Posterit

Posterit

Uudenlaista koulutusta ja työelämää

Eeva Mäkinen

Sosiaali- ja terveysaloilla on pula resursseista ja työntekijöistä, taide- ja kulttuurialoilla puolestaan on osaamis- ja työpotentiaalia. Nyt tarvitaan uudenlaista hyvinvointiajattelua sekä rohkeaa ja monialaista kehittämistyötä, jossa eri toimijoiden näkemykset ja ymmärrys kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja kulttuurin mahdollisuuksista hyvinvoinnin edistämisessä kohtaavat. Koulutuksiin tulee sote-aloilla sisällyttää luovaa osaamista ja kulttuurialoilla tietoa sote-aloilla toimimisesta.

Itä-Suomen Hyvinvointivoimala -konsortiossa sairaanhoitopiiri, koulutusorganisaatiot, kaupunki ja järjestötoimijat kehittävät yhdessä uudenlaista hyvinvointiajattelua, jossa luova osaaminen integroituu sote-alojen koulutukseen, toteutukseen ja johtamiseen. Kokemukset yhteistyön eduista ovat olleet merkittäviä: lisääntynyttä työhyvinvointia, tyytyväisempiä asiakkaita, työn vetovoimaisuuden ja tuottavuuden kasvua. Kulttuuri- ja sote-alojen yhteistyöllä on vahvistettu vaikeissa tilanteissa olevien asiakkaiden hoitoa, kuntoutusta ja osallisuuden kokemuksia.

Aito monialainen yhteistyö tarkoittaa toimintakulttuurin muutosta koulutuksessa, työelämässä ja päätöksenteossa. Alussa tarvitaan rahoitusta, mutta vähitellen muutos tuo säästöjä työssä viihtymisen lisääntyessä, työtapojen monipuolistuessa sekä sairauspoissaolojen vähentyessä. Kehittäminen lisää positiivisia asiakaskokemuksia ja vähentää omaisten huolta. Syntyy uutta osaamista ja työmahdollisuuksia. Käynnistymässä oleva sote-uudistus on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että taide ja kulttuuri nähdään laajemmin osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä.

Pohjois-Savossa Itä-Suomen Hyvinvointivoimala (yhdeksän organisaation muodostama konsortio) ja Vaikuttavuuden talo (UEF) ovat yhdistäneet voimavaransa tavoitteenaan Monialainen hyvinvointiosaamisen ekosysteemi -konsortiohanke. Hyvinvointivoimala tarjoaa moniammatillisen ekosysteemin kokonaisvaltaisten hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja toteuttamiseen, Vaikuttavuuden talo puolestaan ekosysteemin vaikuttavuuden tutkimukselle ja kokonaisvaltaiselle hyvinvointinäkemykselle. Yhteinen tavoite on kehittää kokonaisvaltaista hyvinvointia, edistää moniammatillista osaamista ja vahvistaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä koulutuksen ja työelämän välistä yhteistyötä. Molemmat valittiin kansallisiksi hyviksi sosiaali- ja terveysalan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) -malleiksi vuonna 2019 (VNK 2019).

www.hyvinvointivoimala.fi

Iäkkäiden järkevää lääkehoitoa tukevien implementaatiostrategioiden prosessien arviointi
– kartoittava katsaus

Mervi Rantsi, TtM, terveystaloustiede, Itä-Suomen yliopisto; Virva Hyttinen, FT, Itä-Suomen yliopisto; Johanna Jyrkkä, FT, Fimea; Anna-Kaisa Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto; Eila Kankaanpää, FT, Itä-Suomen yliopisto

Tavoite
Tämän kartoittavan katsauksen tavoitteena on koota tutkimustieto iäkkäiden rationaalisen lääkehoidon implementaatiostrategioiden prosessien arvioinnista. Iäkkäiden lääkkeiden käyttö määritellään vältettäväksi silloin, kun lääkkeistä saatu hyöty on osoitettu lääkehaittoja pienemmäksi. Aikaisempien tutkimusten mukaan iäkkäillä vältettävien lääkkeiden käyttö on yhteydessä myös suurentuneeseen sairaalahoidon riskiin ja lisääntyneisiin kustannuksiin. Vältettävien lääkkeiden käytön vähentämiseksi on kehitetty erilaisia implementaatiostrategioita, ja käyttö onkin vähentynyt viime vuosina, mutta on edelleen yleistä.

Aiemmat tutkimukset osoittavat, että erilaiset implementaatiostrategiat ovat vähentäneet vältettävien lääkkeiden käyttöä, mutta strategioiden prosessien arvioinnista ei ole aiemmin tehty katsausta. Prosessin arvioinnin tavoitteena on ymmärtää, mitkä tekijät ovat yhteydessä tiedon leviämiseen käytännön hoitotyöhön. Tämän katsauksen tarkoituksena on selvittää Proctorin ym. (2011) viitekehykseen peilaten, millä sen osa-alueilla implementaatiostrategioiden prosessin arviointia on tehty ja onko tutkimuksessa aukkoja.

Menetelmä
Kirjallisuushaku tehtiin 21.11.2019 käyttäen tietokantoja SCOPUS, Web Of Science ja PubMed. Sisäänottokriteereinä katsauksessa olivat: potilaat ≥65 vuotta, hoitohenkilökunnalle suunnattu päätöksenteon tuki, vältettävien lääkkeiden käyttö määritelty validoidulla kriteeristöllä ja implementaation prosessinarviointitutkimus. Katsauksessa keskityttiin päätöksenteon tukivälineisiin, ja siten poissuljettiin potilaille suunnattu koulutus ja tiedotus. Tulosten yhteenvedossa hyödynnettiin implementaatioprosessien arvioinnin viitekehystä (Proctor ym. 2011).

Tulokset
Hakutulokseksi saatiin 9 131 julkaisua, joista katsaukseen valikoitui 30 julkaisua. Käytetyin implementaatiostrategia tutkimuksissa olivat moniammatilliset laadunkehittämisohjelmat. Lisäksi käytettyjä strategioita olivat lääkehoidon arviointityökalut, tekniset tukivälineet, hoitohenkilöstölle suunnattu koulutus ja hoitosuositukset. Katsauksen mukaan prosesseja on arvioitu eniten heti strategian käyttöönoton yhteydessä kyselytutkimuksilla hoitohenkilökunnalle. Vastaavasti vähemmän prosessin arviointia on tehty implementaation jatkuvuudesta sekä implementaation kustannuksista.

Yhteenveto
Implementaatiostrategioiden ja prosessien vaikuttavuuden erottaminen toisistaan on tärkeää. Tällä katsauksella pyrittiin selkeyttämään implementaatiostrategioiden prosessien arviointitutkimusta sekä löytämään mahdolliset tutkimusaukot, jotta tulevaisuudessa voitaisiin vielä selvittää, onko implementaatioprosessin eri vaiheiden onnistumisella merkitys näyttöön perustuvan tiedon käyttöönotossa.