Hyvä tietojohtaminen lisää hyvinvointia

Tietojohtamisen kunnianhimon tasoa on sosiaali- ja terveysjohtamisessa nostettava ja sen tavoitteeksi on asetettava hyvinvoinnin luominen ja lisääminen, sanoo sosiaali- ja terveyshallintotieteen professori Harri Laihonen Itä-Suomen yliopistosta. Turhan usein tietojohtaminen tai tiedolla johtaminen kuitenkin supistuu ainoastaan tuottavuus- ja tehostamiskeskusteluksi.

– Hallitusohjelman hengessä pitää kysyä, mikä on tietojohtamisen rooli sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa, vuoden 2020 Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä puhuva Laihonen toteaa.

Tietojohtamisessa ei ole kyse vain päätöksenteon edellyttämän tiedon tuottamisesta, vaikka senkään merkitystä ei Laihosen mukaan tule väheksyä. Todellista vaikuttavuutta syntyy kuitenkin vasta, kun organisaatiot ja palvelujärjestelmä laajemmin alkaa hyödyntää tietoa omassa toiminnassaan ja sen kehittämisessä.

Tietojohtamisen vaikutuksia havaitaan monella eri tasolla. Laihonen painottaa, että kokonaisvaltainen vaikuttavuusajattelu kuitenkin puutuu keskustelusta lähes kokonaan.

– Kehittämistyötä tehdään usein siiloissa ja laput silmillä. Lisäksi tyydymme liian usein ajatukseen, että kaikki tietojohtamisen saralla tehdyt toimenpiteet ovat hyvästä. Kustannuksia tai ei-toivottuja vaikutuksia ei ole juuri tarkasteltu.

Tietojohtamisen vaikuttavuuden monitasoista analysointia ja tutkimusta tarvitaankin Laihosen mukaan ehdottomasti lisää, jotta ymmärrys tietojohtamisen vaikuttavuudesta syvenee.