Sessio 4
Sessio 4: Sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden vaikuttavuus
Puheenjohtaja: yliopistotutkija (Tenure Track) Elisa Tiilikainen, Itä-Suomen yliopisto
Kutsupuheenvuorot:
Näkökulmia sosiaalityön ja sosiaalipalveluiden vaikuttavuuteen
Elisa Tiilikainen
AVAIN-tietosisältö sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnissa
Minna Kivipelto
Abstraktiesitelmät:
4.1 Järjestölähtöisen auttamistyön vaikuttavuuden arviointi
Nina Forsström, Janne Pulkkinen
Ensi- ja turvakotien liitto on lastensuojelujärjestö, johon kuuluu 30 jäsenyhteisöä eri puolilla Suomea. Liiton jäsenyhteisöissä työskennellään vaikeissa tilanteissa olevien lasten ja perheiden tukena. Yhteisöissä tehdään työtä muun muassa lähisuhdeväkivallan, vaativan vauvatyön, eroperheiden sekä päihdeperheiden parissa. Toimintoja rahoitetaan valtakunnallisten ja paikallisten avustusten avulla, sekä kunnille ja muille toimijoille myytävin palveluin.
Ensi – ja turvakotien liiton Vaikuttavuus esiin! -hankkeessa on kehittetty yhdistysten arjen toimintaan sopivaa, toiminnan vaikutuksista systemaattista tietoa tuottavaa työtapaa vuosien 2018 – 2020 aikana. Hankkeessa on kehitetty vaikutuksia todentavat kysymykset ja mittarit sekä digitaalinen sovellus, joiden avulla saadaan ajantasaista tietoa muutoksista, joita asiakkaat kokevat tapahtuvan omassa hyvinvoinnissaan, elämäntilanteessaan ja toimintakyvyssään. Asiakkaat pääsevät vastaamaan kyselyyn, palveluita käyttäessään ja sen jälkeen. Tieto kertyy asiakastietojärjestelmään sekä asiakkaan että yhdistysten käyttöön. Sovelluksen avulla voidaan tietoa kerätä myös muissa järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävissä matalan kynnyksen toiminnoissa.
Yhdessä kehitetyt välineet ja systemaattisesti kerätty tieto mahdollistavat toiminnan vaikuttavuuden osoittamisen sekä tiedon hyödyntämisen toiminnan johtamisessa, kehittämisessä ja vaikuttamistyössä. Kertyneen tiedon avulla on mahdollista myös arvioida ja osoittaa toiminnan taloudellisia vaikutuksia.
Vaikuttavuustiedon analysointiin on kehitetty hankkeen aikana analysointimalleja, joilla järjestötyön vaikutuksia ja vaikuttavuutta pystytään todentamaan ja osoittamaan.
Toimintakulttuurin muutoksen, välineiden kehitystyön ja tiedon analysoinnin prosesseista tuotetaan syksyllä 2020 hankkeessa mukanaolleiden toimesta artikkelikokoelma niille, jotka haluavat kehittää oman organisaationsa vaikutusten arviointia, ja jotka ovat kiinnostuneet vaikuttavuuden arvioinnista ja arviointikulttuurin kehittämisestä. Hankkeessa kehitetyt välineet ja muu osaaminen ovat hankkeen jälkeen myös muiden vaikuttavuuden arvioinnista kiinnostuneiden järjestöjen ja toimijoiden käytettävissä.
Hankkeesta tehdään yhteistyössä Lapin yliopiston kanssa ulkoinen arviointi toimintakulttuurin muutoksen onnistumisesta.
Hankkeen esittelyssä kerrotaan välineiden tekoprosesseista, toimintakulttuurin muutokseen panostamisen tärkeydestä, sekä esitellään alustavia tuloksia kansalaisjärjestön toiminnan vaikutuksista Ensi- ja turvakotien liiton yhteisöissä kerätyn aineiston ja sen analyysin avulla.
4.2 Hyvinvointivaikutusten arviointi uravalmennuksessa
Reija Paananen, Outi Teittinen
Uravalmennukset ovat TE-palveluiden tarjoamaa palvelua työttömille työnhakijoille ja niiden tehtävänä on tukea ja ohjata ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen selkiyttämisessä, koulutukseen hakeutumisessa ja työelämävalmiuksien kehittämisessä.
Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimassa Marke-palvelumarkkinoiden kehittäminen -hankkeessa (ESR, toimintalinja 5) kehitettiin Kunnari-uravalmennus, jossa asiakas arvioi ja työstää kokonaisvaltaisesti omaa elämäntilannettaan, hyvinvointiin ja työllistymiseen liittyviä esteitä sekä pohtii ratkaisuja haasteisiin. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa osallistujan psykologista pääomaa eli itseluottamusta, sitkeyttä, optimismia ja toiveikkuutta. Valmennuksessa uravalmentaja ja psykologi työskentelevät työparina.
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kehittää Kunnari-valmennukseen soveltuva arviointiväline, jonka avulla saataisiin tietoa valmennuksen vaikutuksista asiakkaan kokonaishyvinvointiin. Arviointiväline pohjaa Diakin kehittämiin 3X10D-elämäntilannemittariin sekä Ensisijaisten hyvinvointimuutosten arviointiin.
Tarkoituksena on myös selvittää, eroavatko Kunnari-valmennuksen vaikutukset ns. tavallisten uravalmennusten vaikutuksista kokonaishyvinvoinnin sekä jatkosijoittumisen suhteen.
Vuoden 2019 aikana toteutetuissa valmennuksissa yhteensä 30 osallistujaa ja 2 valmentajaa arvioivat kokonaishyvinvointiin sekä työ- ja toimintakykyyn liittyvien väittämien paikkansapitävyyttä valmennuksen (kesto 25 päivää) alussa ja lopussa. Tulokset kerättiin nimettöminä siten, että valmentajan ja osallistujan vastaukset alku- ja lopputilanteissa voitiin yhdistää toisiinsa. Tulokset analysoitiin tilastollisesti SPSS-ohjelmalla.
Vertailuaineistoa tavallisen uravalmennusten vaikutuksista ei vielä toukokuussa 2020 ole kerätty. Tarkoitus on hyödyntää Ura-järjestelmän tietoja jatkosijoittumisen vertailussa.
Valmennuksiin osallistuneista 4 työllistyi valmennuksen aikana. Alku- ja loppumittausten tulosten (n=20) perusteella osallistujat olivat valmennuksen jälkeen yleisesti tyytyväisempiä elämäänsä. He kokivat itsetuntonsa, terveytensä, pärjäämisensä, kykynsä voittaa vaikeuksia, työ- ja toimintakykynsä, motivaationsa sekä autonomiansa vahvistuneen. Tilastollisesti merkitsevästi vahvistui myös osallistujien usko tulevaisuuteen, omiin vaikutusmahdollisuuksiin ja työllistymiseen.
Kunnarin sekä tavallisen uravalmennuksen välistä vertailua sekä osallistujien hyvinvoinnin ja jatkosijoittumisen tarkastelua on tarkoitus tehdä vuonna 2020. Tavoitteenamme on esitellä Vaikuttavuuden tutkimuksen päivillä myös alustavia tuloksia näistä.
Monilla heikossa työmarkkina-asemassa olevilla on kaventunut näky omista vahvuuksistaan, mahdollisuuksistaan ja itsetunnostaan. Usein myös omat vaikutusmahdollisuudet koetaan heikoiksi. Näiden vahvistaminen, motivaation ja toimijuuden herätteleminen ovat osaamisen ja ammatillisuuden vahvistamisen ohella työllistymisen kulmakiviä. Niiden vahvistumista voidaan ja on syytä arvioida osana työllistymispalvelujen vaikutuksia.