{"id":368,"date":"2024-10-11T14:50:43","date_gmt":"2024-10-11T11:50:43","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/?page_id=368"},"modified":"2024-12-19T17:16:16","modified_gmt":"2024-12-19T14:16:16","slug":"metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen"},"content":{"rendered":"\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"768\" src=\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Luonnontilainen_Liinakangas_DJI_007_Noora-Ramo-1024x768.jpg\" alt=\"Maisemakuva Luonnontilainen karu suo\" class=\"wp-image-1067\" style=\"aspect-ratio:16\/9;object-fit:cover\" srcset=\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Luonnontilainen_Liinakangas_DJI_007_Noora-Ramo-1024x768.jpg 1024w, https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Luonnontilainen_Liinakangas_DJI_007_Noora-Ramo-300x225.jpg 300w, https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Luonnontilainen_Liinakangas_DJI_007_Noora-Ramo-768x576.jpg 768w, https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Luonnontilainen_Liinakangas_DJI_007_Noora-Ramo-1536x1152.jpg 1536w, https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Luonnontilainen_Liinakangas_DJI_007_Noora-Ramo-2048x1536.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><figcaption class=\"wp-element-caption\">Luonnontilainen karu suo. Kuva: Noora R\u00e4m\u00f6<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisen onnistumiseksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 soiden ennallistaminen on ja mit\u00e4 se ei ole. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s pohtia miksi soita ennallistetaan ja mitk\u00e4 ovat ennallistamisen tavoitteet. Lis\u00e4ksi tulee pohtia millaisia vaikutuksia mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisella on ilmastoon, ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Videoissa aihetta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ensin lyhyesti ja helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4sti. Podcasteissa paneudutaan tarkemmin videoissa esiteltyihin aiheisiin. Kaikki podcast jaksot l\u00f6ytyv\u00e4t my\u00f6s Spotifysta TurvaHiili-podcast ohjelman nimell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mit\u00e4 mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa?<\/h2>\n\n\n\n<p>Alla olevassa videossa ja podcastissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n mit\u00e4 mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen tarkoittaa ja miksi etenkin karuja soita tulisi ennallistaa. Lis\u00e4ksi pohditaan mink\u00e4laisia erilaisia tavoitteita soiden ennallistamisella voi olla ja miten n\u00e4m\u00e4 tavoitteet voivat vaihdella eri maanomistajien v\u00e4lill\u00e4 ja miksi maanomistajan kannattaisi l\u00e4hte\u00e4 mukaan ennallistamiseen. Lopuksi mietit\u00e4\u00e4n viel\u00e4 mink\u00e4laisilta tasoilta ennallistamista tulisi tarkastella, jotta saadaan aikaan mahdollisimman hyv\u00e4 lopputulos.<\/p>\n\n\n\n<p>Videolla \u00e4\u00e4ness\u00e4 ovat Ohjelmajohtaja, professori Anne Tolvanen (Luonnonvarakeskus) ja Kentt\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija Markus Nissinen (MTK-mets\u00e4nomistajat). Podcastissa Annen ja Markuksen mukana keskustelemassa on my\u00f6s Ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija Miika Laihonen (UPM Mets\u00e4).<\/p>\n\n\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/uef.cloud.panopto.eu\/Panopto\/Pages\/Embed.aspx?id=9d7e8e83-3f98-43db-b31b-b22100c5dc1c&autoplay=false&offerviewer=true&showtitle=true&showbrand=true&captions=false&interactivity=all\" height=\"405\" width=\"720\" style=\"border: 1px solid #464646;\" allowfullscreen allow=\"autoplay\" aria-label=\"Panopto Embedded Video Player\" aria-description=\"Mit\u00e4 mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa\" ><\/iframe>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<div class=\"links-block\">\n\n    \n    <ul class=\"link-list\">\n        \n            \n            <li class=\"link-list-item\">\n                <a href=\"https:\/\/spotifycreators-web.app.link\/e\/ktT70TaLxOb\" class=\"link-reset link hover-scale-down\">\n                    <svg\n        width=\"43\" height=\"25\"\n        viewBox=\"0 0 43 25\"\n        xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\">\n    <path\n        d=\"M30.027 0 43 12.5 30.027 25 27 22.083 34.351 15H0v-5h34.351L27 2.917z\"\n        fill=\"currentColor\"\n        fill-rule=\"evenodd\"\/>\n<\/svg>                    <div>Podcast jakso 1 Mita\u0308 metsa\u0308ojitettujen soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa<\/div>\n                <\/a>\n                <div class=\"link-info\">\n                                    <\/div>\n            <\/li>\n\n                <\/ul>\n<\/div>\n\n\n<p>Videon ja podcastin tekstivastineet l\u00f6ytyv\u00e4t sivun alaosasta &#8217;Videoiden ja podcastien tekstivastineet&#8217; -otsikon alta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Millaisia vaikutuksia mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisella on?<\/h2>\n\n\n\n<p>Alla olevassa videossa ja podcasteissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n millaisia vaikutuksia mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisella on. Videossa pohditaan ennallistamisen ilmasto-, ymp\u00e4rist\u00f6- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia sek\u00e4 miten n\u00e4m\u00e4 mahdollisesti eroavat karujen ja rehevien soiden v\u00e4lill\u00e4. Podcasteissa syvennyt\u00e4\u00e4n vaikutuksiin k\u00e4sittelem\u00e4ll\u00e4 jokaista n\u00e4ist\u00e4 omassa podcastissaan.<\/p>\n\n\n\n<p>Videolla asiasta kertovat Professori Eeva-Stiina Tuittilan (It\u00e4-Suomen yliopisto) ja Kentt\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija Markus Nissinen (MTK-mets\u00e4nomistajat).<\/p>\n\n\n<iframe loading=\"lazy\" src=\"https:\/\/uef.cloud.panopto.eu\/Panopto\/Pages\/Embed.aspx?id=4c89ae98-6836-4f65-9ec6-b22100c598a9&autoplay=false&offerviewer=true&showtitle=true&showbrand=true&captions=false&interactivity=all\" height=\"405\" width=\"720\" style=\"border: 1px solid #464646;\" allowfullscreen allow=\"autoplay\" aria-label=\"Panopto Embedded Video Player\" aria-description=\"Millaisia vaikutuksia mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisella on\" ><\/iframe>\n\n\n\n<p><\/p>\n\n\n\n<p>Ilmastovaikutuksiin keskittyv\u00e4ss\u00e4 podcastissa pohditaan mm. ennallistamisen vaikutuksia maaper\u00e4n hiileen yhdess\u00e4 Professori Eeva-Stiina Tuittilan (It\u00e4-Suomen yliopisto) ja Yliopistotutkija Paavo Ojasen (Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus) kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin keskittyv\u00e4ss\u00e4 podcastissa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n vesist\u00f6j\u00e4 ja monimuotoisuutta. Podcastissa mukana ovat Hallituksen puheenjohtaja, tieteellinen johtaja Risto Sulkava (Hiilip\u00f6rssi Oy) ja Vesist\u00f6asiantuntija Tiina K\u00e4ki (Pohjois-Karjalan ELY-keskus).<\/p>\n\n\n\n<p>Yhteiskunnallisiin vaikutuksiin keskittyv\u00e4ss\u00e4 podcastissa pohditaan ennallistamisen sosio-taloudellisia vaikutuksia, kuten mets\u00e4talouden harjoittamista ja virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 mist\u00e4 maanomistaja voi saada tukea ennallistamistoimenpiteisiin. Podcastissa \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4sev\u00e4t Kentt\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija Markus Nissinen (MTK-mets\u00e4nomistajat) ja Luonnonhoidon asiantuntija Riikka Salomaa (Mets\u00e4keskus).<\/p>\n\n\n\n<div class=\"links-block\">\n\n    \n    <ul class=\"link-list\">\n        \n            \n            <li class=\"link-list-item\">\n                <a href=\"https:\/\/spotifycreators-web.app.link\/e\/aSZm4SaLxOb\" class=\"link-reset link hover-scale-down\">\n                    <svg\n        width=\"43\" height=\"25\"\n        viewBox=\"0 0 43 25\"\n        xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\">\n    <path\n        d=\"M30.027 0 43 12.5 30.027 25 27 22.083 34.351 15H0v-5h34.351L27 2.917z\"\n        fill=\"currentColor\"\n        fill-rule=\"evenodd\"\/>\n<\/svg>                    <div>Podcast jakso 2 Millaisia ilmastovaikutuksia metsa\u0308ojitettujen soiden ennallistamisella on<\/div>\n                <\/a>\n                <div class=\"link-info\">\n                                    <\/div>\n            <\/li>\n\n                <\/ul>\n<\/div>\n\n\n<div class=\"links-block\">\n\n    \n    <ul class=\"link-list\">\n        \n            \n            <li class=\"link-list-item\">\n                <a href=\"https:\/\/spotifycreators-web.app.link\/e\/zPmU5RaLxOb\" class=\"link-reset link hover-scale-down\">\n                    <svg\n        width=\"43\" height=\"25\"\n        viewBox=\"0 0 43 25\"\n        xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\">\n    <path\n        d=\"M30.027 0 43 12.5 30.027 25 27 22.083 34.351 15H0v-5h34.351L27 2.917z\"\n        fill=\"currentColor\"\n        fill-rule=\"evenodd\"\/>\n<\/svg>                    <div>Podcast jakso 3 Millaisia ympa\u0308risto\u0308vaikutuksia metsa\u0308ojitettujen soiden ennallistamisella on<\/div>\n                <\/a>\n                <div class=\"link-info\">\n                                    <\/div>\n            <\/li>\n\n                <\/ul>\n<\/div>\n\n\n<div class=\"links-block\">\n\n    \n    <ul class=\"link-list\">\n        \n            \n            <li class=\"link-list-item\">\n                <a href=\"https:\/\/spotifycreators-web.app.link\/e\/7WUq9QaLxOb\" class=\"link-reset link hover-scale-down\">\n                    <svg\n        width=\"43\" height=\"25\"\n        viewBox=\"0 0 43 25\"\n        xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\">\n    <path\n        d=\"M30.027 0 43 12.5 30.027 25 27 22.083 34.351 15H0v-5h34.351L27 2.917z\"\n        fill=\"currentColor\"\n        fill-rule=\"evenodd\"\/>\n<\/svg>                    <div>Podcast jakso 4 Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia metsa\u0308ojitettujen soiden ennallistamisella on<\/div>\n                <\/a>\n                <div class=\"link-info\">\n                                    <\/div>\n            <\/li>\n\n                <\/ul>\n<\/div>\n\n\n<p>Videon ja podcastien tekstivastineet l\u00f6ytyv\u00e4t sivun alaosasta &#8217;Videoiden ja podcastien tekstivastineet&#8217; -otsikon alta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Tutkimus mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisesta ja sen vaikutuksista<\/h2>\n\n\n\n<p>TurvaHiili-hankkeessa tehdyss\u00e4 vuonna 2024 Scientific Reports-sarjassa julkaistussa tutkimuksessa arvioitiin, miten turvemaiden hoito vaikuttaa elinymp\u00e4rist\u00f6n soveltuvuuteen punaisen listan kasvilajeille ja hoidon taloudelliseen tulokseen nettonykyarvona (NPV) mitattuna. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea aluetta Suomessa nelj\u00e4n erilaisen turvemaiden hoitoskenaarion kautta: ei toimenpiteit\u00e4, hydrologinen ennallistaminen, puunkorjuu bioenergiaksi ja puuntuotanto ainespuuksi. Tulosten perusteella mahdolliset elinymp\u00e4rist\u00f6alueet olivat merkitt\u00e4v\u00e4sti erilaisia skenaarioiden v\u00e4lill\u00e4. Hydrologinen ennallistaminen tarjosi suurimmat mahdolliset elinymp\u00e4rist\u00f6alueet, jota seurasi puunkorjuu bioenergiaksi, ei hoitotoimintaa ja puuntuotanto ainespuuksi. Mutta niin sanottuja win-win tilanteita voidaan my\u00f6s saavuttaa joillakin alueilla, joilloin nettonykyarvo on korkeampi yhdess\u00e4 parantuneiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen kanssa.<\/p>\n\n\n\n<p><a href=\"https:\/\/www.nature.com\/articles\/s41598-024-52964-x\">Rana, P.,&nbsp; Christiani, P., Ahtikoski, A., Haikarainen, S., Stenberg, L., Juutinen, A. &amp; Tolvanen, A. 2024. Cost-efficient management of peatland to enhance biodiversity in Finland. <em>Scientific Reports<\/em> 14(1):2489. doi: 10.1038\/s41598-024-52964-x <\/a><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Muita soiden ennallistamiseen liittyvi\u00e4 sivustoja<\/h2>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Euroopan Union ennallistamisasetuksen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa laajasti eri ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. Asetuksen toimeenpano edellytt\u00e4\u00e4 luonnon tilaa parantavia toimia muun muassa soilla ja metsiss\u00e4.\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li>Tietoa ennallistamisasetuksesta Ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n sivuilla: <a href=\"https:\/\/ym.fi\/ennallistamisasetus\">https:\/\/ym.fi\/ennallistamisasetus<\/a><\/li>\n\n\n\n<li>Asetuksen teksti EUR-Lex sivustolla: <a href=\"https:\/\/eur-lex.europa.eu\/legal-content\/FI\/TXT\/?qid=1722240349976&amp;uri=CELEX%3A32024R1991\">https:\/\/eur-lex.europa.eu\/legal-content\/FI\/TXT\/?qid=1722240349976&amp;uri=CELEX%3A32024R1991<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<\/li>\n\n\n\n<li>Mets\u00e4hallituksen Ojitettujen soiden ennallistamisopas vuodelta 2013 (oppaan p\u00e4ivitys on k\u00e4ynniss\u00e4 vuonna 2024) <a href=\"https:\/\/julkaisut.metsa.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/11\/b188.pdf\">https:\/\/julkaisut.metsa.fi\/wp-content\/uploads\/sites\/2\/2023\/11\/b188.pdf<\/a><\/li>\n\n\n\n<li>Tapion Suomets\u00e4osaaja -sivusto ja itseopiskelumateriaali <a href=\"https:\/\/suometsaosaaja.fi\/\">https:\/\/suometsaosaaja.fi\/<\/a><\/li>\n\n\n\n<li>Ecologic Institute&#8217;n kokoomateos olemassa olevista ekosysteemien ennallistamisohjeista: Compilation of existing guidance on ecosystem restoration (teos on rahoitettu Euroopan komission toimesta ja se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 erikseen osion Suomen kansallisista ennallistamisohjeista) <a href=\"https:\/\/www.ecologic.eu\/sites\/default\/files\/publication\/2024\/50134-Compilation-of-restoration-guidance_0.pdf\">https:\/\/www.ecologic.eu\/sites\/default\/files\/publication\/2024\/50134-Compilation-of-restoration-guidance_0.pdf<\/a><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Videoiden ja podcastien tekstivastineet<\/h2>\n\n\n\t<div id=\"accordion-block_443783b0a1e21a6979f2d58d59a98cff\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-5539\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-5539\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tVideo Mit\u00e4 mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa?\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-5539\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-5539\">\n\t\t\t\t\t<p>1<br \/>\n00:00:02,960 &#8211;&gt; 00:00:7,120<br \/>\nMaisemakuvaa suosta, mets\u00e4st\u00e4 ja lammesta. Otsikko, jossa lukee: Mit\u00e4 mets\u00e4ojitettujen<br \/>\nsoiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa? Taustalla kuuluu kurjen \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n<p>2<br \/>\n00:00:07,960 &#8211;&gt; 00:00:12,120<br \/>\nMaisemavideo avosuosta.<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: Soiden ennallistaminen on soiden palauttamista \u2013<\/p>\n<p>3<br \/>\n00:00:12,120 &#8211;&gt; 00:00:14,040<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: kohti luonnon tilaa.<\/p>\n<p>4<br \/>\n00:00:14,040 &#8211;&gt; 00:00:18,520<br \/>\nAnne Tolvanen istuu tuolilla sis\u00e4tiloissa ja sanoo:<br \/>\nSuoluonto on taantunut ihmisen toiminnan seurauksena, \u2013<\/p>\n<p>5<br \/>\n00:00:18,520 &#8211;&gt; 00:00:21,760<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: ja soiden monimuotoisuus on siit\u00e4 k\u00e4rsinyt.<\/p>\n<p>6<br \/>\n00:00:21,760 &#8211;&gt; 00:00:23,920<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: Monenlaiset suolajit, avointen soiden lajit &#8211;<\/p>\n<p>7<br \/>\n00:00:23,920 &#8211;&gt; 00:00:26,640<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: erityisesti perhoset ja muut selk\u00e4rangattomat, \u2013<\/p>\n<p>8<br \/>\n00:00:26,640 &#8211;&gt; 00:00:29,000<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: ne ovat v\u00e4hentyneet ja uhainalaistuneet.<\/p>\n<p>9<br \/>\n00:00:29,000 &#8211;&gt; 00:00:32,840<br \/>\nKuvamateriaali: Noora R\u00e4m\u00f6. Maisemakuva suon ja lammen rannasta.<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: Samalla ojitus on vaikuttanut meid\u00e4n vesist\u00f6ihin kuormittaen, \u2013<\/p>\n<p>10<br \/>\n00:00:32,840 &#8211;&gt; 00:00:36,440<br \/>\nKuvamateriaali Anne Tolvanen: Kuvaa metsittyneest\u00e4 suosta.<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: sinne tulee ravinnekuormitusta, orgaanisten aineiden kuormitusta, \u2013<\/p>\n<p>11<br \/>\n00:00:36,440 &#8211;&gt; 00:00:40,200<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: ja t\u00e4t\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ennallistamalla.<\/p>\n<p>12<br \/>\n00:00:40,200 &#8211;&gt; 00:00:45,360<br \/>\nMaisemavideo taustalla, jossa kaivinkone liikkuu suoalueella.<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: Ennallistamisella ei pyrit\u00e4 johonkin historialliseen tilaan, \u2013<\/p>\n<p>13<br \/>\n00:00:45,360 &#8211;&gt; 00:00:49,200<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: vaan yritet\u00e4\u00e4n arvioida, miss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 luonnon tila olisi siin\u00e4 \u2013<\/p>\n<p>14<br \/>\n00:00:49,200 &#8211;&gt; 00:00:54,600<br \/>\nVideokuvaa kaivinkoneen kauhasta peitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ojaa suolla.<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: kehitysvaiheessa, mit\u00e4 se olisi nyt nykyilmasto-oloissa.<\/p>\n<p>15<br \/>\n00:00:54,600 &#8211;&gt; 00:00:58,120<br \/>\nMarkus Nissinen istuu tuolilla sis\u00e4tiloissa ja sanoo:<br \/>\nSoiden ennallistamisen yhteiskunnallisia vaikutuksia on \u2013<\/p>\n<p>16<br \/>\n00:00:58,120 &#8211;&gt; 00:01:01,200<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: esimerkiksi se, ett\u00e4 Suomi on poliittisesti \u2013<\/p>\n<p>17<br \/>\n00:01:01,200 &#8211;&gt; 00:01:03,400<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: jo sitoutunut ennallistamiseen.<\/p>\n<p>18<br \/>\n00:01:03,400 &#8211;&gt; 00:01:07,480<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Meid\u00e4n on noudatettava n\u00e4it\u00e4 kansainv\u00e4lisi\u00e4 sopimuksia.<\/p>\n<p>19<br \/>\n00:01:07,480 &#8211;&gt; 00:01:11,000<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategian \u2013<\/p>\n<p>20<br \/>\n00:01:11,000 &#8211;&gt; 00:01:13,920<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: ennallistamisasetus tarkoittaa sit\u00e4, \u2013<\/p>\n<p>21<br \/>\n00:01:13,920 &#8211;&gt; 00:01:17,240<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: ett\u00e4 Suomessa pit\u00e4\u00e4 ennallistaa kaikkia ihmisen \u2013<\/p>\n<p>22<br \/>\n00:01:17,240 &#8211;&gt; 00:01:19,680<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: muuttamia elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>23<br \/>\n00:01:19,680 &#8211;&gt; 00:01:24,640<br \/>\nAnne Tolvanen istuu tuolilla sis\u00e4tiloissa ja sanoo:<br \/>\nMy\u00f6s yhteiskunnallinen ajatusmaailma on ihmisill\u00e4 muuttunut.<\/p>\n<p>24<br \/>\n00:01:24,640 &#8211;&gt; 00:01:29,400<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: Yh\u00e4 enemm\u00e4n taloudellisten arvojen rinnalle on noussut \u2013<\/p>\n<p>26<br \/>\n00:01:29,400 &#8211;&gt; 00:01:32,400<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: luonnon aineettomat hy\u00f6dyt ja niiden arvostaminen, \u2013<\/p>\n<p>27<br \/>\n00:01:32,400 &#8211;&gt; 00:01:33,880<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: monimuotoisuus ja virkistys \u2013<\/p>\n<p>28<br \/>\n00:01:33,880 &#8211;&gt; 00:01:36,360<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n hyvinvointi, &#8211;<\/p>\n<p>28<br \/>\n00:01:36,360 &#8211;&gt; 00:01:38,400<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: luonnon tuottama hyvinvointi ihmisille.<\/p>\n<p>29<br \/>\n00:01:38,400 &#8211;&gt; 00:01:41,520<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: T\u00e4m\u00e4 asenneilmapiirin muuttuminen vaikuttaa siihen, \u2013<\/p>\n<p>30<br \/>\n00:01:41,520 &#8211;&gt; 00:01:46,080<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: ett\u00e4 ennallistamiseen suhtaudutaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n positiivisemmin.<\/p>\n<p>31<br \/>\n00:01:46,080 &#8211;&gt; 00:01:49,680<br \/>\nKuvamateriaali: Noora R\u00e4m\u00f6. Maisemakuvaa suosta ja mets\u00e4st\u00e4.<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: Ennallistamisen tavoitteet voivat vaihdella maanomistajien v\u00e4lill\u00e4 \u2013<\/p>\n<p>32<br \/>\n00:01:49,680 &#8211;&gt; 00:01:53,520<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: riippuen maanomistajien omista arvoista ja tavoitteista.<\/p>\n<p>33<br \/>\n00:01:53,520 &#8211;&gt; 00:01:58,080<br \/>\nAnne Tolvanen istuu tuolilla sis\u00e4ll\u00e4 ja sanoo:<br \/>\nOsalla voi olla ihan suoraan halu parantaa sen suon virkistysarvoa, \u2013<\/p>\n<p>34<br \/>\n00:01:58,080 &#8211;&gt; 00:02:03,560<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: saada vanhat hillasuot takaisin ja riekkokannat elpym\u00e4\u00e4n, \u2013<\/p>\n<p>35<br \/>\n00:02:03,560 &#8211;&gt; 00:02:09,040<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: ja osalla sitten voi olla ihan t\u00e4llaiset luonnon itseisarvot tavoitteissa.<\/p>\n<p>36<br \/>\n00:02:09,040 &#8211;&gt; 00:02:14,360<br \/>\nKuvamateriaali: Anne Tolvanen. Kuva ennallistetusta suosta.<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: Ennallistamista pit\u00e4isi arvioida useilla eri tasoilla, \u2013<\/p>\n<p>37<br \/>\n00:02:14,360 &#8211;&gt; 00:02:17,640<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: jos ajatellaan puhtaasti sen ennallistamisen kannalta, \u2013<\/p>\n<p>38<br \/>\n00:02:17,640 &#8211;&gt; 00:02:20,560<br \/>\nKuvamateriaali: Anne Tolvanen. Aurinkoinen p\u00e4iv\u00e4 suolla.<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: luonnon kannalta, niin valuma-aluetaso olisi paras, \u2013<\/p>\n<p>39<br \/>\n00:02:20,560 &#8211;&gt; 00:02:23,640<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: koska silloin me pystyt\u00e4\u00e4n hallitsemaan niit\u00e4 vesi\u00e4 kaikkein parhaiten.<\/p>\n<p>40<br \/>\n00:02:24,120 &#8211;&gt; 00:02:28,400<br \/>\nAnne Tolvanen istuu tuolilla sis\u00e4tiloissa ja sanoo:<br \/>\nMutta eih\u00e4n me voida v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 maanomistaja\u2013<\/p>\n<p>41<br \/>\n00:02:28,400 &#8211;&gt; 00:02:30,360<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: ja kuviotasoa siin\u00e4 keskustelussa, \u2013<\/p>\n<p>42<br \/>\n00:02:30,360 &#8211;&gt; 00:02:34,080<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: koska nykyk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan ennallistamisesta \u2013<\/p>\n<p>43<br \/>\n00:02:34,080 &#8211;&gt; 00:02:35,840<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: ei saa olla haittaa naapurille, \u2013<\/p>\n<p>44<br \/>\n00:02:35,840 &#8211;&gt; 00:02:36,960<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: vettymishaittaa, \u2013<\/p>\n<p>45<br \/>\n00:02:36,960 &#8211;&gt; 00:02:39,040<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: joten silloin n\u00e4m\u00e4 maanomistuskysymykset \u2013<\/p>\n<p>46<br \/>\n00:02:39,040 &#8211;&gt; 00:02:41,640<br \/>\nAnne Tolvanen sanoo: ovat eritt\u00e4in keskeisi\u00e4 ennallistamisessa.<\/p>\n<p>47<br \/>\n00:02:41,640 &#8211;&gt; 00:02:48,120<br \/>\nMarkus Nissinen istuu tuolilla ja sanoo: Soiden, jopa karujen soiden,<br \/>\nennallistamista on helppo tukea my\u00f6s yksityismailla, &#8211;<\/p>\n<p>48<br \/>\n00:02:48,120 &#8211;&gt; 00:02:53,520<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: koska ennallistaminen on vapaaehtoista yksityisille maanomistajille.<\/p>\n<p>49<br \/>\n00:02:53,520 &#8211;&gt; 00:02:58,280<br \/>\nMaisemakuvaa suolta, lammesta ja mets\u00e4st\u00e4.<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Yksityismailla aika monesti ihmiset haluavat turvata \u2013<\/p>\n<p>50<br \/>\n00:02:58,280 &#8211;&gt; 00:02:59,920<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: luonnon monimuotoisuutta.<\/p>\n<p>51<br \/>\n00:02:59,920 &#8211;&gt; 00:03:02,200<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Mutta mit\u00e4 he varmasti haluavat.<\/p>\n<p>52<br \/>\n00:03:02,200 &#8211;&gt; 00:03:05,600<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 l\u00e4hes jokainen yksityinen maanomistaja haluaa \u2013<\/p>\n<p>53<br \/>\n00:03:05,600 &#8211;&gt; 00:03:10,120<br \/>\nMarkus Nissinen istuu tuolilla ja sanoo: my\u00f6s taloudellisesti<br \/>\nhy\u00f6ty\u00e4 siit\u00e4 omasta maa-alueesta, vaikka suosta.<\/p>\n<p>54<br \/>\n00:03:10,120 &#8211;&gt; 00:03:14,840<br \/>\nIlmakuvaa ennallistetusta suon ojalinjasta. Markus Nissinen sanoo:<br \/>\nJos kyseess\u00e4 on vaikka ojitettu suo, jolla puu ei kunnolla olekaan kasvanut, \u2013<\/p>\n<p>55<br \/>\n00:03:14,840 &#8211;&gt; 00:03:20,640<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo tuolilla istuen:<br \/>\nsin\u00e4 et saa taloudellista tukea, niin on ihan sama l\u00e4hte\u00e4 \u2013<\/p>\n<p>56<br \/>\n00:03:20,640 &#8211;&gt; 00:03:25,280<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: luonnon monimuotoisuus edell\u00e4 ennallistamaan suo.<\/p>\n<p>57<br \/>\n00:03:25,280 &#8211;&gt; 00:03:27,200<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Teet hyv\u00e4\u00e4 luonnolle, \u2013<\/p>\n<p>58<br \/>\n00:03:27,200 &#8211;&gt; 00:03:31,080<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: ja saat mahdollisesti kuitenkin viel\u00e4 kerran taloudellista tuloa.<\/p>\n<p>59<br \/>\n00:03:31,080 &#8211;&gt; 00:03:36,200<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Esimerkiksi luonnonhoidollisten hakkuiden puunmyyntituloista.<\/p>\n<p>60<br \/>\n00:03:36,200 &#8211;&gt; 00:03:42,120<br \/>\nMaisemakuvaa suosta, mets\u00e4st\u00e4 ja lammesta.<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Tosi monelle maanomistajalle on my\u00f6s l\u00e4hivesien hyv\u00e4 tila t\u00e4rke\u00e4.<\/p>\n<p>61<br \/>\n00:03:42,120 &#8211;&gt; 00:03:46,640<br \/>\nMarkus Nissinen istuu tuolilla ja sanoo: Jos katsotaan, ett\u00e4<br \/>\nennallistamisella voidaan vesien tilaa parantaa, \u2013<\/p>\n<p>62<br \/>\n00:03:46,640 &#8211;&gt; 00:03:49,200<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: niin sitten ennallistamishankkeeseen kannattaa l\u00e4hte\u00e4 mukaan.<\/p>\n<p>63<br \/>\n00:03:46,640 &#8211;&gt; 00:03:49,200<br \/>\nVideo p\u00e4\u00e4ttyy. Valkoinen tausta jossa url-osoite:<br \/>\nhttps:\/\/ sites.uef.fi\/turvahiili\/<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-5372\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-5372\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tPodcast Mit\u00e4 mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa?\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-5372\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-5372\">\n\t\t\t\t\t<p>00:00:09 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Tervetuloa kuuntelemaan Turvahiili-podcastia. T\u00e4ss\u00e4 podcast-sarjassa sukellamme syv\u00e4lle soiden ennallistamisen saloihin ja k\u00e4sittelemme muun muassa sit\u00e4, mit\u00e4 soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa. Lis\u00e4ksi jaamme uusimpia tutkimustuloksia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n neuvoja ennallistamisty\u00f6h\u00f6n, miten valitaan hyv\u00e4 kohde soiden ennallistamiselle ja miten ennallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Toimittajana t\u00e4ss\u00e4 podcast-sarjassa toimii Arttu K\u00e4yhk\u00f6 viestint\u00e4toimisto Rookie Communications Oy:st\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:38 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Vieraina t\u00e4n\u00e4\u00e4n ovat ohjelmajohtaja, professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta. Tervetuloa Anne.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:43 Anne Tolvanen<\/p>\n<p>Kiitos.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:45 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Kentt\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija Markus Nissinen Maa- ja mets\u00e4taloustuottajain Keskusliitosta MTK:sta. Tervetuloa Markus.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:52 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Kiitos ja morjens kaikille.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:54 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija Miika Laihonen UPM Mets\u00e4st\u00e4.Tervetuloa Miika.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:00 Miika Laihonen<\/p>\n<p>Kiitos kutsusta ja hei vaan kaikille.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:03 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>T\u00e4t\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n 28.6.2024 ja t\u00e4m\u00e4n mainitsen sen takia, ett\u00e4 juuri viime viikolla EU hyv\u00e4ksyi ennallistamisasetuksen eli se on nyt hyvinkin ajankohtainen. Otetaanpas l\u00e4mmittelykierros t\u00e4h\u00e4n liittyen. Anne, mit\u00e4 ajatuksia t\u00e4m\u00e4 her\u00e4tti?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:28 Anne Tolvanen<\/p>\n<p>Ennallistamisasetushan on osa EU:n biodiversiteettistrategiaa, kolmatta biodiversiteettistrategiaa, kun kaksi edellist\u00e4 eiv\u00e4t tuottaneet tulosta. T\u00e4ss\u00e4h\u00e4n selv\u00e4sti on ollut huomattavasti suuremmat, kunnianhimoiset tavoitteet ja suoranaisia pakotteitakin alkaa olla maita kohtaan. Asenteena tavallaan, ett\u00e4 \u201dnyt ennallistatte tai itkette ja ennallistatte\u201d. Koska aikaisemmat monimuotoisuusstrategiat eiv\u00e4t tuottaneet tulosta tarpeeksi, niin nyt ajateltiin, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 kertaa pit\u00e4\u00e4 alkaa jotakin n\u00e4kym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:02:06 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Mites Markus, p\u00e4\u00e4llimm\u00e4iset fiilikset viikko t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen j\u00e4lkeen?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:02:13 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Joo, kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 se tuli ihan pienen\u00e4 yll\u00e4tyksen\u00e4, ett\u00e4 lopulta sitten tuo ennallistamisasetus hyv\u00e4ksyttiin, kun se oli isossa kuvassa kaatumassa. Mutta nyt p\u00e4\u00e4t\u00f6s on tehty ja sen kanssa elet\u00e4\u00e4n. Iso kuva on se, ett\u00e4 tietysti meit\u00e4 MTK:ssa on jonkin verran syytetty siit\u00e4, ett\u00e4 me vastustamme ennallistamista. Hyvin yksiselitteisesti: emme ole miss\u00e4\u00e4n vaiheessa t\u00e4m\u00e4n EU-ennallistamisasetuksen valmistelussa ja siihen vaikuttamisessa vastustaneet ennallistamista eli luonnon tilan parantamista, vaan sit\u00e4 prosessia. Eli just niin kuin Anne tuossa kertoi, \u201ditkette ja ennallistatte\u201d, eli ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 on ohjattu t\u00e4llainen v\u00e4h\u00e4n \u201dOne size fits all\u201d-tyyppinen ratkaisu koko EU:n j\u00e4senmaihin, niin t\u00e4mm\u00f6inen pakolla EU-tasolta ohjaaminen, niin se on se, mist\u00e4 meill\u00e4 on kenk\u00e4 hiert\u00e4nyt eniten. Mutta nyt alkaa tosiaan kahden vuoden valmisteluty\u00f6 kansallisen toteutusohjelman laatimiseksi, niin sanoisin, ett\u00e4 ei t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n paniikkia kannata l\u00e4hte\u00e4 lietsomaan eik\u00e4 olla sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n pahoillaan, ett\u00e4 EU haluaa tehd\u00e4 hyv\u00e4\u00e4.Nyt pit\u00e4\u00e4 vaan oikeat toimenpiteet ja ohjauskeinot valita fiksusti, esimerkiksi yksityisten maanomistajien p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta ja omaisuudensuoja pit\u00e4\u00e4 tulla s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:03:46 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Ja Miika, mitk\u00e4 teid\u00e4n p\u00e4\u00e4ss\u00e4nne fiilikset t\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:03:51 Miika Laihonen<\/p>\n<p>Joo, totta kai pieni yll\u00e4tys oli, ett\u00e4 se nyt l\u00e4pi meni, mutta t\u00e4m\u00e4 ennallistaminen meill\u00e4 teemana tietysti on ollut p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 jo aikaisemmin. Jo helmikuussa, kun tultiin ulos t\u00e4m\u00e4n uuden elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelman kanssa, niin tarkoitus oli silloin l\u00e4hte\u00e4 suuresti t\u00e4h\u00e4n ennallistamisteemaan, meni t\u00e4m\u00e4 ennallistamisasetus l\u00e4pi tai ei.Niin siin\u00e4 mieless\u00e4 me n\u00e4emme t\u00e4ss\u00e4 ennallistamisessa kyll\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja paljon mahdollisuuksia. Ei ollenkaan negatiivisin mielin. T\u00e4ss\u00e4 kohtaahan viel\u00e4, kun t\u00e4t\u00e4 kes\u00e4kuussa nauhoitetaan, niin ei tosiaan tiedet\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 se tarkasti sitten tulee tarkoittamaan, mutta siin\u00e4 kohtaa varmaan ollaan jo v\u00e4h\u00e4n viisaampia, kun t\u00e4m\u00e4 podcast tulee ulos. Mutta kuten tuossa Markus totesi, niin t\u00e4st\u00e4h\u00e4n se kansallinen valmistelu l\u00e4htee.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:04:46 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Turvahiili-hanke ja siihen liittyen t\u00e4m\u00e4 kyseinen podcast, niin t\u00e4ss\u00e4h\u00e4n k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n nimenomaan sit\u00e4 karumman p\u00e4\u00e4n soistoa. Ja jos miettii Suomen osalta t\u00e4t\u00e4 ennallistamista, ennallistamisasetusta, niin suothan ovat ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n siell\u00e4 keskeisess\u00e4 roolissa metsien ja sis\u00e4vesien ohella, koska niit\u00e4 nyt on pinta-alallisesti eniten Suomen maassa. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa punainen lanka on menn\u00e4 yksityiskohtaisemmin siihen, ett\u00e4 mit\u00e4 soiden ennallistaminen itsess\u00e4\u00e4n on, mit\u00e4 se tarkoittaa ja mit\u00e4 ennallistaminen ei ole. Aloitetaan Annesta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:05:34 Anne Tolvanen<\/p>\n<p>Soiden ennallistaminen yleens\u00e4 Suomessa k\u00e4sitet\u00e4\u00e4n toimenpiteiksi, joilla nopeutetaan heikentyneiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen palautumista kohti luonnontilaa. Soilla se tarkoittaa, ett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ojituksen toimenpiteet p\u00e4invastoin kuin mit\u00e4 aikanaan soita ojitettiin. Silloin kun ojitettiin, haluttiin vesi pois suolta, jotta siell\u00e4 puut kasvavat. Nyt halutaan vesi takaisin suolle. Se tehd\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 ensin ne ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset puut, jotka ovat kasvaneet ojituksen j\u00e4lkeen, poistetaan soilta. Sen j\u00e4lkeen ojien reunoilla oleva turve laitetaan takaisin sinne ojiin, t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja estet\u00e4\u00e4n se vedenkulku pois suolta. T\u00e4ll\u00e4 tavalla saadaan se vesipinta nousemaan itse asiassa hyvinkin nopeasti. Siit\u00e4 l\u00e4htee kaikki vettymisen j\u00e4lkeiset prosessit k\u00e4yntiin. Turpeen muodostuminen k\u00e4ynnistyy, koska turpeessa olevat olosuhteet tulevat anaerobisiksi. Mets\u00e4lajit alkavat pikkuhiljaa hukkumaan, suolajit tulevat sinne tilalle ja sill\u00e4 tavalla se suoekosysteemi l\u00e4htee palautumaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:06:53 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Markus, miksi t\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:06:58 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Ennallistaminen, aktiivinen ennallistaminen, on osa luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Kaikki keinot luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tarvitaan. Meill\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 hirve\u00e4n paljon muun muassa Turvahiili-hankkeen kautta tietoa siit\u00e4, miten sit\u00e4 BD:t\u00e4 esimerkiksi metsiss\u00e4 ja nyt t\u00e4m\u00e4n podcastin ja Turvahiili-hankkeen k\u00e4rjell\u00e4, mit\u00e4 soilla pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, jotta luonnon monimuotoisuus paranee ja samalla vesien tila paranee. Siihenkin meill\u00e4 on EU-velvoitteita ja kansallisia velvoitteita. Sitten voidaan viel\u00e4 vaikuttaa positiivisesti tuohon ilmastonmuutokseen eli hillit\u00e4 sen ojituksella kuivuvan turpeen aiheuttamia hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. Niin sik\u00e4li ennallistamisella on kyll\u00e4 paljonkin vaikutusta. Ja oikeastaan viel\u00e4 se, taisit kysy\u00e4 Arttu tuossa, ett\u00e4 mit\u00e4 ennallistaminen ei ole, niin Anne vastasi erinomaisesti, mit\u00e4 se on. No se ei ole aktiivisesti ennallistumaan j\u00e4tt\u00e4mist\u00e4. J\u00e4tet\u00e4\u00e4n ennallistumaan. Ainut mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n aktiivisesti, on se p\u00e4\u00e4t\u00f6s, ett\u00e4 \u201dmep\u00e4 ei menn\u00e4k\u00e4\u00e4n tuolle suolle en\u00e4\u00e4, antaa niitten ojien kasvaa itsess\u00e4\u00e4n umpeen\u201d. Ja se on se toinen puoli tuon suoluonnon palauttamista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:08:26 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Miika, onko t\u00e4ydennett\u00e4v\u00e4\u00e4 Annen ja Markuksen luonnehdintoihin?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:08:31 Miika Laihonen<\/p>\n<p>Voisin sen verran viel\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuossa tuli biodiversiteettiaspektit, tuli ilmastoaspektit. Markus pikkuisen sivusi sit\u00e4 jo, mutta t\u00e4ll\u00e4h\u00e4n on vaikutusta my\u00f6s vesien laatuun. Siten merkitt\u00e4v\u00e4 rooli n\u00e4ill\u00e4 soilla eli ne sek\u00e4 pid\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ett\u00e4 puhdistavat vett\u00e4. Ja sitten tietysti ne tuottavat muitakin ekosysteemipalveluita. Eli esimerkiksi sielt\u00e4h\u00e4n voi tulla hyvi\u00e4 karpalonpoimintamahdollisuuksia sitten, kun n\u00e4it\u00e4 soita ennallistetaan. Sen voisin viel\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4h\u00e4n tarkoittaa tietysti sit\u00e4, ett\u00e4 kun niit\u00e4 soita ennallistetaan ja se vesi sinne palautetaan, niin n\u00e4m\u00e4 mets\u00e4th\u00e4n tulevat sitten j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n mets\u00e4taloustoimenpiteiden ulkopuolelle siit\u00e4 eteenp\u00e4in.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:09:23 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Mihin liittyy suurimmat kiistanaiheet ennallistamisessa? T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on monessakin mieless\u00e4 semmoinen tunteita her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 aihe. N\u00e4k\u00f6kulmia on paljon ja v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tietoa on paljon. Tutkimustulosta osin v\u00e4h\u00e4n ja n\u00e4in poisp\u00e4in. Miss\u00e4 on suurimmat kiistanaiheet? Anne voi aloittaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:09:51 Anne Tolvanen<\/p>\n<p>Se on talous ja maanomistus varmaankin n\u00e4m\u00e4 kaksi t\u00e4rkeint\u00e4 asiaa. Ihmisill\u00e4 on huoli siit\u00e4, ett\u00e4 kuka maksaa n\u00e4m\u00e4 toimenpiteet. Erityisesti ennallistamisasetukseen liittyen, koska siell\u00e4 on puhuttu aika suurista pinta-aloista ja suurista kustannuksista. Osittain unohdetaan se, kuinka paljon jo nyt tehd\u00e4\u00e4n ennallistamista, sadoilla miljoonilla euroilla vuodessa tehd\u00e4\u00e4n osana erilaisia suojeluohjelmia, tehd\u00e4\u00e4n toimenpiteit\u00e4. Ja tavallaan veronmaksajat ovat huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 meneek\u00f6 heid\u00e4n rahansa t\u00e4h\u00e4n. Sitten on tietysti ne kulttuuriset syyt, ett\u00e4 isois\u00e4t kaivoivat niit\u00e4 ojia ja nyt heid\u00e4n ty\u00f6ns\u00e4 sitten mit\u00e4t\u00f6id\u00e4\u00e4n ja tuhotaan. Ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 asenne on v\u00e4h\u00e4n v\u00e4hentynyt t\u00e4ss\u00e4 parinkymmenen vuoden aikana. Mutta ehk\u00e4 t\u00e4m\u00e4 isoin asia on sitten t\u00e4m\u00e4 maanomistus. Meill\u00e4 on paljon yksityismaanomistusta Suomessa. Ja erityisesti soiden osaltahan on, ett\u00e4 yht\u00e4 pikku suopl\u00e4ntti\u00e4 ei kannata ennallistaa, jos siin\u00e4 on naapuriomistaja, joka ei halua sitten olla mukana siin\u00e4 toimenpiteess\u00e4, koska se vesi ei noudata maanomistuksen rajoja, vaan se kulkee sielt\u00e4 palstalta toiselle ja naapurin ennallistaminen voi uhrata toisen naapurin mets\u00e4nkasvatusta ja siit\u00e4 tulee t\u00e4t\u00e4 ongelmaa. Plus ett\u00e4 maanomistajat tietysti miettiv\u00e4t sit\u00e4, ett\u00e4 kuka maksaa heid\u00e4n t\u00e4m\u00e4n toimenpiteen, ett\u00e4 jotakin tukea siihen t\u00e4ytyy tulla.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:11:17 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Mitk\u00e4 ovat MTK:n n\u00e4k\u00f6kulmasta sellaisia isoja kiistakysymyksi\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:11:25 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Kyll\u00e4 Anne meni t\u00e4ll\u00e4kin kertaan suoraan ytimeen, ett\u00e4 raha maailmaa py\u00f6ritt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuinka paljon t\u00e4m\u00e4 kaikki maksaa ja kuka sen maksaa. Siin\u00e4 suurin haaste on. Eli 13\u201319 miljardia on oletettu arvio t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, ett\u00e4 vuoteen 2050 n\u00e4m\u00e4 EU-ennallistamisasetuksen vaatimat ty\u00f6t ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n soilla, vaan kaikissa maa- ja vesielinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, tulisivat maksamaan Suomelle eli useamman sata miljoonaa vuodessa. Sitten n\u00e4m\u00e4 ennallistamisasetuksen vaatimukset koskettavat kaikkia maanomistajaryhmi\u00e4 eli my\u00f6s yksityisill\u00e4 mailla ja yksityisomisteisilla soilla pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 jotain. Karkeasti just n\u00e4in, ett\u00e4 puut pois ja ojat tukkoon, pohjavedenpinta nousee ja suo alkaa palautua. Meill\u00e4h\u00e4n on jo Helmi-ohjelma eli ymp\u00e4rist\u00f6ohjelma, jossa maanomistajat voivat t\u00e4ysin vapaaehtoisesti paitsi suojella soitaan, t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Helmi-ohjelmassa my\u00f6s puuttomia soita ja se on edennytkin tosi hienosti, mutta my\u00f6s ennallistaa niit\u00e4 soita ja kohtuulliset kustannukset t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isesti katetaan valtion budjetilla. Helmi-ohjelmalla, jos me yksityismaalla saataisiin t\u00e4t\u00e4 hommaa viety\u00e4 eteenp\u00e4in, niin enp\u00e4 usko, ett\u00e4 isompaa ristiriitaa syntyy, paitsi just tuo, mit\u00e4 Anne viel\u00e4 toi esille, ett\u00e4 kun suo on yleens\u00e4 t\u00e4llainen vesitaloudellinen kokonaisuus, kaikki suon maanomistajat pit\u00e4isi mieluusti saada mukaan, jotta ne ennallistamisty\u00f6t oikeasti on vaikuttavia monimuotoisuuden ja vaikka vesien tilan kannalta, niin t\u00e4m\u00e4 meid\u00e4n viel\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ratkaista, t\u00e4m\u00e4 maanomistaja- ja kiinteist\u00f6rajat ylitt\u00e4v\u00e4 yhteisty\u00f6 ja siihen kyll\u00e4 mieluummin porkkanaa kuin keppi\u00e4, niin v\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 silloin maanomistajat l\u00e4htev\u00e4t paljon mieluummin mukaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:13:30 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Mit\u00e4s Miika, millaisia kysymyksi\u00e4 UPM:n p\u00f6yd\u00e4lle tulee aiheeseen liittyen?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:13:36 Miika Laihonen<\/p>\n<p>Itse en tietysti ty\u00f6skentele asiakasrajapinnoissa, niin en osaa ihan suoraan vastata siihen, ett\u00e4 mink\u00e4laisia huolia sielt\u00e4 mets\u00e4nomistajilta t\u00e4h\u00e4n liittyen tulee. Mutta uskoisin, ett\u00e4 se on juuri tuo, ett\u00e4 kuka t\u00e4m\u00e4n kaiken sitten minulle korvaa, se p\u00e4\u00e4llimm\u00e4inen kysymys. Ja haluaisin ehk\u00e4 nostaa t\u00e4h\u00e4n sellaisen ajatusleikin, ett\u00e4 jos ihmiset yritt\u00e4isiv\u00e4t asettua toistensa saappaisiin, niin nyth\u00e4n kun miettii, niin se tuntuu niin uskomattomalta, ett\u00e4 joitain vuosikymmeni\u00e4 sitten kaikki ne ojat kaivettiin, mit\u00e4 kartoilla n\u00e4kyy. Mutta sitten taas, tuntuuko se viel\u00e4 uskomattomalta niist\u00e4 kaivajista, ett\u00e4 nyt 2020-luvulla joku yritt\u00e4\u00e4 ne kaikki tukkia, mit\u00e4 me teimme. Siin\u00e4 mieless\u00e4 t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 kumotaanko me nyt sit\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 meid\u00e4n isovanhempamme ovat tehneet, niin se varmasti t\u00e4m\u00e4 ajatus el\u00e4\u00e4 monissa perheiss\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:14:46 Anne Tolvanen<\/p>\n<p>Haluaisin t\u00e4ydent\u00e4\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on kymmenen miljoonaa hehtaaria suota ollut ja siit\u00e4 on yli puolet, yli viisi miljoonaa hehtaaria ojitettu. Yli 800 000 hehtaaria on turhia ojituksia, jotka tehtiin liian karuille ja liian m\u00e4rille soille. Ojittajat jopa itse tiesiv\u00e4t t\u00e4m\u00e4n aikanaan, mutta kun siit\u00e4 sai valtion tukea, niin he toimivat. Eli kyll\u00e4 siell\u00e4 on my\u00f6s ihan tietysti tehty virheojituksia ja neh\u00e4n ovat just ne, mihin t\u00e4m\u00e4 ennallistaminen nyt kannattaa, ja tullaankin suuntaamaan, ei niille alueille, joissa sit\u00e4 puuta tuotetaan, vaan n\u00e4ille, jotka ovat heikentyneet monimuotoisuudeltaan ja samalla sitten siell\u00e4 ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n sit\u00e4 puuta tule.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:15:30 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Jos min\u00e4kin saan viel\u00e4 nopeasti tuohon lis\u00e4t\u00e4, niin olen ihan molempien Miikan ja Annen kanssa t\u00e4ysin samaa mielt\u00e4 eli loppujen lopuksi t\u00e4m\u00e4 kohdevalinta, mik\u00e4 suo ennallistetaan ja mik\u00e4 on eko- ja kustannustehokkaampaa j\u00e4tt\u00e4\u00e4 itsekseen rauhassa ennallistumaan, niin siin\u00e4 on se ensimm\u00e4inen ratkaisu, mutta sitten jos me p\u00e4\u00e4t\u00e4mme tuonne suolle menn\u00e4, niin miss\u00e4 on halpaa tehd\u00e4 niit\u00e4 toimenpiteit\u00e4 ja mitk\u00e4 toimenpiteet ovat nopeasti vaikuttavia. Ja vaikkapa puuhuoltoon kohtuuhelppoja ratkaisuja, niin ne ovat just t\u00e4m\u00e4n Turvahiili-hankkeen karummilla soilla, joilla puu ei ojituksen j\u00e4lkeen l\u00e4htenytk\u00e4\u00e4n kasvamaan. Niist\u00e4 lienee helppo aloittaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:16:19 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4. Onko tietyll\u00e4 tavalla, meneek\u00f6 t\u00e4ss\u00e4 helposti my\u00f6s keskustelussa puurot ja vellit sekaisin, koska termej\u00e4 on niin paljon ja puhutaan osin samasta asiasta, osin v\u00e4h\u00e4n eri asiasta, puhutaan ymp\u00e4rist\u00f6nhoidosta, luonnonhoidosta, suomets\u00e4n hoidosta ja t\u00e4m\u00e4n t\u00e4mm\u00f6isest\u00e4, niin ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4nk\u00f6 ennallistaminen termin\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti oikein vai liittyyk\u00f6 siihen ihan v\u00e4\u00e4ri\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:16:47 Anne Tolvanen<\/p>\n<p>Voisin vastata tuohon, ett\u00e4 Suomessa ennallistaminen on ymm\u00e4rretty paljon tiukemmin kuin mit\u00e4 sit\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin maailmalla on ymm\u00e4rretty. Meill\u00e4h\u00e4n ennallistaminen on luonnonsuojelullinen toimenpide, jossa l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti se alue on laitettu pois talousk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 kokonaan. Siit\u00e4 syyst\u00e4 ennallistamisesta p\u00e4\u00e4osa on t\u00e4h\u00e4nkin menness\u00e4 toteutettu luonnonsuojelualueilla ja siell\u00e4 ei ole ollut mit\u00e4\u00e4n ristiriitaa talousk\u00e4yt\u00f6n kanssa. Maailmalla se ajatellaan v\u00e4h\u00e4n laajemmin ja nyt t\u00e4m\u00e4 ennallistamisasetus tulee meillekin asettamaan t\u00e4m\u00e4n, ett\u00e4 meid\u00e4n t\u00e4ytyy mietti\u00e4 ennallistamistermi\u00e4 v\u00e4h\u00e4n laajemmin. Kyll\u00e4 se sallii my\u00f6s talousk\u00e4yt\u00f6n, kunhan se monimuotoisuus paranee samanaikaisesti, koska ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n meill\u00e4 loppuu pinta-ala kesken jossakin vaiheessa, jos me laitamme kaikki talousk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 syrj\u00e4\u00e4n ja parannetaan monimuotoisuutta. Tavallaan mik\u00e4 tahansa toimenpide, mik\u00e4 palauttaa sit\u00e4 monimuotoisuutta parempaan kuntoon, voidaan ajatella ennallistamisena. Sitten kun on t\u00e4m\u00e4 luonnonhoito, esimerkiksi perinneymp\u00e4rist\u00f6jen luonnonhoito, niin siin\u00e4h\u00e4n suorastaan taistellaan luonnon sukkessioita vastaan, estet\u00e4\u00e4n metsittyminen ja halutaan yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 maatalousymp\u00e4rist\u00f6. Ja sit\u00e4kin laajassa termiss\u00e4 kutsutaan ennallistamiseksi. Eli kyll\u00e4 se on monimuotoinen se terminologia, mutta ehk\u00e4 se yhteinen nimitt\u00e4j\u00e4 on se, ett\u00e4 monimuotoisuus paranee. Ja ekosysteemipalvelujen tuotanto sit\u00e4 my\u00f6ten my\u00f6s.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:18:22 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Onko Markus, Miika lis\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 t\u00e4h\u00e4n?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:18:26 Miika Laihonen<\/p>\n<p>Voin sen verran ainakin lis\u00e4t\u00e4, ett\u00e4 juuri n\u00e4in, ett\u00e4 se on selke\u00e4sti maailmalla n\u00e4hty aika laveammin se termi. Meill\u00e4 se on selke\u00e4mmin tarkoittanut sit\u00e4 tai ainakin olen itse n\u00e4hnyt niin, ett\u00e4 se viittaa pysyv\u00e4\u00e4n muutokseen siin\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 eli kun sit\u00e4 monimuotoisuutta parannetaan, mutta se tila paranee pysyv\u00e4sti. Eli periaatteessa soiden kohdalla nimenomaan puhutaan ennallistamisesta silloin, kun se vesitalous uudelleen j\u00e4rjestell\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 se vesi sinne palaa, sinne suolle. Mutta olen Annen kanssa samaa mielt\u00e4, ett\u00e4 ehk\u00e4 meid\u00e4nkin on nyt aika tulkita sit\u00e4 termi\u00e4 hieman laveammin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:19:12 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Onko Markuksella kommentteja?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:19:13 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Joo, suomalaiset halutaan olla v\u00e4h\u00e4n sellaisia kympin tytt\u00f6j\u00e4 ja poikia ihan kaikessa mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ja my\u00f6s n\u00e4iden EU-vaatimusten toteuttamisessa, mik\u00e4 n\u00e4kyy, no okei ne ei ole EU-vaatimusten takia pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n, vaan me on p\u00e4\u00e4tetty suojella metsi\u00e4 ja nimenomaan, kun metsi\u00e4 esimerkiksi suojellaan Suomessa, niin se tarkoittaa tiukkaa suojelua eli kaikki mets\u00e4taloustoimenpiteet loppuvat sen suojelusopimuksen tekemiseen. Sitten taas ennallistaminen. Itse olen yritt\u00e4nyt kertoa, mik\u00e4 on vaikka luonnonhoidon ja ennallistamisen ero vaikkapa suomets\u00e4taloudessa, ett\u00e4 on se ojitettu suo, niin mit\u00e4 olisi luonnonhoito? Se olisi ihan tavallista vesiensuojelurakenteiden tekemist\u00e4 aina, kun siell\u00e4 suolla toimitaan ja vaikka kunnostusojituksia tehd\u00e4\u00e4n. Eli vesiensuojelurakenteita, niit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, kun suolla toimitaan vaikkapa vesist\u00f6- ja ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4miseksi, mutta ennallistaminen olisi sitten luonnonhoitoa kaikkein pisimm\u00e4lle vietyn\u00e4 eli itse asiassa lopetetaan se aktiivinen toimenpide, vaikka suomets\u00e4talous, poistetaan ne puut, ojat tukkoon ja sitten v\u00e4h\u00e4n luodaan tai nopeutetaan kohteen syntymist\u00e4 suojelualueeksi. Tietyll\u00e4 lailla n\u00e4in. Mutta n\u00e4m\u00e4 termikikkailut, n\u00e4m\u00e4 ovat semmoista akateemista piehtarointia, m\u00e4 en ihan kauhean innostunut itse siit\u00e4 ole. Me on varmaan viisi vuotta kohta puhuttu siit\u00e4 mit\u00e4 on metsien jatkuva kasvatus. Siit\u00e4 on tasan niin monta mielipidett\u00e4 kuin on puhujaakin. Tuo iso kuva on se, ett\u00e4 maanomistajan pit\u00e4\u00e4 saada lis\u00e4\u00e4 tietoa, mit\u00e4 h\u00e4n esimerkiksi soillensa voi tehd\u00e4, miten ja kuka toimenpiteit\u00e4 mahdollisesti tukisi ja maksaisi. Sitten maanomistaja tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, ett\u00e4 l\u00e4hteek\u00f6 h\u00e4n vaikka ennallistamaan. T\u00e4m\u00e4 on nimenomaan yksityisten maanomistajien puolelta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:21:35 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Turvehan on itse asiassa maailman toiseksi suurin hiilivarasto merten j\u00e4lkeen. Esimerkiksi jos Suomea ajattelee, niin kaksi kolmannesta Suomen hiilest\u00e4 on turpeessa. Olisiko t\u00e4m\u00e4 ilmastonmuutoksen torjuminen tietyll\u00e4 tavalla, josta nyt ei Suomen maassa tarvitse kiistell\u00e4, ett\u00e4 onko se tapahtumassa vai eik\u00f6 sit\u00e4 ole tapahtumassa, niin onko t\u00e4m\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla sellainen asia ja ehk\u00e4 yhteinen maali, joka tietyll\u00e4 tavalla my\u00f6s erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia, erilaisia toimijoita ja muita, niin ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n niputtaisi ajan my\u00f6t\u00e4 yhteen ja n\u00e4kem\u00e4\u00e4n n\u00e4m\u00e4 valtavat hy\u00f6dyt t\u00e4ss\u00e4 ennallistamisty\u00f6ss\u00e4. Miten koette? Aloitapa Miika vuorostasi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:22:20 Miika Laihonen<\/p>\n<p>Itse haluan biologina jotenkin kokea, ett\u00e4 se on se luonnon monimuotoisuuden parantaminen, se on se ykk\u00f6stavoite t\u00e4ss\u00e4 ennallistamisessa, mutta tosiaan n\u00e4iden soiden tapauksissa erityisesti t\u00e4m\u00e4 hiilensidonnan lis\u00e4\u00e4minen soihin ja toisaalta sitten taas just siihen turpeeseen sitoutuneen hiilen vuotamisen pys\u00e4ytt\u00e4minen. Eli seh\u00e4n sielt\u00e4 kuivasta turpeesta vuotaa ilmakeh\u00e4\u00e4n se hiili ja kun se vetet\u00e4\u00e4n, niin t\u00e4m\u00e4 vuoto tyrehtyy. Niin t\u00e4ll\u00e4h\u00e4n on hyvin iso merkitys n\u00e4ihin ilmastotavoitteisiin p\u00e4\u00e4syss\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:22:59 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Miten Markus, onko lis\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 tuohon, n\u00e4etk\u00f6 asian samalla tavalla?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:23:03 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Joo, Suomen metsien puusto on hyvin selke\u00e4sti hiilinielu eli kasvu on hakkuita ja luonnonpoistumaa suurempaa, mutta meill\u00e4 on aito haaste, ongelma just nimenomaan n\u00e4iden suometsien ojitusten aiheuttaman kuivuvan turpeen ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6, niin se on ihan faktinen, aikamoinenkin maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6 ja sitten on my\u00f6s EU-vaatimusten t\u00e4mm\u00f6isen LULUCF hiilinieluvaatimuksen kanssa, niin meill\u00e4 on haaste. Eli mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4? Ja ihan niin kuin vetoan kyll\u00e4 kaikkiin mets\u00e4nomistajiin t\u00e4ss\u00e4 samalla, ett\u00e4 hei, lis\u00e4tk\u00e4\u00e4 mets\u00e4nhoitoa eli puuston kasvua eli hiilinielua, lis\u00e4tk\u00e4\u00e4 samalla luonnonhoitoa eli niit\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00f6puita ja erityisesti lehtipuuta lis\u00e4\u00e4 tuonne luontoon. Samalla luonnon monimuotoisuus paranee, sitten parhaat kohteet suojeluun ja soveltuvat kohteet ennallistumaan. T\u00e4llaisella kokonaisuudella me hyvin p\u00e4\u00e4sisimme n\u00e4ist\u00e4 haasteista eteenp\u00e4in. Hiilinielun ja hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6jen kanssa sit\u00e4 ei voi miss\u00e4\u00e4n tapauksessa kielt\u00e4\u00e4, etteik\u00f6 meill\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4 edelleen ole. Jatkuvaa kasvatusta ja vaikkapa tuhkalannoitusta ja sit\u00e4 kautta kasvun lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, niin siin\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vinkkej\u00e4 nielun lis\u00e4\u00e4miseksi. Ennallistaminen ja suojelu ovat toinen puoli siin\u00e4, eritt\u00e4in t\u00e4rkeit\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:24:49 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Onko Annella t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4tt\u00e4vi\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:24:51 Anne Tolvanen<\/p>\n<p>Joo, kyll\u00e4. Olen Miikan kanssa samaa mielt\u00e4, ett\u00e4 ennallistaminen on l\u00e4htenyt liikkeelle siit\u00e4, ett\u00e4 monimuotoisuutta halutaan turvata. Se on se alkuper\u00e4inen tarkoitus ollut. N\u00e4m\u00e4 hiiliasiat ovat tulleet siin\u00e4 sitten paljon my\u00f6hemmin mukaan. Yksiselitteisimm\u00e4t tulokset ovat, ett\u00e4 monimuotoisuus paranee ja ennen pitk\u00e4\u00e4n vesist\u00f6kuormitus v\u00e4henee. Mutta t\u00e4m\u00e4 hiilikysymys on todella monimutkainen. Siihen vaikuttaa se, ett\u00e4 tarkastelemmeko me puustoa vai turvetta, tarkastelemmeko me lyhytt\u00e4 vai pitk\u00e4\u00e4 aikajaksoa, ja tarkastelemmeko me hiilidioksidia, metaania ja typpioksiduulia, koska ne k\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t eri tavalla. Siit\u00e4 johtuu my\u00f6s paljon ne kiistat siit\u00e4, ett\u00e4 onko ennallistaminen ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen kannalta hyv\u00e4 vai huono asia. Koska se riippuu ihan siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 me n\u00e4ist\u00e4 tarkastellaan. Nyt kun Turvahiili-projekti koskee erityisesti heikkotuottoisia soita, niin niist\u00e4 ylivoimaisesti suurin osa on karuja varputurvekankaita. Ne ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ilmastoneutraaleja. Ja jos niit\u00e4 l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ennallistamaan poistamalla puusto, se hiilinielu poistuu. Hiilidioksidin karkaaminen turpeesta kyll\u00e4 poistuu, mutta samalla k\u00e4ynnistyy metaanin tuotanto. Joten lyhyell\u00e4 tai itse asiassa aika keskipitk\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4 ennallistaminen tulee olemaan kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6 n\u00e4ill\u00e4 karuilla soilla. Jopa satojen vuosien aikajakson aikana saattaa olla l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 vaikutus ilmastoon. Sen sijaan n\u00e4m\u00e4 rehev\u00e4t, heikkotuottoiset suot, jotka ovat voimakkaita kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00e4ji\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 sielt\u00e4 turpeesta, niin niiden ennallistaminen jo nopeallakin aikataululla v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ihan sen takia, ett\u00e4 niiden turpeesta t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vapautuu valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 hiilt\u00e4 ja se saadaan pys\u00e4ytetty\u00e4. Eli tosiaan n\u00e4m\u00e4 kaasut vaikuttavat p\u00e4invastoin toisiinsa n\u00e4hden ja sitten on viel\u00e4 t\u00e4m\u00e4 lyhyt ja pitk\u00e4 aikajakso ja puu ja turve. Se on semmoinen himmeli k\u00e4sitett\u00e4v\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 riitt\u00e4\u00e4 kiistely\u00e4 loputtomiin ihmisill\u00e4, kun osa tarkastelee suolapurkkeja ja osa koko p\u00f6yt\u00e4\u00e4, ja yksi aitaa ja toinen aidanseiv\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:27:17 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Kyll\u00e4, senkin takia varmasti t\u00e4m\u00e4ntyyppiselle informaatiolle, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4kin podcast-sarja edustaa, on valtavasti tarvetta. Toivottavasti tavoittaa mahdollisimman paljon ihmisi\u00e4. Mit\u00e4s, jos miettii soiden ennallistamista, niin ihan numeroiden valossa, niin onko t\u00e4lle ty\u00f6lle asetettu t\u00e4ss\u00e4 kohtaa tavoitteita? T\u00e4m\u00e4n verran hehtaareja t\u00e4h\u00e4n ja t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 pit\u00e4isi ennallistaa? Ollaanko t\u00e4ss\u00e4 tavoitteessa ja muuttaako t\u00e4m\u00e4 tuore ennallistamisasetus my\u00f6s t\u00e4t\u00e4 tutkintaa ja kenties t\u00e4t\u00e4 tavoitteen asetantaa? Onko t\u00e4t\u00e4 m\u00e4\u00e4ritetty? Jos on, niin ollaanko siell\u00e4 p\u00e4ink\u00e4\u00e4n tavoitetahdissa ja mit\u00e4 se vaatisi, ett\u00e4 oltaisiin tavoitetahdissa? Markus, ole hyv\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:28:05 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Helmi-ohjelmassa meill\u00e4 on soitten ennallistamiselle tavoite. Se on noin 60 000 hehtaaria vuoteen 2030 asti. Toinen 60 000 hehtaaria on soiden suojelua nimenomaan Helmi-ohjelmassa. Helmih\u00e4n oli yksityisille maanomistajille t\u00e4ysin vapaaehtoinen elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelma. Toistaiseksi se ennallistaminen soilla on tehty l\u00e4hes yksinomaan valtion mailla. Miika varmasti pystyy kertomaan UPM:n osalta, mit\u00e4 he ovat tehneet. Nyt juuri t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Mets\u00e4nhoitoyhdistyksess\u00e4 on luonnonhoidon palveluiden kehitt\u00e4misprojekti meill\u00e4 kovaa vauhtia menossa. Siell\u00e4 tulee toimintamallia yksityisten soiden ennallistamiseen. V\u00e4h\u00e4n isompia juttuja muutenkin on tulossa. Tarkat tavoitteet, niin oikein pitk\u00e4lle aikav\u00e4lille se ennallistamisasetus, sen viimeinen tavoitevuosi on 2050, niin sinne asti meill\u00e4 ei kansallisesti ole. Uskon, ett\u00e4 kun t\u00e4m\u00e4 EU-ennallistamisasetuksen kansallinen toimintaohjelma tehd\u00e4\u00e4n, niin siell\u00e4 niit\u00e4 tavoitteita sitten numeroiksikin viel\u00e4 laitetaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:29:28 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4, kiitos. Hei, ja Annella on t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:29:33 Anne Tolvanen<\/p>\n<p>Luonnonvarakeskushan teki arvion n\u00e4ist\u00e4 pinta-alatavoitteista, mit\u00e4 t\u00e4m\u00e4 EU-ennallistamisasetus tulee tuottamaan ja koskien nimenomaan n\u00e4it\u00e4 soiden direktiiviluontotyyppej\u00e4. Siin\u00e4h\u00e4n isona haasteena on se, ett\u00e4 me emme tied\u00e4, mitk\u00e4 ovat heikentyneess\u00e4 tilassa ja mitk\u00e4 eiv\u00e4t. Se on aika pieni osa, mist\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6inen kartoitus tehty. Jos ajatellaan, ett\u00e4 Suomessa on kuitenkin maailman parhaat kartoitustiedot, niin mit\u00e4 ne siell\u00e4 EU:ssa muualla tiet\u00e4\u00e4, miss\u00e4 tilassa heid\u00e4n suonsa on? Nyt t\u00e4ss\u00e4 meid\u00e4n raportissamme on haarukka siit\u00e4, kuinka paljon sit\u00e4 ennallistamistarvetta olisi vuoteen 2030 menness\u00e4, joka on siis 30 prossaa niist\u00e4 heikentyneist\u00e4, niin se vaihtelee 0,35 miljoonasta hehtaarista l\u00e4hes 100 miljoonaan, ei kun 0,90 miljoonaan hehtaariin. Nyt pit\u00e4isi muuttaa t\u00e4m\u00e4 miljoonat viel\u00e4 muuksi, mutta ei minun p\u00e4\u00e4ni k\u00e4\u00e4nn\u00e4 sit\u00e4 yht\u00e4\u00e4n. Valtava haarukka riippuen siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat heikentyneess\u00e4 tilassa ja mitk\u00e4 eiv\u00e4t. Sit\u00e4 ei viel\u00e4 tiedet\u00e4 tarkalleen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:30:42 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Satoja tuhansia hehtaaria sanotaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:30:45 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Onko Miikalla viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n lis\u00e4tt\u00e4vi\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:30:48 Miika Laihonen<\/p>\n<p>Joo, olisin siis voinut\u2026 Markus viittasi puheessaan siihen, ett\u00e4 yhti\u00f6ill\u00e4 on omia tavoitteitaan, niin olisin voinut UPM:n. t\u00e4m\u00e4nhetkisist\u00e4 tavoitteista sanoa pikkusen. UPM on my\u00f6s eritt\u00e4in iso mets\u00e4nomistaja Suomessa, meill\u00e4h\u00e4n se noin puoli miljoonaa hehtaaria taitaa v\u00e4h\u00e4n reilut olla mets\u00e4\u00e4 Suomessa. Me on nyt siin\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelmassa niin on asetettu tavoitteeksi se 3000 hehtaaria ennallistettuja soita vuoteen 2030 menness\u00e4. Mutta tietysti vaikka koetaankin, ett\u00e4 se on aikamoisen ty\u00f6n takana ja se on sin\u00e4ns\u00e4 kunnianhimoinen tavoite muutamassa vuodessa leipoa kasaan, niin tietysti ollaan valmiita my\u00f6s sit\u00e4 kunnianhimoistamaan, jos selke\u00e4sti siihen painetta tulee. Sittenh\u00e4n mielenkiintoinen kysymys on tietysti, kuten Anne jo puhui siit\u00e4, ett\u00e4 mik\u00e4 juuri lasketaan ennallistamiseksi meill\u00e4, niin UPM on tehnyt sitoumuksen, ett\u00e4 me olemme rehevien soiden puolella, rehevill\u00e4 turvemailla, niin meill\u00e4h\u00e4n ei avohakata en\u00e4\u00e4. Eli UPM on siirtynyt t\u00e4h\u00e4n jatkuvapeitteiseen kasvatukseen siell\u00e4. Niin esimerkiksi lasketaanko se ennallistamiseksi? Se on mielenkiintoinen kysymys.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:32:12 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Kiitoksia valtavan hyv\u00e4st\u00e4 keskustelusta, Anne Tolvanen, Markus Nissinen, Miika Laihonen. Onko jotain viel\u00e4, mit\u00e4 haluaisitte t\u00e4h\u00e4n loppuun sanoa liittyen siihen mit\u00e4 ennallistaminen on ja miksi tulisi ennallistaa?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:32:26 Anne Tolvanen<\/p>\n<p>Voisin sanoa sen, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on ollut aika paljon v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 informaatiota ja huimaa pelottelua t\u00e4m\u00e4n ennallistamisasetuksen my\u00f6t\u00e4 tai siihen liittyen. Suomessa t\u00e4t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n jo. Nyt tuli ilmi Miikalta ja Markukselta, ett\u00e4 meill\u00e4 on ollut paljon kehityst\u00e4 jo sen ennallistamisen suuntaan. Sanoisin, ett\u00e4 se ei meille tule olemaan niin suuri taloudellinen uhka kuin mit\u00e4 pel\u00e4t\u00e4\u00e4n. Siin\u00e4 on my\u00f6s ty\u00f6llisyysvaikutuksia, ymp\u00e4rist\u00f6 paranee plus, ett\u00e4 jatketaan sit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, mit\u00e4 on jo tehty. Esimerkiksi mets\u00e4teollisuuden t\u00e4m\u00e4 monimuotoisuustiekartta on ollut todella hieno aloite, joka nyt saa lis\u00e4\u00e4 boostausta t\u00e4ss\u00e4 sitten viel\u00e4. Ajatellaan t\u00e4m\u00e4 nyt positiivisena mahdollisuutena, kun kerran se joka tapauksessa meille eteen tuli.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:33:21 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Kiitos, Anne. Erinomaisen helppo ottaa tuosta tiekartasta koppia. Meilt\u00e4 MTK:lta ja SLC:lt\u00e4, eli ruotsinkieliselt\u00e4 etuj\u00e4rjest\u00f6lt\u00e4, tuli helmikuun alussa oma monimuotoisuuden tiekartta. Siell\u00e4 ennallistamiseen suhtaudutaan positiivisesti, kunhan yksityisen maanomistajan pit\u00e4\u00e4 saada itse p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, l\u00e4hteek\u00f6 h\u00e4n ennallistamiseen mukaan. Ja aika kova tavoite viel\u00e4 lis\u00e4ksi, ennallistamisen ja suojelun pit\u00e4isi olla maanomistajalle my\u00f6s taloudellisesti yht\u00e4 kannattavaa kuin sen alkuper\u00e4isen toimenpiteen, vaikka mets\u00e4talouden jatkamisen. Niin rahaa kyll\u00e4 tullaan viel\u00e4 tarvitsemaan, mutta sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n positiivisin mielin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:34:12 Miika Laihonen<\/p>\n<p>Joo, eritt\u00e4in positiivisin mielin eteenp\u00e4in. Yksityisille mets\u00e4nomistajille haluaisin l\u00e4hett\u00e4\u00e4 viel\u00e4 sellaisen viestin, ett\u00e4 juuri t\u00e4t\u00e4 ei tarvitse n\u00e4hd\u00e4kseni pel\u00e4t\u00e4. Se on t\u00e4ysin ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ettei niit\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja oppeja v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n viel\u00e4 ole laajasti saatavillakaan, mutta sen eteen tehd\u00e4\u00e4n monella taholla tietysti, mutta esimerkiksi meill\u00e4 yhti\u00f6ss\u00e4 my\u00f6s t\u00f6it\u00e4, ett\u00e4 pystytt\u00e4isiin olemaan esimerkki ja opastaja my\u00f6s asiakkaiden suuntaan. T\u00e4m\u00e4 kuvio varmasti selkenee t\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:34:54 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Kiitoksia mahtavat asiantuntijavieraamme. Kiitoksia kaikille kuuntelijoille. P\u00e4\u00e4t\u00e4mme t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hetyksen t\u00e4\u00e4lt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n ja seuraavaan kertaan.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-5154\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-5154\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tVideo Millaisia vaikutuksia mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisella on?\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-5154\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-5154\">\n\t\t\t\t\t<p>1<br \/>\n00:00:01,760 &#8211;&gt; 00:00:03,320<br \/>\nMaisemakuvaa suosta, mets\u00e4st\u00e4 ja lammesta. P\u00e4\u00e4ll\u00e4 otsikko, jossa lukee: Millaisia vaikutuksia<br \/>\nmets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisella on? Taustalla kuuluu kurjen \u00e4\u00e4ni.<\/p>\n<p>2<br \/>\n00:00:07,760 &#8211;&gt; 00:00:09,320<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Soiden ennallistaminen, \u2013<\/p>\n<p>3<br \/>\n00:00:09,320 &#8211;&gt; 00:00:14,200<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: jos ja kun sit\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n isossa mittakaavassa, \u2013<\/p>\n<p>4<br \/>\n00:00:14,200 &#8211;&gt; 00:00:16,280<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: niin sill\u00e4 on valtava vaikutus maisemaan.<\/p>\n<p>5<br \/>\n00:00:16,280 &#8211;&gt; 00:00:18,920<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Aikanaan soiden ojittaminen on ollut sellainen \u2013<\/p>\n<p>6<br \/>\n00:00:18,920 &#8211;&gt; 00:00:22,960<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: dramaattinen muutos Suomen maisemalle.<\/p>\n<p>7<br \/>\n00:00:22,960 &#8211;&gt; 00:00:26,800<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Samaa suuruusluokkaa kuin maanviljelyksen aloittaminen.<\/p>\n<p>8<br \/>\n00:00:26,800 &#8211;&gt; 00:00:27,920<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Ehk\u00e4 viel\u00e4 suurempi, \u2013<\/p>\n<p>9<br \/>\n00:00:27,920 &#8211;&gt; 00:00:30,920<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: koska sit\u00e4 on tehty paljon isommilla pinta-aloilla.<\/p>\n<p>10<br \/>\n00:00:30,920 &#8211;&gt; 00:00:34,760<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Nyt jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n palauttamaan sit\u00e4 maisemaa, \u2013<\/p>\n<p>11<br \/>\n00:00:34,760 &#8211;&gt; 00:00:36,320<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: johon kuuluu avosuot, \u2013<\/p>\n<p>12<br \/>\n00:00:36,320 &#8211;&gt; 00:00:40,760<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: niin meill\u00e4 on mahdollisuus katsoa horisonttiin muuallakin, \u2013<\/p>\n<p>13<br \/>\n00:00:40,760 &#8211;&gt; 00:00:43,520<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: kuin n\u00e4ill\u00e4 j\u00e4rvialueilla.<\/p>\n<p>14<br \/>\n00:00:43,520 &#8211;&gt; 00:00:49,000<br \/>\nMaisemakuvaa suoalueesta ja lammesta.<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Soiden ennallistaminen vaikuttaa ilmastoon erityisesti \u2013<\/p>\n<p>15<br \/>\n00:00:49,000 &#8211;&gt; 00:00:52,640<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: turvaamalla maaper\u00e4n hiilt\u00e4.<\/p>\n<p>16<br \/>\n00:00:52,640 &#8211;&gt; 00:00:56,400<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Mets\u00e4ojituksella on saatu aikaan \u2013<\/p>\n<p>17<br \/>\n00:00:56,400 &#8211;&gt; 00:01:00,680<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: maaper\u00e4n hiilen karkaaminen ilmakeh\u00e4\u00e4n, \u2013<\/p>\n<p>18<br \/>\n00:01:00,680 &#8211;&gt; 00:01:04,880<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: ja ennallistamisella t\u00e4m\u00e4 voidaan pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>19<br \/>\n00:01:04,880 &#8211;&gt; 00:01:08,600<br \/>\nKuvamateriaali: Pasi Jalkanen. L\u00e4hikuva kihokista sammalen seassa.<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Soiden ennallistaminen lis\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta.<\/p>\n<p>20<br \/>\n00:01:08,600 &#8211;&gt; 00:01:13,360<br \/>\nKuvamateriaali: Pasi Jalkanen. L\u00e4hikuva suolla kasvavasta vaiverosta ja suonsilm\u00e4st\u00e4.<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Ennallistamisessa luodaan uusia habitaatteja sellaisille lajeille, \u2013<\/p>\n<p>21<br \/>\n00:01:13,360 &#8211;&gt; 00:01:18,040<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: jotka ovat aikanaan kadonneet mets\u00e4ojituksen my\u00f6t\u00e4. \u2013<\/p>\n<p>22<br \/>\n00:01:18,040 &#8211;&gt; 00:01:22,760<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Ne pystyv\u00e4t palaamaan n\u00e4ille kadonneille paikoille.<\/p>\n<p>23<br \/>\n00:01:22,960 &#8211;&gt; 00:01:26,720<br \/>\nKuvamateriaali: Pasi Jalkanen. Video pitkospuista suoalueelta.<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Karujen soiden vaikutus suon virkistysk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, \u2013<\/p>\n<p>24<br \/>\n00:01:26,720 &#8211;&gt; 00:01:28,600<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: niin ainakin liikkuminen helpottuu.<\/p>\n<p>25<br \/>\n00:01:28,600 &#8211;&gt; 00:01:31,760<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Ja samalla kun ojien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee, \u2013<\/p>\n<p>26<br \/>\n00:01:31,760 &#8211;&gt; 00:01:35,120<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: niin esimerkiksi mets\u00e4kanalintujen poikueet \u2013<\/p>\n<p>27<br \/>\n00:01:35,120 &#8211;&gt; 00:01:36,760<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4t paljon paremmin.<\/p>\n<p>28<br \/>\n00:01:36,760 &#8211;&gt; 00:01:38,800<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: T\u00e4ll\u00e4 on my\u00f6s riistanhoidollista, \u2013<\/p>\n<p>29<br \/>\n00:01:38,800 &#8211;&gt; 00:01:41,960<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s virkistysk\u00e4yt\u00f6llist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n<p>30<br \/>\n00:01:41,960 &#8211;&gt; 00:01:48,640<br \/>\nKuvamateriaali: Pasi Jalkanen. Maisemakuvaa tulvivasta suosta.<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Ennallistaminen vaikuttaa vesist\u00f6ihin tavallaan kahdessa vaiheessa.<\/p>\n<p>31<br \/>\n00:01:48,640 &#8211;&gt; 00:01:54,560<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Pitk\u00e4aikaisesti ennallistamisella v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n \u2013<\/p>\n<p>32<br \/>\n00:01:54,560 &#8211;&gt; 00:01:58,560<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: vesist\u00f6ihin kulkeutuvaa orgaanisen aineen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, \u2013<\/p>\n<p>33<br \/>\n00:01:58,560 &#8211;&gt; 00:02:02,160<br \/>\nVideo, jossa kaivinkone peitt\u00e4\u00e4 ojaa suoalueella<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: mutta lyhytaikaisesti ennallistaminen voi saada aikaan \u2013<\/p>\n<p>34<br \/>\n00:02:02,160 &#8211;&gt; 00:02:05,760<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: t\u00e4llaisen orgaanisen aineen karkaamisen piikin, \u2013<\/p>\n<p>35<br \/>\n00:02:05,760 &#8211;&gt; 00:02:08,960<br \/>\nVideo, jossa puunrunkoja on kasattu ojaan padon tekemist\u00e4 varten.<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: joka johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ennallistamiseen kuuluu \u2013<\/p>\n<p>36<br \/>\n00:02:08,960 &#8211;&gt; 00:02:10,760<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: se ojien tukkiminen, \u2013<\/p>\n<p>37<br \/>\n00:02:10,760 &#8211;&gt; 00:02:14,520<br \/>\nMaisemavideo taustalla, jossa kaivinkone liikkuu suoalueella.<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: puuston poisto ja siell\u00e4 isoilla koneilla kulkeminen.<\/p>\n<p>38<br \/>\n00:02:14,520 &#8211;&gt; 00:02:18,360<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Karujen soiden ennallistaminen, ja sen vaikutukset \u2013<\/p>\n<p>39<br \/>\n00:02:18,360 &#8211;&gt; 00:02:21,440<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: poikkeavat jonkin verran rehevist\u00e4 soista.<\/p>\n<p>40<br \/>\n00:02:21,440 &#8211;&gt; 00:02:26,760<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Karuilla soilla ennallistamiseen liittyv\u00e4t riskit ovat hyvin pieni\u00e4.<\/p>\n<p>41<br \/>\n00:02:26,760 &#8211;&gt; 00:02:29,680<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: Niill\u00e4 on tyypillisesti luonnontilassakin \u2013<\/p>\n<p>42<br \/>\n00:02:29,680 &#8211;&gt; 00:02:32,040<br \/>\nKuvamateriaali: Pasi Jalkanen. Kuvissa tutkijat mittaavat kaasuja suolla.<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: metaaniemissiot hyvin pieni\u00e4, \u2013<\/p>\n<p>43<br \/>\n00:02:33,120 &#8211;&gt; 00:02:37,680<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: ja ne muodostavat tyypillisesti laajoja kokonaisuuksia, \u2013<\/p>\n<p>44<br \/>\n00:02:37,680 &#8211;&gt; 00:02:43,120<br \/>\nEeva-Stiina Tuittila sanoo: eli niill\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n ennallistamaan l\u00e4hinn\u00e4 sellaisia kokonaisia suoaltaita.<\/p>\n<p>45<br \/>\n00:02:43,120 &#8211;&gt; 00:02:47,240<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Karujen soiden ennallistaminen aika usein p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 mets\u00e4talouden \u2013<\/p>\n<p>46<br \/>\n00:02:47,240 &#8211;&gt; 00:02:50,360<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: sill\u00e4 ennallistettavalla suolla.<\/p>\n<p>47<br \/>\n00:02:50,360 &#8211;&gt; 00:02:54,320<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mit\u00e4 se karun suon ennallistaminen on, \u2013<\/p>\n<p>48<br \/>\n00:02:54,320 &#8211;&gt; 00:02:59,520<br \/>\nKuvamateriaali: Anne Tolvanen. Metsuri kaataa puuta talvimaisemassa.<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: poistetaan ojituksen aikaansaama puusto viel\u00e4 kerran.<\/p>\n<p>49<br \/>\n00:02:59,520 &#8211;&gt; 00:03:03,760<br \/>\nKuvamateriaali: Anne Tolvanen. Kuormatraktori ker\u00e4\u00e4 puukuormaa maasta kyytiin talvisissa oloissa.<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Hakataan, korjataan, saat puunmyyntituloa niist\u00e4 puista.<\/p>\n<p>50<br \/>\n00:03:03,760 &#8211;&gt; 00:03:06,960<br \/>\nTaustalla video, jossa kolme henkil\u00f6\u00e4 kulkee suolla per\u00e4kk\u00e4in.<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Tukea ennallistamiseen voi saada Metso\u2013ohjelmasta, \u2013<\/p>\n<p>51<br \/>\n00:03:06,960 &#8211;&gt; 00:03:10,280<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: eli metsien vapaaehtoisesta suojeluohjelmasta.<\/p>\n<p>52<br \/>\n00:03:10,280 &#8211;&gt; 00:03:17,160<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Sitten Helmi\u2013ohjelmasta, jossa nuo yksityisille maanomistajille vapaaehtoiset \u2013<\/p>\n<p>53<br \/>\n00:03:17,160 &#8211;&gt; 00:03:21,040<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Metson keinot on siirretty my\u00f6s puuttomille soille, \u2013<\/p>\n<p>54<br \/>\n00:03:21,040 &#8211;&gt; 00:03:23,520<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: esimerkiksi ennallistamisen tukemiseen.<\/p>\n<p>55<br \/>\n00:03:23,520 &#8211;&gt; 00:03:28,120<br \/>\nMarkus Nissinen sanoo: Ja Metka\u2013ohjelmasta, mets\u00e4talouden kannustej\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n<p>56<br \/>\n00:03:29,520 &#8211;&gt; 00:03:28,120<br \/>\nValkoinen tausta, johon ilmestyy verkkosivuston url-osoite<br \/>\nhttps:\/\/ sites.uef.fi\/turvahiili\/<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-4846\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-4846\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tPodcast Millaisia ilmastovaikutuksia mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisella on?\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-4846\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-4846\">\n\t\t\t\t\t<p>00:00:09 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Tervetuloa kuuntelemaan Turvahiili-podcastia. T\u00e4ss\u00e4 podcast-sarjassa sukellamme syv\u00e4lle soiden ennallistamisen saloihin ja avaamme, mit\u00e4 soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa. Lis\u00e4ksi jaamme uusimpia tutkimustuloksia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n neuvoja ennallistamisty\u00f6h\u00f6n; miten valitaan hyv\u00e4 kohde ja miten ennallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Toimittajana t\u00e4ss\u00e4 podcast-sarjassa toimii Arttu K\u00e4yhk\u00f6 viestint\u00e4toimisto Rookie Communications Oy:st\u00e4. T\u00e4n\u00e4\u00e4n menn\u00e4\u00e4n syvemmin aiheeseen, miten ennallistaminen auttaa ilmastonmuutoksen hidastamisessa. Asiantuntijavieraana toimivat Eeva-Stiina Tuittila It\u00e4-Suomen yliopistosta. Tervetuloa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:50 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Kiitos.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:51 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Paavo Ojanen Helsingin yliopistosta ja Luonnonvarakeskuksesta hybridiroolissa. Tervetuloa Paavo.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:58 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Kiitos.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:00 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Miten hurisee, Eeva-Stiina?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:03 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Oikein hyvin. T\u00e4ss\u00e4 elet\u00e4\u00e4n juhannusviikkoa. Ei paremmin voisi olla.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:10 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Ent\u00e4 Paavo?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:11 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Ennallistamislakikin, tai asetus, meni juuri l\u00e4pi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:14 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Kyll\u00e4, t\u00e4m\u00e4 aihe on todellakin ajankohtainen, kun t\u00e4t\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n juhannusviikolla 2024, jos joku my\u00f6hemmin historiassa keskustelua k\u00e4y, niin voi siihen ajankohtaan ajoittaa. Tosiaan asia on ollut vahvasti pinnalla ja senkin takia ihan kiva t\u00e4m\u00e4 ajankohta k\u00e4yd\u00e4 keskustelua. Mites Paavo, miten pyyhkii?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:37 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Mik\u00e4s t\u00e4ss\u00e4. Mielenkiintoinen aika tutkia ennallistamiskysymyksi\u00e4, kun tosiaan monella tapaa ajankohtainen aihe.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:43 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Kyll\u00e4. Hei, kertokaa v\u00e4h\u00e4n roolistanne ja miten t\u00e4m\u00e4 ennallistaminen liittyy teid\u00e4n ty\u00f6h\u00f6nne. Eli Eeva-Stiina olet It\u00e4-Suomen yliopistossa, kuten tuli mainittua ja professori mets\u00e4tieteiden osastolta ja luonnontieteiden, mets\u00e4tieteiden ja tekniikan tiedekunnasta. Pit\u00e4\u00e4k\u00f6 paikkansa t\u00e4h\u00e4n asti?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:02:06 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Ennallistaminen on minulle sellainen vanha rakkaus eli aihe, josta olen aikanaan itse tehnyt oman v\u00e4it\u00f6skirjani \u201dEnnallistamisen vaikutus kasvillisuuden dynamiikkaan ja hiilidynamiikkaan\u201d. Siihen on aina ollut mukava palata ja se on ollut sellainen yksi teema, joka on ollut v\u00e4h\u00e4n l\u00e4pi koko uran. Ja nyt se on ollut sellainen, mik\u00e4 on enemm\u00e4n ollut ajankohtaista. Siihen on ollut enemm\u00e4n kiinnostusta ja helpompi ehk\u00e4 sit\u00e4 kautta saada tutkimusrahoitusta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:02:41 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4. Ent\u00e4 Paavo, yliopistolla olet yliopistotutkijana ja Luonnonvarakeskuksessa my\u00f6s toimit. Miten ennallistaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, mit\u00e4 sin\u00e4 teet ty\u00f6si puolesta?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:02:55 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 minulle sitten ennallistaminen on uudempi rakkaus, sanotaanko n\u00e4in, ett\u00e4 oma taustani on siell\u00e4 mets\u00e4tieteiss\u00e4 ja mets\u00e4ekologiassa ja olen aikaisemmin tutkinut mets\u00e4ojitettuja soita. Ja niinh\u00e4n se t\u00e4ss\u00e4 mets\u00e4puolella pitk\u00e4\u00e4n oli, ett\u00e4 soita ojitettiin mets\u00e4talouteen. Sitten laiva on pikkuhiljaa k\u00e4\u00e4ntynyt ja on mietitty, ett\u00e4 mit\u00e4 soita sitten taas kannattaisi ennallistaa takaisin kohti sit\u00e4 luonnontilaisen kaltaista tilannetta. T\u00e4ss\u00e4 viimeiset kymmenen vuotta sitten mietitty my\u00f6s ennallistamisasiaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:03:33 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4. Hei, sittenp\u00e4 menn\u00e4\u00e4n varsinaiseen aiheeseen. Eli mill\u00e4 tavalla ennallistaminen turvaa maaper\u00e4n varastohiilen? T\u00e4m\u00e4 on se t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n keskustelun punainen lanka. Eeva-Stiina, ole hyv\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:03:44 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n soilla, jotka on otettu ihmisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, niin ne on l\u00e4hestulkoon kaikki jollakin tavalla kuivattu, ojitettu. Ja se maaper\u00e4n hiili on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ssyt kertym\u00e4\u00e4n sinne suohon sit\u00e4 kautta, ett\u00e4 hajotus on vaillinaista hapettomien olosuhteiden takia. Sitten, kun t\u00e4m\u00e4 rajoite poistetaan, eli korkea vedenpinta sen ojituksen avulla, niin se kiihdytt\u00e4\u00e4 sitten sit\u00e4 orgaanisen aineen hajoamista ja sit\u00e4 kautta hiilt\u00e4 vapautuu ilmakeh\u00e4\u00e4n. Ennallistamisessa taas pyrit\u00e4\u00e4n sitten pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n hajotuksen kiihtyminen tai se nopeutunut hajotus tuomalla se vesi takaisin, takaisin korkea vedenpinta ja jossain sitten taas hapettomat olot. Eli sill\u00e4 tavalla turvataan maaper\u00e4n hiili.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:04:46 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Joo, toihan t\u00e4ss\u00e4 koko hankkeen nimess\u00e4kin, Turvahiili, kauniisti tulee esille, ett\u00e4 miten se hiili, eli siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 turve, miten turve saadaan s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n maaper\u00e4ss\u00e4. Jos haluaa suhteuttaa, maailmassa soiden turpeessa on yht\u00e4 paljon hiilt\u00e4 kuin t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hiilidioksidia on ilmakeh\u00e4ss\u00e4 eli se on valtava hiilivarasto, joka on herkk\u00e4 sille kuivatukselle.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:05:27 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Miten t\u00e4m\u00e4 suon takaisin vettyminen tapahtuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:05:29 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Haluatko sin\u00e4, Paavo, aloittaa?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:05:32 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 on hyvin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen kysymys. Jos ajatellaan, ett\u00e4 suohan on kuivattu niin, ett\u00e4 sinne on kaivettu ojia, ja sitten ojien my\u00f6ten vett\u00e4 valuu pois suolta, niin sitten se vedenpinta siell\u00e4 turpeessa laskee. Vastaavasti se p\u00e4\u00e4toimenpide on, ett\u00e4 tukitaan ojat eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja sen lis\u00e4ksi my\u00f6s pieni\u00e4 patovalleja rakennetaan, ett\u00e4 ojituksen vaikutus saadaan poistettua. Jos suolla on kasvanut paljon puustoa, joka haihduttaa vett\u00e4, niin sitten yleens\u00e4 my\u00f6s puustoa v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n. Eli tavallaan pyrit\u00e4\u00e4n veden kierto palauttamaan samankaltaiseksi kuin mit\u00e4 se oli ennen ojitusta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:06:10 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Miten pitk\u00e4 prosessi t\u00e4llainen tyypillisesti on? Ett\u00e4 ne vaikutukset rupeavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 n\u00e4kym\u00e4\u00e4n? Puhutaanko vuosista vai vuosikymmenist\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:06:23 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Vaikutus vedenpintaan syntyy hyvin nopeasti, kun ojat on tukittu. Sitten kun seuraavan kerran tulee runsaita sateita tai tulee talvi, syksy ja kev\u00e4t, niin kyll\u00e4 siell\u00e4 vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 vedenpinta on sitten jo noussut. Se, ett\u00e4 suo l\u00e4htee sitten muuten pikkuhiljaa muuttumaan kasvillisuus ja muu, niin se on sitten vuosien tai vuosikymmenien asia. Eeva-Stiina osaa varmaan siihen sanoa hyvin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:06:45 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>M\u00e4 voisin viel\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 siihen ojien tukkimiseen, ett\u00e4 nyt on aika paljon julkisuudessa sanottu sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 vanhoilla ojitusalueilla monesti ne ojat ovat sammaloituneet, kasvaneet umpeen. Ja se olisi kauhean houkuttelevaa ajatella, ett\u00e4 se riitt\u00e4\u00e4. Mutta kun vesi on sellainen j\u00e4nn\u00e4 asia, ett\u00e4 kun siin\u00e4 on aikanaan se ojituksen j\u00e4lkeen muodostunut se sellainen tietty vedenvirtaus kohti sit\u00e4 ojaa, ett\u00e4 vaikka siell\u00e4 olisi se rahkasammal olemassa, sit\u00e4 kuivatusvaikutusta ei saada pys\u00e4ytetty\u00e4 ilman, ett\u00e4 siell\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n. Kyll\u00e4 siell\u00e4 tyypillisesti t\u00e4ytyy ne ojat k\u00e4yd\u00e4 tukkimassa. T\u00e4m\u00e4 on sellaista, mit\u00e4 ei ole sill\u00e4 tavalla viel\u00e4 aktiivisesti tutkittu, mutta t\u00e4m\u00e4 on semmoinen, mit\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ihmiset, jotka ovat paljon sit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttaneet, ovat havainneet. T\u00e4m\u00e4 olisi yksi selke\u00e4 tutkimuskysymys, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 saataisiin numeerista dataa, mutta t\u00e4m\u00e4 on aika selke\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ihmisten n\u00e4kemys. Sanoit siit\u00e4 pitk\u00e4aikaisvaikutuksesta, niin siin\u00e4 selke\u00e4sti on se, ett\u00e4 vett\u00e4minen k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 sen sukkession ja pikkuhiljaa sinne alkaa tulla, tai ei edes pikkuhiljaa, jotkut lajit reagoivat hyvin nopeasti. Siell\u00e4 on sellaisia lajeja kuten tupasvilla ja ehk\u00e4 vanhalta nimelt\u00e4\u00e4n joka paikan rahkasammal, r\u00e4merahkasammal, joka siell\u00e4 monilla paikoilla on jo valmiina ja hy\u00f6tyy siit\u00e4 kilpailun v\u00e4hentymisest\u00e4, niin saattaa hyvinkin nopeasti ry\u00f6ps\u00e4ht\u00e4\u00e4. Mutta se lajiston lopullinen tulo paikalle, niin se on pitk\u00e4llinen prosessi, ett\u00e4 se olisi t\u00e4ysin samanlainen kuin luonnontilaisilla soilla. Sanotaan, ett\u00e4 kasvillisuudesta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kymmeness\u00e4 vuodessa saadaan ehk\u00e4 80 prosenttia lajistosta paikalle, mutta sielt\u00e4 viel\u00e4 puuttuu harvinaiset lajit.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:08:59 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4. Suotyyppej\u00e4 on valtavasti erilaisia. Satakunta luin jostain. Oletan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 liittyy vahvasti siihen karumman p\u00e4\u00e4n soiden ennallistamiseen. Onko tyypeill\u00e4 merkityst\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:09:27 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Aika moniulotteinen kysymys, mutta onhan t\u00e4ss\u00e4 Turvahiiless\u00e4 ajateltu erityisesti niit\u00e4 soita, joilla ojituksen j\u00e4lkeen puusto kasvaa huonosti. N\u00e4m\u00e4 ovat yleens\u00e4 aika niukkaravinteisia. Samalla ne ovat tyypillisesti hyvin paksuturpeisia. Turpeen hiilivarasto on my\u00f6s hyvin iso. Siin\u00e4 mieless\u00e4 voidaan v\u00e4h\u00e4n rajata suotyyppien joukkoa. L\u00f6ytyy karummistakin m\u00e4rempi\u00e4 ja kuivempia tapauksia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:09:51 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4, oletan, ett\u00e4 mik\u00e4 ehk\u00e4 jossain m\u00e4\u00e4rin vaikeuttaa sit\u00e4 keskustelua, niin ei ehk\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 miten paljon se turve oikeasti sitoo hiilt\u00e4. Noin 10\u201312 sentin paksuisessa turvekerroksessa on hiilt\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin t\u00e4ysikasvuisen mets\u00e4n puustossa. Se on ihan valtava vaikuttavuus sill\u00e4. Onko t\u00e4m\u00e4 sellainen asia, mit\u00e4 te joudutte aika paljonkin toitottamaan, ett\u00e4 miten valtava merkitys t\u00e4ll\u00e4 on nimenomaan t\u00e4st\u00e4 hiilen varastoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:10:29 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 jos saa tuohon sen verran korjata, ett\u00e4 noin 10 sentti\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isen mets\u00e4n puustossa. Jos annettaisiin mets\u00e4n kasvaa hyvin tihe\u00e4ksi ja runsaspuustoiseksi, mets\u00e4taloudessahan ei tietysti anneta, kun puita kaadetaan, niin sitten voitaisiin ehk\u00e4 saada hiilt\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin 30 sentin turvekerroksessa, mutta jos n\u00e4ill\u00e4 karuilla soilla voi olla useita metrej\u00e4 turvetta, niin se puuston hiilivarasto kyll\u00e4 kalpenee sitten.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:10:53 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4, kiitos tarkennuksesta. Mutta onko t\u00e4m\u00e4 asia siis, jota te paljon joudutte tuomaan esille? Ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4nk\u00f6 sen valtava vaikuttavuus?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:11:07 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Tuntuu, ett\u00e4 se on jopa v\u00e4lill\u00e4, ett\u00e4 ihan omien kollegojenkin joukossa on ollut v\u00e4h\u00e4n semmoinen h\u00e4mm\u00e4stys, ett\u00e4 se niin kuin sen hahmottaminen, ett\u00e4 isoin osa my\u00f6s kivenn\u00e4ismaan metsist\u00e4 on siell\u00e4 maaper\u00e4ss\u00e4. Se on tietysti niin helppo n\u00e4hd\u00e4, ett\u00e4 jos on puu, niin sen ihminen, kuka tahansa n\u00e4kee sen, ett\u00e4 siin\u00e4 se on, siin\u00e4 on biomassaa. Ja biomassasta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 puolet on hiilt\u00e4. Se on hyvin konkreettista. Mutta sitten se maaper\u00e4hiili. Ehk\u00e4 soilla se on helpompi hahmottaa kuitenkin, kun se turve on kuitenkin niin konkreettista. Ehk\u00e4 kivenn\u00e4ismaalla sen hiilen ymm\u00e4rt\u00e4minen sen humuskerroksen alapuolella, ett\u00e4 siell\u00e4 on ne valtavat varastot. Kyll\u00e4 se on semmoinen, mit\u00e4 saa aika paljon puhua ja saa opiskelijoille kertoa monet kerrat.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:12:02 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Joo ja onhan se aika hurja asia, ett\u00e4 meill\u00e4 on niin valtava hiilivarasto siell\u00e4 maan alla. Ehk\u00e4 sitten toinen, mik\u00e4 keskustelua h\u00e4iritsee, kun tyypillisesti kivenn\u00e4ismaan metsiss\u00e4 hiilt\u00e4 saadaan maaper\u00e4\u00e4n paljon silloin, kun puustokin kasvaa hyvin ja tuottaa hiilt\u00e4 maaper\u00e4\u00e4n. Mutta suolla on usein vaihtosuhde, ett\u00e4 jos puustoon haluttaisiin paljon hiilt\u00e4, niin suo pit\u00e4isi oikeastaan tehokkaasti kuivata ja esimerkiksi lannoittaa viel\u00e4. Mutta sitten, ett\u00e4 maaper\u00e4n hiilivaraston turve saada s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n, niin suo pit\u00e4isikin pit\u00e4\u00e4 mahdollisimman m\u00e4rk\u00e4n\u00e4 ja oikeastaan semmoinen karu suo onkin hyv\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n hiilivarastoa. Puusto- ja maaper\u00e4hiilivaraston yll\u00e4pit\u00e4minen voi ollakin aika ristiriidassa kesken\u00e4\u00e4n. Se hankaloittaa keskustelua.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:12:52 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Todellakin ja just siit\u00e4 lannoituksesta, niin se, ett\u00e4 jos se fosfori, joka monesti on se, mik\u00e4 rajoittaa puuston kasvua, niin se on my\u00f6s se, joka rajoittaa hajotusta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:13:05 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Miten jos menn\u00e4\u00e4n t\u00e4h\u00e4n, kun ennallistaminen prosessina nyt alkaa? Menn\u00e4\u00e4n muissa jaksoissa v\u00e4h\u00e4n tarkemmin viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 miten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 homma etenee. Mutta kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n toimenpiteit\u00e4, niin mitk\u00e4 ne vaikuttavuudet ovat, jos miettii t\u00e4h\u00e4n hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6ihin siin\u00e4 alkuvaiheessa, ett\u00e4 onko siin\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla, alkaako se sitominen heti vai tuleeko siin\u00e4 periaatteessa p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 alkuvaiheessa? Meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 katsoa sit\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla my\u00f6s pitk\u00e4ll\u00e4 aikaj\u00e4nteell\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin mieless\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:13:44 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Se on ehk\u00e4 se tietynlainen kipupiste t\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 on ihan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vedenpintaa nostamalla se vanha turpeen hiilivarasto pystyt\u00e4\u00e4n mahdollisimman hyvin turvaamaan. Se on pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ihan ykk\u00f6stavoite, ett\u00e4 se turpeen valtava hiilivarasto pysyy suossa eik\u00e4 siirry ilmakeh\u00e4\u00e4n. On ihan selv\u00e4\u00e4, suot pit\u00e4isi pysy\u00e4, turvemaat ja suot pit\u00e4isi pit\u00e4\u00e4 hyvin m\u00e4rk\u00e4n\u00e4, mutta sitten se alkuvaiheen vaikutus, ett\u00e4 jos puustoa poistetaan ja kest\u00e4\u00e4 aikansa ennen kuin suokasvillisuus valtaa alaa ja ennallistaminen my\u00f6s v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 lis\u00e4\u00e4 metaanip\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, niin semmoinen nopea l\u00e4hivuosien ilmastonmuutoksen torjuminen ei olekaan niin itsest\u00e4\u00e4nselvyys en\u00e4\u00e4 sitten suon ennallistamisessa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:14:23 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Jos siit\u00e4 vaikuttavuudesta viel\u00e4 muutama sana. Suomessahan on ollut aikoinaan tutkimusten mukaan 10,4 miljoonaa hehtaaria soita. Nykyinen suopinta-ala on 8,7 miljoonaa hehtaaria, josta 4,7 miljoonaa hehtaaria on ojitettua. Nelj\u00e4 miljoonaa hehtaaria on ojittamatonta suota. T\u00e4ss\u00e4kin mieless\u00e4 hiilensidonnan n\u00e4k\u00f6kulmasta vaikuttavuus on valtava. Onko Eeva-Stiina, miten tarkkaan, oletan, ett\u00e4 on tutkittu, ett\u00e4 jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ennallistamaan, niin sen vaikutus nimenomaan hiilensidonnan n\u00e4k\u00f6kulmasta on t\u00e4llainen ja t\u00e4llainen, jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n portaittain eteenp\u00e4in?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:15:05 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Itse asiassa sit\u00e4 ei ole kauheasti tutkittu. Meill\u00e4 on hyvin v\u00e4h\u00e4n mitattua tietoa. Aikanaan oma v\u00e4it\u00f6skirja liittyi turvetuotannon j\u00e4lkeiseen ennallistamiseen. Sitten Paavo ja Kari Minkkinen ovat mitanneet nyt v\u00e4h\u00e4n pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 joiltakin suotyypeilt\u00e4, ett\u00e4 teill\u00e4 on varmaan se kattavin ja nyt sitten ihan viime aikoina on ollut noita Ilmatieteenlaitoksen tutkimuksia, joissa on sitten mitattu edikovarianssilla, mutta n\u00e4m\u00e4 ovat siis ihan yksitt\u00e4isi\u00e4 soita. Ja nyt jos puhutaan yli puolesta suopinta-alasta, joka on t\u00e4ss\u00e4 potentiaalisesti ennallistettavissa, niin siit\u00e4 meill\u00e4 on aika heikko se tietotaso. T\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mets\u00e4ojitus on v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6inen kansainv\u00e4lisesti suomalainen erikoisuus. Muualla maailmassa turvemaiden k\u00e4ytt\u00f6 on ollut enemm\u00e4n maatalousk\u00e4ytt\u00f6\u00e4, Keski-Euroopassa erityisesti, ja sitten taas Kanadassa, Yhdysvalloissa, Saksassakin se on painottunut, siell\u00e4 on ollut sit\u00e4 turpeen nostoa, turpeen korjuuta, joko kasvuturpeeksi tai sitten Irlannissa polttoturpeeksi. Siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu n\u00e4ille eri mets\u00e4ojitetuille soille, ei viel\u00e4 kauheasti tiedet\u00e4. Se on my\u00f6s ollut aihe, johon on ollut todella vaikeaa saada rahoittajien kiinnostusta. Mutta viel\u00e4 ehk\u00e4 haluaisin sanoa siit\u00e4, ett\u00e4 meid\u00e4n t\u00e4ytyy tajuta se, ett\u00e4 tai siis minusta on hienoa, ett\u00e4 nostat sen, ett\u00e4 miten isosta mittakaavasta t\u00e4ss\u00e4 on kyse. Ajatelkaa, ett\u00e4 se soiden ojitus, niin se on ollut ehk\u00e4 Suomessa niin, no, varmaan niin kuin melkein voisi sanoa, ett\u00e4 sen, ehk\u00e4 se maatalouden aloittaminen on ollut alku ja kaskiviljely on ollut semmoinen, mik\u00e4 on muuttanut meid\u00e4n maisemaamme ja Suomen luontoa hyvin dramaattisesti, hyvin nopeasti. Ehk\u00e4 voisi sanoa, ett\u00e4 se soiden mets\u00e4ojitus, joka tapahtui lopulta muutamassa vuosikymmeness\u00e4, niin se on ollut valtava muutos maisemassa. Sit\u00e4 ennen meill\u00e4 on ollut paljon avointa. Sitten yht\u00e4kki\u00e4 meill\u00e4 on joka puolella talousmets\u00e4\u00e4. Aika lailla monet mets\u00e4ojitetut suot ovat sellaista pusikkoa. Se, ett\u00e4 meill\u00e4 on viel\u00e4 niit\u00e4 ihmisi\u00e4 elossa, jotka muistavat sen, milt\u00e4 Suomi on n\u00e4ytt\u00e4nyt ennen mets\u00e4ojitusta, mutta ei paljon. Sen takia t\u00e4m\u00e4 on vaikea asia, koska suurin osa meist\u00e4, jotka el\u00e4mme t\u00e4ss\u00e4 ajassa, on n\u00e4hnyt vain t\u00e4m\u00e4n Suomen maiseman mets\u00e4ojituksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:18:25 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Kyll\u00e4, ja on se tutkijallekin hankala, niin kuin t\u00e4ss\u00e4 mainittiin, ett\u00e4 niit\u00e4 soitakin on niin monenlaisia. Ja suo voidaan ennallistaakin kovin monella tapaa, ett\u00e4 siin\u00e4 voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 enemm\u00e4n ja v\u00e4hemm\u00e4n puita, sitten voi tulla m\u00e4rempi tai se j\u00e4\u00e4 kuivemmaksi. Ja sitten kun siin\u00e4 onnistuu aikamoinen sukkessio, ett\u00e4 se ei riit\u00e4, ett\u00e4 me vaikka ekana vuonna mitataan jotain ennallistamisen j\u00e4lkeen tai kymmenenten\u00e4, vaan meid\u00e4n pit\u00e4isi oikeastaan seurailla sit\u00e4 suota mielell\u00e4\u00e4n semmoinen parikymment\u00e4 vuotta. Eih\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 aktiivisen ennallistamisen ilmastovaikutustutkimusta suomets\u00e4piiriss\u00e4 ole ollut kuin vasta kymmenisen vuotta. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessahan meid\u00e4n se pit\u00e4isi tutkia, kun t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ne mets\u00e4ojitetutkin on.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:19:07 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Jos palataan t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n teemaan, onko ilmastonmuutoksen hidastaminen keskeinen argumentti? M\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 siihen liittyy paljon muitakin asioita, mutta onko t\u00e4m\u00e4 tietyll\u00e4 tavalla t\u00e4ss\u00e4 hetkess\u00e4 se ykk\u00f6sargumentti, ett\u00e4 miksi t\u00e4t\u00e4 ennallistamista pit\u00e4isi lis\u00e4t\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:19:32 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 lyhyesti voi sanoa, ett\u00e4 se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n argumentti, koska niin kuin sanottu, se soiden hiilivarasto on niin valtava ja juuri se kuivatus uhkaa sit\u00e4 hiilivarastoa. Me tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ilmastonmuutosta pit\u00e4\u00e4 aika tehokkaasti torjua, muuten meill\u00e4 on aika ik\u00e4v\u00e4t oltavat muutaman vuosikymmenen p\u00e4\u00e4st\u00e4. Se ei ole ainoa asia todellakaan, mutta se on ihan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n asia mietti\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:19:52 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Ei ja sen ehk\u00e4 hahmottaminen viel\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on nyt joku ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mit\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 kuivatuilla soilla on menossa. T\u00e4ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4nhetkisess\u00e4 ilmastossa, mutta miten ne reagoivat muuttuvissa oloissa? Lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4tk\u00f6 viel\u00e4 meid\u00e4n kuivattujen soiden p\u00e4\u00e4st\u00f6t ilmastonmuutoksen edetess\u00e4? Sen takia t\u00e4m\u00e4 on ehk\u00e4 viel\u00e4 kiireellisempi asia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:20:22 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Kyll\u00e4, ja ehk\u00e4 tuohon viel\u00e4, ett\u00e4 se sellainen ik\u00e4v\u00e4 asia, kun kes\u00e4t pitenee ja l\u00e4mpenee, niin turvemaan voimakas kuivuminen, ett\u00e4 erilaiset turvepalot ja muut, niiden riski kasvaa, niin se on my\u00f6s aikamoinen uhkakuva, jota my\u00f6s voisi sitten torjua pit\u00e4m\u00e4ll\u00e4 suon mahdollisimman m\u00e4rk\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:20:44 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Eli summaamme keskustelua, t\u00e4ss\u00e4 on tullut hyvin asiaa ja t\u00e4m\u00e4 on monesta kulmasta l\u00e4pik\u00e4yty, niin Eeva-Stiinalla ja Paavolla viel\u00e4 hetken aikaa hommaa riitt\u00e4\u00e4.<br \/>\nMutta oletteko hyv\u00e4ss\u00e4 alussa? Kysyt\u00e4\u00e4np\u00e4 n\u00e4in. Milt\u00e4 tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teid\u00e4n ty\u00f6nne ja intohimonne n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:21:10 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Voisin sanoa, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikein hyv\u00e4lt\u00e4. Ehk\u00e4 viel\u00e4 senkin takia n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4lt\u00e4, ett\u00e4 todella hyv\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 on menossa, kiinnostavaa ty\u00f6t\u00e4. Sitten meill\u00e4 on kasvamassa lupaava nuori tutkijasukupolvi, joka on selvitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 asioita.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:21:31 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Kyll\u00e4, ja onhan meill\u00e4 semmoinen hyv\u00e4 tilanne t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa. Meill\u00e4 on aika hyv\u00e4\u00e4 osaamista ja jo pitk\u00e4t perinteet soiden ja niiden ojituksen ja ennallistamisen tutkimuksesta. Ja my\u00f6s se soiden ilmastoasioiden tutkimuksesta on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 eritt\u00e4in hyv\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 n\u00e4it\u00e4 asioita tutkia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:21:50 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Onko viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n loppuun jotain, mit\u00e4 haluaisitte nostaa esille, mit\u00e4 en hoksannut kysy\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:21:57 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 haluaisin nostaa sen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on hyv\u00e4 koko ajan, vaikka nyt puhuttiin vain t\u00e4st\u00e4 ilmastovaikutuksesta, niin mietti\u00e4 aina yhdess\u00e4 biodiversiteettivaikutusta yhdess\u00e4 ilmastovaikutuksen kanssa, ett\u00e4 ne paljon menev\u00e4t k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 ja ne ei aina mene samaan suuntaan, mutta hahmottaa se, ett\u00e4 erilaisilla kohteilla ja eri tilanteissa voidaan painottaa aina v\u00e4lill\u00e4 ilmastovaikutusta, v\u00e4lill\u00e4 biodiversiteettivaikutusta. Meill\u00e4 ei ole vain yksi malli, jota kannattaa ajatella.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:22:35 Paavo Ojanen<\/p>\n<p>Kyll\u00e4 ja ehk\u00e4 sitten kolmantena my\u00f6s talousvaikutus, ett\u00e4 sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 on suuri hiilivarasto, on tietysti hoidetut suot ovat merkitt\u00e4v\u00e4 osa monen yksityisen ihmisen omaisuutta. Eli sill\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n ennallistamaan ja kuka sen rahoittaa jne., niin sill\u00e4 on my\u00f6s todella monen ihmisen el\u00e4m\u00e4\u00e4n aika iso vaikutus eli kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 monta asiaa t\u00e4ytyy ottaa huomioon.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:23:04 Eeva-Stiina Tuittila<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 tuohon viel\u00e4 se nelj\u00e4s, niin semmoinen yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden tuntu, joka liittyy siihen talousvaikutukseen, mutta my\u00f6s siihen, ett\u00e4 miten ihmiset kokevat luontoa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:23:20 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4. Kiitoksia kovasti. Aihe on laaja ja t\u00e4rke\u00e4, ja toivottavasti t\u00e4m\u00e4n keskustelun my\u00f6t\u00e4 taas tuli v\u00e4h\u00e4n lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4. Kiitos kaikille kuulijoille, kiitos tuhannesti Eeva-Stiina ja Paavo ja me p\u00e4\u00e4t\u00e4mme l\u00e4hetyksen t\u00e4\u00e4lt\u00e4 t\u00e4h\u00e4n. Hyv\u00e4\u00e4 jatkoa kaikille, kiitos.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-9730\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-9730\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tPodcast Millaisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisella on?\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-9730\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-9730\">\n\t\t\t\t\t<p>00:00:08 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Tervetuloa kuuntelemaan Turvahiili-podcastia. T\u00e4ss\u00e4 podcast-sarjassa sukellamme syv\u00e4lle soiden ennallistamisen saloihin, k\u00e4sittelemme muun muassa sit\u00e4, mit\u00e4 soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa. Lis\u00e4ksi jaamme uusimpia tutkimustuloksia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n neuvoja ennallistamisty\u00f6h\u00f6n; miten valitaan hyv\u00e4 kohde soiden ennallistamiselle ja miten ennallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Toimittajana t\u00e4ss\u00e4 podcast-sarjassa toimii Arttu K\u00e4yhk\u00f6 viestint\u00e4toimisto Rookie Communications Oy:st\u00e4. T\u00e4m\u00e4n jakson punainen lanka kuuluu: Millaisia ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia soiden ennallistamisella on? Asiantuntijavieraana toimivat vesist\u00f6asiantuntija Tiina K\u00e4ki Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Tervetuloa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:52 Tiina K\u00e4ki<\/p>\n<p>Kiitokset.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:53 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Ja tieteellinen johtaja, hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava Hiilip\u00f6rssist\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:57 Risto Sulkava<\/p>\n<p>Terve, terve.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:59 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Kiva, kun p\u00e4\u00e4sitte tuomaan n\u00e4kemyksi\u00e4nne ja viisauttanne aiheen pariin. Ihan l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n leppoisasti liikkeelle. Miten hurisee, Tiina aloittaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:09 Tiina K\u00e4ki<\/p>\n<p>Ihan hyvin, kohta viikon p\u00e4\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4sen lomille pitk\u00e4st\u00e4 aikaa. Nyt tehd\u00e4\u00e4n kovasti t\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:16 Risto Sulkava<\/p>\n<p>Yritt\u00e4j\u00e4n\u00e4 loma on suhteellinen k\u00e4site, mutta t\u00e4ss\u00e4 muutamat ennallistussuunnitelmat pit\u00e4isi tehd\u00e4. Sittenh\u00e4n sit\u00e4 kes\u00e4\u00e4 on jo pitk\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:26 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n syd\u00e4nkes\u00e4ll\u00e4, juhannuksen j\u00e4lkeisell\u00e4 viikolla tiistaina vuonna 2024, jos joku kovastikin j\u00e4lkij\u00e4tt\u00f6isesti t\u00e4h\u00e4n t\u00f6rm\u00e4\u00e4, mik\u00e4 tietysti toivottavaa on. Sin\u00e4ns\u00e4 aihe on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n ajankohtainen nyt, koska EU:n ennallistamisasetus astui voimaan viime viikolla tai tehtiin siit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6s. T\u00e4m\u00e4 ennallistamisteema nimenomaan on ollut aika paljon l\u00f6\u00f6peiss\u00e4 ja se vaikuttaa varmasti teid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4nne aika paljonkin. Miten se vaikuttaa? Tiina, l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ajankohtaisesti liikkeelle.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:02:10 Tiina K\u00e4ki<\/p>\n<p>M\u00e4 teen ty\u00f6ss\u00e4ni, ett\u00e4 edist\u00e4n vesist\u00f6kunnostuksia ja oon vesienhoidon t\u00e4ss\u00e4 suunnittelussa mukana. M\u00e4 n\u00e4en, ett\u00e4 vesienhoito on osa t\u00e4t\u00e4 ennallistamista. Ja se, ett\u00e4 jos ennallistaminen tuo ty\u00f6kaluja ja my\u00f6s rahoitusta saada asioita eteenp\u00e4in, niin ehk\u00e4 meid\u00e4n vesist\u00f6mme on jonakin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 paremmassa kunnossa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:02:33 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Miten Risto, l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n siit\u00e4 liikkeelle, ett\u00e4 kerro ensin, mik\u00e4 on Hiilip\u00f6rssi?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:02:37 Risto Sulkava<\/p>\n<p>Hiilip\u00f6rssi on siis nykyisin yritys, oy, joka toteuttaa soiden ennallistamista eri puolilla Suomea. Aikaisemmin se l\u00e4hti Luonnonsuojeluliiton projektina, hankkeena ja kasvoi sitten v\u00e4h\u00e4n liian suureksi tuommoiseen yhdistysmaailmaan. Sen j\u00e4lkeen on toiminut itsen\u00e4isen\u00e4 yrityksen\u00e4. Pyrit\u00e4\u00e4n parantamaan luonnontilaa soilla, vesist\u00f6iss\u00e4, metsiss\u00e4, joka paikassa. Mutta suot ovat se meid\u00e4n keskeinen toimintakohteemme ja siell\u00e4 ennallistaminen. Toimimme yksityismailla ja yksityisell\u00e4 rahoituksella. Toisin kuin t\u00e4ss\u00e4 aina v\u00e4lill\u00e4 ministeritasolta asti vihjaillaan, ett\u00e4 Suomessa ei ole viel\u00e4 keksitty yksityist\u00e4 rahoitusta, niin me olemme sit\u00e4 kuitenkin jo viisi vuotta k\u00e4ytt\u00e4neet.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:03:21 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Joo. Mik\u00e4s sinun n\u00e4kemyksesi olisi t\u00e4st\u00e4 tuoreesta ennallistamisasetuksesta?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:03:26 Risto Sulkava<\/p>\n<p>Seh\u00e4n on mahtava mahdollisuus tuoda t\u00f6it\u00e4 ja rahaa Suomen syrj\u00e4seuduille. Jos t\u00e4llaista aluepolitiikkaa haluttaisiin harjoittaa, kuten ennen Suomessa on tehty, niin t\u00e4m\u00e4h\u00e4n on siihen ihan t\u00e4ydellinen v\u00e4line. Kaikki raha, mit\u00e4 ennallistamisasetuksen toteuttamiseen laitetaan, tulee suoraan t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4isen\u00e4 alueiden ty\u00f6llisyyteen ja toimeentuloon, erityisesti syrj\u00e4isille seuduille, kuten vaikka Pohjois-Karjalaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:03:52 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4. Hei, l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n varsinaiseen p\u00e4iv\u00e4n aiheeseen. Miten ennallistaminen voi auttaa luontokadon torjumisessa? Risto saa jatkaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:04:05 Risto Sulkava<\/p>\n<p>No joo, luontokadon torjunnassa tietysti soilla on reilu pari sataa lajia. Eli lajeja, jotka el\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4asiassa vain soilla ja ovat uhanalaistuneet. Suomen suoluonnosta on yli puolet h\u00e4vitetty ojittamalla. Joko totaalisesti tai osittain. Eli osa soistahan ei ole kokonaan poistunut soiden luokasta, vaikka ne on ojitettu. Ne ovat palautettavissa aika helpoilla toimenpiteill\u00e4. Mutta jos luontokatoa halutaan torjua, niin soiden ennallistaminen on yksi osa siin\u00e4. Se ei tietenk\u00e4\u00e4n poista koko luontokatoa, koska sit\u00e4 tapahtuu muissakin elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, mutta soiden osalta se on t\u00e4rke\u00e4. Semmoinen hyv\u00e4 huomio on, ett\u00e4 kun Suomea ajattelee, mit\u00e4 erikoista maailmanlaajuisesti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on, niin yksi keskeisist\u00e4 globaaleista erityispiirteist\u00e4 on aapasuot ja toinen olisi palsasuot, jotka valitettavasti nyt sulavat. Mutta aapasuon vy\u00f6hykkeen aapasoiden kaltaisia soita ei ole miss\u00e4\u00e4n muualla maailmassa. Niist\u00e4 voisi tehd\u00e4 vaikka mink\u00e4laista matkailuvalttia, jos vain haluttaisiin. T\u00e4m\u00e4 on iso kokonaispaketti, jossa luonnonsuojelu, luontokadon torjunta, ilmastonsuojelu, vesiensuojelu ja matkailuyritykset viel\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4t samaan pakettiin. Sanoisin, ett\u00e4 aika win-win-tilanteita.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:05:36 Tiina K\u00e4ki<\/p>\n<p>Voisin katsoa t\u00e4t\u00e4 vesist\u00f6jen puolelta. Jos ajatellaan virtavesikaloja, taimenia, harjusta, j\u00e4rvilohta tai muuta, niin neh\u00e4n ovat my\u00f6s hy\u00f6tyji\u00e4, eli uhanalaiset lajit. Eli jos paljonkin muuttuu vesist\u00f6jen tila. Vesist\u00f6t tummenevat ja tulee paljon liettym\u00e4\u00e4 ja muuta. Sill\u00e4 on vaikutusta. Plus se, ett\u00e4 vesist\u00f6n luonne muuttuu. Esimerkiksi just tummuminen, kun puhutaan humuksesta ja ojitetuista turvemaista. Miten se vaikuttaa ravintoverkkoihin ja kaikkeen. My\u00f6s siihen, mink\u00e4lainen on kalan ravintoarvo. Eli puhutaan my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 jos ajatellaan vaikka kirkkaita vesist\u00f6j\u00e4, kuten Puruvesi tai Pyh\u00e4j\u00e4rvi, niin niiden kalasto on ravitsemuksellisesti parempaa rasvahappokoostumuksiltaan, koska ne tulevat tavallaan t\u00e4m\u00e4n kautta, mit\u00e4 kalat sy\u00f6v\u00e4t ja se tulee planktonin kautta. N\u00e4m\u00e4 rasvahapot kertyv\u00e4t n\u00e4ihin kaloihin, mik\u00e4 tekee niist\u00e4 arvokkaampia kuin tummemman veden kaloista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:06:49 Risto Sulkava<\/p>\n<p>Jos saa viel\u00e4 jatkaa, on hyv\u00e4 huomata, ett\u00e4 vaikutus soilla on mereen asti. Erityisesti Pohjanlahden, mutta my\u00f6s Suomenlahden puolella. Meilt\u00e4 l\u00e4htev\u00e4t vedet Pohjois-Karjalasta p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t aikanaan mereen. Osittain j\u00e4rvet putsaavat niit\u00e4 eli j\u00e4rvet s\u00e4il\u00f6v\u00e4t sen moskan, mink\u00e4 me p\u00e4\u00e4st\u00e4mme tuolta ojitetuilta soilta sinne vesist\u00f6ihin liikkeelle. Mutta etenkin tuolla Pohjanlahden puolella joet ovat aika, siin\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n j\u00e4rvi\u00e4 v\u00e4liss\u00e4, se on melkein suora r\u00e4nni sielt\u00e4 suolta sinne mereen ja sill\u00e4 on iso vaikutus my\u00f6s meriymp\u00e4rist\u00f6n tilaan, ett\u00e4 se luontokadon torjunta vesiymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 on pakko aloittaa sielt\u00e4 valuma-alueen soilta, jotta sit\u00e4 tilaa voi ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 parantaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:07:42 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Risto, mainitsit tuossa ihan v\u00e4lihuomiona, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 Pohjois-Karjalasta. Eli asiantuntijavieraammehan ovat t\u00e4ss\u00e4 podcast-sarjassa ymp\u00e4ri maata, mutta t\u00e4ll\u00e4 kertaa poikkeuksellisesti ollaan fyysisesti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Joensuussa toimistomme studiossa. Mutta t\u00e4m\u00e4 ihan, jos joku sit\u00e4 tuossa hetken ihmetteli. Ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksista, joissa mainittiin, ett\u00e4 niit\u00e4 on moninaisia, niin on monimuotoisuutta, kasvia, el\u00e4inlajeihin vaikuttavia vaikutuksia, maisema- ja vesist\u00f6\u00f6n vaikuttavia vaikutuksia. Nouseeko n\u00e4ist\u00e4, jos ennallistamista ajatellaan nimenomaan karumman p\u00e4\u00e4n soiden ennallistamista, nouseeko yksi selke\u00e4sti yli muiden?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:08:26 Risto Sulkava<\/p>\n<p>No jos m\u00e4 aloitan taas, niin kyll\u00e4 siin\u00e4 eroja on tietysti soiden v\u00e4lill\u00e4. Suotyyppej\u00e4 on toista sataa erilaista ja niill\u00e4 on oma osittain eli\u00f6faunansa. Mutta toisaalta ne ovat v\u00e4h\u00e4n ristikk\u00e4isi\u00e4. Kun rehevill\u00e4 soilla kasvillisuus on usein se erikoisuus eli kasvilajisto on monipuolisempaa, usein painotetaan sit\u00e4, ett\u00e4 siell\u00e4 on monipuolinen kasvillisuus, niin vastaavasti karuilla soilla usein perhoslajisto on parempi. Siell\u00e4 on monipuolisempi, uhanalaisempi ja laajempi perhosfauna. N\u00e4m\u00e4 menev\u00e4t v\u00e4h\u00e4n ristiin. Vesien kannalta se on sama, milt\u00e4 suolta se moska tulee. Kun sit\u00e4 vesist\u00f6\u00f6n tulee, niin harmia syntyy. Voisi sanoa, ett\u00e4 m\u00e4 en sulkisi mit\u00e4\u00e4n suotyyppi\u00e4 pois. Itse asiassa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ennallistajana usein t\u00f6rm\u00e4\u00e4 siihen, ett\u00e4 halutaan rajata jotenkin. Vain karuja soita ennallistettaisiin. Todellisuus on kuitenkin maastossa sellainen, ett\u00e4 yleens\u00e4 sill\u00e4 samalla suolla on rehev\u00e4mpi\u00e4 osia ja karumpia osia, vaikka se keskiosa olisi kaikki sit\u00e4 karua, niin sanottua ep\u00e4onnistunutta ojitusaluetta, niin siell\u00e4 laidoilla on sitten niin sanotusti muka onnistunutta aluetta, jossa puu on v\u00e4h\u00e4n kasvanut. Ja kuitenkin ennallistamisessa pit\u00e4isi se koko vesitaloudellinen kokonaisuus s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 tai palauttaa, muuten se ei toimi. T\u00e4t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n paljon luonnonsuojelualueilla Suomessa, ett\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n johtaa ymp\u00e4rist\u00f6n vesi\u00e4 suojelualueelle, kun se on aikanaan rajattu sill\u00e4 lailla, ett\u00e4 puuta kasvava osa on j\u00e4\u00e4nyt ulos suojelualueesta. Huomataan, ett\u00e4 muutaman vuosikymmenen my\u00f6hemmin laatu heikkenee, suo menett\u00e4\u00e4 arvojaan, vaikka siell\u00e4 ei tapahdu itse suolla mit\u00e4\u00e4n. M\u00e4 katson suota kokonaisuutena, jota pit\u00e4\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4 kokonaisuutena. Sen takia en edes halua rajata n\u00e4it\u00e4 eri ravinnetasoja ja muita erilleen, toisistaan jotenkin omikseen.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:10:40 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Tiina ny\u00f6kyttelee. Onko lis\u00e4tt\u00e4vi\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:10:43 Tiina K\u00e4ki<\/p>\n<p>Voisin katsoa taas t\u00e4st\u00e4 vesist\u00f6n kunnostusten kannalta. Kun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n j\u00e4rven tilaa parantamaan, puhutaan valuma-aluekunnostuksista. Ekana t\u00e4ytyy saada valuma-alue kuntoon, sen j\u00e4lkeen pystyt\u00e4\u00e4n saamaan j\u00e4rvess\u00e4 teht\u00e4vill\u00e4 toimenpiteill\u00e4 vaikutusta. N\u00e4kisin, ett\u00e4 n\u00e4iden ojitettujen soiden palauttaminen, olkoon rehevi\u00e4 tai olkoon niukkaravinteisia, niin niiden merkitys on esimerkiksi vesitalouden parantaminen. Eli vedenpid\u00e4tyskyvyn lis\u00e4\u00e4minen valuma-alueella, ett\u00e4 ne eiv\u00e4t tule voimakkaina virtaamina alapuoliseen veteen, esim. yl\u00e4virtaaman aikana, eik\u00e4 tulisi alivirtaama-aikoja, jotka vaikuttavat vedess\u00e4 oleviin eli\u00f6ihin, kaloihin. Vaikuttaa siihen, ett\u00e4 kuinka n\u00e4m\u00e4 uomat, jotka tulevat suolta, kest\u00e4v\u00e4t. Ne voivat olla hyvinkin eroosioherkki\u00e4 alueita. Tulee voimakkaita ylivirtaamakausia ja vaikutukset ovat isompia vesist\u00f6ss\u00e4. Toinen on v\u00e4ri, tummuminen. Puhutaan humusaineista, vesiliukoisista humushapoista. Niiden vaikutus vesist\u00f6\u00f6n. Mit\u00e4 enemm\u00e4n sielt\u00e4 tulee mineralisoituja, l\u00e4htee liikkeelle humusta tai humus menee, p\u00e4\u00e4see hajoamaan, niin suuremmat vaikutukset ovat alapuolisessa vesist\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n voisin lis\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:12:17 Risto Sulkava<\/p>\n<p>Tuossa viel\u00e4, josta en malta olla mainitsematta, ett\u00e4 eilen juuri kattelin yht\u00e4 t\u00e4llaista puroa. Suolta l\u00e4htev\u00e4\u00e4 puroa, ojitetulta suolta. Nyt kun on ollut kuivaa ja l\u00e4mmint\u00e4 muutama viikko, niin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vesi oli jo loppunut. Eli virtaavaa vett\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ollut. Silloin voi mietti\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 se taimenpurolle tai muulle tekee, kun se niin sanottu alivirtaama eli kuivan kauden kuivin aika on tuollainen, ett\u00e4 vesi loppuu, niin silloin sielt\u00e4 kuolee kaikki puroel\u00e4m\u00e4. T\u00e4mm\u00f6inen tasapainon s\u00e4\u00e4tely, vesitasapainon s\u00e4\u00e4tely on ihan tosi oleellinen juttu ja usein ihan unohdettu.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:12:56 Tiina K\u00e4ki<\/p>\n<p>Sen verran voisin lis\u00e4t\u00e4 t\u00e4h\u00e4n, ett\u00e4 nyt on alettu puhumaan my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 maataloudessa sit\u00e4, ett\u00e4 pit\u00e4isi olla kasteluvesi\u00e4 ja my\u00f6s mietitty t\u00e4lt\u00e4 mets\u00e4puolelta. Ajattelen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kaikki voisi olla kokonaisuutta siell\u00e4 valuma-alueella mill\u00e4 me takaamme, ett\u00e4 my\u00f6s silloin, kun tulee kuivempi tilanne, olisi sit\u00e4 kasteluvett\u00e4 my\u00f6s pelloille. En n\u00e4e ainoastaan, ett\u00e4 luonto hy\u00f6tyy, vaan my\u00f6s ihminen omassa toiminnassaan voi hy\u00f6ty\u00e4 tilanteesta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:13:27 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 pointti. Mit\u00e4 jos l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 suo on nyt ennallistettu. Millaisia muutoksia on havaittavissa el\u00e4in- ja kasvilajistoihin, jos ajattelee monimuotoisuutta?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:13:42 Risto Sulkava<\/p>\n<p>Monimuotoisuusn\u00e4k\u00f6kulmasta nopeita muutoksia. Muun muassa Ilomantsin Piitsonsuon ennallistusprojektissa, iso, valtava, yli 350 hehtaarin tai viel\u00e4kin laajempi, mutta sen verran yhdell\u00e4 osaa siin\u00e4, kokonaisuus, joka ennallistettiin. Kaikkein nopeimmin n\u00e4kyy lintulajiston muutos. Toki sen m\u00e4rkyyden lis\u00e4\u00e4ntyminen eli suon palaaminen suon tapaiseksi n\u00e4kyy tietysti my\u00f6s nopeasti. Mutta heti ensimm\u00e4isen\u00e4 kasvukautena keltav\u00e4st\u00e4r\u00e4kki\u00e4, liroa, pensastaskua my\u00f6skin, pajusirkkua, monenlaista muuta kahlaajaa ja erityisesti nyt sitten jos valkovikloa, pikkukuovia, muuta t\u00e4mm\u00f6ist\u00e4. Niin ne tulevat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti eli heti ensimm\u00e4isen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4. Keltav\u00e4st\u00e4r\u00e4kkej\u00e4 ja liroja laskin viime kes\u00e4n\u00e4 yksi vuosi ennallistamisen j\u00e4lkeen tuolta kyseiselt\u00e4 suolta, niin yli 20 paria kumpiakin, mik\u00e4 on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4. Eli siin\u00e4 k\u00e4y sill\u00e4 lailla, ett\u00e4 kun ennallistetaan, niin sinne syntyy uusia pieni\u00e4 allikoita. Syntyy v\u00e4h\u00e4n sellaista rumann\u00e4k\u00f6ist\u00e4 mutakkoa ja entisten ojien kohdalla on erilaista hyllyv\u00e4\u00e4 ja h\u00f6llyv\u00e4\u00e4 turvemoskaa. N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n rumalta, mutta siell\u00e4 on hirvitt\u00e4v\u00e4sti surviaisen toukkia ja muuta sellaista. Eli hy\u00f6nteissy\u00f6j\u00e4linnuille sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4. Sen takia lintuja tulee v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti runsaasti. Allikoissa on lis\u00e4ksi tavia ja sinisorsaa, haapanaa. Riekkokin tuli, pari poikuetta oli ensimm\u00e4isen vuoden j\u00e4lkeen heti. Kasvillisuuden osalta muutos on paljon hitaampi. Toki tupasvilla tulee heti eli suokasvillisuus alkaa n\u00e4ky\u00e4 jo vuodessa, kahdessa, kolmessa viimeist\u00e4\u00e4n. Vaateliaat kasvit, erilaisten tutkimusten mukaan siin\u00e4 menee vuosia tai vuosikymmeni\u00e4 ennen kuin vaateliaampaa kasvillisuutta ehtii sinne tulla. Toki taas riippuu paikasta eli miten kaukana ovat ne l\u00e4ht\u00f6populaatiot, ne mist\u00e4 jonkun lajin siemen voisi sinne lenn\u00e4ht\u00e4\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4seek\u00f6 se ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n. Perhospuolella viel\u00e4, se on v\u00e4h\u00e4n siit\u00e4 v\u00e4list\u00e4, ett\u00e4 jos kasvit tulevat aika hitaasti ja linnut tulivat ihan heti, niin perhoset tulevat heti, kun siell\u00e4 on niit\u00e4 tavallisia suokasveja, jotka ovat niiden toukkien ruokaa, eli suomuurain, suokukka, juolukka. N\u00e4it\u00e4 alkaa ilmaantua, niin sitten tulee suo perhoslajisto. Sekin oli ensimm\u00e4isen\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 jo n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 muutos parempaan. T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 en ole ihan niin hyvin ehtinyt laskea, ett\u00e4 onko r\u00e4j\u00e4hdys tapahtunut vai vasta ensi kes\u00e4n\u00e4. Mutta tapahtuu joka tapauksessa nopeasti. Vesien osalta Tiina on parempi sanomaan, miten nopeasti siin\u00e4 tapahtuu muutoksia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:16:42 Tiina K\u00e4ki<\/p>\n<p>Voisin sanoa, ett\u00e4 valitettavasti vesist\u00f6iss\u00e4 muutokset ovat hitaampia, mutta se johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 jos meill\u00e4 on ennallistettava suo, niin siell\u00e4 on my\u00f6s muitakin, mist\u00e4 valuma-alueelta tulee niit\u00e4 ongelmia. Mutta sellaisissa paikoissa, mist\u00e4 se hy\u00f6ty voisi n\u00e4ky\u00e4 nopeimmin, on esimerkiksi, jos t\u00e4mm\u00f6inen ennallistettu suo on t\u00e4mm\u00f6isen alapuolella. On esimerkiksi jonkun t\u00e4mm\u00f6isen taimenen kutualueita tai j\u00e4rviplanktonsiian. Niin t\u00e4mm\u00f6isiss\u00e4 kohteissa, ett\u00e4 se vaikuttaa n\u00e4ihin kutualueisiin. Jos yhdistet\u00e4\u00e4n esimerkiksi t\u00e4mm\u00f6isten, vesist\u00f6kunnostuksissa, kun on kalatalouksien kunnostuksia, niin sitten jos katsottaisiin siit\u00e4 l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, yritett\u00e4isiin saada soita ennallistettua, niin n\u00e4kisin, ett\u00e4 siell\u00e4 voisi n\u00e4ky\u00e4 eniten sit\u00e4 parantuneena kutualueena.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:17:36 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Voiko t\u00e4llaista, jos tosiaan monet muut osiot paranevat ja osin tulokset ovat n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 monestikin, niin tietty\u00e4 virkistys ja kenties matkailuarvoakin on ennallistetuilla soilla. Mutta miten herkk\u00e4\u00e4 se on sitten pian ennallistamisen j\u00e4lkeen, ett\u00e4 halutaanko sinne turisteja py\u00f6rim\u00e4\u00e4n kumppareissa? Lintubongareita?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:18:01 Risto Sulkava<\/p>\n<p>Tuskin niit\u00e4 niin nopeasti niin paljon tulee, ett\u00e4 siit\u00e4 haittaa olisi. Olen vitsaillut, ett\u00e4 tuolla Ilomantsissa, niin kyll\u00e4 se varmaan siell\u00e4 Parppeinvaaran ruokailutilastoissakin saattaisi pikkasen n\u00e4ky\u00e4, ett\u00e4 on siell\u00e4 jo monta linja-autollista k\u00e4ynyt ihmisi\u00e4 ihmettelem\u00e4ss\u00e4 ja v\u00e4lill\u00e4 pikkuautollisia, ett\u00e4 mit\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 tapahtuu oikein, kun on nyt sitten tuommoinen ennallistamiskohde ollut, ett\u00e4 kyll\u00e4 se v\u00e4h\u00e4n virkist\u00e4\u00e4 sit\u00e4 elinkeinoel\u00e4m\u00e4\u00e4 siin\u00e4 laidalla. Enk\u00e4 m\u00e4 kyll\u00e4 n\u00e4e siis ihan \u00e4kki\u00e4, ett\u00e4 siin\u00e4 olisi mit\u00e4\u00e4n isoa riski\u00e4. Osittainhan on niin, ett\u00e4 ne ovat hirvitt\u00e4v\u00e4n vaikeakulkuisia silloin heti ennallistamisen j\u00e4lkeen eli sinne suolle tuskin l\u00e4htee vapaaehtoisesti kovin moni.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:18:47 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Ei menn\u00e4 suon yli, ett\u00e4 heilahtaa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:18:48 Risto Sulkava<\/p>\n<p>Ei menn\u00e4, ett\u00e4 heilahtaa. Siell\u00e4 on entisi\u00e4 ojia ja ne ovat osittain tai kokonaan t\u00e4ytetty. Mutta niiss\u00e4 voi olla hyvinkin hyllyvi\u00e4 ja lilluvia kohtia ja hankalia ylitt\u00e4\u00e4. Se voi olla vaikeampi k\u00e4vell\u00e4 kuin ennen, edes luonnontilaisena se paikka. Ei sill\u00e4 lailla varmaan ole isoa riski\u00e4, mutta sin\u00e4ns\u00e4 se ihmisn\u00e4k\u00f6kulma siin\u00e4, niin kyll\u00e4h\u00e4n siit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 tulee. Meill\u00e4 on esimerkkej\u00e4, pit\u00e4isik\u00f6 mainostaa ihan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 asti, ett\u00e4 vaikkapa tuolla suolla, Suo-Laihan suolla Puolangalla, niin kyll\u00e4 tuli hirve\u00e4n hyv\u00e4 hillasuo. Sielt\u00e4 on \u00e4mp\u00e4ritolkulla paikalliset vet\u00e4neet hillaa sen j\u00e4lkeen, kun saatiin vesi takaisin suolle. N\u00e4it\u00e4 esimerkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 tulee hy\u00f6tyj\u00e4 marjastukselle, my\u00f6s mets\u00e4stykselle. Riekko nyt on yleens\u00e4 rauhoitettu nyky\u00e4\u00e4n etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa, mutta v\u00e4h\u00e4n pohjoisempana riekon paluu on ihan yht\u00e4 lailla hy\u00f6dyllinen sitten paikallisyhteis\u00f6ille. Toki taas ne vesist\u00f6vaikutukset kalatalouteen ja muuhun ovat hy\u00f6dyllisi\u00e4 my\u00f6s.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:20:00 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Voiko siin\u00e4 olla negatiivisia vaikutuksia, jos miettii lyhytt\u00e4 aikaj\u00e4nnett\u00e4? Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 hy\u00f6dyt ovat selke\u00e4t ja moninaiset, mutta voiko siin\u00e4 hetkellisen kasvihuonep\u00e4\u00e4st\u00f6jen lis\u00e4\u00e4ntymisen muodossa olla jotain miinusmerkkisi\u00e4kin?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:20:16 Tiina K\u00e4ki<\/p>\n<p>Aloitetaanko kasvihuonekaasuista?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:20:18 Risto Sulkava<\/p>\n<p>Voin aloittaa, ihan miten vaan. T\u00e4m\u00e4h\u00e4n on ikuisuusongelma. Otetaanko kauhut nyt vai vasta v\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4? Ilmasto l\u00e4mpenee sit\u00e4 vauhtia, ett\u00e4 kansainv\u00e4lisen ilmastopaneelin mielest\u00e4 on parempi ennallistaa suot nyt kuin kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4. Kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 meill\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 v\u00e4h\u00e4n vaikeampaa jo muutenkin, kun l\u00e4mpeneminen on t\u00e4t\u00e4 vauhtia menossa. Parempi ottaa ne alkutupraukset metaania nyt kuin vasta v\u00e4h\u00e4n my\u00f6hemmin. Eli se on semmoinen, metaanihan on t\u00e4mm\u00f6inen, niin kuin voisi sanoa, ett\u00e4 se on t\u00e4mm\u00f6inen lainan korko. Me on otettu sit\u00e4 lainaa tuolta nyt ojittamalla se suot. Ja kun niit\u00e4 maksetaan takaisin, niin on meid\u00e4n korkommekin t\u00e4ss\u00e4 maksettava. Ei vaan auta mik\u00e4\u00e4n. Sill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 luonnontilaisessa tilanteessa. Suo on silloin tasapainossa. Sielt\u00e4 ei tule yht\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 metaania ilmakeh\u00e4\u00e4n, se p\u00e4invastoin vaan sitoo hiilt\u00e4 ja siis viilent\u00e4\u00e4 planeettaa. Mutta t\u00e4m\u00e4 v\u00e4livaihe on semmoinen, jonka me joudumme ottamaan. Kenen syy se on, ei ainakaan ennallistamisen syy, se on tietysti ojittamisen syy, mutta sit\u00e4 voi sitten py\u00f6ritell\u00e4. Ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 poliittisessa j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 on se ongelma, ett\u00e4 aina vertaillaan edellist\u00e4 vuotta seuraavaan vuoteen. Silloin saadaan n\u00e4kyviin l\u00e4mmitt\u00e4v\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6 hetkeksi. Jos verrattaisiin sit\u00e4 alkutilaa eli ennen ennallistamista tai ojittamista olevaan tilaan, niin silloin oltaisiin suoraan positiivisessa tilassa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:21:53 Tiina K\u00e4ki<\/p>\n<p>Aikoinaan, kun on ollut juttuja soiden ennallistamisesta ja niiden vaikutuksista vesist\u00f6\u00f6n, niin varmasti siell\u00e4 jonkun verran tulee aina ravinteita ja p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, mutta silloin on my\u00f6s ollut, ett\u00e4 on pystytty vaikuttamaan, mill\u00e4 tavalla tehd\u00e4\u00e4n asioita ja mink\u00e4laisia soita. Se on ollut mun muistaakseni, jos Risto viel\u00e4 tarkentaa mulle, ett\u00e4 eik\u00f6 se ollut esimerkkin\u00e4 rehev\u00e4 kohde, mink\u00e4 perusteella tehtiin isoja oletuksia, ett\u00e4 kaikki suot aiheuttaisivat. Sitten kun meill\u00e4 on tehty Hiilip\u00f6rssi avustuksen hakijana ja ollut vesienhoidon avustuksilla tehty Juutinsuolla Kes\u00e4lahdella, niin se ei n\u00e4kynyt Mustolanjoessa, kun on katsottu vaikutuksia, ett\u00e4 olisiko siit\u00e4 tullut semmoista. Aika monella paikallisella saattaa tulla osalla ep\u00e4ilys, ett\u00e4 kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 varmasti jotain tulee. En ole ainakaan n\u00e4hnyt sellaisia muutoksia, ett\u00e4 se olisi ollut h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ei kannattaisi tehd\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:23:00 Risto Sulkava<\/p>\n<p>Se oli yksi tutkimuskohde, josta alun perin n\u00e4it\u00e4 vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 katsottiin. Se oli rehev\u00e4 korpikohde, jossa nostettiin vett\u00e4 niin paljon, ett\u00e4 puusto kuoli tyystin. Eli isot kuuset kaatuivat, tiputtivat neulasensa ja kuorensa sinne. Sitten saatiin ne liikkeelle sielt\u00e4. Ilman muuta saadaan joo, mutta n\u00e4inh\u00e4n normaalitoiminnassa ei toimita ainakaan nyky\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4n harkita, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, ettei ihan h\u00f6lm\u00f6yksi\u00e4 tehd\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:23:36 Tiina K\u00e4ki<\/p>\n<p>Se verran voisin lis\u00e4t\u00e4 tuohon, kun puhutaan v\u00e4h\u00e4ravinteisista soista. Mietit\u00e4\u00e4n n\u00e4iden vaikutuksia humuksen liikkeellel\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 ja v\u00e4rin tummentumisena. Ainoa keino on saada ennallistaminen, ettei jatkossa tule en\u00e4\u00e4 humusta samalla tavalla. T\u00e4m\u00e4 ei koskekaan ainoastaan ojitettuja soita, vaan my\u00f6s mets\u00e4talousmaita turvemailla. Ongelma on, ett\u00e4 humus l\u00e4htee liikkeelle ojitusten my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:24:12 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Kun t\u00e4m\u00e4 aihe on niin monisyinen, niin vaikeuttaako t\u00e4t\u00e4 keskustelua? Vai rupeaako sielt\u00e4 kiistatonta tutkimustietoa herumaan? T\u00e4ss\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti voi oikeastaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 ensin, ett\u00e4 mit\u00e4 oot mielt\u00e4 asiasta, niin siihen kyll\u00e4 l\u00f6ytyy argumentteja, varsinkin kun niit\u00e4 suotyyppej\u00e4 on valtavasti. Sitten on lyhyen ja pitk\u00e4n aikav\u00e4lin asiat. Onko t\u00e4m\u00e4 siin\u00e4 mieless\u00e4, miten te koette? Onko se keskustelu ihan ok ja rakentavaa?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:24:46 Risto Sulkava<\/p>\n<p>No onhan se ihan kummallista. Eli se on juuri n\u00e4in, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 se tavallaan mittakaava, aikamittakaavajana on se, janan pituus on se, joka ratkaisee kaikki asiat. Jos katsotaan pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, kaikki asiat ovat aina hy\u00f6dyllisi\u00e4, riippumatta suotyypist\u00e4, paikasta ja kaikesta. Jos katsotaan lyhytt\u00e4 aikav\u00e4li\u00e4, voidaan saada mit\u00e4 tahansa loppup\u00e4\u00e4telmi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hankala. Siit\u00e4h\u00e4n on poimittu rusinoita pullasta varmaan puolin ja toisin. Silloin on omaa n\u00e4k\u00f6kantaa vahvistettu just niill\u00e4 tutkimustuloksilla, joilla n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 n\u00e4in. Nyt jos viel\u00e4 tuosta ravinnepuolesta jatkaisimme tuohon humuskysymykseen, niin sekin on aika uusi tutkimus ja tieto, ett\u00e4 vanhatkin ojitusalueet, kun turve lahoaa, niin niist\u00e4 irtoaa my\u00f6s ravinteita, typpe\u00e4 ja fosforia enemm\u00e4n. Ja se p\u00e4\u00e4st\u00f6 ei lopukaan niin kuin luultiin, ett\u00e4 se loppui v\u00e4h\u00e4n ojittamisen j\u00e4lkeen. Mutta se ei lopu, vaan p\u00e4invastoin suurenee ajan funktioina pikkuhiljaa koko ajan. Ja t\u00e4m\u00e4n pys\u00e4ytt\u00e4minen on nyt se the juttu. Toinen on se, miten paljon viel\u00e4 kunnostusojitetaan ja tehd\u00e4\u00e4n lis\u00e4t\u00f6nkimist\u00e4 soilla. Jatketaan hamaan maailman tappiin sit\u00e4 haittaa. N\u00e4iden kahden ison kysymyksen kanssa pit\u00e4isi vesipuolella tosissaan edet\u00e4. Ei Suomen vesi\u00e4 saada kuntoon, jos ei ole ojitettuja alueita, joilla tehd\u00e4\u00e4n hirve\u00e4sti ennallistamista. Nyt meill\u00e4 olisi tuo hitsin ennallistamisasetus, joka antaisi siihen paukkuja ja voimavaroja. Siihen varmaan voisi ruveta saamaan rahoitustakin ja muuta. T\u00e4m\u00e4 pit\u00e4isi nyt kyll\u00e4 ehdottomasti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:26:41 Tiina K\u00e4ki<\/p>\n<p>Se t\u00e4ytyy sanoa, ett\u00e4 omassa ty\u00f6ss\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n ristiriitaista. Samanaikaisesti halutaan suojella t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 asioita, ett\u00e4 ei voida muuttaa toimenpiteit\u00e4. Vaikka v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 se voisi olla, ett\u00e4 toimenpiteet, kun me muutetaan, niin se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuo edes lis\u00e4kustannuksia. M\u00e4 n\u00e4kisin monesti maan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4, kun otettaisiin huomioon. Ja samaan aikaan tulee my\u00f6s kansalaiset, joilla on kes\u00e4m\u00f6kki ja muita, siit\u00e4 tulee huoli ja valituksia siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 eih\u00e4n vesist\u00f6 saa menn\u00e4 huonompaan kuntoon. M\u00e4 koen, ett\u00e4 me emme viel\u00e4 katso sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi asiaa ovat yhteydess\u00e4, mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n maaalueilla, niin sill\u00e4 on vaikutusta vesist\u00f6ihin. Meid\u00e4n t\u00e4ytyy hyv\u00e4ksy\u00e4 my\u00f6s muutokset vesist\u00f6iss\u00e4, jos me sallimme nykyisen maan k\u00e4yt\u00f6n, miten me k\u00e4yt\u00e4mme n\u00e4it\u00e4 erilaisia maita. Jos puhutaan n\u00e4iden soiden ennallistamisesta, niin kyll\u00e4h\u00e4n ne t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ovat ja varmasti tulevaisuudessa tulevat keskittym\u00e4\u00e4n alueisiin, jotka eiv\u00e4t ole olleet mets\u00e4taloudelle hyvi\u00e4 alueita. Miss\u00e4 ei ole mets\u00e4 kasvanut, vaan on ollut kitukasvuista eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 voisi ajatella, ett\u00e4 se on joutomaata. Nyt yritet\u00e4\u00e4n ennallistamalla palauttaa luontaisempaa muotoa, jossa olisi v\u00e4hemm\u00e4n vaikutuksia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:28:04 Risto Sulkava<\/p>\n<p>T\u00e4h\u00e4n liittyy semmoinen hauska anekdootti, joka en tied\u00e4, onko ihan paikkansa pit\u00e4v\u00e4. Semmoinen hokema on ainakin joskus heitetty, ett\u00e4 noin 10% ojitetuista soista tuottaa 90% puusta, mit\u00e4 ojitetut suot Suomessa tuottaa. Eli tavallaan meill\u00e4 on v\u00e4h\u00e4n nyt noin oikaisten ja karkeistaen enemmist\u00f6 soista on sellaisia, jotka tuottavat hirve\u00e4n huonosti sit\u00e4 puuraaka-ainetta. mutta ne on kuitenkin 50 edellisen vuoden tai 70 vuoden aikana tuottanut sit\u00e4 sen verran, ett\u00e4 jos nyt ruvettaisiin tosissaan ennallistamaan, niin me voitaisiin seuraavan kymmenen vuotta huomattavaa osaa sek\u00e4 energiapuusta ett\u00e4 kuitupuusta tuottaa teollisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja l\u00e4mp\u00f6laitosten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n sill\u00e4 lailla, ett\u00e4 hakataan niit\u00e4 ennallistettavia soita eli otetaan sielt\u00e4 se kasvanut t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tullut puu pois, hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n se ja sen j\u00e4lkeen ei uudisteta niit\u00e4 ojia, eik\u00e4 yritet\u00e4k\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 siit\u00e4 mets\u00e4\u00e4, vaan todetaan, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 tuotti sen verran heikosti, ett\u00e4 ei muuta kuin ojat tukkoon ja hoidetaan vedet kuntoon ja biodiversiteettihy\u00f6dyt saadaan ja samalla marjastukset ja mets\u00e4stykset ja muut ilot sitten siit\u00e4 kaupan p\u00e4\u00e4lle. N\u00e4en tuossa ihan huikean potentiaalin, ett\u00e4 puusta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan pulaa. Miksi emme hoitaisi samalla n\u00e4it\u00e4 kahta juttua yht\u00e4 aikaa?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:29:33 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 Turvahiili-hankkeessa nimenomaan fokus on vahvasti karuissa ja tuottamattomissa soissa, mik\u00e4 on aika selke\u00e4, mist\u00e4 liikkeelle. Hei, onko jotain viel\u00e4 t\u00e4h\u00e4n loppuun, mit\u00e4 kysym\u00e4tt\u00e4 j\u00e4i ja sanomatta j\u00e4i liittyen ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksiin?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:29:50 Tiina K\u00e4ki<\/p>\n<p>Voisin nostaa viel\u00e4 vesist\u00f6kulmasta valuma-aluekunnostukset tai t\u00e4lleen. Niit\u00e4 yleens\u00e4kin, kun monet pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 kun nyt tehd\u00e4\u00e4n valuma-aluekunnostuksia, ett\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 olisi todella merkitt\u00e4v\u00e4t vaikutukset vaikka mets\u00e4- tai maatalouteen tai muuhun. Mutta jos se k\u00e4\u00e4nnett\u00e4isiin silt\u00e4 kannalta, ett\u00e4 jokaisella valuma-alueella on alueita, mitk\u00e4 ovat vajaatuottoisia, joilla ei ole sellaista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 maa- eik\u00e4 mets\u00e4taloudelle tai muulle, ett\u00e4 ne otettaisiin takaisin ennallistamisen piiriin, niin parannettaisiin vesist\u00f6vaikutuksia. Ja my\u00f6s voisi olla tavallaan, my\u00f6s monella tavalla, voisi ajatella my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 se vaikuttaa esimerkiksi eroosioherkkyyteen eli eroosiota ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tulisi en\u00e4\u00e4 sielt\u00e4 valuma-alueelta niin paljon, mik\u00e4 vaikuttaisi taas sitten maan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kanssa my\u00f6s my\u00f6nteisesti.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:30:45 Risto Sulkava<\/p>\n<p>M\u00e4 voisin nostaa viel\u00e4 eurot esille, kun niit\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on hoettu. Tulee niin kalliiksi Suomelle tuo ennallistaminen. M\u00e4 laskin tuosta Piitsonsoiden tapauksesta esimerkiksi, ett\u00e4 15 seuraavan vuoden aikana pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n vesiensuojeluhy\u00f6tyin\u00e4 se on useiden miljoonien eurojen hy\u00f6ty, jos laskee, ett\u00e4 saman verran typpe\u00e4 ja fosforia poistettaisiin j\u00e4teveden puhdistamolla. Yksinkertainen n\u00e4ppiharjoitus, jonka tietenkin joku voi laskea sen toisin. Sain siit\u00e4 useiden miljoonien eurojen hy\u00f6dyn. Ilmastohy\u00f6ty jos laskee edes puolella siit\u00e4 hinnasta, mik\u00e4 on nyt tuo p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan hiilitonnihinta, niin se on miljoonan luokkaa sekin. Sill\u00e4 hinnalla ennallistaisin aika monta suota, jos sellaisia maksettaisiin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:31:33 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hei, Tiina K\u00e4ki ja Risto Sulkava. Kiitos eritt\u00e4in paljon vierailusta, hyvist\u00e4 puheenvuoroista. Uskon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 varmasti avasi monelle t\u00e4t\u00e4 puolta uudella tavalla. Kiitos kaikille kuuntelijoille, me jatkamme seuraavalla kerralla. Kiitos paljon.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-4020\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-4020\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tPodcast Millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisella on?\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-4020\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-4020\">\n\t\t\t\t\t<p>00:00:08 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Tervetuloa kuuntelemaan Turvahiili-podcastia. T\u00e4ss\u00e4 podcast-sarjassa sukellamme syv\u00e4lle soiden ennallistamisen saloihin ja k\u00e4sittelemme muun muassa sit\u00e4, mit\u00e4 soiden ennallistaminen on ja miksi soita tulisi ennallistaa. Lis\u00e4ksi jaamme uusimpia tutkimustuloksia ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n neuvoja ennallistamisty\u00f6h\u00f6n, muun muassa miten valitaan hyv\u00e4 kohde soiden ennallistamiselle ja miten ennallistaminen suunnitellaan ja toteutetaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Toimittajana t\u00e4ss\u00e4 podcast-sarjassa toimii Arttu K\u00e4yhk\u00f6 viestint\u00e4toimisto Rookie Communications Oy:st\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 jaksossa aiheena: millaisia sosioekonomisia vaikutuksia soiden ennallistamisella on? Viisauden keskusteluun tuovat asiantuntijavieraina kentt\u00e4p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 ja ymp\u00e4rist\u00f6asiantuntija Markus Nissinen Maa- ja mets\u00e4taloustuottajain Keskusliitosta MTK:sta. Tervetuloa, Markus.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:00:59 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Kiitos kovasti.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:00 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Helmi-ymp\u00e4rist\u00f6ohjelman erityisasiantuntija Riikka Salomaa Mets\u00e4keskuksesta. Tervetuloa Riikka.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:06 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Kiitos paljon.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:09 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Miten hurisee? Aloita vaikka Riikka.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:14 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Kiitos. Oikein hyvin menee t\u00e4ss\u00e4. Kes\u00e4 on tullut vauhdilla k\u00e4sille ja tietysti maastot\u00f6it\u00e4kin tehd\u00e4\u00e4n sitten sit\u00e4kin enemm\u00e4n, kun ne kelit sallivat.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:01:28 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Aivan ja kontekstin vuoksi, jos joku kuuntelee t\u00e4t\u00e4 my\u00f6hemmin, t\u00e4m\u00e4n podcastin nauhoitusp\u00e4iv\u00e4 on 25.6.2024, juhannusviikon j\u00e4lkeinen viikko. Aihe on ajankohtainen, sill\u00e4 EU:n ennallistamisasetus hyv\u00e4ksyttiin juuri viime viikolla. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti tuleviin toimenpiteisiin, mutta keskustellaan siit\u00e4 lis\u00e4\u00e4 kohta. Markus, mik\u00e4 boogie?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:02:13 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Huugi buugi ja hurina on hur hur eli ihan hyvin menee, v\u00e4h\u00e4n t\u00e4mm\u00f6inen klassinen kes\u00e4lentsu p\u00e4\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 jos tuo \u00e4\u00e4ni kuulostaa turhan viskibassolta, niin \u00e4lk\u00e4\u00e4 olko huolissanne. Mutta eritt\u00e4in kiva, ett\u00e4 kutsuitte minut podcastiin puhumaan ja just kuten sanoit, niin ennallistaminen on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kyll\u00e4 mets\u00e4alalla ja mets\u00e4omistajillakin ihan yksi kaikkein kiinnostavimpia teemoja, ett\u00e4 mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4, milloin, kenen ja kuka kaiken vaikka maksaa, niin kysymyksi\u00e4 on paljon ilmassa ja on meille tietysti vastauksiakin jo jonkin verran.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:02:53 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Tosiaan, t\u00e4ss\u00e4 jaksossa keskitymme sosioekonomisiin vaikutuksiin. Hyp\u00e4t\u00e4\u00e4n suoraan syv\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Mitk\u00e4 ovat keskeisimm\u00e4t vaikutukset mets\u00e4talouteen ja sen harjoittamiseen, kun puhutaan soiden ennallistamisesta? Riikka, aloita.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:03:17 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>No kiitoksia. Kyll\u00e4h\u00e4n soiden ennallistamisesta kun puhutaan, niin puhutaan vesitalouden ennallistamisesta. Ja kun vesitaloutta ennallistetaan, niin se p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 sit\u00e4 vett\u00e4 tulee sinne mets\u00e4\u00e4n sitten sen verran, ett\u00e4 se puukasvu sitten heikkenee. Eli kyll\u00e4 se mets\u00e4talouden kannalta se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ei sit\u00e4 mets\u00e4taloutta sitten ihan niin hyvin pysty siell\u00e4 sitten ennallistetulla alueella harjoittamaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:03:48 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Joo, tuo on ihan totta. Ja sitten toisaalta, ett\u00e4 mink\u00e4 verran sit\u00e4 ennallistettua, tai mink\u00e4laista suota pit\u00e4isi ennallistaa, niin tietysti meill\u00e4 on noita suotyyppej\u00e4 hirmuinen m\u00e4\u00e4r\u00e4. Mutta itse koen, ett\u00e4 on my\u00f6s aika kohtuullisen helppoja paikkoja, mist\u00e4 voisi aloittaa. Olisikohan ollut suostrategia 2012, niin sielt\u00e4 tuli t\u00e4mm\u00f6inen luku kuin 820 000 hehtaaria meill\u00e4 on siis ojitettuja soita, jotka ovat liian karuja ravinteisuudeltaan mets\u00e4n kasvatukseen, niin niiss\u00e4h\u00e4n olisi yksi sellainen aika selke\u00e4 ennallistamisen paikka, ett\u00e4 ojitus ei ole auttanut puuston kasvuun, vaan siell\u00e4 on sit\u00e4 esimerkiksi pelkk\u00e4\u00e4 kituvaa m\u00e4nnikk\u00f6\u00e4, niin t\u00e4mm\u00f6iset suothan olisivat ihan j\u00e4rkev\u00e4 ennallistaa ja todenn\u00e4k\u00f6isesti aika eko- ja kustannustehokkaastikin viel\u00e4 pystytt\u00e4isiin hoitamaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:04:46 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Oli hyv\u00e4 nosto, ett\u00e4 suotyyppej\u00e4 on kymmeni\u00e4 tai jopa satoja. Nimenomaan t\u00e4ss\u00e4 Turvahiili-konseptissa puhutaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti karummasta p\u00e4\u00e4st\u00e4 olevista soista. Eli onko t\u00e4m\u00e4 sellainen asia, ett\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 niputetaan helposti yhteen, ett\u00e4 ei tulla ajatelleeksi sit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 suotyyppej\u00e4 on valtavasti ja se voi olla se ensiajatus, vaikka maaomistajien n\u00e4k\u00f6kulmasta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on negatiivinen asia nimenomaan mets\u00e4talouden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Onko t\u00e4m\u00e4 asia, mit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 nimenomaan pit\u00e4\u00e4 esill\u00e4, ettei mene puurot ja vellit sekaisin?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:05:31 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Joo, kyll\u00e4 m\u00e4 n\u00e4kisin, ett\u00e4 se olisi hyv\u00e4. Tietysti se on oma haasteensa, koska monilla mielikuva suosta on tietynlainen. Ja kun puhutaan soiden ennallistamisesta, niin se tulee sen henkil\u00f6n mielikuvan mukaisesti siit\u00e4, miten h\u00e4n kokee, mit\u00e4 se suo on. Siell\u00e4h\u00e4n voi olla tosiaan tosi puustoisiakin korpia, joiden ennallistaminen on monimuotoisuuden kannalta erityisen t\u00e4rke\u00e4t\u00e4. Tai jotain lettoja. Mutta sitten taas, jos puhutaan n\u00e4ist\u00e4 karuista r\u00e4meist\u00e4, niin sitten taas siell\u00e4 ehk\u00e4 sen monimuotoisuuden kannalta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 hyvin merkitt\u00e4viin tuloksiin, mutta sitten taas muuten niin kuin vaikkapa vesitalouden kannalta, niin ne olisivat ihan hyvi\u00e4 ennallistamiskohteita.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:06:23 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Joo tuo ihan totta, siis k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n\u00e4 suon ennallistaminen, niin se nyt ei mit\u00e4\u00e4n hirmu rakettitiedett\u00e4 loppujen lopuksi ole, ett\u00e4 mit\u00e4 ennallistetaan. Suo on ojitettu ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 mets\u00e4talouden tarpeisiin, niin tuo sotien j\u00e4lkeisen\u00e4 vuosikymmenin\u00e4 ojitettiin ja todella paljon ojitettiinkin Suomessa. Mutta niin kuin sanoin, ihan tarpeeseen, ett\u00e4 Suomi piti saada jaloilleen ja ty\u00f6 onnistui, mutta siin\u00e4 tehtiin my\u00f6s virheit\u00e4, ett\u00e4 ojitettiin vaikkapa mets\u00e4n kasvatukseen juuri n\u00e4it\u00e4 liian karuja soita, mutta toki Suomessa on ojitettu ihan kaikkia suotyyppej\u00e4 ja sitten selke\u00e4 n\u00e4kemys, ett\u00e4 t\u00e4llainen soiden ennallistaminen win-win-win ei ole helppoa, ett\u00e4 saataisiin vaikkapa ilmasto- ja vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja sitten luonnon monimuotoisuus, kaikki n\u00e4m\u00e4 kest\u00e4vyyden vihre\u00e4mm\u00e4t pilarit parempaan suuntaan siirtym\u00e4\u00e4n. Ihan esimerkkin\u00e4, ett\u00e4 jos t\u00e4mm\u00f6isen rehev\u00e4n suon ennallistaa, niin pist\u00e4\u00e4 niit\u00e4 ojia tukkoon, pohjaveden pinta nousee ja sitten luonto alkaa palautua, niin todenn\u00e4k\u00f6isesti monimuotoisuus paranee selke\u00e4sti, ehk\u00e4 ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6tkin, mutta sitten aika monesti, ainakin tutkimus n\u00e4in sanoo, paras tieto t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on, ett\u00e4 rehev\u00e4n suon ennallistaminen, niin voi tulla vesist\u00f6p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 eli niit\u00e4 ravinnep\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 jonkun aikaakin, mutta sitten taas n\u00e4m\u00e4 karujen soiden, m\u00e4ntyvaltaisten vaikka r\u00e4meiden ennallistaminen, niin sielt\u00e4 saattaa tulla n\u00e4it\u00e4 ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, ne saattaakin lis\u00e4\u00e4nty\u00e4. Eli tavallaan ty\u00f6 on selke\u00e4\u00e4, ojat tukkoon, v\u00e4h\u00e4n puustoa pois ja erilaisia patorakenteita, mutta ett\u00e4 mihin ne lopulta johtaa, niin siit\u00e4 meill\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti tietoa ja t\u00e4ss\u00e4 se rehev\u00e4 versus tuo karu suo, niin siin\u00e4 on aikamoisia vaikutuserojakin.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:08:38 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Kyll\u00e4 ja siihen n\u00e4hden, ett\u00e4 mink\u00e4lainen se suo on alun perin ollut, onko se ollut puustoinen suo vai onko se ollut avosuo. Seh\u00e4n riippuu, tavallaan ne toimenpiteetkin riippuvat paljon siit\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4lainen se on ollut, ett\u00e4 poistetaanko sielt\u00e4 mink\u00e4 verran sit\u00e4 puuta vai ei.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:08:52 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Osaatteko sanoa, jos mietitte, ett\u00e4 Suomessa on vajaa yhdeks\u00e4n miljoonaa hehtaaria suopinta-alaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4, niin miten iso osa siit\u00e4 on sitten t\u00e4t\u00e4 karumman puoleista, johon nimenomaan nyt ensivaiheessa n\u00e4m\u00e4 ennallistamistoimenpiteet kohdentuvat? Ihan vaikka jonkinn\u00e4k\u00f6inen pallokentt\u00e4arvio, ett\u00e4 noin puolet on sellaista tai kymmenen prosenttia on sellaista tai mit\u00e4 ikin\u00e4, niin onko sit\u00e4, pystyt\u00e4\u00e4nk\u00f6 sit\u00e4 tarkasti edes m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n, koska ymm\u00e4rr\u00e4n, ett\u00e4 niit\u00e4 tyyppej\u00e4 on niin valtavasti, mutta osaatteko vastata siihen ihan uteliaisuudesta?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:09:37 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Onko Riikalla tarkkoja tietoja? M\u00e4 voin heitt\u00e4\u00e4 sen oman arvion eli joo, just n\u00e4in, ett\u00e4 jos kurvit suoriksi yhdeks\u00e4n miljoonaa hehtaaria suota, niin puolet siit\u00e4 on mets\u00e4ojitettu ja sitten aina v\u00e4lill\u00e4 puhutaan turvetuotannosta, niin turvetuotantoalaa taitaa olla 150 000 hehtaaria yhteens\u00e4, mutta se tuotantoala on mennyt, mutta ihan vaan mittakaavan esimerkkin\u00e4. Sitten meill\u00e4 on soista suojeltu 13 %, mutta ja v\u00e4itt\u00e4isin, ett\u00e4 karuja soita on kuitenkin aika paljon enemm\u00e4n ihan luonnonmaantieteen perusteella, eli Pohjanmaa-Kainuun alueella. Siell\u00e4h\u00e4n meid\u00e4n suomme valtaosin ovat ja m\u00e4ntyvaltaisia, mutta ihan tarkkaan hehtaariarviota en nyt l\u00e4hde heitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 osaako Riikka sanoa sitten tuohon tarkemmin, karujen soiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 vaikka?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:10:37 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>No niin, en osaa sanoa, riippuu tietysti mihin sen rajan vet\u00e4\u00e4, mutta miljoonasta hehtaarista sit\u00e4 on puhuttu, ett\u00e4 olisi sit\u00e4 sellaista tavallaan turhaan ojitettua alaa suurin piirtein, ett\u00e4 eri arvioiden mukaan v\u00e4h\u00e4n eri tuloksia.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:10:58 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Tuo tarkkuus riitt\u00e4\u00e4 meille mainiosti t\u00e4h\u00e4n kohtaan. Hei, otetaan muutama sana nyt t\u00e4st\u00e4 tosiaan, niin kuin alussa mainitsin t\u00e4st\u00e4 tuoreesta EU:n ennallistamisasetuksesta. Niin kuin todettiin, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 pitk\u00e4lle, mit\u00e4 saa tehd\u00e4, mutta on viel\u00e4 yksityiskohtien osalta aika ep\u00e4selv\u00e4. Miten t\u00e4m\u00e4 nyt vaikuttaa t\u00e4h\u00e4n hetkeen, kun viikko sitten on t\u00e4m\u00e4 asetus hyv\u00e4ksytty? Meneek\u00f6 kaikki nyt holdiin? Odotellaanko, mit\u00e4 tuleman pit\u00e4\u00e4? Jatkuuko ty\u00f6t niin kuin ennenkin vai millainen vaihe on nyt tulossa, kun t\u00e4t\u00e4 keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:11:37 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Ainakin meill\u00e4 Mets\u00e4keskuksessa ty\u00f6t jatkuvat niin kuin ennenkin. Meill\u00e4 on Helmi-ohjelma, jossa tehd\u00e4\u00e4n ennallistamistoimia. Meill\u00e4 on alkanut iso LIFE-hanke, Priodiversity LIFE-hanke, jossa my\u00f6s tehd\u00e4\u00e4n soiden ennallistamistoimia. Toki ne ovat viel\u00e4 vasta alussa, mutta niiden suunnittelu on kyll\u00e4 jo k\u00e4ynnistynyt. Tai t\u00e4m\u00e4n hankkeen suunnittelu ja niiden alueiden perkaaminen, miss\u00e4 n\u00e4it\u00e4 toimenpiteit\u00e4 sitten voitaisiin tehd\u00e4. Toki tietysti se, ett\u00e4 miten se sitten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tulee meid\u00e4n t\u00f6ihimme vaikuttamaan, niin ep\u00e4ilys on, ett\u00e4 paljon, mutta ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n sen tarkempaa ei ole kyll\u00e4 meill\u00e4k\u00e4\u00e4n viel\u00e4 tiedossa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:12:27 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Joo, ihan sama tilannekuva on meill\u00e4 MTK:ssa, niin mit\u00e4 Riikka Mets\u00e4keskuksesta kertoi, ett\u00e4 tulee vaikuttamaan ja paljon ja tulee vaikuttamaan my\u00f6s mets\u00e4talouden ja todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s maatalouden harjoittamiseen, eli meid\u00e4n tuota j\u00e4senten elinkeinojen harjoittamiseen paljon, mutta mill\u00e4 tavalla ja miten, niin se onkin sitten viel\u00e4 kohtuullisen ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. Eli tuota, no joo, toi mit\u00e4 Riikka sanoi, niin just t\u00e4m\u00e4 Helmi-ohjelma eli maanomistajille vapaaehtoinen tuota elinymp\u00e4rist\u00f6ohjelma, miss\u00e4 vaikkapa just n\u00e4it\u00e4 soita ennallistetaan, niin seh\u00e4n py\u00f6rii koko ajan vuoteen 2030 asti omaa tahtiaan. Se on tosi hyv\u00e4, koska se on yksityisille maanomistajille t\u00e4ysin vapaaehtoista toimintaa, niin kaksi peukkua siihen. Eli p\u00e4\u00e4pointti vaikka meill\u00e4 MTK:ssa ja minulla itsell\u00e4ni on huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 Helmi-ohjelmassa on tarpeeksi rahoitusta. Se on sit\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t\u00e4. Niit\u00e4 ei nyt himmata eik\u00e4 toisaalta pid\u00e4 kyll\u00e4 panikoidakaan, mutta sitten t\u00e4mm\u00f6inen poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, niin seh\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 nyt k\u00e4ynnistyy ja tuota meill\u00e4 on selke\u00e4 n\u00e4kemys, ett\u00e4 sen poliittisen eli niin kuin kansallisen, kansallisesti t\u00e4m\u00e4n EU:n ennallistamisasetuksen toteutusohjelman laatiminen, niin se pit\u00e4isi aloittaa nyt ennemmin nopeasti kuin viivytellen, koska tuota siell\u00e4 on tosi isoja tavoitteita. Ihan t\u00e4m\u00e4 yleinen ennallistamistavoite eli kymmeni\u00e4 prosentteja maa- ja vesielinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4 pit\u00e4\u00e4 ennallistaa. On tavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050. 2050 pitik\u00f6 olla periaatteessa 90 % n\u00e4ist\u00e4 ihmisen muuttamista, eli niin sanotusti huonontamista elinymp\u00e4rist\u00f6ist\u00e4, ennallistettu. Eli on se yleinen ennallistamistavoite, mutta sitten pit\u00e4\u00e4 my\u00f6s luonto- ja lintudirektiivien toimeenpanoa tehostaa ja sitten t\u00e4t\u00e4 EU-biodiversiteettistrategiaa laajemmin toteuttaa. Ja miten ne sitten toteutetaan, mik\u00e4 on se toimeenpano itsess\u00e4\u00e4n, niin pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 t\u00e4mm\u00f6inen kansallinen just t\u00e4m\u00e4 toteutussuunnitelma. Ja siihen on nyt kaksi vuotta aikaa, ett\u00e4 miten Suomi aikoo hoitaa t\u00e4m\u00e4n EU-ennallistamisasetuksen toteutuksen, niin nyt kannattaa kyll\u00e4 heti aloittaa t\u00e4m\u00e4 valmistelu, ettei sitten tuota lopussa tule kiire. Ja yksi ehk\u00e4 viel\u00e4 sen haluaisin painottaa, ett\u00e4 ennallistamisasetus se ei ole mik\u00e4\u00e4n soiden tai metsien ennallistamisohjelma, vaan siell\u00e4 on kaikki maa- ja vesielinymp\u00e4rist\u00f6t loppujen lopuksi mukana ja niille yhteiset tavoitteet, mutta tietysti pit\u00e4\u00e4 kohdentaa j\u00e4rkev\u00e4sti valittuihin elinymp\u00e4rist\u00f6ihin ja kohteisiin kussakin valtiossa. Se vaatii kyll\u00e4 varmasti sen kahden vuoden ty\u00f6n.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:15:43 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4. Jos ajatellaan virkistysk\u00e4yt\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta; lintujen bongaus, marjastus, retkeily ja n\u00e4in, niin onko t\u00e4m\u00e4, jos miettii nyt ennallistamistoimenpiteit\u00e4 ja yleist\u00e4 asenneilmapiiri\u00e4 siihen liittyen ja n\u00e4in poisp\u00e4in, niin millainen painoarvo n\u00e4ill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n pehmeimmill\u00e4 arvoilla t\u00e4ss\u00e4 kohtaa on?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:16:10 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Kyll\u00e4h\u00e4n niill\u00e4 on ja kyll\u00e4h\u00e4n mekin, kun maanomistajien kanssa keskustellaan, niin siell\u00e4 aina nousee se ajatus, ett\u00e4 niin, ett\u00e4 siell\u00e4h\u00e4n silloin ennen vanhaan kasvoi niit\u00e4 karpaloita ja lakkoja, ett\u00e4 saataisiinko se marjasuo takaisin sitten n\u00e4ill\u00e4 ennallistamistoimilla? Kyll\u00e4h\u00e4n sill\u00e4 on iso merkitys ja sitten tietysti riistan kannaltakin on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sinne saadaan palautettua niit\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Ja maisema, se suomaisema tietysti, jos aikansa siihen menee ennen kuin se palautuu, mutta kyll\u00e4h\u00e4n suomalaiseen maisemaan se suomaisema kuuluu.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:16:50 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Mik\u00e4 on aikansa? Millaisesta ajasta suunnilleen puhutaan, kun puhutaan ennallistamisesta?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:16:58 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Tarkoitat, ett\u00e4 ennen kuin se palautuu?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:17:00 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Siell\u00e4 rupeaa olemaan niin, ett\u00e4 se oikeasti vaikka nyt palaa edell\u00e4 mainittuun muotoonsa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:17:17 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Kyll\u00e4h\u00e4n siihen menee. Mets\u00e4hallitus on tehnyt ennallistamista useita kymmeni\u00e4 vuosia. Siell\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n jotain n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 miten ne muuttuvat, mutta kyll\u00e4h\u00e4n siihen kymmeni\u00e4 vuosia menee, jossain jopa sitten pidemp\u00e4\u00e4nkin v\u00e4lill\u00e4. Riippuu tietenkin paljon kohteista.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:17:27 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>No ei se mets\u00e4 silmiss\u00e4 kasva toisaalta, ett\u00e4 on tietysti totuttu, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n, niin sitten puhutaan helposti kymmenist\u00e4 vuosista. Markus, ole hyv\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:17:36 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Paitsi t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 mets\u00e4 kasvaa melkein niin kovaa vauhtia, ett\u00e4 melkein sen n\u00e4kee, kun tuijottaa kuusen taimea.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:17:45 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Tarpeeksi tarkasti.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:17:46 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Kuuluuko humina?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:17:48 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Se on just n\u00e4in. Sitten kukin p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 onko se luontoarvo, hiilinielu vai setelitukko, kun humisee. Mutta joo, lintubongausta varmasti auttaa. Mit\u00e4 se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tuo ennallistaminen tekee, niin kun ne ojat tukitaan, niin tuo pohjaveden pinta nousee ja tulee n\u00e4it\u00e4 vesiallikoita ja voidaan rakentaa ennallistamisen yhteydess\u00e4 ihan sitten my\u00f6s suunnitella selke\u00e4sti tuo vesilintujen hyvinvointi silm\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4en n\u00e4m\u00e4 ennallistamistoimet tehd\u00e4\u00e4n, vaikka t\u00e4mm\u00f6isi\u00e4 monivaikutteisia kosteikkoja siin\u00e4 muun ennallistamisen yhteydess\u00e4 ja tuota ne on sitten vesilinnuille niin tuo hyvinkin arvokkaita keitaita plus sitten ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n luonnon monimuotoisuutta lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, ett\u00e4 niin linnut voi hyvin, niin mik\u00e4p\u00e4 est\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4 vaikka lintutornin tai jonkun bongauslavan, niin sitten se virkistysk\u00e4ytt\u00f6kin paranee. Ja mit\u00e4 tuohon niin kuin liikkumiseen, retkeilyyn, marjastukseen n\u00e4in liittyy, niin joo, meill\u00e4 on tehty aika tavalla syvi\u00e4kin ojia, joiden yli voi olla kohtuullisen hankala tai ihan mahotonkin tuota hyppi\u00e4, tietysti riippuu yksil\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 mink\u00e4lainen ponnistusvoima on, mutta aidosti on ylitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ojiakin, niin jahka t\u00e4llaisia l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ennallistamaan ja ojia tukkimaan ja on katsottu, ett\u00e4 se t\u00e4h\u00e4n niin kuin ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maank\u00e4ytt\u00f6\u00f6n se ennallistaminen t\u00e4lle suolle soveltuu ja se on j\u00e4rkev\u00e4 ennallistaa, ojia laittaa umpeen, niin varmasti liikkuminenkin helpottuu ja sitten vaikka niiden keruutuotteiden ker\u00e4\u00e4minen\/luonnossa liikkuminen ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n fiksua, sinne kannattaa menn\u00e4. Verenpaine puolittuu aika \u00e4kki\u00e4 kauniissa mets\u00e4ss\u00e4 tai suolla. Ehk\u00e4. En tied\u00e4, onko se hyv\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:19:56 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Sit\u00e4 paljon puhutaan tosiaan t\u00e4ss\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, ett\u00e4 millainen oikeasti mielenterveyden ja henkisen hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta, miten merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 se on. Hyv\u00e4, ett\u00e4 puhutaankin, koska kyll\u00e4 se n\u00e4in on. Yhden hengen otannan kokemusasiantuntijana t\u00e4\u00e4ll\u00e4, voin vahvistaa tiedon paikkansapit\u00e4vyyden. Hei, onko ennallistaminen kallista?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:20:30 Markus Nissinen<\/p>\n<p>No, jospa min\u00e4 kaappaan ensimm\u00e4isen puheenvuoron. On ja ei, ett\u00e4 se riippuu ihan hirve\u00e4sti elinymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 aiotaan ennallistaa ja tuota hintahaitari vaikkapa ennallistetun hehtaarin v\u00e4lill\u00e4, niin se voi olla niin kuin muutamasta hassusta satasesta niin kymppitonniin tai jopa kymppitonneihin, ihan riippuu siit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ja kuinka paljon. Jos niit\u00e4 kaivuritunteja tulee esimerkiksi tosi paljon, maamassojen siirt\u00e4mist\u00e4 tulee tosi paljon, niin tuo kyll\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 hintalappua siihen sitten aika paljonkin saattaa tulla. T\u00e4m\u00e4n takia oikeasti pit\u00e4\u00e4 selke\u00e4sti suunnitella, ett\u00e4 minne, mitk\u00e4 suot kannattaa ennallistaa, miss\u00e4 se, kun rahaa on v\u00e4h\u00e4n, sanotaan se nyt suoraan, niin miss\u00e4 se yksi euro tulee kaikkein kustannustehokkaimmin ja niin kuin ekovaikuttavimmin k\u00e4ytetty\u00e4, niin fiksu kohdevalinta ja n\u00e4in niin saa niit\u00e4 kustannuksia painettua v\u00e4h\u00e4n alasp\u00e4in. Mutta se EU:n ennallistamisasetus, mist\u00e4 tuossa oli tuota puhetta, niin se hintalappuarvio Suomelle liikkuu 13 ja 19 miljardin euron v\u00e4lill\u00e4 vuoteen 2050 asti, mutta se pit\u00e4\u00e4 tietysti muitakin elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n kuin suot, mutta jos se nyt olisi vaikka 15 miljardia vuoteen 2050 t\u00e4m\u00e4 koko ennallistamisasetuksen tavoitteiden saavuttaminen Suomessa, niin se on joka tapauksessa satoja miljoonia joka vuosi. Eli minusta se on kallista ja se on suoraan sanottuna todella kallista. Anna isi rahaa, sen voi l\u00e4hinn\u00e4 sanoa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:22:27 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Ojan tukkiminen on kalliimpaa kuin ojan kaivaminen. Jos otat kauhallisen maata ojaa kaivaessa, joudut ainakin kolme kauhallista laittamaan takaisin ja viel\u00e4 tiivist\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4. Siihen n\u00e4hden se on kalliimpaa. Toki meill\u00e4 on erilaisia ennallistamismenetelmi\u00e4. Voidaan joko t\u00e4ydellisesti tukkia ne ojat tai sitten voidaan padottaa niit\u00e4 ojia, joka on sitten tietysti v\u00e4h\u00e4n halvempaa, koska ei tarvitse liikkua koko sen ojan matkalla siell\u00e4 kaivinkoneella siell\u00e4, tai sitten me voidaan palauttaa niit\u00e4 vesi\u00e4 sinne kuivuneelle suoalueelle eli t\u00e4mm\u00f6inen suon ennallistaminen on sitten huomattavasti edullisempaa, mutta se ei tietenk\u00e4\u00e4n sovellu jokaiseen paikkaan ja silloin kun me l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n ojia, ojitettua aluetta ennallistamaan, niin kyll\u00e4h\u00e4n se sit\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 ojia t\u00e4ytyy sitten tukkia tai padottaa riippuen sitten kohteesta, ett\u00e4 kuinka se saadaan se vesitalous sinne ennallistettua. Mutta joo, hintalappua tietysti tulee, ett\u00e4 hehtaarikohtainen arvio t\u00e4mm\u00f6isess\u00e4 perinteisess\u00e4 ojan tukkimisessa, niin py\u00f6rii siell\u00e4 tuhannen euron per hehtaari molemmin puolin, mutta koko ajan meill\u00e4 tietysti ty\u00f6 on kallistunut, ett\u00e4 mit\u00e4 pidemm\u00e4lle menn\u00e4\u00e4n, niin varmaan hinta nousee.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:24:01 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Toki maanomistajat pystyv\u00e4t saamaan tukea, ett\u00e4 niit\u00e4 rahoitusinstrumentteja on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni useita, niin valaiskaa pikkuisen niit\u00e4, ett\u00e4 mit\u00e4 kautta muun muassa n\u00e4it\u00e4 toimenpiteit\u00e4 tuetaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:24:16 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Mets\u00e4keskuksen kautta tietysti t\u00e4m\u00e4 Metka-tuki, eli mets\u00e4talouden kannustej\u00e4rjestelm\u00e4. T\u00e4t\u00e4, joka tuli nyt t\u00e4m\u00e4n vuoden alusta voimaan, aiemmin on ollut t\u00e4m\u00e4 Kemera-j\u00e4rjestelm\u00e4 eli kest\u00e4v\u00e4n mets\u00e4talouden m\u00e4\u00e4r\u00e4aikainen rahoituslaki, mutta sitten t\u00e4m\u00e4 Metka. Metkassa on sitten t\u00e4mm\u00f6inen luonnonhoitoty\u00f6tuki, jonka kautta pystyy saamaan rahoitusta sitten n\u00e4ihin suon ennallistamist\u00f6ihin, my\u00f6s muiden elinymp\u00e4rist\u00f6jen ennallistamiseen, mutta my\u00f6s soiden ennallistamiseen. Ja sit\u00e4 tukea voi hakea suoraan Mets\u00e4keskuksesta tai sitten Mets\u00e4keskuksen hankehaun kautta, eli miss\u00e4 Mets\u00e4keskus alustavasti suunnittelee ne alueet ja vie sitten t\u00e4h\u00e4n hankehakuun, jossa valitaan sitten se toteuttaja hankkeelle.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:25:06 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Onko t\u00e4t\u00e4 rahoitusta hyvin, Markus sanoi, ett\u00e4 eurot ovat tiukassa, isi anna rahaa, niin miten helppo t\u00e4t\u00e4 rahoitusta on saada? Toisinp\u00e4in, nouseeko rahoituksen puute esimerkiksi esteeksi? Halua olisi, mutta resursseja ei.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:25:35 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 luonnonhoidon tukea on hyvin saatavilla. Toki haasteita aiheuttaa se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 Metka-kannustej\u00e4rjestelm\u00e4 tuli vasta voimaan ja sitten, ett\u00e4 ihan, ei tavallaan n\u00e4m\u00e4 vastaanottavat j\u00e4rjestelm\u00e4t ei ole viel\u00e4 sill\u00e4 tavalla toiminnassa, ett\u00e4 pikkuisen hidastaa t\u00e4t\u00e4 tuen hakemista, mutta sit\u00e4 rahoitusta on kyll\u00e4 saatavilla t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Toki tietysti joka vuosi n\u00e4m\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n erikseen tai my\u00f6nnet\u00e4\u00e4n erikseen n\u00e4m\u00e4 rahoitustuet eli tulevista vuosista ei pysty viel\u00e4 sanomaan, mutta t\u00e4lle vuodelle on tukea hyvin saatavilla kyll\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:26:13 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Joo, budjettirahaahan n\u00e4m\u00e4 ovat ja tuota pit\u00e4\u00e4 nostaa kissan h\u00e4nt\u00e4\u00e4 omaansa nostaa, niin todella paljon tuli poliitikoille tuohon edellisen hallituskauden loppuun puhuttua siit\u00e4, ett\u00e4 nyt Mets\u00e4keskuksen Metso-ohjelma eli t\u00e4m\u00e4 vapaaehtoisen metsien suojelun rahoitusta, sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 selke\u00e4sti nostaa, ett\u00e4 saadaan m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaista suojelua lis\u00e4\u00e4 metsiin ja se onnistu. Samalla Mets\u00e4keskuksen Helmi-rahoitusta, sinne pit\u00e4\u00e4 saada oma Helmi-ohjelma esimerkiksi soitten suojelun ja soiden ennallistamisen tai pienvesien kunnostuksen rahoitus pit\u00e4\u00e4 saada nyt k\u00e4ynnistym\u00e4\u00e4n, koska k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 se Helmi-ohjelman rahoitus on kohdentunut vain valtion omistamille maille aiemmin, mutta lobbausty\u00f6 onnistui ja rahaa tuli, eli joo, Mets\u00e4keskuksella on nyt oikeasti yksityismaiden soiden ennallistamiseen esimerkiksi rahoitusta ihan hyvin t\u00e4h\u00e4n aloitushetkeen. Mutta mulla on aika varma n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 kun Metso-ohjelmassa niin maanomistajat on tuonut vapaaehtoisesti niit\u00e4 metsien suojelukohteita aina tai joka vuosi rahoitusta enemm\u00e4n markkinoille, eli kaikkia kohteita ei ole pystytty rahoittamaan, niin maanomistajat olisi ollut loppujen lopuksi tavallaan suojelumy\u00f6nteisempi\u00e4, mit\u00e4 suojelurahoitusta on ollut, niin Helmi-ohjelmassa tulee k\u00e4ym\u00e4\u00e4n ihan samalla lailla. Eli vaikkapa t\u00e4h\u00e4n soiden ennallistamiseen, niin rahat tulee joka vuosi loppumaan, ett\u00e4 enemm\u00e4nkin saisi olla. Toistaiseksi se soiden suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja vaikka vesitalouden parantaminen, ilmastop\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen, niin se on kohdentunut kaikkein eniten Helmiss\u00e4 on tehty tuota ja nimenomaan mit\u00e4 yksityiset maanomistajat on tehnyt, niin vapaaehtoista soiden suojelua, my\u00f6s puuttomien soiden suojelua eli Metso- ja Helmi-ohjelman varmaan suurin ja selke\u00e4 ero on se, ett\u00e4 jos on puustoinen kohde niin Metsoon, suojeluk\u00e4rjell\u00e4 my\u00f6s luonnonhoitohommia. Helmiss\u00e4 taas sitten my\u00f6s nuo puuttomat suot voidaan suojella ja sitten Helmiss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 aktiivinen p\u00f6pelt\u00e4minen, ennallistaminen, niin se on ihan eri luokan t\u00e4rke\u00e4 tulokulma mit\u00e4 Metso-ohjelmassa. 25 000 hehtaaria on nyt, sanotaan n\u00e4in, kaikessa hiljaisuudessa soita suojeltu Helmi-ohjelmassa. Eli ennallistaminen, aktiivinen luonnonhoitoty\u00f6 ja ennallistaminen siin\u00e4 kaikkein pisimm\u00e4lle mentyn\u00e4, niin se ei ole todellakaan ainoata luonnon monimuotoisuusty\u00f6t\u00e4, vaan suojeluhehtaarit k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikissa elinymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 my\u00f6s lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t koko ajan. Mutta halpaa se ei ole. Ja niin kuin Riikkakin tuossa sanoi, ett\u00e4 vaikka n\u00e4iden ennallistamisen kustannukset koko ajan nousee, niin my\u00f6s suojelun kustannukset nousevat esimerkiksi sen takia, ett\u00e4 meill\u00e4 on, no puun hinta on historiallisesti kohtuullisen korkealla ja jos on puustoinen kohde, niin se suojelukorvauskin tulee monesti tai lasketaan pitk\u00e4lti sen puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4n mukaan. Ja hinta vertautuu puukauppaan eli kun puukaupassa puun hinta on korkealla, niin suojelukorvaustenkin taso nousee. Tuo pitk\u00e4 tarina viel\u00e4 lyhyesti, ett\u00e4 lis\u00e4\u00e4 rahaa tarvittaisiin ja maanomistajat ovat joka tapauksessa selke\u00e4sti kiinnostuneita ja positiivisella fiiliksell\u00e4 t\u00e4h\u00e4n suojeluennallistamiskuvioon l\u00e4hd\u00f6ss\u00e4 mukaan. Ennallistamisessa on viel\u00e4 tietysti paljon kysymysmerkkej\u00e4 ja maanomistajilla ep\u00e4tietoisuuttakin, mutta t\u00e4st\u00e4h\u00e4n se paranee.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:30:30 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4 keskustelu. Oliko Riikalla viel\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:30:33 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Joo, no sen verran tuosta, ett\u00e4 tuon kansallisen rahoituksen lis\u00e4ksi meill\u00e4h\u00e4n on mahdollista saada my\u00f6s sielt\u00e4 EU:sta rahaa, niin kuin LIFE-hankkeiden muodossa. Ja tosiaan nyt viel\u00e4 sanoisin, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 Priodiversity LIFE-hankkeessahan meill\u00e4 tosiaan ennallistamist\u00f6it\u00e4 tullaan my\u00f6s yksityismailla tekem\u00e4\u00e4n ja se on yksi mahdollisuus saada tavallaan se oma suo ennallistettua sitten tuota mets\u00e4nomistajille, ett\u00e4 se pit\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4, mutta toki tietysti t\u00e4ss\u00e4 vasta l\u00e4hivuosina sitten niit\u00e4 aletaan toteuttamaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:31:04 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hei, aikamme alkaa olla t\u00e4ynn\u00e4, p\u00e4\u00e4sette kohta oikeisiin t\u00f6ihin, mutta otetaanhan loppuun viel\u00e4 pieni katsaus kristallipalloon, koska se on tulevaisuuden ennustaminen aina yht\u00e4 helppoa ja hauskaa. Millaiset asiat teill\u00e4 nyt siell\u00e4 py\u00f6rii tietyll\u00e4 tavalla mieless\u00e4, jos ruvetaan katselemaan vuosia eteenp\u00e4in t\u00e4t\u00e4 ennallistamisasetusta, totta kai nyt sitten viel\u00e4 tullaan n\u00e4kem\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mit\u00e4 se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tarkoittaa, mutta sellaisia asioita, jotka te k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tied\u00e4tte, jotka tulee vaikuttamaan, liittyyk\u00f6 se sitten megatrendeihin tai mihin ikin\u00e4 ja sellaisia asioita, joita te ette oikein viel\u00e4 tied\u00e4, mutta jotka tulee olemaan keskeisi\u00e4? Helppo kysymys, niin t\u00e4h\u00e4n on hyv\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4. Riikka, millaisia asioita siell\u00e4 py\u00f6rii, kun te funtsitte v\u00e4h\u00e4n aikaan tulevaan?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:31:56 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>No joo, siis meill\u00e4 tietysti on t\u00e4m\u00e4n Helmi-ohjelman kanssa niin paljon tekemist\u00e4, niin se katse on sinne vuoteen 2030, mutta kyll\u00e4h\u00e4n sen j\u00e4lkeiseenkin aikaan pit\u00e4isi katse luoda ja tosiaan, no varmasti n\u00e4m\u00e4 ty\u00f6t jatkuvat, se on se mulla se ajatus ollut ja tosiaan t\u00e4m\u00e4 ennallistamisasetus nyt sitten tuo sen varmistuksen my\u00f6s sille, mutta ett\u00e4 kyll\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4 ilmastonmuutos on sellainen, mihin pit\u00e4\u00e4 edelleen keksi\u00e4 hyvi\u00e4 ratkaisuja. Ennallistaminen on hyv\u00e4 keino siihen, mutta pit\u00e4\u00e4 osata vain ne kohteet valita oikein, ett\u00e4 pystyt\u00e4\u00e4n saamaan niit\u00e4 tuloksia aikaiseksi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:32:47 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Hyv\u00e4. Markus, milt\u00e4 MTK:n kristallipalossa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:32:53 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Eritt\u00e4in kirkasta, ei ole sumeeta ollenkaan, mutta v\u00e4h\u00e4n enemm\u00e4nkin ehk\u00e4 niin, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4n runsauden pulaa. Siis meill\u00e4 on t\u00e4mm\u00f6inen MTK:n ja SLC:n eli SLC on ruotsinkieliset maanomistajat, heid\u00e4n etuj\u00e4rjest\u00f6ns\u00e4, niin yhteinen monimuotoisuuden tiekartta julkaistiin tuossa helmikuun alussa, niin sen toteutus, jalkautus, eli lihaa luitten p\u00e4\u00e4lle. Mit\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 MTK ja SLC haluaa parantaa luonnon monimuotoisuutta, niin se on nyt ihan keih\u00e4\u00e4n k\u00e4rken\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4. Eli esimerkiksi just koulutetaan mets\u00e4nhoitoyhdistysten toimihenkil\u00f6it\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 luontosopimuksia, neuvomaan maanomistajia, v\u00e4litt\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 kohteita Mets\u00e4keskukseen m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseen suojeluun tai vaikka ennallistamiseen ja ELY-keskukseen pysyv\u00e4\u00e4n suojeluun. Ja n\u00e4in. ATK-kehitys liittyy siihen jalkauttamiseen tosi voimakkaasti. Sitten yksi tulokulma on t\u00e4m\u00e4, ett\u00e4 kun isill\u00e4 ei ole rahaa, mutta kenell\u00e4 on rahaa, niin loppujen lopuksi markkinoilla on rahaa, niin t\u00e4m\u00e4 luonnon monimuotoisuuden rahoituspohjan laajentaminen. Se on tosi t\u00e4rke\u00e4 tulokulma t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ja meill\u00e4 on my\u00f6s MTK:ssa oma ratkaisu t\u00e4mm\u00f6inen kuin luontoarvot.fi-palvelu eli miten markkinoilta saataisiin lis\u00e4\u00e4 rahaa, vaikka ennallistamiseen eli se kannattaa k\u00e4yd\u00e4 tsekkaamassa kaikkien luontoarvot.fi. Siell\u00e4 voi maanomistajat tuoda omia kohteita, vaikka ennallistamiseen, terve mulla on t\u00e4mm\u00f6inen suo, ennallistetaan, kuka maksaa. Ja kuka vaan voi maksaa siihen, niin t\u00e4m\u00e4n luontoarvo.fi-kokonaisuuden ja luontoarvomarkkinoiden, my\u00f6s ennallistaminen mukaan lukien, niin se pit\u00e4\u00e4 saada nyt oikeasti py\u00f6rim\u00e4\u00e4n. Ei olekaan iso homma.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:34:55 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Toi on tosi t\u00e4rke\u00e4 asia ja m\u00e4 oon kyll\u00e4 tosi samaa mielt\u00e4 tuosta, ett\u00e4 se pit\u00e4isi saada py\u00f6rim\u00e4\u00e4n my\u00f6s.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:35:00 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Joo, ei budjettirahalla voida loputtomiin el\u00e4\u00e4. Ja sitten m\u00e4 veikkaan, ett\u00e4 kun ilmastokeskustelu on ollut tosi voimakas t\u00e4ss\u00e4 kest\u00e4vyyskuviossa jo pitk\u00e4\u00e4n, luonnon monimuotoisuus on just nyt, niin sitten vedet ja siell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 just nimenomaan suot ja vaikka soiden ennallistaminen, niin vedet tulee olemaan se seuraava iso juttu. T\u00e4ytyy panostaa siis vesiin, toisin sanoen, seuraavaksi.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:35:31 Arttu K\u00e4yhk\u00f6<\/p>\n<p>Kiitoksia l\u00e4mpim\u00e4sti erinomaisesta keskustelusta, Riikka Salomaa ja Markus Nissinen. Kiitos kaikille kuuntelijoille. Me toivotamme t\u00e4\u00e4lt\u00e4 mainiota p\u00e4iv\u00e4n jatkoa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:35:42 Riikka Salomaa<\/p>\n<p>Kiitos.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>00:35:43 Markus Nissinen<\/p>\n<p>Kiitos, morjens.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisen onnistumiseksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mit\u00e4 soiden ennallistaminen on ja mit\u00e4 se ei ole. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s pohtia miksi soita ennallistetaan ja mitk\u00e4 ovat ennallistamisen tavoitteet. Lis\u00e4ksi tulee pohtia millaisia vaikutuksia mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistamisella on ilmastoon, ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja yhteiskuntaan. Videoissa aihetta k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ensin lyhyesti ja helposti l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4sti. Podcasteissa paneudutaan tarkemmin videoissa esiteltyihin aiheisiin. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1213,"featured_media":898,"parent":0,"menu_order":2,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"class_list":["post-368","page","type-page","status-publish","has-post-thumbnail","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.1.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen - TurvaHiili<\/title>\n<meta name=\"description\" content=\"Mit\u00e4 mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen tarkoittaa ja mit\u00e4 vaikutuksia sill\u00e4 on?\" \/>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen - TurvaHiili\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Mit\u00e4 mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen tarkoittaa ja mit\u00e4 vaikutuksia sill\u00e4 on?\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"TurvaHiili\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-12-19T14:16:16+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Oja-kesalla_Kontiosuo_Anu-Laakkonen-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"4 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/\",\"name\":\"Mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen - TurvaHiili\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Oja-kesalla_Kontiosuo_Anu-Laakkonen-scaled.jpg\",\"datePublished\":\"2024-10-11T11:50:43+00:00\",\"dateModified\":\"2024-12-19T14:16:16+00:00\",\"description\":\"Mit\u00e4 mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen tarkoittaa ja mit\u00e4 vaikutuksia sill\u00e4 on?\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Oja-kesalla_Kontiosuo_Anu-Laakkonen-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Oja-kesalla_Kontiosuo_Anu-Laakkonen-scaled.jpg\",\"width\":1920,\"height\":2560,\"caption\":\"oja mets\u00e4ojitetulla suolla\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/#website\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/\",\"name\":\"TurvaHiili\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen - TurvaHiili","description":"Mit\u00e4 mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen tarkoittaa ja mit\u00e4 vaikutuksia sill\u00e4 on?","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen - TurvaHiili","og_description":"Mit\u00e4 mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen tarkoittaa ja mit\u00e4 vaikutuksia sill\u00e4 on?","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/","og_site_name":"TurvaHiili","article_modified_time":"2024-12-19T14:16:16+00:00","og_image":[{"width":1920,"height":2560,"url":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Oja-kesalla_Kontiosuo_Anu-Laakkonen-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"4 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/","name":"Mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen - TurvaHiili","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Oja-kesalla_Kontiosuo_Anu-Laakkonen-scaled.jpg","datePublished":"2024-10-11T11:50:43+00:00","dateModified":"2024-12-19T14:16:16+00:00","description":"Mit\u00e4 mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen tarkoittaa ja mit\u00e4 vaikutuksia sill\u00e4 on?","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/#primaryimage","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Oja-kesalla_Kontiosuo_Anu-Laakkonen-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-content\/uploads\/sites\/507\/2024\/11\/Oja-kesalla_Kontiosuo_Anu-Laakkonen-scaled.jpg","width":1920,"height":2560,"caption":"oja mets\u00e4ojitetulla suolla"},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/metsaojitettujen-soiden-ennallistaminen\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Mets\u00e4ojitettujen soiden ennallistaminen"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/","name":"TurvaHiili","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/368","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1213"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=368"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/368\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1407,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/368\/revisions\/1407"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-json\/wp\/v2\/media\/898"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/turvahiili\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=368"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}