Sessio 6
Sessio 6: Vaikuttava sosiaali- ja terveydenhuollon johtaminen
Puheenjohtaja: projektitutkija Mervi Rantsi, Itä-Suomen yliopisto
Kutsupuheenvuorot:
Tietojohtaminen sosiaali- ja terveysjohtamisessa
Harri Laihonen
Vaikuttavuustiedon käyttöönoton taloudelliset esteet ja kannustimet
Eila Kankaanpää
Organisaation ominaisuudet – avain onnistuneeseen muutokseen?
Raija Sipilä
Abstraktiesitelmä:
6.1 Tietojohtamisen vaikutuksia sosiaali- ja terveysjohtamisessa – kirjallisuuskatsaus
Tuomas Hujala, Harri Laihonen
Tietojohtaminen on tällä vuosikymmenellä saavuttanut vakiintuneen aseman kotimaisessa sosiaali- ja terveysjohtamisen keskustelussa. Taustalla on ajatus siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon parissa toimivien organisaatioiden toimintaa voitaisiin tietojohtamisen avulla kehittää ja tätä kautta saavuttaa niin tehokkuushyötyjä kuin myös edistää palveluiden vaikuttavuutta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojohtamista harjoitetaan monella tasolla. Tietojohtamisen hyötyjä voidaan tavoitella niin yksilöiden osaamista ja työtapoja kehittämällä kuin prosessi- ja toimintamalleja uudistamalla. Tämän lisäksi vastaavalla tavalla kuin yksittäisten hoitoprosessien kehittämisen tulisi pohjautua tutkittuun tietoon myös uudenlaiset palveluiden järjestämistavat edellyttävät vahvaa tietopohjaa ja vaikutusten arviointia ennen niiden käyttöönottoa. Lisäksi tietojohtamisen merkitystä voidaan tarkastella kansallisen ohjauksen ja yhteistyön näkökulmasta, jolloin myös tietojohtamisen vaikuttavuuden arviointiin syntyy oma politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden näkökulma. Tietojohtamisen vaikuttavuuden arviointi on siis moniulotteinen tehtävä, jonka puitteissa on tärkeätä pohtia tavoiteltavia ja syntyneitä vaikutuksia paitsi yksittäisen organisaation niin myös yksilöiden ja laajemman palvelujärjestelmän näkökulmasta.
Tietojohtamisella tavoiteltavia hyötyjä on kirjallisuudessa listattu runsaasti, mutta konkreettiset ja mitattavissa olevat hyödyt on usein vaikea osoittaa. Tässä artikkelissa luodaan katsaus tietojohtamisen vaikutuksiin erityisesti sosiaali- ja terveysjohtamisen kentässä. Artikkelin aineistona toimii aihepiirin aikaisempi tutkimuskirjallisuus sekä empiirinen tapaustutkimus, jossa tarkastelemme tietojohtamisen vaikutuksia ja siihen ladattuja odotuksia Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymässä dokumenttianalyysin sekä kysely- ja haastatteluaineiston avulla. Kirjallisuuden ja tapaustutkimuksen kautta syntynyttä ymmärrystä on myöhemmin tarkoitus hyödyntää tietojohtamisen vaikutusten arviointimallin kehittämiseksi tukemaan tietojohtamisen kehittämistä niin sosiaali- ja terveysjohtamisen kentässä kuin myös laajemmin.