Metsäojitetun suon ennallistamisen kohteen valinta ja suunnitteleminen

1
00:00:07,760 –> 00:00:11,280
Maisemakuvaa suosta, metsästä ja lammesta. Otsikko: Miten valitaan hyvä
kohde metsäojitetun suon ennallistamiselle?

2
00:00:07,760 –> 00:00:11,280
Anna Laine-Petäjäkangas seisoo suolla ja sanoo:
Ennallistamiselle mahdollisimman hyvän lopputuloksen –

3
00:00:11,280 –> 00:00:16,880
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: takaa ensinnäkin hyvä suunnittelu,
mutta erityisesti se kohdevalinta.

4
00:00:16,880 –> 00:00:22,760
Maisemakuvaa suosta, metsästä ja lammesta. Anna Laine-Petäjäkangas sanoo:
Valitaan riittävän laaja-alainen kohde, jolloin me pystymme takaamaan se, –

5
00:00:22,760 –> 00:00:26,520
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: että kohteelle saadaan
tulemaan riittävä määrä vesiä –

6
00:00:26,520 –> 00:00:29,760
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: ja myös toisaalta saadaan ne
pysymään siellä suolla.

7
00:00:29,760 –> 00:00:33,640
Anna Laine-Petäjäkangas seisoo suolla ja sanoo: Rehevien ja
karujen soiden ennallistaminen eroaa –

8
00:00:33,640 –> 00:00:38,920
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: toisistaan ensinnäkin siinä,
että näitä karuja soita on saatavilla –

9
00:00:38,920 –> 00:00:41,960
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: ennallistamisen
piiriin huomattavasti enemmän.

10
00:00:41,960 –> 00:00:44,640
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: Niiden
metsätaloudellinen arvo maanomistajalle on –

11
00:00:44,640 –> 00:00:47,960
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: huomattavasti
vähäisempi kuin rehevillä soilla.

12
00:00:47,960 –> 00:00:52,600
Maisemakuvaa kaivinkoneesta suolla. Anna Laine-Petäjäkangas sanoo:
Toisaalta ne ennallistamistoimenpiteet siellä karuilla soilla ovat –

13
00:00:52,600 –> 00:00:58,040
Lähikuvaa kaivinkoneesta työssä. Anna Laine-Petäjäkangas
sanoo: tyypillisesti pienimuotoisempia ja helpommin toteutettavia –

14
00:00:58,040 –> 00:00:59,400
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: kuin siellä rehevillä soilla.

15
00:00:59,400 –> 00:01:03,040
Rauli Perkiö seisoo suolla ja sanoo:
Rehevien soiden ennallistamisessa on vähän enemmän ja –

16
00:01:03,040 –> 00:01:06,560
Rauli Perkiö sanoo: tarkemmin huomioitavia asioita.

17
00:01:06,560 –> 00:01:09,720
Rauli Perkiö sanoo: Talousmetsäympäristössä totta kai puuntuotantokyky, –

18
00:01:09,720 –> 00:01:12,560
Rauli Perkiö sanoo: koska nehän ovat ihan hyviä kasvatuskelpoisia metsiä –

19
00:01:12,560 –> 00:01:14,280
Rauli Perkiö sanoo: toisin kuin karut suot.

20
00:01:14,280 –> 00:01:19,640
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: Yleensä nämä eri tavoitteet eivät ole suorastaan ristiriidassa toistensa kanssa, –

21
00:01:19,640 –> 00:01:23,200
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: mutta tietyillä kohdevalinnoilla pystytään vaikuttamaan –

22
00:01:23,200 –> 00:01:26,520
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: eri tavoitteiden saavuttamiseen.

23
00:01:26,520 –> 00:01:30,680
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: Esimerkiksi jos monimuotoisuus on se päätavoite, –

24
00:01:30,680 –> 00:01:33,640
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: voidaan ennallistamiseen valita ehkä enemmän näitä –

25
00:01:33,640 –> 00:01:37,800
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: rehevämpiä kohteita, joissa esiintyy enemmän uhanalaisia lajeja –

26
00:01:37,800 –> 00:01:40,840
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: kuin esimerkiksi karummilla kohteilla.

27
00:01:40,840 –> 00:01:44,520
Maisemakuvaa luonnontilaisesta avosuosta.
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: Tyypillisesti avosuon lajisto on sinällään –

28
00:01:44,520 –> 00:01:49,600
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: jo niin arvokasta, että avosuoksi ennallistaminen yleensä aina –

29
00:01:49,600 –> 00:01:51,160
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: lisää monimuotoisuutta.

30
00:01:51,160 –> 00:01:56,360
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: Jos taas ennallistajan päätavoite on maksimoida hiilensidonta, –

31
00:01:56,360 –> 00:02:00,320
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: on ehkä paras valita kohde, jonka –

32
00:02:00,320 –> 00:02:05,320
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: hiilidioksidipäästöt ovat suurimmat silloin, kun kohde on ojitettu.

33
00:02:05,320 –> 00:02:08,320
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: Koska tällöin sillä vedenpinnan nostamisella –

34
00:02:08,320 –> 00:02:13,640
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: pystytään ehkäisemään ja vähentämään mahdollisimman suuri määrä päästöjä.

35
00:02:13,640 –> 00:02:17,720
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: Mutta tässäkin tapauksessa aina kun suota vetetään, –

36
00:02:17,720 –> 00:02:22,200
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: se suohon varastoitunut hiili on hyvässä tallessa –

37
00:02:22,200 –> 00:02:27,160
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: siellä ennallistetussa suossa
verrattuna siihen ojitettuun tilanteeseen.

38
00:02:27,160 –> 00:02:31,200
Maisemakuvaa suoalueesta ilmasta.
Rauli Perkiö sanoo: Kohdevalinnan osalta huonoon lopputulokseen –

39
00:02:31,200 –> 00:02:34,240
Rauli Perkiö sanoo: päästään varmasti, jos yritetään tehdä väkisin.

40
00:02:34,240 –> 00:02:38,720
Anna Laine-Petäjäkangas seisoo suolla ja sanoo:
Ollaan lähdetty ehkä väen vängällä kohteelle, –

41
00:02:38,720 –> 00:02:41,800
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: joka jo kartalla näyttää siltä, että täällä ei vedet pysy –

42
00:02:41,800 –> 00:02:45,200
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: tai vesiä ei tänne saada ohjattua.

43
00:02:45,200 –> 00:02:47,640
Rauli Perkiö seisoo suon laidalla ja sanoo:
Eli jos tilanne sattuu olemaan se, että –

44
00:02:47,640 –> 00:02:50,840
Rauli Perkiö sanoo: ulkopuolinen toiminta ohjaa suolle kuuluvat –

45
00:02:50,840 –> 00:02:53,800
Rauli Perkiö sanoo: vedet muualle, silloin ennallistaminen ei onnistu.

46
00:02:53,800 –> 00:02:56,560
Rauli Perkiö: Eli alueen virtaustilanteet on hyvä selvittää –

47
00:02:56,280 –> 00:03:00,120
Kaivinkone täyttää ojaa taustalla.
Rauli Perkiö sanoo: Tekemisen aikana huonoimmat valinnat tulevat siinä, –

48
00:03:00,120 –> 00:03:03,280
Rauli Perkiö sanoo: että jos tehdään
liian lievästi ne toimenpiteet.

49
00:03:03,280 –> 00:03:07,400
Videokuvaa padolla tukitusta ojasta. Anna Laine-Petäjäkangas sanoo:
Jos ojien tukkiminen ei onnistukaan kuten on suunniteltu, –

50
00:03:07,400 –> 00:03:14,360
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: ei esimerkiksi ole ollut riittävästi maa-ainesta,
jolla ojia tukitaan tai padot pääsevät pettämään.

51
00:03:14,360 –> 00:03:20,240
Rauli Perkiö seisoo suon laidalla ja sanoo:
Ei saavuteta sitä vedenpinnan nousua suolla, mikä on homman koko ydin.

52
00:03:20,240 –> 00:03:24,800
Kolme henkilöitä kävelee suolla pilvisessä säässä.
Rauli Perkiö sanoo: Eri toimijoiden kanssa tehdään yhteistyötä käytännössä silloin, –

53
00:03:24,800 –> 00:03:28,800
Rauli seisoo puhelin kädessä suolla.
Rauli Perkiö sanoo: kun ollaan samalla alueella ja meillä on sama intressi.

54
00:03:28,800 –> 00:03:32,520
Rauli Perkiö sanoo: Jos yhdellä maanomistajalla
on halu ennallistaa –

55
00:03:32,520 –> 00:03:35,600
Rauli Perkiö sanoo: ja myöskin toisella, niin kyllä se
kannattaa silloin tehdä –

56
00:03:35,600 –> 00:03:37,160
Rauli Perkiö sanoo: porukassa se kohde valmiiksi, –

57
00:03:37,160 –> 00:03:40,200
Rauli Perkiö sanoo: vaikka molemmat hoitaisikin
oman puolensa.

58
00:03:40,200 –> 00:03:44,200
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: Jos suoalue,
eli kohde jota halutaan ennallistaa, –

59
00:03:44,200 –> 00:03:49,680
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: sijaitsee usean maanomistajan mailla,
ennallistaminen harvoin onnistuu, –

60
00:03:49,680 –> 00:03:54,400
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: elleivät nämä maanomistajat pysty
yhteisymmärryksessä päättämään, –

61
00:03:54,400 –> 00:03:56,880
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: Ensinnäkin sitä,
että ennallistaminen toteutetaan, –

62
00:03:56,880 –> 00:03:58,120
Anna Laine-Petäjäkangas sanoo: ja miten se toteutetaan.

63
00:03:59,880 –> 00:04:04,120
Valkoinen tausta johon tulee url-osoite:
https:// sites.uef.fi/turvahiili/

00:00:09 Arttu Käyhkö

Tervetuloa kuuntelemaan Turvahiili-podcastia. Tässä podcast-sarjassa sukellamme syvälle soiden ennallistamisen saloihin ja käsittelemme muun muassa sitä, mitä soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa. Lisäksi jaamme uusimpia tutkimustuloksia ja käytännön neuvoja ennallistamistyöhön; miten valitaan hyvä kohde soiden ennallistamiselle, miten ennallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä. Toimittajana tässä podcast-sarjassa toimii Arttu Käyhkö viestintätoimisto Rookie Communications Oy:stä.

Tänään aiheena on, miten valitaan hyvä kohde suon ennallistamiselle. Asiantuntijavieraana ovat tiimivastaava Suvi Haapalehto Metsähallituksen luontopalveluista, luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö Tornatorista ja yliopistotutkija Anna Laine-Petäjäkangas Itä-Suomen yliopistosta. Lämpimästi tervetuloa kaikki.

 

00:00:58 Rauli Perkiö

Kiitos.

 

00:01:01 Arttu Käyhkö

Otetaan lämmittelykierros sillä viisiin, että kerrotte, miten soiden ennallistaminen liittyy omaan työhön. Anna voi aloittaa, ole hyvä.

 

00:01:12 Anna Laine-Petäjäkangas

Minä olen ennallistamisekologian yliopistotutkija Itä-Suomen yliopistossa. Tämä ennallistaminen tosiaan kuuluu hyvin voimakkaasti minun työnkuvaani. Olen myös suoekologian tutkija. Olen siltä saralta tehnyt väitöskirjan aikoinaan ja se on se minun ydinosaamiseni.

 

00:01:29 Arttu Käyhkö

Ja Rauli?

 

00:01:31 Rauli Perkiö

Työskentelen Tornator Oyj:ssä ja minulla on työn alla yhtiön monimuotoisuusohjelma, mihin ennallistaminen kuuluu hyvin olennaisena osana. Muidenkin ympäristön tilaa parantavien toimenpiteiden ohella.

 

00:01:46 Arttu Käyhkö

Ja sitten Suvi.

 

00:01:46 Suvi Haapalehto

Tällä hetkellä tosiaan tiiminvastaavana ja mulla on tällainen valtakunnallinen suotiimi, jonka päävastuulla on soiden ennallistaminen suojelualueilla. Itselle soiden ennallistaminen on ollut aina tosi iso osa työkokonaisuutta ja yli 20 vuotta oon näiden ongelmien parissa paininut, toki sitten muitakin elinympäristöjä meidän tiimimme tekee.

 

00:02:13 Arttu Käyhkö

Hyvä, kiitoksia ja vielä kerran tervetuloa, kiva kun pääsitte. Nythän tätä keskustelua siis käydään 22.8.2024. Ennallistaminen on tietysti ihan erittäinkin ajankohtainen aihe. Kesäkuussa EU hyväksyi ennallistamisasetuksen ja astui voimaan suomessa 18.8. eli ihan muutama päivä sitten. Millaisia ajatuksia nämä kesän ja syksyn tapahtumat ovat teissä herättäneet? Rauli voi aloittaa.

 

00:02:54 Rauli Perkiö

Joo, no ennallistamista on meilläkin nyt kolme vuotta jo tehty aika lailla täyttä häkää, että sikäli ei välttämättä mitään muutoksia tule, mutta tietysti mietityttää se, että miten tämä kansallinen toimeenpano lopulta tapahtuu ja mitä se vaatii. Lähinnä se, että miten homma käytännössä hoidetaan.

 

00:03:14 Arttu Käyhkö

Nythän on kahden vuoden periodi, jossa täytyy tarkasti suunnitella, mitä se nyt Suomen osalta tarkoittaa, että pykälät täyttyvät, niin tietyllä tavalla vielä, että mitä tämä nyt tulee käytännössä olemaan, niin se on vielä pikkuisen auki ilmeisesti kaikilta. Miten Suvi?

 

00:03:40 Suvi Haapalehto

No luontopalveluiden osalta se ei sinällään muuta äkkiseltään yhtään mitään, eli meillä on ollut pitkän ajan tavoite ennallistaa kaikki suojelualueiden suot, jotka ovat toteuttamiskelpoisia. Eli sitä linjaa jatketaan ja nyt osana Helmi-toimenpideohjelmaa tehdään näitä töitä. Tietenkin sitten me emme ole ulkopuolella muusta yhteiskunnasta, ja luontopalveluilla on tosi vankka osaaminen näihin asioihin, niin toivotaan myös, että meidän osaamistamme sitten pystytään käyttämään hyödyksi kansallisessa ennallistamissuunnitelman laadinnassa sekä tietenkin muuten. Ja totta kai, kuten Rauli sanoi, niin samaan tapaan pohditaan, että mitä tämä tarkoittaa meitä ympäröivillä alueilla ja miten se oikeasti toteutetaan. Löytyisi vaikuttavimmat keinot ja kohteet ja tietyllä tapaa ehkä järki pysyisi päässä tekemisessä.

 

00:04:40 Arttu Käyhkö

Miten Anna pitää järjen päässä tekemisessä?

 

00:04:46 Anna Laine-Petäjäkangas

Sitä täytyy kovastikin pohtia, mutta kyllähän tämä ennallistamisasetus myös meille koulutus- ja tutkimuspuolelle tuo uusia mahdollisuuksia, mutta myös paineita. Tutkijoina toivomme, että tulevat päätökset ja toimenpiteet pohjautuvat siihen tutkittuun tietoon. Pidetään jäitä hatussa sen tekemisen kanssa, vaikka kiire on toki kova. Kyllä se meille tuo koulutuspuolella myös lisää haasteita, meidän pitää suunnata koulutusta enemmän ennallistamisen suuntaan myös.

 

00:05:10 Arttu Käyhkö

Hyvä. Mennään päivän varsinaiseen epistolaan. Miten valitaan hyvä kohde suon ennallistamiselle? Suvi, millainen on hyvä kohde ennallistamistyöhön?

 

00:05:35 Suvi Haapalehto

Hyvä kohde ei välttämättä selviä pelkällä karttatarkastelulla. Siinä tarvitaan usein myös aika vahvaa maasto-osaamista. Mutta keskimäärin hyvä kohde on sellainen, joka on vaikutuksiltaan laaja-alainen. Mahdollisimman puhdas valuma-aluekokonaisuus. On se sitten tehty patoamalla tai vettä ohjaamalla tai ojia täyttämällä. Mutta se on pohdittu kokonaisuutena huolellisesti, jolloin se myös yleensä onnistuu.

 

00:06:08 Arttu Käyhkö

Onko Annalla lisättäviä?

 

00:06:11 Anna Laine-Petäjäkangas

Täysin yhdyn näihin Suvin sanoihin. Toki itse jakaisin tätä vielä vähän eri osa-alueisiin. Huomioiden myös muut maanomistajat kuin tällainen iso valtion toimija, jolla on suuret maa-alueet. Eli on toki maanomistajia, jotka eivät pysty ihan näin laajoja yhteneviä alueita ennallistamaan. Yksi pääkohta on saatavuus, minkälainen kohde sinulla siellä on, mikä voidaan mahdollisesti ennallistaa. Ihan jo siitä lähdetään, minkälaisia soita sinun tilallasi on, jos olet yksityinen maanomistaja. Toinen, mitä Suvikin sano, on tekninen toteutus. Vaikka sinulla olisi se suo, jonka haluat ennallistaa, se ei välttämättä onnistu, jos et saa sinne riittävästi vettä tulemaan tai pysymään siellä, että tekninen toteutus on mahdollista. Nämä ovat pääpointteja. Jos sinulla on enemmän valinnanvaraa, voit myös miettiä omia tavoitteita, mitä sinulla on ennallistamiselle. Siihen me pääsemme varmasti tässä kohta.

 

00:07:18 Arttu Käyhkö

Kyllä. Onko Raulilla tähän täydennettäviä?

 

00:07:21 Rauli Perkiö

No näinkin yksiselitteinen kysymys, että millainen on hyvä kohde, niin siihen ei ole pahemmin enää täydennettävää. Voisin sanoa, että täydellistä kohdetta ei ole. Ja täydellisyyttä tavoittelemalla tulos on yleensä nolla. Eli siihen tarvitaan, kuten Annakin sanoi, kattavaa tietoa siitä, että voidaan paras kompromissi, huomioiden maanomistajan tavoitteet ja rajoitteet, niin valita.

 

00:07:53 Arttu Käyhkö

Muistutan vielä tässä kohtaa, että suotyyppejä on siis kymmeniä ja kymmeniä ja tässä Turvahiili-hankkeessa, niin se fokus on ennen kaikkea siellä karussa suoympäristössä, johon ennen kaikkea tässä keskustelussa keskitytään, mutta toki kokonaisuus on laaja. Miten jos ajatellaan tästä, että mikä on hyvä kohde, kuten tuossa totesitte kaikki, niin vaikuttaa aika moni asia ja huomioitavia asioita on valtavasti. Lähdetäänkö siinä kohteen määrittelyssä missä määrin liikkeelle sitä, tai muotoilen toisin, että onko se tavoite nyt ykkösjuttu eli sehän voi liittyä ympäristöön, hiileen, taloudellisiin asioihin, vesistöön, niin onko se, mistä lähdetään, aloitetaan se tarkastelu vai riippuuko tämäkin siitä, mistä roikkuu? Rauli.

 

00:08:43 Rauli Perkiö

No joo, tavoitteita on ja ennallistamisella saavutettavia hyötyjä on paljon. Että oli sitten kyseessä suolajisto, hiilensidonta, jopa raha tai vesiensuojelu, mutta ne ovat kaikki toteutuvia tavoitteita. Tosin ne ovat osin myös rajoitteita samaan aikaan. Eli en lähtisi tekemään niin, että nyt haetaan soita ennallistettavaksi, jotka sitovat mahdollisimman paljon hiiltä. Tai jos vaikka keskitytään pelkästään korpien lajistoon, niin silloinhan karut suot ovat automaattisesti kaikki ulkona. Enemmän se vaikuttaa siinä vaiheessa, jos on paljon kohteita ja on mistä valita, niin sitten painottaa tai valuma-alueen muista tekijöistä.

 

00:09:30 Suvi Haapalehto

Kyllä ja minä nostaisin tähän sellaisen, että monimuotoisuus unohtuu nyt monesti näistä keskusteluista. Se on ainakin suojelualueella se keskiössä oleva asia. Eli kokonaisuuksia pyritään tekemään. Siellä voi olla vesiensuojeluvaikutuksia, lajistovaikutuksia, luontotyyppivaikutuksia. Eli hyvin monenlaisia tavoitteita. Rauli sanoi hyvin, että siinä on tavoitteet sekä rajoitteet, että tulee monta hyötyä. Se on osa suunnittelua, jossa kaikkia asioita punnitaan. Mennäänkö tähän suuntaan, jolloin jollekin asialle saatetaan kumartaa ja jollekin pyllistää, että se on kokonaisuuden hallinta.

 

00:10:18 Arttu Käyhkö

Onko Annalla vielä tähän? Tuliko kaikki?

 

00:10:21 Anna Laine-Petäjäkangas

Kyllähän tässä hyvin kattavasti tuli tätä asiaa. Ehkä vielä siihen, miten nämä karut ja rehevät suot tässä kohteen valinnassa rinnastuvat tai eroavat toisistaan. Periaatteessa ne rehevät suot, jotka ovat meidän Turvahiilemme ulkopuolella, ovat niitä meidän monimuotoisuutemme Mekkoja. Toisaalta niillä myös ne hiilidioksidipäästöt ojitettuna ovat kovimmat. Tietyllä tavalla parhaat edut voitaisiin saavuttaa reheviä ennallistamalla. Toisaalta suurin osa meidän ojitetuista soistamme on kuitenkin karuja soita. Siellä on ehkä eniten saatavuutta tarjolla, minkä takia emme voi unohtaa karuja soita. Vaikka niillä ei ehkä niin paljon uhanalaisia lajeja olisikaan.

 

00:11:16 Arttu Käyhkö

Maallikkokin ymmärtää, että sijainnilla on merkitystä, miten siihen hommaan päästään. Anna voit vaikka jatkaa tästä, että onko se kohteiden sijainti, tarkastellaanko sitä, että se on suojelualueiden lähellä, onko se vesistöpuolen huomioiminen vai pyritään saamaan mahdollisimman iso alue työn alle, niin nouseeko näistä joku selkeästi, että tuo on ehkä se herkullisin kulma, mistä päästään parhaiten liikkeelle tai tilanne?

 

00:11:51 Anna Laine-Petäjäkangas

Tästä Suvi vähän alustikin jo tätä valuma-aluetason kattavuutta ja sitä alueellisuuden vaikuttavuutta. Voin lyhyesti aloittaa. Tiedän, että Raulilla on varmasti tähän hyvin paljon sanottavaa, mutta tosiaan se, että mistä ne vedet kohteille saadaan tulemaan, se on erittäin merkittävää. Myös se, miten vedet saadaan pysymään halutulla kohteella. Siihen vaikuttaa paljon kohteen sijainti. Ollaanko lähellä luonnontilaisia soita, vaikuttaa siihen, miten hyvin suolajisto pystyy palautumaan ennallistettavalle kohteelle. Luonnontilaisen suon läheisyys parantaa ennallistamisen onnistumista ehdottomasti. Sillä saadaan myös alueellista yhteneväisyyttä luotua. Eli hyvin tärkeitä pointteja. Raulilla on ihan taatusti tähän paljon sanottavaa.

 

00:12:51 Arttu Käyhkö

Onko Raulilla tähän paljon sanottavaa?

 

00:12:53 Rauli Perkiö

Onhan se selvää, että ihan kytkeytyneisyyden takia, jos on kaksi tasavahvaa suota ennallistettavaksi ja toinen on suojelualueen kyljessä ja muut ominaisuudet ovat samat, niin totta kai otamme sen, mikä on suojelualueen vieressä. Mutta jos vertailutilanne on vaikka se, että suo A on suojelualueen vieressä ja sen pinta-ala on 20 hehtaaria ja suo B onkin 10 kilometrin päässä, mutta sen ennallistettava pinta-ala on 200 hehtaaria, niin tämä vertailu ei ole suinkaan yksinkertaista.

 

00:13:32 Suvi Haapalehto

Sekin, että jos otat karun suon Lapissa, saat sieltä 100 hehtaaria kohtuu helposti ennallistettua, mutta vastaavaa luontotyyppiä on siellä kuitenkin jo luonnontilassa aika paljon. Se vastaava pinta-ala jossain Etelä-Suomessa voi olla paljon tärkeämpi, se voi olla joku tärkeä metsän elinympäristö, joka vaatii kunnostusta. Eli sitä ei voi pinta-alallisesti pelkästään vertailla keskenään.

 

00:14:01 Arttu Käyhkö

Hyvä. Tämähän on pitkäjänteistä puuhaa. Tämä ennallistaminen, kuten tiedämme. Yksi jakso tässä podcast-sarjassa liittyy suunnitteluun, siinä puhutaan tarkemmin siitä, että miten hyvin sitä pystytään etukäteen ennustamaan, mikä lopputulema oli. Oliko se vaikuttavuus sitä, mitä oli arvioitu. Mutta se on aina valistunut arvaus. Siitä ei päästä mihinkään. Tässä yhteydessä kysymys kuuluu: mitkä tekijät ennustavat mahdollisimman hyvän lopputuloksen ennallistamiselle? Suvi, voit aloittaa. Ole hyvä.

 

00:14:42 Suvi Haapalehto

Voin aloittaa, tämä on mun lempiaihe. Mä palaan siihen valuma-alueeseen, että vaikka ennallistettaisiin yksittäisen pienen tilan joku korpi, niin suunnitteluvaiheessa on hallittava se valuma-alue. Anna sanoi tosi hyvin tuossa, että sinne suolle pitää saada riittävästi vettä ja se pitää saada pysymään siellä. Ja sitä ei hallita, jos ei ymmärretä sitä valuma-aluetta, mistä ne vedet sinne tulee. Tuleeko sinne vaikka poikkeuksellisesti oikovirtauksia, joka voi aiheuttaa poikkeuksellisen vettymän. Tai sitten jos se vaikka kiertää koko suoalueen, vaikka tyypillisesti avosuot ovat niitä reunaojitettuja ja ne vedet käytännössä kiertää sen koko sen avoimen suoalueen, joka sitten kuivuu. Ja sitten siellä voidaan täyttää ne reunaojat, mutta silti merkittävä osa siitä valumasta voi jäädä alueen ulkopuolelle eli sitten se ennallistaminen voi jäädä niin kun torsoksi. Niin se on ihan keskeisiä juttuja. Ja kun sen hallitsee, niin sitten lopputulos yleensä tulee hyväksi. Ja toki 100 prosenttia pinnoja myös hyville urakoitsijoille, jotka tekevät sen oikean työn.

 

00:15:54 Rauli Perkiö

Joo, ei halua olla negatiivinen, mutta joskus niin on helpompi lähestyä asiaa. Kysymykset, mitkä tekijät ennustavat hyvän tuloksen, niin seuloo kyllä etukäteen myös ne tekijät, mitkä ennustavat sen huonon tuloksen. Se on monesti helpompi päätellä, että mitkä ovat ne kohdat mitkä oikeasti pistävät miettimään, kannattaako tätä kohdetta tehdä. Ja kun ne on käynyt läpi, niin sen jälkeen aletaan vertailemaan näitä hyviä tuloksia. Sanotaan, että pudotetaan ensin sieltä huonoimmasta päästä pahimmat pois ja sitten jatketaan vertailua parempien kohteiden kesken. Helpottaa monesti hommaa.

 

00:16:38 Suvi Haapalehto

Kyllä, jos esimerkiksi ei ole toteuttamiskelpoinen ja tulet siihen lopputulokseen hyvin nopeasti, niin silloinhan se on ihan turha jatkaa sitä hommaa ja yrittää hakata päätä seinään.

 

00:16:51 Arttu Käyhkö

Mites on Anna ja ennustettavuus hyvästä lopputuloksesta?

 

00:16:55 Anna Laine-Petäjäkangas

Ehkä näiden suunnitteluun liittyvien asioiden lisäksi ja tähän kohteen valintaan, niin myös tosiaan se valitun urakoitsijan ammattitaito ja myös se keskusteluyhteys ja viestintä tämän urakoitsijan kanssa, että tehdään ne toimenpiteet sillä tavalla, kun on suunniteltu. Mitä Suvi mainitsi silloin alussa, että se vaatii tosiaan sitä, että siellä maastossa käydään katsomassa kohdetta, niin tämä on varmasti myös siihen se hyvin olennainen. Rauli, miten te teette? Käyttekö te yhdessä urakoitsijan kanssa katsomassa mitä tehdään? Teettekö te sen työn enemmän karttapohjaisesti?

 

00:17:37 Rauli Perkiö

Tietysti kyllähän siinä tulee työmaalla monesti käytyä, mutta voi olla myös simppelimpiä kohteita, mitkä menevät ihan ilman. Ne riippuvat tietysti myös urakoitsijan osaamisesta ja kokemuksesta. Ei se itse tarkoituskaan ole, mutta tarvittava määrä. Etukäteen ei kyllä ole käyty esimerkiksi kohdetta valittaessa. Jos ruvetaan miettimään, ennallistetaanko tämä, niin kyllä se tehdään päätös itse. Päätös pääosin toimistolla ja osin maastossa, mutta molemmissa kuitenkin.

 

00:18:12 Suvi Haapalehto

Olen joillakin haasteellisilla kohteilla käyty urakoitsijan kanssa etukäteen. Se on ehkä poikkeus, mutta joskus saadaan vahvistus siitä haasteellisuudesta, että onnistuuko se tehdä. Se on yksi mahdollisuus. Ja minä ainakin vielä tämän pitkänkin tekemisen jälkeen, niin joka kerta oppii myös uutta asiasta. Se urakoitsijan kanssa keskustelu on äärimmäisen tärkeä. Ja suuri kunnioitus myös heidän osaamisellensa ja näkemykselle siellä suolla liikkuessa koneiden kanssa.

 

00:18:46 Arttu Käyhkö

Vaatiiko tämä spesifiä osaamista esimerkiksi urakoitsijalta? Olisiko siinä business-sauma, vaikka Käyhkön Ennallistamisurakointi Oy:lle?

 

00:18:58 Rauli Perkiö

No, ei kai se sen spesifimpiä vaadi kuin kaivinkonetyö yleensäkään pehmeällä, mutta tietysti eri asioita täytyy huomioida. Ehkä suurimpana erona esimerkiksi metsänhoitotöihin on se, että ennallistamisessa se sama ojien tukkiminen voidaan tehdä ja tehdään hyvin monella eri tavalla. Voi olla jopa ojakohtaisesti. Eli sillä samalla yleisohjeella ei oikein hyvää saa, että jos koittaa tehdä tämmöisen kerrallisen suuren ratkaisun, niin joko se on riittämätön ja tulee turhaa työtä tai sitten jos tehdään mallilla vyö ja henkselit, niin se maksaa niin paljon, että ei kyllä maailmassa rahaa riitä.

 

00:19:37 Suvi Haapalehto

Kyllä. Ja sitten, kun urakoitsijat tekevät hyvin eri tavalla, niin silläkin on, että ei kannata kirjoittaa niitä ohjeita ihan läpivalmiiksi, että reunaehdot ovat, joita noudatetaan, ja sitten on vapaat kädet. Mutta mä ehkä pikkuisen eri mieltä Raulin kanssa siitä, että ihan kuka tahansa, jos hyppää kaivinkoneen puikkoihin, niillä pystys lähteä tekemään. Kyllä se vaatii pehmeällä liikkumisen kokemusta. Ja jos on maastonlukutaitoa, niin huomattavasti nopeammin myös se työ lähtee sujumaan. Kyllä tässä koulutukselle on varmasti sauma, mutta käytännössähän tätä oppii sitten opettelemalla ja tämmöisellä mestari-kisälli-oppipoika systeemeillä.

 

00:20:27 Arttu Käyhkö

Anna jatkaa.

 

00:20:29 Anna Laine-Petäjäkangas

Joo, vielä tähän, että ei ehkä se tekninen osaaminen, että se varmaan menee, että miten kaivinkoneella tehdään asioita, miten siellä pehmeällä liikutaan, mutta tavallaan se ymmärrys siitä, että mihin näillä toimenpiteillä pyritään, se on varmaan se lisätieto, taito, mitä ne urakoitsijat ehkä kaipaisivat, että se onnistuminen olisi mahdollisimman hyvä.

 

00:20:53 Arttu Käyhkö

Onko tässä kohtaa niin tietyllä tavalla pullonkaula, joka liittyy tietenkin tähän, että tässä onnistutaan ja suunnittelutyö pystytään tekemään ja muuta, niin olipa se sitten oikeanlaisten urakoitsijoiden löytäminen tai muuta, mutta onko tietyllä tavalla, että kohteita olisi ja vihreää valoa olisi ja maanomistajien suunnasta ja rahaa olisi ja kaikki olisi kunnossa, mutta ei löydy varsinaista tekijää? Onko tämä ongelma vielä toistaiseksi ja voiko sieltä tulla, jos tahti tästä kiihtyy?

 

00:21:24 Rauli Perkiö

Ei siitä ongelmaksi asti kyllä ole, mutta jos ajatellaan kaivinkoneurakointia Suomessa, niin taannoin kun on soita paljon ojitettu ja kunnostusojitettu, niin silloin on siihen soveltuvaa kalustoa ja urakoitsijoita ollut enemmän tarjolla. Ei myöskään kaluston puolesta ihan jokaisella kiinteistökaivurilla sitä lähdetä tekemään. Meillä on monimuotoisuusohjelman aikana tullut uusia hyviä urakoitsijoita, jotka ottavat homman kyllä hanskaan. Ei voi moittia.

 

00:22:02 Suvi Haapalehto

Meilläkin on tullut uusia hyviä, mutta on myös alueita, joissa on ollut ongelmia urakoitsijoiden saatavuudessa. Ei vaan riitä. Samalla tavalla on ollut Metsätalous Oy:n alueella. Uusia urakoitsijoita kaivattaisin. Pullonkaula on myös osaavat suunnittelijat. Tätä ei opita yhtäkkiä. Pohjatiedot voi saada erilaisissa koulutuksissa, mutta ymmärrys siitä, mitä tehdään ja miksi tehdään, vaatii aikaa ja opettelua ja myös kokeneemman ohjaajan perehdytystä siihen työhön.

 

00:22:50 Arttu Käyhkö

Hyvä. Sitten Rauli pikkusen tuossa sivusikin, niin entä toisinpäin, että minkälaiset toimet voi aiheuttaa huonon lopputuloksen ennallistamisessa? Onko se käänteisesti kaikki tuo, mitä edellä puhuttiin vai liittyykö siihen vielä muita asioita?

 

00:23:06 Rauli Perkiö

Se on läheisesti kaikki tuo, mitä puhuttiin, mutta ehkä jos haluaisi tiivistää, niin väkisin yrittäminen on se, mikä ei kannata. Jos kohde on lähtökohteeltaan huono, että esimerkiksi ne valuvat vedet alueen ulkopuolisten ojituksien seurauksena valuu muualle, niin ei se silloin kyllä vety, vaikka ne ojat pistetään tukkoon. Mutta hyvin pitkälti samat. Totta kai sitten on myös aina taloudelliset realiteetit olemassa. Yksi suo maksaa enemmän kuin toinen. Toiselta saa vaikka sitä puuta otettua sen verran, että saadaan kustannuksia katettua sillä.

 

00:23:49 Arttu Käyhkö

Hyvä.

 

00:23:50 Suvi Haapalehto

Joo, minä sanoisin ehkä myös sellaisen, että tämä passiivisen ennallistamisen termi on semmoinen, että se ikään kuin pelastaa kaikki. Niin siinäkin pitäisi oikeasti pystyä miettimään, tuleeko suolle riittävästi vettä. Toinen, mistä puhutaan, että suot ennallistuvat itsekseen. Totta kai suon vedenpinta nousee ja ojat jonkin verran tukkeutuvat, mutta oikeasti vedenpinta nousisi niin paljon, että suon ekologinen kokonaisuusveden- eli hydrologinen kokonaisuus palautuisi, niin kyllä se yleensä vaatii jonkinnäköisiä toimenpiteitä. Ja ne toimenpiteet voi olla sitten monenlaisia, mutta tässä on just se vesien hallinta ihan keskeisessä asemassa. Ja minun mielestäni ei pitäisi puhua ennallistamisesta, jos se suon vedenpinta ei nouse riittävästi. Niin että sinne näissä sammal palautuu ja turpeen muodostus lähtee uudelleen käyntiin.

 

00:24:52 Anna Laine-Petäjäkangas

Ihan täysin samaa mieltä tuosta. Juuri se passiivisen ennallistamisen termin käyttö, niin siinä on kyllä syytä olla tosi varovainen, että mitä siellä tapahtuu. Mutta se asia, mikä mulla tähän oli tavallaan myös käänteisenä, niin meillähän laki kieltää naapurin maan vettämisen tai harmin aiheuttamisen sinne toiselle palstalle. Tämä täytyy huomioida, kun näitä yksityismaiden pieniä suoplänttejä ennallistetaan. Pitää suunnittelu tehdä niin, että naapurin metsä ei ennallistu siinä samalla, ellei ole naapurin kanssa sovittu.

 

00:25:31 Rauli Perkiö

Joo, se on yksi aika selkeä rajoittava tekijä. On tietysti yksityismailla toimittaessa tosi iso asia. Esimerkiksi meillä yhtiön mailla tilakoko on iso, niin siellä toimitaan käytännössä keskellä omia maita. Itä-Suomessa maat on paljon painottunut, niin monesti käy niin, että jos siellä joku rajanaapuri on, niin se on tuo Metsähallitus. Eli saadaan kyllä, ja on tehtykin soita, että on puolin ja toisin ennallistettu. Ei ole vielä saatu riitaa aikaiseksi, että miten se rajaoja maksetaan, mutta kumminkin, yhteistyössä. Ja totta kai vaikuttaa vähän kohteen valintaan siinä, että jos toinen toimija on tekemässä kiinteistörajalla, niin se nostaa meilläkin tietysti kohteen prioriteettijärjestystä.

 

00:26:22 Arttu Käyhkö

Kuten on todettu tässäkin keskustelussa, oppia tulee koko ajan lisää. Tietysti, että sitä oppia saadaan, pitäisi pystyä riittävällä tarkkuudella seuraamaan, että miten tämä ennallistaminen on kussakin kohteessa toteutunut. Mikä teidän näkökulmanne on siitä, mitä se tarkoittaa, miten usein sitä pitäisi käydä tsekkaamassa ja kenen kontolla se on? Anna voi aloittaa.

 

00:26:48 Anna Laine-Petäjäkangas

Tämähän ei varsinaisesti ole kenenkään kontolla eikä meillä taida mikään, etenkään yksityismaiden ennallistaminen vaatia minkäänlaista monitorointia. Toisaalta Suomi on tässä Metsähallituksen luontopalveluiden puolesta ihan maailmanlaajuisesti edelläkävijä. Eli meillä Metsähallituksella on valtavan hyvä monitorointiverkosto. Mutta tosiaan yksityismailla ei tällaista vastaavaa ole. Ja kyllähän sitä onnistumista olisi syytä seurata ja todentaa, että ne toimenpiteet ovat olleet vaikuttavia, erityisesti, jos siihen on tullut rahaa jostain lähteestä. Kyllä tämä on yksi asia, mihin me tutkijat pyritään tällä hetkellä vaikuttamaan ihan EU-laajuisissa hankkeissa. Pyritään löytämään kriteerejä ja seurattavia asioita, mitä kannattaa monitoroida ja millä tavalla. Myös niin, että se olisi taloudellisesti järkevää. Yleensä monitorointiin ei sitä rahaa saa, vaikka ennallistamiseen saa. Tämä on selvä kehityspaikka.

 

00:27:53 Arttu Käyhkö

Rauli.

 

00:27:54 Rauli Perkiö

Ei suinkaan kategorisesti tehdä suolajistotutkimusta tai vedenlaatututkimusta joka ainoalla kohteella. Se on mahdotonta ja se on vielä turhaakin siinä mittakaavassa. Meillä omassa Tornatorin suonennallistamisessa seurantaa tehdään kyllä teknisen onnistumisen kannalta. Katsotaan, että onko ne padot pysyneet, onko paikkaustarpeita. Kyllähän seurantaa soiden lisäksi tehdään muissakin hoidetuissa elinympäristöissä lähinnä tapauskohtaisesti. Seurattava aihe voi sitten vaihdella jopa suolla, mutta ne on enemmän tämmöisiä tietoa tuottavia ja paikkasidonnaista tietoa tuottavia, enemmän kuin suuren mittakaavan yleistettävää tietoa kerääviä.

 

00:28:42 Suvi Haapalehto

Kyllä toi tekninen seuranta heti sen hoidon jälkeen on tosi tärkeä, koska silloin periaatteessa pystytään vielä korjaamaan, jos siellä jotain puutteita tulee. Eli yleensähän se tehdään vuosi ennallistamisen jälkeen, kevättulvien aikaan tai sen jälkeen, jolloin näkee sen veden liikkeen siellä suolla. Tärkeämpi seuranta seurataan yhdellä kuviolla tai suolla. Siinä pitää olla myös perusteet ja vertailukohta, mihin sitä tehdään. Itse seuranta ei tuota sitä välttämättä haluttua aineistoa tai voi johtaa väärin lopputuloksiin. Sen takia meidän valtakunnallinen seurantaverkostomme on äärimmäisen hyvä. Siihen on päädytty sen takia, kun todettiin alkuvaiheessa 2000-luvulla, että nämä erilaiset seurantatavat eri hankkeissa ei tuota oikeasti vaikuttavaa tulosta. Periaatteessa tämä valtakunnallinen verkosto olisi ihan hyvin levitettävissä myös yksityisille maille, joka tarkoittaisi sitä, että siellä ei olisi jokaisella kohteella, vaan olisi suotyyppikohtaisia ja aluekohtainen kattavuus. Olemassa oleva verkosto.

 

00:30:03 Arttu Käyhkö

Hei kiitoksia Suvi Haapalehto, Rauli Perkiö ja Anna Laine-Petäjäkangas tästä erinomaisesta keskustelusta kohteen valintaan liittyen. Jäikö jotain kysymättä, jotain sanomatta? Nyt on vielä hetki.

 

00:30:20 Suvi Haapalehto

Mehän olimme aika yksimielisiä.

 

00:30:23 Anna Laine-Petäjäkangas

Ei saatu kovaa riitaa aikaiseksi.

 

00:30:24 Rauli Perkiö

Aihe on niin laaja ja monipuolinen, että kyllähän tästä viikko puhutaan ennen kuin edes kunnolla vielä lämmetään aiheeseen, mutta jos ajatellaan tiiviimpää asiaa, niin tässä tuli ihan hyvin mun mielestä esille.

 

00:30:40 Arttu Käyhkö

Hyvä. Sitten lämmin kiitos asiantuntijavieraille. Lämmin kiitos kaikille kuuntelijoille. Toivottavasti tästä oli teille iloa ja saitte arvokasta lisätietoa. Tässä kohtaa oikein hyvää päivän jatkoa kaikille.

1
00:00:02,520 –> 00:00:06,280
Maisemakuvaa suosta, metsästä ja lammesta. Otsikko, jossa lukee.
Miten metsäojitetun suon ennallistaminen suunnitellaan?

2
00:00:09,520 –> 00:00:14,280
Rauli Perkiö sanoo: Ennallistamisen suunnittelussa soilla on
vähän enemmän –

3
00:00:14,280 –> 00:00:16,920
Rauli Perkiö istuu tuolilla toimistossa ja sanoo:
huomioitavia asioita kuin monessa muussa, –

4
00:00:16,920 –> 00:00:19,960
Rauli Perkiö sanoo: vaikka nyt metsätalouden toimenpiteessä.

5
00:00:19,960 –> 00:00:23,360
Rauli Perkiö sanoo: Eli ensin täytyy määritellä se tavoite,
mihin pyritään.

6
00:00:23,360 –> 00:00:27,400
Rauli Perkiö sanoo: Suunnitelman sisältö ja toteutus voi
vaihdella huomattavastikin sen mukaan, –

7
00:00:27,400 –> 00:00:32,600
Maisemavideo taustalla, jossa kaivinkone liikkuu suoalueella.
Rauli Perkiö sanoo: onko tavoitteena esimerkiksi suon alkuperäisen lajiston palauttaminen –

8
00:00:32,600 –> 00:00:36,280
Video, jossa puun runko kelluu suo-ojassa.
Rauli Perkiö sanoo: vai onko se enemmän vesiensuojelupainotteista –

9
00:00:36,280 –> 00:00:40,400
Rauli Perkiö sanoo: vai pyritäänkö esimerkiksi
hiilensidonnan maksimoimiseen.

10
00:00:40,480 –> 00:00:44,200
Rauli Perkiö sanoo: Tavoite on selvillä, niin tiedetään
mihin pyritään, –

11
00:00:44,200 –> 00:00:47,440
Rauli Perkiö sanoo: niin katsotaan ne haittavaikutukset,
että miten ne eliminoidaan.

12
00:00:47,440 –> 00:00:53,120
Rauli Perkiö katsoo kannettavan tietokoneen näyttöä ja sanoo:
sitten alkaa se yksityiskohtaisempi suunnittelu, miten lopputulokseen päästään.

13
00:00:53,120 –> 00:00:56,200
Rauli Perkiö sanoo: Miten paljon patoja mihinkin ja –

14
00:00:56,200 –> 00:00:59,920
Rauli Perkiö sanoo: miten tarvittaessa vesiä
ohjaillaan alueella.

15
00:00:59,920 –> 00:01:04,400
Rauli Perkiö katsoo tietokoneen ruutua ja sanoo: Ennallistamisen suunnitteluhan
on siitä hieman poikkeava työlaji, –

16
00:01:04,400 –> 00:01:08,640
Rauli Perkiö sanoo: että tähän ei valmiita pakettiratkaisuja ole.

17
00:01:08,640 –> 00:01:12,920
Rauli Perkiö sanoo: Ei ole niitä Hangosta Utsjoelle
sovellettavia yleisluontoisia ohjeita, –

18
00:01:12,920 –> 00:01:15,720
Rauli Perkiö sanoo: vaan se on tarvittaessa ojakohtaista.

19
00:01:15,720 –> 00:01:22,440
Kuva paperisesta kuviokartasta. Rauli Perkiö sanoo: Soiden ennallistamissuunnitelmassa on
yksityiskohtaisetkin toteutusohjeet –

20
00:01:22,440 –> 00:01:24,160
Rauli Perkiö sanoo: sekä puuston käsittelyn, –

21
00:01:24,160 –> 00:01:28,640
Rauli Perkiö sanoo: että ojien tukkimisen ja
patoamisen suhteen.

22
00:01:28,640 –> 00:01:31,200
Rauli Perkiö käyttää tietokonetta ja sanoo: Tietysti täytyy olla tiedossa se, –

23
00:01:31,200 –> 00:01:34,880
Rauli Perkiö sanoo: että mitä esimerkiksi
uhanalaista lajistoa on missäkin –

24
00:01:34,880 –> 00:01:36,680
Rauli Perkiö sanoo: ja miten ne kierretään.

25
00:01:36,680 –> 00:01:39,080
Rauli Perkiö sanoo: Suunnittelijan apuvälineet, –

26
00:01:39,080 –> 00:01:41,880
Rauli Perkiö sanoo: tai voisi sanoa,
ettei ne ole edes apuvälineitä

27
00:01:41,880 –> 00:01:43,200
Rauli Perkiö sanoo: vaan välttämättömyyksiä –

28
00:01:43,200 –> 00:01:48,360
Rauli Perkiö sanoo: on tietysti ihan perus metsävaratiedot
ennallistettavasta alueesta.

29
00:01:48,360 –> 00:01:53,360
Rauli Perkiö sanoo: Sen lisäksi tiedot valuma-alueesta, vesien
luontaisista virtauksista ja –

30
00:01:53,360 –> 00:01:57,840
Rauli Perkiö sanoo: erityisesti se maanpinnan kaltevuus,
mihin päin se suo viettää.

31
00:01:57,840 –> 00:02:00,600
Rauli Perkiö sanoo: Se on oikeastaan se kaikkein olennaisin.

32
00:02:00,600 –> 00:02:05,480
Rauli Perkiö katsoo tietokoneelta karttaa: Tiivistetysti ennallistaminen
vaatii paljon työvaiheita, –

33
00:02:05,480 –> 00:02:07,960
Rauli Perkiö sanoo: vähän yksityiskohtaisempaa suunnittelua.

34
00:02:07,960 –> 00:02:10,560
Maisemavideo taustalla, jossa kaivinkone kaivaa suoalueella.
Rauli Perkiö sanoo: Ja totta kai siinä kaikessa on myös raha rajoitteena, –

35
00:02:10,560 –> 00:02:13,840
Rauli Perkiö sanoo: mitä voi tehdä ja paljonko aikaa käyttää.

36
00:02:13,840 –> 00:02:16,440
Rauli Perkiö sanoo: Lopputulosta ajatellen
tärkeintä olisi se, –

37
00:02:16,440 –> 00:02:22,320
Rauli Perkiö sanoo: että ennallistamisen seurauksena meillä
on kohti luonnontilaa palautuva –

38
00:02:22,320 –> 00:02:27,840
Maisemakuva luonnontilaisesta avosuosta. Rauli Perkiö sanoo:
vesitaloudellinen hyvä kokonaisuus eli tavoite on ennallistaa suo.

39
00:02:27,840 –> 00:02:33,480
Taustalla video padolla tukitusta ojasta. Rauli Perkiö sanoo:
Tavoite ei ole vain tukkia siellä ojia tai tehdä toimenpiteitä.

40
00:02:33,480 –> 00:02:36,600
Taustalla video, jossa kaivinkone tukkimassa ojaa.
Rauli Perkiö sanoo: Lopputulos on se tärkein, ei se tekeminen.

41
00:02:36,600 –> 00:02:40,080
Rauli Perkiö sanoo: Yleisellä tasolla monesti kuultu
kysymys on se, –

42
00:02:40,080 –> 00:02:43,160
Rauli Perkiö sanoo: että miksi soita pitää ennallistaa.

43
00:02:43,160 –> 00:02:46,480
Maisemakuvaa suoalueen umpeutuneesta ojasta. Rauli Perkiö sanoo:
Kyllähän ne ojat siellä umpeutuu aikanaan itsekseenkin –

44
00:02:46,480 –> 00:02:51,760
Rauli Perkiö sanoo: ja kyllähän ojiin rahkasammalta kasvaa,
jos ei niitä auki perata.

45
00:02:51,760 –> 00:02:57,840
Rauli Perkiö sanoo: Mutta sillä ei ole vielä oikeastaan muuta
vaikutusta suohon kuin se, –

46
00:02:57,840 –> 00:03:00,840
Rauli Perkiö sanoo: että puuntuotantokyky laskee entisestään.

47
00:03:00,840 –> 00:03:02,680
Rauli Perkiö sanoo: Eli ekologia- ja vesitalouteen, –

48
00:03:02,680 –> 00:03:06,840
Rauli Perkiö sanoo: sillä ojassa olevalla
irrallisella rahkasammaleella –

49
00:03:06,840 –> 00:03:10,200
Rauli Perkiö sanoo: ei kovin kummoista vaikutusta ole.

50
00:03:10,200 –> 00:03:12,440
Kaivinkone töissä suolla.
Rauli Perkiö sanoo: Se on vedenkululle ehkä pieni hidaste, –

51
00:03:12,440 –> 00:03:14,440
Rauli Perkiö sanoo: mutta se ei ole sellainen varastoiva este –

52
00:03:14,440 –> 00:03:15,960
Rauli Perkiö sanoo: kuin suolla turve on.

53
00:03:15,960 –> 00:03:19,680
Rauli Perkiö sanoo: Joskus olen karkealla tasolla
hiukan liioitellen kertonutkin, –

54
00:03:19,680 –> 00:03:22,880
Rauli Perkiö sanoo: että tukkeutunut metsäoja
vastaa vedenpidätyskyvyltään –

55
00:03:22,880 –> 00:03:28,000
Rauli Perkiö sanoo: mattoharjaa ja ennallistettu tai
luonnontilainen suo vastaa pesusientä.

56
00:03:29,880 –> 00:03:32,000
Valkoinen tausta johon ilmestyy verkkosivun url-osoite:
https:// sites.uef.fi/turvahiili/ ja loppumusiikki.

00:00:09 Arttu Käyhkö

Tervetuloa kuuntelemaan Turvahiili-podcastia. Podcast-sarjassa sukellamme syvälle soiden ennallistamisen saloihin ja käsittelemme muun muassa sitä, mitä soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa. Lisäksi jaamme uusimpia tutkimustuloksia ja käytännön neuvoja ennallistamistyöhön; miten valitaan hyvä kohde soiden ennallistamiselle ja miten ennallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan käytännössä? Toimittajana tässä podcast-sarjassa toimii Arttu Käyhkö viestintätoimisto Rookie Communications Oy:stä.

Tänään teemana on: miten ennallistaminen suunnitellaan ja asiantuntijavieraana ovat luonnonhoidon asiantuntija Rauli Perkiö Tornatorista, ennallistamisasiantuntija Matias Virta Tapiosta ja toimitusjohtaja Matti Aalto Aallokas Oy:stä. Tervetuloa ja otetaan alkuun vielä kertaalleen lyhyt esittelykierros. Kertokaa lyhyesti kuka olette ja miten ennallistaminen liittyy omaan työhönne. Aloitetaan Matista. Ole hyvä.

 

00:01:06 Matti Aalto

Joo tosiaan kiitos, Matti Aalto, olen ja luonto- ja ympäristöalan yrittäjä. Kymmenen vuotta toiminut yrittäjänä ja ennallistaminen on meillä yksi pääosa tätä meidän työtämme, että tehdään suunnitelmia ja sitten ennallistamistyön maastovalvontoja. Lisäksi tehdään luontoselvityksiä muun muassa. Ensimmäiset ennallistamistyöt jo ennen tätä yrittäjäaikaa tehnyt, vuonna 2011 aloittelin käsityönä pitämään talkoita ja semmoisia. Käsityöpatoja on parisataa kappaletta ollut mukana tekemässä ja sitten nyt viimeiset viisi vuotta niin on ollut näitä Helmi-ohjelman rahoituksia, niin on päästy sitten noita konetöitäkin oikeasti. Aika nopeastikin suunnitelmat alusta ja sitten ihan toteutukseen niin tekemään ja kymmenkunta projektia on sitten alusta loppuun vedetty semmoisia.

 

00:01:57 Arttu Käyhkö

Hienoa. Tervetuloa paljon Matti. Ja Matias Virta Tapiosta, tervetuloa.

 

00:02:02 Matias Virta

Kiitos vaan. Tosissaan Matias Virta ja työskennellyt nyt Tapiossa vuoden verran ennallistamisasiantuntijana. Ja no omassa työssä nyt pääsee ihan käytännön tasolla sitten suunnittelemaan näitä ennallistamisia ja sitten vesien palautuksia suojelusoille Helmi-ohjelman puitteissa ja sitten näiden lisäksi kaikenlaisia selvitystöitä ennallistamisesta muun muassa.

 

00:02:32 Arttu Käyhkö

Ja Rauli.

 

00:02:34 Rauli Perkiö

Joo, kiitos Rauli Perkiö Tornatorista, luonnonhoidon asiantuntija. Mulla on työnkuvassa Tornatorin monimuotoisuusohjelman toteutuksesta vastaaminen eli meillä on yhtiössä ihan määritellyt tavoitteet sekä soiden ennallistamiselle että muille luonnonhoitokohteille ja niitä viedään sitten suunnitellen eteenpäin ja paljon yhteistyössä monen muun tahon kanssa tehden. Ennallistamisen kanssa on nyt semmoisen reilu parikymmentä vuotta ollut tekemisissä, että ihan uusi asia tämä ei ole.

 

00:03:09 Arttu Käyhkö

Hyvä.Hei, otetaan pieni lämmittelykierros. Tässä on nimittäin tuota tän keskustelun ajankohta on, kun tätä käydään, niin 21.8.2024, mikä tarkoittaa, että EU on hyväksynyt juuri kesäkuussa ennallistamisasetuksen ja se on astunut voimaan Suomessa 18.08.2024 eli kolme päivää sitten. Niin tuota, millaisia ajatuksia tämä niin kun herättää, se on ollut Suomessa pikkusen niin kuin ristiriitainen teema. Suomi vastusti tätä omista syistään ja muuta, mutta tuota aloitetaan Matista niin mitä ajatuksia nämä kesän tapahtumat on sinussa herättänyt?

 

00:03:51 Matti Aalto

No joo, kyllä sitten tietenkin sillä lailla positiivista, että hyvä että ennallistamista aletaan tekemään ja kyllä se varmasti tässä pikkuhiljaa alkaa lisääntyä, että ei mitään ihan kertaloikkaa varmaankaan tule, että tässä nyt sitten tulee kansallinen toimeenpano, suunnitellaan, että miten se, miten se kansallisesti toimeenpannaan sitten tää ennallistamisasetus ja siinä on aika paljon sitten kansallista liikkumavaraa, että sitä nyt on aika vaikea sillä lailla ennakoida, että mitä sitten tuleman pitää. Mutta onhan se selvää, että kansainvälinen ilmapiiri ja EU:n ilmapiiri on siihen suuntaan, että kyllä nää ilman muuta tulee lisääntymään, nää ennallistamishommat. Ja tietenkin tässä nyt luontokato kiihtyy ja ilmastonmuutoskin vielä kiihtyy tässä vaiheessa, että ihmisten kuluttaminen on aika kovalla tasolla, että totta kai myös niin kun luontokohteiden säästäminen on sitten tärkeässä roolissa tässä. Ei tuhota lisää, että ei tehdä lisää ennallistamista itsellemme, niin se tulee tässä tietysti mieleen myös, että se on tärkein pointti.

 

00:05:02 Arttu Käyhkö

Miten Matias, miltä kantilta sinä olet keskustelua seurannut?

 

00:05:07 Matias Virta

Joo, kyllähän tässä ollaan kesän aikana seurattu draaman kaarta suurella mielenkiinnolla täällä meillä ja kyllähän tässä nyt yleinen ilmapiiri on, että luonto voittanut ja tästä nyt kun kansallista toteutussuunnitelmaa päästään suunnittelemaan, niin siinä sitten varmasti selkenee, että miten tämä todellisuudessa sitten tulee näkymään meidän kaikkien töissä.

 

00:05:41 Arttu Käyhkö

Joo ja tässä on tosiaan pari vuotta, jos en muista ihan väärin, niin aikaa funtsia, että mitä se nyt käytännössä sitten Suomessa tarkoittaa? Miten Rauli, millaisten kuulolaitteiden läpi sinä olet tätä kuunnellut?

 

00:05:56 Rauli Perkiö

No näin aiheesta ainakin asiaa on ollut ja kyllähän monimuotoisuuden turvaaminen meilläkin yhtiössä nähdään hyvänä ja tarpeellisena asiana ja sillähän tässä on monimuotoisuusohjelmaa tehty jo kolmisen vuotta, että ollaan voisi sanoa pikkaisen niin kuin etukenossa lähdetty asiaan, että tietysti sitten paljon mietityttää se, että kun tämä kansallinen toimeenpano tulee, että mitä se ennallistaminen käytännössä merkitsee ja miten se on käytännössä tehtävä? Ja miten sitä mitataan eli siinä on tosi paljon tämmöisiä aika avoimena olevia asioita, että se kyseinen sana voi merkitä oikeastaan mitä tahansa, sen näkee sitten.

 

00:06:43 Arttu Käyhkö

Joo, hyvä. Hei, sitten mennään päivän varsinaiseen epistolaan eli miten suon ennallistaminen suunnitellaan? Niin lähdetään ihan yleistasolta liikkeelle, että mitä suunnittelussa tulisi ottaa huomioon? Aloita, Matias.

 

00:07:00 Matias Virta

No joo no, kyllähän tämä suunnittelu hyvin pitkälti aina pitää tehdä case by case-periaatteella. Suomessa suotyyppejä on se kolmisenkymmentä ja jokainen niistä on erilainen, niin kyllä se pitää aina huomioida ne kyseisen kohteen ominaispiirteet ja sitten tehdä suunnitelma sen mukaan.

 

00:07:30 Arttu Käyhkö

Hyvä. Rauli jatkaa siitä.

 

00:07:34 Rauli Perkiö

Joo, hyvin otit Matias ton olennaisen esille ja nyt, kun ennallistaminen on laajentunut suojelualueilta myös talousmetsiin, niin paljonhan suunnitelmassa täytyy kartoittaa myös sitä, että mitkä on tilaajan ja maanomistajan tavoitteet ja mitkä ovat rajoitteet. Ja sitten työaikaa kuluu siihen, kun yhteensovitetaan tämä niin kuin parhaan ekologisen tuloksen saamiseksi. Täysin 0–100 asteikolla joudutaan liikkumaan, että ei ole sellaista yksiselitteistä tehdään näin tai tehdään noin, mutta huomioitavia asioita aiheessa on paljon.

 

00:08:16 Arttu Käyhkö

Joo.Mites Matti?

 

00:08:18 Matti Aalto

Joo kyllä, kyllä, että just näin. Lähinnä maanomistajan tavoitteet ja sitten myös ne naapurimaanomistajat. Usein ollaan sen verran pienillä palstoilla liikkeellä, monenkin maanomistajan alueilla, jos on kiinnostunut ennallistamisesta, niin se kiinnostuneen palsta voi olla aika pienikin, että sitten pitää huomioida, että se vesi ei nouse sinne naapurimaille, mutta yleensä näissä minun kohteissa on ainakin ollut, että sitten siinä itse ennallistettavalla palstalla pyritään nostamaan mahdollisimman korkealle se vesi ja on ollut sitten nää luonto- ja ilmasto- ja vesiensuojelulliset tavoitteet näissä niin kuin päähommana, mutta niin kuin Rauli sanoi, niin totta kai näitä myös niin kuin metsätalousmailla tehdään ja sitten otetaan ne metsätalousasiat huomioon, että siellä voi myös jatkossa metsätaloutta harjoittaa, että kyllä siinä tietysti paljon on huomioitavaa.

 

00:09:06 Arttu Käyhkö

Mikä siinä on niin kuin lähtökohtaisesti käytte keskustelua maanomistajien kanssa, niin suhtautuminen aiheeseen? Onko vielä paljon ennakkoluuloja, väärää tietoa ja muuta vai onko heillä periaatteessa nyt aika hyvä käsitys asiasta ja suhtautuvatko he lähtökohtaisesti myötämielisesti tähän asiaan? Vaihteleeko tämä tosi paljon? Mitä mieltä Matias on?

 

00:09:30 Matias Virta

No joo. Tossa varsinkin noille suojelusoille toteutettavien vesien palautusten yhteydessä, kun on keskusteltu naapurimaanomistajien kanssa, niin kyllähän siellä tiettyjä ennakkoluuloja tätä kohtaan on, mutta kyllä mä sanoisin, että lähtökohtaisesti ihmiset suhtautuvat aika positiivisesti näihin ennallistamis- ja vesienpalautustöihin. Varsinkin juuri, kun suojelusoille vettä palautettaessa, siinä on loppupeleissä hyvin hankala nähdä mitään negatiivisia puolia, kun se ei omille maillekaan hirveästi vaikuta. Monestihan näissä tulee vielä vastaan se, että naapurikiinteistöllä sinne suojelusuolle päin mentäessä on tällainen heikkokasvuinen vaihettumisvyöhyke, niin se on sitten aika monesti neuvoteltavissa, missä määrin tämä alue saa vettyä. Kompromisseja toivotaan saavutettavan ja kyllä aika usein päädytään parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun.

 

00:10:43 Arttu Käyhkö

Hyvä. Onko Matilla tai Raulilla tähän omakohtaisia kokemuksia tai näkemyksiä vielä lisäksi?

 

00:10:50 Matti Aalto

No voisin sitä sen verran täydentää, että mä oon toiminut enemmän näillä pienillä palstoilla, joten naapurimaanomistajia voi olla niin paljon, ettei välttämättä edes tiedä, kuka siellä on. Se on kyllä sillä lailla hidastava tekijä. Oikeastaan, jos saa yhteyden siihen maanomistajaan, niin usein suhtautuminen on ihan myönteistä, kun asiasta keskustellaan. Mutta kaikenlaisia mielipiteitä tietysti mahtuu mukaan, eikä tämä ennallistamisasia ole niin laajalle levinnyt, että kaikki siitä tietäisivät. Usein kyllä käytännössä käy niin, ettei tule edes otettua yhteyttä kaikkiin naapurimaanomistajiin. Sen sijaan toimenpiteet suunnitellaan niin, että niitä vaikutuksia ei tule sinne naapurimaanomistajien maille.

 

00:11:35 Rauli Perkiö

Omakohtaisia kokemuksia on vähemmän. Tälleen yhtiön mailla, kun toimii isolla tilakoolla, niin niitä tilanteita, että naapurille edes teoriassa koituisi mitään vaikutuksia, niitä tulee äärimmäisen harvoin. Silloinkin ne vaikutukset pystytään monesti ehkäisemään eli emme tietenkään laske tulvaa naapurin maille toimiessa. Mutta tuo, mitä Matti ja Matias sanoitte, on aika oleellinen asia nimenomaan soiden ennallistamisessa, koska siinä se toimenpide ei rajoitu pelkästään käsiteltävälle metsikkökuviolle, kuten normaalissa metsänhoidossa, vaan vaikutukset suolla, riippuen tietysti korkeusvaihteluista ja muista, kantaa suolla hyvinkin pitkälle.

 

00:12:26 Arttu Käyhkö

Tätä haluan painottaa vielä sen verran, että tässä Turvahiili-hankkeessa luupissa ovat nimenomaan nämä karumman tyyppiset suot. Näitä suotyyppejä on tosiaan kymmeniä ja kymmeniä, niin ennen kaikkea karut suoympäristöt ovat tässä se, mihin huomio lähtökohtaisesti kiinnittyy. Suon ennallistaminenhan saa alussa liikkeelle ravinteita ja kiintoaineita. Miten tätä pystytään ja voidaan ja pitää ottaa huomioon suunnitelmia tehdessä? Aloitetaan vaikka Raulista.

 

00:13:02 Rauli Perkiö

Joo, kaikki toiminta, missä maan pintaa tai maaperää käsitellään, vapauttaa alkuun jonkin verran ravinteita, oli se tavoite mikä tahansa. Mutta suon ennallistamista ajatellen itse toimenpide on laajuudessaan jättimäinen vesiensuojelutoimenpide. Mistä alkuunsa tietysti maan pintaa käsiteltäessä voi ravinteita päästä, mutta niitähän pääsisi jatkuvasti sieltä avoimena olevalta ojalta pidemmän ajan päässä eli jotain vähän tapahtuu aluksi, pitkällä aikavälillä lopputulos on hyvä. Tämä huomioidaan toimenpiteiden suunnittelussa esimerkiksi tekemällä riittävät toimenpiteet, esimerkiksi patojen määrän ja järeys sellaisia, että ne eivät purkaannu sieltä edes kevättulvan aikana. Ettei tule vahinkoja tässä suhteessa.

 

00:14:05 Matti Aalto

Joo, juuri tuohon patojen järeyteen kanssa kiinnittäisin huomiota että ne padot on sellaisia, että vesi tosiaan nousee sieltä ojasta sinne ojan ulkopuolelle ja menee siellä pintavalutuksessa koskemattomalla maaperällä jonkun matkaa. Siellä se sitten puhdistaa niitä alussa tulevia vesistöpäästöjä, ettei käy sillä lailla, että on ollut aluksi vaan jyrkkä oja ja sitten vain kaavitaan sitä umpeen ja tulee sellainen loiva mutainen oja, joka sitten valuu veteen. Vaan tarpeeksi järeitä patoja sinne tarpeeksi tiuhaan, että vesi nousee sinne ojan ulkopuolelle, pysähtyy ja ehtii laskeutua kiintoaines ja kasvillisuus käyttää ravinteita.

 

00:14:47 Arttu Käyhkö

Kun ympäristövaikutukset tosiaan voivat alkuvaiheessa olla jopa negatiivisia ja vaikuttavuus haetaan sitten pitkällä aikavälillä, niin miten tämä näyttäytyy, Matias? Onko sinulla kokemusta tai näkemystä siitä, onko tämä siinä keskustelussa maanomistajan kanssa sellainen asia, jota joutuu erikseen painottamaan? Vai onko se katse siellä puolella pöytää riittävän kaukana?

 

00:15:16 Matias Virta

No kyllä, kyllähän sitä joutuu jossain määrin perustelemaan, kun ihmiset kuitenkin lähtökohtaisesti miettivät asioita aika lyhyellä aikajänteellä. Ja nämä soiden ennallistamisen vaikkapa positiiviset vesistövaikutukset tulee sitten jossain noin kahdenkymmenen vuoden kohdalla vasta näkyviin, että ollaan palauduttu sinne luonnontilaisen suon vesistöpäästömäärien tasolle. Se on pitkä aikaväli, mutta se on kuitenkin sitten nettopositiivinen vaikutus verrattuna tähän jatkuvaan ojituslisän pääsemiseen vesistöihin sieltä suolta.

 

00:15:57 Arttu Käyhkö

Hyvä. Hei mennään sitten vielä konkreettisempaan suuntaan. Mitä tällainen suunnitelma käytännössä sisältää, missä se tehdään? Onko se enemmän toimistopöydän ääressä vai kenties siellä kohteella vai sekä että? Matti, mitä se duuni on?

 

00:16:19 Matti Aalto

Mä voin aloitella. Tässä varmasti on monenlaisia tapoja, mutta koulutuksia tähän alaan on ollut suht vähän, joten se on vähän kukin itse oppinutta tai joltain kokeneemmalta oppinut nämä tavat. Aloitan ensimmäisenä tuosta korkeusmallista, mikä on vapaata aineistoa Maanmittauslaitokselta, vaikka karttapaikka.fi:stä saa ladattua korkeusmallin, mistä saa hyvin tarkkaan nuo maanpinnan korkeudet tietoon. Sen pystyy sitten omaan paikkatieto-ohjelmaan lataamaan sieltä. Vaikka Q-GIS on ilmainen ohjelma, jota voi kokeilla. Sieltä pystyy katsomaan korkeusasemat ja sen perusteella katsomaan ne patojen paikat ja minne ne kannattaa sijoitella. Kun tämä on tehty, menen maastoon yleensä keväällä. Kevättulvan aikaan on hyvä mennä maastoon, koska vesi on korkealla ja silloin näkee todellisen vesivaaituksen siinä ennen ennallistamista tilanteessa. Sitten voi katella, että onko ne osunut oikeisiin kohtiin ne tietokonetyönä tehdyt patopaikat ja missä siellä on ojanpenkoilla maita, että voisi kaapia sitä ojaa kokonaankin umpeen. Monesti käy niin, että ojanpenkkamaat on lahonnut sieltä taivaan tuuliin ja turve on kaivettu ojasta siihen penkalle, jolloin se on alkanut lahota, eikä sitä ole enää millä täyttää sitä ojaa. Tällöin pitää tehdä lampareita ja kumpareita eli niitä patoja. Mutta sitten toisinaan on sitä maata siellä penkalla ja sillä voi sitten täyttää sitä ojaa. Maastossa katsotaan myös kaivinkoneen ajoreittejä ja puustoa, että kaadetaanko puustoa vai säästetäänkö sitä.

 

00:18:14 Arttu Käyhkö

Hyvä. Mitä muuta suunnitelma sisältää? Onko Rauli, Matias, niin tuleeko siinä teiltä jo kootusti kaikki?

 

00:18:23 Rauli Perkiö

Matti antoi hyvän tiivistelmän ja kommentoin, että emme ole varmaan ennen olleet edes yhteyksissä, mutta toisistamme tietämättä on tehty tätä samaa asiaa. Hän kuvasi hyvin esimerkiksi minun toimintamallini. Ainakaan tässä nyt kaksi kärpästä ei ole väärässä. Tietysti tohon alkuun voin lisätä sen, että korkeusmallin ja kuviotietojen avulla määritetään se, että lähdetäänkö ylipäätään ehdotettua suota ennallistamaan. Eli täytyy jossain välissä tehdä päätös, että tehdäänkö tämä suo. Tuleeko siitä mahdollisia kasvutappioita ja jos tulee, niin minkä verran? Entä mikä on esimerkiksi maanomistajan tahtotila: uhrataanko tuottavaa metsää ennallistamiseen vai ei? Jos sitä metsää menee, niin kuinka paljon? Muuten kyllä tapahtumaketju oli hyvinkin kuvatun lainen eli paljon koneella pystyy tekemään, mutta ilman maastotarkastuksia ei kyllä hyvää tule.

 

00:19:32 Matias Virta

Joo, kolmas kärpänen on kyllä hyvin samoilla linjoilla, että kuulosti erittäin tutulta tämä toimintamalli. Ensin tehdään toimistotyönä paikkatietopohjainen ennakkosuunnitelma ja siinä kartoitetaan jo mahdollisia rakenteiden paikkoja ja ojien tukkimista. Sitten käydään maastossa. Me Tapiossa käymme maastossa tarkkuus-GPS-laitteen ja taso-laserien kanssa vaaitsemassa tukittavia ojalinjoja ja kuivavaroja naapurikiinteistölle, jos paikkatietopohjaisesti on näyttänyt siltä, että niitä tarvitsee varmistella tarkemmin. Näiden maastossa tehtyjen havaintojen perusteella viilataan ennakkosuunnitelma lopulliseen muotoonsa.

 

00:20:24 Arttu Käyhkö

Miten, ennen kuin istutaan maanomistajan kanssa, onko tietyllä tavalla suunnittelu jo siinä vaiheessa, että siellä on joku raaka sapluuna siitä, että tätä tämä tulisi tarkoittamaan? Vai mennäänkö ihan niin, että ennen kuin lähdetään tutkimaan enempää, niin otetaan maanomistaja heti mukaan ja haistellaan vähän, olisiko tämä lähtökohtaisesti mahdollista ja mikä on suhtautuminen siellä päässä?

 

00:20:49 Matti Aalto

No kyllä, ainakin minulla se tulee sieltä maanomistajalta tietysti ne yhteydenotot, että se maanomistaja, joka ehdottaa sitä, on lähtökohtaisesti kiinnostunut. Kyllä sitten semmoisille kohteille mennään. Jos joku ehdottelee toisten maille satunnaisesti, että mennään ennallistamaan, niin se on aika työläs lähteä kyselemään niitä maanomistajien lupia ja semmoiset projektit jäävät kyllä kesken. Kun maanomistaja ottaa yhteyttä, niin katsotaan se paikka paikkatieto-hommana ja yleensä vaikuttaa siltä, että sen pystyy ennallistamaan, mutta joskus voi olla esimerkiksi, että ei pysty ilman semmoisia naapurimaanomistajavaikutuksia, sitten tekemään sitä ennallistamista, että sitten sitä ei kannata välttämättä lähteä toteuttamaankaan.

 

00:21:34 Arttu Käyhkö

Mites Matias? Anteeksi joo sano vaan.

 

00:21:38 Matti Aalto

Niin, meinasin sanoa vielä siitä, ettei unohdu, että nythän noita vanhoja ilmakuvia on hyvin saatavilla myös vaikka Paikkatietoikkuna-palvelusta. Sieltä voi katsella vanhoja ilmakuvia, usein jopa 50-luvulta. Niistä voi vähän katsoa, minkälainen suo on ollut. Usein se on ollut joko kevyesti ojitettu tai vielä ojittamaton, niin voi katsella, minkälainen se on joskus ollut. Mutta välttämättä ei tarvitse tavoitella sitä tilaa, mikä se on ollut luontaisesti, koska muutokset voivat olla niin suuria, että ei enää päästä siihen tilaan. Pitää vain pyrkiä kohti positiivisia luonto-, ilmasto- ja vesistövaikutuksia muuten. Ennallistaminen ei tarkoita sitä, että pyrittäisiin välttämättä juuri siihen tilaan, mikä se on joskus luontaisesti ollut.

 

00:22:28 Arttu Käyhkö

Matiaksella oli kättä pystyssä?

 

00:22:30 Matias Virta

Joo, olin vaan sanomassa, että samalla tavalla kuin Matilla, niin meilläkin tilaustyönä, kun näitä hommia tehdään, niin aloite tulee sieltä maanomistajalta. Ja sitten totta kai tilaaja eli maanomistaja on mukana jokaisessa suunnitteluvaiheessa. Ennakkosuunnitelmat hyväksytetään hänellä tai esitellään hänelle ja sitten otetaan kommentit vastaan. Mahdollisuuksien puitteissa pyydetään myös mukaan maastoon, että tarkastellaan yhdessä siellä paikan päällä. Ja koko ajan kuunnellaan maanomistajan toiveita.

 

00:23:09 Arttu Käyhkö

Hyvä. Mitäs, jos mennään näihin menetelmiin vielä eli siellä on näitä; padot, ojien tukkiminen, vesienpalautus, tämän tyyppistä. Niin onko jotain muuta, jotain ehkä yleisesti ei ole tiedossa olevia menetelmiä, mitä ennallistamisen työssä käytetään? Rauli? Oliko ne siinä lueteltu vai onko siellä vielä kikkoja hihassa?

 

00:23:33 Rauli Perkiö

Joo, oli siinä lueteltu, mutta tietysti esimerkiksi patoja, erityyppisiä eri paikkoihin, niin niitähän on aika lailla loputon määrä, enemmän tai vähemmän kokeilemalla toimivaksi ja vähemmän toimiviksi testattu. Eli vaihtelu tulee tässä toimenpiteessä juuri siitä, miten sen yhdenkin toimenpiteen tekee.

 

00:23:58 Arttu Käyhkö

Onko joku tietty vuodenaika mihin nämä käytännössä ajoittuu?

 

00:24:03 Rauli Perkiö

No, suunnittelutyö, kuten Matti sanoitkin, on paras tehdä tietysti korkeimman veden aikaan ja sitä voi tehdä sulan maan aikana muutenkin koska tahansa. Itse ojien tukkiminen on taas paras tehdä kantavimpaan aikaan, tässä loppukesästä tai syksystä. Osa kohteista on ollut vähäpuustoisia ja ne voivat olla niin pehmeitä, että siellä ei pysty tekemään kaivinkoneella mitään muuta kuin talvella roudan aikana. Silloinhan se tehdään talvella. Se on vähän työläämpi ja yksityiskohtaisempi suunniteltava ja ehkä jälki ei ole niin hyvä metriseen lumeen niitä patoja tehdessä kuin sulan maan aikana eli kesällä koitetaan tehdä. Se, milloin ei kaivinkonetta taas kovin mielellään suolle päästä, niin on just tämä alkukesän märkäaika. Eli ei ole tarkoitus tukkia sitä ojaa upottamalla kaivinkone sinne tulpaksi.

 

00:25:07 Arttu Käyhkö

Tulee vähän kalliiksi.

 

00:25:08 Rauli Perkiö

Joo kyllä ja se on myös ajatellen näitä vesistöpäästöjä, mistä oli puhe, niin totta kai parempi tehdä silloin aktiiviset toimenpiteet, kun vettä vähiten liikkuu.

 

00:25:20 Arttu Käyhkö

Joo. Matilla oli tähän vielä lisättäviä?

 

00:25:23 Matti Aalto

Joo, mä suosin myös sitä loppukesän kuivaan aikaan tehtävää ennallistamista, koska se on kyllä kaikkein selkeintä, silloin näkee mitä tekee, kun talvella sitä ei välttämättä niin näe. Noihin ennallistamismenetelmiin meinasin, että puuston poistohan on yksi menetelmä kanssa. Puustonkasvatusmielessähän näitä soita on ojitettu, että se puu lähtee siellä kasvamaan ja sitten, jos yritetään palauttaa luontaiseen tilaan, niin sieltä voidaan sitä puustoakin poistaa. Välttämättä se ei ole tarpeen eikä ole myöskään välttämättä tarpeen pyrkiä siihen, mikä se tilanne on joskus ollut, mutta etenkin tällaisilla yksipuolisilla karuilla soilla laajoja männiköitä voisi kyllä poistaakin. Niistä on vähän monenlaisia kokemuksia. Etenkin rehevillä soilla taas voi olla, että se lähtee kasvamaan koivupusikkoa. Mutta olisiko Raulilla ollut vielä tähän puuston poistoon enemmän kuin minulla? Mä oon vähän varovainen siinä yleensä, että en lähde poistamaan puustoa etukäteen. Mutta jos metsätalousmielessä toimitaan, niin siitä varmaan voi myös saada ihan tulojakin ennen kuin tukitaan.

 

00:26:33 Rauli Perkiö

Joo, kyllä karummillakin soilla monesti se ojitus on onnistunut ennallistamiskohteella osittain, eli sinne on puuta tullut enemmän kuin sitä luontaisesti siellä olisi, esimerkiksi vanhaan ilmakuvaan verrattuna, mutta se kasvukyky on kumminkin niin alhainen, että aktiivinen metsätalous ei kannata. Eli ollaan tämmöisessä tilanteessa, jolloin puuta on luonnontilaan nähden liikaa, mutta metsänkasvatukseen nähden liian vähän. Silloin ilmakuvasta saa sen mallin, että mihin pyritään. Karuilla soilla tuo vesominen ja muu ei ole ongelma, siellä on lähinnä ongelmana pehmeys talviaikanakin. Tänä päivänä on ihan positiivista vaikutusta tehnyt tähän asiaan tämä energiapuun lisääntynyt käyttö eli nyt on taloudellisesti kannattavaa tehdä ennallistamishakkuita semmoisilla kohteilla, missä ei vielä muutama vuosi sitten ollut. Siitä puusta saa sen verran paremman hinnan, että korjuu taas kannattaa. Ja kyllä se aika äkkiä tulee, jos sieltä muutama kymmenenkin mottia puuta irtoo, yli kolmekymmentä kuutiota, niin silloin aletaan olla helposti siinä tilanteessa, että kaivinkonetyökulut saadaan sillä hakkuutulolla katettua hyvin. Itse en rehevillä soilla juurikaan toimi eli siellä on, niin kuin Matti sanoitkin, niin puusto on oma asiansa ja ne ovat tietenkin haastavampia siinä suhteessa, että talousmetsissäkin täytyy tehdä valinta oikeasti puuta kasvavan kohteen jatkosta, että kasvatetaanko vai lähdetäänkö ennallistamaan. Karuilla soilla sitä ongelmaa ei juurikaan ole, koska se kasvatus ei ole kannattavaa.

 

00:28:30 Matti Aalto

Joo kyllä ne ovat näitä niin kuin luontokohteeksi päätettyjä tai luonnonsuojelualueita sitten yleensä.

 

00:28:36 Arttu Käyhkö

Hyvä. Mennään hei keskustelun lopuksi vielä työkalupakkiin, josta on tietysti jo tässä tullutkin muutamia menetelmiä, mitä siellä käytetään, mutta mitä Matiaksen repussa on, kun lähdet hommaa tekemään?

 

00:28:53 Matias Virta

No repussa, kun alussa kun lähtee toimistolle tekemään tätä suunnittelutyötä, niin kyllä siinä on läppäri ja sitten siellä Q-GIS asennettuna ja sinne sitten Maanmittauslaitokselta latailee avoimia paikkatietoaineistoja, korkeusmalleja, vinovalovarjostetta. Sitten nämä historialliset ilmakuvat, mistä onkin ollut puhetta, niin niistähän on erittäin suuri apu siinä kohteen historiatietojen kartoittamisessa. Ja no sitten kun tää paikkatietotarkastelu on tehty ja päästään sinne itse suolle, niin kumisaappaat ja tarkkuus-GPS.

 

00:29:31 Arttu Käyhkö

Hyttysmyrkky? Joo hyvä. Onko Matin ja Raulin repussa vielä jotain muuta?

 

00:29:43 Matti Aalto

No, kyllä se nykyisin älypuhelinaikana melkein on se älypuhelin, millä sitten katsoo karttaa ja ottaa kuvia. Ei siinä ihan hirveitä työkaluja sitten tarvita. Tuossa nyt tietysti, mitä ei ole vielä mainittu, niin näillä luontokohteilla myös lajiston osaamista tai luontotyyppiosaamista on hyvä olla jollain repussa, että saa katsottua, ettei tuhota arvokkaita luontokohteita.

 

00:30:15 Rauli Perkiö

Joo, toi oli ihan hyvä pointti, että ennallistaminenkin yhtä lailla siinä, luontokohde voi olla esimerkiksi joku rehevä lettolaikku siellä suojelualueella kuin talousmetsässäkin, tai suolla oleva lähde, niin silloin totta kai täytyy ne tunnistaa ja suunnitella toimenpiteet niin, ettei niitä ennallistamalla tärvätä. Mutta kyllä, paljon tästä läppäriltä pystyy juuri näillä Q-GIS:llä ja julkisesti saatavilla olevilla hyvillä aineistoilla suunnittelemaan sen alustavan suunnitelman. Itsellä on ehkä tossa karuilla soilla tänä päivänä mukana isommilla kohteilla myös dronea. Jos on vähäpuustoinen tai vähäpuustoiseksi hakattu suo, niin sillä pystyy ainakin suunnittelemaan maastotyön paljon tuottavammin, säästää jokusen kilometrin kävelyä. Kovin yksityiskohtaista tietoa sillä ei saa, mutta esimerkiksi navero-ojat tai jotkut vanhat piiloon jääneet täydennysojat ja tämmöiset tulevat ihan hyvinkin selville, mitkä taas vaikuttaa toteutukseen paljon ja mitä ei välttämättä millään tavalla ruudulla näe.

 

00:31:32 Matti Aalto

Ja drone on erittäin hyvä myös sitten siihen seurantaan, että ottaa jotain dronekuvia etukäteen niin sitten voi käydä ottaa jälkikäteen, että mihin se vesi on noussut ja sitten vaikka kymmenien vuosien päästä, että mitä siellä on luonnossa tapahtunut?

 

00:31:44 Arttu Käyhkö

Joo, tämä seurantahan on tietysti vielä niin kuin keskeinen elementti, totta kai, että onko se nyt sujunut niin kun pitää pitänyt ja tuliko jossain virheitä ja näin poispäin, niin kenen kontolla tämä on? Onko se sen toteuttajan vai jonkun muun tahon?

 

00:32:01 Matti Aalto

Vaihtelevasti, että kyllä mä ihan kiinnostuksesta olen käynyt kaikilla kohteilla, joita olen toteuttanut. Tärkein seurantajakso on siinä heti, kun vedet nousevat. Se seuraava kevättulva on paras käydä katsomassa, että siellä on kaikki rakenteet kestänyt. Joskus vesi voi nousta jo syksyllä niin korkealle, että se on maksimissaan, että silloinkin pääsee katsomaan, mutta hyvin pian yleensä näkee vedenpinnan nousut. Sitten voi tietysti tehdä tarkempia seurantoja, kuten vedenlaadun seurantoja ja muuta, mutta niitä ei tarvitse tehdä joka kohteella. Ne ovat lähinnä esimerkkikohteita tutkimusmielessä. Sitten kun koitetaan niitä tietoja laajentaa suuremmalle joukolle kohteita, joten kaikkia kohteita ei ole pakko seurata muuta kuin rakenteiden osalta.

 

00:32:51 Arttu Käyhkö

Liittyykö se nimenomaan näihin rakenteisiin se seuranta vai onko siinä jotain muita asioita, jotka nähdään, että tämä ei ole mennytkään ihan niin kuin oltiin alun perin arvioitu?

 

00:33:05 Matti Aalto

No, mä ajattelisin, että rakenteet ovat tärkein tietysti ja totta kai pitää varmistaa naapurimaat, että menikö se nyt sen suunnitelman mukaan, ettei vesi noussut sellaisille alueille, minne sitä ei haluttu. Ja sitten tietysti lajistoseurantaa voi tehdä, mutta se on semmoista, että sitä ei ole pakollista tehdä, jos ei ole kyseessä erityinen lajistokohde. Ei ole pakollista tehdä sitä joka kohteella. Se on hyvä, jos on esimerkkejä siitä, miten lajisto kehittyy ja kuvat ovat myös todella hyviä, silloin näkee, että palautuuko suo suoksi.

 

00:33:43 Arttu Käyhkö

Raulilla oli tähän lisättävää?

 

00:33:45 Rauli Perkiö

Meillä on suon ennallistamisesta kuitenkin aika hyvin tutkittua tietoa siitä, mitkä sen vaikutukset ovat noin isolla tasolla. Kuten Matti sanoit, niin ei tarvitse tehdä sitä joka suolla sitä asian todentamista. Eihän me jokaisella raivatulla taimikollakaan mitata metsän kasvun lisäystä, mutta kyllä teknisten töiden onnistumisen näkee silloin seuraavana tulva-aikana vasta. Tärkeämpää kuin se, kuka tekee, on se, missä se tehdään. Pääasiassa se on sopimuskysymys. Mutta ainakin itselleni on olennaista se, että mennään tekemään se sinne, missä se on nähdäkseni tarpeellisinta tai missä on ollut paikkoja, jotka ovat saaneet miettimään, että onnistuuko tämä vai ei. Tasaisella puuttomalla rämeellä olevaa kilometrin matalaa tukittua ojalinjaa ei välttämättä tarvitse kävellä joka kevät, mutta jos siellä onkin esimerkiksi paikkoja, joissa monen ojan vedet on yhdistynyt yhdeksi ja laskevat vesistöön tai muualle alemmas, niin siellä olevien rakenteiden ja patojen tarkastaminen on hyvin olennaista. Voidaan aikaisessa vaiheessa tehdä korjaavat toimenpiteet, jos tarvis on.

 

00:35:21 Arttu Käyhkö

Onko tähän loppuun vielä? Kiitos jo tässä kohtaa hyvästä keskustelusta ja arvokkaista näkökulmista, niin onko tähän loppuun vielä jotain, jota haluaisitte tähän ennallistamisen suunnitteluun liittyen niin tuoda esille, mitä en ole hoksannut kysyä?

 

00:35:41 Matti Aalto

No, voin vielä sanoa. Tuossa vähän viitattiin siihen, kuka tekee. Tosiaan kaivinkoneurakoitsijat tekevät yleensä, joskus voidaan käsityönäkin tehdä, mutta ne ovat sitten erikoiskohteita, joko tosi pehmeitä paikkoja tai ihan yksittäisiä patoja, jonne ei kannata kaivinkoneella ajaa. Mutta semmoisella kaivinkoneella, joka on metsä- tai suohommiin tarkoitettu, nämä hommat onnistuvat kyllä keneltä tahansa kaivinkonekuskilta. Ne eivät ole kovin vaikeita. Totta kai pitää katsoa perusasiat kuten, että pato tehdään riittävän järeäksi ja tiiviiksi, ja että padon alta kaavitaan vähän maata pois, jotta sinne ei jää juuria tai varvikkoa, jotta sinne tulee joku oikovirtaus padon alle. Kyllä siinä tarvitaan vähän alkuohjeita, mutta monilta kaivurikuskeilta onnistuu kyllä itsenäisestikin se työ.

 

00:36:46 Rauli Perkiö

Joo, voisin vielä nostaa esiin sen, mitä aiemmin käsiteltiinkin eli ennallistamisen monipuolisuuden, joka on huomioitava. Jos verrataan vaikka metsänhoitoon, niin kyllähän meillä on esimerkiksi Tapiosta Hyvän metsänhoidon suositukset, mihin perustuu monet ohjeet. Tämän kasvupaikan kuvio vaikka istutetaan tähän tiheyteen ja raivauksessa haetaan tämmöinen puustosekoitus ja sitä ohjettahan noudatetaan sitten joka paikassa, joka kuviolla. Monesti vielä Hangosta Utsjoelle asti. Mutta ennallistamisen osalta voi olla tilanne se, että yhdellä ojalla on tehty, voisi sanoa, että sen tukkiminen on voinut maksaa 15 senttiä metri ja se on tehty liian hyvin. Ja vieressä onkin oja, mikä on maksanut 2 € per metri, ja se on tehty aivan vajavaisesti. Eli siinä on tämmöinen kymmenkertaluokan ero niillä toimenpiteillä, vaikka oltaisiin kahdella vierekkäisellä ojalla. Ja sehän tästä tekee tavallaan oman mielenkiintonsa tähän aiheeseen.

 

00:38:02 Matti Aalto

Joo, joo, mä täydennän vielä, että nämä eivät ole vielä hioutuneet loppuunsa nämä ennallistamismenetelmät ja etenkään nuo -kustannukset. Tässähän on ollut paljon julkista keskustelua siitä, että paljonko tämä ennallistamisasetus nyt maksaa ja paljonko ennallistaminen maksaa. Soiden ennallistamisessakaan hinnat eivät ole vielä hioutuneet sinne minimiin eikä tehokkuus. Tässä on varmasti paljon sellaista, mitä voidaan vielä viilata, jotta työ saadaan mahdollisimman kustannustehokkaaksi.

 

00:38:37 Arttu Käyhkö

Ja Matiakselta vielä viimeiset viisaudet?

 

00:38:41 Matias Virta

Joo, kyllähän se juuri näin on, että koko ajan tulee lisää kokemuksia tästä ennallistamisesta ja sitä mukaa hioutuu parhaita käytäntöjä, mistä toimijat voivat ottaa opiksi. Varmasti nyt, kun ennallistamisasetuksen toteutussuunnitelmaa lähdetään tekemään ja sitten jossain kohtaa niitä toteutuksia itsejään, niin silloinhan niitä kokemuksia alkaa ainakin tulla. Sitä odotellessa.

 

00:39:12 Arttu Käyhkö

Hyvä. Matti Aalto, Matias Virta, Rauli Perkiö. Kiitos erittäin paljon vierailusta. Kiitos hyvästä keskustelusta. Kiitos myös kaikille kuuntelijoille. Tämä varmaan suunnittelun osalta valaisi paljonkin asioita, näin ainakin toivomme ja tästä on hyvä jatkaa ensi kertaan.