.

 

00:10:58 Arttu Käyhkö

Tuo tarkkuus riittää meille mainiosti tähän kohtaan. Hei, otetaan muutama sana nyt tästä tosiaan, niin kuin alussa mainitsin tästä tuoreesta EU:n ennallistamisasetuksesta. Niin kuin todettiin, määrittää pitkälle, mitä saa tehdä, mutta on vielä yksityiskohtien osalta aika epäselvä. Miten tämä nyt vaikuttaa tähän hetkeen, kun viikko sitten on tämä asetus hyväksytty? Meneekö kaikki nyt holdiin? Odotellaanko, mitä tuleman pitää? Jatkuuko työt niin kuin ennenkin vai millainen vaihe on nyt tulossa, kun tätä keskustelua käydään?

 

00:11:37 Riikka Salomaa

Ainakin meillä Metsäkeskuksessa työt jatkuvat niin kuin ennenkin. Meillä on Helmi-ohjelma, jossa tehdään ennallistamistoimia. Meillä on alkanut iso LIFE-hanke, Priodiversity LIFE-hanke, jossa myös tehdään soiden ennallistamistoimia. Toki ne ovat vielä vasta alussa, mutta niiden suunnittelu on kyllä jo käynnistynyt. Tai tämän hankkeen suunnittelu ja niiden alueiden perkaaminen, missä näitä toimenpiteitä sitten voitaisiin tehdä. Toki tietysti se, että miten se sitten käytännössä tulee meidän töihimme vaikuttamaan, niin epäilys on, että paljon, mutta että mitään sen tarkempaa ei ole kyllä meilläkään vielä tiedossa.

 

00:12:27 Markus Nissinen

Joo, ihan sama tilannekuva on meillä MTK:ssa, niin mitä Riikka Metsäkeskuksesta kertoi, että tulee vaikuttamaan ja paljon ja tulee vaikuttamaan myös metsätalouden ja todennäköisesti myös maatalouden harjoittamiseen, eli meidän tuota jäsenten elinkeinojen harjoittamiseen paljon, mutta millä tavalla ja miten, niin se onkin sitten vielä kohtuullisen epäselvää. Eli tuota, no joo, toi mitä Riikka sanoi, niin just tämä Helmi-ohjelma eli maanomistajille vapaaehtoinen tuota elinympäristöohjelma, missä vaikkapa just näitä soita ennallistetaan, niin sehän pyörii koko ajan vuoteen 2030 asti omaa tahtiaan. Se on tosi hyvä, koska se on yksityisille maanomistajille täysin vapaaehtoista toimintaa, niin kaksi peukkua siihen. Eli pääpointti vaikka meillä MTK:ssa ja minulla itselläni on huolehtia siitä, että Helmi-ohjelmassa on tarpeeksi rahoitusta. Se on sitä käytännön työtä. Niitä ei nyt himmata eikä toisaalta pidä kyllä panikoidakaan, mutta sitten tämmöinen poliittinen päätöksenteko, niin sehän tässä nyt käynnistyy ja tuota meillä on selkeä näkemys, että sen poliittisen eli niin kuin kansallisen, kansallisesti tämän EU:n ennallistamisasetuksen toteutusohjelman laatiminen, niin se pitäisi aloittaa nyt ennemmin nopeasti kuin viivytellen, koska tuota siellä on tosi isoja tavoitteita. Ihan tämä yleinen ennallistamistavoite eli kymmeniä prosentteja maa- ja vesielinympäristöistä pitää ennallistaa. On tavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. 2050 pitikö olla periaatteessa 90 % näistä ihmisen muuttamista, eli niin sanotusti huonontamista elinympäristöistä, ennallistettu. Eli on se yleinen ennallistamistavoite, mutta sitten pitää myös luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanoa tehostaa ja sitten tätä EU-biodiversiteettistrategiaa laajemmin toteuttaa. Ja miten ne sitten toteutetaan, mikä on se toimeenpano itsessään, niin pitää tehdä tämmöinen kansallinen just tämä toteutussuunnitelma. Ja siihen on nyt kaksi vuotta aikaa, että miten Suomi aikoo hoitaa tämän EU-ennallistamisasetuksen toteutuksen, niin nyt kannattaa kyllä heti aloittaa tämä valmistelu, ettei sitten tuota lopussa tule kiire. Ja yksi ehkä vielä sen haluaisin painottaa, että ennallistamisasetus se ei ole mikään soiden tai metsien ennallistamisohjelma, vaan siellä on kaikki maa- ja vesielinympäristöt loppujen lopuksi mukana ja niille yhteiset tavoitteet, mutta tietysti pitää kohdentaa järkevästi valittuihin elinympäristöihin ja kohteisiin kussakin valtiossa. Se vaatii kyllä varmasti sen kahden vuoden työn.

 

00:15:43 Arttu Käyhkö

Hyvä. Jos ajatellaan virkistyskäytön näkökulmasta; lintujen bongaus, marjastus, retkeily ja näin, niin onko tämä, jos miettii nyt ennallistamistoimenpiteitä ja yleistä asenneilmapiiriä siihen liittyen ja näin poispäin, niin millainen painoarvo näillä vähän pehmeimmillä arvoilla tässä kohtaa on?

 

00:16:10 Riikka Salomaa

Kyllähän niillä on ja kyllähän mekin, kun maanomistajien kanssa keskustellaan, niin siellä aina nousee se ajatus, että niin, että siellähän silloin ennen vanhaan kasvoi niitä karpaloita ja lakkoja, että saataisiinko se marjasuo takaisin sitten näillä ennallistamistoimilla? Kyllähän sillä on iso merkitys ja sitten tietysti riistan kannaltakin on tärkeää, että sinne saadaan palautettua niitä elinympäristöjä. Ja maisema, se suomaisema tietysti, jos aikansa siihen menee ennen kuin se palautuu, mutta kyllähän suomalaiseen maisemaan se suomaisema kuuluu.

 

00:16:50 Arttu Käyhkö

Mikä on aikansa? Millaisesta ajasta suunnilleen puhutaan, kun puhutaan ennallistamisesta?

 

00:16:58 Riikka Salomaa

Tarkoitat, että ennen kuin se palautuu?

 

00:17:00 Arttu Käyhkö

Siellä rupeaa olemaan niin, että se oikeasti vaikka nyt palaa edellä mainittuun muotoonsa.

 

00:17:17 Riikka Salomaa

Kyllähän siihen menee. Metsähallitus on tehnyt ennallistamista useita kymmeniä vuosia. Siellä pystytään jotain näkemään, että miten ne muuttuvat, mutta kyllähän siihen kymmeniä vuosia menee, jossain jopa sitten pidempäänkin välillä. Riippuu tietenkin paljon kohteista.

 

00:17:27 Arttu Käyhkö

No ei se metsä silmissä kasva toisaalta, että on tietysti totuttu, että näitä päätöksiä tehdään, niin sitten puhutaan helposti kymmenistä vuosista. Markus, ole hyvä.

 

00:17:36 Markus Nissinen

Paitsi tällä hetkellä metsä kasvaa melkein niin kovaa vauhtia, että melkein sen näkee, kun tuijottaa kuusen taimea.

 

00:17:45 Markus Nissinen

Tarpeeksi tarkasti.

 

00:17:46 Arttu Käyhkö

Kuuluuko humina?

 

00:17:48 Markus Nissinen

Se on just näin. Sitten kukin päättää, että onko se luontoarvo, hiilinielu vai setelitukko, kun humisee. Mutta joo, lintubongausta varmasti auttaa. Mitä se käytännössä tuo ennallistaminen tekee, niin kun ne ojat tukitaan, niin tuo pohjaveden pinta nousee ja tulee näitä vesiallikoita ja voidaan rakentaa ennallistamisen yhteydessä ihan sitten myös suunnitella selkeästi tuo vesilintujen hyvinvointi silmällä pitäen nämä ennallistamistoimet tehdään, vaikka tämmöisiä monivaikutteisia kosteikkoja siinä muun ennallistamisen yhteydessä ja tuota ne on sitten vesilinnuille niin tuo hyvinkin arvokkaita keitaita plus sitten ylipäätään luonnon monimuotoisuutta lisääviä elinympäristöjä, että niin linnut voi hyvin, niin mikäpä estää tekemistä vaikka lintutornin tai jonkun bongauslavan, niin sitten se virkistyskäyttökin paranee. Ja mitä tuohon niin kuin liikkumiseen, retkeilyyn, marjastukseen näin liittyy, niin joo, meillä on tehty aika tavalla syviäkin ojia, joiden yli voi olla kohtuullisen hankala tai ihan mahotonkin tuota hyppiä, tietysti riippuu yksilöistä, että minkälainen ponnistusvoima on, mutta aidosti on ylittämättömiä ojiakin, niin jahka tällaisia lähdetään ennallistamaan ja ojia tukkimaan ja on katsottu, että se tähän niin kuin ympäröivään maankäyttöön se ennallistaminen tälle suolle soveltuu ja se on järkevä ennallistaa, ojia laittaa umpeen, niin varmasti liikkuminenkin helpottuu ja sitten vaikka niiden keruutuotteiden kerääminen/luonnossa liikkuminen ylipäätään fiksua, sinne kannattaa mennä. Verenpaine puolittuu aika äkkiä kauniissa metsässä tai suolla. Ehkä. En tiedä, onko se hyvä.

 

00:19:56 Arttu Käyhkö

Sitä paljon puhutaan tosiaan tässä päivässä, että millainen oikeasti mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin näkökulmasta, miten merkittävää se on. Hyvä, että puhutaankin, koska kyllä se näin on. Yhden hengen otannan kokemusasiantuntijana täällä, voin vahvistaa tiedon paikkansapitävyyden. Hei, onko ennallistaminen kallista?

 

00:20:30 Markus Nissinen

No, jospa minä kaappaan ensimmäisen puheenvuoron. On ja ei, että se riippuu ihan hirveästi elinympäristöstä, että mitä aiotaan ennallistaa ja tuota hintahaitari vaikkapa ennallistetun hehtaarin välillä, niin se voi olla niin kuin muutamasta hassusta satasesta niin kymppitonniin tai jopa kymppitonneihin, ihan riippuu siitä, että mitä tehdään ja kuinka paljon. Jos niitä kaivuritunteja tulee esimerkiksi tosi paljon, maamassojen siirtämistä tulee tosi paljon, niin tuo kyllähän sitä hintalappua siihen sitten aika paljonkin saattaa tulla. Tämän takia oikeasti pitää selkeästi suunnitella, että minne, mitkä suot kannattaa ennallistaa, missä se, kun rahaa on vähän, sanotaan se nyt suoraan, niin missä se yksi euro tulee kaikkein kustannustehokkaimmin ja niin kuin ekovaikuttavimmin käytettyä, niin fiksu kohdevalinta ja näin niin saa niitä kustannuksia painettua vähän alaspäin. Mutta se EU:n ennallistamisasetus, mistä tuossa oli tuota puhetta, niin se hintalappuarvio Suomelle liikkuu 13 ja 19 miljardin euron välillä vuoteen 2050 asti, mutta se pitää tietysti muitakin elinympäristöjä sisällään kuin suot, mutta jos se nyt olisi vaikka 15 miljardia vuoteen 2050 tämä koko ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttaminen Suomessa, niin se on joka tapauksessa satoja miljoonia joka vuosi. Eli minusta se on kallista ja se on suoraan sanottuna todella kallista. Anna isi rahaa, sen voi lähinnä sanoa.

 

00:22:27 Riikka Salomaa

Ojan tukkiminen on kalliimpaa kuin ojan kaivaminen. Jos otat kauhallisen maata ojaa kaivaessa, joudut ainakin kolme kauhallista laittamaan takaisin ja vielä tiivistämään sitä. Siihen nähden se on kalliimpaa. Toki meillä on erilaisia ennallistamismenetelmiä. Voidaan joko täydellisesti tukkia ne ojat tai sitten voidaan padottaa niitä ojia, joka on sitten tietysti vähän halvempaa, koska ei tarvitse liikkua koko sen ojan matkalla siellä kaivinkoneella siellä, tai sitten me voidaan palauttaa niitä vesiä sinne kuivuneelle suoalueelle eli tämmöinen suon ennallistaminen on sitten huomattavasti edullisempaa, mutta se ei tietenkään sovellu jokaiseen paikkaan ja silloin kun me lähdetään ojia, ojitettua aluetta ennallistamaan, niin kyllähän se sitä tarkoittaa, että ojia täytyy sitten tukkia tai padottaa riippuen sitten kohteesta, että kuinka se saadaan se vesitalous sinne ennallistettua. Mutta joo, hintalappua tietysti tulee, että hehtaarikohtainen arvio tämmöisessä perinteisessä ojan tukkimisessa, niin pyörii siellä tuhannen euron per hehtaari molemmin puolin, mutta koko ajan meillä tietysti työ on kallistunut, että mitä pidemmälle mennään, niin varmaan hinta nousee.

 

00:24:01 Arttu Käyhkö

Toki maanomistajat pystyvät saamaan tukea, että niitä rahoitusinstrumentteja on ymmärtääkseni useita, niin valaiskaa pikkuisen niitä, että mitä kautta muun muassa näitä toimenpiteitä tuetaan.

 

00:24:16 Riikka Salomaa

Metsäkeskuksen kautta tietysti tämä Metka-tuki, eli metsätalouden kannustejärjestelmä. Tätä, joka tuli nyt tämän vuoden alusta voimaan, aiemmin on ollut tämä Kemera-järjestelmä eli kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki, mutta sitten tämä Metka. Metkassa on sitten tämmöinen luonnonhoitotyötuki, jonka kautta pystyy saamaan rahoitusta sitten näihin suon ennallistamistöihin, myös muiden elinympäristöjen ennallistamiseen, mutta myös soiden ennallistamiseen. Ja sitä tukea voi hakea suoraan Metsäkeskuksesta tai sitten Metsäkeskuksen hankehaun kautta, eli missä Metsäkeskus alustavasti suunnittelee ne alueet ja vie sitten tähän hankehakuun, jossa valitaan sitten se toteuttaja hankkeelle.

 

00:25:06 Arttu Käyhkö

Onko tätä rahoitusta hyvin, Markus sanoi, että eurot ovat tiukassa, isi anna rahaa, niin miten helppo tätä rahoitusta on saada? Toisinpäin, nouseeko rahoituksen puute esimerkiksi esteeksi? Halua olisi, mutta resursseja ei.

 

00:25:35 Riikka Salomaa

Tällä hetkellä luonnonhoidon tukea on hyvin saatavilla. Toki haasteita aiheuttaa se, että tämä Metka-kannustejärjestelmä tuli vasta voimaan ja sitten, että ihan, ei tavallaan nämä vastaanottavat järjestelmät ei ole vielä sillä tavalla toiminnassa, että pikkuisen hidastaa tätä tuen hakemista, mutta sitä rahoitusta on kyllä saatavilla tällä hetkellä. Toki tietysti joka vuosi nämä määritellään erikseen tai myönnetään erikseen nämä rahoitustuet eli tulevista vuosista ei pysty vielä sanomaan, mutta tälle vuodelle on tukea hyvin saatavilla kyllä.

 

00:26:13 Markus Nissinen

Joo, budjettirahaahan nämä ovat ja tuota pitää nostaa kissan häntää omaansa nostaa, niin todella paljon tuli poliitikoille tuohon edellisen hallituskauden loppuun puhuttua siitä, että nyt Metsäkeskuksen Metso-ohjelma eli tämä vapaaehtoisen metsien suojelun rahoitusta, sitä pitää selkeästi nostaa, että saadaan määräaikaista suojelua lisää metsiin ja se onnistu. Samalla Metsäkeskuksen Helmi-rahoitusta, sinne pitää saada oma Helmi-ohjelma esimerkiksi soitten suojelun ja soiden ennallistamisen tai pienvesien kunnostuksen rahoitus pitää saada nyt käynnistymään, koska käytännössä se Helmi-ohjelman rahoitus on kohdentunut vain valtion omistamille maille aiemmin, mutta lobbaustyö onnistui ja rahaa tuli, eli joo, Metsäkeskuksella on nyt oikeasti yksityismaiden soiden ennallistamiseen esimerkiksi rahoitusta ihan hyvin tähän aloitushetkeen. Mutta mulla on aika varma näkemys siitä, että kun Metso-ohjelmassa niin maanomistajat on tuonut vapaaehtoisesti niitä metsien suojelukohteita aina tai joka vuosi rahoitusta enemmän markkinoille, eli kaikkia kohteita ei ole pystytty rahoittamaan, niin maanomistajat olisi ollut loppujen lopuksi tavallaan suojelumyönteisempiä, mitä suojelurahoitusta on ollut, niin Helmi-ohjelmassa tulee käymään ihan samalla lailla. Eli vaikkapa tähän soiden ennallistamiseen, niin rahat tulee joka vuosi loppumaan, että enemmänkin saisi olla. Toistaiseksi se soiden suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vaikka vesitalouden parantaminen, ilmastopäästöjen vähentäminen, niin se on kohdentunut kaikkein eniten Helmissä on tehty tuota ja nimenomaan mitä yksityiset maanomistajat on tehnyt, niin vapaaehtoista soiden suojelua, myös puuttomien soiden suojelua eli Metso- ja Helmi-ohjelman varmaan suurin ja selkeä ero on se, että jos on puustoinen kohde niin Metsoon, suojelukärjellä myös luonnonhoitohommia. Helmissä taas sitten myös nuo puuttomat suot voidaan suojella ja sitten Helmissä tämä aktiivinen pöpeltäminen, ennallistaminen, niin se on ihan eri luokan tärkeä tulokulma mitä Metso-ohjelmassa. 25 000 hehtaaria on nyt, sanotaan näin, kaikessa hiljaisuudessa soita suojeltu Helmi-ohjelmassa. Eli ennallistaminen, aktiivinen luonnonhoitotyö ja ennallistaminen siinä kaikkein pisimmälle mentynä, niin se ei ole todellakaan ainoata luonnon monimuotoisuustyötä, vaan suojeluhehtaarit käytännössä kaikissa elinympäristöissä myös lisääntyvät koko ajan. Mutta halpaa se ei ole. Ja niin kuin Riikkakin tuossa sanoi, että vaikka näiden ennallistamisen kustannukset koko ajan nousee, niin myös suojelun kustannukset nousevat esimerkiksi sen takia, että meillä on, no puun hinta on historiallisesti kohtuullisen korkealla ja jos on puustoinen kohde, niin se suojelukorvauskin tulee monesti tai lasketaan pitkälti sen puuston määrän mukaan. Ja hinta vertautuu puukauppaan eli kun puukaupassa puun hinta on korkealla, niin suojelukorvaustenkin taso nousee. Tuo pitkä tarina vielä lyhyesti, että lisää rahaa tarvittaisiin ja maanomistajat ovat joka tapauksessa selkeästi kiinnostuneita ja positiivisella fiiliksellä tähän suojeluennallistamiskuvioon lähdössä mukaan. Ennallistamisessa on vielä tietysti paljon kysymysmerkkejä ja maanomistajilla epätietoisuuttakin, mutta tästähän se paranee.

 

00:30:30 Arttu Käyhkö

Hyvä keskustelu. Oliko Riikalla vielä?

 

00:30:33 Riikka Salomaa

Joo, no sen verran tuosta, että tuon kansallisen rahoituksen lisäksi meillähän on mahdollista saada myös sieltä EU:sta rahaa, niin kuin LIFE-hankkeiden muodossa. Ja tosiaan nyt vielä sanoisin, että tässä Priodiversity LIFE-hankkeessahan meillä tosiaan ennallistamistöitä tullaan myös yksityismailla tekemään ja se on yksi mahdollisuus saada tavallaan se oma suo ennallistettua sitten tuota metsänomistajille, että se pitää pitää mielessä, mutta toki tietysti tässä vasta lähivuosina sitten niitä aletaan toteuttamaan.

 

00:31:04 Arttu Käyhkö

Hei, aikamme alkaa olla täynnä, pääsette kohta oikeisiin töihin, mutta otetaanhan loppuun vielä pieni katsaus kristallipalloon, koska se on tulevaisuuden ennustaminen aina yhtä helppoa ja hauskaa. Millaiset asiat teillä nyt siellä pyörii tietyllä tavalla mielessä, jos ruvetaan katselemaan vuosia eteenpäin tätä ennallistamisasetusta, totta kai nyt sitten vielä tullaan näkemään, että mitä se käytännössä tarkoittaa, mutta sellaisia asioita, jotka te käytännössä tiedätte, jotka tulee vaikuttamaan, liittyykö se sitten megatrendeihin tai mihin ikinä ja sellaisia asioita, joita te ette oikein vielä tiedä, mutta jotka tulee olemaan keskeisiä? Helppo kysymys, niin tähän on hyvä päättää. Riikka, millaisia asioita siellä pyörii, kun te funtsitte vähän aikaan tulevaan?

 

00:31:56 Riikka Salomaa

No joo, siis meillä tietysti on tämän Helmi-ohjelman kanssa niin paljon tekemistä, niin se katse on sinne vuoteen 2030, mutta kyllähän sen jälkeiseenkin aikaan pitäisi katse luoda ja tosiaan, no varmasti nämä työt jatkuvat, se on se mulla se ajatus ollut ja tosiaan tämä ennallistamisasetus nyt sitten tuo sen varmistuksen myös sille, mutta että kyllähän tämä ilmastonmuutos on sellainen, mihin pitää edelleen keksiä hyviä ratkaisuja. Ennallistaminen on hyvä keino siihen, mutta pitää osata vain ne kohteet valita oikein, että pystytään saamaan niitä tuloksia aikaiseksi.

 

00:32:47 Arttu Käyhkö

Hyvä. Markus, miltä MTK:n kristallipalossa näyttää?

 

00:32:53 Markus Nissinen

Erittäin kirkasta, ei ole sumeeta ollenkaan, mutta vähän enemmänkin ehkä niin, että vähän runsauden pulaa. Siis meillä on tämmöinen MTK:n ja SLC:n eli SLC on ruotsinkieliset maanomistajat, heidän etujärjestönsä, niin yhteinen monimuotoisuuden tiekartta julkaistiin tuossa helmikuun alussa, niin sen toteutus, jalkautus, eli lihaa luitten päälle. Mitä tarkoittaa, että MTK ja SLC haluaa parantaa luonnon monimuotoisuutta, niin se on nyt ihan keihään kärkenä tällä hetkellä. Eli esimerkiksi just koulutetaan metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöitä tekemään näitä luontosopimuksia, neuvomaan maanomistajia, välittämään niitä kohteita Metsäkeskukseen määräaikaiseen suojeluun tai vaikka ennallistamiseen ja ELY-keskukseen pysyvään suojeluun. Ja näin. ATK-kehitys liittyy siihen jalkauttamiseen tosi voimakkaasti. Sitten yksi tulokulma on tämä, että kun isillä ei ole rahaa, mutta kenellä on rahaa, niin loppujen lopuksi markkinoilla on rahaa, niin tämä luonnon monimuotoisuuden rahoituspohjan laajentaminen. Se on tosi tärkeä tulokulma tällä hetkellä ja meillä on myös MTK:ssa oma ratkaisu tämmöinen kuin luontoarvot.fi-palvelu eli miten markkinoilta saataisiin lisää rahaa, vaikka ennallistamiseen eli se kannattaa käydä tsekkaamassa kaikkien luontoarvot.fi. Siellä voi maanomistajat tuoda omia kohteita, vaikka ennallistamiseen, terve mulla on tämmöinen suo, ennallistetaan, kuka maksaa. Ja kuka vaan voi maksaa siihen, niin tämän luontoarvo.fi-kokonaisuuden ja luontoarvomarkkinoiden, myös ennallistaminen mukaan lukien, niin se pitää saada nyt oikeasti pyörimään. Ei olekaan iso homma.

 

00:34:55 Riikka Salomaa

Toi on tosi tärkeä asia ja mä oon kyllä tosi samaa mieltä tuosta, että se pitäisi saada pyörimään myös.

 

00:35:00 Markus Nissinen

Joo, ei budjettirahalla voida loputtomiin elää. Ja sitten mä veikkaan, että kun ilmastokeskustelu on ollut tosi voimakas tässä kestävyyskuviossa jo pitkään, luonnon monimuotoisuus on just nyt, niin sitten vedet ja siellä tämä just nimenomaan suot ja vaikka soiden ennallistaminen, niin vedet tulee olemaan se seuraava iso juttu. Täytyy panostaa siis vesiin, toisin sanoen, seuraavaksi.

 

00:35:31 Arttu Käyhkö

Kiitoksia lämpimästi erinomaisesta keskustelusta, Riikka Salomaa ja Markus Nissinen. Kiitos kaikille kuuntelijoille. Me toivotamme täältä mainiota päivän jatkoa.

 

00:35:42 Riikka Salomaa

Kiitos.

 

00:35:43 Markus Nissinen

Kiitos, morjens.