00:00:08 Arttu Käyhkö
Tervetuloa kuuntelemaan Turvahiili-podcastia. Tässä podcast-sarjassa sukellamme syvälle soiden ennallistamisen saloihin ja käsittelemme muun muassa sitä, mitä soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa. Lisäksi jaamme uusimpia tutkimustuloksia ja käytännön neuvoja ennallistamistyöhön; miten valitaan hyvä kohde soiden ennallistamiselle ja miten ennallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä. Toimittajana toimii Arttu Käyhkö viestintätoimisto Rookie Communications Oy:stä.
Tänään mennään isoon kuvaan ja keskustellaan soiden ennallistamisesta kokonaisvaltaisemmin eli mitä kaikkea on tarvinnut tehdä ja viestiä ennen kuin karujen ojitettujen soiden ennallistaminen tehdään? Mitä täytyy ottaa huomioon kokonaiskuvan kannalta ja miten ennallistamista ja ennallistumista seurataan jälkikäteen? Asiantuntijavieraina tällä kertaa toimivat luonnonsuojelun asiantuntija Jari Vähäsalo Metsähallituksen Luontopalveluista ja luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö Tornatorista. Lämpimästi tervetuloa asiantuntijavieraamme.
Tätä keskustelua käydään siis 30.09.2024 eli kuka jälkijättöisesti näitä jaksoja kuuntelee, tietää pikkuisen, mistä ajankohdasta on kysymys. Aihehan on ollut nyt framilla paljonkin syystä, että EU hyväksyi ennallistamisasetuksen kesäkuun lopussa tänä vuonna ja se astui voimaan Suomessa reilu kuukausi sitten eli elokuun puolenvälin jälkeen. Tämä on aihe, joka on tietysti mediassakin saanut palstatilaa ja muuta.
Lähdetään lämmittelykierroksella. Jari, millaisia ajatuksia sinussa herätti tämän kesän tapahtumat eli ensinnäkin se, että EU hyväksyi ennallistamisasetuksen ja sitten, että miten se Suomessa lähtee? Siinähän on nyt kaksi vuotta aikaa speksailla tarkemmin, mitä se nyt käytännössä tarkoittaa. Miten Jari, suhtauduit tähän kesän uutisointiin ja tapahtumiin?
00:02:28 Jari Vähäsalo
Tietysti oli hyvä, että se nyt lähti etenemään, että se homma hyväksyttiin. Kauan aikaahan sitä siinä vatvottiin, että se ei vaan lähtenyt etenemään se homma.
00:02:38 Arttu Käyhkö
Eli lähtökohtaisesti tervetullut juttu. Rauli on ollutkin vieraana jo useammassa jaksossa, riippuen tietenkin siitä, missä järjestyksessä nämä julkaisut julkaistaan, mutta Raulia tulette kuulemaan useammassakin asiayhteydessä. Kysytään häneltä nyt myös, mitkä fiilikset sinulla oli näiden tapahtumien johdosta?
00:03:01 Rauli Perkiö
Joo, olihan se ihan ok ja onhan tätä ennallistamista tehnyt tässä kukin tahollaan kauemmin, kuka lyhyemmin. Ei tämä nyt mikään uusi asia ole. Paljon on kiinni siitä, miten se kansallinen toimeenpano järjestetään, mihin elinympäristöihin keskitytään, mikä määritellään ylipäätään ennallistamiseksi ja miten sitä mitataan. Seuraavat pari vuotta siihen saadaan tämän kansallisen toimeenpanon tulokset ja linjaukset käyttöön, niin on siinä paljon töitä vielä. Tiedetään kyllä nyt, mitä pitäisi tehdä, mutta etenkin se, että miten, niin siinä on vielä tekemistä. Sitä odotellaan mielenkiinnolla. Siihen en osaa vastata kyllä, että miten pitäisi toimia.
00:03:52 Arttu Käyhkö
Hyvä, mennäänpä varsinaiseen epistolaan ja ensimmäinen teemamme on: minkälaisia ennakkotoimenpiteitä ennallistamiskohteella tehdään ennen ennallistamista? Lähteekö Jari liikkeelle? Tyypillisesti, mistä homma lähtee niin kuin liikkeelle?
00:04:10 Jari Vähäsalo
Eli mitä ennen ennallistamista?
00:04:14 Arttu Käyhkö
Joo, eli ennakkotoimenpiteestä kysymys tässä kohtaa.
00:04:19 Jari Vähäsalo
No tietysti ensin valitaan se kohde. Sitten käydään siellä maastossa. Pitää mahdollisesti tehdä luontotyyppi-inventointi ja puuston mittaus. Sen jälkeen lähtee oikeastaan suunnittelu, että mitä siellä pitää tehdä. Tukitaanko ojat ja mihin tehdään patoja? Tarvitseeko mahdollisesti vesienpalauttamista tehdä? Siitä se oikeastaan lähtee.
00:05:10 Arttu Käyhkö
Onko tässä kohtaa jo tai missä vaiheessa alkaa keskustelu tuon tulevan urakoitsijan kanssa? Onkohan valittu vai onko se vielä valinnassa? Onko tämä jo alkuvaihe, vaihe, missä urakoitsijan kanssa istutaan alas?
00:05:30 Jari Vähäsalo
Niin, no joo, se on sitten, kun se suunnitelma on valmis, niin sitten aletaan kartoittaa urakoitsijaa. Tällöin tulee todennäköisesti joku kilpailutus ja siitä se lähtee.
00:05:53 Arttu Käyhkö
Hyvä. Onko Raulilla lisättävää?
00:05:57 Rauli Perkiö
Joo, tämähän on hyvin, suunnittelu varmasti sama kaikilla toimijoilla. Katsotaan, että suo on semmoinen, että se pystytään ennallistamaan ja että sillä saadaan hyvä tulos. Miten ne vedet siellä kulkevat, miten niiden pitäisi kulkea, millaiset toimenpiteet siihen kohdennetaan. Se on se ensimmäinen homma, millainen kohde on ja mitä sille pitää tehdä. Miten sitten tulee urakoitsija mukaan, niin sehän on ihan organisaatiokohtainen. Joku toimija voi kilpailuttaa suo kerrallaan ja toinen kilpailuttaa urakoitsijoita useammaksi vuodeksi. Mutta käytännössähän se tulee urakoitsijoille siinä vaiheessa, kun suunnittelu on tehty.
00:06:42 Arttu Käyhkö
Tiettyä asiantuntijuutta tietenkin vaatii urakoitsijankin puolesta. Onko helppoa, Rauli voit jatkaa. Onko miten helppoa löytää urakoitsijoita, jotka tämän tyyppisiä hommia tekee ja taitaa, ettei tarvitse olla siitä huolissaan, että joku menee mönkään?
00:07:02 Rauli Perkiö
No ehkä siinä on suuri haaste löytää tekijöitä, jotka osaavat toimia pehmeillä suopohjilla. Se itse ennallistaminen ei ole se kaikkein suurin hankaluus siinä asiassa. Oikeastaan se on sama, kaivetaanko ojaa vai laitetaanko sitä tukkoon, mutta tarvitsisi pysyä pinnalla ja tietää, miten suolla toimitaan. Ennallistamisen toimenpiteet kyllä ovat menneet jakeluun ihan kaikille.
00:07:30 Arttu Käyhkö
Tästä jossain aiemmassa jaksossakin juteltiin, että ei ole ihannetilanne, jos pato rakentuu kaivinkoneesta, että sen verran pitää varmasti hanskata. Tässä on tietysti tänä kesänä ollut, mikä ei liity tietysti millään tavalla tähän, metsäurakoinnissa tämä Raakku-keissi on ollut vahvasti esillä. Niin sekin takia tietysti ajatus helposti herää maallikolla, että ei siellä pitäisi päästä vahinkoa syntymään. Mutta ymmärrykseni on, että asiantuntijuutta toki löytyy sielläkin päässä. On paljon näitä tehty. Urakoitsijat hanskaavat homman, mutta valintaan täytyy kiinnittää huomiota. Olenko ihan väärässä?
00:08:18 Rauli Perkiö
Kyllähän se näin on, että suunnittelijan ei pidä suunnitella semmoista, mikä ei ole järjellä tehtävissä tai joka on liian riskialtista. Ja tietysti tekijän ei pidä sellaista tehdä, että siinä on tuplavarmistus.
00:08:31 Arttu Käyhkö
Ja Jari on senkin takia hyvä asiantuntijavieras. Hän on tehnyt sekä suunnittelua että urakointia, joten hän pystyy puhumaan molemmilta kanteilta. Mitäs Jari, ennakkohakkuut? Onko ne välttämättömiä, jos on vaikka puustoa? Jos puhutaan nimenomaan karumman pään soista, niin jos puustoa on mahdollisesti vähän, kuuluuko hakkuu lähtökohtaisesti kuvioon vai riippuuko se tapauksesta?
00:09:00 Jari Vähäsalo
Se riippuu tapauksesta, ei ole aina välttämätöntä. Jos puustoa on vähän ja siellä on huono saavutettavuus, että sieltä ei kannata ajaa, esimerkiksi jos se on kaukana suon takana tai huonot yhteydet, tiet on huonot, niin ei silloin kannata. Osan voi tehdä tosiaan kaivinkoneella, siinä on semmoinen oma niin sanottu giljotiinikoura, jolla puu katkaistaan. Ei tarvitse, sillä voi tehdä ennakkohakkuun. Avataan vaan ne ojalinjat siitä auki.
00:09:57 Arttu Käyhkö
Menetelmiähän on useita eli on patoamista, ojantäyttöä, patomallia ylipäätään. Sitten on vespaa eli vesienpalauttamista. Mikä on karuilla soilla yleisimmin käytetty vai onko nämä kaikki valikoimassa? Riippuen ihan kohteesta. Rauli?
00:10:17 Rauli Perkiö
Joo, kaikki on valikoimassa. Itse asiassa onko suo karu vai rehevämpi, sillä ei ole tässä yhteydessä hirveästi merkitystä, vaan se, miten järeästi siellä toimitaan ja mitä toimenpiteitä tehdään. Paljolti se riippuu siitä, miten vedet siellä kulkevat. Jos ojaan kohdistuu kova vedenpaine suurelta alueelta, se yleensä vaatii hyvinkin järeät ratkaisut. Toisaalta voi olla ojanpätkä, joka ei varmasti tule edes ennallistumaan, jolloin sille on aika turha tehdä mitään tai päästään hyvin pienillä toimenpiteillä. Mutta maanpinnan muodot ja vesien kulku ratkaisevat hyvin paljon sen, mitä tehdään konkreettisella tasolla.
00:11:01 Arttu Käyhkö
Hyvä. Onko vuodenajalla merkitystä, Jari?
00:11:05 Jari Vähäsalo
Joo, totta kai sillä on merkitystä. Kesällähän se on tietysti helpointa, kun on kuivinta aikaa yleensä. Silloinhan se on helpointa. Jos tekee padon tai täyttää, niin se vesi ei ole ongelma heti. Se voi olla aika pehmeää, jos on kovin vetistä. Sitten tietysti talvi on oma asiansa. Talvellakin pystyy tekemään, jos ei ole kovin paljon lunta eikä maa ei ole jäässä. Pystytään tekemään, mutta kyllä se hankaloittaa. Itse olen joskus tehnyt, patoja on tehty talvella ja se onnistuu. Kaivetaan ensin lumi pois ja sitten tehdään patoja sinne. Mutta ne ovat olleet sellaisia paikkoja, joihin ei kesällä ole päässyt, joten se on ollut pakko tehdä talvella.
00:12:14 Arttu Käyhkö
Onko jotain muita käytännön asioita, joita tässä alkuvaiheessa pitää ottaa huomioon, jotta lopputulos on kokonaisuuden kannalta mahdollisimman hyvä? Olipa se sitten rakenteisiin liittyviä asioita, penkkamaita on riittävästi patoja varten tai mitä ikinä. Onko sellaisia, joita ei ole vielä mainittu, joihin pitää kiinnittää huomiota alussa?
00:12:43 Rauli Perkiö
No, totta kai kohteen valinnassa jo tullaan siihen kohtaan, että esimerkiksi naapurimaille ei tulvaa lasketa, haluttiin ennallistaa tai ei, jollei nyt naapuri itse halua ja tehdään yhteistyössä. Mutta viereiset kiinteistöt, infrastruktuuri, tiet ja muut – ja totta kai myös nämä lajistot ja luontotyyppitiedot. Ei mennä kaivamaan mitään uhanalaisen lajin esiintymää sammalta väärinpäin padon tukkeeksi. Kaikkea sellaista täytyy katsoa jo ennen kuin lähdetään tekemään. Ja juuri tämä, että mahdottomia ei yritetä, mutta helpollakaan kohteella ei tehdä vain tekemisen takia.
00:13:32 Arttu Käyhkö
Tästä päästäänkin hyvin laatunäkökulmaan, että kuinka paljon näitä patoja, niin kuin lähtökohtaisesti, ymmärrän, tämä vaihtelee, mutta kuinka paljon niitä tehdään, minne ne tehdään, minkälaisia ne ovat, jotta lopputulos on paras mahdollinen. Miten Jari, sinun kokemuksesi mukaan, kuinka tyypillisiä määriä patoja tarvitaan?
00:14:01 Jari Vähäsalo
No, siinäkin on sitten se, mistä puhutaan, onko se pintavalli vai pato. Meillä käytetään noita pintavalleja, jotka tulevat ojalle estämään veden virtaamista täytetyllä ojalla. Näitä tehdään noin 50 metrin välein. Jos taas puhutaan padoista, ne ovat järeämpiä ja tulevat tärkeisiin paikkoihin, jotka estävät viimeistään veden pääsyn väärään paikkaan. Se pysäyttää sen veden. Tai se voi olla ohjaava pato, joka ohjaa vettä johonkin tiettyyn paikkaan. Siihen tehdään ohjaus viereen.
00:15:10 Arttu Käyhkö
Onko tässä mitään vaaranpaikkoja? Onko olosuhteiden arviointi voinut mennä väärin tai onko sattunut niin, että urakoitsija ei ehkä ollutkaan riittävän kokenut ja muuta? Onko tämä kriittisin vaihe vai onko se virhe mahdollisesti tullut jo aiemmin, esimerkiksi silloin, kun kohde on valittu väärin? Onko tässä jotain riskimomentteja, toisin sanoen?
00:15:35 Jari Vähäsalo
Kyllä siinä on riski, että padon paikka on valittu väärin, että suunnittelijakin on saattanut katsoa sen väärin. Tekijä voisi ehkä tehdä viimeisen päätöksen siellä, jos se on kokenut, hän voisi katsoa, että tämä ei ole oikea paikka ja katsoisi sitten mihin se tulee. Se virhe voi tulla siinä, että pato laitetaan väärään paikkaan.
00:16:15 Rauli Perkiö
Sanoit, Jari, ihan olennaiset asiat, että niin sanottu tuplavarmistus toimii tässäkin, että sekä suunnittelijat että tekijät kontrolloivat sitä, mitä nähdään eivätkä yritä mahdottomia, mutta eivät myöskään jätä tarpeellista tekemättäkään. Siihen kysymykseen, että paljonko tarvitaan niitä patoja tai pintavalleja, tällekään ei ole määrättyä merkitystä, mitä kumpikin näistä tarkoittaa. Siihen ei ole suoraa laskentamallia olemassa. Pääsääntöisesti mitä isompi oja, suurempi vesimäärä ja syvempi oja, sitä järeämmät toimenpiteet. Mitä pienempi vesimäärä, niin silloin päästään vähän köykäisemminkin. Vaihtelu todellakin vaihtelee. Padoissakin voi olla tarpeen tehdä 20–30 metrin välein, tai joskus voidaan tehdä hyvinkin pitkillä väleillä. Se riippuu tietysti myös siitä, laitetaanko ojaa välistä tukkoon vai ei. Se on ehkä ennallistamisen suurin puute, että siihen ei ole suoraan kirjoitettua ohjetta tai edes karkeaa laskentamallia, vaan se perustuu ihan suunnittelijan ja tekijänkin tulkintaan siitä, että mikä on tarpeellista. Arttu sanoit, että paras mahdollinen, niin en lähtisi edes sitä yrittämään, koska se maksaa ziljoonan euroa, mutta hyvä tai riittävän hyvä. Siinä on jopa enemmän haastetta kuin tehdä paras mahdollinen, koska paras mahdollinen kyllä maksaa äkkiä kymmenen kertaa enemmän kuin se hyvä.
00:17:53 Arttu Käyhkö
Hyvä pointti, kiitos. Mitäs, kun urakka on nyt lähtenyt käyntiin, niin käydäänkö tätä pohdintaa edelleen? Onko suunnittelija vielä siinä jossain roolissa? Tuleeko hän vaikka tietyssä vaiheessa käymään, ja sitten käydään juuri tätä keskustelua, että onko etukäteissuunnitelma edelleen validi vai pitääkö edellä mainittuja asioita muuttaa lennosta? Osaako urakoitsija konsultoida suunnittelijaa vielä vai miten se käytännössä menee? Vai vaihteleeko tämäkin kovasti?
00:18:32 Rauli Perkiö
Suunnittelu on tehty ihan suunnitteluna, mutta sen verran tämä on uudempi toimenpide, että aika aktiivista yhteydenpitoa on työmaille. Ainakin itselläni on se kokemus, että tekijä kyllä soittaa, jos hän näkee jotain, mikä pitäisi tehdä paremmin tai pitäisi tehdä toisessa paikassa tai jättää ehkä tekemättä. Muutetaan sitten tarvittaessa, mutta kokonaisuutta ajatellen, niin siinä vaiheessa, kun kone on suolla, on aika myöhäistä aloittaa suunnittelu.
00:19:03 Arttu Käyhkö
Onko tässä kalustolla jotain tiettyjä erityisvaatimuksia, joita nimenomaan ennallistamista ajatellaan? Jari varmasti pystyy tähän vastaamaan hyvin tarkkaankin eli millaisella kaivinkoneella sinne voi mennä?
00:19:16 Jari Vähäsalo
No ehkä itse pitäisin painoylärajana 20 tonnia, että se on ihan maksimi. Optimi olisi ehkä joku sellainen reilu kymmenen tonnia, että siinä semmoinen tehopainosuhde olisi ehkä paras. Sitten telojen leveys olisi minimi mun mielestä 800 milliä ja sitten tietysti metsäalusta olisi ehkä ihan hyvä olla, mutta ei pakollinen. Tukisukset ovat tietysti semmoinen, joka yleensä olisi hyvä olla. Sivusuojat, että jos tietysti voi olla, että jotain puita siellä ojalinjalla, sivusuojat on hyvä olla, että se suojaa sitä koneen kylkiä. Luiska-kauha on tuohon työhön se paras mun mielestä. Kauhan leveys ehkä joku puolitoista metriä tai alle ehkä sopiva.
00:20:39 Arttu Käyhkö
Kerro maallikolle, että onko tämä ihan peruskalustoa vaikka nyt tuon koneen koon osalta vai onko tämä vähän harvinaisempaa sortimenttia?
00:20:51 Jari Vähäsalo
Se on ihan yleistä kokoa, varmaan yleisintä kokoa tuo 10–20 tonniin, se on se yleisin kokoluokka. Sitten tietysti, mietin vain sitä, että telan leveys on se, että harvemmassa koneessa on niitä leveitä teloja.Se on semmoinen ero.
00:21:21 Arttu Käyhkö
Joo.
00:21:24 Rauli Perkiö
Joo, se on koneen metsäalusta ja telojen leveys, se on iso ja merkittävä tekijä, ja sitä kalustoa on ehkä vähän vähemmän. Eli kokoluokan puolesta kalustoa on kyllä, mutta onko se muilta varusteiltaan suolla toimivaksi sopivaa, niin sitä on pikkaisen rajoitetummin.
00:21:44 Arttu Käyhkö
Sen verran palaan vielä tuohon varsinaisiin toimenpiteisiin, muun muassa patoamiseen. Rauli sanoit, että kustannussyistä täytyy löytää riittävän hyvä tapa tehdä. Voiko siellä ylisuorittaa? Voiko näitä toimenpiteitä tehdä vähän niin kuin liiankin järeästi vai osataanko se lähtökohtaisesti aika hyvin ottaa se kohde huomioon, mitoittaa ja ymmärtää? Esimerkiksi juuri, että miten järeät rakenteet tässä tarvitaan, minkä verran tarvitaan penkkamaata ojien täyttöä varten ja kun padot painuvat, niin että ne ovat tietyllä tavalla riittävän tiiviitä ja näin poispäin. Onko se vaikeaa vai onko lähtökohtaisesti ammattilaisille aika helppoa mitoittaa ne toimenpiteet oikein?
00:22:34 Rauli Perkiö
Ei se mahdotontakaan ole, mutta siinä on tietysti oma haasteensa. Liian järeällä tekemisellä, niin kuin tuossa aikaisemminkin sanoin, hintaahan siinä tulee. Ja voi olla, että lopputulos ei juurikaan parane siitä, vaikka hinta moninkertaistuisi. Ja sitten on tietysti se, että tiettyihin paikkoihin ei kannata lähteä siitä ajatuksesta, että joka ainoa oja tukitaan pintaa myöten täydellisesti. Esimerkiksi järven rantaan johtava oja on yleensä siinä rantasuolla. Semmonen, että ojan pinta on samalla tasolla kuin järviveden tai lammen pinta. Eli silloin ennallistamisella ei ole enää mitään hyötyä, mutta kauhean sotkun saa kyllä aikaiseksi sellaisella paikalla.
00:23:18 Arttu Käyhkö
Miten pitkiä projekteja nämä tyypillisesti ovat? Se riippuu kohteen koosta ja toimenpiteiden laadusta ja kaikesta tällaisesta. Mitä semmoinen tyypillinen työaikamenekki tämmöisellä kohteella? Jari osaa varmasti vastata tähän hyvin tarkasti. Montako päivää siellä kopissa istutaan?
00:23:48 Jari Vähäsalo
Joo, se tosiaan riippuu niin paljon siitä, minkälaista se maasto on.Puusto, onko maasto pehmeää vai kivistä. Ei oikeastaan ole mitään tarkkaa, mutta itse voisin sanoa, että noin 50–80 metriä täyttöä tunnissa saa. Se on ehkä sellainen, mitä on itse huomannut, mihin varmaan pitäisi päästä yleensä. Sitten se riippuu siitä, kuinka paljon sitä ojaa on. Jos on vaikka 800 metriä ojaa, niin se on sitten se päivän työ suurin piirtein.
00:24:37 Arttu Käyhkö
Eli suht liukkaasti edistyy siis toisin sanoen, kun hommiin päästään.
00:24:43 Rauli Perkiö
Jos katsotaan semmoista suuripiirteistä keskiarvoa, niin pahimmalla kohteella valmista tulee alle hehtaari päivässä ja monella kohteella kyllä saadaan viisi hehtaaria päivässä ihan mukavasti valmiiksi, vaikka olisi enemmänkin toimenpiteitä. Mutta niin kuin tuossa aikaisemmin sanoin, yksikköä kohden kustannus voi vaihdella kymmenkertaluokassa ihan suon perusteella ja tehtävien toimenpiteiden perusteella.
00:25:12 Arttu Käyhkö
Jos mietitään, että konekuskeista on muutenkin vähän pulaa ja ennallistamistyö tästä varmasti kiihtyy, niin tuleeko ammattitaitoisista kuskeista pullonkaula ja pitäisikö tälle asialle tehdä jotain jo hyvissä ajoin tai nyt viimeistään? Se voi tarkoittaa vaikka kuskien kouluttamista tämän tyyppiseen työhön ja sen erityispiirteisiin. Mitä siinä voisi olla, mestari-kisälli-mallia ja tämän tyyppisiä juttuja? Onko tämä asia, mihin pitäisi kiinnittää huomiota?
00:25:47 Rauli Perkiö
No joo, pidemmän päälle kyllä, ja itse asiassa aika lyhyelläkin aikataululla. Tällainen niin sanottu suolla toimimisen osaaminen on peruja niiltä ajoilta, kun ojia on kaivettu paljon ja tehty paljon kunnostusojituksia. Eli sitä kautta osaaminen on tullut, mutta nyt uusia ojia ei käytännössä tehdä yhtään ja kunnostusojituksetkin ovat tänä päivänä aika vähäisiä. Eli kun on vähemmän käyttöä, niin on ehkä vähemmän osaajiakin. Mutta juurihan Turvahiili-hankkeen retkeilyllä kuultiin, että esimerkiksi Valtimolla on Riveria aloittanut koulutusta kuljettajille juuri suopohjalla toimimisesta. Ainakin jotain on jo tapahtunut.
00:26:36 Arttu Käyhkö
Miten Jari näkee tämän asian?
00:26:39 Jari Vähäsalo
Olen itse ajatellut, että varmaan tuolta turvetuotantopuolelta, siellähän on varmaan pehmeillä alueilla toimittu paljonkin. Turvetuotantohan on vähentynyt ja vähentyy, niin sieltä varmaan olisi sitten tai tulisi sitten semmosta hyviä tekijöitä. Semmoista itse ajattelin, että siellä olisi potentiaalisia kuskeja.
00:27:11 Arttu Käyhkö
Yksi merkittävä asia on suunnittelijan ja urakoitsijan yhteistyö, varsinkin alussa ja mitä siihen voi liittyä, suunnittelijan tekemää maastoneuvontaa ja kohteiden merkintää ennallistamisen alussa, ylipäätään käydään läpi pelisäännöt ja toimintatavat läpi. Onko tämä ammattilaisilla jo aika hyvin prosessissa, niin että käytännöt ovat selviä ja muut asiat hallussa? Vai onko tämä asia, johon tietyllä tavalla kaipaisi ehkä vakiintuneita toimintamalleja, kuten ’check, check, check’ -tyyppistä asiaa? Vai tekeekö toistaiseksi vielä jokainen vähän omalla tyylillään?
00:27:48 Rauli Perkiö
Kyllähän tänä päivänä varmaan eri organisaatiot toimivat eri tavalla. Jos ajatellaan kokonaisuutena, niin ennallistaminen on työlaji, mihin on mahdoton kirjoittaa suoraa palvelukuvausta tai työohjetta, että toimi joka kohteella näin. Ne asiat on aika vähissä. Esimerkiksi kunnostusojitukseen pystytään tekemään ohje kohtalaisen helpolla, mutta ennallistamisessa kohdekohtainen vaihtelu on niin suurta, että se on sitten korvattu aktiivisemmalla ylläpidolla. Ainakin itsellä on toiminut ihan hyvin.
00:28:23 Arttu Käyhkö
Hyvä. Hei, mennään sitten, kun urakka on onnistuneesti tässä kohtaa takana, niin miten tällaisen ennallistamisen jälkityöt huomioidaan, jos ajatellaan ihan heti, kun toimenpiteet on tehty? Urakoitsijalla on homma siltä osin maalissa, niin käykö suunnittelija heti siellä toteamassa, että no tämähän meni just eikä melkein? Vai onko siinä tiettyä määrättyä toimintamallia tai miten tämä käytännössä menee, tämä laadunvarmistustyyppinen asia heti, kun urakka on tehty?
00:29:08 Rauli Perkiö
No joo, totta kai se katsotaan, että homma on tehty niin kuin on suunniteltu tai dokumentoidaan poikkeamat, milloin ei ole tehty. Suurin piirtein vuoden päästä seuraavan tulvan aikana kannattaa käydä katsomassa, että toimiko se homma, mutta ei sitä itse tekovaiheessa suunnitella niin, että korjaaminen olisi mahdollisimman helppoa, vaan koetetaan tehdä kerralla kuntoon. Eli sellaisia jälkitöitä en ihan tunnista työlajina edes.
00:29:40 Arttu Käyhkö
No niin, hyvä. Mitäs Jari, tunnistatko?
00:29:42 Jari Vähäsalo
Niin meinasin, että varmaan loppuvaiheessa, kun tietää, että nyt se alkaa tulla valmiiksi, jos on suunnittelijalla aikaa käydä siellä, niin kävisi siinä vaiheessa, niin sitten voidaan vielä katsoa yhdessä, että olisiko siellä jotain, mitä pitäisi korjata tai tehdä toisin. Mutta usein se on sillä lailla, että sinne ei ole aikaa lähteä, koska suunnittelijalla on niin paljon töitä, että se voi olla. Mutta se olisi hyvä, että olisi semmoinen.
00:30:14 Arttu Käyhkö
Mitäs tämän jälkeen? Mikä on seuraava askel? Lähdetään siitä, että homma on mennyt hyvin, tai jos siellä on jotain viilattavaa ollut, niin on pystytty tekemään niitä kenties. Mikä on seuraava vaihe? Rauli sanoitkin, että vuoden päästä ruvetaan käytännössä näkemään, mutta onko sitten tärkeää, että siellä on tietynlainen seurantasykli, jotta nähdään, miten pitkässä juoksussa tämä kohde kehittyy ja onko toimenpiteet olleet lopulta niin tehokkaita kuin tavoite oli?
00:30:47 Rauli Perkiö
Varsinaista seurantatutkimusta ei varmaan kukaan tee, kun on nähty, että homma toimii ja nämä padot pitävät ja muut vastaavat, niin luonto hoitaa loput. Sehän tässä on homman tarkoitus. Tietysti tutkimustietoa on aina hyvä tähänkin asiaan lisätä ja tehdä, mutta se ei ole ehkä sen enempää urakoitsijan tai suunnittelijankaan homma, vaan se on tieteentekijät erikseen.
00:31:19 Arttu Käyhkö
Hyvä.Tässä tuli kattavasti nämä asiat, mitä minulla oli kysyttävää. Onko teillä vielä jotain, mitä haluaisitte nostaa esille? Jäikö jotain huomioimatta, mitä tulee soiden ennallistamiseen kokonaisvaltaisesti ja tähän isoon kuvaan liittyen?
00:31:42 Rauli Perkiö
Tuon voisin mainita, kun tuossa oli puhe noista hakkuista, että milloin se on tarpeen ja milloin ei, niin vanhasta ilmakuvasta näkee sen lähtökohdan. Ja tietysti hyvin pientä määrää, että kymmentä mottia puuta ei kannata kilometrin päästä lähteä kelkkomaan ja sillä ei ole suon ennallistumiseen ja lopputulokseen juurikaan vaikutusta. Tällä hetkellä esimerkiksi energiapuunkysyntä on lisääntynyt, kuitupuu kelpaa hyvin, niin ehkä on soita, mitkä pystytään ennallistamaan sen puustonkin puolesta, joita ei olisi muutama vuosi sitten lähtenyt kukaan hakkaamaan. Eli puun kysyntä on vähän niin kuin satanut laariin tässä asiassa. Entistä useampi kohde on tullut ennallistamiskelpoiseksi.
00:32:28 Arttu Käyhkö
Onko Jarilla jotain vielä, mitä haluaisit viimeisimpänä pointtina tuoda esille?
00:32:36 Jari Vähäsalo
Oikeastaan tuo, mitä Rauli sanoi, että historiallinen ilmakuva on se, mitä itsekin paljon käytän, niin sen mukaan, että jos alue on ollut avointa aikanaan, niin sitten hakataan ja pyritään siihen tulokseen, mitä se on aikanaan ollut. Se on varmaan monesti se lähtökohta.
00:33:06 Rauli Perkiö
Ennallistaminen on karkeasti ajateltuna kaksi työlajia. Se on hakkuu, millä tehdään puusto mahdollisimman luonnontilaiseksi ja tukkimistyöt, joilla tehdään suon pinta ja turvekenttä mahdollisimman luonnontilaiseksi. Ne ovat aina molemmat mukana. Tässä on myös sellainen asia, mikä ainakin julkisuudessa monesti unohtuu ja keskitytään vain siihen kaivinkonetyöhön. Mutta se on isompi kokonaisuus.
00:33:35 Jari Vähäsalo
Ja sitten puustohan kuivattaa, se imee vettä siitä ja kuivattaa, joten on parempi hakata se pois. Se on tärkeä ennallistamistoimenpide siinä mukana.
00:33:53 Arttu Käyhkö
Hyvä. Kiitoksia erittäin paljon vierailusta, Rauli Perkiö ja Jari Vähäsalo, ja kiitoksia kaikille kuuntelijoille. Toivottavasti tämä avasi vähän, mistä ennallistamisessa ja nimenomaan karujen soiden ennallistamisessa, on kysymys. Kiitos todella paljon, kun olitte kuulolla. Kiitos vielä kerran, Rauli ja Jari.
