Aineisto ja menetelmät

Tutkimushanke hyödyntää kansallisia rekistereitä, haastatteluita, kyselyitä ja toteuttaa useita kohderyhmille räätälöityjä kokeiluja sekä interventioita.

PROMEQ-hankkeen keskeinen tavoite on tuottaa kansalaislähtöisiä toimintamalleja ja nivoa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet ja tarvittavat sosiaali-, terveys- ja työvoimapalvelut nykyistä koordinoiduimmiksi kokonaisuuksiksi tukemaan valittujen kohderyhmien terveyttä ja hyvinvointia, sekä käyttää yhteiskunnallista markkinointia (ts. sosiaalinen markkinointi) tukemaan viestin perille menoa ja vuorovaikutusta. Tavoitteen saavuttamiseksi hanke hyödyntää useita tietolähteitä, kuten kansallisia rekistereitä, fokusryhmähaastatteluita, työpajatyöskentelyä ja kyselylomakkeita, sekä toteuttaa useita kohderyhmien kanssa yhdessä suunniteltuja toimintamalleja interventioina ja kokeiluina.

Fokusryhmähaastatteluilla ja työpajojen avulla kartoitetaan kohderyhmien tilanne ja räätälöidään yhdessä toimintamallit.

PROMEQ-hanke lähtee liikkeelle siitä, että kunkin kohderyhmän kanssa yhdessä identifioidaan ensin keskeiset voimavarat ja puutteet heidän terveydessään, elintavoissaan, elinoloissaan ja hyvinvoinnissaan. Tämän jälkeen määritellään yhdessä keinot, jotka he kokevat mielekkäiksi, motivoiviksi ja vaikuttaviksi ongelmien korjaamiseen. Saadun tiedon pohjalta räätälöidään kullekin ryhmälle toimintamallit, joita kokeillaan yhden vuoden ajan. Ennen kokeiluja tutkittaville tehdään alkukysely, ja toimien vaikuttavuutta seurataan kahdesta kolmeen mittaukseen kokeilun aikana. Aineisto kerätään fokusryhmähaastatteluina, työpajatyöskentelynä ja kyselyjen ja haastattelujen avulla. Digitaalisia kanavia ja aineistonkeruun menetelmiä käytetään soveltuvasti esimerkiksi nuorten ja maahanmuuttajien kanssa.

Interventiot ja kokeilut toteutetaan useilla alueilla.

Ryhmähaastatteluissa ja työpajoissa suunniteltuja, hyväksi arvioituja toimintamalleja kokeillaan yhden vuoden ajan. Kokeilut toteutetaan yhteistyössä kolmen sote-alueen (Eksote, Siun Sote ja Keski-Suomi) sekä Kouvolan, Kuopion ja Vantaan kaupunkien kanssa sekä näillä alueilla toimivien järjestöjen ja yritysten kanssa. Muita yhteistyökumppaneita ovat Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskusjärjestö SOSTE.

Kokeilut arvioidaan tieteellisin menetelmin.

Kokeilujen vaikuttavuus arvioidaan tieteellisellä tutkimuksella. Tutkimuksen tulosten perusteella interventioista laaditaan toimintamalleja ja vaikuttavuuden mittareita, sekä toimenpidesuosituksia ja ratkaisumalleja väestön terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi. Tutkimuksen tulokset julkaistaan hankkeen www.sivuilla, raporteissa, sekä tieteellisissä että muissa julkaisuissa ja kansainvälisissä kokouksissa.

Sosiaalinen markkinointi on yhdessä suunnittelua ja yhdessä tekemistä muutoksen aikaansaamiseksi.

Sosiaalista markkinointia on kansainvälisesti käytetty paljon terveyden edistämisessä, ja lisääntyvässä määrin sitä on sovellettu myös sosiaalisista näkökulmista. Sosiaalisen markkinoinnin keskeinen ajatus on, että muutoksen aikaansaamiseksi ei riitä pelkkä viestiminen tai ”terveyskasvatus”, vaan tarvitaan myös aktiivisia toimia muutoksen mahdollistamiseksi. On lähdettävä kohderyhmän tarpeista, puhuttava heidän kieltään ja löydettävä kanavat, joilla heidät saavutetaan. On ymmärrettävä heidän ongelmiaan ja elämäntilannettaan, sekä tarvittaessa korjattava heidän elinolojaan ja tuettava heidän voimavarojaan. Siksi toimet on suunniteltava yhdessä kohderyhmien kanssa, ja heidän palautettaan on kuunneltava herkällä korvalla. Vasta yhdessä tekeminen tekee muutoksen mahdolliseksi.