{"id":10652,"date":"2024-08-27T14:48:27","date_gmt":"2024-08-27T12:48:27","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?page_id=10652"},"modified":"2024-10-02T11:16:11","modified_gmt":"2024-10-02T09:16:11","slug":"abstraktikirja-2024","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/","title":{"rendered":"Abstraktikirja 2024"},"content":{"rendered":"\t<div id=\"accordion-block_3d5be9cdecc579b30c3b527a6b283e06\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-1257\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-1257\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 1: Alueellisia tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeita\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-1257\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-1257\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: TBA<\/strong><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">1.1 Rakenteellisen vammaissosiaality\u00f6n tietoperusta ja -k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t hyvinvointialueilla<\/h3>\n<p><strong>Merja Tarvainen 1<\/strong>, <strong>Marjatta Martin 2<\/strong>, <strong>Oona Lipponen 1<\/strong>, <strong>Mari Kivist\u00f6 2,<\/strong> <strong>Jari Lindh 2<\/strong><\/p>\n<p>1 UEF<br \/>\n2 Lapin yliopisto<\/p>\n<p>Rakenteellinen sosiaality\u00f6 on sosiaalihuollon lakis\u00e4\u00e4teinen teht\u00e4v\u00e4ala, joka avaa sosiaality\u00f6lle tapauskohtaista ty\u00f6t\u00e4 laajemman n\u00e4k\u00f6kulman yksil\u00f6n ja yhteiskunnan suhteeseen my\u00f6s palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Rakenteellisen sosiaality\u00f6n tulisi siten olla my\u00f6s osa vammaissosiaality\u00f6t\u00e4, jonka asiantuntijuuden ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6n er\u00e4it\u00e4 keskeisi\u00e4 muutoksia ovat uudistuva vammaispalvelulaki sek\u00e4 hyvinvointialueuudistus ja toiminnan k\u00e4ynnistyminen uusissa rakenteissa. Tutkimusta rakenteellisesta vammaissosiaality\u00f6st\u00e4 on ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n ja erityisesti muuttuneeseen toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyen. It\u00e4-Suomen yliopiston ja Lapin yliopiston Rakenteellisen vammaissosiaality\u00f6n tietoperusta ja -k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t hyvinvointialueilla (RAVATTI, sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n rahoitus yliopistotasoiselle sosiaality\u00f6n tutkimukselle, asianumero: VN\/9739\/2023) -tutkimushanke vastaa t\u00e4h\u00e4n tutkimustarpeeseen.<\/p>\n<p>Tutkimushankkeessa tarkastellaan rakenteellisen vammaissosiaality\u00f6n tietoperustaa ja -k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 hyvinvointialueilla sosiaality\u00f6n, institutionaalisen vaikuttamistiedon ja vammaisten ihmisten n\u00e4k\u00f6kulmista. Hankkeessa on kolme ty\u00f6pakettia, jotka j\u00e4sent\u00e4v\u00e4t tutkimusteht\u00e4v\u00e4\u00e4. Tieto ja tiet\u00e4minen rakenteellisen vammaissosiaality\u00f6n alueellisissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 -ty\u00f6paketissa tarkastellaan rakenteellisen vammaissosiaality\u00f6n ja tietoty\u00f6n nykyrakenteita ja niihin liitettyj\u00e4 vaikutuksia. Lis\u00e4ksi kartoitetaan, millaisia tulevaisuuden tarpeita rakenteelliseen vammaissosiaality\u00f6h\u00f6n liittyy. P\u00e4\u00e4aineistot ovat vammaissosiaality\u00f6n osallisuusryhm\u00e4aineisto sek\u00e4 sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden fokusryhm\u00e4aineistot. Toinen ty\u00f6paketti kohdistuu institutionaalisen vaikuttamistoiminnan ja -tiedon k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin ja kehitt\u00e4mistarpeisiin hyvinvointialueilla. Ty\u00f6paketin keskeisimm\u00e4t aineistot ovat sosiaaliasiavastaavien ja vammaisneuvostojen vaikuttamistoiminnassa syntyv\u00e4t dokumentit. Kolmannen ty\u00f6paketin fokus on vammaisten ihmisten tulevaisuusvisioiden sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nkulullisten aineistojen kautta avautuvien rakenteellisen vammaissosiaality\u00f6n kysymysten tarkastelussa. Rakenteellisen vammaissosiaality\u00f6n tarpeet ja toiveet vammaisten ihmisten kokemina -ty\u00f6paketti avaa siis vammaisten ihmisten kokemusn\u00e4k\u00f6kulmia rakenteellisen vammaissosiaality\u00f6n kysymyksiin. Aineistoja analysoidaan laadullisin menetelmin. Tutkimushanke toteutuu ajalla 12\/2023\u201312\/2025.<\/p>\n<p>Tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa rakenteellisen vammaissosiaality\u00f6n tietoperustan ja -k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen muodostumisesta hyvinvointialueilla ja sen my\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi vammaisten ihmisten osallisuutta ja oikeuksia sek\u00e4 sosiaalista oikeudenmukaisuutta vahvistavaa rakenteellista sosiaality\u00f6t\u00e4. Rakenteellisen vammaissosiaality\u00f6n ja sen tiedontuotannon keinoin voidaan osallistua my\u00f6s hyvinvoinnin strategiseen kehitt\u00e4miseen sek\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4miseen siten, ett\u00e4 palvelukokonaisuudet olisivat asiakkaan arjen kannalta toimivammat. Rakenteellinen vammaissosiaality\u00f6 voi edist\u00e4\u00e4 vammaispalvelujen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sek\u00e4 vammaispalveluilla tavoiteltuja vaikutuksia asiakkaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi tieto-, osallisuus- ja oikeudenmukaisuusty\u00f6n avulla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa muun muassa vammaisten ihmisten n\u00e4k\u00f6kulman vahvistamista palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n ja yhteiskunnan k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen eri tasoilla sek\u00e4 sosiaality\u00f6n aktiivista professionaalista osallisuutta vammaisuuteen liittyv\u00e4ss\u00e4 tietoty\u00f6ss\u00e4. Lis\u00e4ksi sosiaali- ja terveydenhuollon integraation n\u00e4k\u00f6kulmasta on olennaista, ett\u00e4 my\u00f6s vammaiset ihmiset voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 useita erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. T\u00e4m\u00e4n vuoksi rakenteelliselle vammaissosiaality\u00f6lle avautuu entisest\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4 ajankohtaisia kehitt\u00e4mistarpeita.<\/p>\n<h4>1.2 Digi-HTA-arvioinnit osaksi hyvinvointialueiden vaikuttavuusperusteisia<br \/>\nhankintaprosesseja<\/h3>\n<p><strong>Jari Haverinen 1, 2, Raija J\u00e4rvinen 1, Teemu Mustola 1 &amp; Petra <\/strong><strong>Falkenbach 1, 3<\/strong><\/p>\n<p>1 Kansallinen HTA-koordinaatioyksikk\u00f6 (FinCCHTA), Oulun yliopistollinen sairaala<br \/>\n2 FinnTelemedicum, L\u00e4\u00e4ketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikk\u00f6 (HST), L\u00e4\u00e4ketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto<br \/>\n3 Biol\u00e4\u00e4ketieteen ja sis\u00e4tautien tutkimusyksikk\u00f6, L\u00e4\u00e4ketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto<\/p>\n<p>Tausta<br \/>\nSosiaali- ja terveysministeri\u00f6n uudessa sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiassa vuosille 2023\u20132035 nostetaan digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi. Strategiassa korostetaan my\u00f6s, ett\u00e4 sosiaali- ja terveyspalvelujen j\u00e4rjest\u00e4minen tulisi perustua vaikuttavuustietoon. [1] Kuitenkaan uusia digitaalisia tuotteita tai palveluita k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettaessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ill\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n kaikkea tarvittavaa tietoa tuotteiden vaikuttavuudesta. Terveydenhuollon menetelmien arvioinneilla (HTA) tuetaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 tuottamalla heille n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa tietoa erilaisista terveysteknologioista. Uudet digitaaliset terveysteknologiat, esimerkkein\u00e4 digitaaliset terapiat (DTx) ja teko\u00e4ly (AI), asettavat kuitenkin haasteita my\u00f6s HTA-mallien edelleen kehitt\u00e4miselle [2]. Kansainv\u00e4lisesti uusia HTA-arviointi- ja korvattavuusmalleja digitaalisille terveysteknologioille on jo k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tai kehitteill\u00e4. Kuitenkin n\u00e4m\u00e4 mallit ovat kehitetty p\u00e4\u00e4asiassa kansallisista l\u00e4ht\u00f6kohdista, joten EU-maiden kesken on jo tunnistettu tarve harmonisoida eri arviointimenetelmi\u00e4 [3].<\/p>\n<p>Nykytila ja kehitt\u00e4misen tavoitteet<br \/>\nSuomessa julkaistiin vuoden 2019 lopussa Digi-HTA-arviointimalli ja siit\u00e4 l\u00e4htien se on ollut osa Kansallinen HTA-koordinaatioyksik\u00f6n (FinCCHTA) arviointitoimintaa. Malli tukee laajaa valikoimaa erilaisia digitaalisia terveysteknologioita, kuten DTx-sovelluksia, ik\u00e4teknologioita sek\u00e4 AI- ja robotiikkaratkaisuja. Digi-HTA-arviointiraportit tuottavat tietoa tuotteiden vaikuttavuuden lis\u00e4ksi niiden kustannuksista, turvallisuudesta, k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4 ja saavutettavuudesta sek\u00e4 tietoturvasta ja -suojasta. [2]<\/p>\n<p>Terveydenhuollon ammattilaiset, jotka osallistuivat vuonna 2022 julkaistuun tutkimukseen, totesivat, ett\u00e4 Digi-HTA-arviointiraportit tuottavat selke\u00e4\u00e4 ja hy\u00f6dyllist\u00e4 tietoa heid\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksiens\u00e4 tueksi, mutta niiden integraatiota osaksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosesseja tulisi parantaa [2]. T\u00e4t\u00e4 asiaa on edistetty kansallisissa Hyteairo- ja KATI-ohjelmissa osana niiden toimenpiteit\u00e4. Viimeisimp\u00e4n\u00e4 t\u00e4t\u00e4 asiaa edistet\u00e4\u00e4n vuosina 2023\u20132025 toteutettavassa Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun (Recovery and Resilience Plan, RRP) -hankkeessa, jossa FinCCHTA:lle on asetettu keskeiseksi tavoitteeksi tukea hyvinvointialueita Digi-HTA-arviointimallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa. Muut hankkeen tavoitteet ovat kehitt\u00e4\u00e4 Digi-HTA-arviointimallia edelleen huomioiden kansainv\u00e4listen HTA-mallien kehitys ja regulaation asettamat uudet vaatimukset sek\u00e4 tukea sosiaalihuollon sovellusten arviointia.<\/p>\n<p>Tulokset<br \/>\nDigi-HTA-arviointimallin avulla on kyetty arvioimaan hyvin erilaisia digitaalisia terveysteknologioita, kuten DTx-sovelluksia, kuntoutus- ja l\u00e4\u00e4keannostelurobotiikkaa, digitaalisia alustaratkaisuja sek\u00e4 ensimm\u00e4inen sosiaalihuollon digitaalinen sovellus on jo arvioitu. Vertailuty\u00f6n kautta on kyetty tunnistamaan muiden HTA-mallien keskeiset ominaisuudet ja sit\u00e4 kautta Digi-HTA-arviointimallin kehitt\u00e4miskohteet [3]. Ensimm\u00e4isi\u00e4 hankintailmoituksia, joissa Digi-HTA-arviointi on ollut yhten\u00e4 vaatimuksena, on julkaistu. Digi-HTA-arvioinnin toteuttaminen on ollut my\u00f6s vaatimuksena yhdelle sovellukselle ennen hyvinvointialuetasoista k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<br \/>\nDigi-HTA-arviointimenetelm\u00e4 edist\u00e4\u00e4 vaikuttavien ja laadukkaitten sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten tuotteiden ja palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoja Suomessa, jos menetelm\u00e4 integroidaan osaksi hankintaprosesseja. Julkisten Digi-HTA-arviointiraporttien avulla voidaan jakaa hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 hyvinvointialueiden kesken. Kansainv\u00e4lisen yhteisty\u00f6n kautta voidaan harmonisoida HTA-menetelmi\u00e4 ja sit\u00e4 kautta taata paremmin vaikuttavien digitaalisten terveysteknologioiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto eri maiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>[1] Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6. Digitaalisuus sosiaali- ja terveydenhuollon kivijalaksi: Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation ja tiedonhallinnan strategia 2023\u20132035. Saatavilla: <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-9889-6\">http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-9889-6<\/a> Luettu 13.5.2024<br \/>\n[2] Haverinen J, Turpeinen M, Falkenbach P, Reponen J. Implementation of a new Digi-HTA process for digital health technologies in Finland. International Journal of Technology Assessment in Health Care. 2022;38(1):e68.<br \/>\ndoi:10.1017\/S0266462322000502<br \/>\n[3] Haverinen, J. et al. (2024). Finnish Digi-HTA Assessment Model for Digital Health and an International Comparison. In: S\u00e4rest\u00f6niemi, M., et al. Digital Health and Wireless Solutions. NCDHWS 2024. Communications in Computer and Information Science, vol 2084. Springer, Cham. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1007\/978-3-031-59091-7_20\">https:\/\/doi.org\/10.1007\/978-3-031-59091-7_20<\/a><\/p>\n<h4>1.3 Alueellisen elintapaohjauksen reaaliaikainen vaikutusten mittaaminen tiiviiss\u00e4 ammattikorkeakouluyhteisty\u00f6ss\u00e4<\/h3>\n<p><strong>Mira H\u00e4yrinen 1, Maija Laukniemi 2<\/strong><\/p>\n<p>1 TKI-asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu<br \/>\n2 elintapaohjauksen koordinaattori, Etel\u00e4-Savon hyvinvointialue<\/p>\n<p>Kuvaus ongelmasta<br \/>\nTyypin 2 diabetesta sairastaa Etel\u00e4-Savon Hyvinvointialueella noin 11 000 ihmist\u00e4 ja sairaanhoidon kustannusten arvioidaan olevan 33-77 miljoonaa vuodessa riippuen todellisten lis\u00e4sairauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 (Diabetesliitto 2023). Ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n liikuntaneuvonnan tai elintapaohjauksen vaikuttavuuden todentaminen on alueella sek\u00e4 valtakunnallisesti yh\u00e4 merkityksellisemp\u00e4\u00e4. Lis\u00e4merkityst\u00e4 tiedon esiintuomiselle tuo hyvinvointialueiden taloustilanteet.<\/p>\n<p>Yhteisty\u00f6t\u00e4 tutkimuslaitosten, julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden v\u00e4lill\u00e4 korostetaan yh\u00e4 enemm\u00e4n. Hyvien k\u00e4yt\u00e4nteiden jakaminen ja niist\u00e4 viestiminen valtakunnallisesti auttaisi monia toimijoita parempiin tuloksiin. Uusia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ja helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 tapoja tarvitaan ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n dataa arjen toiminnoista, sill\u00e4 usein tieto asiakkaiden muutoksista on hajallaan eri tietoj\u00e4rjestelmiss\u00e4.<\/p>\n<p>Opetus-ja kulttuuriministeri\u00f6n vuonna 2021 palkitsemassa Etel\u00e4-Savon hyvinvointialueen (silloisen Etel\u00e4-Savon sairaanhoitopiirin) elintapaohjausty\u00f6ss\u00e4 on l\u00e4hdetty korkeakouluyhteisty\u00f6n voimin mittaamaan ja tarkastelemaan toiminnan vaikutuksia. Yhteisty\u00f6t\u00e4 on tehty vuodesta 2019 l\u00e4htien ja se jatkuu edelleen.<\/p>\n<p>Tavoitteet ja menetelm\u00e4t<br \/>\nTy\u00f6ik\u00e4isten elintapaohjauksen p\u00e4\u00e4tavoitteena Etel\u00e4-Savon hyvinvointialueella on ennaltaehk\u00e4ist\u00e4 tyypin 2 diabeteksen tai muiden elintapasairauksien puhkeamista. Ohjauksen tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 asiakkaan terveytt\u00e4 ja tukea arjessa jaksamista.<\/p>\n<p>Elintapaohjaus kest\u00e4\u00e4 noin vuoden sis\u00e4lt\u00e4en s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 tapaamisia oman elintapaohjaajan kanssa. Tapaamiskertoja on keskim\u00e4\u00e4rin 4-6 ja tarkka m\u00e4\u00e4r\u00e4 muotoutuu alkukartoituksen johdattamana asiakkaan tarpeiden ja voimavarojen mukaisesti. Elintapaohjaus mahdollistaa lis\u00e4ksi osallistumisen muutosta tukeviin ryhmiin sek\u00e4 hyvinvointimittauksiin kaksi kertaa ohjausprosessin aikana. Keskeiset teemat ohjauksessa ovat mielen hyvinvoinnin tukeminen, liikkumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja laadun lis\u00e4\u00e4minen, terveellinen ravitsemus sek\u00e4 uni ja palautuminen.<\/p>\n<p>Active Life Lab -tutkimusyksikk\u00f6yhteisty\u00f6n tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 elintapaohjausprosessia j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti, johtaen sit\u00e4 tiedolla. S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset kuukausitapaamiset, tutkimusyksik\u00f6n kehitt\u00e4m\u00e4n Hyvi\u00f6 -ty\u00f6kalun k\u00e4ytt\u00f6 ja saatujen tulosten tarkastelu ovat osa yhteisty\u00f6n toimintamallia. Hyvi\u00f6 on kyselyty\u00f6kalu, joka kokoaa automaattisesti vastauksia yhteen asiakas- ja ryhm\u00e4tasolla ja mahdollistaa vaikutusten tarkastelun ja vertailun. Yhteisty\u00f6 mahdollistaa elintapaohjattavien hyvinvointimittausten toteuttamisen Mikkelin alueella tutkimusyksik\u00f6n tiloissa.<\/p>\n<p>K\u00e4ytetyt mittarit<br \/>\nElintapaohjaksen vaikutusten mittaamisessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n seuraavia mittareita, joiden tiedot ker\u00e4t\u00e4\u00e4n Hyvi\u00f6\u00f6n: EuroHIS-8 el\u00e4m\u00e4nlaatumittari, kehonkoostumus (rasvan m\u00e4\u00e4r\u00e4, lihasten m\u00e4\u00e4r\u00e4, paino, viskeraalinen rasva), 6 min k\u00e4velytesti, puristusvoima, 10 kerran tuolilta yl\u00f6snousu (aiemmin maksimaalinen jalkapr\u00e4ssi), paastosokeri (Mikkelin alueella) sek\u00e4 Liikunnan aikaiset kokemukset (IMI &#8211; Intrisic motivation inventory) -kysely.<\/p>\n<p>Tulokset<br \/>\nHyvi\u00f6\u00f6n ker\u00e4tyn tiedon puitteissa elintapaohjausprosessin on k\u00e4ynyt l\u00e4pi noin 50 henkil\u00f6\u00e4. Helposti tulkittavan Hyvi\u00f6\u00f6n ker\u00e4tyn datan perusteella on voitu todeta positiivisia muutoksia esimerkiksi kehonkoostumusmittausten osalta.<\/p>\n<p>Kehonkoostumusmittausten perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 elintapaohjauksen aikana esimerkiksi rasvan m\u00e4\u00e4r\u00e4 on v\u00e4hentynyt ja rasvaprosentti pienentynyt keskim\u00e4\u00e4rin yhdell\u00e4 prosentilla. Toisaalta my\u00f6s lihasmassa on v\u00e4hentynyt. Vaikka muutokset kehonkoostumuksessa voivat kuulostaa pienilt\u00e4, on pienill\u00e4kin muutoksilla suuri merkitys tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidossa. (Martiskainen, T. ym. 2023.)<\/p>\n<p>Hyvinvointialueen elintapaohjauksessa halutaan erityisesti asiakkaille painottaa, ett\u00e4 subjektiivinen hyvinvointi on merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 roolissa mittaamisen lis\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Yhteisty\u00f6n tuloksena k\u00e4ytettyj\u00e4 mittareita on muokattu prosessin aikana, suunniteltu yhteishankkeita ja hy\u00f6dynnetty tiiviisti pro gradu -ja opinn\u00e4ytety\u00f6n tekij\u00f6it\u00e4. Toiminta on alkanut hankkeista, mutta se on juurrutettu osaksi tutkimusyksik\u00f6n ja hyvinvointialueen yhteist\u00e4 kumppanuutta.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<br \/>\nS\u00e4\u00e4nn\u00f6llisen ammattikorkeakouluyhteisty\u00f6n ja Hyvi\u00f6n avulla elintapaohjauksen mittaamisen ja vaikuttavuuden todentamisen kynnys on mataloitunut ja reaaliaikaisesti p\u00e4ivittyv\u00e4n tilannekuvan tarkastelu on mahdollista. Tulokset eiv\u00e4t itsess\u00e4\u00e4n kuitenkaan ole tilastollisesti todennettuja. Ker\u00e4tty data voidaan kuitenkin ty\u00f6kalussa helposti anonymisoida. Osallistujat allekirjoittavat vapaaehtoisen tietoon perustuvan suostumuksen, mik\u00e4 mahdollistaa tiedon k\u00e4yt\u00f6n my\u00f6s tieteelliseen tutkimukseen.<\/p>\n<p>Systemaattinen yhteisty\u00f6 tutkimusyksik\u00f6n kanssa tarjoaa luotettavaa tietoa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla. Yhteisty\u00f6malli on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen ja t\u00e4t\u00e4 kautta erilaisiin tilanteisiin nopeasti vastaava.<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<br \/>\n1. Diabetesliitto 2023. Etel\u00e4-Savon hyvinvointialueen raportti. Saatavilla<br \/>\n<a href=\"https:\/\/www.diabetes.fi\/files\/22361\/Etela_Savo_2023_hyvinvointialueraportti.pdf\">https:\/\/www.diabetes.fi\/files\/22361\/Etela_Savo_2023_hyvinvointialueraportti.pdf<\/a> Viitattu 10.5.2023.<br \/>\n2. FinTerveys 2017 -tutkimus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. <a href=\"https:\/\/thl.fi\/fi\/tutkimus-ja-kehittaminen\/tutkimukset-ja-hankkeet\/kansallinen-finterveys-tutkimus\">Tutkimuksen verkkosivu<\/a>. [viitattu 11.3.2024].<br \/>\n3. Hyvi\u00f6 <a href=\"http:\/\/www.hyvio.fi\/\">www.hyvio.fi<\/a><br \/>\n4. Martiskainen, T., Lamidi, M-L., Venoj\u00e4rvi, M., Tikkanen, H. &amp; Laatikainen, T. 2023. Factors affecting the effectiveness of the physical activity counselling intervention implemented in primary health care in adults with type 2 diabetes. Saatavissa: <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1186\/s12902-023-01428-w\">https:\/\/doi.org\/10.1186\/s12902-023-01428-w<\/a> [viitattu 12.4.2024].<br \/>\n5. Stenholm, S., Punakallio, A. &amp; Valkeinen, H. <a href=\"https:\/\/www.terveysportti.fi\/apps\/dtk\/tmi\/article\/tmm00141?toc=249493_bc\">K\u00e4den puristusvoima. TOIMIA-mittarit.<\/a> TOIMIA-tietokanta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. [viitattu 11.3.2024].<\/p>\n<h4>1.4 Kustannusty\u00f6kalun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja vaikuttavuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen vahvistaminen ik\u00e4\u00e4ntyneiden asiakasohjauksessa<\/h3>\n<p><strong>Paula Andreasen, Tiina Lehtinen, Riikka Lepp\u00e4korpi, Kirsi Loivarinne, Anu Olkkonen-Nikula, Tuomas Piipari, Ritva Saarelma, Ville Saloranta, Corinne Soini<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialue<\/p>\n<p>Taustaa<br \/>\nIk\u00e4\u00e4ntyneiden palvelujen j\u00e4rjest\u00e4minen kustannustehokkaasti on lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4n kiinnostuksen kohteena, kun hyvinvointialueilla etsit\u00e4\u00e4n ratkaisuja talouden tasapainottamiseksi ja ammattitaitoisen henkil\u00f6st\u00f6n riitt\u00e4vyyden takaamiseksi. P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialuestrategiassa vaikuttavat ja kustannustehokkaat palvelut on nostettu ensimm\u00e4iseksi p\u00e4\u00e4tavoitteeksi ja ik\u00e4\u00e4ntyneiden palvelujen j\u00e4rjest\u00e4missuunnitelmassa painotetaan vaikuttavuusperustaisuuden edist\u00e4mist\u00e4 tehostamalla palvelujen kohdentamista. Ik\u00e4\u00e4ntyneiden asiakasohjauksessa pyrit\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n hoidon vaikuttavuutta palveluja saavilla ik\u00e4\u00e4ntyneill\u00e4 ja lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n palvelujen kustannusvaikuttavuutta osana Kest\u00e4v\u00e4t ja vaikuttavat sote-palvelut P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meess\u00e4-hanketta, jonka rahoittaa NextGenerationEU.<\/p>\n<p>Kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n kahteen kokonaisuuteen: 1) Kustannusty\u00f6kalun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja 2) Asiakasohjaajien vaikuttavuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen.<\/p>\n<p>Kehitt\u00e4misen tavoitteet, aikataulu ja k\u00e4ytetyt menetelm\u00e4t<br \/>\nKustannusty\u00f6kalun kehitt\u00e4misty\u00f6ll\u00e4 on tavoitteena 1) asiakasohjaajien kustannustietoisuuden lis\u00e4\u00e4minen palveluja my\u00f6nnett\u00e4ess\u00e4 ja 2) asiakasmaksujen kustannusarvion laskennan sujuvoittaminen. Ty\u00f6kalu on lis\u00e4ksi asiakasohjaajan tukena ohjausvelvoitteen toteutuksessa. Laskurista saatavaa tietoa asiakasohjaaja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskustellessaan kustannuksista asiakkaan kanssa ja tehdess\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 my\u00f6nnett\u00e4vist\u00e4, yksil\u00f6llisen tarpeen mukaisista palveluista. Kustannusty\u00f6kalun tarkoituksena on laskea kokonaiskustannukset my\u00f6nnett\u00e4vist\u00e4 palveluista asiakkaalle ja hyvinvointialueelle, mutta sill\u00e4 ei ensisijaisesti pyrit\u00e4 ohjaamaan asiakasohjaajaa valitsemaan edullisempia palvelukokonaisuuksia.<\/p>\n<p>Kustannusty\u00f6kalun toiminnallisuuksien m\u00e4\u00e4ritysty\u00f6 ja tekninen toteutus alkoivat marraskuussa 2023. Valmista ty\u00f6kalua p\u00e4\u00e4stiin testaamaan maaliskuussa 2024. Testausvaihe jatkuu toukokuun puoliv\u00e4liinsaakka, jonka aikana my\u00f6s kartoitetaan ty\u00f6kalun k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4. Kustannusty\u00f6kalusta kertyv\u00e4n tiedonraportointi on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2025 loppuun menness\u00e4.<\/p>\n<p>Pilotissa j\u00e4rjestettiin vaikuttavuusosaamisen vahvistamiseksi \u2018RAI ja vaikuttavuus\u2019 &#8211; koulutuspaketti asiakasohjaajille tammi-helmikuussa 2024. Koulutuksissa perehdyttiin RAI-arviointitiedon hy\u00f6dynt\u00e4miseen asiakkaan palvelutarpeen ja toimintakyvyn kartoittamisessa sek\u00e4 palvelujen my\u00f6nt\u00f6kriteerien toteutumisen seurannassa.<\/p>\n<p>Ik\u00e4\u00e4ntyneiden asiakasohjauksessa asiakkaat ryhmitell\u00e4\u00e4n asiakassegmentteihin palvelutarpeen arvioinnista saatavaan RAI-tietoon perustuen. MAPLe palvelutarveryhmittely\u00e4 asiakasohjaaja voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 palveluohjauksessa ja palvelutarpeen muutosten seuraamisessa asiakaskohtaisesti tai palveluyksik\u00f6itt\u00e4in. Koulutusten aikana P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meess\u00e4 5-luokkaisen MAPLe 5: n rinnalle tuli uutena 15-luokkainen MAPLe 15, jonka k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 asiakasohjauksessa k\u00e4siteltiin koulutuksissa. Vaikuttavuustiedon osaamista selvitettiin ennen koulutusten alkamista osaamiskartoituksella, joka toistetaan syksyll\u00e4 2024 ja palautekyselyll\u00e4 koulutusten j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Alustavat tulokset ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<br \/>\nTestausvaiheessa saatujen alustavien tulosten mukaan kustannusty\u00f6kalu kannustaa asiakasohjaajia pohtimaan ja vertailemaan eri palvelukokonaisuuksista kertyvi\u00e4 kustannuksia. Kustannusty\u00f6kalu on lis\u00e4nnyt asiakasohjaajien kustannustietoisuutta, etenkin hyvinvointialueen kustannuksista. P\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 kustannusty\u00f6kalu sujuvoittaa asiakasmaksujen kustannusarvioiden laskemista. Uuden ty\u00f6kalun<br \/>\nskaalaaminen on mahdollista muihin asiakasryhmiin organisaation sis\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 muille hyvinvointialueilla, mutta se vaatii huolellista etuk\u00e4teisvalmistelua.<\/p>\n<p>Vaikuttavuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen lis\u00e4\u00e4ntyi asiakasohjaajilla koulutusten j\u00e4lkeen tehdyn palautekyselyn perusteella. Vaikuttavuuskoulutus auttoi uuden MAPLe- luokittelun omaksumista ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-4717\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-4717\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 2: Potilaiden osallisuus tutkimushankkeissa &#8211; hy\u00f6tyj\u00e4 ja vaikuttavuutta?\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-4717\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-4717\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: Emma Aarnio, UEF<\/strong><\/p>\n<h4>2.1 Potilaat tutkimuskumppaneina vaikuttavuutta vahvistamassa<\/h3>\n<p><strong>Salla Sipari ja Nea V\u00e4nsk\u00e4 <\/strong><\/p>\n<p>Metropolia AMK<\/p>\n<p>Tausta<br \/>\nViime vuosina potilaiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden k\u00e4ytt\u00e4jien osallistumiseen ja osallisuuteen perustuvat l\u00e4hestymistavat ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet ja laajentuneet tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa. Samaan aikaan on kasvanut tarve ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 potilaiden ja tutkijoiden keskin\u00e4isen yhteistoiminnan rakentumista ja yhteistoimijuutta tutkimusprosessin eri vaiheissa. T\u00e4llaisesta toiminnasta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useita k\u00e4sitteit\u00e4, kuten kanssatutkimus ja yhteistutkimus. Kyse on yhdess\u00e4 muotoiltavasta toimintakulttuurista, jossa potilaat ja tutkijat toimivat kumppaneina tuoden tutkimusprosessiin toisiaan t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista ja n\u00e4k\u00f6kulmia.<\/p>\n<p>Potilaiden osallistumista tieteelliseen tutkimukseen on perusteltu esimerkiksi yhdenvertaisuuden, voimaantumisen sek\u00e4 demokratian n\u00e4k\u00f6kulmista. Potilaiden ja tutkijoiden yhteistoiminnan tarpeellisuutta puolestaan korostetaan kokonaisvaltaisen, merkityksellisen ja monipuolisen tiedon yhteistuottamisella, jolla voidaan ratkoa ilmi\u00f6l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 ja monimutkaisia tutkimuskysymyksi\u00e4. N\u00e4iden l\u00e4ht\u00f6kohtien lis\u00e4ksi on tarve tunnistaa ja osoittaa potilaiden osallistumisen tuottamat hy\u00f6dyt, vaikutukset ja vaikuttavuus.<\/p>\n<p>Tavoitteet ja menetelm\u00e4t<br \/>\nOlemme kehitt\u00e4neet tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuen osallistuvaa tutkimuskumppanuutta kahdessa hankkeessa vuosina 2019\u20132024: REcoRDI (kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen kehitt\u00e4minen) ja Hytke (inklusiivinen tutkimus-, kehitt\u00e4mis-, ja innovaatiotoiminta). Hankkeiden kehitt\u00e4misprosessit ovat olleet monivaiheisia ja kumulatiivisia sis\u00e4lt\u00e4en erilaisia osatutkimuksia. Osatutkimusten yhteisen\u00e4 tavoitteena oli kuvata yhteistoimintaa tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa tutkijoiden ja niiden toimijoiden v\u00e4lill\u00e4, joita tutkimusaihe koskettaa. Osatutkimukset olivat menetelm\u00e4llisilt\u00e4 ratkaisuiltaan kirjallisuuskatsaus sek\u00e4 aineistol\u00e4ht\u00f6isesti analysoituja teemahaastatteluja (ks. julkaisut lopussa).<\/p>\n<p>Tulokset<br \/>\nKuvaamme osallistuvan tutkimuskumppanuuden mallin ja osallisuutta mahdollistavan yhteistoiminnan rakentamista ja keinoja tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa. Esittelemme tulosten yhteenvetona osallistuvan tutkimuskumppanuuden ydintekij\u00e4t, hy\u00f6tyj\u00e4 ja vaikutuksia sek\u00e4 kehitt\u00e4v\u00e4n arvioinnin ty\u00f6v\u00e4lineen.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<br \/>\nPotilaiden ja tutkijoiden kumppanuusperustainen yhteistoiminta tieteellisen tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa avaa moninaisen n\u00e4kym\u00e4n vaikuttavuuden ulottuvuuksien tarkasteluun. Tuomme tutkimustulostemme perusteella tieteelliseen keskusteluun lineaarisen ja systeemisen vaikuttavuusk\u00e4sityksen. Pohdimme arkivaikuttavuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta palveluiden ja menetelmien vaikuttavuuden arvioinnin lis\u00e4ksi. Tulostemme p\u00e4\u00e4telm\u00e4n\u00e4 on uudenlainen ymm\u00e4rrys potilaiden osallistumisen hy\u00f6dyist\u00e4 ja merkityksellisyydest\u00e4, kun yhteistoiminta on tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa tietoisesti rakennettu kumppanuudessa.<\/p>\n<p>Avainsanat: osallistuminen, osallisuus, tutkimus, vaikutukset, vaikuttavuus<\/p>\n<p>Julkaisut:<br \/>\nSipari S, V\u00e4nsk\u00e4 N, Lehtonen K, Helenius S, Harra T, Kinnunen A, V\u00e4is\u00e4nen S, Jeglinsky I. Participatory Research Partnership in Rehabilitation\u2014Co-Development of a Model for Collaboration Process. Disabilities. 2023; 3(3):410-425. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.3390\/disabilities3030027\">https:\/\/doi.org\/10.3390\/disabilities3030027<\/a><\/p>\n<p>Sipari S, Foster R, Helenius S, V\u00e4nsk\u00e4 N, Salonen A. Osallistuva tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiokumppanuus ammattikorkeakoulukontekstissa. Ammattikasvatuksen aikakausikirja 2022; 24(4), 10-27.<\/p>\n<p>Lehtonen K, V\u00e4nsk\u00e4 N, Helenius S, Harra T, Sipari S. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus, Kuntoutus 2020;3:6\u00ac\u201319.<\/p>\n<p>Julkaisut osallistuva tutkimuskumppanuus \u2013 mallista:<br \/>\nSipari S, V\u00e4nsk\u00e4 N, Lehtonen K, Helenius S, V\u00e4is\u00e4nen S, Harra T. Osallistuva tutkimuskumppanuus kuntoutuksessa. Metropolia OIVA-sarja 55, 2022. <a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-328-332-9\">https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-328-332-9<\/a><\/p>\n<p>Sipari S, V\u00e4nsk\u00e4 N, Lehtonen K, Helenius S, V\u00e4is\u00e4nen S, Harra T. Participatory Research Partnership in Rehabilitation. Metropolia UAS OIVA-series 55, 2022. <a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-328-342-8\">https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-328-342-8<\/a><\/p>\n<h4>2.2 CASE: HUS potilastutkimusraadin hy\u00f6dyt tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h3>\n<p><strong>Kirsi Kvarnstr\u00f6m<\/strong><\/p>\n<p>HUS Apteekki<\/p>\n<p>Esimerkin tavoitteena on kuvata tutkijan kokemuksia HUS-potilastutkimusraatien hy\u00f6dyist\u00e4. HUSissa toimii sek\u00e4 aikuisten ett\u00e4 nuorten tutkimusraadit, joiden j\u00e4senet ovat l\u00e4\u00e4ke- ja terveystieteellisest\u00e4 tutkimuksesta kiinnostuneita tutkimusraativalmennuksen k\u00e4yneit\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4. Kokemuksen mukaan tutkimusraadin mukaan ottaminen jo tutkimuksen alussa parantaa tutkimuksen laatua ja sujuvoittaa lupaprosessia, kun eettiset kysymykset on paremmin huomioitu. Lis\u00e4ksi mm. tiedotteiden ymm\u00e4rrett\u00e4vyys paranee, kun tutkimusraati kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota vaikeisiin k\u00e4sitteisiin ja tutkimukseen osallistuminen tutkittavan n\u00e4k\u00f6kulmasta helpottuu.<\/p>\n<h4>2.3 CASE: iCAN potilas- ja kansalaisvaikuttamisen neuvottelukunta<\/h3>\n<p><strong>Anna-Liisa Valkama 1 ja Tomi M\u00e4kel\u00e4 2<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>1 <span data-teams=\"true\"><span class=\"ui-provider a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z ab ac ae af ag ah ai aj ak\" dir=\"ltr\"> iCAN<\/span><\/span><br \/>\n2 Helsingin yliopisto<\/p>\n<p>Esimerkin tavoitteena on kuvata potilaiden osallisuutta laajassa iCAN tutkimushankkeessa. iCAN on digitaalisen yksil\u00f6llistetyn sy\u00f6p\u00e4l\u00e4\u00e4ketieteen lippulaivahanke, jossa on noin 30 alaprojektia. Potilas- ja kansalaisvaikuttamisen neuvottelukunta kehitt\u00e4\u00e4 hankkeen potilasosallisuutta yhteisty\u00f6ss\u00e4 tutkijoiden kanssa. Neuvottelukunta toimii tutkimusraatimaisesti hankkeen sis\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 siltana potilaiden ja tutkijoiden v\u00e4lill\u00e4. Uusiin toimintamalleihin kuuluvat mm. dialogin mahdollistavat potilas-tutkijatapaamiset. Tavoitteena on syvent\u00e4\u00e4 potilasosallisuutta kaikilla hankkeen tasoilla ja vahvistaa potilashy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n<h4>2.4 CASE: Potilasj\u00e4senen merkitys UEF L\u00e4\u00e4kepolitiikan tutkimusryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4<\/h3>\n<p><strong>Aimo Str\u00f6mberg 1 ja Katri H\u00e4meen-Anttila 2<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>1 Suomen Sy\u00f6p\u00e4potilaat, EUPATI Suomi<br \/>\n2 It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n<p>Esimerkin tavoitteena on kuvata kokemuksia potilasj\u00e4senen merkityksest\u00e4 tutkimusryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4, millaisia hy\u00f6tyj\u00e4 potilasj\u00e4senest\u00e4 tutkimukselle on ja mit\u00e4 vuoden mittaisen yhteisty\u00f6n aikana opittiin. Kokemus potilasj\u00e4senen ja tutkijoiden v\u00e4lisest\u00e4 yhteisty\u00f6st\u00e4 oli eritt\u00e4in positiivinen. Merkitt\u00e4viksi haasteiksi potilaiden osallisuudelle tunnistettiin resurssien v\u00e4hyys sek\u00e4 organisaatiotason tuen puute. Kriittisin tekij\u00e4 onnistumiselle on avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen, mik\u00e4 vaatii aktiivista ja tavoitteellista ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-491\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-491\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 3: Sosiaali- ja terveyspalveluiden vaikuttavuus \t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-491\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-491\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: TBA<\/strong><\/p>\n<h4>3.1 Turvapaikanhakijoiden, vastaanottokeskushoitajien ja viranomaisten n\u00e4k\u00f6kulmia alkuterveystarkastuksen tavoitteesta<\/h3>\n<p><strong>Mustonen, K-L. 1, 2, Ismail, M. 2, M\u00e4ki-Opas, T. 1, 3, 4, Castaneda, A. 2, Kauhanen, J. 1 &amp; Skogberg, N. 2<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>1 It\u00e4-Suomen yliopisto (UEF)<br \/>\n2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<br \/>\n3 Pohjois-Savon hyvinvointialue<br \/>\n4 Wellbeing Services Research Centre<\/p>\n<p>Tausta: Vaikuttavuusketjun mukaisesti vaikuttavuuden arviointi alkaa tavoitteiden selvitt\u00e4misest\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa kuvaillaan yksil\u00f6n, ammattilaisen ja viranomaisten n\u00e4k\u00f6kulmia alkuterveystarkastuksen tavoitteesta.<\/p>\n<p>Metodit: Teemahaastatteluihin osallistui 13 turvapaikanhakijaa, 14 vastaanottokeskushoitajaa ja nelj\u00e4 viranomaista tammi-helmikuussa 2019. Aineisto analysoitiin reflektiivist\u00e4 temaattista analyysi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en ensin jokainen ryhm\u00e4 erill\u00e4\u00e4n ja lopuksi ryhmien v\u00e4lisi\u00e4 yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4 ja eroavaisuuksia tarkasteltiin.<\/p>\n<p>Tulokset: Ryhm\u00e4t olivat yhdenmielisi\u00e4 alkuterveystarkastuksen kokonaisvaltaisuuden t\u00e4rkeydest\u00e4 ja infektioiden torjunnasta. Haavoittuvuuden arvioimisen osalta l\u00f6ytyi eroavaisuuksia erityisesti hoitajien ja viranomaisten v\u00e4lill\u00e4. Viranomaiset nimesiv\u00e4t informaation jakamisen yhdeksi keskeisist\u00e4 tavoitteista, ja turvapaikanhakijoiden tiedonpuute tuli esille haastatteluissa.<\/p>\n<p>Yhteenveto: Tavoitteiden kuvailun avulla saatiin tietoa turvapaikanhakijoiden tiedon puutteista, hoitajien osaamistarpeista ja viranomaisten ohjeistusten t\u00e4rkeydest\u00e4. Tutkimuksen tuloksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n vastaanottokeskushoitajien osaamisen ja alkuterveystarkastuksen vaikuttavuuden arvioinnissa. Lis\u00e4ksi tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 palveluiden suunnittelussa ja kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4viestit:<\/p>\n<ol>\n<li>Alkuterveystarkastuksen tavoitteen kirkastaminen on hy\u00f6dyllist\u00e4 turvapaikanhakijoille, vastaanottokeskushoitajille ja viranomaisille.<\/li>\n<li>Monitasoinen tarkastelu on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 sek\u00e4 alkuterveystarkastuksen implementoinnin ett\u00e4 vaikuttavuuden arvioinnin kannalta.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Asiasanat: turvapaikanhakijat, terveystarkastus, haavoittuvat ryhm\u00e4t, vaikuttavuus<\/p>\n<h4>3.2 Tiimimallin vaikutus hoitotasapainoon ja palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tyypin 2 diabetesta sairastavilla<\/h3>\n<p><strong>Marja-Leena Lamidi 1, 2, Katja Wikstr\u00f6m 1, 3, Hilkka Tirkkonen 2, P\u00e4ivi Rautiainen 2, Matias Laaninen 2, Tiina Laatikainen 1, 2, 3<\/strong><\/p>\n<p>1 It\u00e4-Suomen yliopisto (UEF)<br \/>\n2 Pohjois-Karjalan hyvinvointialue (Siun sote)<br \/>\n3 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<\/p>\n<p>Taustaa<br \/>\nSuomessa vuonna 2023 toteutettu sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluiden uudistus otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella jo vuonna 2017. T\u00e4m\u00e4n organisaatiouudistuksen j\u00e4lkeen jatkettiin palvelu-uudistuksella, jossa lanseerattiin uusi toimintamalli, ns. tiimimalli, osassa alueen terveyskeskuksista vuoden 2020 aikana. Tiimimallissa terveydenhuollon asiakas ottaa yhteytt\u00e4 hoitajaan, joka aloittaa palveluprosessin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Hoitajat voivat my\u00f6s konsultoida tai ohjata asiakkaita muille terveydenhuollon ammattilaisille ja j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tapaamisen tarvittaessa. Tiimimallin tarkoituksena on parantaa asiakkaiden ja henkil\u00f6st\u00f6n kokemusta ja tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 sek\u00e4 hoidon laatua ja tehokkuutta. Arvioimme t\u00e4m\u00e4n tiimimallin vaikutusta hoitotasapainoon ja terveyspalveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tyypin 2 diabetesta sairastavilla tiimimallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottaneilla alueilla verrattuna muihin alueisiin.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t<br \/>\nTyypin 2 diabetesta sairastavat poimittiin, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ICD-10 koodia E11, alueen s\u00e4hk\u00f6isest\u00e4 potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Aineisto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikki ne potilaat, joilla diabetes on diagnosoitu vuoden 2016 loppuun menness\u00e4 ja jotka asuivat Pohjois-Karjalassa vuonna 2023 (N=6312). Tarkastelimme diabetekseen liittyvi\u00e4 kontakteja eli k\u00e4yntej\u00e4 ja puheluita hoitajilla ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reill\u00e4 perusterveydenhuollon avosairaanhoidossa ja erikoissairaanhoidossa sek\u00e4 HbA1c- ja LDL-kolesteroliarvojen mittauksia ja niiden tuloksia vuosina 2017\u20132022. Vuosittaisia eroja alueiden v\u00e4lill\u00e4 analysoitiin logistisella ja Poissonin sekamallilla.<\/p>\n<p>Tulokset<br \/>\nPotilaiden keski-ik\u00e4 oli 66 vuotta ja vaihteluv\u00e4li 20\u201393 vuonna 2017. Miesten osuus oli 55 % ja 45 % asui tiimimallialueilla vuonna 2023. Tiimimalli lis\u00e4si perusterveydenhuollon avosairaanhoidon puheluita hoitajille muutaman vuoden ajan, mutta sen j\u00e4lkeen niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 laski tiimimallia edelt\u00e4v\u00e4lle tasolle. Muiden kontaktien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni tiimimallialueilla, samoin kiireellinen hoito perusterveydenhuollossa mutta ei erikoissairaanhoidossa. Tiimimalli lis\u00e4si niiden potilaiden osuutta, jotka olivat yhteydess\u00e4 perusterveydenhuoltoon, muutamaksi vuodeksi, mutta ero vuonna 2022 ei ollut en\u00e4\u00e4 tilastollisesti merkitsev\u00e4. Sen sijaan niiden potilaiden osuus, joilla oli k\u00e4ynti perusterveydenhuollossa, laski tiimimallin my\u00f6t\u00e4. HbA1c:n ja LDL:n mittausaktiivisuus lis\u00e4\u00e4ntyi, mutta ei tilastollisesti merkitsev\u00e4sti. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n hoitotasapainoon tiimimallilla ei ollut vaikutusta.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<br \/>\nTiimimalli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 laskevan diabetekseen liittyvi\u00e4 kontakteja ja muuttavan palveluprofiilia et\u00e4palveluiden suuntaan, mutta ei vaikuta hoitotasapainoihin. Tarvitaan kuitenkin pidemp\u00e4\u00e4 seurantaa ja lis\u00e4\u00e4 tutkimusta tiimimallin tehokkuudesta ja taloudellisuudesta.<\/p>\n<h4>3.3 Trends of body mass index and its impact on glycemic control among Finnish patients with type 2 diabetes<\/h3>\n<p><strong>Zhiting Wang 1, Piia Lavikainen 2, Katja Wikstr\u00f6m 1, 3, Tiina Laatikainen 1, 3, 4<\/strong><\/p>\n<p>1 Institute of Public Health and Clinical Nutrition, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<br \/>\n2 School of Pharmacy, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<br \/>\n3 Department of Public Health and Welfare, Finnish Institute for Health and Welfare, Helsinki, Finland<br \/>\n4 Joint Municipal Authority for North Karelia Social and Health Services, Joensuu, Finland<\/p>\n<p>Background<br \/>\nObesity prevalence has increased in Finland and is prevalent in patients with type 2 diabetes (T2D). Understanding weight management and its impact on glycemic control helps in the assessment of treatment strategies for T2D. We aimed to investigate the current trend in body mass index (BMI) among Finnish patients with T2D and the glycated hemoglobin (HbA1c) control across different BMI categories.<\/p>\n<p>Methods<br \/>\nRegional data on electronic health records (EHRs) covering all public health care services in North Karelia, Finland, were used. Patients with T2D (ICD-10 code E11) in 2012\u20132022 were identified from EHRs. In each study year, patients with \u22651 measurement of BMI and HbA1c were included in data analysis. Linear and logistic regression analyses estimated with generalized estimating equations were performed to evaluate the trends.<\/p>\n<p>Results<br \/>\nThe annual number of patients in the analyses ranged from 5149 to 10216 in 2012\u20132022. The unadjusted mean BMI (kg\/m2) remained stable (31.4\u201331.5, p&lt;0.05). However, an increasing trend in BMI was observed in the age-adjusted model and remained unchanged with further adjustment for sex and duration of diabetes (all p&lt;0.05), reflecting the aging of the patient population and lower BMI in elderly patients. Patients with higher BMI had higher HbA1c levels in 2012\u20132022. The mean HbA1c (mmol\/mol) steadily increased in the underweight\/normal weight (46.5\u201350.4), overweight (47.5\u201351.9), obese class I (49.4\u201352.9), and obese class II (51.0\u201353.4) categories with adjustment for age, sex, and duration of diabetes (all p&lt;0.05).<\/p>\n<p>Conclusions<br \/>\nOur findings suggest that weight management requires increased attention in Finnish patients with T2D and is also important for better glycemic control. Multimodal treatment, including effective lifestyle counseling, self-care support, and medication management, is needed.<\/p>\n<h4>3.4 Vuorovaikutustaitojen vaikuttavuus lapsi- ja perhesosiaality\u00f6ss\u00e4<\/h3>\n<p><strong>Elina Aaltio 1, Kaisa Pasanen 1, Nanne Isokuortti 1, Johanna Moilanen 2, Laura Alasimonen 1 &amp; Maija J\u00e4ppinen 1<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>1 Helsingin yliopisto<br \/>\n2 Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto<\/p>\n<p>Laajasti jaetun k\u00e4sityksen mukaan sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n vuorovaikutustaidot ovat edellytys laadukkaalle ja vaikuttavalle asiakasty\u00f6lle. T\u00e4st\u00e4 huolimatta on olemassa vain v\u00e4h\u00e4n tutkittua tietoa siit\u00e4, millaista hyv\u00e4 vuorovaikutus lapsi- ja perhesosiaality\u00f6ss\u00e4 on ja miten vuorovaikutustaitoja voidaan kehitt\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi, millaisella tutkimusasetelmalla Vaikuttavuutta lastensuojeluun sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden vuorovaikutustaitoja vahvistamalla (Taitava) -hankkeessa (2023\u20132024) pyrit\u00e4\u00e4n tuottamaan vertailukelpoista tietoa sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden vuorovaikutustaidoista ja niiden kehittymisest\u00e4 vuorovaikutustaitokoulutuksen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Taitava-hankkeessa toteutetaan lapsi- ja perhesosiaality\u00f6h\u00f6n r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity, motivoivaan haastatteluun nojaava koulutus sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ille. Tutkimusperustaisesti kehitetty koulutus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 nelj\u00e4 koulutusp\u00e4iv\u00e4\u00e4 ja kaksi menetelm\u00e4ohjaustapaamista. Koulutuksen osallistujilta ker\u00e4ttiin ennen koulutusta ja sen p\u00e4\u00e4tteeksi aitoja ja simuloituja asiakastapaamisia koskeva nauhoiteaineisto, jonka tutkimusryhm\u00e4 kvantifioi Iso-Britanniassa kehitetyn SWIM-koodausv\u00e4lineen (Whittaker ym. 2024) avulla. SWIM-v\u00e4line on aiemmissa tutkimuksissa todettu luotettavaksi taitojen pisteytysmenetelm\u00e4ksi (Whittaker ym. 2016), ja sen avulla on voitu tuottaa empiirisesti testattua tietoa siit\u00e4, miten sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n vuorovaikutustaitojen eri ulottuvuudet selitt\u00e4v\u00e4t asiakasty\u00f6n laatua ja vaikuttavuutta. SWIM-v\u00e4line muodostuu kaikkiaan seitsem\u00e4st\u00e4 vuorovaikutustaidosta, jotka ryhmittyv\u00e4t kolmeen ulottuvuuteen: suhteen rakentamiseen, muutoksen her\u00e4ttelyyn ja hyv\u00e4\u00e4n auktoriteettiin. N\u00e4ist\u00e4 asiakasty\u00f6lle asetettujen tulosten saavuttamisessa hyv\u00e4\u00e4n auktoriteettiin sis\u00e4ltyv\u00e4t taidot olivat keskeisimpi\u00e4 (Forrester ym. 2019).<\/p>\n<p>Esityksess\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi SWIM-v\u00e4lineen sis\u00e4lt\u00f6, sill\u00e4 tehty\u00e4 aiempaa tutkimusta brittil\u00e4isess\u00e4 kontekstissa sek\u00e4 alustavia tuloksia Taitava-hankkeen aineistosta. Vuorovaikutustaitojen eri ulottuvuuksien j\u00e4sent\u00e4minen ja vertailukelpoinen arviointi parantaa k\u00e4sityst\u00e4mme siit\u00e4, mik\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6ss\u00e4 lopulta on vaikuttavaa, ja mihin taitoihin sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden perus- ja t\u00e4ydennyskoulutuksessa on tutkitun tiedon perusteella t\u00e4rke\u00e4\u00e4 keskitty\u00e4.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-580\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-580\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 4: Vaikuttavuustiedon integroiminen osaksi tiedolla johtamisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 hyvinvointialueella \t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-580\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-580\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: Tomi M\u00e4ki-Opas, UEF &amp; PSHVA<\/strong><\/p>\n<h4>4.1 Digitaaliset sovellukset mielenterveyden edist\u00e4misen vaikuttavuuden parantamiseksi<\/h3>\n<p><strong>Tomi M\u00e4ki-Opas 1, 2, Hanna Rekola 1, 2 &amp; Kati Kinnunen 2<\/strong><\/p>\n<p>1 It\u00e4-Suomen yliopisto<br \/>\n2 Pohjois-Savon hyvinvointialue<\/p>\n<p>Tausta ja tavoitteet: Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tunnistettu tarve kustannusvaikuttaville mielenterveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4misen interventiolle ja digitaalisissa interventioissa voisi olla potentiaalia tarjota t\u00e4h\u00e4n ratkaisuja. Digitaaliset sovellukset ovat helposti laajemmin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettavissa ja ne voivat tarjota hyvinvointialueille joustavan tavan hyvinvoinnin seurantaan ja varhaiseen puuttumiseen ongelmien ilmetess\u00e4. S\u00e4hk\u00f6inen tiedonkeruu ja tutkimuksen dokumentointi ovat yleistyneet kaikilla tieteenaloilla ja my\u00f6s suostumusprosessin s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4misest\u00e4 on oltu viime vuosina kiinnostuneita niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti. Pohjois-Savon hyvinvointialueella toteutettavan tutkimuksen protokollassa tavoitteena on yhdist\u00e4\u00e4 s\u00e4hk\u00f6inen aineistonkeruu, digitaalisen intervention mahdollistama joustava sovelluksen k\u00e4ytt\u00f6tietojen keruu sek\u00e4 t\u00e4ysin s\u00e4hk\u00f6isesti toteutettava tutkittavien rekrytointi ja suostumusprosessi.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t: Toteutamme interventiotutkimuksen Pohjois-Savon v\u00e4est\u00f6\u00e4 edustavassa kunnittain ositetussa otanta-asetelmassa, johon valitaan satunnaisesti 13 000 18\u201364-vuotiasta pohjoissavolaista, painottaen elintapainterventioihin vaikeammin rekrytoitavia miespuolisia tutkittavia. Tutkittaville annetaan tietoa tutkimuksesta s\u00e4hk\u00f6isesti ja heill\u00e4 on my\u00f6s mahdollisuus ottaa yhteytt\u00e4 tutkijoihin. Vahvan tunnistautumisen j\u00e4lkeen tutkittavat antavat tietoon perustuvan suostumuksensa osallistua tutkimukseen s\u00e4hk\u00f6isess\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Kaikki tutkittavat saavat BitHabit- hyvinvointisovelluksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 porrastetusti siten, ett\u00e4 jonotuslistalla olevia henkil\u00f6it\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkimuksessa verrokkiryhm\u00e4n\u00e4. Interventio kest\u00e4\u00e4 koko tutkimuksen osalta vuoden, jonka aikana tietoa sovelluksen k\u00e4ytt\u00e4jien hyvinvoinnista ker\u00e4t\u00e4\u00e4n lyhyell\u00e4 digitaalisella kyselyll\u00e4 nelj\u00e4 kertaa sek\u00e4 jatkuvaa k\u00e4ytt\u00f6dataa BitHabit-hyvinvointisovelluksesta. Lis\u00e4ksi tavoitteena on arvioida pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 mielenterveyteen ja p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 kustannuksia sosiaali- ja terveystaloustieteellisi\u00e4 menetelmi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Tutkimushankkeessa arvioidaan, voidaanko digitaalisilla sovelluksilla vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti edist\u00e4\u00e4 hyvinvointia v\u00e4est\u00f6tasolla sek\u00e4 tukea joustavaa tiedonkeruuta ja riskiryhmien tunnistamista. Lis\u00e4ksi arvioidaan tuoko tutkimuksen rekrytoinnin ja suostumusprosessin digitaalisuus mukanaan etuja ja joustavuutta niin tutkijoille kuin tutkittaville pyrkien tunnistamaan my\u00f6s haasteita prosessissa. Haasteita voivat olla esimerkiksi kohderyhm\u00e4 riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t tietotekniikkataidot, jotka tulee huomioida tutkimusprotokollassa. Lis\u00e4ksi digitaalisen suostumusprosessin implementointiin ja tekniseen toteutukseen voi erityisesti siirtym\u00e4vaiheessa joutua k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri tahoilla aikaa ja resursseja.<\/p>\n<h4>4.2 RWD-pohjainen vertaiskehitt\u00e4minen vaikuttavuusperustaisen toiminnan kehitt\u00e4misen tukena<\/h3>\n<p><strong>Kommenttipuheenvuoro professori Janne Martikainen, UEF<\/strong><\/p>\n<h4>4.3 Suppilokuvaajat tiedolla johtamisen ty\u00f6kaluna tyypin 2 diabeteksen lis\u00e4sairauksien ehk\u00e4isyss\u00e4<\/h3>\n<p><strong>Lavikainen Piia 1, Lehtim\u00e4ki Aku-Ville 1, Heiskanen Jari 1, 2, Martikainen Janne 1<\/strong><\/p>\n<p>1 Farmasian laitos, It\u00e4-Suomen yliopisto<br \/>\n2 Yhteiskuntatieteiden laitos, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n<p>Tyypin 2 diabeteksen oireena on kohonnut verensokeripitoisuus ja sit\u00e4 sairastaa l\u00e4hes joka kymmenes suomalainen. Kohonneet verensokerit ovat yhteydess\u00e4 lis\u00e4sairauksien ilmaantuvuuteen. Tilastollisen prosessin kontrolloinnin menetelm\u00e4ll\u00e4 tuotettavat suppilokuvaajat havainnollistavat helposti ja visuaalisesti palveluntuottajien v\u00e4liset erot toiminnassa, palvelun tarjonnan laajuudessa ja potilaiden taustatekij\u00f6iss\u00e4. Kuvaajat tarjoavat vertaiskehitt\u00e4misen v\u00e4lineit\u00e4 tiedolla johtamiseen, vertailukelpoisten hoitotuloksien tarkasteluun ja vertailuun eri yksik\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 vaikuttavuusperusteisen toiminnan kehitt\u00e4misen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 terveysasemien v\u00e4lisi\u00e4 eroja tyypin 2 diabetesta sairastavien hoidon toteutumisessa suppilokuvaajien avulla Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa hy\u00f6dynnettiin Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueiden perusterveydenhuollon potilastietoj\u00e4rjestelmiin kertynytt\u00e4 aineistoa. Potilastietoj\u00e4rjestelmist\u00e4 tunnistettiin tyypin 2 diabetesta sairastavien potilaiden diabetekseen liittyv\u00e4t perusterveydenhuollon k\u00e4ynnit tarkasteluvuonna (2022, 2023). Potilaille poimittiin taustatiedot (ik\u00e4, sukupuoli ja viimeisin\/eniten vierailtu terveysasema tarkasteluvuonna) sek\u00e4 verensokeritason (HbA1c) mittaustiedot tarkasteluvuodelta sek\u00e4 sit\u00e4 edelt\u00e4vilt\u00e4 kahdelta vuodelta. Terveysasemien v\u00e4liset erot potilasrakenteissa vakioitiin tilastollisella mallinnuksella (lineaarinen regressiomalli jatkuvalle vastemuuttujalle ja logistinen malli dikotomiselle vastemuuttujalle), jossa huomioitiin potilaan ik\u00e4, sukupuoli ja aikaisempi HbA1c-taso. Suppilokuvaajia varten laskettiin terveysasemakohtaiset keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset vakioidut HbA1c-tasot ja hyv\u00e4ss\u00e4 hoitotasapainossa (HbA1c &lt;53 mmol\/mol) olevien potilaiden osuudet sek\u00e4 HbA1c-mitattujen potilaiden kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 tarkasteluvuonna. Suppilokuvaajissa vertailuarvona k\u00e4ytettiin hyvinvointialueen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 hoitotulosta (keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen HbA1c tai hyv\u00e4ss\u00e4 hoitotasapainossa olevien osuus). Vertailutulosten visualisoinnissa olennainen osa on palveluiden volyymin suhteen m\u00e4\u00e4ritellyt kontrollirajat, joiden avulla voidaan tunnistaa niiden sis\u00e4puolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 tilastollinen satunnaisvaihtelu ja niiden ulkopuolelle j\u00e4\u00e4v\u00e4 erityisen syyn systemaattinen vaihtelu, joka ei selity tilastollisella satunnaisvaihtelulla. Kuvaajien 2*SE ja 3*SE kontrollirajat tuotettiin normaalijakaumaoletuksella jatkuvalle vastemuuttujalle ja Wilsonin menetelm\u00e4ll\u00e4 dikotomiselle vastemuuttujalle.<\/p>\n<p>Suppilokuvaajista tunnistettiin kummallakin hyvinvointialueella muutama terveysasema, joiden hoitotulos j\u00e4i tarkasteluvuonna 3*SE kontrollirajan ulkopuolelle ja oli keskim\u00e4\u00e4rin heikompi kuin hyvinvointialueen keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hoitotulos. Vastaavasti tunnistettiin muutamia terveysasemia, jotka olivat hoitotuloksiltaan keskim\u00e4\u00e4rin parempia.<\/p>\n<p>Tulosten perusteella voidaan tunnistaa tyypin 2 diabeteksen hoidon suhteen heikommin suoriutuvia terveysasemia, jotka voivat puolestaan oppia paremmin suoriutuvien terveysasemien hoitok\u00e4yt\u00e4nteist\u00e4. Tuotettuja kuvaajia tullaan pilotoimaan tiedolla johtamisen kehitt\u00e4misess\u00e4 ja vertaiskehitt\u00e4misen jalkauttamisessa hyvinvointialueilla. Tulevaisuudessa tarkastelua voidaan laajentaa my\u00f6s muihin tyypin 2 diabeteksen lis\u00e4sairauksiin liittyviin riskitekij\u00f6ihin.<\/p>\n<h4>4.4 Hyvinvointialueen toiminnan vaikuttavuuden arviointi<\/h3>\n<p><strong>Kati Kinnunen 1, Hanna Rekola 1, 2, Jari Heiskanen 2, Piia Lavikainen 2, Sonja Julkunen 2, Johanna Laine 1, 2, Janne Martikainen 2 &amp; Tomi M\u00e4ki-Opas1, 2<\/strong><\/p>\n<p>1: Pohjois-Savon hyvinvointialue<br \/>\n2: It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n<p>Tausta ja tarkoitus: Vaikuttavuusperustaiselle sosiaali- ja terveydenhuollolle sek\u00e4 kansanterveydelle on kasvava tarve, paitsi palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kustannusten hillitsemiseksi, mutta my\u00f6s ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi. Ihmisten hyvinvointia ja terveytt\u00e4 on jo pitk\u00e4\u00e4n tutkittu erilaisilla kyselyill\u00e4. Viime aikoina perinteisempien terveytt\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 painottavien mittareiden rinnalla alettu yh\u00e4 enemm\u00e4n tutkia koettuun hyvinvointiin painottuvia mittareita. Suomessakin on tutkittu ja vertailtu erilaisia hyvinvointi- ja terveysmittareita (WALY, CALY, PROMIS ym.) eri v\u00e4est\u00f6kyselyiss\u00e4. Harvemmassa ovat tutkimukset, joissa eri n\u00e4iden mittareiden vertailemaan muutosta ajassa ja alueiden v\u00e4lill\u00e4. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella muutoksia vointimittareissa vuodesta 2021 vuoteen 2024 Pohjois-Savon hyvinvointialueella (PSHVA) sek\u00e4 siten arvioida toiminnan vaikuttavuuden v\u00e4est\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t: Tutkimushankkeessa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n Vointikyselyaineisto touko-kes\u00e4kuussa 2024. Uuden ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4n aineiston pohjana hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n aikaisemmin toteuttamaa WELBY-tutkimusta, ja huomioidaan samalla uudet PSHVAN:n tieto- ja kehitt\u00e4mistarpeet. Uusi aineisto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kansallisesti edustava ja lis\u00e4ksi ker\u00e4t\u00e4\u00e4n my\u00f6s alueellisesti painotettu kyselyaineisto Pohjois-Savon alueelta, yhteens\u00e4 n=5 000. Aineisto pit\u00e4\u00e4 sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n tarpeelliset taustatekij\u00e4t (mm. ik\u00e4, sukupuoli, sosioekonominen asema), perussairaudet, terveysk\u00e4ytt\u00e4ytyminen, ja valikoidut hyvinvointi sek\u00e4 terveyskyselyt (WALY,CALY, EQ-5D). Analyyseiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n soveltuvia monimuuttujamenetelmi\u00e4.<\/p>\n<p>Tulokset: Tutkimuksen alustavia kuvailevia tuloksia tullaan esittelem\u00e4\u00e4n Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 lokakuussa 2024. Tuloksia tullaan esittelem\u00e4\u00e4n v\u00e4est\u00f6ryhmitt\u00e4in ja alueittain sek\u00e4 vertailemaan muutosta vuonna 2022 ker\u00e4ttyyn WELBY-aineiston tulosmuuttujiin.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Tutkimuksen tuottaa arvokasta tietoa vointimittareiden (PROMS) hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 Pohjois-Savon hyvinvointialueen toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. Tiedolla johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta tarvitaan kansallisesti ja hyvinvointialueiden tasolla tietoa asukkaiden terveydest\u00e4 ja hyvinvoinnista, jotta ehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 toimintaa ja palveluiden tarvetta voidaan arvioida ja suunnata vaikuttavammin. Tutkimuksen toteuttaminen on eritt\u00e4in ajankohtainen nyt, kun hyvinvointialueiden toiminta on k\u00e4ynnistynyt ja saamme t\u00e4rke\u00e4n l\u00e4ht\u00f6pistemittauksen toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi.<\/p>\n<h4>4.5 Vaikuttavuustiedolla johtaminen: katsaus HYPE:n osahankkeisiin ja niiden tuottamien tietojen sek\u00e4 kokemuksien hy\u00f6dynt\u00e4minen Pohjois-Savon hyvinvointialueella -kommenttipuheenvuoro<\/h3>\n<p><strong>Kommenttipuheenvuoro<\/strong> <strong>dosentti Kati Kinnunen, PSHVA<\/strong><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-7602\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-7602\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 5: Implementointitutkimus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-7602\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-7602\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: TBA<\/strong><\/p>\n<h4>5.1 Hei me uudistutaan, mutta kuuleeko kukaan? &#8211; Nuorten masennukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n vuorovaikutusohjannan (IPC-N) implementointi kouluihin ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h3>\n<p><strong>Emma Salusj\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<br \/>\nHelsingin yliopisto<\/p>\n<p>Johdanto<br \/>\nNuorten mielenterveysongelmien hoitovajeeseen on vastattu osana Mielenterveysstrategiaa kouluttamalla valtakunnallisesti koulupsykologeja, terveydenhoitajia ja koulukuraattoreja nuorille suunnattuun vuorovaikutusohjantaan (IPC-N). 3-6 kertainen terapeuttinen interventio on tarkoitettu masennuksen ehk\u00e4isyyn ja hoitoon.<\/p>\n<p>Tutkimusolosuhteissa vaikuttava interventio ei takaa tuloksia tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Usein uusi osaaminen ei juurru osaksi ty\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6t\u00e4, jolloin toivottua terveysvaikutusta ei saavuteta.<\/p>\n<p>Tutkimuskysymys: Millaista tukea ty\u00f6ntekij\u00e4t tarvitsevat vuorovaikutusohjannan vaikuttavaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kouluissa?<\/p>\n<ul>\n<li>Tutkimuksessa tarkastellaan IPC-N menetelm\u00e4n levitt\u00e4miseen ja juurruttamiseen luotuja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja niiden vaikutusta ammattilaisen ty\u00f6ntekoon.<\/li>\n<li>Tutkimuksessa arvioidaan vuorovaikutusohjannan implementointia edist\u00e4vi\u00e4 ja est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/li>\n<\/ul>\n<p>Metodit:<br \/>\nHaastattelen puolistrukturoidusti 20-30 ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 vuorovaikutusohjannan implementoinnista ja implementointituen vaikutuksista menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Haastateltavat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t implementointia kartoittavan NoMAD-kyselyn, sek\u00e4 perustietolomakkeen, jonka avulla arvioidaan vastauksia suhteessa ty\u00f6ntekij\u00e4n ammattiin, koulutus- ja ty\u00f6taustaan sek\u00e4 menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Analysoin laadulliset vastaukset abduktiivisella l\u00e4hestymistavalla k\u00e4ytt\u00e4en normalisointiprosessiteoriaa (NPT), joka k\u00e4sittelee interventioiden onnistuneeseen toteuttamiseen ja rutiinity\u00f6h\u00f6n integroimiseen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n<p>Tulokset:<br \/>\nAlustavien tutkimustulosten mukaan implementointia on edist\u00e4nyt:<\/p>\n<ol>\n<li>Pitk\u00e4j\u00e4nteinen osaamisen tuki ty\u00f6n ohessa on koettu edellytyksen\u00e4 menetelm\u00e4n juurtumiselle.<br \/>\na. Koulutus<br \/>\nb. Vuoden jatkuva kuukausittainen menetelm\u00e4ohjaus<br \/>\nc. Vapaaehtoiset tehostekoulutukset<\/li>\n<li>Intervention k\u00e4sikirja on koettu helppok\u00e4ytt\u00f6iseksi.<\/li>\n<li>Vuorovaikutusohjannan on n\u00e4hty auttavan nuoria, joille se soveltuu.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Implementointia est\u00e4\u00e4 erityisesti:<\/p>\n<ol>\n<li>Monet nuorista ovat liian vaikea- tai monioireisia vuorovaikutusohjantaan.<\/li>\n<li>Ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ei ole aikaa osaamisen kerrytt\u00e4miseen ja menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n; eettinen stressi on yleist\u00e4, k\u00e4ytetty aika on pois toisilta nuorilta ja lakis\u00e4\u00e4teisest\u00e4 ty\u00f6st\u00e4.<\/li>\n<li>Menetelm\u00e4koulutukseen ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n pakottaminen tai painostaminen on vaikuttanut menetelm\u00e4\u00e4n suhtautumiseen negatiivisesti.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset:<br \/>\nParempi menetelm\u00e4n implementointi ja levitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta:<\/p>\n<ol>\n<li>Menetelm\u00e4\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vien ty\u00f6ntekij\u00f6iden huomioimista menetelm\u00e4\u00e4 valittaessa ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottaessa.<\/li>\n<li>Koulutuksen vapaaehtoisuutta ja koulutusvalmiuden parantamista. Riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 resurssointia ja priorisointia perusty\u00f6h\u00f6n jo ennen koulutusta, tuki k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton aikana.<\/li>\n<li>Erilaisten osaamistarpeiden huomioimista. Vuorovaikutusohjannan rinnalle kaivataan ahdistush\u00e4iri\u00f6ihin, neuropsykiatrisiin h\u00e4iri\u00f6ihin ja monioireisille nuorille kohdennettua interventiota.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Koko aineistoni on ker\u00e4tty vaikuttavuuden tutkimusp\u00e4iviin menness\u00e4.<\/p>\n<h4>5.2 Potilaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen tunne -mittarin k\u00e4ytt\u00f6 potilaspalautteena terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolla \u2013 huomioita implementointiin<\/h3>\n<p><strong>Ida Tiihonen 1, 2, Elina Tolvanen 3, Aapo Tahkola 1, 4, Tuomas Koskela 2, 3<\/strong><\/p>\n<p>1 Keski-Suomen hyvinvointialue<br \/>\n2 Tampereen yliopisto<br \/>\n3 Pirkanmaan hyvinvointialue<br \/>\n4 THL<\/p>\n<p>THL:n raportissa \u201dkansalliset laaturekisterit sosiaali- ja terveydenhuollossa\u201d kuvataan suunnitelma luoda kansallisia laatumittareita mittaamaan niin potilaan el\u00e4m\u00e4nlaadun parantumista hoidon my\u00f6t\u00e4 kuin tapahtuneen hoidon laatua [1]. Yksi vaihtoehto kansalliseksi perusterveydenhuollon laatumittariksi on potilaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen tunne (Patient enablement instrument; PEI) \u2013 mittari, joka tutkimuksen perusteella soveltuu k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi suomalaisessa perusterveydenhuollossa [2]. Aiemmat tutkimukset kuitenkin osoittavat, ett\u00e4 potilailta ker\u00e4tty palaute j\u00e4\u00e4 helposti pelk\u00e4ksi seurantatiedoksi ilman vaikutusta yksitt\u00e4isen ammattilaisen toimintaan [3]. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen avulla selvitettiin terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4reiden yleist\u00e4 kokemusta palautteen saamisesta ja koetaanko yhden kysymyksen PEI-mittari mielekk\u00e4\u00e4ksi palautteen saamisen tavaksi.<\/p>\n<p>Tutkimukseen osallistuneiden l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden potilailta ker\u00e4ttiin yhden kysymyksen PEI-mittarin avulla palautetta kiireett\u00f6m\u00e4n potilasvastaanoton j\u00e4lkeen. Aineisto ker\u00e4ttiin 20 eri ik\u00e4isen terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotoilta Keski-Suomessa kahtena eri ker\u00e4ysjaksona kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023. Tutkimuksen p\u00e4\u00e4tteeksi j\u00e4rjestettiin fokusryhm\u00e4haastattelut, joissa l\u00e4\u00e4k\u00e4reilt\u00e4 ker\u00e4ttiin laadullista tietoa palautteen saamisen kokemuksista.<\/p>\n<p>Tuloksia: L\u00e4\u00e4k\u00e4rit kokevat yleisesti saavansa liian v\u00e4h\u00e4n palautetta, ja sit\u00e4 toivotaan monipuolisesti lis\u00e4\u00e4 muilta ammattilaisilta, potilailta ja j\u00e4rjestelm\u00e4lt\u00e4. PEIn mittaama potilaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen tunne tunnistettiin t\u00e4rke\u00e4ksi asiaksi. Haastatteluissa pohdittiin paljon tuloksiin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, kuten sattuma, potilasmateriaali, vastaanotto, v\u00e4est\u00f6 ja l\u00e4\u00e4k\u00e4ri itse. Tulosten tulkinta koettiin haastavaksi n\u00e4iden tekij\u00f6iden vuoksi. Tuloksen soveltamisen kannalta koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi tulosten oikea-aikainen saaminen sek\u00e4 tuki k\u00e4sittelyyn. Haastatteluissa nousi my\u00f6s toive tulosten ryhmittelyst\u00e4 potilasryhmitt\u00e4in tai esimerkiksi diagnoosiryhmitt\u00e4in. Tulosten vertailua sek\u00e4 vastustettiin ett\u00e4 kannatettiin. Varsinkin omiin aiempiin tuloksiin vertailua pidettiin hyv\u00e4n\u00e4 asiana. PEI-tuloksen rinnalle toivottiin avointa palautetta, jolla l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paremmin kehityskohteita.<\/p>\n<p>Tutkimuksen avulla saatiin tietoa yhden kysymyksen PEI-mittarin k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksista terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin palautteena. Tulosten perusteella yhden kysymyksen PEI-mittari vaatii k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovaiheessa teoriakoulutusta tukemaan tulosten tulkintaa. K\u00e4yt\u00f6n alkuvaiheessa kannattaa my\u00f6s keskustella potilasryhm\u00e4n vastausten keskiarvon eroja tasoittavasta vaikutuksesta. Mittarin k\u00e4yt\u00f6n vakiinnuttua olisi hyv\u00e4 saada mahdollisuus tulkita tuloksia esimerkiksi kollegan kanssa ja mahdollisuus asettaa jatkolle kehittymistavoitteita. Yksin\u00e4\u00e4n yhden kysymyksen PEI ei vaikuta riitt\u00e4v\u00e4lt\u00e4 palautteelta, vaan rinnalle tarvitaan avoimen palautteen mahdollisuutta.<\/p>\n<p>[1] Pia Maria Jonsson, Sirkku Pikkuj\u00e4ms\u00e4 ja Pia-Liisa Heili\u00f6 (toim.), Kansalliset laaturekisterit sosiaali- ja terveydenhuollossa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, <a href=\"https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/138834\/URN_ISBN_978-952-343-420-2.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y\">https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/138834\/URN_ISBN_978-952-343-420-2.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<\/a><br \/>\n[2] Elina Tolvanen, Patient Enablement After a Single GP Consultation in Primary Health Care, <a href=\"https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/123328\/978-952-03-1705-8.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y\">https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/123328\/978-952-03-1705-8.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y<\/a><br \/>\n[3] Burt J, Campbell J, Abel G, Aboulghate A, Ahmed F, Asprey A, Barry H, Beckwith J, Benson J, Boiko O, Bower P, Calitri R, Carter M, Davey A, Elliott MN, Elmore N, Farrington C, Haque HW, Henley W, Lattimer V, Llanwarne N, Lloyd C, Lyratzopoulos G, Maramba I, Mounce L, Newbould J, Paddison C, Parker R, Richards S, Roberts M, Setodji C, Silverman J, Warren F, Wilson E, Wright C, Roland M. Improving patient experience in primary care: a multimethod programme of research on the measurement and improvement of patient experience. Southampton (UK): NIHR Journals Library; 2017 Apr. PMID: 28654227.<\/p>\n<h4>5.3 \u201dTowards sustainable implementation of Adolescent Interpersonal Counseling in Finland\u201d -v\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen esittely<\/h3>\n<p><strong>Sara Tani <\/strong><\/p>\n<p>Helsingin yliopisto<\/p>\n<p>Tutkimuksen tausta<br \/>\nOsana kansallista mielenterveysstrategiaa 2020\u20132030 on kansallisesti implementoitu nuorten masennuksen hoitoon tarkoitettu vuorovaikutusohjanta (IPC-N) vuosien 2020\u20132023 aikana. V\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen tarkoituksena on selvitt\u00e4\u00e4, miten IPC-N on implementoitu hyvinvointialue- ja yliopistosairaalatasolla, sek\u00e4 arvioida sen pysyvyytt\u00e4 ammattilaisten k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 hankeajan j\u00e4lkeen. Tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaiseen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n soveltuvista implementoinnin mittareiden laadusta, sek\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen kynnyksell\u00e4.<\/p>\n<p>Metodologia ja tutkimuskysymykset<br \/>\nV\u00e4it\u00f6skirjakokonaisuus on monimenetelm\u00e4llinen. Laadullisen tutkimuksen aineisto koostuu 17 yliopistosairaaloissa ja hyvinvointialueilla ty\u00f6skennelleen implementoinnista vastaavan henkil\u00f6n teemahaastatteluista. Analyysi tehtiin abduktiivisena sis\u00e4ll\u00f6nanalyysina, jossa ensin aineistosta koodattiin induktiivisesti sentralisaatioon ja desentralisaatioon liittyvi\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4, jotka sijoitettiin deduktiivisesti implementoinnin ajureiden viitekehykseen. Tutkimuskysymys osatutkimuksessa on:<\/p>\n<p>1.1 Millaisia sentralisaation ja desentralisaation n\u00e4k\u00f6kulmia implementoinnin ajureista vuorovaikutusohjantaa implementoineilla ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on?<\/p>\n<p>Toisessa osatutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n NoMADia. Se on strukturoitu 23 kysymyksen kysely, joka pisteytet\u00e4\u00e4n viisiportaisella Likert-asteikolla. NoMADin avulla voidaan arvioida menetelm\u00e4n juurtumista osaksi<br \/>\nammattilaisten rutiinity\u00f6t\u00e4 ja koettua implementoinnin tukea. Aineiston tavoitekoko on 100 vastaajaa. Arvioin NoMADin psykometrisi\u00e4 ominaisuuksia sek\u00e4 hy\u00f6dynn\u00e4n regressioanalyysi\u00e4 kuvatakseni, mitk\u00e4 ammattilaisten taustamuuttujat ovat yhteydess\u00e4 NoMAD-kyselyn tuloksiin. Tutkimuskysymyksen\u00e4 ovat<\/p>\n<p>2.1. Onko NoMAD -kyselyll\u00e4 hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4t psykometriset ominaisuudet?<br \/>\n2.2 Mitk\u00e4 IPC-N- koulutettujen henkil\u00f6iden taustamuuttujista ovat yhteydess\u00e4 menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n NoMAD-kyselyn vastuksissa?<\/p>\n<p>Kolmannessa osatutkimuksessa k\u00e4yt\u00e4n NoMADia ja PRESS:i\u00e4 arvioimaan IPC-N-menetelm\u00e4n juurtumista k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. PRESS koostuu kolmesta viisiportaisella Likert-asteikolla pisteytett\u00e4v\u00e4st\u00e4 kysymyksest\u00e4. PRESS k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n suomeksi (PRESS-FIN) yleisen protokollan mukaisesti. Aineisto koostuu vuosien 2020\u20132023 aikana IPC-N- koulutetuista, ja tavoitteena 300 vastaajaa. Ensimm\u00e4isess\u00e4 mittauspisteess\u00e4 IPC-N-menetelm\u00e4\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti k\u00e4ytt\u00e4neit\u00e4 pyydet\u00e4\u00e4n vastaamaan NoMADiin ja PRESS-FIN:iin uudelleen toistomittauksen luotettavuuden arvioimiseksi kuuden kuukauden kuluttua. Lis\u00e4ksi k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n osiovaste-teoriaa mittarin luotettavuuden arvioinnissa. Tutkimuskysymykset kolmannessa osatutkimuksessa ovat:<\/p>\n<p>3.1. Miten lyhyempi PRESS-FIN-kysely vertautuu NoMAD-kyselyyn menetelm\u00e4n juurtumista kuvaavana mittarina?<br \/>\n3.2. Miten yksitt\u00e4iset kohteet NoMAD-kyselyn vastaukset ovat yhteydess\u00e4 PRESS-FIN-vastausten kanssa?<\/p>\n<p>Tulosten sovellettavuus<br \/>\nHallitusohjelman keskittyminen vaikuttavuuteen luo kysynt\u00e4\u00e4 psykososiaalisille menetelmille, erityisesti lasten ja nuorten parissa. Vaikuttavien menetelmien onnistunut juurtuminen on ratkaisevaa haluttujen terveyshy\u00f6tyjen saavuttamiseksi. Tutkimus tuottaa tietoa implementoinnin arvioinnista ja tuo tiedolla johtamisen tueksi tutkittuja mittareita.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-1743\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-1743\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 6: N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 \t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-1743\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-1743\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: TBA<\/strong><\/p>\n<h4>6.1 Sosiaalihuollon asiantuntijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 tutkimusn\u00e4yt\u00f6n viemisest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/h3>\n<p><strong>Maria Tapola-Haapala <\/strong><\/p>\n<p>Sosiaalialan osaamiskeskus Verso, P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialue<\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella sosiaalihuollon asiantuntijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4, jotka vaikuttavat tutkimusn\u00e4yt\u00f6n viemiseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n sosiaalihuollossa.<\/p>\n<p>Tutkimuskysymykset ovat: 1) Millaisia esteit\u00e4 ja haasteita sosiaalihuollon asiantuntijat nostavat esille liittyen n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien suositusten ja muiden tutkimustiedon koontien hy\u00f6dynt\u00e4miseen sosiaalihuollon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4? 2) Millaisten tekij\u00f6iden he ennakoivat edist\u00e4v\u00e4n n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien suositusten ja muiden tutkimustiedon koontien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 sosiaalihuollon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n<p>Tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin kyselyll\u00e4, joka sis\u00e4lsi laajasti kysymyksi\u00e4 koskien tutkimustiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja kokoamista sosiaalihuollossa. Kyseess\u00e4 on itsevalikoitunut n\u00e4yte. Kyselyyn vastattiin yhteens\u00e4 133 kertaa; vastaajat ilmoittivat ammatikseen muun muassa sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n teht\u00e4v\u00e4t sek\u00e4 erilaiset kehitt\u00e4mis- ja esihenkil\u00f6teht\u00e4v\u00e4t. Kysely toteutettiin <a href=\"https:\/\/paijat-sote.fi\/sosiaalialan-osaamiskeskus- verso\/kehittamishankkeet\/sosiaalihuollon-kustannusvaikuttavuus\/\">Sosiaalihuollon suositukset -osahankkeessa<\/a>, joka on osa laajempaa Suomen Kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelman hanketta Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t: Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en COM-B-mallia (Michie ym. 2011), jossa k\u00e4ytt\u00e4ytymisen ymm\u00e4rt\u00e4misen kannalta t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n huomion kiinnitt\u00e4minen motivaatio-, kyvykkyys- ja tilaisuustekij\u00f6ihin (suomenkieliset k\u00e4sitteet Heino &amp; Hankonen 2022, 70).<\/p>\n<p>Alustavat tulokset: Kyvykkyyteen liittyvin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 esille nousivat sosiaalihuollon ty\u00f6voimapula, vaihteleva osaamistaso, sosiaalihuollon tutkimusosaaminen sek\u00e4 ty\u00f6uupumuskysymykset. Tilaisuustekij\u00f6ihin kytkeytyv\u00e4t n\u00e4kemykset ajan ja muiden resurssien puutteesta, alueellisista eroista sek\u00e4 viranomaisty\u00f6n hitaasta muokkautuvuudesta. Motivaatiota saattavat haastaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ja tutkimuksen erontekoa korostaneet toimintakulttuurit ja se, kokevatko ammattilaiset tutkimustiedon koonnit todella hy\u00f6dyllisiksi omassa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Usein toistuvana n\u00e4k\u00f6kulmana esille tuli kysymys sosiaalihuollossa kohdattavien ilmi\u00f6iden yksil\u00f6llisyydest\u00e4 ja kontekstisidonnaisuudesta sek\u00e4 huoli ammattilaisten harkintamahdollisuuksien s\u00e4ilymisen puolesta. Suositusten ja muiden koontien hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 saattavat edist\u00e4\u00e4 n\u00e4iden hyv\u00e4 saavutettavuus, konkreettisuus, realistisuus, ajantasaisuus sek\u00e4 alueellisten, eri palveluihin ja asiakasryhmiin liittyvien erityiskysymysten ja organisatoristen tekij\u00f6iden huomioiminen niiss\u00e4 kuten my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ammattilaisten asiantuntemuksen hy\u00f6dynt\u00e4minen.<\/p>\n<p>Alustavat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota suositusten ja muiden koontien esitys- ja levitystapoihin, tiedon soveltuvuuden arvioimiseen sek\u00e4 vuoropuheluun k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n edustajien kanssa. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan edist\u00e4minen tulee n\u00e4hd\u00e4 kokonaisuutena, jossa yksitt\u00e4isten ammattilaisten lis\u00e4ksi huomioidaan my\u00f6s ty\u00f6yhteis\u00f6llinen ja -kulttuurillinen sek\u00e4 organisatorinen taso. Yleistysten ja yksil\u00f6llisyyden v\u00e4lisen j\u00e4nnitteen k\u00e4sittelemiseen tarvitaan rakentavia tapoja.<\/p>\n<h4>6.2 Taloudellinen tieto osaksi HOTUS-hoitosuosituksia\u00ae<\/h3>\n<p><strong>Vilma Westersund 1, 2,\u00a0 Elisa Rissanen 1, Hannele Siltanen 3, Mira Palonen 3, Heidi Parisod 3<\/strong><\/p>\n<p>1 It\u00e4-Suomen yliopisto<br \/>\n2 Kansallinen HTA-koordinaatioyksikk\u00f6 FinCCHTA<br \/>\n3 Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 sr<\/p>\n<p>Tausta ja tarkoitus: Hotus-hoitosuositukset\u00ae ovat asiantuntijoiden laatimia erityisesti hoitoty\u00f6h\u00f6n kohdistuvia suosituksia sosiaali- ja terveydenhuollon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 ja toimintatavoista. Kyseisten suositusten perustaksi kootaan j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti ajantasainen ja kriittisesti arvioitu tutkimusn\u00e4ytt\u00f6. Nykyaikaisessa hoidon suunnittelussa tulisi ottaa hoidon vaikuttavuuden, laadun ja turvallisuuden lis\u00e4ksi huomioon taloudelliset n\u00e4k\u00f6kulmat, jotta rajallisia resursseja voitaisiin ohjata yh\u00e4 tarkemmin terveyshy\u00f6tyj\u00e4 tuottavaan toimintaan. Kuitenkin n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvissa Hotus-hoitosuosituksista\u00ae on toistaiseksi puuttunut taloudellisen tiedon j\u00e4rjestelm\u00e4llinen huomiointi.<\/p>\n<p>Toteutus: Osana NextGenerationEU-rahoittamaa Suomen Kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelmaa toteutetaan Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia -hanke, jonka tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta. Osana hanketta tarkastellaan taloudellisen tiedon integroinnin tapoja kansallisiin Hotus-hoitosuosituksiin\u00ae. Pilottimme kohdistuu Hotus-hoitosuosituksen\u00ae I\u00e4kk\u00e4\u00e4n turvallinen kotiutuminen sairaalasta p\u00e4ivitykseen. Pilotoinnissa on mukana hoitotieteen, hoitoty\u00f6n, farmasian sek\u00e4 terveystaloustieteen asiantuntijoita.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t: Taloudellisen tiedon integrointi aloitettiin ensin hakemalla olemassa olevaa taloudellista arviointietoa ja muuta taloudellista tietoa aiheesta. Kirjallisuushaut suunniteltiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 hanketoimijoiden, Hotuksen ja tietoasiantuntijoiden kanssa. Tietoasiantuntija toteutti j\u00e4rjestelm\u00e4llinen kirjallisuushaun 4.5.2023 seuraavista tietokannoista: Medic, Medline (Ovid), Cinahl, Psychinfo, Scopus ja Cochrane Library. Haun aikarajauksena toimi julkaistut tutkimukset vuodesta 2008 l\u00e4htien, mik\u00e4 on linjassa alkuper\u00e4isen suosituksen aikarajauksen kanssa. Mukaan otettiin vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut, jotka ovat suomen-, ruotsin- tai englanninkielisi\u00e4. Tutkimukset valittiin kahden arvioijan toimesta Covidence-ohjelmassa ennalta m\u00e4\u00e4riteltyjen mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Osana pilottia valittiin yksi taloudellisten arviointitutkimusten laadun arviointiin soveltuvan kriteerist\u00f6n. Tulemme vuoden 2024 aikana tarkastelemaan taloudellisen arviointitiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen tapoja suosituslauseiden perustaksi laadittavien n\u00e4yt\u00f6nastekatsausten teossa.<\/p>\n<p>Tulokset: J\u00e4rjestelm\u00e4llinen haku tuotti 2185 artikkelia, joista 283 oli duplikaatteja. N\u00e4ist\u00e4 14 artikkelia oli taloudellisia arviointitutkimuksia, joiden laatu tullaan arvioimaan toukokuun 2024 aikana. Mukaan otettujen t\u00e4ydellisten taloudellisten arviointitutkimusten laadun arviointiin valittiin laajennettu Consensus Health Economic Criteria (CHEC) tarkastuslista. Seuraavaksi n\u00e4yt\u00f6nastekatsaukset ja suosituslauseet laaditaan osana suosituksen p\u00e4ivitysprosessia. Prosessin tuotoksena laaditaan toimintamalli taloudellisen arviointitiedon integroimiseksi laajemmin Hotus-hoitosuosituksiin\u00ae, joissa kustannusvaikuttavuus- ja kustannusn\u00e4k\u00f6kulman tarkastelu on relevanttia.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Taloudellisen n\u00e4k\u00f6kulman lis\u00e4\u00e4minen hoitosuosituksiin auttaa tarjoamaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille yh\u00e4 kattavampia ty\u00f6kaluja inhimillisen, hyvin ajoitetun, asianmukaisen ja vaikuttavan hoidon toteuttamiseksi<\/p>\n<h4>6.3 Mitk\u00e4 tekij\u00e4t selitt\u00e4v\u00e4t tiedon tuottamista lainvalmistelussa?<\/h3>\n<p><strong>Anssi Kein\u00e4nen &amp; Niko Vartiainen<\/strong><\/p>\n<p>It\u00e4-Suomen yliopisto, UEF<\/p>\n<p>Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on julkisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4n keskeisin keino saavuttaa yhteiskunnallisia tavoitteita. Oikean s\u00e4\u00e4ntelyratkaisun valintaa ja tavoitteiden saavuttamista (vaikuttavuus) edesauttaa se, ett\u00e4 lainvalmistelussa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n tietopohjaista vaikutusarviointia eri s\u00e4\u00e4ntelyvaihtoehtojen hy\u00f6dyist\u00e4 ja haitoista. Tietopohjaisuus ja vaihtoehtojen arviointi ovat keskeisi\u00e4 periaatteita rationaaliselle lainvalmistelulle, joka on toiminut jo vuosikymmenten ajan keskeisimp\u00e4n\u00e4 mallina m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n kriteereit\u00e4 laadukkaalle lainvalmistelulle. Lainvalmistelun laatua ja vaikutusarviointien toteuttamista on tutkittu aikaisemmin niin Suomessa kuin kansainv\u00e4lisestikin (ks. esim. Vartiainen ja Kein\u00e4nen 2024, Measuring the Quality of Law Drafting, Statute Law Review). Alan tutkimukselle on kuitenkin ollut tyypillist\u00e4 se, ett\u00e4 tutkimusta on toteutettu laadullisilla menetelmill\u00e4 tai m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 tutkimuksia on toteutettu pistem\u00e4isesti ja pienill\u00e4 havaintom\u00e4\u00e4rill\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa lainvalmistelun laatua tutkitaan kokonaisvaltaisemmin useamman vuoden mittaisella aineistolla. Aineistona hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n hallituksen esityksi\u00e4, jotka toimivat keskeisimp\u00e4n\u00e4 dokumenttina eduskunnassa tapahtuvalle p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolle. Tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4llisen tutkimuksen menetelmi\u00e4 (regressioanalyysi) ja tarkoituksena on tehd\u00e4 yleistett\u00e4viss\u00e4 olevia p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 eri tekij\u00f6iden yhteydest\u00e4 tietopohjaiseen lainvalmisteluun. Tutkimuksessa tunnistetaan rationaalisen lainvalmistelun malliin pohjautuen tietopohjaisen lainvalmistelun \u201dperusperiaatteita\u201d, jotka laadukkaasti valmisteltuun hallituksen esitykseen tulisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 (kuten vaihtoehtojen arviointi, tutkimustiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen, lausuntokierroksen toteuttaminen, haittojen tunnistaminen, jne.). N\u00e4iden perusperiaatteiden esiintymisen todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 selitet\u00e4\u00e4n regressioanalyysill\u00e4 useilla eri selitt\u00e4vill\u00e4 muuttujilla (kuten HE:n valmistellut ministeri\u00f6, esityksen yhteiskunnallinen merkitt\u00e4vyys, EU-taustaisuus, hallituskauden vaihe, jne.). Tutkimuksen tarkoituksena analysoida, kuinka hyvin tietopohjainen vaikutusarviointi toteutuu ja mitk\u00e4 tekij\u00e4t selitt\u00e4v\u00e4t eroja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6hankkeiden tietopohjassa.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-289\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-289\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 7: J\u00e4rjestelm\u00e4llinen katsaus ja kartoittava katsaus: kysymyksenasettelu ja k\u00e4ytt\u00f6kohteet sosiaali- ja terveydenhuollossa \u2013 ty\u00f6paja \t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-289\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-289\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Vet\u00e4j\u00e4t: Virpi Jylh\u00e4 1 &amp; Kristiina Heikkil\u00e4 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Pohjois-Savon hyvinvointialue (PSHVA)<br \/>\n2 Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 (Hotus)<\/p>\n<p>Terveydenhuollon tulee perustua n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja hyviin hoito- ja toimintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. [1] Viime vuosina keskustelussa on korostunut erityisesti hoidon ja palveluiden vaikuttavuus eli se, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin menetelm\u00e4 asianmukaisesti k\u00e4ytettyn\u00e4 saavuttaa m\u00e4\u00e4ritetyt tavoitteet. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa tarvitaan vaikuttavuustiedon lis\u00e4ksi tietoa hoidon tai palvelun 1) k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuudesta eli siit\u00e4 soveltuuko menetelm\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4ksi toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 2) tarkoituksenmukaisuudesta eli onko menetelm\u00e4 sopiva tilanteeseen ja 3) merkityksellisyydest\u00e4 eli vastaako menetelm\u00e4 potilaan\/asiakkaan arvoja ja n\u00e4kemyksi\u00e4. [2]<\/p>\n<p>Vahvinta mahdollista tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 edell\u00e4 mainituista n\u00e4k\u00f6kulmista saadaan hyv\u00e4laatuisista j\u00e4rjestelm\u00e4llisist\u00e4 katsauksista (systematic review). Yksitt\u00e4isess\u00e4 tutkimuksessa saattaa olla menetelm\u00e4\u00e4n tai kohderyhm\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, jotka vaikuttavat tulosten yleistett\u00e4vyyteen ja siirrett\u00e4vyyteen. Useita alkuper\u00e4istutkimuksia yhdist\u00e4v\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llinen katsaus tiivist\u00e4\u00e4 olemassa olevan tutkimusn\u00e4yt\u00f6n. Hyv\u00e4laatuinen j\u00e4rjestelm\u00e4llinen katsaus on toteutettu menetelm\u00e4llisesti laadukkaasti ja on toistettavissa. [3] Kuitenkin j\u00e4rjestelm\u00e4llisten katsausten menetelm\u00e4llinen laatu vaihtelee merkitt\u00e4v\u00e4sti, mik\u00e4 vaikeuttaa niiden hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. [4]<\/p>\n<p>Tiivistetyn tutkimustiedon tarpeen yleistymisen my\u00f6t\u00e4 my\u00f6s kartoittavat katsaukset (scoping review) ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet tutkimustiedon tiivist\u00e4misen menetelm\u00e4n\u00e4. Kartoittava katsaus on tutkimusn\u00e4yt\u00f6n tiivist\u00e4misen menetelm\u00e4, jonka tarkoituksena on systemaattisesti tunnistaa ja kartoittaa tietyst\u00e4 aihealueesta tai k\u00e4sitteest\u00e4 saatavilla olevaa tutkimustietoa. [3,5] Kartoittava katsaus voidaan toteuttaa esimerkiksi ennen j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 katsausta tutkimuskysymyksen selvent\u00e4miseksi.<\/p>\n<p>Ty\u00f6pajan tarkoituksena on perehty\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4llisen katsauksen ja kartoittavan katsauksen menetelm\u00e4lliset erot ja k\u00e4ytt\u00f6kohteet. Pienryhm\u00e4ty\u00f6skentelyss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi erityyppisten j\u00e4rjestelm\u00e4llisten katsausten (m\u00e4\u00e4r\u00e4llinen, laadullinen, taloudellinen arvio, etiologia ja riski sek\u00e4 yleisyys\/esiintyvys) sek\u00e4 kartoittavan katsauksen kysymyksenasettelu. Ty\u00f6pajan j\u00e4lkeen osallistujat osaavat tunnistaa j\u00e4rjestelm\u00e4llisen katsauksen ja sen erot suhteessa muihin katsaustyyppeihin.<\/p>\n<p>Ty\u00f6pajan vet\u00e4j\u00e4t ovat JBI:n akkreditoimat j\u00e4rjestelm\u00e4llisen katsauksen laatimisen kouluttajat. Ty\u00f6paja toteutetaan yhteisty\u00f6ss\u00e4 Suomen JBI-yhteisty\u00f6keskuksen (The Finnish Centre for Evidence-Based Health Care: A JBI Centre of Excellence) kanssa.<\/p>\n<p><strong>Ty\u00f6pajan sis\u00e4lt\u00f6<\/strong> (90 min)<\/p>\n<ul>\n<li>J\u00e4rjestelm\u00e4llisen katsaukset ja kartoittava katsaus: menetelm\u00e4 ja sovelluskohteet \u2013 25 min<\/li>\n<li>Miten laadin j\u00e4rjestelm\u00e4llisen katsauksen ja kartoittavan katsauksen kysymyksen? PICO, PICo, CocoPop, PEO ja PCC-viitekehysten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelu pienryhmiss\u00e4 \u2013 50 min<\/li>\n<li>Kansainv\u00e4liset menetelm\u00e4ohjeistukset ja verkostot \u2013 15 min<\/li>\n<\/ul>\n<p>L\u00e4hteet:<br \/>\n[1] Terveydenhuoltolaki 1326\/2010<br \/>\n[2] Jordan Z, Lockwood C, Munn Z &amp; Aromataris E. (2019). The updated Joanna Briggs Institute Model of Evidence-Based Healthcare. Int J Evid Based Healthc 17(1):58\u201371.<br \/>\n[3] Munn, Z., Peters, M.D.J., Stern, C. ym. Systematic review or scoping review? Guidance for authors when choosing between a systematic or scoping review approach. BMC Med Res Methodol 2018;18(143). <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1186\/s12874-018-0611-x\">https:\/\/doi.org\/10.1186\/s12874-018-0611-x<\/a><br \/>\n[4] Pussegoda K, Turner L, Garritty, C ym. Systematic review adherence to methodological or reporting quality Syst Rev 2017;6(131). <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.1186\/s13643-017-0527-2\">https:\/\/doi.org\/10.1186\/s13643-017-0527-2<\/a><br \/>\n[5] Munn Z, Pollock D, Khalil H, Alexander L, Mclnerney P, Godfrey CM, Peters M, Tricco AC. What are scoping reviews? Providing a formal definition of scoping reviews as a type of evidence synthesis. JBI Evid Synth. 2022;20(4): 950\u2013952. <a href=\"https:\/\/doi.org\/10.11124\/JBIES-21-00483\">https:\/\/doi.org\/10.11124\/JBIES-21-00483<\/a><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"posterit24\">Posterit<\/h2>\n\n\n\t<div id=\"accordion-block_11a3997d0ec1acf81950202bd62add9f\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-6093\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-6093\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tBarriers and facilitators for implementing ABCs for Mental Wellbeing intervention model in Finland\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-6093\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-6093\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Nina Tamminen &amp; Teemu Vauhkonen<\/strong><\/p>\n<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<\/p>\n<p>Background<br \/>\nThe ABCs for Mental Wellbeing study aims to improve mental health and wellbeing by adopting, implementing and evaluating a universal, community-based mental health promotion intervention model in Finland. The study gathers information and experiences of the implementation processes, identifies barriers and facilitators, and best practices for the implementation, and the feasibility and contextual adaptability of the intervention in different settings and specific target groups.<\/p>\n<p>Methods<br \/>\nThe implementation took place in four municipality community settings. In total, 40 participants attended the ABC activities. The study employs a mixed methods approach to look at the implementation processes: a quantitative survey before and after the implementation, and qualitative interviews with the employees implementing the model and the participants involved with the ABC activities.<\/p>\n<p>Results<br \/>\nBased on qualitative analysis, the most identified facilitator is management support alongside the competencies of professionals. The observed effects of group activities aligned with the ABC model<br \/>\non mental wellbeing show that participants not only experienced the benefits of model-compliant activities on their mental wellbeing but also increased their awareness of factors influencing their mental wellbeing. The results of the quantitative analysis will be ready during the spring.<\/p>\n<p>Conclusions<br \/>\nThe study offers fresh insights into the obstacles and enablers affecting the implementation of a mental health promotion intervention model. The best practice strategies and guidelines identified are being shared both nationally and internationally and utilised to enhance future programme implementation and adaptation of these practices in various settings.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-8575\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-8575\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tGuideGap-hanke: Hoitosuositusten mukaiset l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4ysk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja poikkeamia selitt\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-8575\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-8575\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Virva Hyttinen-Huotari 1, Tuuli Suomela 1, 2, Mervi Rantsi 1, Aleksi Raudasoja 3, 4, Eila Kankaanp\u00e4\u00e4 1, Ismo Linnosmaa 1<\/strong><\/p>\n<p>1) Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, It\u00e4-Suomen yliopisto<br \/>\n2) Tiedolla johtaminen ja vertaiskehitt\u00e4minen -yksikk\u00f6, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<br \/>\n3) Suomalainen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim<br \/>\n4) L\u00e4\u00e4ketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto<\/p>\n<p>Hankkeen tausta ja tavoite: Suomalaisen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecimin tuottamat kansallisesti riippumattomat K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositukset ovat vuodesta 1994 l\u00e4htien tuoneet parhaaseen vaikuttavuus- ja ammattitietoon perustuvan tiedon kootusti l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden jokap\u00e4iv\u00e4isen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi. Vuodesta 2016 l\u00e4htien on julkaistu my\u00f6s V\u00e4lt\u00e4 viisaasti -suosituksia, joiden tarkoituksena on ohjata v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 luopumiseen ja sit\u00e4 kautta parantaa terveydenhuollon vaikuttavuutta, tuottavuutta ja turvallisuutta.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4lisesti tarkasteltuna l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miseen yhteydess\u00e4 olevia tekij\u00f6it\u00e4 on tutkittu melko paljon, mutta Suomessa aihetta, ja etenkin l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden sitoutumista hoitosuosituksiin (engl. physician guideline adherence), on tutkittu v\u00e4h\u00e4n. V\u00e4h\u00e4n tutkittu osa-alue on my\u00f6s hoitosuhteen jatkuvuuden merkitys hoitosuositusten mukaisessa l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misess\u00e4. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 suomalaiset l\u00e4\u00e4k\u00e4rit kokevat hoitosuositukset t\u00e4rkeiksi, mutta siit\u00e4 huolimatta l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen ei aina toteudu hoitosuositusten mukaisesti ja hoitosuositusten julkaisu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>Kelan vuosille 2024\u20132026 rahoittamassa GuideGap-hankkeessa tavoitteenamme on tutkia K\u00e4yp\u00e4 hoito \u2013 ja V\u00e4lt\u00e4 viisaasti \u2013suositusten mukaista l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen yleisyytt\u00e4 ja mahdollisia syit\u00e4 olemassa oleviin hoitosuosituksista poikkeamiin. Yleisyytt\u00e4 tutkimme suomalaisen v\u00e4est\u00f6n niiss\u00e4 kansantaudeissa, joissa vallitsevuus ja vuosittainen ilmaantuvuus ovat suuria, ja joissa l\u00e4\u00e4kehoitoa koskevat suositukset ovat yksiselitteisi\u00e4. Lis\u00e4ksi tuotamme uutta ja kansainv\u00e4lisestikin v\u00e4h\u00e4n tutkittua tietoa siit\u00e4, mik\u00e4 on hoidon jatkuvuuden merkitys hoitosuositusten mukaisen l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen toteutumisessa. Hankkeessa teemme yhteisty\u00f6t\u00e4 Duodecimin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4riliiton sek\u00e4 It\u00e4-Suomen yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteen laitoksen kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksik\u00f6n kanssa.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t: GuideGap-hanke on monimenetelm\u00e4llinen eli k\u00e4yt\u00e4mme sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 ett\u00e4 laadullisia tutkimusmenetelmi\u00e4. Hoitosuositusten mukaisen l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen yleisyytt\u00e4 tutkimme koko suomalaisen v\u00e4est\u00f6n kattavalla rekisteriaineistolla, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6n demografiset, sosioekonomiset, ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sek\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja \u2013toimitukset sek\u00e4 sairausvakuutuksesta korvatut ostot) kuvaavat tiedot vuosilta 2000\u20132021. Aineisto on hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4mme SustAgeable-hankkeen kanssa teht\u00e4v\u00e4n tutkimusyhteisty\u00f6n kautta. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 toteutamme verkkokyselyn Suomessa asuville l\u00e4\u00e4k\u00e4reille yhteisty\u00f6ss\u00e4 Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4riliiton kanssa. Kyselyn tavoitteena on tunnistaa t\u00e4rkeimm\u00e4t hoitosuositusten noudattamista edist\u00e4v\u00e4t ja est\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miseen liittyen. Ymm\u00e4rryst\u00e4 hoitosuosituksista poikkeavan l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen juurisyist\u00e4 syvenn\u00e4mme haastattelemalla perusterveydenhuollossa toimivia l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 vuonna 2026.<\/p>\n<p>Alustavat tulokset: K\u00e4yp\u00e4 hoito- ja V\u00e4lt\u00e4 viisaasti -suosituksista tarkasteluun valitsimme muun muassa syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien, k\u00e4yt\u00f6s-, mieliala- ja unih\u00e4iri\u00f6iden ja infektioiden l\u00e4\u00e4kehoitoa koskevia suosituksia, joiden rekisteripohjainen analyysi todettiin mahdolliseksi. Tarkasteltavat K\u00e4yp\u00e4 hoito \u2013suositukset ovat krooninen sepelvaltimotautikohtaus, syd\u00e4men vajaatoiminta ja tyypin 2 diabetes. Tarkasteltavia V\u00e4lt\u00e4 viisaasti \u2013suosituksia ovat muun muassa kalsiumkanavan salpaajien k\u00e4ytt\u00f6 syd\u00e4men systolisessa vajaatoiminnassa, glitatsonien k\u00e4ytt\u00f6 diabeteksen hoitoon syd\u00e4men vajaatoimintapotilailla, ketiapiinimonoterapia masennustilan hoidossa ja antibiootit keuhkoputkitulehduksen hoidossa aikuisilla.<\/p>\n<p>Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 tulemme esittelem\u00e4\u00e4n rekisteritutkimuksen tuloksia siit\u00e4, mik\u00e4 on hoitosuositusten mukaisen l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen yleisyys vuosien 2017 ja 2021 v\u00e4lisen\u00e4 aikana.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: L\u00e4\u00e4kehoidon toteutuminen turvallisesti ja vaikuttavasti hoitosuosituksiin pohjautuen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6n hyvinvoinnin kannalta. Hankkeessa tuotamme uutta ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa siit\u00e4, miten l\u00e4\u00e4kehoitoa toteutetaan suhteessa hoitosuosituksiin, ja mitk\u00e4 ovat hoitosuositusten mukaiseen l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miseen yhteydess\u00e4 olevia tekij\u00f6it\u00e4, ottaen huomioon my\u00f6s hoidon jatkuvuuden tarkastelun. Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoitojen j\u00e4rkev\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4misess\u00e4, kuten kansallisten hoitosuositusten implementoinnissa, kansallisen ja alueellisen l\u00e4\u00e4kehoidon ohjauksen kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 vaikuttavien ja v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen seurannassa.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-9033\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-9033\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tErikoisairaanhoidon sopeutumisvalmennus toimintakyvyn ja el\u00e4m\u00e4nlaadun edist\u00e4j\u00e4n\u00e4\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-9033\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-9033\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Ulla J\u00e4ms\u00e4 1, 2, Heidi Siira 3 &amp; <\/strong><strong>Anne Saari 1, 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde<br \/>\n2 Oulun yliopistollinen sairaala\/L\u00e4\u00e4kinn\u00e4llinen kuntoutus<br \/>\n3 Oulun yliopisto\/L\u00e4\u00e4ketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikk\u00f6\/GeroNursing Centre<\/p>\n<p>Ensitieto- ja sopeutumisvalmennus on ryhm\u00e4muotoista kuntoutusta pitk\u00e4aikaissairaille tai vammautuneille henkil\u00f6ille ja heid\u00e4n l\u00e4heisilleen. Se tarjoaa tietoa, ohjausta ja vertaistukea sairauden tai vammautumisen aiheuttamassa muuttuneessa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa. Sopeutumisvalmennuksella on siten keskeinen rooli kuntoutumisprosessissa.<\/p>\n<p>Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t ensitietop\u00e4iv\u00e4t ja sopeutumisvalmennuskurssit toteutetaan OYS:n tiloissa tai kilpailutetuissa ostopalvelupaikoissa. Vuosittain j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n yhteens\u00e4 noin 45 ensitietotilaisuutta ja 15 sopeutumisvalmennuskurssia, joihin osallistuu vuosittain noin 500 potilasta l\u00e4heisineen. L\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisen kuntoutuksen osaamiskeskus koordinoi OYS:ssa sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa ja l\u00e4\u00e4ketieteelliset erikoisalat vastaavat niiden sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Erikoissairaanhoidon j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 sopeutumisvalmennuksen merkityst\u00e4 ja vaikuttavuutta on tutkittu v\u00e4h\u00e4n kansallisesti, ja kansainv\u00e4lisestikin aiheeseen liittyv\u00e4 tutkimus on niukkaa. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena ovat kolmen vuorokauden mittaiset niin sanotut internaattikurssit.<\/p>\n<p>Tutkimushankkeen avulla kartoitetaan OYS:n j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n sopeutumisvalmennuksen nykytilanne ja tuotetaan tietoa toiminnan kehitt\u00e4miseksi. Tarkoituksena on kuvailla erikoissairaanhoidon j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4 sopeutumisvalmennustoimintaa sek\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 sen merkityst\u00e4 potilaan toimintakyvyn ja el\u00e4m\u00e4nlaadun edist\u00e4misess\u00e4 ja potilaan l\u00e4heisten tukemisessa. Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n potilaiden toimintakyvyss\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nlaadussa tapahtuneita muutoksia ja niihin yhteydess\u00e4 olevia tekij\u00f6it\u00e4. Tutkimus tuottaa uutta tietoa, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mm. erikoissairaanhoidon sopeutumisvalmennustoiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4, sopeutumisvalmennusta koskevan vaikuttavuustutkimuksen pohjana sek\u00e4 sopeutumisvalmennuskursseja j\u00e4rjest\u00e4vien asiantuntijoiden ammatillisen osaamisen kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimuskysymykset: Miten sopeutumisvalmennuskurssi muuttaa potilaiden toimintakyky\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nlaatua? Millainen merkitys sopeutumisvalmennuskurssilla on potilaan toimintakyvyn ja el\u00e4m\u00e4nlaadun edist\u00e4misess\u00e4 ja h\u00e4nen l\u00e4heistens\u00e4 tukemisessa?<\/p>\n<p>Tutkimus toteutetaan vuosina 2020\u20132024 monimenetelm\u00e4isen\u00e4 seurantatutkimuksena. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksen\u00e4 on WHO:n kansainv\u00e4linen ICF-toimintakykyluokitus (International Classification of Functioning, Disability and Health). Tutkimus toteutetaan sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisin ett\u00e4 laadullisin menetelmin. M\u00e4\u00e4r\u00e4llinen tutkimusaineisto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n sopeutumisvalmennuskursseille osallistuvilta potilailta ja heid\u00e4n l\u00e4heisilt\u00e4\u00e4n WHODAS 2.0 toimintakykymittarilla ja potilailta WHOQOF-BREF-el\u00e4m\u00e4nlaatumittarilla sopeutumisvalmennuksen alussa sek\u00e4 puoli vuotta (6 kk) ja vuosi (12 kk) sen j\u00e4lkeen. Molemmat mittarit pohjautuvat ICF-viitekehykseen ja ovat Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6n (WHO) laatimia itsearviointimittareita. Laadullinen aineisto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n haastattelemalla potilaita, potilaiden l\u00e4heisi\u00e4 sek\u00e4 sopeutumisvalmennuskurssien moniammatillisia ty\u00f6ryhmi\u00e4. Lis\u00e4ksi ker\u00e4t\u00e4\u00e4n potilaiden taustatietoja. Sopeutumisvalmennuskurssitoimintaa kuvataan kurssien toteuman ja sis\u00e4ll\u00f6n mukaan. Tutkimuksen aineisto analysoidaan soveltuvin tilastollisin ja laadullisin menetelmin.<\/p>\n<p>Tutkimustulokset julkaistaan tieteellisin\u00e4 vertaisarvioituina artikkeleina kansallisissa ja kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tieteellisiss\u00e4 lehdiss\u00e4. Tutkimusaineistosta on julkaisu kansainv\u00e4linen tieteellinen vertaisarvioitu artikkeli koskien sopeutumisvalmennuskursseja j\u00e4rjest\u00e4vien moniammatillisten tiimien n\u00e4kemyksi\u00e4 kurssien toteutuksesta sek\u00e4 yksi kansainv\u00e4linen konferenssijulkaisu koskien kuntoutujien kokemuksia sopeutumisvalmennuskurssista puoli vuotta kurssin toteutumisen j\u00e4lkeen. Tutkimusaineisto on analysoitu kuntoutujien toimintakyvyn ja siihen yhteydess\u00e4 olevien taustatekij\u00f6iden osalta sopeutumisvalmennuksen alussa, sek\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaadussa vuoden seuranta-aikana tapahtuvien muutosten osalta. Tuloksia esitet\u00e4\u00e4n tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 syksyll\u00e4 2024.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-1858\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-1858\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSosiaality\u00f6n laatu ja vaikuttavuus Sis\u00e4-Suomessa -RRP3-tutkimushanke (SULAVA), 2024\u20132025\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-1858\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-1858\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Anne Puuronen, Sanni Lindroos, Katrina Nyman, Tuula Tuominen, &amp; Anna Pekkarinen<\/strong><\/p>\n<p>Pikassos Oy<\/p>\n<p>SULAVA-hankkeessa tutkitaan m\u00e4\u00e4r\u00e4llisen ja laadullisen tutkimuksen keinoin laatua ja vaikuttavuutta sosiaalihuollon peruspalveluissa (aikuissosiaality\u00f6, lapsiperheiden sosiaality\u00f6, gerontologinen sosiaality\u00f6). Hankkeen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimusosion kohteena on tutkivan ammattik\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mallintaminen osana sosiaality\u00f6n asiakasty\u00f6t\u00e4. Hankkeen toteuttavat osaamiskeskukset Pikassos ja SONet BOTNIA Sis\u00e4-Suomen alueella yhdess\u00e4 Pirkanmaan, Kanta-H\u00e4meen ja Etel\u00e4-Pohjanmaan hyvinvointialueiden sek\u00e4 alueiden sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden, sosiaaliohjaajien ja asiakkaiden kanssa.<\/p>\n<p>Tarkoitus ja tavoitteet<\/p>\n<p>a) tuottaa tutkimustietoa sosiaality\u00f6n laatua ja vaikuttavuutta tuottavista ja jarruttavista tekij\u00f6ist\u00e4, joilla on vaikutusta (aikuis-, lapsiperheiden ja gerontologisen sosiaality\u00f6n) asiakkaan saamaan palveluun ja hyvinvointiin<br \/>\nb) tukea sosiaalihuollon toimijoita arvioimaan toiminnan laatua ja vaikuttavuutta, suunnittelemaan laatu- ja vaikuttavuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 sosiaalihuollossa ja k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4 osana tietojohtamista<br \/>\nc) mallintaa ammatillista ty\u00f6tapaa, jossa sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t voivat yhdist\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6n, kehitt\u00e4misty\u00f6n ja tutkimusl\u00e4ht\u00f6isyyden<br \/>\nd) edist\u00e4\u00e4 sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimusta sosiaalialan ty\u00f6yhteis\u00f6jen ja alueen oppilaitosten tutkimus- ja opetustoiminnan v\u00e4lill\u00e4 Sis\u00e4-Suomen YTA-alueella.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t ja aineistot<\/p>\n<p>M\u00e4\u00e4r\u00e4llinen<br \/>\n* Kysely vain ty\u00f6ntekij\u00f6ille, (n= yli 400)<br \/>\n* Kaksivaiheinen kysely asiakas-ty\u00f6tekij\u00e4parille, (n= yli 200)<br \/>\n* Koe-vertailuasetelma ja el\u00e4m\u00e4ntilannemittari, (n= yli 100<\/p>\n<p>Laadullinen<br \/>\n* Asiakas-ty\u00f6ntekij\u00e4tilanteen osallistuva havainnointi (n=40)<br \/>\n* Yksil\u00f6haastattelu asiakkaille, (n=30-40)<br \/>\n* Ryhm\u00e4haastattelu ty\u00f6ntekij\u00f6ille, (n=50)<br \/>\n* Yksil\u00f6haastattelu ty\u00f6ntekij\u00f6ille, (n=30)<br \/>\n* Valmis aineisto<\/p>\n<p>Sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimus<br \/>\n* Tutkijasosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden tutkimuspainotteiset uramalli-mallinnokset (x 3)<br \/>\n* Uratoimintamallin kehitt\u00e4misyhteisty\u00f6 alueen TKIO-rakenteissa<\/p>\n<p>SULAVA-hanke on kiinnostunut kysymyksest\u00e4, kuinka KAIMeR-teoriassa (Blom &amp; Moren 2010) esitetyt sosiaality\u00f6n kokonaisuutta m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t tekij\u00e4t ovat yhteydess\u00e4 sosiaalihuollon peruspalveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen. Miten sosiaality\u00f6n rakenteiden ja systeemisen tason muutokset n\u00e4kyv\u00e4t sosiaality\u00f6n asiakasty\u00f6ss\u00e4 sen laadukkuutta ja vaikuttuvuutta tuottavina tai heikent\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4?<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-4595\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-4595\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tVaikuttavuusperusteisuus lasten ja nuorten palveluissa, case lapset ja nuoret SIB\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-4595\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-4595\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Riikka Westman 1, Riitta Alatalo 2, Jani Kempas 3, Miia Lahtela 4, Miika Niemel\u00e4 5 &amp; Vesa Sarmia 6<\/strong><\/p>\n<p>Lastensuojelun Keskusliitto (toim.)<br \/>\nNuorten Yst\u00e4v\u00e4t<br \/>\nS-Pankki<br \/>\nSOS-Lapsikyl\u00e4<br \/>\nIcehearts<br \/>\nDiakonissalaitos \/ Vamos<\/p>\n<p>Mit\u00e4 enemm\u00e4n lapselle kertyy riskitekij\u00f6it\u00e4 tai haitallisia kokemuksia, sit\u00e4 suurempi todenn\u00e4k\u00f6isyys on j\u00e4\u00e4d\u00e4 yhteiskunnassa marginaaliin aikuisena. Yhden nuoren syrj\u00e4ytyminen voi maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2007). Suuria kustannuksia kertyy my\u00f6s lastensuojelusta. Lastensuojeluasiakkaiden ja kiireellisten sijoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vuonna 2023 (THL 2024). Lastensuojelun kustannukset olivat vuonna 2021 yhteens\u00e4 1,2 miljardia euroa, josta sijaishuollon osuus oli noin 73 % (STM 2023). Lapset, nuoret ja perheet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tuen piiriin edelleenkin liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n, jolloin my\u00f6s kustannukset usein kasvavat.<\/p>\n<p>Yleens\u00e4 palveluita hankitaan suoristusperusteisesti. Vaikuttavuusperusteisen hankinnan ideana on ostaa vaikuttavuutta, ei suoritteita. T\u00e4ll\u00f6in vaikuttavuuden m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t mittarit sovitaan ennakkoon tilaajan ja tuottajan kanssa, mutta ei sit\u00e4, miten vaikuttavuuteen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Lapset ja nuoret SIB (social impact bond) perustuu yll\u00e4 mainittuun vaikuttavuusperusteiseen hankintaan. Ohjelmaan ohjataan asiakkaita riskitekij\u00f6iden ja kriteerien perusteella, jotka perustuvat yhteiskunnallisen hy\u00f6dyn analyysiin. Ohjelman lapsia, nuoria ja perheit\u00e4 tuetaan rahaston rahoittamien interventioiden avulla (vaikuttavuusinvestoiminen) sen aikaa kuin on tarve, enint\u00e4\u00e4n vuoteen 2031 saakka. Jos vaikuttavuutta syntyy, kunta tai hyvinvointialue maksaa rahastolle tulospalkkiota saavutetusta vaikuttavuudesta.<\/p>\n<p>Lapset ja nuoret SIB -ohjelma toimii seitsem\u00e4ll\u00e4 eri alueella: Helsinki, H\u00e4meenlinna, Jyv\u00e4skyl\u00e4, Karkkila ja Vihti, Lohja, Tampere sek\u00e4 Vantaa. Interventioiden toteuttamisessa p\u00e4\u00e4yhteisty\u00f6kumppaneita ovat Diakonissalaitos\/Vamos, Icehearts, Nuorten Yst\u00e4v\u00e4t ja SOS-Lapsikyl\u00e4. Lastensuojelun Keskusliitto toimii interventiokokonaisuuden koordinoijana ja rahastoa hallinnoi S-Pankki. THL tekee pitkitt\u00e4istutkimusta ehk\u00e4isev\u00e4n toiminnan kustannusvaikuttavuudesta ja -hy\u00f6dyst\u00e4.<\/p>\n<p>Ohjelman jokaisella kohderyhm\u00e4ll\u00e4 on erilaiset vaikuttavuusmittarit (kuvio 1*). Mittareina ovat esimerkiksi lastensuojelukustannukset, tai nuoren valmistuminen ja p\u00e4\u00e4seminen kiinni ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Valitut kohderyhm\u00e4t ja mittarit perustuvat yhteiskunnalliseen hy\u00f6dyn mallinnukseen.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4iset asiakkaat tulivat Lapset ja nuoret SIBiin vuonna 2018. Ohjelmaan on kev\u00e4\u00e4seen 2024 menness\u00e4 ohjattu yhteens\u00e4 noin 600 lasta ja nuorta. Jokaista lasta ja nuorta tuetaan mahdollisimman vaikuttavasti. T\u00e4rkeimmiksi tekij\u00f6iksi Lapset ja nuoret SIBin interventiokokonaisuudessa on n\u00e4hty alusta l\u00e4htien kokonaisvaltainen tuki &#8211; suhdeperustainen ty\u00f6 ja kohtaava vuorovaikutus, palveluiden oikea-aikaisuus sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyys ja vertaistuki.<\/p>\n<p>Vaikuttavuuteen pyrit\u00e4\u00e4n asiakasty\u00f6ss\u00e4 hyvinvointivaikutusten kautta. Hyvinvointivaikutuksia mitataan Lapset ja nuoret SIB -kokonaisuudessa palveluntuottajien mittarien avulla. Diakonissalaitoksella ja SOS-Lapsikyl\u00e4ll\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Tulost\u00e4hti (Helsinki, Vantaa, Lohja, Karkkila ja Vihti, Tampere, Jyv\u00e4skyl\u00e4 nuoret). Nuorten Yst\u00e4v\u00e4t ker\u00e4\u00e4 tietoa 3X10D -mittarin avulla (Jyv\u00e4skyl\u00e4 lapset) ja Iceheartsilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 omia erilaisia mittareita, mm. J\u00e4\u00e4syd\u00e4n ja vanhempien kysely (H\u00e4meenlinna).<\/p>\n<p>Hyvinvointivaikutusten mittaamisesta saatuja tuloksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n asiakasty\u00f6ss\u00e4 osana tiedolla johtamista. Datan ja havaintojen perusteella sovitaan interventiokokonaisuuden muutoksista, mik\u00e4li siihen on tarvetta vaikuttavuuden saavuttamiseksi.<\/p>\n<p>Alkuvuoteen 2024 menness\u00e4 rahasto oli rahoittanut hankkeita yhteens\u00e4 yli 7,5 miljoonalla eurolla. Vaikuttavuuden seuraaminen perustuu yhteiskunnallisen mallinnuksen perusteella laskettuihin s\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. Varmennettuja s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 alkuvuoteen 2024 menness\u00e4 rahasto oli saavuttanut yli 7 miljoonalla eurolla. Sopimuksissa on m\u00e4\u00e4ritelty enimm\u00e4ism\u00e4\u00e4r\u00e4, jonka tilaaja maksaa saavutetuista s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4. Sijoittajat voivat saada kustakin tilaajan kanssa solmitusta SIB-sopimuksesta enint\u00e4\u00e4n 8 prosentin vuosituoton. Palkkiokaton takia rahasto on laskuttanut tilaajia edell\u00e4 mainitusta 7 miljoonan euron vaikuttavuudesta eli s\u00e4\u00e4styneist\u00e4 kuluista t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 noin 5 miljoonaa euroa.<\/p>\n<p>* Kuvio 1. Lapset ja nuoret SIB -ohjelman kohderyhm\u00e4t ja vaikuttavuusmittarit<\/p>\n<p>L\u00c4HTEET<br \/>\nSosiaali- ja terveysministeri\u00f6 STM (2023) Lastensuojelun kokonaisuudistuksen valmistelu. Visiovaiheen raportti. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita<br \/>\n2023:27.<br \/>\n<a href=\"https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/164950\/STM_2023_r_27.pdf?sequence=1\">https:\/\/julkaisut.valtioneuvosto.fi\/bitstream\/handle\/10024\/164950\/STM_2023_r_27.pdf?sequence=1<\/a><\/p>\n<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (2024) Lastensuojelu 2023. Tilastoraportti 19\/2024.<br \/>\n<a href=\"https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/148992\/Lastensuojelu_2023.pdf?seque\">https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/148992\/Lastensuojelu_2023.pdf?seque<\/a><br \/>\nnce=1&amp;isAllowed=y<\/p>\n<p>Valtiontalouden tarkastusvirasto (2007) Nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 146\/2007.<br \/>\n<a href=\"https:\/\/www.vtv.fi\/app\/uploads\/2018\/07\/03142740\/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy-146-2007.pdf\">https:\/\/www.vtv.fi\/app\/uploads\/2018\/07\/03142740\/nuorten-syrjaytymisen-ehkaisy-146-2007.pdf<\/a><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Posterit<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-10652","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.1.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Abstraktikirja 2024 - Vaikuttavuuden talo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Abstraktikirja 2024 - Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Posterit\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2024-10-02T09:16:11+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"1 minuutti\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/\",\"name\":\"Abstraktikirja 2024 - Vaikuttavuuden talo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website\"},\"datePublished\":\"2024-08-27T12:48:27+00:00\",\"dateModified\":\"2024-10-02T09:16:11+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Abstraktikirja 2024\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/\",\"name\":\"Vaikuttavuuden talo\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Abstraktikirja 2024 - Vaikuttavuuden talo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Abstraktikirja 2024 - Vaikuttavuuden talo","og_description":"Posterit","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/","og_site_name":"Vaikuttavuuden talo","article_modified_time":"2024-10-02T09:16:11+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"1 minuutti"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/","name":"Abstraktikirja 2024 - Vaikuttavuuden talo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website"},"datePublished":"2024-08-27T12:48:27+00:00","dateModified":"2024-10-02T09:16:11+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2024\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Abstraktikirja 2024"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/","name":"Vaikuttavuuden talo","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10652","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=10652"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10652\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":11033,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/10652\/revisions\/11033"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=10652"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}