Perusoikeusvaikutusten merkitys on kasvanut suomalaisessa lainvalmistelussa

Perusoikeuksien merkitys on kasvanut niin tutkimuksessa kuin lainvalmistelussakin. Viime vuosina myös perusoikeusvaikutukset ovat saaneet yhä enemmän merkitystä. Vuoden 2020 Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä puhuvan dosentti Kaius Ervastin mukaan perusoikeusvaikutukset hahmotustapana ei kuitenkaan ole vielä vakiintunut enempää lainvalmistelussa kuin tutkimuksessakaan.

Vuonna 2019 hyväksyttiin uudet hallituksen esityksen laatimisohjeet. Ohjeiden mukaan lakihankkeiden valmistelussa tulisi arvioida valmisteltavan esityksen perusoikeusvaikutukset. Tällä tarkoitetaan lakihankkeen konkreettisia vaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen esimerkiksi kansalaisten asemassa, olosuhteissa ja toimintamahdollisuuksissa.

– Tällä hetkellä perusoikeusvaikutukset eivät saa tarpeeksi huomiota lainvalmistelussa. Perusoikeuksia saatetaan tarkastella vain juridisena kysymyksenä. Tällöin analysoidaan täyttävätkö säädöksen pykälät muodolliset perusoikeusvaatimukset. Sen sijaan tarkastelematta jää, heikentääkö tai parantaako uudistus perusoikeuksien toteutumista käytännössä ihmisten arjessa, Ervasti toteaa.

Lainsäädännön arviointineuvosto on huomauttanut viime vuonna useassa lausunnossa puutteellisista perusoikeusvaikutuksista.

Ervastin mukaan perusoikeusvaikutukset tuottavat vaikeuksia uudenlaisena hahmotustapana eri toimijoille. Juristit analysoivat tavallisesti perusoikeuksia vain juridisena kysymyksenä, eivätkä vaikutusten näkökulmasta. Vaikutusten arviointiin perehtyneet asiantuntijat taas eivät usein ole tottuneet juridisen terminologian kautta määrittyvään arviointiin.

– Perusoikeusvaikutukset uudenlaisena hahmotustapana ei olekaan vielä vakiintunut suomalaisessa lainvalmistelussa ja tutkimuksessa.