{"id":11869,"date":"2025-08-26T14:25:48","date_gmt":"2025-08-26T12:25:48","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?page_id=11869"},"modified":"2025-10-07T07:40:04","modified_gmt":"2025-10-07T05:40:04","slug":"abstraktikirja-2025","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2025\/","title":{"rendered":"Abstraktikirja 2025"},"content":{"rendered":"\t<div id=\"sessio1\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-7847\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-7847\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 1: Hoidon ja terveyspalveluiden vaikuttavuus \u2013 osa 1\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-7847\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-7847\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: <span class=\"TextRun SCXW110927580 BCX8\" lang=\"FI-FI\" xml:lang=\"FI-FI\" data-contrast=\"auto\"><span class=\"NormalTextRun SCXW110927580 BCX8\">Emma Aarnio, UEF<\/span><\/span><\/strong><\/p>\n<h4>1.1 Digitaalisten terveyspalveluiden vaikutus kroonisissa sairauksissa: sateenvarjokatsaus | Impact of digital health services on outcomes in non-communicable diseases: an evidence synthesis from 17 meta-analyses<\/h4>\n<p><strong>Elina Laukka 1, 2, Miia Jansson 3, Petra Suonnansalo 3, Reetta Ojanper\u00e4 3, Henna H\u00e4rk\u00f6nen 3, Paulus Torkki 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Oulun ammattikorkeakoulu<br \/>\n2 Helsingin yliopisto<br \/>\n3 Oulun yliopisto<\/p>\n<p>Background: Digital health services are constantly being developed, deployed, tested, and optimized to address diverse health and system requirements. With the increasing prevalence of non-communicable diseases, these services are being more deeply integrated into healthcare processes. Nevertheless, the effectiveness of digital health services varies over time and across different contexts, underscoring the importance of assessing their impact within specific settings.<\/p>\n<p>Aim: We conducted an umbrella review of meta-analyses of randomized controlled trials to synthesize the impact of digital health services on non-communicable diseases. We also assessed the strength of evidence using a framework suggested by Fusar-Poli &amp; Radua (2018).<\/p>\n<p>Methods: A search was conducted in the Cochrane, Ovid Medline, Scopus, and Web of Science databases. Only peer-reviewed meta-analyses synthesizing randomized controlled trials were included if they addressed both interactive digital health services and non-communicable diseases.<\/p>\n<p>Results: A total of 17 systematic reviews with meta-analyses were included, covering more than 10 non-communicable diseases. We found no significant difference between digital health services and usual care in terms of patient and clinical outcomes. The effect sizes were generally small, but digital health services appeared to be positively associated with improved indirect outcomes and higher patient satisfaction. Only a small portion of the included meta-analyses provided convincing or highly suggestive evidence.<\/p>\n<p>Conclusions: Digital health services have shown effectiveness on par with usual care in both clinical and patient outcomes, while also potentially offering greater efficiency in indirect outcomes. This underscores the need for cost-effectiveness studies to identify services that deliver comparable results at reduced costs. Additionally, there is an urgent need for more high-quality research, as the current evidence on digital health services involving patient-professional interaction remains inconclusive.<\/p>\n<p>References<br \/>\nFusar-Poli, P. and Radua, J. (2018) \u2018Ten simple rules for conducting umbrella reviews\u2019, Evid Based Mental Health, 21(3), pp. 95\u2013100.<\/p>\n<h4>1.2 Impact of mental disorders on achievement of treatment target, mortality, and complications among patients with type 2 diabetes: an 8-year follow-up study<\/h4>\n<p><strong>Nazma Akter Nazu 1, Marja-Leena Lamidi 1, 2, Katja Wikstr\u00f6m 1, 2, 3, Tiina Laatikainen 1, 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Institute of Public Health and Clinical Nutrition, University of Eastern Finland. Kuopio, Finland.<br \/>\n2 Wellbeing services county of North Karelia (Siun sote), Joensuu, Finland.<br \/>\n3 Department of Public Health, Finnish Institute for Health and Welfare, Helsinki, Finland.<\/p>\n<p>Background: Understanding the impact of mental disorders (MD) on diabetes management is crucial for improving patient outcomes. This study assessed whether pre-existing MD or the onset of MD during follow-up among individuals with type 2 diabetes (T2D) are associated with differences in achieving treatment targets, mortality, and the incidence of complications.<\/p>\n<p>Methods: Data were collected from regional electronic patient records for individuals diagnosed with T2D between 2013-2016 and living in North Karelia at the end of 2024 (N=3826). Patients were categorized into 3 groups: 1) Only T2D (n=3,074), 2) MD diagnosed after T2D (n=421), and 3) MD diagnosed before T2D (n=331). Achievement of HbA1c (&lt;53 mmol\/mol) and LDL (&lt;2.6 mmol\/l) targets, as well as mortality and the incidence of complications were analysed. Logistic regression, adjusted for age and sex, was used to assess the differences between groups.<\/p>\n<p>Results: Eight years after T2D diagnosis, patients with pre-existing MD had the highest rates of HbA1c monitoring (73.3%) and achievement of HbA1c target (72.9%). This group were the youngest and had the highest percentage of women. Also, they had the highest 8-year mortality rate (OR=1.78 vs only T2D group, p=0.005 for difference between groups), especially among men (OR=2.31, p=0.003). Patients who developed MD during follow-up had lower percentage of achievement of HbA1c target (62.4%), and higher odds of diabetes related complications, such as CVD (OR=1.56), cerebrovascular disease (OR=1.99) and neuropathy (OR=2.15).<\/p>\n<p>Conclusions: MD, whether present before or developing after a T2D diagnosis, affect the long-term outcomes of the disease. Pre-existing MD was associated with higher achievement of glycaemic target, but also increased mortality, especially among men. MD diagnosed after T2D increased risk of diabetes-related complications and poor achievement of glycaemic control. These findings emphasize the importance of early diagnosis and proactive, integrated management of MD to improve the long-term outcomes of T2D.<\/p>\n<p>Key words: Mental disorder, type 2 diabetes, HbA1c, LDL.<\/p>\n<h4>1.3 Jalkautuvat psykiatriset sairaanhoitajat nuorten mielenterveyden tukena | Outreach Psychiatric Nurses Supporting Adolescents\u2019 Mental Health in Schools<\/h4>\n<p><strong>Anne Surakka, Elisa Rissanen, Johanna Lammintakanen<\/strong><\/p>\n<p>University of Eastern Finland<\/p>\n<p>Background: Adolescent mental health is a growing societal concern. Despite evidence supporting low-threshold, school-based interventions, systemic barriers impede their integration into educational settings. This underscores the need for research into the capacity of student welfare services and the implementation of psychosocial support for adolescents, to enhance effectiveness of services.<\/p>\n<p>Research Questions: We examined 1) what are the contents of support as usual of adolescents\u2019 mental health provided in Finnish student welfare services and how they are aligned with adolescents\u2019 mental health needs and 2) what is the role of outreach psychiatric nurses in student welfare services? Moreover, we examined 3) how the intervention effects adolescents\u2019 outcomes and 4) what are its costs?<\/p>\n<p>Data and Methods: We evaluated schools with and without outreach psychiatric nurses. First, we used semi-structured interviews of student welfare service professionals and teachers (n=12) in schools with support as usual to research student welfare services\u2019 ability to address adolescents\u2019 mental health needs. Second, we used semi-structured interviews of psychiatric nurses, student welfare professionals, and teachers (n=17) in schools with outreach psychiatric nurses to explore their experiences with the intervention. Third, we used structured interviews with psychiatric nurses (n=6) to obtain data on adolescents (n=71, aged 12\u201316) who received the intervention in 2024. The outcomes included intervention\u2019s effects on mental health symptoms, prior health and social care service utilisation, and post-intervention service needs. Fourth, we collected service cost data from the wellbeing services county\u2019s perspective.<\/p>\n<p>Results and conclusions: Preliminary findings suggest that integrating outreach psychiatric nurses into schools may strengthen adolescent mental health support. Professionals report positive perceptions of the intervention particularly from the perspectives of service accessibility and regional equity, however, need to further strengthen community-based student welfare services is also identified. Outcome and cost data related to the intervention will be presented at the conference.<\/p>\n<h4>1.4 Alustavia tuloksia digitaalisesta mielen hyvinvoinnin edist\u00e4misest\u00e4 Pohjois-Savossa \u2013 arkivaikuttavuus, toimivat ratkaisut ja kehityskohdat<\/h4>\n<p><strong>Hanna Rekola, 1, 2, Tiina Ahonen, 1, Anna-Sofia Holappa, 2, Kati Kinnunen, 2, Tomi M\u00e4ki-Opas, 1, 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Yhteiskuntatieteiden laitos, It\u00e4-Suomen yliopisto, Kuopio<br \/>\n2 Pohjois-Savon hyvinvointialue, Kuopio<\/p>\n<p>Tausta: Digitaalinen mielen hyvinvoinnin edist\u00e4minen voi auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n ratkaisumalleja mielenterveyden yhteiskunnalliseen kriisiin ja sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormitukseen. Digitaaliset interventiot voivat tarjota tehokkaita ja skaalautuvia ratkaisuja hyvinvoinnin edist\u00e4miseen sek\u00e4 joustavan tavan hyvinvoinnin seurantaan ja varhaiseen puuttumiseen ongelmien ilmetess\u00e4. Digitaaliset interventiot eiv\u00e4t kuitenkaan tutkimusten mukaan vaikuta tuottavan samanlaisia tuloksia kaikille. Tarvitsemme edelleen lis\u00e4\u00e4 tutkimustietoa siit\u00e4, miten k\u00e4ytt\u00e4jien tausta vaikuttaa digitaalisten sovellusten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tutkimuksemme tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 ja tutkia digitaalisia seulontaty\u00f6kaluja sek\u00e4 hyvinvointi-interventiota, joiden pyrkimyksen\u00e4 on tukea terveellisi\u00e4 elintapoja ja mielen hyvinvointia Pohjois-Savossa.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t: Tutkimme porrastetussa jonomallissa (stepped wedge RCT) BitHabit-hyvinvointisovelluksen vaikuttavuutta noin 1600 pohjoissavolaisen otoksessa. Kaikki tutkittavat saavat BitHabit-hyvinvointisovelluksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 porrastetusti siten, ett\u00e4 jonotuslistalla olevia henkil\u00f6it\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkimuksessa verrokkiryhm\u00e4n\u00e4. Aineistomme koostuu digitaalisesti toteutetusta hyvinvointikyselyst\u00e4 ja BitHabit-sovelluksen k\u00e4ytt\u00f6datasta. Olemme aloittaneet l\u00e4ht\u00f6tilannekyselyn analyysit ja alustavissa analyyseiss\u00e4mme tarkastelemme tutkittavien taustatekij\u00f6iden ja hyvinvoinnin yhteytt\u00e4 hyvinvointisovellusten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ennen l\u00e4ht\u00f6tilannemittausta sek\u00e4 sitoutumista interventioon tutkimuksen alussa. Syksyll\u00e4 2025 olemme my\u00f6s valmiita esittelem\u00e4\u00e4n alustavia tuloksia vaikuttavuusanalyyseista 12 kuukauden seurannassa.<\/p>\n<p>Tuloksia: L\u00e4ht\u00f6tilannekyselyn tulokset osoittavat, ett\u00e4 digitaalisten hyvinvointisovellusten aiemmalla k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 ei ollut yhteytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4n tyytyv\u00e4isyyteen (p=0,35) tai mielen hyvinvointiin (SWEMWBS) (p=0,41). Ik\u00e4\u00e4ntyneet aikuiset (51 % vs. 24 % nuoremmat aikuiset, p&lt;0,001), miehet (47 % vs. 34 % naiset, p&lt;0,001) ja ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t henkil\u00f6t (43 % vs. 37 % ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t, p=0,03) eiv\u00e4t todenn\u00e4k\u00f6isemmin olleet koskaan k\u00e4ytt\u00e4neet hyvinvointisovelluksia. BitHabit-sovelluksen k\u00e4ytt\u00f6aktiivisuus tutkimuksen alussa ei ollut yhteydess\u00e4 taustatekij\u00f6ihin tai hyvinvointimittareihin. Nuoremmat osallistujat ja miehet vaikuttivat kuitenkin raportoivan sovelluksessa tehneens\u00e4 enemm\u00e4n mielenterveyteen liittyvi\u00e4 pieni\u00e4 tekoja, kun taas vanhemmat osallistujat raportoivat enemm\u00e4n fyysiseen aktiivisuuteen liittyvi\u00e4 pieni\u00e4 tekoja.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Naiset, nuoremmat osallistuja ja ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t olivat todenn\u00e4k\u00f6isemmin k\u00e4ytt\u00e4neet aiemmin hyvinvointia edist\u00e4vi\u00e4 digitaalisia sovelluksia, mutta interventioomme sitoutuminen tutkimuksen alkuvaiheessa ei vaikuttanut noudattavan t\u00e4t\u00e4 trendi\u00e4. Alustavat erot sovelluksen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 viittaavat siihen, ett\u00e4 r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6it\u00e4v\u00e4t ja yksil\u00f6l\u00e4ht\u00f6iset strategiat voivat parantaa digitaalisten interventioiden vaikuttavuutta. Tutkimuksemme syvent\u00e4\u00e4 tieteellist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 digitaalisen seulonnan sek\u00e4 mielen hyvinvoinnin edist\u00e4misen toteutettavuudesta ja vaikuttavuudesta sek\u00e4 skaalattavuudesta.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"sessio2\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-7591\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-7591\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 2: Implementointitutkimus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-7591\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-7591\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: <span class=\"NormalTextRun SCXW134885480 BCX8\">Mervi <\/span><span class=\"NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW134885480 BCX8\">Rantsi<\/span><span class=\"NormalTextRun SCXW134885480 BCX8\">, UEF<\/span><\/strong><\/p>\n<h4>2.1 Terveysmetsien k\u00e4ytt\u00f6 sosiaali- ja terveyspalveluissa \u2013 kyselytutkimus Kainuun ja P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialueiden ty\u00f6ntekij\u00f6ille<\/h4>\n<p><strong>Maija Lipponen 1, 2, Elina Vehmasto 1, Jarmo Mikkola 1, Tomi M\u00e4ki-Opas 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Luonnonvarakeskus<br \/>\n2 It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n<p>Sairaaloiden yhteyteen muutamilla paikkakunnilla perustetut terveysmets\u00e4t ovat ensimm\u00e4isi\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon luontoperustaisia ratkaisuja Suomessa, mutta niiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ei ole tutkimustietoa. Tutkimuksen tavoite oli kartoittaa terveysmetsien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 asiakas- ja potilasty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 sen esteit\u00e4 kahdella hyvinvointialueella. Kyselyaineisto (n=205) ker\u00e4ttiin Kainuun ja P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialueiden ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 kes\u00e4ll\u00e4 2024 ja kysely sis\u00e4lsi kysymyksi\u00e4 terveysmets\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6tavoista ja k\u00e4yt\u00f6n esteist\u00e4 asiakas- tai potilasty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 taustakysymyksi\u00e4. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 tuloksia aineistosta laskettiin logistisella regressiolla, Friedman-testill\u00e4 ja Wilcoxonin j\u00e4rjestys-merkkitestill\u00e4. Laadullisen aineiston analyysiss\u00e4 hy\u00f6dynnettiin induktiivista sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi\u00e4.<\/p>\n<p>Vastanneista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4 l\u00e4hes puolet hy\u00f6dynsi terveysmets\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Yleisin tapa oli ohjata asiakasta k\u00e4ym\u00e4\u00e4n terveysmets\u00e4ss\u00e4 omatoimisesti. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit, terapeutit ja k\u00e4til\u00f6t sek\u00e4 ohjaajat ja sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t hy\u00f6dynsiv\u00e4t terveysmets\u00e4\u00e4 asiakask\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 useammin kuin hoitajat ja asiantuntijat. Terveysmets\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 olivat yhteisesti sovitut toimintatavat, riitt\u00e4v\u00e4 tiedottaminen ty\u00f6yhteis\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 esihenkil\u00f6iden antama tuki. Suurimpia esteit\u00e4 terveysmets\u00e4n k\u00e4yt\u00f6lle olivat terveysmets\u00e4n sopimattomuus omaan ty\u00f6nkuvaan tai asiakasryhm\u00e4lle, ajanpuute ja terveysmets\u00e4n kaukainen sijainti. Koetuissa esteiss\u00e4 oli ammattiryhm\u00e4kohtaisia eroja. Ammattilaiset n\u00e4kiv\u00e4t terveysmets\u00e4k\u00e4yntien t\u00e4rkeimmiksi hyvinvointivaikutuksiksi asiakkailleen mielen hyvinvoinnin paranemisen sek\u00e4 stressist\u00e4 palautumisen.<\/p>\n<p>Tutkimus tarjoaa uutta tietoa luonnon terveysvaikutusten hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 osana julkista terveydenhuoltoa. Tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 osana luontoperustaisten palveluiden suunnittelua, koulutusta ja strategista kehitt\u00e4mist\u00e4 hyvinvointialueilla. Jatkotutkimusta tarvitaan terveysmetsien hy\u00f6dyist\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6tavoista erilaisille asiakasryhmille.<\/p>\n<h4>2.2 Lapsiperheen vahvat rahataidot -intervention hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys asiakkaiden ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h4>\n<p><strong>Katri Viitasalo 1, Minna Taipale 2, Anniina Kaittila 2, Henna Isoniemi 2, Meri Moisio 2, Mia Hakovirta 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Helsingin yliopisto<br \/>\n2 Tampereen yliopisto<\/p>\n<p>Tausta ja tavoite: Sosiaality\u00f6ss\u00e4 kohdataan usein perheit\u00e4, joille matala tulotaso, velkaantuneisuus ja k\u00f6yhyys aiheuttavat ongelmia ja huolta. Talousvaikeudet kuormittavat perheiden arkea monin tavoin, mik\u00e4 on olennaista tunnistaa sosiaality\u00f6ss\u00e4. Perheiden taloudellisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edist\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 esitys perustuu tutkimukseen, joka kohdistuu lapsiperheiden parissa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n sosiaality\u00f6h\u00f6n ja perheiden talousosaamisen tukemiseen tutkimusperustaisen intervention avulla. Esityksen tarkoituksena on j\u00e4sent\u00e4\u00e4 intervention hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 sosiaality\u00f6ss\u00e4 esittelem\u00e4ll\u00e4 t\u00e4h\u00e4n kytkeytyvi\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4 tutkimuksessa.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t: Olemme kehitt\u00e4neet tutkimusperustaisen intervention, Lapsiperheen vahvat rahataidot (VaRa), tukemaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia sosiaality\u00f6n asiakasperheit\u00e4. Mallin tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 taloudellista hyvinvointia vahvistamalla talousosaamista ja min\u00e4pystyvyytt\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4ll\u00e4 taloudellista ahdistuneisuutta. Olemme toteuttaneet satunnaistetun kontrolloidun pilottitutkimuksen, joka hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mixed methods -menetelm\u00e4\u00e4. Tutkimme intervention toteutettavuutta, hyv\u00e4ksytt\u00e4vyytt\u00e4 ja alustavaa vaikuttavuutta. Pilottitutkimus toteutettiin kahdeksan kunnan tai kuntayhtym\u00e4n alueella vuosina 2022\u20132023. Tutkimukseen on osallistunut yhteens\u00e4 30 asiakasperhett\u00e4 (16 koeryhm\u00e4ss\u00e4, 14 verrokkiryhm\u00e4ss\u00e4). Kvantitatiivisen tutkimuksen mittaukset perustuvat validoituihin mittareihin (Financial Anxiety Scale FAS, Scale of Economic Self-Efficiency ja Financial Literacy Scale). Laadullinen tutkimusaineisto on ker\u00e4tty haastattelemalla tutkimukseen osallistuneita vanhempia (N=11) ja ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 (N=9) puolistrukturoidulla haastattelumenetelm\u00e4ll\u00e4. Tutkimuksessa kysymme, miten osallistujat suhtautuvat VaRa-intervention hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyteen. Toteutamme t\u00e4t\u00e4 varten temaattisen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin, jossa hy\u00f6dynn\u00e4mme teoreettista hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden k\u00e4sitett\u00e4.<\/p>\n<p>Tulokset: Osallistujat sitoutuvat hyvin VaRa-interventioon ja raportoivat interventioty\u00f6skentelyn my\u00f6nteisist\u00e4 tuloksista. Yleisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys n\u00e4ytt\u00e4ytyy tarkoituksenmukaisena ja osallistujat katsovat, etteiv\u00e4t pid\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4, omaan osallistumiseen liittyvi\u00e4 toteutumattomia tavoitteita ep\u00e4onnistumisina tai estein\u00e4 intervention hyv\u00e4ksytt\u00e4vyydelle. Tuomme esityksess\u00e4 esiin hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyteen vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 asiakkaiden ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4kemyksien pohjalta. Pohdimme p\u00e4\u00e4tteeksi hyv\u00e4ksytt\u00e4vyyden merkityst\u00e4 intervention onnistumisen sek\u00e4 sosiaality\u00f6n vaikuttavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Asiasanat: interventio, sosiaality\u00f6, talousosaaminen, hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys<\/p>\n<h4>2.3 Kroonisen munuaistaudin varhaisen seulonnan vaikuttavuuden ennakointity\u00f6kalu seulontatoiminnan skaalaamisen tukena<\/h4>\n<p><strong>Kari Jalkanen, Aku-Ville Lehtim\u00e4ki, Jari Heiskanen, Piia Lavikainen, Janne Martikainen<\/strong><\/p>\n<p>It\u00e4-Suomen yliopisto (UEF)<\/p>\n<p>Tausta: Kroonista munuaistautia (KMT) sairastavien potilaiden hoito aloitetaan nyky\u00e4\u00e4n tyypillisesti siin\u00e4 vaiheessa, kun tauti on edennyt jo pidemm\u00e4lle. Potilaiden varhaisella seulonnalla on mahdollista saada potilaat hoidon piiriin varhaisemmassa taudin vaiheessa. L\u00e4\u00e4kehoitojen, kuten reniini-angiotensiinij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n (RAS) vaikuttavien l\u00e4\u00e4kkeiden ja SGLT2-est\u00e4jien, varhaisen aloituksen on osoitettu hidastavan KMT:n etenemist\u00e4 ja t\u00e4ten vaikuttavan KMT:n loppuvaiheen palvelutarpeeseen ja kustannuksiin. T\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 luotiin ennakointity\u00f6kalu, jonka avulla voidaan ennakoida varhaisen KMT:n seulonnan ja l\u00e4\u00e4kehoidon terveystaloudellisia vaikutuksia eri hyvinvointialueilla.<\/p>\n<p>Aineistot ja menetelm\u00e4t: Rakennetun ennakointity\u00f6kalun avulla voidaan verrata toisiinsa 1) hyvinvointialueiden nykytilannetta, jossa KMT tunnistetaan osana muuta terveydenhuollon toimintaa ja\/tai KMT:n aiheuttamien oireiden perusteella ja 2) tilannetta, jossa KMT pyrit\u00e4\u00e4n tunnistamaan systemaattisesti sen varhaisessa vaiheessa ja aloittamaan KMT:n etenemist\u00e4 hidastava l\u00e4\u00e4kehoito. Alustavassa ennakkoarvioinnissa seulonnan kliinisi\u00e4 ja taloudellisia vaikutuksia mallinnettiin Pirkanmaan hyvinvointialueella toteutettavan KMT-seulontapilotin tulosten perusteella, jonka tavoitteena oli tavoittaa kaikki alueen 55-vuotiaat asukkaat (n=6 113).<\/p>\n<p>Tulokset: Ennakointity\u00f6kalu tarjoaa mahdollisuuden ennakoida KMT:n varhaisen seulonnan ja l\u00e4\u00e4kehoidon kliinisi\u00e4 ja terveystaloudellisia vaikutuksia. Kliinisten vaikutusten ty\u00f6kalu antaa muun muassa arvion vakavien KMT-muotojen v\u00e4henemisen osalta. Terveystaloudellisten vaikutusten osalta ty\u00f6kalu tuottaa arvioita muutoksista laatupainotettujen elinvuosien m\u00e4\u00e4riss\u00e4 ja suorissa terveydenhuollon kustannuksissa sek\u00e4 ty\u00f6kykyyn liittyviss\u00e4 tuottavuuskustannuksissa.<br \/>\nLis\u00e4ksi se tuottaa arviointitietoa kliiniseen ty\u00f6h\u00f6n sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi vakavien KMT-muotojen ilmaantumisesta. Ennakointity\u00f6kalun k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 voidaan laajentaa kaikille Suomen hyvinvointialueille aluekohtaisia parametreja s\u00e4\u00e4t\u00e4m\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Ty\u00f6kalulla voidaan tuottaa Pirkanmaan hyvinvointialueen seulontapilottiin pohjautuvaa ennakkoarviointitietoa KMT-seulonnan kliinisist\u00e4 ja terveystaloudellisista vaikutuksista. T\u00e4t\u00e4 ennakkoarviointitietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 hyvinvointialuekohtaisesti arvioitaessa KMT-seulontatoiminnan k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4 alueella.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"sessio3\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-228\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-228\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 3: N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta ja suositukset\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-228\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-228\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: <span class=\"TextRun SCXW10815099 BCX8\" lang=\"FI-FI\" xml:lang=\"FI-FI\" data-contrast=\"auto\"><span class=\"NormalTextRun SCXW10815099 BCX8\">Virva Hyttinen-Huotari, UEF<\/span><\/span><\/strong><\/p>\n<h4>3.1 Sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden ja heid\u00e4n l\u00e4hijohtajiensa n\u00e4kemyksi\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvasta toiminnasta \u2013 kartoittava kirjallisuuskatsaus<\/h4>\n<p><strong>Katariina Simil\u00e4 1, 2, Maria Tapola-Haapala 3, Virpi Jylh\u00e4 1, 2,\u00a0Taru Kekoni 1, Hanna Ristolainen 1<\/strong><\/p>\n<p>1. It\u00e4-Suomen yliopisto<br \/>\n2. Pohjois-Savon hyvinvointialue<br \/>\n3. P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialue<\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoitus:<br \/>\nEsimerkiksi l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 toiminnan perustaminen n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n on vakiintunut toimintatapa, mutta sosiaalihuollossa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta (evidence-based practice, EBP) on j\u00e4\u00e4nyt esimerkiksi Suomessa v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4ksi. Aiheeseen on tartuttu It\u00e4-Suomen yliopiston sek\u00e4 Pohjois-Savon ja P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialueiden yhteisess\u00e4 N\u00c4PS\u00c4-tutkimushankkeessa, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan vahvistamiseksi sosiaality\u00f6ss\u00e4. Osana hanketta toteutettiin kirjallisuuskatsaus, jonka tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden ja sosiaality\u00f6n l\u00e4hijohtajien k\u00e4sityksist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvasta toiminnasta.<\/p>\n<p>Katsauksen tutkimuskysymykset ovat seuraavat:<br \/>\n\u2022 Mink\u00e4laisia k\u00e4sityksi\u00e4, asenteita ja kokemuksia sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ja sosiaality\u00f6n l\u00e4hijohtajilla on n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvasta toiminnasta?<br \/>\n\u2022 Mit\u00e4 est\u00e4vi\u00e4 ja edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t ja sosiaality\u00f6n l\u00e4hijohtajat kuvaavat n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvalle toiminnalle?<br \/>\n\u2022 Miten sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden ja sosiaality\u00f6n l\u00e4hijohtajien n\u00e4kemykset n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvasta toiminnasta eroavat sosiaality\u00f6n eri toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4?<\/p>\n<p>Tutkimuksen menetelm\u00e4:<br \/>\nTutkimuksessa toteutettiin kartoittava katsaus, jonka protokolla on rekister\u00f6ity Open Science Framework -alustalle. Katsauksen tutkimuskysymykset sek\u00e4 sis\u00e4\u00e4notto- ja poissulkukriteerit muodostettiin PCC-menetelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. J\u00e4rjestelm\u00e4llinen tiedonhaku tehtiin helmikuussa 2025 seuraavissa tietokannoissa: SocIndex, Academic Search Premier, Child Development &amp; Adolescent Studies, Social Sciences Premium Collection, Sociological Abstracts, PsycINFO, Scopus ja Web of Science. Hakutuloksia kertyi yhteens\u00e4 6563 kpl.<\/p>\n<p>Tulokset:<br \/>\nKatsaukseen valikoitui 56 sis\u00e4\u00e4nottokriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimusta aiheesta. Suurin osa tutkimuksista oli toteutettu Yhdysvalloissa, mutta mukana oli tutkimuksia eri puolilta maailmaa: Aasiasta, Afrikasta, Australiasta, Etel\u00e4-Amerikasta ja Euroopasta. Aineistoon sis\u00e4ltyi monenlaisia tutkimuksia, mutta menetelm\u00e4llisesti painotus oli m\u00e4\u00e4r\u00e4llisiss\u00e4 kyselytutkimuksissa. K\u00e4sityksi\u00e4, asenteita ja osaamista n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvasta toiminnasta oli selvitetty muun muassa hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 erilaisia mittareita, joista yleisimmin k\u00e4ytetty oli Evidence-Based Practice Attitude Scale (EBPAS). Tutkimusten perusteella todettiin, ett\u00e4 sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden ja sosiaality\u00f6n l\u00e4hijohtajien ymm\u00e4rrys n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvasta toiminnasta on hyvin vaihtelevaa. Yleisen\u00e4 esteen\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan soveltamiselle tunnistetaan ajan puute. Eri sosiaality\u00f6n toimintaymp\u00e4rist\u00f6jen v\u00e4lisi\u00e4 eroja oli tutkittu vain harvoin. Tuloksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n N\u00c4PS\u00c4-hankkeen seuraavassa vaiheessa, jossa suunnittelemme ja toteutamme n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan t\u00e4ydennyskoulutuksen lastensuojelun ja perhesosiaality\u00f6n sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ille.<\/p>\n<h4>3.2 N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan vahvistaminen sosiaality\u00f6n koulutuksessa: kartoittava katsaus<\/h4>\n<p><strong>Essi Rovamo, Anna Miettinen, Virpi Jylh\u00e4, Maria Tapola-Haapala, Taru Kekoni, Hanna Ristolainen<\/strong><\/p>\n<p>It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoitus: Kartoittava katsaus (scoping review) on osa tutkimushanketta \u201dN\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan vahvistaminen sosiaality\u00f6ss\u00e4\u201d (N\u00c4PS\u00c4). Katsauksessa tarkastellaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan kouluttamisesta sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 ja sosiaality\u00f6n opiskelijoilla.<\/p>\n<p>Sosiaality\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvalla toiminnalla (NPT) viitataan prosessiin, jossa huomioidaan paras mahdollinen saatavilla oleva tutkimustieto, asiakkaan n\u00e4kemykset ja arvot, ammattilaisen asiantuntijuus ja kokemus sek\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja olosuhteet. NPT:n vieminen osaksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sosiaality\u00f6t\u00e4 on Suomessa viel\u00e4 heikkoa. Koulutuksen on tunnistettu olevan yksi keino vahvistaa NPT:an liittyv\u00e4\u00e4 osaamista. Kansainv\u00e4lisesti NPT:n koulutusta ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n implementointia on tutkittu runsaasti.<\/p>\n<p>Katsauksen p\u00e4\u00e4tutkimuskysymyksen\u00e4 on: \u201dMit\u00e4 NPT:n opettamisesta sosiaality\u00f6n opiskelijoille ja sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ille tiedet\u00e4\u00e4n tutkimuskirjallisuuden pohjalta?\u201d Apukysymyksin\u00e4 ovat: 1) \u201dMitk\u00e4 tekij\u00e4t edist\u00e4v\u00e4t tai est\u00e4v\u00e4t NPT:n oppimista?\u201d ja 2) Mit\u00e4 oppimistuloksia tutkimuksissa on l\u00f6ydetty?\u201d<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4: Tutkimus on toteutettu JBI:n mukaisella kartoittavan katsauksen menetelm\u00e4ll\u00e4, jonka protokolla on julkaistu OSF-alustalla. Katsauksen tutkimuskysymykset, sek\u00e4 sis\u00e4\u00e4notto- ja poissulkukriteerit on muodostettu noudattaen PCC-menetelm\u00e4\u00e4. Tiedonhaku toteutettiin 24.-25.2.2025 SocINDEX, Academic Search Premier, Social Science Premium Collection, Web of Science, PsycINFO, Scopus sek\u00e4 Child and adolescent studies -tietokantoihin. Hakutuloksena saatiin 5333 viitett\u00e4. Katsaus toteutettiin Covidence-ohjelmistolla.<\/p>\n<p>Tutkimuksen alustavat tulokset ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Katsaukseen hyv\u00e4ksyttiin mukaan 46 empiirist\u00e4 tutkimusta, jotka on julkaistu vuosien 2005\u20132024 v\u00e4lill\u00e4. Suurin osa tutkimuksista on toteutettu Yhdysvalloissa, mutta tutkimuksia on saatavilla my\u00f6s Euroopasta ja Australiasta. NPT:aa opetetaan sosiaality\u00f6ss\u00e4 moninaisin keinoin, mutta etenkin osallistavat ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n kohdistuvat opetusmenetelm\u00e4t korostuvat. NPT:aa on sis\u00e4llytetty esimerkiksi yksitt\u00e4isiin menetelm\u00e4kursseihin, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelujaksoihin sek\u00e4 koko opetussuunnitelmaa l\u00e4pileikaten sosiaality\u00f6n tutkintokoulutuksessa. My\u00f6s sosiaality\u00f6n t\u00e4ydennyskoulutuksia on toteutettu vaihtelevin menetelmin, mist\u00e4 on saatu positiivisia kokemuksia.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4lisest\u00e4 kirjallisuudesta on siis saatavilla runsaasti tietoa NPT:n opetuksesta sek\u00e4 sen oppimista mahdollistavista ja haastavista tekij\u00f6ist\u00e4. Kartoittavan katsauksen tuloksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n N\u00c4PS\u00c4-hankkeessa sek\u00e4 sosiaality\u00f6n tutkinto-opiskelijoiden opetuksen kehitt\u00e4misess\u00e4 ett\u00e4 sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden t\u00e4ydennyskoulutuspilotin toteutuksessa.<\/p>\n<h4>3.3 Hoitosuositusten noudattamisen yleisyys ja arvo arkivaikuttavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h4>\n<p><strong>Tuuli Suomela 1, Virva Hyttinen-Huotari 1, Aleksi Raudasoja 2, Lauri\u00a0 Kortelainen 1, Ismo Linnosmaa 1<\/strong><\/p>\n<p>1. It\u00e4-Suomen yliopisto<br \/>\n2. Duodecim<\/p>\n<p>Tausta<br \/>\nK\u00e4yp\u00e4 hoito -suositukset kokoavat parhaaseen vaikuttavuusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan tutkimustiedon l\u00e4\u00e4k\u00e4rien kliiniseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon v\u00e4hent\u00e4en tietoon perehtymiseen vaadittavaa aikaa ja sen vaihtoehtoiskustannuksia. Arjen olosuhteissa suositukset yhten\u00e4ist\u00e4v\u00e4t hoitok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja tuottavat mahdollisimman paljon terveytt\u00e4 haittoja v\u00e4ltt\u00e4en, jolloin yhteiskunnalle koituvat kustannukset pysyv\u00e4t kohtuullisina. Hoitosuositusten noudattamista ja kliinisi\u00e4 tuloksia on tutkittu kansainv\u00e4lisesti. Kuitenkaan harvat ovat tutkineet hoitosuositusten noudattamisen arkivaikuttavuutta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 laajaa havainnoivaa rekisteriaineistoa, kvasikokeellista asetelmaa sek\u00e4 terveydenhuollon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja kustannuksia tulosmuuttujina. Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty Suomessa. Tavoitteenamme on tutkia l\u00e4\u00e4k\u00e4rien hoitosuositusten noudattamista yleisten kroonisten sairauksien l\u00e4\u00e4kehoidossa Suomessa sek\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 noudattamisen vaikutusta p\u00e4ivystysk\u00e4ynteihin, erikoissairaanhoidon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4yt\u00f6n kustannuksiin.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t<br \/>\nTutkimuksessa hy\u00f6dynn\u00e4mme koko v\u00e4est\u00f6n kattavia terveydenhuollon k\u00e4yt\u00f6n HILMO-, l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4ysten ja toimitusten KANTA- ja v\u00e4est\u00f6n taustatiedot sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 rekisteriaineistoja. Keskitymme nelj\u00e4\u00e4n suomalaiseen hoitosuositukseen ja potilaisiin, joilla on diagnosoitu krooninen sepelvaltimotauti (CCS), syd\u00e4ninfarkti (MI), syd\u00e4men vajaatoiminta (HF) tai tyypin 2 diabetes (T2D). Tarkastelemme l\u00e4\u00e4kehoitoja, joita suositellaan vahvasti aloittamaan heti sairauden toteamisen j\u00e4lkeen. Tarkastelemme noudattamisen yleisyytt\u00e4 kuvailevin analyysein. M\u00e4\u00e4rittelemme l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ja potilaiden noudattavan hoitosuositusta, kun potilaalla on suositeltu l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4ys ja osto 30 p\u00e4iv\u00e4n sis\u00e4ll\u00e4 diagnoosista. Noudattaminen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n my\u00f6h\u00e4styneeksi, kun m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen\/oston viive on yli 30 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Hoitosuositusta ei ole noudatettu, kun l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4yst\u00e4 tai ostoa ei ole. Tutkimme hoitosuosituksen mukaisen l\u00e4\u00e4kehoidon aloittamisen vaikutusta tulosmuuttujiin erotusten erotus (difference-in-differences, DiD) -menetelm\u00e4ll\u00e4, joka on suunniteltu vaihteleville hoidon aloitusajankohdille ja heterogeenisten vaikutusten havaitsemiseen.<\/p>\n<p>Tulokset<br \/>\nVuosina 2017\u20132021 diagnosoiduista potilaista (N=108 465) hoitosuositusten mukainen l\u00e4\u00e4kehoito aloitettiin 70 % (CCS, MI), 55 % (T2D) ja 45 % (HF) tapauksista. My\u00f6h\u00e4inen noudattaminen havaittiin 10\u201318 % ja noudattamatta j\u00e4tt\u00e4minen 15\u201338 % tapauksista. Alustavat DiD-analyysimme viittaavat p\u00e4ivystysk\u00e4yntien ja sairaalap\u00e4ivien v\u00e4henemiseen hoidon aloituksen j\u00e4lkeen verrattuna kontrolleihin. Lopullisten analyysien tulokset esitet\u00e4\u00e4n konferenssissa.<\/p>\n<p>Alustavat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<br \/>\nHoitosuositusten noudattamatta j\u00e4tt\u00e4minen, erityisesti kroonisten sairauksien hoidossa, on hukattu mahdollisuus tehokkaan, turvallisen ja mahdollisesti arkivaikuttavan hoidon toteuttamiseen k\u00e4ytetyill\u00e4 terveydenhuollon resursseilla. Tuloksemme tarjoavat p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille tietoa noudattamisen ja noudattamatta j\u00e4tt\u00e4misen yleisyydest\u00e4, noudattamisen arvosta terveyspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, sek\u00e4 siit\u00e4, johtuuko noudattamatta j\u00e4tt\u00e4minen l\u00e4\u00e4k\u00e4rien tai potilaiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksist\u00e4.<\/p>\n<h4>3.4 Potilaan tuottaman tiedon tietosis\u00e4ll\u00f6t epilepsiaa tai MS-tautia sairastavilla | Patient-Generated Health Data Elements: Developing a Data Model For Preference-Sensitive Conditions<\/h4>\n<p><strong>Anna Vahteristo 1, Milla Rosenlund 1, Niina Reinikainen 1, Virpi Jylh\u00e4 1, 2, Hanna Kuusisto 1, 3<\/strong><\/p>\n<p>1. Department of Health and Social Management, University of Eastern Finland, Finland<br \/>\n2. Research Centre for Nursing Science and Social and Health Management, Kuopio University Hospital, Wellbeing Services County of North Savo, Finland<br \/>\n3. Tampere University Hospital, Finland<\/p>\n<p>Patient-generated health data (PGHD) refers to data generated by or from patients. Most often, PGHD is verbal and written, but today, it is increasingly digital. PGHD is considered crucial in shared decision-making (SDM), fostering patient empowerment and patients\u2019 active participation in health management. Studies have shown that SDM is especially valuable in preference-sensitive conditions such as multiple sclerosis (MS) and epilepsy. This study aimed to enhance the understanding of PGHD elements among people with epilepsy or MS (pwE\/MS). This study employed two focus group interviews to identify the types of PGHD that pwE\/MS were by investigating PGHD currently shared and wished to be shared with healthcare professionals (HCPs). A total of eight (n=8) adult participants with epilepsy and five adult participants (n=5) with MS from different regions in Finland were recruited in collaboration with the regional and national patient associations. The results were analysed using thematic content analysis based on coding to identify the different data elements. We identified seven thematic categories of types PGHD that pwE\/MS considered to be important in decision-making concerning the care. 1) current condition 2) co-morbidity and medication 3) mental health and feelings; 4) non-medical treatment 5) lifestyle behaviour 6) life situation 7) data about aims and preferences\/wishes\/expectations. However, there are indications that pwE\/MS are lacking the possibility to transmit data digitally. Development of digital health services could facilitate the integration of PGHD into care, but its meaningful use in SDM requires greater recognition and engagement by HCPs.<\/p>\n<p>Keywords. patient-generated data, health data<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"sessio4\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-3777\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-3777\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 4: Health-, capability- and productivity-related measures of quality of life \u2013 Which measures should be used to evaluate the real-world effectiveness of social and health services and how to interpret the results?\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-3777\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-3777\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Chair: Tomi M\u00e4ki-Opas, <span class=\"TextRun SCXW182689469 BCX8\" lang=\"FI-FI\" xml:lang=\"FI-FI\" data-contrast=\"auto\"><span class=\"NormalTextRun SCXW182689469 BCX8\">UEF &amp; Wellbeing Service County of North Savo<\/span><\/span><\/strong><\/p>\n<h4>4.1 Association Between Chronic Diseases and Health-Related Quality-of-Life Measured with the EQ-5D-5L Instrument &#8211; A Novel Online Tool for Better Utilization of Results<\/h4>\n<p><strong>Aku-Ville Lehtim\u00e4ki, Piia Lavikainen, Hanna Rekola, Jari Heiskanen, Janne Martikainen, Tomi M\u00e4ki-Opas<\/strong><\/p>\n<p>University of Eastern Finland<\/p>\n<p>Background<br \/>\nCurrently, information available on the impact of chronic diseases on health-related quality-of-life among Finns is based only on data from the early 2000\u2019s. The aim of this study was to update this information and develop an online tool that can assess the quality-of-life deterioration caused by both individual diseases and disease combinations.<\/p>\n<p>Materials and Methods<br \/>\nA nationally representative survey (n=4003) was conducted in 2024 with commercial market research companies Innolink and Bilendi. It included background, socioeconomic data, self-reported diseases, and EQ-5D-5L-based quality-of-life measures. Analysis used indirect estimation and a two-part model: logistic regression for the presence of disutility and gamma regression for its magnitude. Models were adjusted for age, gender, education, household size, and perceived financial situation together with self-reported diseases.<\/p>\n<p>Results<br \/>\nThe most common chronic diseases were elevated blood pressure or hypertension (26.2%), elevated cholesterol (19.2%), and depression (13.4%). Frequent combinations included elevated blood pressure or hypertension with elevated cholesterol (11.7%), type 2 diabetes (7.1%), or osteoarthritis (6.1%). Notable combinations also included elevated cholesterol with type 2 diabetes (5.5%) and depression with other mental health problems (5.3%). The greatest marginal effects on quality-of-life (using Swedish weights) were seen in depression (0.099), other mental health problems (0.048), and back degeneration (0.082). Among combinations, the largest effects were found in depression with other mental health problems (0.147), back degeneration with osteoarthritis (0.123), and elevated blood pressure or hypertension with depression (0.116).<\/p>\n<p>Conclusions<br \/>\nThe developed online tool supports health economic evaluations and clinical decision-making by providing updated information on how disease burden affects health-related quality-of-life among Finns. A key new feature is the ability to examine quality-of-life impacts of disease combinations through health profiles, enabling targeted analysis of different health domains across patient groups and promoting the use of real-world evidence in care.<\/p>\n<p><!-- \/wp:list-item --> <!-- wp:list-item --><\/p>\n<h4>4.2 Comparing QALY and PALY Estimates: Do EQ-5D-5L and WPAI Measure Different Aspects of Health?<\/h4>\n<p><strong>Piia Lavikainen, Jari Heiskanen, Mohammadreza Jafari, Aku-Ville Lehtim\u00e4ki, Tomi M\u00e4ki-Opas, Janne Martikainen<\/strong><\/p>\n<p>University of Eastern Finland<\/p>\n<p>Background and Purpose<br \/>\nQuality-Adjusted Life Years (QALYs) and Productivity-Adjusted Life Years (PALYs) are increasingly used to capture the health and economic impacts of disease. QALYs are derived from preference-based health utility instruments such as EQ-5D-5L, while PALYs use work productivity impairment data, typically from instruments like the Work Productivity and Activity Impairment (WPAI) questionnaire. This study aimed to<br \/>\nassess whether these two measures (i.e., QALY and PALY) reflect similar or distinct aspects of health by analyzing their relationship in a nationally representative sample.<\/p>\n<p>Materials and Methods<br \/>\nA nationally representative survey (n = 4003) was conducted in Finland in 2024 in collaboration with commercial market research companies. The dataset included demographic and socioeconomic information, self-reported chronic diseases, EQ-5D-5L-based health-related quality of life data, and WPAI-based productivity loss measures. QALY scores were calculated from EQ-5D-5L utility values using the Swedish and UK value sets. PALY scores were estimated as 1 minus the proportion of overall work impairment derived from WPAI. Statistical analyses include descriptive comparisons, correlation analyses, and Bland\u2013Altman plots to explore agreement and divergence between QALY and PALY.<\/p>\n<p>Results<br \/>\nThe results will describe the distribution of QALY and PALY scores in the general population and across subgroups with chronic conditions. We will report the strength of correlation between QALY and PALY and identify patterns of divergence between the two metrics. Full results will be presented at the congress.<\/p>\n<p>Conclusions<br \/>\nPreliminary findings suggest that QALY and PALY capture different dimensions of health &#8211; general quality of life versus work-related functional capacity. The final analysis will clarify the extent of their overlap and inform their combined use in health economic evaluations. Detailed conclusions will be shared during the congress presentation.<\/p>\n<p><!-- \/wp:list-item --> <!-- wp:list-item --><\/p>\n<h4>4.3 Comparing capability-related measures for quality-of-life evaluation: Insights for effectiveness and well-being research<\/h4>\n<p><strong>Hanna Rekola, 1, 2, Tiina Ahonen, 1, Anna-Sofia Holappa 2, Kati Kinnunen 2, Tomi M\u00e4ki-Opas, 1, 2<\/strong><\/p>\n<p>1. Department of Social Sciences, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<br \/>\n2. Wellbeing Service County of North Savo, Kuopio, Finland<\/p>\n<p>Introduction: Cost-effectiveness estimation based on patient-reported outcome measures traditionally focuses on health-related quality of life. The Capabilities framework by Amartya Sen offers an alternative approach to comprehensive well-being, emphasizing the importance of opportunities to meaningful life, rather than resources or outcomes. Capability measures may allow a more comprehensive assessment of welfare practices, beyond health outcomes. In Finland and Sweden, capability measures have been developed simultaneously. We have collected both capability measures within the same dataset to compare them in terms of distribution and determinants.<\/p>\n<p>Data and methods: We implemented a cross-sectional survey among adult Finns in 2024 (n = 4,003). Capabilities were measured with CALY (Capability-Adjusted Life Years) originally developed in Sweden consisting of six capability dimensions (finance &amp; housing, health, occupation, social relation, security, and policy &amp; civil rights), and the 7+1 Capability measure with seven dimensions (happiness, achievement, health, intellectual stimulation, social relations, environment, and personal integrity). The survey included basic background variables and well-being and health indicators.<\/p>\n<p>Results: Both measures showed an increasing trend with age and with higher socioeconomic position. With the 7+1 capability measure younger adults reported higher capabilities compared to middle aged especially in terms of sense of achievement, health and social relations. The CALY measure demonstrated more age variation between dimensions and the dimensions were less correlated. Compared to men, women reported generally higher capability with the 7+1 capability measure but not with the CALY measure.<\/p>\n<p>Discussion: The preliminary analysis demonstrates general similarities between the two capability measures and their determinants. Minor differences between the measures will help to further develop measurement of capabilities. Our results will deepen the understanding of capability measurement and incorporating the capability approach into cost-effectiveness research thus improving health economic evaluations and ultimately informing effective social and health policies and resource allocation.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"sessio5\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-3342\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-3342\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 5: Tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeita\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-3342\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-3342\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: <span class=\"TextRun SCXW209106024 BCX8\" lang=\"FI-FI\" xml:lang=\"FI-FI\" data-contrast=\"auto\"><span class=\"NormalTextRun SCXW209106024 BCX8\">Anne Surakka, UEF<\/span><\/span><\/strong><\/p>\n<h4>5.1 Ruokavalion laadun seuranta terveyden edist\u00e4miseen ja terveydenhuoltoon: Ravitsemusnavigaattori-verkkoty\u00f6kalu | Integrating dietary monitoring: the Finnish Nutrition Navigator for health promotion and healthcare<\/h4>\n<p><strong>Kirsikka Aittola 1, 2, Elina J\u00e4rvel\u00e4-Reijonen 1, Jesse Honkanen 3, Iiro V\u00e4limaa 3, Henna Lehikoinen 3, Jade Jimenez Salgado 3, Johanna Roponen1, Maria Lankinen 1, Henna Lehikoinen 3, Marjukka Kolehmainen 1<\/strong><\/p>\n<p>1. Institute of Public Health and Clinical Nutrition, University of Eastern Finland<br \/>\n2. Department of Public Health, Unit of Lifestyles and Living Environments, Finnish Institute for Health and Welfare<br \/>\n3. Savonia University of Applied Sciences, Kuopio<\/p>\n<p>Background<br \/>\nDiet plays a central role in health promotion and the prevention of non-communicable diseases. However, no widely adopted or user-friendly tool currently exists for the continuous assessment of diet quality at either individual or population level. This lack of systematic and user-friendly tools limits evidence-based decision-making and hinders the ability to target resources effectively.<\/p>\n<p>Objective and Development<br \/>\nTo address this gap, the Finnish Nutrition Navigator (FNN, Ravitsemusnavigaattori) was developed as part of the FOODNUTRI project funded by the Regional Council of North Savo. FNN is a free, open-access, anonymous digital service that enables individuals to assess their dietary habits and receive immediate feedback based on national nutrition recommendations. The FNN is built on the validated Healthy Diet Index (HDI) and was co-developed through multiple rounds of user testing. The tool provides an overall diet quality score (0\u2013100) and scores for seven dietary components. Users can voluntarily report background information such as municipality of residence, gender, and age group, enabling anonymized, regionally stratified population-level analyses.<\/p>\n<p>Beyond individual self-assessment, the FNN offers valuable potential for healthcare and health promotion professionals. When integrated into existing services and used collaboratively, it can serve as a scalable way to collect diet quality data to support planning, implementation, and evaluation of nutrition-related actions. Additionally, it can facilitate structured dietary documentation in healthcare, enhancing care continuity and improving service quality.<\/p>\n<p>The FOODNUTRI project began in late 2023 and the FNN was officially launched in November 2024. The overarching goal is to promote widespread use of the FNN, support its integration into public health practices, and explore how the resulting data can inform local decision-making and service development. The implementation and evaluation of the tool are also supported by the EU co-funded JACARDI project, carried out in collaboration with the Finnish Institute for Health and Welfare (THL) and the Finnish Diabetes Association (2023\u20132027).<\/p>\n<p>Early results<br \/>\nSince its launch, the FNN has been used nearly 9,000 times. Most users have provided background data, enabling regional and demographic comparisons. The tool supports monitoring of dietary trends and inequalities and offers a framework for evaluating both targeted and population-level interventions. A personal code system enables the use of individual results in nutrition counselling and lifestyle guidance. The tool is continuously being updated, and new features are under development. A data repository and reporting tools are also currently being developed, with ongoing work planned through at least the end of 2025.<\/p>\n<p>Conclusions<br \/>\nPreliminary results suggest that the FNN is a promising tool for both individual dietary self-assessment and strategic public health planning. It can support data-driven decisions, enhance service development, and improve continuity of care. Continued collaboration with municipalities, well-being services counties, and healthcare professionals is crucial to ensure its successful integration, sustained adoption, and long-term impact.<\/p>\n<h4>5.2 Sepelvaltimo-oireyhtym\u00e4n hoito Pohteen alueella: laatu- ja vaikuttavuustieto vaikuttavuusperusteisen toiminnan ohjaamisen mahdollistamiseksi<\/h4>\n<p><strong>Johanna Liinamaa, Anne N\u00e4p\u00e4nkangas, Siiri Hietala, Jenni-Sofia Korkala, Petra Falkenbach<\/strong><\/p>\n<p>Pohde<\/p>\n<p>Sepelvaltimotautia sairastaa noin 200 000 henkil\u00f6\u00e4 Suomessa ja se on suomalaisten yleisin kuolinsyy. Sepelvaltimotaudin hoitoon ja sekundaaripreventioon tarvitaan runsaasti terveydenhuollon resursseja. Olemme t\u00e4ss\u00e4 RRP2-rahoitteisessa Vaikuttavuuskeskuksen pilottihankkeessa vuosina 2023-2025 kehitt\u00e4neet digihoitopolun ja laaturekisterin kokonaisuutta sepelvaltimotaudin hoitoon ja sekundaaripreventioon sek\u00e4 vaikuttavuustiedon ker\u00e4\u00e4miseen. Kokonaisuus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 digihoitopolun, laaturekisterin, l\u00e4\u00e4kehoidon vaikuttavuuskyselyn sek\u00e4 verkkovalmennuksia ja kohderyhm\u00e4n\u00e4 on Pohteella invasiivisesti hoidetut sepelvaltimotautipotilaat.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 hankkeen tavoitteena on:<\/p>\n<ol>\n<li>Mahdollistaa invasiivisesti hoidettujen sepelvaltimotautipotilaiden vaikuttavuusperusteisen hoitokontekstin laatu- ja vaikuttavuustiedon systemaattisella ker\u00e4\u00e4misell\u00e4.<\/li>\n<li>Hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 OYS sepelvaltimotautipotilaan digihoitopolkua sepelvaltimotaudin diagnoosin saaneen potilaan elintapojen parantamisessa.<\/li>\n<li>Selvitt\u00e4\u00e4 hyvinvointi- ja terveyseroja sepelvaltimotautiin sairastuneiden keskuudessa ja erotella joukosta ne, jotka tarvitsevat enemm\u00e4n terveytt\u00e4 ja hyvinvointia yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4\u00e4 tukea ja siten kaventaa terveyseroja.<\/li>\n<\/ol>\n<p>Sepelvaltimotaudin digihoitopolku on rakennettu antamaan tukea sairauden hallintaan. Sen avulla potilaat voivat saada itsehoito-ohjeita, terveydentilan seurantaty\u00f6kaluja, virtuaalisia vastaanottoja ja koulutusmateriaaleja. Polku on r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity yksil\u00f6llisesti potilaan tarpeiden mukaan, mik\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4\u00e4 hoitoon sitoutumista ja motivaatiota el\u00e4m\u00e4ntapamuutoksiin. Digitaaliset ty\u00f6kalut mahdollistavat reaaliaikaisen seurannan, tiedon jakamisen ja terveydenhuollon konsultoinnin. Lis\u00e4ksi sen kautta saatu data voi johtaa tarkempaan ja yksil\u00f6llistetymp\u00e4\u00e4n hoitoon tulevaisuudessa. Digihoitopolun avulla voidaan segmentoida potilaat hoidon tarpeen mukaan joko t\u00e4ysin et\u00e4ohjaukseen tai polikliiniseen seurantaan. Syd\u00e4nkeskuksen tavoitteena on hoitaa 90 % potilaista t\u00e4ysin digihoitopolun kautta diagnoosin j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 potilaiden tarvetta matkustaa hoitoon ja kontrolleihin sek\u00e4 terveydenhuollon resurssikulutusta.<\/p>\n<p>Laatu- ja vaikuttavuustietoa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n integroidusti Esko-potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4, sepelvaltimotaudin laaturekisterist\u00e4 (BCB) ja digihoitopolulta. T\u00e4m\u00e4 data koostetaan BCB:n laaturekisteriin, jonka kautta sit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 hoidon vaikuttavuuden seurannassa. Raportointiin kuuluu peri- ja postoperatiiviset komplikaatiot, p\u00e4ivystysk\u00e4ynnit ja l\u00e4\u00e4kehoidon toteutuminen sek\u00e4 potilaiden arkiel\u00e4m\u00e4n vaikutukset digihoitopolun kautta. Hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4mist\u00e4 tukee eTulppa-kuntoutus ja sopeutumisvalmennus. Tiedonkeruu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s el\u00e4m\u00e4nlaatumittarin (15D), ty\u00f6kykyisyyden, potilaan omahoidon toteutumisen ja elintapasuositusten noudattamisen.<\/p>\n<p>Projektiin kuuluu my\u00f6s raportointiportaalin rakentaminen Pohteen Tableau-raportointij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n kuukausittaisen seurannan mahdollistamiseksi. Analysoimalla kertynytt\u00e4 dataa saadaan tietoa komplikaatioitsa, sekundaariprevention toteutumisesta, elintapojen muutoksesta ja voidaan tunnistaa, mitk\u00e4 v\u00e4est\u00f6ryhm\u00e4t tarvitsevat enemm\u00e4n tukea. Terveydenhuollon resurssien kohdentaminen tehokkaammin parantaa hoidon vaikuttavuutta ja tukee potilaiden hyvinvointia. Digihoitopolun avulla voidaan toteuttaa vaikuttavuusperusteista ohjausta terveydenhuollossa, jolloin hoidon laatu paranee ja potilaat voivat osallistua aktiivisemmin omaan terveytens\u00e4 edist\u00e4miseen.<\/p>\n<h4>5.3 N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan suosituksen laatiminen sosiaalihuoltoon \u2013 alustavia havaintoja<\/h4>\n<p><strong>Maria Tapola-Haapala, Elli Jutila, <span data-teams=\"true\">Ella Halmela<\/span><\/strong><\/p>\n<p>P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialue<\/p>\n<p>Terveydenhuollossa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvat suositukset ovat tuttu tapa tutkimustiedon viemiseksi k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n. Tahoa, joka laatisi n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia suosituksia sosiaalihuoltoon, ei Suomessa sen sijaan ole. Viime vuosina kiinnostus sosiaalihuollon suosituksia kohtaan on Suomessa kuitenkin her\u00e4nnyt, ja esimerkiksi sosiaalihuollon sis\u00e4lt\u00f6ohjausta koskevassa raportissaan selvityshenkil\u00f6t ovat ehdottaneet suositustoiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4 sosiaalihuoltoon (Pohjola &amp; Muuri 2024, 12). Sosiaalihuollon suosituksia tarkastellaan my\u00f6s Sosiaalihuollon suositukset -osahankkeessa (2023\u20132025), johon t\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n. Sosiaalihuollon suositukset -osahanke on osa Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelman hanketta Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia, jota koordinoi Kansallinen HTA-koordinaatioyksikk\u00f6 FinCCHTA. Osahankkeen toteuttaa P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialue yhteisty\u00f6ss\u00e4 sosiaalialan osaamiskeskusten ja FinCCHTAn kanssa.<\/p>\n<p>Osana Sosiaalihuollon suositukset -osahanketta laaditaan pilottisuositus, jonka ty\u00f6nimeksi on valikoitunut Ihmissuhteiden huomioiminen p\u00e4ihdeongelmasta toipumisen yhteydess\u00e4. Esityksess\u00e4 esittelemme alustavia havaintojamme pilottisuosituksen laadintaan liittyen. Kokemuksia voidaan pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rkein\u00e4 pohdittaessa sosiaalihuollon suositustoiminnan k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4. J\u00e4senn\u00e4mme tarkasteluamme hy\u00f6dynt\u00e4en Yrj\u00f6 Engestr\u00f6min (1987\/1995) toimintaj\u00e4rjestelm\u00e4n mallia. Mallissa erotetaan toisistaan kesken\u00e4\u00e4n vuorovaikutuksessa olevat toiminnan v\u00e4lineet, tekij\u00e4, s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, yhteis\u00f6, ty\u00f6njako, kohde sek\u00e4 tulokset. Sosiaalihuollon suositukset -osahankkeessa samaa mallia on aiemmin k\u00e4ytetty asiantuntijoille suunnatun kyselyn tulosten alustavassa analyysiss\u00e4 (Tapola-Haapala 2024).<\/p>\n<p>Pilottisuosituksen laadinnassa tekij\u00f6it\u00e4 ovat olleet osahankkeen tutkija, my\u00f6hemmin mukaan tulleet kaksi muuta ty\u00f6ntekij\u00e4\u00e4, avoimella haulla haetun ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4senet sek\u00e4 tietohaut tehneet tietoasiantuntijat. Ty\u00f6ryhm\u00e4n mukanaolo on ollut t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suosituksen aihealueen asiantuntemuksen vahvistamiseksi sek\u00e4 ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4n jakamiseksi. Samalla kokemukset her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kuitenkin my\u00f6s tulevaisuuden kysymyksi\u00e4 koskien realistista ty\u00f6njakoa palkattujen ty\u00f6ntekij\u00f6iden sek\u00e4 vapaaehtoisten asiantuntijoiden v\u00e4lill\u00e4. Suositusta ei laadita umpiossa vaan vuorovaikutuksessa monien eri toimijoiden kanssa (yhteis\u00f6). Keskeisimpi\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 ovat olleet kommentoiva kokemusasiantuntijaryhm\u00e4 sek\u00e4 kommentoiva ammattilaisryhm\u00e4. T\u00e4rke\u00e4 yhteisty\u00f6taho muun muassa suositusty\u00f6ryhm\u00e4n koulutuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen liittyen on ollut Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 Hotus. Prosessin aikana tullaan toteuttamaan my\u00f6s laajempi suositusluonnoksen kommentointikierros. Suosituksen laadinnan l\u00e4ht\u00f6kohtana on k\u00e4ytetty soveltaen Hotuksen suositusprosessia (Siltanen ym. 2023). Monia laadintaan liittyvi\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on kuitenkin jouduttu \u2013 muun muassa hakutulosten hyvin suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi \u2013 hiomaan prosessin aikana. Prosessissa hy\u00f6dynnettyj\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 ovat olleet muun muassa tietokannat, Covidence-ohjelma, verkko-oppimisymp\u00e4rist\u00f6 sek\u00e4 erilaiset ohjeistukset.<\/p>\n<p>Pilottisuosituksen laadinnassa toiminnan kohteen voidaan tulkita olevan esimerkiksi toipumisilmi\u00f6, tutkimukset sek\u00e4 muokattava suositusteksti. Pilottisuositus ei ole viel\u00e4 valmistunut, joten toiminnan lopulliset tulokset ovat ep\u00e4selv\u00e4t. Joka tapauksessa toiminta on jo tuottanut kokemuksia liittyen suositusten laadintaan. N\u00e4iden perusteella n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien suositusten laadinta my\u00f6s sosiaalihuoltoon vaikuttaa mahdolliselta.<\/p>\n<p>L\u00e4hteet<br \/>\nEngestr\u00f6m, Yrj\u00f6 (1987) Learning by expanding. An activity-theoretical approach to developmental research. Orienta-konsultit.<\/p>\n<p>Engestr\u00f6m, Yrj\u00f6 (1995) Kehitt\u00e4v\u00e4 ty\u00f6ntutkimus. Perusteita, tuloksia ja haasteita. Hallinnon kehitt\u00e4miskeskus.<\/p>\n<p>Pohjola, Anneli &amp; Muuri, Anu (2024) Sosiaalihuollon sis\u00e4lt\u00f6ohjaus hyvinvointialuerakenteessa. Nykytila ja toimenpide-ehdotukset. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n raportteja ja muistioita 2024:3. <a href=\"http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-5416-8\">http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-00-5416-8<\/a><\/p>\n<p>Siltanen, Hannele; Hamari, Lotta; Heikkil\u00e4, Kristiina; Marin, Kaisa; Parisod, Heidi &amp; Holopainen, Arja (2023) Hoitosuositusten laadinta \u2013 k\u00e4sikirja suositusty\u00f6ryhmille. Versio 3.0. Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6 Hotus. <a href=\"https:\/\/hotus.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/hoitosuosituskasikirja-30.pdf\">https:\/\/hotus.fi\/wp-content\/uploads\/2023\/10\/hoitosuosituskasikirja-30.pdf<\/a><\/p>\n<p>Tapola-Haapala, Maria (2024) Sosiaalihuollon asiantuntijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 suosituksista \u2013 osahankkeen kyselyn tuloksia. Sosiaalihuollon suositukset -osahankkeen Teams-tilaisuus 31.1.2024. <a href=\"https:\/\/paijatha.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/julkaistavat-diat_tilaisuus-sosiaalihuollon-asiantuntijoiden-nakemyksia310124_130224.pdf\">https:\/\/paijatha.fi\/wp-content\/uploads\/2024\/12\/julkaistavat-diat_tilaisuus-sosiaalihuollon-asiantuntijoiden-nakemyksia310124_130224.pdf<\/a><\/p>\n<h4>5.4 Pelastustoimen vaikuttavuus -esiselvityshanke ja ehdotus pelastusalan vaikuttavuusarvioinnin jatkokehitt\u00e4miselle<\/h4>\n<p><strong>Jari Soininen &amp; Aino Harinen<\/strong><\/p>\n<p>Sis\u00e4ministeri\u00f6<\/p>\n<p>Taustaa ja esitelt\u00e4vien hankkeiden yhteiskunnallinen merkitys<br \/>\nVaikuttavuuden arviointi on kriittist\u00e4 pelastusalan tehokkaan toiminnan ja vaikuttavan palvelutuotannon mahdollistamiseksi ja kehitt\u00e4miseksi, sill\u00e4 arvioinnin avulla voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vaikuttavimmat palvelut ja keskitt\u00e4\u00e4 resursseja niihin. My\u00f6s hyvinvointialueiden ohjauksen tueksi tarvitaan tietoa pelastustoimen palveluiden vaikuttavuudesta. Pelastustoimella on lakis\u00e4\u00e4teinen velvollisuus seurata ja arvioida palveluidensa vaikuttavuutta, ja hyvinvointialueiden tulee verrata omia tietojaan muiden alueiden tietoihin. Pelastustoimen ty\u00f6n vaikuttavuuden mittaaminen tulisikin yh\u00e4 vahvemmin kiinnitt\u00e4\u00e4 osaksi hyvinvointialueen kokonaisvaikuttavuuden mittaamista sosiaali- ja terveyspalveluiden rinnalla.<\/p>\n<p>Pelastustoimessa eri palveluiden vaikuttavuutta on tarkasteltu ja testattu erilaisissa tutkimus- ja kehitt\u00e4mishankkeissa, toimenpideohjelmissa ja ty\u00f6ryhmiss\u00e4. Tietoa teht\u00e4vist\u00e4 suoriutumisesta ja pelastusalan taloudellisesta tilanteesta ker\u00e4t\u00e4\u00e4n niin ik\u00e4\u00e4n systemaattisesti. Ennen vuotta 2024 pelastustoimen vaikuttavuutta tai sen arviointia ei kuitenkaan ollut selvitetty kokonaisvaltaisesti niin, ett\u00e4 kattavan kokonaiskuvan avulla vaikuttavuustarkastelua voitaisiin tehd\u00e4 tai yhteensovittaa hyvinvointialueilla yhdenmukaisesti.<\/p>\n<p>Vaikuttavuusarvioinnin kehitt\u00e4misty\u00f6, aloitettiin esiselvityksell\u00e4 alan vaikuttavuuden ja sen arvioinnin m\u00e4\u00e4ritelmist\u00e4, menetelmist\u00e4, mittareista ja vaikuttavuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>Hankkeissa tarkasteltava kysymys\/ongelma<br \/>\nPelastustoimen vaikuttavuus -esiselvityshanke toteutettiin ajalla 1.5.2024\u201328.2.2025. Hankkeessa luotiin katsaus pelastustoimen palveluiden vaikuttavuusarvioinnin nykytilaan ja tehtiin suunnitelma sen kehitt\u00e4miseksi. Nykytilaa selvitettiin kirjallisuuskatsauksella, kyselyll\u00e4 ja asiantuntijakeskusteluilla alan vaikuttavuusty\u00f6h\u00f6n osallistuneiden kanssa. Pelastusalaa ja verkostoja osallistavissa ty\u00f6pajoissa, verkkopaneelissa ja kohtaamisissa keskusteltiin pelastusalan vaikuttavuudesta ja sen arvioinnista, vahvistettiin yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 vaikuttavuusty\u00f6st\u00e4 ja jaettiin hyvi\u00e4 toimintamalleja. Oppia pelastusalan vaikuttavuusty\u00f6h\u00f6n haettiin asiantuntijakeskusteluista eri hallinnonaloilla ja organisaatioissa vaikuttavuusty\u00f6t\u00e4 tehneiden ja tekevien kanssa.<\/p>\n<p>Hankkeen tulosten perusteella pelastusalan ty\u00f6n vaikuttavuuden arvioinnin vastuut, tarkastelutasot, menetelm\u00e4t ja mittarit vaihtelevat organisaatioittain, mutta tahtotila vaikuttavuusty\u00f6n kehitt\u00e4miseen on yhteinen. Ty\u00f6n tehostamiseen kaivataan kansallisia resursseja, tukea ja ohjausta sek\u00e4 yhteisi\u00e4 mittareita, tietoperustaa ja toimivia j\u00e4rjestelmi\u00e4 tiedon raportointiin ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen. Lis\u00e4ksi toivotaan asiakkaiden ja sidosryhmien n\u00e4k\u00f6kulmien vahvempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ja eri ryhmien osallistamista palveluiden suunnitteluun, arviointiin ja kehitt\u00e4miseen. Vaikuttavuusty\u00f6n yhteensovittaminen hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden sek\u00e4 muiden viranomaisten kanssa tuottaisi parhaimmillaan yhteiskuntaa hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kokonaisvaikuttavuutta.<\/p>\n<p>Esiselvityshankkeen perusteella vaikuttavuusty\u00f6t\u00e4 tulee jatkaa yhteisen ymm\u00e4rryksen sek\u00e4 vaikuttavuuden arvioinnin edist\u00e4miseksi. Lis\u00e4ksi tarvitaan kansallista koordinaatiota, koulutusta sek\u00e4 yhteisi\u00e4 toimintamalleja, menetelmi\u00e4 ja mittareita vaikuttavuusarvioinnin toteuttamiseen ja ty\u00f6n tehokkaaseen k\u00e4ynnist\u00e4miseen.<\/p>\n<p>Jatkohankkeen aikataulu, tavoitteet ja menetelm\u00e4t<br \/>\nEsiselvityshankkeessa laadittiin suunnitelma vaikuttavuustavoitteiden m\u00e4\u00e4rittelemiseksi, konkreettisten toimenpiteiden linjaamiseksi sek\u00e4 yhteisen vaikuttavuusmittariston kehitt\u00e4miseksi ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottamiseksi. Suunnitelman toimeenpanoon on haettu erillinen hankerahoitus.<\/p>\n<p>Jatkohankkeen tarkoituksena on l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:<\/p>\n<ul>\n<li>Miten pelastusalan vaikuttavuus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ja miten sit\u00e4 voidaan arvioida systemaattisesti eri palveluluokissa?<\/li>\n<li>Mitk\u00e4 ovat keskeiset pelastusalan vaikuttavuusindikaattorit, ja miten ne suhteutuvat hyvinvointialueiden, turvallisuusviranomaisten ja muiden hallinnonalojen mittareihin?<\/li>\n<li>Miten pelastusalan vaikuttavuuden arviointi voidaan kytke\u00e4 osaksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, resurssien kohdentamista ja valtakunnallista ohjausta?<\/li>\n<li>Millaista tietoperustaa ja tiedonhallintaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 pelastusalan tehokas vaikuttavuusty\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4?<\/li>\n<li>Miten kehitetty\u00e4 pelastusalan vaikuttavuuden arviointimallia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 valtakunnallisessa ohjauksessa ja tiedolla johtamisessa?<\/li>\n<\/ul>\n<p>Tietoperustaisen vaikuttavuusty\u00f6n edist\u00e4misen keinoja voisivat olla esimerkiksi vaikutusketjuajattelun mukainen systeeminen analyysi, tulevaisuusty\u00f6skentely, yhteissuunnittelu ja -kehitt\u00e4minen, tutkimusten vahvempi hy\u00f6dynt\u00e4minen sek\u00e4 eri alojen v\u00e4linen vertailu. Vaikuttavuusty\u00f6n suunnitteluun ja kehitt\u00e4miseen tulisi ottaa mukaan keskeiset sidosryhm\u00e4t, kuten alueelliset toimijat, asiakkaat ja sidosryhm\u00e4t. Jatkokehitt\u00e4minen hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s pelastusalan tiedolla johtamisen kehitt\u00e4mist\u00e4, viestinn\u00e4n ja yhteisty\u00f6n vahvistamista sek\u00e4 toimintojen tehokasta koordinaatiota.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"sessio6\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-8867\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-8867\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 6: Hoidon ja terveyspalveluiden vaikuttavuus \u2013 osa 2\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-8867\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-8867\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: <span class=\"NormalTextRun SCXW177507896 BCX8\">Tuuli Suomela,<\/span> <span class=\"NormalTextRun SCXW177507896 BCX8\">UEF<\/span><\/strong><\/p>\n<h4>6.1 Sepelvaltimotoimenpiteiden arkivaikuttavuus<\/h4>\n<p><strong>Laura Lappalainen 1, Anna-Maija Tolppanen 2, Piia Lavikainen 2, Janne Martikainen 2, Risto Roine 1, 3, Harri Sintonen 3, Juha Hartikainen 1, 2<\/strong><\/p>\n<p>1. Kuopion yliopistollinen sairaala<br \/>\n2. It\u00e4-Suomen yliopisto<br \/>\n3. Helsingin yliopisto<\/p>\n<p>TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET: Tutkimuksen tarkoituksena on arvioida, voidaanko sepelvaltimotautipotilaan kokema terveyshy\u00f6ty selvitt\u00e4\u00e4 geneerisell\u00e4 15D-vointimittarilla ICHOM-standardin kolmen tautispesifisen mittarin (SAQ-7, RDS ja PHQ-2) sijaan. Tulosten avulla voidaan arvioida entist\u00e4 paremmin sepelvaltimotautipotilaan hoidon vaikuttavuutta ja tuottaa tietoa potilaiden kokemasta terveyshy\u00f6dyst\u00e4 tai -haitoista. Yksityiskohtaisempina tavoitteina on vastata seuraaviin tutkimuskysymyksiin: 1) Mik\u00e4 on l\u00e4\u00e4kehoidolla, pallolaajennuksella ja ohitusleikkauksella hoidettujen potilaiden kokema terveyshy\u00f6ty 15D- ja ICHOM-mittarein mitattuna \u2013 ovatko mittarit yhteismitallisia? 2) Mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat eri ik\u00e4ryhmi\u00e4 (\u226465-, 66\u201374- ja \u226575-vuotiaat) ja sukupuolittain tarkasteltuna sepelvaltimoiden pallolaajennuksen tuottamaan terveyshy\u00f6tyyn 12 kk aikana? 3) Vaikuttaako sepelvaltimoiden varjoainekuvaus oireisiin ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun potilailla, joilla ei ole aikaisemmin todettu, eik\u00e4 angiografiassa todeta sepelvaltimotautia ja mitk\u00e4 tekij\u00e4t ennustavat el\u00e4m\u00e4nlaadun paranemista tai heikkenemist\u00e4 12 kk aikana?<\/p>\n<p>AINEISTO JA MENETELM\u00c4T: Noin 1100 KYS Syd\u00e4nkeskuksen elektiivist\u00e4 sepelvaltimoiden varjoainekuvaukseen, pallolaajennukseen tai avosyd\u00e4nleikkaukseen ohjattua potilasta on t\u00e4ytt\u00e4nyt 15D- sek\u00e4 ICHOM-standardin mittarit ennen toimenpidett\u00e4 sek\u00e4 1 ja 12 kk kuluttua toimenpiteest\u00e4. Aineistoa analysoitiin k\u00e4ytt\u00e4en mm. korrelaatiokertoimia, ristiintaulukointeja, faktorianalyysi\u00e4 sek\u00e4 regressiomalleja.<\/p>\n<p>TULOKSET: 1) Geneerinen vointimittari havaitsee hyvin sepelvaltimotaudin tautispesifisi\u00e4 komponentteja (hengenahdistus, masentuneisuus, energisyys), joita mitataan ICHOM-suosituksessa, lukuun ottamatta rintakipua, 2) Kaikista i\u00e4kk\u00e4imm\u00e4t (\u226575-vuotiaat) hy\u00f6tyv\u00e4t pallolaajennuksesta yht\u00e4 paljon kuin nuoremmatkin potilaat tautispesifill\u00e4 vointimittarilla mitattuna, vaikeammasta taudinkuvasta sek\u00e4 suuremmasta muiden sairauksien tautitaakasta huolimatta. I\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 geneerisell\u00e4 mittarilla el\u00e4m\u00e4nlaatu laskee 1 ja 12 kk aikapisteiden v\u00e4lill\u00e4. Miesten tautispesifinen el\u00e4m\u00e4nlaatu paranee 12 kk aikana naisia enemm\u00e4n. 3) Varjoainekuvatuilla potilailla rintakipuoire v\u00e4henee ja tautispesifinen el\u00e4m\u00e4nlaatu paranee kliinisesti merkitt\u00e4v\u00e4sti yhden ja 12 kk varjoainekuvauksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>JOHTOP\u00c4\u00c4T\u00d6KSET: Sepelvaltimotoimenpiteiden arkivaikuttavuutta tulisi mitata geneerisell\u00e4 vointimittarilla yhdistettyn\u00e4 tautispesifiseen mittariin. Geneerinen vointimittari havaitsee hyvin sepelvaltimotaudille tyypillisi\u00e4 oireita ja n\u00e4m\u00e4 tulokset n\u00e4kyv\u00e4t my\u00f6s eri potilasryhmi\u00e4 tarkasteltaessa. Erityisesti i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 tautispesifisen mittarin k\u00e4ytt\u00f6 osoittaa sepelvaltimoiden pallolaajennushoidon hy\u00f6dyn, geneerinen mittari kuvaa enemm\u00e4n ik\u00e4\u00e4ntymisen kuin hoidon arkivaikutusta. Naisilla mahdollisesti ep\u00e4spesifisemm\u00e4t oireet vaikuttavat pienemp\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nlaadun paranemiseen verrattuna miehiin. My\u00f6s potilaat, joilla ei sepelvaltimotautia ennest\u00e4\u00e4n ole, eik\u00e4 sit\u00e4 varjoainekuvauksessa todeta, sepelvaltimotaudille tyypilliset tautispesifiset komponentit paranevat.<\/p>\n<p><!-- \/wp:list-item --> <!-- wp:list-item --><\/p>\n<h4>6.2 Fysioterapeutin suoravastaanoton kustannusvaikuttavuus<\/h4>\n<p><strong>Anne Lahti, Jani Takatalo ja Tiina Laatikainen<\/strong><\/p>\n<p>It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n<p>Tiivistelm\u00e4<br \/>\nKattavalle ja vertailukelpoiselle sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuustiedolle, erityisesti toimintamallien ja palveluiden vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta, on kysynt\u00e4\u00e4 tilanteessa, jossa arkea s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4misty\u00f6 sote-uudistuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sek\u00e4 toisaalta s\u00e4\u00e4st\u00f6toimet talouden tasapainottamiseksi. Tuki- ja liikuntaelinoireisten potilaiden hoidossa sote-uudistuksen tavoitteiden, kuten terveyspalvelujen oikea-aikaisen saatavuuden parantamisen sek\u00e4 yhdenvertaisten ja vaikuttavien sote-palveluiden tuottamisen, yhten\u00e4 ratkaisuna on fysioterapeutin suoravastaanotto. Fysioterapeutin suoravastaanotolla tarkoitetaan tuki- ja liikuntaelinoireisen potilaan ohjaamista ensisijaisesti fysioterapeutille l\u00e4\u00e4k\u00e4rin sijaan.<\/p>\n<p>J\u00e4rjestelm\u00e4llisen kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaista kustannusvaikuttavuustietoa tutkimukset tarjoavat fysioterapeutin suoravastaanotosta, tutkimukset rajattiin satunnaistettuihin kontrolloituihin tutkimuksiin. Kirjallisuushaku muotoiltiin PICO-asetelman mukaisesti, jossa fysioterapeutin suoravastaanoton (Intervention) kohderyhm\u00e4n\u00e4 ovat perusterveydenhuollon tuki- ja liikuntaelinoireiset potilaat (Patient), vertailuryhm\u00e4n\u00e4 tavanomainen toimintatapa, l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotto (Comparison) ja tulosmuuttujana kustannusvaikuttavuus (Outcome), mitattuna terveydenhuollon palvelujen k\u00e4ytt\u00f6n\u00e4 ja kustannuksina, yhteiskunnallisina kustannuksina, lis\u00e4kustannusvaikuttavuussuhteena (ICER) tai kustannusvaikuttavuuden todenn\u00e4k\u00f6isyyten\u00e4.<\/p>\n<p>Kirjallisuushaku toteutettiin joulukuussa 2024 SCOPUS, CINAHL ja PUBMED (Medline) tietokannoista. Kirjallisuuskatsaukseen l\u00f6ytyi viisi PICO-kriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4\u00e4 tutkimusta. Tutkimusten harhanriskin arvioinnissa k\u00e4ytettiin Cochrane RoB 2 ty\u00f6kalua. Tulosten yhdist\u00e4minen ja tiedon synteesi toteutettiin narratiivisesti tutkimusten ep\u00e4yhten\u00e4isyyden vuoksi.<\/p>\n<p>Tutkimukset oli toteutettu vuosina 1999\u20132022 Englannissa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Tutkittavista enemmist\u00f6 oli yli 40-vuotiaita naisia. Tutkimusten otoskoot olivat 53\u201315 540 v\u00e4lill\u00e4. Fysioterapeutin suoravastaanotto todettiin kolmessa tutkimuksessa hieman edullisemmaksi toimintatavaksi kuin vertailtava toimintatapa. Kahdessa tutkimuksessa ei todettu merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja kustannusvaikuttavuudessa fysioterapeutin suoravastaanoton ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanoton v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Uusia satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia fysioterapeutin suoravastaanoton kustannusvaikuttavuudesta ei ole aivan viime aikoina tehty. Aiemmissa j\u00e4rjestelm\u00e4llisiss\u00e4 kirjallisuuskatsauksissa fysioterapeutin suoravastaanotto on todettu turvalliseksi toimintatavaksi, joka voi kohentaa el\u00e4m\u00e4nlaatua ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 terveydenhuollon kustannuksia verrattuna l\u00e4\u00e4k\u00e4rivetoiseen toimintamalliin. Metodologisesti luotettavia tutkimuksia edelleen tarvitaan erityisesti t\u00e4sm\u00e4llisemm\u00e4n vaikuttavuuden arvioinnin osalta, jotta voidaan parantaa kustannusvaikuttavuustiedon siirrett\u00e4vyytt\u00e4 suomalaiseen terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n. Hyvinvointialueiden erilaiset palveluiden kehitt\u00e4missuunnat, mukaan lukien fysioterapeutin suoravastaanotot, tarjoaisivat mahdollisuuden my\u00f6s kotimaiselle arkivaikuttavuuden tutkimukselle.<\/p>\n<p><!-- \/wp:list-item --> <!-- wp:list-item --><\/p>\n<h4>6.3 Alaselk\u00e4kivun biopsykososiaalisen hoitomallin kustannukset ty\u00f6terveyshuollossa: ryv\u00e4ssatunnaistettu kontrolloitu tutkimus | Multidisciplinary care can reduce sick leave for low back pain patients without increasing costs<\/h4>\n<p><strong>Maija Paukkunen 1, 2, J. Karppinen 2, B. \u00d6berg 1, L. Ala-Mursula 2, E. Heikkala 2, K. Ryyn\u00e4nen 2, R. Holopainen 3,\u00a0 N. Booth 4, A. Abbott\u00a0 1<\/strong><\/p>\n<p>1. Link\u00f6ping University, Sweden<br \/>\n2. Oulun yliopisto<br \/>\n3. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto<br \/>\n4. Tampereen yliopisto<\/p>\n<p>Design: Cost-analysis of a cluster randomized controlled trial in Finnish occupational healthcare (OHC) (1,2).<\/p>\n<p>Aim: Biopsychosocial (BPS) approach to low back pain (LBP) care considers the patient&#8217;s physical, psychological, social factors, and the risk of work disability. We compared the effects of a BPS training intervention on OHC resource utilisation and costs of patient management compared to usual care.<\/p>\n<p>Methods: Six nationwide OHC providers with 27 units were involved in the BPS training intervention. OHC utilisation and back-related sick leaves were collected from electronic patient records during one-year follow-up. We estimated costs using linear mixed models, by multiplying unit costs by each type of resource use (visits to physicians, physiotherapists, nurses, use of imaging) and sick leaves. Estimated mean cost differences with confidence intervals (CIs) were reported for all and stratified by the risk of work disability based on \u00d6rebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire within the arms, using bootstrapping to attempt to deal with skewed cost data.<\/p>\n<p>Results: Among the 232 intervention-arm patients and 80 control-arm patients, the median number of visits to physicians and physiotherapists was 1 (interquartile range: 0-3) vs. 2 (1-4) and 2 (1-3) vs. 1 (0-2), respectively. The intervention arm accrued lower physician costs (\u20ac-43; 95%CI \u20ac-82\u2013\u20ac-3; p=0.034) and higher physiotherapist costs (\u20ac55; 95%CI \u20ac26\u2013\u20ac84; p&lt;0.001), compared to the control arm. Total costs did not differ between arms (\u20ac-1908; 95%CI \u20ac-6734\u2013\u20ac2919). The median cost was \u20ac1,196 under the BPS care, compared to \u20ac2,801 with standard care. Costs for high-risk patients were higher than for those at low risk: five times higher with BPS care (\u20ac1,196 vs. \u20ac222) and twelve times higher under conventional care (\u20ac2,801 vs. \u20ac232).<\/p>\n<p>Conclusions: Brief BPS training may support shifting OHC resource allocation towards multiprofessional physiotherapist-driven care, being potentially cost-beneficial in LBP patients with higher risk for work disability.<\/p>\n<p>References:<br \/>\n1. Karppinen J, Simula AS, Holopainen R, et al. Evaluation of training in guideline-oriented biopsychosocial management of low back pain in occupational health services: Protocol of a cluster randomized trial. Health Sci Rep. 2021; 4:e251. https:\/\/doi.org\/10.1002\/hsr2.251<br \/>\n2. Ryyn\u00e4nen K, Oura P, Simula AS, Holopainen R, Paukkunen M, Lausmaa M, Remes J, Booth N, Malmivaara A, Karppinen J. Effectiveness of training in guideline-oriented biopsychosocial management of low-back pain in occupational health services &#8211; a cluster randomized controlled trial. Scand J Work Environ Health. 2021 Jul 1;47(5):367-376. doi: 10.5271\/sjweh.3959. Epub 2021 Apr 13. PMID: 33847366; PMCID: PMC8259706.<\/p>\n<h4>6.4 Trajectories of body mass index and its impact on healthcare usage among Finnish patients with type 2 diabetes<\/h4>\n<p><strong>Zhiting Wang 1, Piia Lavikainen 2, Katja Wikstr\u00f6m,1, 3, 4,\u00a0 Janne Martikainen 2, Tiina <\/strong><strong>Laatikainen 1, 3, 4<\/strong><\/p>\n<p>1. Institute of Public Health and Clinical Nutrition, University of Eastern Finland, Kuopio<br \/>\n2. School of Pharmacy, University of Eastern Finland, Kuopio<br \/>\n3. Department of Public Health and Welfare, Finnish Institute for Health and Welfare<br \/>\n4. Wellbeing Services County of North Karelia (Siun sote), Joensuu<\/p>\n<p>Background<br \/>\nObesity prevalence has increased in Finland and is prevalent in individuals with type 2 diabetes (T2D). We assessed how longitudinal body mass index (BMI) trajectories associate with healthcare usage in patients with T2D.<\/p>\n<p>Methods<br \/>\nIn this retrospective cohort study, electronic health records from 2011 to 2024 that covered public primary and specialized healthcare servers in all 13 municipalities of North Karelia, Finland, were used. All patients newly diagnosed with T2D in 2011\u22122014 were included. The 10-year BMI trajectories after T2D diagnosis were estimated by growth mixture and latent class growth models. The total and annual average number of contacts (appointments and phone calls) per person in both primary and specialized healthcare services during the study period within and between BMI trajectory groups were analyzed with adjusted logistic and Poisson regression models with generalized estimating equations.<\/p>\n<p>Results<br \/>\nOf 3543 patients, 2752 (77.7%) were classified as having stable, 519 (14.6%) increasing, and 272 (7.7%) decreasing BMI trajectories. The odds of having healthcare contacts increased over the 10-year period after T2D diagnosis within each BMI trajectory group (all p&lt;0.001). The annual mean number of healthcare contacts per patient increased from 0.3 to 10.6 in the stable, 0.3 to 13.1 in the increasing, and 0.4 to 15.9 in the decreasing BMI group over the 10-year period after T2D diagnosis (all p&lt;0.001). Compared with the stable BMI group, the decreasing BMI group had greater increase in the annual mean healthcare contacts per patient (p=0.012 for the interaction term). Patients in the increasing and decreasing BMI groups had 30% and 33% higher total healthcare contacts, respectively, compared with those with stable BMI (all p&lt;0.001).<\/p>\n<p>Conclusions<br \/>\nOur findings emphasize the importance of monitoring and managing BMI in patients with T2D and serve as an important foundation for guiding healthcare services to optimize weight strategies for T2D.<\/p>\n<p><!-- \/wp:list-item --><\/p>\n<p><!-- \/wp:list --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"sessio7\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-7302\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-7302\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 7: Interventio, osaaminen vai implementointi &#8211; mist\u00e4 vaikuttavuus koostuu?\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-7302\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-7302\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: Riikka L\u00e4ms\u00e4, Helsingin yliopisto<\/strong><\/p>\n<h4>7.1 Politiikkatason tekij\u00f6iden vaikutus implementointiprosessin sujuvuuteen \u2013 haastattelututkimus vuorovaikutusohjannan (IPC-N) k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notosta yhteisty\u00f6alueilla<\/h4>\n<p><strong>Sara Tani 1, 2, Outi Linnaranta 3, Nanne Isokuortti 1, Petra Kouvonen 1, Riikka L\u00e4ms\u00e4 1<\/strong><\/p>\n<p>1. Helsingin yliopisto<br \/>\n2. Itla<br \/>\n3. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<\/p>\n<p>Tutkimuksen tausta<\/p>\n<p>IPC-N-menetelm\u00e4 nuorten masennuksen hoitoon implementoitiin valtakunnallisesti osana Mielenterveysstrategiaa 2020\u20132030 vuosina 2020\u20132023. Tutkimus tarkastelee, miten palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 organisoitui menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa ja millaisia tukirakenteita sen tueksi rakennettiin. Erityisesti analysoimme, miten politiikkatason tekij\u00e4t (policy determinants) selitt\u00e4v\u00e4t implementointiprosessia yhteisty\u00f6alueilla.<\/p>\n<p>Metodologia ja tutkimuskysymykset<\/p>\n<p>Tutkimusaineisto koostuu 28 teemahaastattelusta, jotka toteutettiin yliopistosairaaloiden, hyvinvointialueiden ja kansallisten viranomaistahojen implementoinnista vastaavien asiantuntijoiden kanssa.\u2028Aineisto analysoitiin deduktiivisella sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en Bullockin ja Lavisin (2021) politiikkatason implementointikehyst\u00e4, jonka avulla keskeisi\u00e4 prosessiin vaikuttaneita tekij\u00f6it\u00e4 voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tarkemmin. Tutkimuskysymyksen\u00e4 on, mitk\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttivat masennusintervention implementointiprosessiin politiikkatasolla yhteisty\u00f6alueilla.<\/p>\n<p>Alustavat tulokset ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/p>\n<p>Kyseess\u00e4 oli kansainv\u00e4lisestikin tarkasteltuna laaja implementointiprosessi, ja kansallisella tasolla ensimm\u00e4ist\u00e4 laatuaan Suomessa. Prosessi oli poikkeuksellinen sek\u00e4 laajuudeltaan ett\u00e4 rakenteelliselta kompleksisuudeltaan: menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto tapahtui palveluj\u00e4rjestelm\u00e4uudistuksen kynnyksell\u00e4.<\/p>\n<p>Toimijat l\u00e4hestyiv\u00e4t implementointia eri tavoin. Osa noudatti hankesuunnitelmaa, jossa korostui yhden menetelm\u00e4n vaiheittainen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ja yliopistosairaalan tuki. Toiset taas painottivat laajempaa menetelm\u00e4valikoimaa ja hyvinvointialueiden omavaraisuutta. N\u00e4kemyserot hidastivat yhteisty\u00f6t\u00e4 yhteisty\u00f6alueilla erityisesti alkuvaiheessa ja loivat ep\u00e4selvyytt\u00e4 siit\u00e4, kuka kansallisesti johti prosessia.<\/p>\n<p>T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 hyvinvointialueiden toimijat kokivat implementoinnin tukirakenteet ja vastuunjaot kansallisesti ep\u00e4selviksi hankeaikana. Hyvinvointialuekoordinaattorit toimivat keskeisin\u00e4 linkkein\u00e4 kansallisen ja alueellisen tason v\u00e4lill\u00e4, ja niiden rooli koettiin t\u00e4rke\u00e4ksi. Koulutusten kiireellinen aikataulutus alkuvaiheessa heikensi joidenkin alueiden valmiuksia omaksua menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Osana implementointia muodostui sit\u00e4 tukevia verkostoja. Yhteisty\u00f6alueiden verkostojen v\u00e4linen yhteisty\u00f6 oli vaihtelevaa. Vaikka osa toimijoista teki tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4, l\u00e4hestymistapojen hajanaisuus implementointimallissa heikensi tiedonvaihtoa ja yhteist\u00e4 suuntaa kansallisesti. Hankekauden loppupuolella verkostojen toiminta vakiintui ja yhteisty\u00f6 tehostui.<\/p>\n<p>Samanaikaiset kansalliset kehitt\u00e4mishankkeet lis\u00e4siv\u00e4t ty\u00f6kuormaa hyvinvointialueilla ja loivat p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksi\u00e4, jotka haastavat IPC-N-menetelm\u00e4n juurtumista. Haastateltavat ilmaisivat huolensa siit\u00e4, miten menetelm\u00e4n tukeminen jatkuu hankekauden p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 vuoden 2023 lopussa.<\/p>\n<p>Tulosten sovellettavuus<\/p>\n<p>Hallitusohjelman keskittyminen vaikuttavuuteen luo kysynt\u00e4\u00e4 psykososiaalisille menetelmille, erityisesti lasten ja nuorten palveluissa. Kansallisen implementointiprosessin tarkastelusta voidaan oppia tulevaisuuden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottohankkeita varten. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on turvata roolien ja vastuiden selkeys eri palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n tasolla, sek\u00e4 luoda kest\u00e4vi\u00e4 rakenteita implementoinnin tuen vakiinnuttamiseksi, jotta menetelmien k\u00e4ytt\u00f6 vaikuttavana voidaan turvata.<\/p>\n<h4>7.2 Nuorten masennukseen k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n lyhytintervention implementointia perusterveydenhuoltoon mahdollistavat ja est\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h4>\n<p><strong>Emma Salusj\u00e4rvi<\/strong><\/p>\n<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<br \/>\nHelsingin yliopisto<\/p>\n<p>Nuorten mielenterveysoireisiin kohdennettujen lyhytinterventioiden saatavuuden parantaminen on valittu yhdeksi keskeisist\u00e4 keinoista vastata hoitovajeeseen. Tutkimusolosuhteissa vaikuttaviksi todettujen interventioiden levitt\u00e4minen ja juurruttaminen arjen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n on kuitenkin haastavaa. Ep\u00e4onnistunut implementointi heikent\u00e4\u00e4 intervention arkivaikuttavuutta.<\/p>\n<p>Esitykseni perustuu kahteen osatutkimukseen, jotka tarkastelevat implementointia mahdollistavia ja est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 perusterveydenhuollossa ja rajatummin opiskeluhuollossa. Molemmissa aineistoanalyyseiss\u00e4 viitekehyksen\u00e4 toimi Proctorin (2011) implementoinnin lopputulokset; Hyv\u00e4ksytt\u00e4vyys, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto, toteutettavuus, tarkoituksenmukaisuus, kustannustehokkuus, menetelm\u00e4uskollisuus, l\u00e4p\u00e4isevyys ja tulosten pysyvyys.<\/p>\n<p>Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa analysoitiin 29 tutkimusta.<br \/>\nImplementointia edistiv\u00e4t ty\u00f6ntekij\u00f6iden motivaatio, kent\u00e4n ty\u00f6ntekij\u00f6iden varhainen osallistaminen, huolellinen yhteinen suunnittelu, vanhempien osallistaminen ja nuoren arkeen sopiva logistiikka. Estein\u00e4 ilmeniv\u00e4t resurssipula, nuorten tunnistamisen vaikeus, puutteellinen organisointi ja kulttuuriset j\u00e4nnitteet. Menetelm\u00e4uskollisuutta edist\u00e4vien ja est\u00e4vien tekij\u00f6iden kautta, l\u00e4p\u00e4isevyytt\u00e4, kustannusvaikuttavuutta ja tulosten pysyvyytt\u00e4 k\u00e4siteltiin tutkimuksissa niukasti tai ei lainkaan.<\/p>\n<p>Laadullisessa haastattelututkimuksessa 13 opiskeluhuollon ammattilaista arvioi vuorovaikutusohjannan (IPC-N) k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 opiskeluhuollossa ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Implementointia edisti mm. pitk\u00e4kestoinen menetelm\u00e4ohjaus, toimiva manuaali, vertaistuki ja kokemus intervention tarpeellisuudesta. Esteiksi nousivat mm. perusty\u00f6n aliresursointi, kuulluksi tulemisen puute ja ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 alasp\u00e4in yksisuuntainen johtaminen, sopivien nuorien l\u00f6yt\u00e4misen vaikeus sek\u00e4 haasteet erikoissairaanhoitoon l\u00e4hett\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimukset t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t toisiaan: systemaattinen katsaus tarkastelee implementointia globaalisti ja useiden eri toimijoiden kannalta, haastattelututkimus syventyy ty\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmaan ja suomalaiseen kontekstiin. Haastattelututkimus tunnistaa vastaavia implementoinnin haasteita tutuissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, joiden katsauksessa on voitu olettaa liittyv\u00e4n tilanteisiin, joissa interventio vied\u00e4\u00e4n sosioekonomisesti vieraaseen kontekstiin. Yhteisen\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 korostuu ty\u00f6ntekij\u00f6iden aktiivinen osallistaminen prosessin alusta l\u00e4htien, kaksisuuntainen vuoropuhelu sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4 resurssointi niin perusty\u00f6h\u00f6n kuin my\u00f6s menetelm\u00e4n omaksumiseen. Tulokset tarjoavat arvokasta tietoa lyhytinterventioiden onnistuneeseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon ja mielenterveyspalveluiden kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n<h4>7.3 Perustasolla ty\u00f6skentelevien ammattilaisten osaamisen merkitys terapeuttisten interventioiden vaikuttavuuteen<\/h4>\n<p><strong>Jasmin Kaljadin 1, 2, Erkki Heinonen 1, 3, Reija Autio 2, Sebastian Therman 1, Tiia-Reeta Kukko 1, 2, Outi Linnaranta, 1<\/strong><\/p>\n<p>1. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<br \/>\n2. Tampereen yliopisto<br \/>\n3. Oslon yliopisto<\/p>\n<p>Nuorten itseraportoima mielenterveysoireilu on lis\u00e4\u00e4ntynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti viime vuosikymmenen aikana, ja samanaikaisesti erikoissairaanhoidon mielenterveyspalvelut ovat ylikuormittuneet. Lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoidon painopiste on siirtynyt erikoissairaanhoidosta perustasolle. Samalla on noussut tarve perustason ammattilaisten mielenterveysosaamisen vahvistamiselle, mit\u00e4 on tehty kouluttamalla heille m\u00e4\u00e4r\u00e4mittaisia terapeuttisia interventioita. N\u00e4m\u00e4 interventiot pohjautuvat psykoterapiatekniikoihin ja terapeuttiseen allianssiin eli yhteisty\u00f6suhteeseen.<\/p>\n<p>Psykoterapiatutkimuksessa on havaittu, ett\u00e4 erot terapian vaikuttavuudessa ovat olleet suurempia eri terapian tarjoajien kuin terapiamuotojen v\u00e4lill\u00e4. Psykoterapeuttien ammatillisilla ominaisuuksilla, terapiaty\u00f6n osaamisella sek\u00e4 kokemustasolla on havaittu olevan vaikutuksia psykoterapian vaikuttavuuteen, mutta asiaa on tutkittu viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n. Psykoterapeutteihin keskittyneen tutkimuksen tuloksia ei voi yleist\u00e4\u00e4 koskemaan perustason ammattilaisia, joilla harvoin on psykiatrista peruskoulutusta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 arvioida perustason ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamista terapeuttisessa ty\u00f6ss\u00e4 ja tekij\u00f6it\u00e4, jotka ovat yhteydess\u00e4 heid\u00e4n osaamiseensa, mik\u00e4 on t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tavoitteena.<\/p>\n<p>Tutkimuskysymykset ovat:<br \/>\n1) Onko Therapist Work Involvement Scales (TWIS) psykometrisilt\u00e4 ominaisuuksiltaan validi ja reliaabeli kuvaamaan perustason ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamista terapeuttisessa ty\u00f6ss\u00e4<br \/>\n2) Miten ty\u00f6ntekij\u00e4n peruskoulutus, lis\u00e4koulutukset sek\u00e4 ty\u00f6kokemus vaikuttavat osaamiseen?<\/p>\n<p>Tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n IMAGINE-konsortion Nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto Suomessa &#8211; sek\u00e4 ITLA:n Koulutuksesta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n &#8211; kyselytutkimus nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 -tutkimusten ty\u00f6ntekij\u00f6iden kyselyit\u00e4. IMAGINE-aineisto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n vuosien 2024\u20132025 aikana eri puolella Suomea 21 eri kunnassa. ITLA-aineisto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n vuoden 2025 aikana IPC-koulutuksen saaneilta ty\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4. Tutkimusaineisto analysoidaan soveltuvin tilastollisin menetelmin.<\/p>\n<p>Tutkimuksella saadaan tietoa siit\u00e4, vahvistavatko lis\u00e4koulutukset perustason ty\u00f6ntekij\u00f6iden osaamista terapeuttisessa ty\u00f6skentelyss\u00e4, ja onko eri ammattiryhmill\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista terapeuttisten interventioiden toteuttamiseen. Tutkimuksesta saatavaa tietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 perustason ammattilaisten perus- ja jatkokoulutuksen suunnittelussa, palveluiden kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 tulevissa implementointisuunnitelmissa.<\/p>\n<p>Koska tutkimuksen aineistonkeruu on viel\u00e4 kesken, esityksess\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi, millaisia mittareita ammattilaisten osaamisen arviointiin on k\u00e4ytetty psykoterapiatutkimuksessa ja perustasolla sek\u00e4 mik\u00e4 niiden validiteetti on. Lis\u00e4ksi esityksess\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n tutkimuksessa osaamisen arviointiin k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t kyselyt.<\/p>\n<h4>7.4 Positiivisen mielenterveyden, el\u00e4m\u00e4ntilanteen ja sosiaalisen osallisuuden mittareiden validiteetti ja luotettavuus suomalaisilla yl\u00e4kouluik\u00e4isill\u00e4 nuorilla<\/h4>\n<p><strong>Tiia-Reeta Koskim\u00e4ki 1, 2, Therman, S. 1, Kainulainen, S. 3, Paananen, R. 3, Kaljadin, J. 1, 2, Appelqvist-Schmidlechner K. 1, Sorsa, M. 2, Linnaranta, O. 1<\/strong><\/p>\n<p>1. THL<br \/>\n2. Tampereen yliopisto<br \/>\n3. Diak<\/p>\n<p>Tausta. Nuorten mielenterveytt\u00e4 ja interventioiden vaikuttavuutta on arvioitu keskittym\u00e4ll\u00e4 psykiatristen oireiden mittaamiseen. Oireiden lis\u00e4ksi psykososiaalisilla voimavaroilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli mielenterveyden, erityisesti mielen hyvinvoinnin edist\u00e4misen ja oireiden ennaltaehk\u00e4isyn, kannalta. Positiivinen mielenterveys, el\u00e4m\u00e4ntilanne ja sosiaalinen osallisuus ovat toisiinsa liittyvi\u00e4 ja osittain p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4, jotka kuvaavat psykososiaalisia voimavaroja. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkastellaan Warwick-Edinburghin mielenterveysasteikon lyhyen muodon (SWEMWBS), 3X10D-el\u00e4m\u00e4ntilannemittarin ja sosiaalisen osallisuuden kokemuksia mittaavan asteikon (ESIS) validiteettia ja luotettavuutta 13\u201317-vuotiailla nuorilla. K\u00e4ytetyist\u00e4 mittareista vain SWEMWBS on aiemmin validoitu t\u00e4ss\u00e4 ik\u00e4ryhm\u00e4ss\u00e4. Toimintakyky\u00e4 arvioidaan el\u00e4m\u00e4nlaatumittarilla EQ-5D-Y. Tutkimuksessa tarkastellaan voimavaramittareiden korrelaatioita kesken\u00e4\u00e4n ja suhteessa toimintakykyyn k\u00e4sitteellisten p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksien tunnistamiseksi.<\/p>\n<p>Tutkimuskysymykseni ovat:<br \/>\n1) Kuinka valideja ja luotettavia eri voimavaramittarit (SWEMWBS, 3X10D ja ESIS) ovat yl\u00e4kouluik\u00e4isill\u00e4 nuorilla?<br \/>\n2) Mik\u00e4 on voimavarojen ja toimintakyvyn keskin\u00e4inen korrelaatio?<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t. Tutkimusaineisto koostuu suomalaisista yl\u00e4kouluik\u00e4isist\u00e4 nuorista (13\u201317 v.), jotka on rekrytoitu osana IMAGINE-konsortion Nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto Suomessa -tutkimusta maaliskuun 2024 ja maaliskuun 2025 v\u00e4lisen\u00e4 aikana 21 eri kunnassa. Nuoret ovat vastanneet itsearviontiin perustuvaan kyselyyn suomeksi, ruotsiksi, englanniksi tai pohjoissaameksi. Seuranta-aineistoa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n samalla kyselyll\u00e4 3 ja 6 kuukauden kuluttua tutkimuksen alusta. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa k\u00e4sitteit\u00e4 selvennet\u00e4\u00e4n ja mittareiden validiteettia ja reliabiliteettia tarkastellaan faktorianalyysill\u00e4 ja korrelaatioilla.<\/p>\n<p>Tulokset. L\u00e4ht\u00f6tilanteen poikkileikkauksellinen aineisto on ker\u00e4tty. Yhteens\u00e4 11 568 nuorta vastasi l\u00e4ht\u00f6tilannekyselyyn. Tutkimukseen osallistui 3439 nuorta, joista 1020 osallistui my\u00f6s seurantakyselyihin. T\u00e4ss\u00e4 julkaisussa tullaan esittelem\u00e4\u00e4n voimavaramittareiden psykometrisia ominaisuuksia ja mittareiden v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 poikkileikkauksellisessa yl\u00e4kouluik\u00e4isten aineistossa.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset. T\u00e4m\u00e4 on laajan pitkitt\u00e4istutkimuksen ensimm\u00e4inen vaihe, joka saadaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen alkuvuonna 2026. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulokset tulevat kuvaamaan psykososiaalisia voimavaroja yl\u00e4kouluik\u00e4isill\u00e4 nuorilla. Tulokset tulevat selvent\u00e4m\u00e4\u00e4n voimavaroihin liittyvi\u00e4 konsepteja ja k\u00e4sitteit\u00e4 ja antamaan tietoa sopivien psykometristen voimavaramittareiden valinnasta. Tulevassa pitkitt\u00e4istutkimuksessa tullaan lis\u00e4ksi arvioimaan n\u00e4iden mittareiden kyky\u00e4 ennustaa hoidon tarvetta sek\u00e4 arvioida hoidon vaikuttavuutta.<\/p>\n<h4>7.5 Interpersonaalisen viitekehyksen hoitomenetelmien vaikuttavuus nuorten masennuksen hoidossa: systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi | Feasibility, efficacy, and cost-effectiveness of interpersonal psychotherapy for adolescents (IPT-A) and Its modifications: a systematic review and meta-analysis<\/h4>\n<p><strong>Aija Myllyniemi 1, Noora Seilo 2, Jasmin Kaljadin 1, Tiia-Reeta Kukko 1, Sara Tani 3, Mauri Marttunen 3, Jari Lahti 3, Reija Autio 4, Ritva Miikki 1, Outi Linnaranta 1<\/strong><\/p>\n<p>1. THL<br \/>\n2. Itla<br \/>\n3. Helsingin yliopisto<br \/>\n4. Tampereen yliopisto<\/p>\n<p>Background: The effectiveness of Interpersonal Psychotherapy for Adolescents (IPT-A) in treating depression have shown promising results in recent reviews: IPT-A has demonstrated superiority to less structured interventions and comparable effectiveness to cognitive behavioural therapy (CBT). However, these conclusions in this age group are drawn cautiously due to the limited number of controlled studies available. Additionally, the efficacy of modifications to the standard IPT-A protocol remains uncertain.<\/p>\n<p>Objective: This systematic review aims to evaluate the current evidence regarding the effectiveness, cost-effectiveness, and feasibility of IPT-A and its modifications in treating adolescent depression.<\/p>\n<p>Methods: A systematic search was conducted. Studies investigating the efficacy of IPT-A or any of its modifications for adolescents and young adults aged 13 to 25 with depression, depressive symptoms, or risk of depression were included. The synthesis will be presented through meta-analysis and narrative summary. Subgroup-analyses will be conducted to gain a deeper understanding of which factors influence the effectiveness of treatment. For example, does the training of the treatment provider, or the duration of the treatment, affect its effectiveness?<\/p>\n<p>Results: 1510 abstracts were screened, and 124 studies were assessed for eligibility. Thirty-five studies were identified suitable for the review. Of these, 18 are randomized controlled trials and 17 are case series. In a narrative synthesis, we will additionally describe case series to complement the view.<\/p>\n<p>Current Status: Data analysis is in progress, and comprehensive results will be presented upon completion of the study.<\/p>\n<p>Conclusions: Data to evaluate the effectiveness and feasibility of IPT-A is accumulating. Interpersonal theory provides an alternative to cognitive psychotherapy. Implementing evidence-based brief interventions in primary healthcare can improve equitable access to treatment for adolescents and young people with depressive symptoms while also providing tools for healthcare workers.<\/p>\n<p>Keywords: Adolescent, young people, depression, interpersonal psychotherapy, prevention, treatment, effectiveness, feasibility, cost-effectiveness, economic evaluation<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"sessio8\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-5503\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-5503\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 8: Sosiaality\u00f6n ja sosiaalipalveluiden vaikuttavuus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-5503\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-5503\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: <span class=\"NormalTextRun SCXW117486047 BCX8\">Essi <\/span><span class=\"NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW117486047 BCX8\">Rovamo<\/span><span class=\"NormalTextRun SCXW117486047 BCX8\">, UEF<\/span><\/strong><\/p>\n<h4>8.1 Moniammatillinen yhteisty\u00f6 alaik\u00e4isten ongelmalliseen p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n puuttumisessa lastensuojelun sijaishuollon ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h4>\n<p><strong>Johanna Heinonen 1, Kirsimarja Raitasalo 2, Janika Kosonen 1, Katja Kuusisto 1<\/strong><\/p>\n<p>1. Tampereen yliopisto<br \/>\n2. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/p>\n<p>Moniammatillisen yhteisty\u00f6n avulla voidaan tunnistaa ja puuttua alaik\u00e4isten ongelmalliseen p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. P\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6n aloittaminen tapahtuu usein jo alaik\u00e4isen\u00e4, ja p\u00e4ihteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 alaik\u00e4isi\u00e4 kohdataan monissa palveluissa samanaikaisesti. Alaik\u00e4iset j\u00e4\u00e4v\u00e4t helposti ilman kunnollista p\u00e4ihdehoitoa, koska heit\u00e4 kohtaavilla ammattilaisilla ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 p\u00e4ihdeosaamista ja alaik\u00e4isille suunnattuja p\u00e4ihdepalveluita on saatavilla vain v\u00e4h\u00e4n. Vastuu vakavasti p\u00e4ihteill\u00e4 oireilevien alaik\u00e4isten hoidosta on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 usein osoitettu lastensuojelun sijaishuollolle, mutta sijaishuolto ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yksin\u00e4\u00e4n kykene katkaisemaan alaik\u00e4isten vakavaa p\u00e4ihdek\u00e4ytt\u00f6\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n tehokkaasti. Samanaikaisesti sijaishuollossa olevilla nuorilla on haasteita p\u00e4\u00e4st\u00e4 tarvitsemiensa mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluiden piiriin. Moniammatillisen yhteisty\u00f6n t\u00e4rkeys alaik\u00e4isten ongelmalliseen p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n puuttumisessa on laajasti tunnistettu, mutta sen toteutuminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on viel\u00e4 puutteellista. Tutkittua tietoa moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4vist\u00e4 ja est\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 alaik\u00e4isten ongelmalliseen p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n puuttumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta on vain v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n<p>Tutkimuksemme tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4, millaisia tekij\u00f6it\u00e4 lastensuojelun sijaishuollon ammattilaiset pit\u00e4v\u00e4t moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4vin\u00e4 tai est\u00e4vin\u00e4 silloin, kun asiakkaana on ongelmallisesti p\u00e4ihteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 alaik\u00e4inen nuori. Tutkimusaineistona on sijaishuollon ammattilaisten (N=12) haastattelut, jotka on ker\u00e4tty puolistrukturoituina teemahaastatteluina kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 osana \u201dP\u00e4ihdehuollon ja lastensuojelun rajapinnalla \u2013 saavatko p\u00e4ihteit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t nuoret tarvitsemaansa tukea\u201d (NUPPU) -hanketta. Analyysimenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme aineistol\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysia.<\/p>\n<p>Alustavien tulosten perusteella moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t jakautuivat kolmeen luokkaan: 1) jaettu konsensus, 2) palvelukent\u00e4n ja toimijoiden l\u00f6yt\u00e4minen sek\u00e4 3) oikea-aikaisuus ja sitoutuminen. Moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 est\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 muodostui nelj\u00e4 luokkaa: 1) p\u00e4ihdepalveluiden ongelmakohdat, 2) lastensuojelun ja terveydenhuollon integroimattomuus, 3) rakenteelliset esteet sek\u00e4 4) hoidon haasteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaymp\u00e4rist\u00f6n kompleksisuus ja alaik\u00e4isten ongelmallisen p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6n ilmi\u00f6n monitasoisuus edellytt\u00e4v\u00e4t jaettua asiantuntijuutta, tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 moniammatillista ja integroitua l\u00e4hestymistapaa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 alaik\u00e4isille suunnattujen palvelujen moniammatillisen yhteisty\u00f6n kehitt\u00e4misess\u00e4, joka voi lis\u00e4t\u00e4 alaik\u00e4isten p\u00e4ihdehoidon vaikuttavuutta. Moniammatillista yhteisty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 ja est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 tunnistamalla voidaan ehk\u00e4ist\u00e4 p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 syntyvi\u00e4 haittoja sek\u00e4 luoda kustannusvaikuttavia ratkaisuja alaik\u00e4isten p\u00e4ihteiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n puuttumiseksi.<\/p>\n<h4>8.2 Everyday effects of systemic practice implementation in child welfare services<\/h4>\n<p><strong>Ilse Julkunen 1, Ann Backman 2, Camilla Granholm 3, Tobias P\u00f6tzsch 1, Laszlo Vincze 1, Jenny Nylund 1, Leo Larjanko 1<\/strong><\/p>\n<p>1. University of Helsinki<br \/>\n2. Novia<br \/>\n3. University of Turku<\/p>\n<p>Background and purpose<br \/>\nA multicase study inspired by the real effectiveness approach (Sherman et al 2016; Malmivaara 2020) was conducted of systemic practice (Petrelius et al 2024) in three wellbeing service counties during 2023 and 2024. Real life evidence often refers to using multiple data sources. Our approach was to build on data from different levels and actors involved in the child welfare practices so at to getting close to reality and \u00ednvestigating practical activities and knowledge in everyday situations, bringing together agent and structure and hence conducting a multi-voiced study. We chose to use the concept of everyday effects \u2013 a concept that appeared to find resonance also among the practitioners in the field. We ask: How do actors at different levels perceive the effects of systemic practice implementation in child welfare practice in their everyday practice? How can a multi-level approach contribute to a dynamic understanding of the effects of systemic practice adoption in child welfare practice?<\/p>\n<p>Methods<br \/>\nThe multicase study built on following data:<br \/>\nMapping of the organisation of systemic practice units (n=3)<br \/>\nWelfare Strategy Analyses (n=3) based on documents<br \/>\nSurveys with leaders and experts in the field (n=34)<br \/>\nInterviews with key informants (n=19)<br \/>\nInterviews with practitioners (n= 36)<br \/>\nInterviews with children and parents (n=29, 16 children, 13 parents)<br \/>\nLearning workshops with the stakeholders in the project<\/p>\n<p>Findings<br \/>\nThe mapping analyses showed disparities in how well the wellbeing service counties at a strategical level was committed to implementing the systemic practice model. Statistically the analyses showed that increased competence in the systemic practice model does contribute to better implementation and client participation. However, a significant interaction shows that this effect depends on the quality of co-operation. The qualitative analyses highlighted the meanings of a multiprofessional co-operation in the everyday life of clients but also non-existing effects of participation showing the complexities of participation as both empowering as well as dismantling.<\/p>\n<h4>8.3 Ty\u00f6ik\u00e4isten palvelutarpeen arvioinnin vaikuttavuus sosiaalihuollon ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h4>\n<p><strong>Hanna Hautala, Henna Isoniemi<\/strong><\/p>\n<p>Varsinais-Suomen hyvinvointialue<\/p>\n<p>Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa palvelutarpeen arvioinnilla, jonka tarkoituksena on kartoittaa asiakkaan tilanne ja selvitt\u00e4\u00e4, voidaanko sit\u00e4 edist\u00e4\u00e4 tarjolla olevien sosiaalipalveluiden avulla. Palvelutarpeen arviointi toteutetaan sosiaalihuoltolain 36\u201337 \u00a7 mukaan, mutta palvelu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 toteuttamispaikasta ja toimijoista riippuen my\u00f6s asiakkaan psykososiaalista tukemista, neuvontaa ja ohjaamista, vaikka n\u00e4it\u00e4 ei ole m\u00e4\u00e4ritelty edell\u00e4 mainitussa lakiperustassa. Palvelutarpeen arviointi on tavoitteellista ja intensiivist\u00e4 muutosty\u00f6t\u00e4, jolla pyrit\u00e4\u00e4n ratkaisemaan asiakkaan palvelutarve ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti yhteisty\u00f6ss\u00e4 asiakkaan kanssa, mink\u00e4 seurauksena my\u00f6s tarve suunnitelmalliselle sosiaalihuollolle v\u00e4henee. Se, miten ja miss\u00e4 tilanteissa tavoite toteutuu, on toistaiseksi tuntematon.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa palvelutarpeen arvioinnin vaikuttavuutta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n haastattelemalla arviointia tekevi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4, jotta saavutetaan parempi ymm\u00e4rrys, millaisena he n\u00e4kev\u00e4t t\u00e4m\u00e4n moniulotteisen ja asiakastilanteiden mukaan vaihtelevan intervention. Tutkimuskysymys on \u201dMillaisia n\u00e4kemyksi\u00e4 sosiaalialan ammattilaisilla on ty\u00f6ik\u00e4isten sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin vaikuttavuudesta?\u201d. Haastattelut toteutetaan fokusryhmiss\u00e4 (n = 21) ja niihin kutsutaan sosiaality\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 ja -ohjaajia kolmelta eri hyvinvointialueelta (Varsinais-Suomi, Satakunta ja Pohjanmaa). Haastattelut toteutetaan huhti\u2013toukokuussa 2025. Haastatteluissa haastateltaville esitet\u00e4\u00e4n vinjettikertomus, jonka pohjalta palvelutarpeen arviointiin liittyvist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista, erityisesti sen vaikuttavuudesta, keskustellaan.<\/p>\n<p>Alustavat tulokset osoittavat, kuinka palvelutarpeen arviointia tekevill\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ill\u00e4 on vaihtelevia n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 kyseisen intervention tavoitteet ja vaikuttavuus ovat. Vaikuttavuus ylip\u00e4\u00e4ns\u00e4 koetaan vaikeasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4ksi ja mitattavaksi asiaksi. Sosiaalihuollon ty\u00f6ntekij\u00f6iden mukaan palvelutarpeen arvioinnin mahdollisuuksiin olla vaikuttavaa liittyv\u00e4n monenlaiset tekij\u00e4t, kuten ty\u00f6ntekij\u00e4n ja asiakkaan v\u00e4linen vuorovaikutus sek\u00e4 asiakkaan motivaatio tilanteensa muuttamiseksi. Vaikuttavan ty\u00f6skentelyn edellytyksen\u00e4 ei puolestaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole moniammatillinen ty\u00f6skentely tai monipuolisten ty\u00f6v\u00e4lineiden tai -menetelmien k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n<h4>8.4 Sosiaalihuollon vaikuttavuuden tarkastelu asiakkaiden n\u00e4k\u00f6kulmasta<\/h4>\n<p><strong>Sanni Lindroos<\/strong><\/p>\n<p>Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy<\/p>\n<p>Sosiaalihuollon palveluiden vaikuttavuuden tarkastelu asiakkaiden n\u00e4k\u00f6kulmasta voi tuottaa tietoa siit\u00e4, millaista arvoa organisaatiot ovat kyenneet tuottamaan palveluiden k\u00e4ytt\u00e4jille. Vaikuttavuudella tarkoitamme toiminnan ansiosta tapahtuvaa tavoitteen mukaista muutosta eli sit\u00e4, ett\u00e4 sosiaalihuollon ty\u00f6skentelyll\u00e4 on toivotun kaltainen vaikutus asiakkaan el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen. T\u00e4t\u00e4 voidaan tarkastella esimerkiksi asiakkaiden kokemuksissa palveluiden merkityksest\u00e4 heid\u00e4n arjessaan. Asiakasl\u00e4ht\u00f6inen n\u00e4k\u00f6kulma mahdollistaa palveluiden vahvuuksien ja kehityskohteiden tunnistamisen. Palveluiden vaikuttavuuden merkitys on ajankohtainen kysymys, koska vuonna 2023 k\u00e4ynnistyneiden hyvinvointialueiden toiminnassa voi n\u00e4hd\u00e4 viel\u00e4 olevan kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4. Tutkimuksemme tavoitteena on 1) identifioida tekij\u00f6it\u00e4, jotka ovat merkityksellisi\u00e4 sosiaalihuollon asiakkaille, kun puhutaan sosiaalihuollon palveluiden vaikuttavuudesta, sek\u00e4 2) selvitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mink\u00e4laiseksi asiakkaat ovat kokeneet sosiaalihuollon palvelut omalla hyvinvointialueellaan. Sosiaalihuollon asiakkaiden kokemuksia tarkastelemalla pyrimme tunnistamaan sosiaalihuollon vaikuttavuuteen liittyvi\u00e4 mekanismeja.<\/p>\n<p>Tutkimusaineistomme koostuu puolistrukturoiduista haastatteluista (n=33), jotka on toteutettu ty\u00f6ik\u00e4isten, lapsiperheiden ja ik\u00e4ihmisten palveluiden asiakkaiden kanssa Sis\u00e4-Suomen yhteisty\u00f6alueella vuosina 2024\u20132025. Aineisto ker\u00e4ttiin osana SULAVA-hanketta. Asiakkaita rekrytoitiin haastatteluihin s\u00e4hk\u00f6isen ja paperisen kyselylomakkeen yhteydess\u00e4 olleen ilmoittautumislomakkeen kautta sek\u00e4 pyyt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 jakamaan haastattelukutsua asiakkailleen. Kyselylomake l\u00e4hetettiin vajaalle 5 000 aikuissosiaality\u00f6n asiakkaalle ja lapsiperheiden palveluiden asiakkaan vanhemmalle. N\u00e4ist\u00e4 1200 l\u00e4hetettiin paperipostilla, tarkoituksena tavoittaa my\u00f6s sellaisia haavoittuvassa asemassa olevia asiakkaita, jotka eiv\u00e4t pysty vastaamaan s\u00e4hk\u00f6iseen kyselyyn. Ik\u00e4ihmisten palveluiden asiakkaita rekrytointiin suoraan ty\u00f6ntekij\u00f6iden kautta.<\/p>\n<p>Aineistoa analysoitiin temaattisen analyysin avulla hy\u00f6dynt\u00e4en KAIMeR-teoriaa (konteksti, toimijat, interventiot, mekanismit ja tulokset). Tutkimuksen tieteenfilosofisena l\u00e4ht\u00f6kohtana toimii kriittinen realismi. Alustavien tulosten perusteella sosiaalihuollon asiakkaat korostivat kertomuksissaan oman avoimuuden, rehellisyyden ja vastuunkannon merkityst\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 omassa el\u00e4m\u00e4ntilanteessa on tapahtunut my\u00f6nteist\u00e4 muutosta sosiaalihuollon ty\u00f6skentelyn aikana. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi asiakkaat kokivat, ett\u00e4 heid\u00e4n omalla k\u00e4yt\u00f6ksell\u00e4\u00e4n ja m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisuudellaan on ollut merkityst\u00e4 sosiaalihuollon ty\u00f6skentelyn sujuvuuteen. Asiakkaan oman toiminnan ja vastuunkannon korostuminen antaa aihetta pohtia sit\u00e4, miten sosiaalihuollossa voidaan paremmin huomioida ne haavoittuvassa asemassa olevat asiakkaat, jotka eiv\u00e4t kykene aktiiviseen omien asioidensa ajamiseen.<\/p>\n<p>Tutkimus on tehty osana Sosiaalialan osaamiskeskus Pikassoksen ja SONetBOTNIAn toteuttamaa, Pirkanmaan hyvinvointialueen hallinnoimaa, Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n koordinoimaa ja Euroopan unionin rahoittamaa (Next Generation EU) Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelman RRP3-hanketta: Sosiaalihuollon laatu ja vaikuttavuus Sis\u00e4-Suomen yhteisty\u00f6alueella 2024\u20132025 (SULAVA).<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"posterit\">Posterit<\/h2>\n\n\n\t<div id=\"accordion-block_5c61e8b3889e736df40ef57f449ef55d\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-6419\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-6419\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tHoidon ja terveyspalveluiden vaikuttavuus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-6419\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-6419\">\n\t\t\t\t\t<h4>Accumulation of multiple uncontrolled risk factors among patients with type 2 diabetes<\/h4>\n<p><strong>Suchetana De Storvik 1, 3, Marja-Leena Lamidi 2, 3, Piia Lavikainen 2, Katja Wikstr\u00f6m 2, 3, Suvi Manninen 2, P\u00e4ivi Rautiainen 3, Petri Kivinen 3, Tiina Laatikainen 2, 3<\/strong><\/p>\n<p>1. School of Pharmacy, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<br \/>\n2. Institute of Public Health and Clinical Nutrition, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<br \/>\n3. Wellbeing Service County of North Karelia (Siun sote), Joensuu, Finland<\/p>\n<p>Background<br \/>\nEffectiveness of type 2 diabetes (T2D) management depends on adequate control of multiple risk factors (RFs) including hyperglycemia, dyslipidemia, obesity, hypertension, and smoking. This study aims to investigate the prevalence and characteristics of T2D patients with multiple uncontrolled RFs by using real-world data from the primary health care of North Karelia region, Finland.<\/p>\n<p>Methods<br \/>\nData on age, sex, glycated hemoglobin (HbA1c), low-density lipoprotein cholesterol (LDL-C), body mass index (BMI), blood pressure (BP), and smoking status were extracted from the electronic health records in 2023-24 for patients (n=10420) diagnosed with T2D (ICD-10 code E11) during 2013-22 and were alive at the end of 2024. The used target values were HbA1c &lt;53 mmol\/mol, LDL-C &lt;2.6 mmol\/mol, BMI &lt;25 kg\/m2, BP &lt;140\/80 mmHg, and non-smoking. Accumulation of uncontrolled RFs was assessed.<\/p>\n<p>Results<br \/>\nOverall, HbA1c measurements were available for 89% of patients, LDL-C for 86%, BMI for 67%, and BP for 67%. On the last measurements, 67% were within target for HbA1c, 84% for LDL-C, 16% for BMI, and 42% for BP. Smoking status was available for 67% of patients, and 85% were non-smokers. Men in the youngest age group (18-54 years) had the lowest measurement availability across the RFs. Almost half (47%) of the patients had at least 2 uncontrolled RFs while only 20% had all RFs adequately controlled. Better HbA1c control and less smoking were found in women. BMI and BP were the least controlled RFs in both sexes and all age groups, particularly among those aged 18-54 and 55-64.<\/p>\n<p>Conclusions<br \/>\nA high prevalence of T2D patients with multiple uncontrolled RFs was observed, indicating evidence-treatment gaps. Measurement availability and target value achievement varied considerably by age and sex. The need to focus more on young patients, particularly men was revealed. The study is expected to enhance T2D management in the region.<\/p>\n<h4>Kuntoutuksen vaikuttavuus \u2013 Osatutkimus selvitt\u00e4\u00e4 Kelan ammatillisen kuntoutuksen TEAK-palvelun vaikutuksia ty\u00f6llistymiseen<\/h4>\n<p><strong>Tuomas Reiter\u00e4 1, Saija Karinkanta 1, Hanna Rinne 2, Virpi Liukkonen 3<\/strong><\/p>\n<p>1. Kelan tutkimus<br \/>\n2. Kuntoutuss\u00e4\u00e4ti\u00f6<br \/>\n3. Kela ja Tampereen yliopisto<\/p>\n<p>Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen on varsin haastavaa, mink\u00e4 vuoksi vaikuttavuustietoa on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 vain v\u00e4h\u00e4n ja sen sovellettavuus on varsin rajattua. T\u00e4h\u00e4n tietotarpeeseen vastatakseen Kela toteuttaa kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkimuksen kokonaisuuden, jonka yhdess\u00e4 osatutkimuksessa tarkastellaan Kelan ty\u00f6llistymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n ammatillisen kuntoutuksen (TEAK) vaikutuksia ty\u00f6llistymiseen.<\/p>\n<p>Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on kuntoutusasiakkaan ty\u00f6- ja ansiokyvyn tukeminen tai parantaminen sek\u00e4 ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden ehk\u00e4iseminen. TEAK on ollut yksi keskeinen Kelan ammatillisen kuntoutuksen muoto. Palvelun hy\u00f6tyj\u00e4 on seurattu osana Kelan s\u00e4\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 kuntoutuksen hy\u00f6dyn arviointia, ja tulokset ovat olleet suotuisia (ks. esim. Karinkanta &amp; Reiter\u00e4 2025). N\u00e4iden tulosten yleistett\u00e4vyytt\u00e4 ja tulkintaa heikent\u00e4v\u00e4t kuitenkin tutkimukseen osallistumiseen liittyv\u00e4 valikoituminen ja vertailuasetelman puute.<\/p>\n<p>Kelan ty\u00f6llistymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4n ammatillisen kuntoutuksen vaikutukset ty\u00f6llistymiseen -tutkimuksen tutkimusasetelmana k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n rekisteritutkimusta pitkitt\u00e4isasetelmassa. Tutkimuksen aineistona hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n Digi- ja v\u00e4est\u00f6tietoviraston, Kelan, El\u00e4keturvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteritietoja sek\u00e4 Verohallinnon Tulorekisteritietoja vuosilta 2019-2023. Aineistot on poimittu tutkimuksen kohderyhm\u00e4lt\u00e4, eli vuosina 2021 ja 2022 TEAK-palvelun aloittaneilta henkil\u00f6ilt\u00e4 (n = 4 499), ja TEAK-asiakkaiden ik\u00e4ryhm\u00e4n mukaiselta 10 %:n v\u00e4est\u00f6otokselta vuosilta 2021 ja 2022 (n = 649 666).<\/p>\n<p>Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n TEAK-asiakkaiden ty\u00f6markkina-asemaa kuntoutuksen j\u00e4lkeen, sek\u00e4 eroja ty\u00f6markkina-asemassa verrattaessa TEAK-asiakkaita koko v\u00e4est\u00f6\u00f6n ja kaltaistettuihin verrokkeihin. Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s TEAK-asiakkaiden ty\u00f6markkinasiirtymi\u00e4 ennen kuntoutusta, kuntoutuksen aikana ja kuntoutuksen j\u00e4lkeen, sek\u00e4 taustatekij\u00f6iden, kuten sosiodemografisten tekij\u00f6iden ja ty\u00f6llisyys- ja sairastavuushistorian, yhteytt\u00e4 ty\u00f6markkina-asemaan TEAK-asiakkailla ja muulla v\u00e4est\u00f6ll\u00e4. Tilastollisina analyysein\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n soveltuvin osin esimerkiksi Coxin regressiomallia, regressioanalyyseja ja sekamalleja. Verrokkien kaltaistamisessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n propensity score matching -menetelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Kaltaistetulla verrokkiryhm\u00e4ll\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n luomaan kuntoutusasiakkaille uskottava vertailuasetelma ja vaihtoehtoinen lopputulema, mink\u00e4 avulla voidaan arvioida TEAK-palvelun vaikuttavuutta ty\u00f6llistymiseen. Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 tutkimuksesta on mahdollista esitell\u00e4 alustavia tuloksia.<\/p>\n<p>L\u00e4hde: Karinkanta S &amp; Reiter\u00e4 T. Kelan kuntoutuksen hy\u00f6dyn arviointi: Vuonna 2021 kuntoutuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4neiden ty\u00f6- ja el\u00e4m\u00e4ntilanne rekisterien valossa. Helsinki: Kela, Raportteja 3, 2025. http:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-284-212-1.<\/p>\n<h4>Tules-kurssit ja ty\u00f6kyky -tutkimuksessa tarkastellaan monipuolisesti Kelan tules-kuntoutuksen vaikutuksia<\/h4>\n<p><strong>Johanna Nuojua 1, Saija Karinkanta 1, Erja Sormunen 2 ja Annina Ropponen 2<\/strong><\/p>\n<p>1. Kelan tutkimus<br \/>\n2. Ty\u00f6terveyslaitos<\/p>\n<p>Ty\u00f6kykyongelmia aiheuttavat yleisimmin tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tules) sek\u00e4 mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t. Samat sairausryhm\u00e4t aiheuttavat my\u00f6s valtaosan ty\u00f6terveyshuollon kustannuksista ja ovat yleisimmin sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten el\u00e4kkeiden taustalla (esim. Blomgren &amp; Rissanen, 2024). Ty\u00f6kyky\u00e4 sek\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 jatkamista voidaan tukea eri keinoin. Oikea-aikainen kuntoutus on yksi n\u00e4ist\u00e4 keinoista. Kela tarjoaa harkinnanvaraisena kuntoutuksena Tules-kursseja. Perinteisten, majoituksella j\u00e4rjestett\u00e4vien, kuntoutuskurssien rinnalle ovat syyskuussa 2024 k\u00e4ynnistyneet t\u00e4ysin et\u00e4kuntoutuksena toteuttavat Tules-et\u00e4kuntoutuskurssit. Tules-et\u00e4kuntoutuskursseille hakeudutaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rinlausunnon sijaan fysioterapeutin suosituksella. Sek\u00e4 Tules-et\u00e4kuntoutuskurssit ett\u00e4 Tules-kuntoutuskurssit on tarkoitettu yli 18-vuotiaille ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oleville henkil\u00f6ille, joilla on tule-sairaus ja joiden oireilu on kest\u00e4nyt yli 3 kuukautta eik\u00e4 fysioterapian avokuntoutus tai omakuntoutus ole olleet riitt\u00e4vi\u00e4. Nelj\u00e4st\u00e4 kuuteen kuukauteen kest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 moniammatillisessa kuntoutuksessa kuntoutuja saa tietoa tule-sairaudestaan sek\u00e4 siihen liittyv\u00e4st\u00e4 kivusta ja kivunhallintakeinoista. Lis\u00e4ksi kuntoutuja saa apua ja tukea ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen sairauteensa liittyvi\u00e4 toimintakyvyn rajoitteita sek\u00e4 neuvoja omien voimavarojen l\u00f6yt\u00e4miseen ja k\u00e4ytt\u00e4miseen arjesta selviytymisess\u00e4. Kuntoutuksen keskeisen\u00e4 tarkoituksena on my\u00f6s vahvistaa omakuntoutuksen jatkumista.<\/p>\n<p>Tules-kurssit ja ty\u00f6kyky -tutkimus on osa Kelan toteuttamaa Kuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimuskokonaisuutta. Tutkimus toteutetaan vertailuasetelmassa (n=480) ja siin\u00e4 tarkastellaan ty\u00f6kyky\u00e4 monipuolisesti kohderyhm\u00e4 huomioiden. Itsearviointiin perustuvilla mittareilla selvitet\u00e4\u00e4n kahden toteutustavaltaan toisistaan poikkeavaan Kelan tules-kuntoutuspalveluun osallistumisen vaikutuksia tutkittavien ty\u00f6kykyyn (Ty\u00f6kykyindeksi), koettuun kipuun, ty\u00f6h\u00f6npaluun pystyvyydentunteeseen, toimintakykyyn (PROMIS\u00ae-29), koettuun el\u00e4m\u00e4nlaatuun (WHOQoL-BREF) ja mielialaan (BDI-21). Lis\u00e4ksi tarkastellaan tutkittavien sairausp\u00e4iv\u00e4rahakausia Kelan etuusrekisterist\u00e4. Tutkimukseen osallistuvat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t arviointimittarit kuntoutuksen alkaessa ja p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4. Ty\u00f6kyky\u00e4 ja koettua kipua arvioidaan my\u00f6s viel\u00e4 nelj\u00e4n kuukauden kuluttua kuntoutuksen p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4. Tules-et\u00e4kuntoutuskursseille ja Tules-kuntoutuskurssille osallistuvien lis\u00e4ksi tutkimukseen rekrytoidaan kolmas ryhm\u00e4 Kelan kuntoutukseen osallistumattomista ty\u00f6terveyshuollon tules-asiakkaista. T\u00e4m\u00e4 ryhm\u00e4 tarjoaa vertailuaineiston tules-kuntoutuspalveluun osallistuneilla mahdollisesti n\u00e4hdyille muutoksilla. Ryhmien sis\u00e4isi\u00e4 ja ryhmien v\u00e4lisi\u00e4 muutoksia analysoidaan soveltuvin tilastollisin menetelmin (esim. t-testit, kovarianssianalyysi, ep\u00e4parametriset testit, lineaariset sekamallit ja yleistetyt lineaariset mallit). Tutkittavien rekrytointi on k\u00e4ynniss\u00e4 vuoden 2025 ajan ja aineiston keruu jatkuu syksyyn 2026. Tutkimus on rekister\u00f6ity ClinicalTrials.gov-palveluun (NCT06749509).<\/p>\n<p>L\u00e4hde: Blomgren J &amp; Rissanen M. Mielenterveysperusteisten pitkien sairauspoissaolojen takia menetetyst\u00e4 ty\u00f6panoksesta aiheutuu vuosittain v\u00e4hint\u00e4\u00e4n miljardikustannukset. Kelan tutkimusblogi 28.8.2024, p\u00e4ivitetty 22.1.2025.<\/p>\n<h4>BMI trajectories and their relation to measurement activity, treatment levels and medication among people with type 2 diabetes<\/h4>\n<p><strong>Suvi Manninen 1, 2, Marja-Leena Lamidi 1, 2, Zhiting Wang 1, Piia Lavikainen 3, Katja Wikstr\u00f6m 1, 2, Suchetana De Storvik 2, 3, Petri Kivinen 2, P\u00e4ivi Rautiainen 2, Tiina Laatikainen 1, 2<\/strong><\/p>\n<p>1. Institute of Public Health and Clinical Nutrition, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<br \/>\n2. Wellbeing Service County of North Karelia (Siun sote), Joensuu, Finland<br \/>\n3. School of Pharmacy, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<\/p>\n<p>Background<br \/>\nWeight management is essential for effective diabetes treatment, as BMI fluctuations influence glycemic control and disease progression. This study investigates BMI trajectories in patients with type 2 diabetes (T2D) and examines their associations with measurement activity, treatment levels of glycated hemoglobin (HbA1c) and LDL cholesterol (LDL-C), and diabetes medication to provide insights for optimizing patient care.<\/p>\n<p>Methods<br \/>\nAdult patients with T2D, diagnosed in 2011\u20132014, were followed to the end of 2024 in North Karelia (N=3539). Growth mixture modeling was used to estimate BMI trajectory classes for 10 years after T2D diagnosis. Logistic and linear regression was used to assess differences in measurement activity, treatment levels and diabetes medication between the classes.<\/p>\n<p>Results<br \/>\nThree trajectory classes were identified with stable (77.6%), increasing (14.7%) and decreasing (7.7%) BMI values. Stable class had the lowest BMI around 30 kg\/m2. Increasing class started with slightly higher BMI values and had the highest BMI after 10 years of T2D diagnoses (&gt;35 kg\/m2). Decreasing class started with notably higher BMI (nearly 40 kg\/m2) but reached the stable class in 10 years after T2D diagnoses. The difference between classes in measurement activity of HbA1c and LDL-C increased during the follow-up. The measurement activity was the lowest in decreasing class with the lowest mean HbA1c in 2024. Decreasing class had the smallest proportion of those without diabetes medication in 2015, but there was no difference between the classes in 2024. The proportion of glucagon-like peptide-1 users was the highest among decreasing class in 2015 and among increasing class in 2024.<\/p>\n<p>Conclusion<br \/>\nBMI trajectories among patients with T2D show distinct patterns associated with measurement activity and medication use, reflecting efforts to optimize treatment while managing risk factors. The findings emphasize the importance of continuous monitoring of these indicators and the need for optimizing care to enhance treatment effectiveness.<\/p>\n<h4>EQ-5D-5L \u2013 kansallinen geneerinen vointimittari on valittu, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa viel\u00e4 tekemist\u00e4<\/h4>\n<p><strong>Heli Valkeinen, Susanna McLellan, Heidi Anttila, Leena-Kaisa Nikkarinen, Ilkka Pelkonen<\/strong><\/p>\n<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n (STM) toimeksiannosta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella k\u00e4ynnistyi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 Geneerisen PROMin (patient-reported outcome measure) valinta ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto terveydenhuollossa (GenPROM) -projekti (2024\u20132026), jonka tavoitteena on tehd\u00e4 ehdotus yhdest\u00e4 kansallisesta aikuisv\u00e4est\u00f6lle tarkoitetusta geneerisest\u00e4 itsearviointimittarista (vointimittarista) ja tukea sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa terveydenhuoltoon. Toimeksiannon mukaisesti valittavalla mittarilla on my\u00f6s kyett\u00e4v\u00e4 laskemaan laatupainotteiset elinvuodet (quality-adjusted life years; QALY). Projekti on osa kansallista palvelureformia ja se kuuluu Kansallisen sote-tietojohtamisen ja vaikuttavuuden kehitt\u00e4minen -ohjelmaan, jonka pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteena on kansallisesti koordinoidulla tietojohtamisella edist\u00e4\u00e4 hyvinvointialueiden tuloksellisuutta. T\u00e4m\u00e4 projekti t\u00e4ht\u00e4\u00e4 siis omalta osaltaan vaikuttavuustiedon tietotuotannon kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n<p>Geneerinen vointimittari soveltuu useille erilaisille asiakas- ja potilasryhmille. T\u00e4llainen mittari sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monille kohderyhmille yhteisi\u00e4 ja merkityksellisi\u00e4 koetun terveydentilan aiheita, joita asiakas itse arvioi. Kiinnostus asiakkaan itsearviointimittareilla tuotettua toimintakyky- ja terveystietoa kohtaan on kansainv\u00e4lisesti ja kansallisesti voimakkaasti kasvavaa ja puutteellisesta tutkimustiedosta huolimatta paine valita yhten\u00e4inen geneerinen vointimittari kliiniseen k\u00e4ytt\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on suuri.<\/p>\n<p>GenPROM-projektin ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa (vuosi 2024) kartoitettiin hyvinvointialueiden l\u00e4ht\u00f6tilannetta mittarin valinnan tueksi. Erityisesti selvitettiin itsearviointimittareiden k\u00e4ytt\u00f6kokemuksia; nykyisi\u00e4 mittareiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton, k\u00e4yt\u00f6n ja hy\u00f6dynt\u00e4misen toimintamalleja sek\u00e4 laajasti tietoj\u00e4rjestelmien kyvykkyytt\u00e4 asiakkaan itsearviointitiedon ker\u00e4\u00e4misess\u00e4, tallentamisessa ja hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4. Kartoitusta varten k\u00e4ytiin l\u00e4ht\u00f6tilannekeskustelut 19 hyvinvointialueen kanssa (kolmen alueen kanssa keskustelutilaisuus ei toteutunut). Keskusteluihin osallistui laajasti eri alojen asiantuntijoita (noin 3\u201310 asiantuntijaa\/alue), jotka vastasivat esimerkiksi PROM-mittareiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 terveydenhuollossa tai digitaalisesta toteutuksesta. Lis\u00e4ksi k\u00e4ytiin lukuisia muita keskusteluja eri toimijoiden ja sidosryhmien kanssa ja koostettiin tietoa laajasti kirjallisuudesta. L\u00e4ht\u00f6tilannekartoituksen pohjalta projektiryhm\u00e4 laati ehdotuksen valittavasta geneerisest\u00e4 vointimittarista ja STM teki mittarista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen helmikuussa 2025. Valittu mittari on EQ-5D-5L.<\/p>\n<p>L\u00e4ht\u00f6tilannekartoitus osoitti, ett\u00e4 hyvinvointialueilla on kiinnostusta ja halua geneerisen vointimittarin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, mutta toteutuksen osalta alueet ovat viel\u00e4 alkupisteess\u00e4. Erityisesti k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 hyvinvointialueilla on varsin hajanaiset ja keskener\u00e4iset prosessit ja asiakas- ja potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4t sen suhteen, ett\u00e4 geneerisen vointimittarin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto olisi helposti toteutettavissa nopealla aikataululla. Ep\u00e4selvyytt\u00e4 aiheuttavat muun muassa asiakas- ja ammattilaisk\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4t ja niiden toteutus siten, ett\u00e4 asiakkaan tulokset olisivat ammattilaisella helposti k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 hoitotilanteessa. My\u00f6s asiakkaan itsearviointitiedon tallentaminen ja tiedon ensi- ja toissijaisen k\u00e4yt\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6tarkoituksen tulkinnat ovat edelleen ep\u00e4selvi\u00e4. Geneeristen mittareiden k\u00e4ytt\u00f6 on terveydenhuollossa p\u00e4\u00e4osin hyvin satunnaista ja vastausprosentit ovat j\u00e4\u00e4neet pieniksi. Haastatellut asiantuntijat totesivat, ett\u00e4 geneerisen mittarin tuloksia ei ole systemaattisesti hy\u00f6dynnetty asiakasty\u00f6ss\u00e4, kehitt\u00e4misess\u00e4 eik\u00e4 tiedolla johtamisessa. Kartoituksessa ei pystytty selke\u00e4sti osoittamaan, millaisia tietoja geneerisen vointimittarin tuloksiin olisi mielek\u00e4st\u00e4 ja oleellista yhdist\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi selvitett\u00e4v\u00e4ksi j\u00e4i millaisia indikaattoreita vointimittarin tuloksista olisi t\u00e4rke\u00e4t\u00e4 muodostaa.<\/p>\n<p>GenPROM-projektin toinen vaihe alkoi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 ja jatkuu projektin loppuun asti. Ennen kuin projektissa voidaan varsinaisesti siirty\u00e4 valitun EQ-5D-5L-mittarin implementoinnin tukemiseen, on selvitett\u00e4v\u00e4 tarkemmin l\u00e4ht\u00f6tilannekartoituksessa esille tulleita asioita ja suunniteltava ja valmisteltava implementointiin liittyvi\u00e4 materiaaleja ja aikataulua.<\/p>\n<h4>EQ-5D-5L &#8211; kansallinen geneerinen vointimittari asiakasty\u00f6n tukena ja toissijaisen tiedon l\u00e4hteen\u00e4<\/h4>\n<p><strong>Heidi Anttila, Leena-Kaisa Nikkarinen, Ilkka Pelkonen, Susanna McLellan, Reetta Nick, Heli Valkeinen<\/strong><\/p>\n<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<\/p>\n<p>Vaikuttavuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 rakenteista, laadukasta ja monik\u00e4ytt\u00f6ist\u00e4 tietoa, joka palvelee sek\u00e4 yksil\u00f6tason asiakasty\u00f6t\u00e4 ett\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4tason kehitt\u00e4mist\u00e4 ja tutkimusta. Geneerisen PROMin valinta ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto terveydenhuollossa (GenPROM) -projektissa tarkastelemme potilaan vointimittarin, EQ-5D-5L:n implementointia osaksi vaikuttavuustiedon ekosysteemi\u00e4, jossa yhdistyv\u00e4t asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys, tietoj\u00e4rjestelmien yhteen toimivuus ja tiedon toissijainen hy\u00f6dynt\u00e4minen.<\/p>\n<p>Ensisijaisena tavoitteena on tukea terveydenhuollon ammattilaisia asiakasty\u00f6ss\u00e4 tarjoamalla yksi lyhyt vointimittari, joka mahdollistaa koetun terveydentilan arvioinnin asiakkaan omista l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin. Geneerisen vointimittarin avulla voidaan tuottaa rakenteista tietoa, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 hyvinvointialueilla osana muuta tietoa palvelujen suunnittelussa ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Vuoden 2027 alusta l\u00e4htien geneerisen vointimittarin tuottama tieto on mahdollista tallentaa Kanta-palveluihin toimintakykytietorakenteilla. T\u00e4m\u00e4 mahdollistaa sen hy\u00f6dynt\u00e4misen my\u00f6s tiedon toisiok\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tutkimuksessa Findatan kautta. THL kehitt\u00e4\u00e4 Toimiameta-palvelua, jonka kautta kyselyt, kuten EQ-5D-5L, voidaan jatkossa integroida rakenteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tietoj\u00e4rjestelmiin aikaisintaan vuoden 2028 j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4 yhdenmukaistaa toimintakykytiedon keruuta ja mahdollistaa geneerisen vointimittarin hy\u00f6dynt\u00e4misen osana kansallista tietopohjaa.<\/p>\n<p>THL:n GenPROM-ty\u00f6ryhm\u00e4 tukee systemaattista implementointia hy\u00f6dynt\u00e4en COM-B- (Capability, Opportunity, Motivation \u2013 Behaviour) , TDF (Theoretical Domains Framework) ja CFIR (Consolidated Framework for Implementation Research) -malleja. COM-B- ja TDF-mallit auttavat tunnistamaan k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksen edellytyksi\u00e4 ammattilaisten ja asiakkaiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. CFIR-viitekehys tukee implementoinnin kontekstuaalista arviointia organisaatio- ja j\u00e4rjestelm\u00e4tasolla. Implementointisuunnitelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4 hyvinvointialueiden kanssa vuosina 2025\u20132026, jotta alueet voivat k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 toimintakykytietorakenteiden ja vointimittarin toteutuksen tietoj\u00e4rjestelmiin sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n motivoinnin ja koulutuksen vointimittarin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osana asiakasty\u00f6t\u00e4. Samalla suunnitellaan toimintatavat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton etenemisen seuraamiseksi. Lis\u00e4ksi THL valmistelee sis\u00e4ist\u00e4 toimintamallia, jossa vointimittarin tietoja voidaan mahdollisesti hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 osana kansallista ydintietosis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>EQ-5D-5L-mittarin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon, k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen liittyv\u00e4t materiaalit, hyv\u00e4t k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja keskeinen kirjallisuus tullaan koostamaan toimintamalliksi, jonka avulla hyvinvointialueet voivat l\u00e4hte\u00e4 edist\u00e4m\u00e4\u00e4n geneerisen vointimittarin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa projektin p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. Tavoitteena on rakentaa toimintamalli, jossa vointimittari toimii siltana asiakasty\u00f6n, palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4misen ja tutkimuksen v\u00e4lill\u00e4. Sen implementoimiseksi osaksi arjen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tarvitaan toimintatapojen muutosta, teknist\u00e4 yhteen toimivuutta ja selke\u00e4\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 asiakkaalle sek\u00e4 ensi- ett\u00e4 toissijaisesta tiedon k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Geneerisen PROMin kaltaiset ty\u00f6kalut voivat vahvistaa vaikuttavuustiedon ekosysteemi\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 asiakasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4, tietoon perustuvaa palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4.<\/p>\n<h4>Potilaan tuottaman tiedon vaikutukset hoitoprosessiin: MS-tautia sairastavien kokemukset ja n\u00e4kemykset<\/h4>\n<p><strong>Virpi Jylh\u00e4, Niina Reinikainen, Milla Rosenlund, Hanna Kuusisto<\/strong><\/p>\n<p>It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n<p>Potilaan tuottama tieto (Patient Generated Health Data) kattaa kaiken potilaan itse tuottaman terveyteen liittyv\u00e4n tiedon, kuten oireet, kokemukset, biometriset mittaukset ja el\u00e4m\u00e4ntapavalinnat. Tietoa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n ja jaetaan eri tavoin esimerkiksi digitaalisten palveluiden kautta, vastaanotolla ja paperilomakkeilla. Pitk\u00e4aikaissairauksissa, joihin on useampi kuin yksi hoitovaihto (esim. MS-tauti) potilaan tuottama tieto voi tukea yksil\u00f6llist\u00e4 hoitoon liittyv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa ja siten edist\u00e4\u00e4 hoitoon sitoutumista. Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata MS-tautia sairastavien n\u00e4kemyksi\u00e4 digitaalisesti jaettavan potilaan tuottaman tiedon vaikutuksista hoitoprosessiin sek\u00e4 mit\u00e4 tietoja he pit\u00e4v\u00e4t merkityksellisin\u00e4 jakaa ammattilaisten kanssa. Aineisto ker\u00e4ttiin kuntoutusjakson aikana fokusryhm\u00e4haastattelulla, johon osallistui viisi (n=5) MS-tautia sairastavaa, eri ik\u00e4ist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 eri puolilta Suomea. Haastattelun aluksi osallistujille kerrottiin mit\u00e4 jaetulla p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla ja potilaan tuottamalla tiedolla tarkoitetaan. Keskustelun edist\u00e4miseksi osallistujille esitettiin aiemman kyselyn tuloksia MS-tautia sairastavien halukkuudesta jakaa omia tietojaan hoitoon liittyv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa varten. Haastattelu eteni seuraavien teemojen avulla: merkityksellisiksi ja t\u00e4rkeiksi n\u00e4hdyt tietotyypit sek\u00e4 kokemukset ja odotukset digitaalisten palveluiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Ryhm\u00e4haastattelu kesti noin tunnin, se nauhoitettiin ja litteroitiin (19 sivua, 6500 sanaa).<\/p>\n<p>Yhdistimme potilaiden kokemukset potilaan tuottamasta tiedosta ja digitaalisista ty\u00f6kaluista hoitoon liittyv\u00e4ss\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa nelj\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4luokkaan: 1) Merkitykselliset tiedot, 2) Digitaalisten ty\u00f6kalujen ominaisuudet, 3) Tiedon k\u00e4ytt\u00f6 vastaanotolla ja 4) MS-tautia sairastavien tiedontarpeet. Tulosten mukaan potilaan tuottama tieto tukee hoitoprosessia tekem\u00e4ll\u00e4 vastaanotoista sujuvampia ja yksil\u00f6llisempi\u00e4. Digitaalinen tiedonsiirto ennen vastaanottoa auttaa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4 valmistautumaan ja keskittym\u00e4\u00e4n olennaisiin asioihin, kuten kuntoutukseen ja apuv\u00e4lineisiin. Potilaat toivovat helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 ty\u00f6kaluja, jotka yhdistyv\u00e4t muihin j\u00e4rjestelmiin ja mahdollistavat hoitoprosessin seuraamisen. Tiedon siirtymisen puutteet eri yksik\u00f6iden v\u00e4lill\u00e4 aiheuttavat ep\u00e4tasa-arvoa. Potilaat haluavat selkokielist\u00e4 tietoa tutkimustuloksista ja mahdollisuuden ilmoittaa voinnin pysymisest\u00e4 ennallaan, mik\u00e4 voisi v\u00e4hent\u00e4\u00e4 tarpeettomia k\u00e4yntej\u00e4 ja s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 resursseja. Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 MS-tautia sairastavat haluavat osallistua aktiivisesti hoitoonsa ja jakaa tietoa digitaalisesti. Potilaan tuottamat tiedot parantavat vastaanottojen laatua ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Jotta tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen on mahdollista, tarvitaan helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 sovelluksia, jotka tukevat yksil\u00f6llist\u00e4 ja ajantasaista hoitoon liittyv\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_769cede010e277e1acdd2d22fc830a4d\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-5547\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-5547\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tImplementointitutkimus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-5547\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-5547\">\n\t\t\t\t\t<h4>Implementoinnin sivusto tukemaan psykososiaalisten menetelmien onnistunutta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa<\/h4>\n<p><strong>Annika S\u00e4rkk\u00e4, Helmi Heinonen, Miia St\u00e5hle<\/strong><\/p>\n<p>Itla<\/p>\n<p>Itlan \u201dKansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi\u201d -hankkeen toimenpiteill\u00e4 edistet\u00e4\u00e4n tutkitusti vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien ja toimintamallien suunnitelmallisempaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Hankkeella vahvistetaan implementointiin liittyv\u00e4\u00e4 osaamista, rakenteita, prosesseja ja yhteisty\u00f6t\u00e4 kansallisesti ja alueellisesti. Hankkeen toimintakausi on 2023\u20132025.<\/p>\n<p>Lasten ja nuorten lis\u00e4\u00e4ntyneet mielenterveyden ongelmat ja haasteet ovat my\u00f6s kansanterveydellinen haaste. Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ennaltaehk\u00e4isyyn ja varhaiseen hoitoon panostaminen on investointi sek\u00e4 yhteiskunnan ett\u00e4 varsinkin lasten ja nuorten tulevaisuuteen. Tavoitteena tulisi olla, ett\u00e4 lapsilla ja nuorilla on yhdenvertainen mahdollisuus saada tutkitusti vaikuttavaa apua mielenterveyteens\u00e4.<\/p>\n<p>Erilaisilla hanke- ja kehitt\u00e4misty\u00f6n rahoituksilla kehitet\u00e4\u00e4n uusia menetelmi\u00e4 ja toimintamalleja tai hankkeiden aikana otetaan valmiita malleja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Monestikaan aika ei kuitenkaan riit\u00e4 suunnitelmallisen ja pitk\u00e4j\u00e4nteisen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton suunnitteluun ja k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoprosessin toteutukseen. Sote-palveluissa my\u00f6s ajatus implementointiteorian ja -tutkimuksen mukaisesta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoprosessista on edelleen vieras eik\u00e4 suunnittelun merkityst\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ymm\u00e4rret\u00e4. My\u00f6s kiire johtaa siihen, ett\u00e4 menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto on suunnittelematonta.<\/p>\n<p>KI-hankkeessa on kehitetty implementoinnin verkkokurssi ja kes\u00e4kuussa 2025 julkaistaan kokonaan uusi nettisivusto tukemaan implementoinnin onnistumista. Sivusto on suunnattu hyvinvointialueiden sote-palveluiden johtajille, esihenkil\u00f6ille, kehitt\u00e4jille sek\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6ille. Sivusto pohjautuu implementointitutkimuksen tietoon ja tiedon lis\u00e4ksi sivustolle on luotu erilaisia konkreettisia ty\u00f6kaluja implementoinnin tueksi. Sivuston taustalla on EPIS-viitekehys ja sivustolla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n erillisin\u00e4 kokonaisuuksina k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksen johtamista sek\u00e4 implementointitiimien mallia, jotka molemmat tukevat k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoprosessien toteuttamista.<\/p>\n<p>Posterissa esittelemme implementointisivuston rakenteen, sen keskeiset sis\u00e4ll\u00f6t sek\u00e4 p\u00e4\u00e4viestit. Posterin esittelyn yhteydess\u00e4 voimme jakaa painettua materiaalia ja ty\u00f6kaluja, jotka ovat sivustolla tarjolla.<\/p>\n<h4>Hoitosuosituksiin perustuvaa l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4 est\u00e4v\u00e4t ja edist\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t &#8211; systemaattinen kirjallisuuskatsaus<\/h4>\n<p><strong>Henna Tiitinen 1, Tuuli Suomela 1, Mervi Rantsi 1, Aleksi Raudasoja 2, Eva Verkerk 3, Virva Hyttinen-Huotari 1<\/strong><\/p>\n<p>1. It\u00e4-Suomen yliopisto<br \/>\n2. Duodecim<br \/>\n3. Radboud University<\/p>\n<p>Tausta<br \/>\nTerveydenhuollon rajalliset resurssit tulisi kohdentua n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuviin hoitok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Kansalliset ja kansainv\u00e4liset hoitosuositukset edist\u00e4v\u00e4t n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4mist\u00e4, mutta niiden noudattaminen on osin puutteellista.<\/p>\n<p>Hoitosuositusten noudattaminen edellytt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 vaikuttavien l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4ysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen omaksumista (implementointi) ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisten l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4ysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen karsimista (de-implementointi). Tutkimuksen tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4, mitk\u00e4 ovat p\u00e4\u00e4asiallisia tekij\u00f6it\u00e4 hoitosuositusten noudattamiseen tai noudattamatta j\u00e4tt\u00e4miseen l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4ysp\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4. Lis\u00e4ksi tutkimus selvitt\u00e4\u00e4 implementointiin ja de-implementointiin liittyvien tekij\u00f6iden keskin\u00e4isi\u00e4 eroja. Aiheesta ei ole aiempaa kokoavaa katsausta.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4<br \/>\nKirjallisuuskatsaus noudattaa systemaattisen katsauksen periaatteita. Scopus-, Web of science- ja Pubmed-tietokannoista haettiin (24.6.2024) tutkimuksia, joissa tarkastellaan K\u00e4yp\u00e4 hoito- tai V\u00e4lt\u00e4 viisaasti -suosituksiin rinnastuvien suositusten noudattamiseen liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin, potilaan tai johdon n\u00e4k\u00f6kulmista. Tekij\u00e4t uutettiin ja tiivistettiin deduktiivisesti hy\u00f6dynt\u00e4en Tailored Implementation for Chronic Diseases (TICD) -viitekehyst\u00e4. Viitekehyksen ulkopuoliset tekij\u00e4t k\u00e4siteltiin induktiivisesti. Alkuper\u00e4istutkimukset arvioitiin metodologisen laadun sek\u00e4 k\u00e4sitteellisen selkeyden n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n<p>Tulokset<br \/>\nHaku tuotti duplikaattien poiston j\u00e4lkeen 16 891 viitett\u00e4, joista 530 artikkelia arvioitiin koko tekstin perusteella. Katsaukseen on sis\u00e4llytetty 112 alkuper\u00e4istutkimusta.<\/p>\n<p>Hoitosuositusten mukaisen l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen p\u00e4\u00e4asiallisia est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 olivat hoitosuosituksen koettu ep\u00e4selvyys, puutteet l\u00e4\u00e4k\u00e4rin osaamisessa tai tiedoissa, ajan-puute vastaanotolla, potilaan preferenssit ja heikko motivaatio, sek\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoidon<br \/>\nkustannukset potilaalle. V\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisten l\u00e4\u00e4kehoitojen de-implementoinnin p\u00e4\u00e4siallisia est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ajanpuutteen lis\u00e4ksi olivat v\u00e4ltt\u00e4miseen liittyv\u00e4t huolet terveydentilan heikkenemisest\u00e4, v\u00e4ltt\u00e4misen toteutettavuus, kuten hoitovaihtoehtojen saatavuus, sek\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ja potilaan tiedolliset puutteet.<\/p>\n<p>Hoitosuositusta koskeva osaaminen, noudattamista tukevat rutiinit sek\u00e4 organisaation tuki edistiv\u00e4t hoitosuositusten noudattamista. Viitekehyksen ulkopuolisia tunnistettuja tekij\u00f6it\u00e4 olivat etninen tausta, sosioekonominen asema, sek\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ja potilaan hoito-suhteeseen liittyv\u00e4t tekij\u00e4t.<\/p>\n<p>Yhteenveto<br \/>\nHoitosuosituksilla pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n laadukasta, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaille. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa havaittiin, ett\u00e4 keskeisimpin\u00e4 noudattamista est\u00e4vin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 ovat tiedon, osaamisen ja ajan puute. Suositusten noudattamista edist\u00e4v\u00e4t riitt\u00e4v\u00e4 resurssointi ja johdon tuki. Implementoinnin ja de-implementoinnin tekij\u00f6iden erot korostuivat yksitt\u00e4isten tekij\u00f6iden tasolla. De-implementoinnin osalta merkitt\u00e4v\u00e4 est\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on potilaiden tiedon puute ja odotukset, jolloin potilaan ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rin v\u00e4lisen kiireett\u00f6m\u00e4n vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Tutkimusten tulokset ovat hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 hoitosuositusten implementointistrategioiden kehitt\u00e4misess\u00e4 ja valinnassa.<\/p>\n<h4>Implementation of an IPS-based supported employment intervention. A multi-perspective and mixed-methods research<\/h4>\n<p><strong>Riitta Sepp\u00e4nen-J\u00e4rvel\u00e4, Maarit Karhula, Hennariikka Heinijoki<\/strong><\/p>\n<p>Kela<\/p>\n<p>Aim<br \/>\nThis study examines the implementation of a supported employment intervention based on the IPS model originally developed for people with serious mental illness (Drake et al., 2012). The intervention studied is intended for individuals whose illness or disability has caused a significant deterioration in their ability to work or study. The study investigates the effectiveness and impact of the intervention, as well as clients\u2019 employment relationships, job roles, and the meaningfulness of their work. The study provides information on the adoption, adaptation, and implementation of the IPS-based intervention within the context of vocational rehabilitation for a novel target group.<\/p>\n<p>Setting<br \/>\nJob coaching is provided by Kela (Social Insurance Institution) provides and is executed by local service providers. Implementation of the intervention is guided by a service description, which define the features of intervention.<\/p>\n<p>Methods \/ Approach<br \/>\nThe research employs a mixed-methods design, collecting data from the perspectives of clients, coaches, and supervisors. The data collection strategy is guided by the Consolidated Framework for Implementation Research (CFIR). The data will be collected at various stages of the intervention process, with the objective of obtaining a comprehensive overview of the implementation of the intervention and the implementation determinants.<\/p>\n<p>Key insights<br \/>\nData collection for the study will commence in 2025, with preliminary results expected to be reported starting in 2026. We believe that the multi-perspective and mixed-methods research design will yield novel insights into the application of the IPS model, particularly for a new target group. Furthermore, we aim to enrich the application of the CFIR implementation research framework by incorporating a client-centered perspective.<\/p>\n<h4>N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien kuntoutuksen ydinelementtien vieminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n<\/h4>\n<p><strong>Maarit Karhula, Hennariikka Heinijoki, Riitta Sepp\u00e4nen-J\u00e4rvel\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Kelan tutkimus<\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoitus<br \/>\nKela j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 lakiin perustuen kuntoutuspalveluja, joita toteuttavat kuntoutuksen palveluntuottajat. Palvelun toteuttamista ohjaavat palvelukuvaukset, joiden tarkoituksena on edist\u00e4\u00e4 kuntoutuksen laatua ja varmistaa palvelujen riitt\u00e4v\u00e4n yhdenmukainen toteutus. Kelassa on palvelukuvausten muotoilussa alettu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ydinelementtiajattelua eli pyrit\u00e4\u00e4n tunnistamaan ja ilmaisemaan ne kuntoutuspalvelun keskeiset tekij\u00e4t, jotka varmistavat kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamisen. Kuntoutuspalvelusta riippuen t\u00e4llaisia tekij\u00f6it\u00e4 voivat olla kuntoutuksen teoreettinen perusta, toteutuksen periaatteet sek\u00e4 niist\u00e4 johdetut menetelm\u00e4t tai sis\u00e4ll\u00f6t. Kuntoutuksen palvelukuvausten implementaatio ja kuntoutuspalveluiden laatu \u2013toimintatutkimuksen tarkoitus on vahvistaa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 palvelukuvauksia, joissa on ilmaistu selke\u00e4sti ydinelementit.<\/p>\n<p>Tutkimuskysymykset<br \/>\nTutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: 1) Mitk\u00e4 ovat Kelan kuntoutuksen palvelukuvausten t\u00e4rkeimm\u00e4t teht\u00e4v\u00e4t ja sis\u00e4ll\u00f6t? 2) Miten ydinelementit n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t kuntoutuksen palvelukuvauksissa? 3) Millaiset tekij\u00e4t vaikuttavat ydinelementtien implementointiin edist\u00e4v\u00e4sti tai est\u00e4v\u00e4sti? 4) Millaiset implementointistrategiat ovat toimivia?<\/p>\n<p>Aineistot ja menetelm\u00e4t<br \/>\nToimintatutkimus toteutetaan keh\u00e4m\u00e4isin\u00e4 prosesseina kahdessa vaiheessa (kehitt\u00e4misvaihe ja implementointivaihe) vuosina 2025\u20132028. Kehitt\u00e4misvaiheessa tarkastellaan, miten ydinelementit sis\u00e4ltyv\u00e4t palvelukuvauksiin ja mik\u00e4 niiden rooli on kuntoutuspalvelujen hankinnassa, suunnittelussa, johtamisessa ja auditoinnissa. Laadullinen aineisto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n Kelan asiantuntijoilta haastattelemalla sek\u00e4 reflektoivissa ty\u00f6pajoissa.<\/p>\n<p>Implementointivaiheeseen valitaan tapauksiksi kaksi kuntoutuspalvelua, joiden palvelukuvauksissa on kuvattu ydinelementit ja\/tai tutkimustietoon perustuvuus tai joiden palvelukuvauksiin on ajateltu kuvata ydinelementit seuraavassa palvelukuvauksen muotoiluprosessissa. Monimenetelm\u00e4llinen aineisto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n monin\u00e4k\u00f6kulmaisesti Kelan kuntoutuksen asiantuntijoilta, kuntoutuspalveluiden tuottajilta ja toteuttajilta sek\u00e4 kuntoutuksen asiakkailta.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n implementointitutkimuksen viitekehyksi\u00e4 (The Consolidated Framework for Implementation Research, CFIR ja The Expert Recommendations for Implementing Change, ERIC) aineistojen keruussa, analysoinnissa ja raportoinnissa.<\/p>\n<p>Tulokset ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<br \/>\nTutkimuksen tuottama tieto edist\u00e4\u00e4 Kelan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4n kuntoutuksen tutkimustietoon perustuvuutta, laadukkuutta ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4. Pelkk\u00e4 ydinelementtien m\u00e4\u00e4rittely ei kuitenkaan riit\u00e4 varmistamaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen toteutumista tai vahvistamaan vaikuttavuutta. Tarvitaan my\u00f6s kohdennettuja implementointistrategioita. Toimintatutkimuksessa keskityt\u00e4\u00e4n rakentamaan tietoa implementoinnin edellytyksist\u00e4, onnistuneista implementointistrategioista ja niiden k\u00e4ytt\u00f6yhteyksist\u00e4. Tuotettavaa tietoa ydinelementtien roolista tutkimustietoon perustuvan kuntoutuksen kivijalkana sek\u00e4 ydinelementit sis\u00e4lt\u00e4vien palvelukuvausten implementointistrategioista on mahdollista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kuntoutuspalveluissa my\u00f6s laajemmin, niin kansallisesti kuin kansainv\u00e4lisestikin.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_b833bd49f40dfeb9ea254c58b53f75df\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-8316\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-8316\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tMenetelm\u00e4t ja asetelmat vaikuttavuustutkimuksessa\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-8316\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-8316\">\n\t\t\t\t\t<h4>ZekkiPro \u2013 tutkimusperustainen ty\u00f6kalu vaikuttavampaan hyvinvointity\u00f6h\u00f6n<\/h4>\n<p><strong>Reija Paananen &amp; Sakari Kainulainen<\/strong><\/p>\n<p>Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak)<\/p>\n<p>Hyvinvointia edist\u00e4v\u00e4n palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 siirtymist\u00e4 resurssiohjauksesta kohti vaikuttavuusperusteista ajattelua. Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kehitt\u00e4m\u00e4 ZekkiPro on digitaalinen, tutkimusperustainen j\u00e4rjestelm\u00e4, joka mahdollistaa hyvinvoinnin tilan ja muutosten seuraamisen yksil\u00f6-, ryhm\u00e4- ja organisaatiotasolla. Se tarjoaa konkreettisen v\u00e4lineen asiakasty\u00f6n tueksi, palveluiden kehitt\u00e4miseen ja vaikuttavuuden osoittamiseen.<\/p>\n<p>ZekkiPro pohjautuu validiin ja reliaabeliin 3X10D\u00ae-el\u00e4m\u00e4ntilannemittariin, joka kartoittaa vastaajan tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 kymmeneen hyvinvoinnin osa-alueeseen. Mittari ei keskity ongelmiin, vaan tuo n\u00e4kyv\u00e4ksi sek\u00e4 tuen tarpeet ett\u00e4 yksil\u00f6n voimavarat. ZekkiPro:n avulla voidaan ker\u00e4t\u00e4 sek\u00e4 anonyymi\u00e4 ett\u00e4 yksil\u00f6ity\u00e4 tietoa, ja j\u00e4rjestelm\u00e4 mahdollistaa my\u00f6s r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityjen kysymysten ja palvelusuositusten lis\u00e4\u00e4misen.<\/p>\n<p>ZekkiPro toimii SAAS-palveluna ja on suunnattu kunnille, hyvinvointialueille, oppilaitoksille, j\u00e4rjest\u00f6ille ja muille hyvinvointity\u00f6t\u00e4 tekeville toimijoille. Se tukee tiedolla johtamista tarjoamalla reaaliaikaisen ja vertailukelpoisen tilannekuvan asiakkaiden hyvinvoinnista. Palvelu on helppok\u00e4ytt\u00f6inen ja nopeasti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettavissa, ja se soveltuu my\u00f6s projektien vaikuttavuuden arviointiin.<\/p>\n<p>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sovelluksia ZekkiProsta l\u00f6ytyy muun muassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, jossa yli 25 000 lasta ja nuorta osallistui hyvinvointikyselyyn. Tulokset ohjasivat konkreettisesti palveluiden kehitt\u00e4mist\u00e4. Diakissa ZekkiProta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n opiskelijahyvinvoinnin seurannassa, ja sen avulla voidaan tarjota kohdennettua tukea opiskelijoille. Hyvinvointialueet ovat ottaneet ZekkiPron k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n erityisesti sosiaalipalveluissa ammattilaisten ty\u00f6v\u00e4lineeksi.<\/p>\n<p>ZekkiPro ei ole vain mittari, vaan kokonaisvaltainen toimintamalli, joka tuo vaikuttavuuden n\u00e4kyv\u00e4ksi arjen ty\u00f6ss\u00e4. Se lis\u00e4\u00e4 osallisuutta, systemaattisuutta ja laatua hyvinvointity\u00f6h\u00f6n ja mahdollistaa vaikuttavuusperusteisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon. Palvelu on saanut tunnustusta muun muassa Innokyl\u00e4n Yhteiskunnallisten innovaatioiden p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, jossa se palkittiin vuoden parhaana yhteiskunnallisena innovaationa vuonna 2024.<\/p>\n<h4>Arkivaikuttavuuden huomioiminen Kasvun tuen menetelm\u00e4arvioinnissa<\/h4>\n<p><strong>Merikukka, M., Backman, H. &amp; Kurki, M.<\/strong><\/p>\n<p>Itla<\/p>\n<p>Mielenterveytt\u00e4 edist\u00e4vien psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta voidaan arvioida Itlan Kasvun tuen arviointij\u00e4rjestelm\u00e4n avulla (Merikukka ym., 2025). Arviointij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n pohjautuen menetelm\u00e4lle asetetaan arvio asteikolla 1\u20135, joka huomioi menetelm\u00e4st\u00e4 tehdyn vaikuttavuustutkimuksen luotettavuuden ja vaikutusten suuruuden.<\/p>\n<p>Vaikuttavuutta tutkitaan tyypillisesti satunnaistetulla vertailukoeasetelmalla (randomized controlled trial), jota pidet\u00e4\u00e4n vaikuttavuuden osoittamisen kultaisena standardina. Asetelmassa tutkimukseen osallistuvat arvotaan koe- ja vertailuryhmiin. Selitt\u00e4viss\u00e4 kokeissa (explanatory trials) osallistujia tutkitaan suunnitelluissa ihanneoloissa. N\u00e4iss\u00e4 olosuhteissa saadut tulokset voivat arjen sosiaali- ja terveydenhuollon olosuhteissa loiventua tai jopa kadota. Miten menetelmien vaikuttavuutta voidaan tutkia, jotta tiedett\u00e4isiin luotettavammin, ett\u00e4 menetelmist\u00e4 on hy\u00f6ty\u00e4 asiakkaille my\u00f6s arjessa?<\/p>\n<p>Kasvun tuen arviointij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 vahvimman menetelm\u00e4arvion saavuttamiseksi \u2013 menetelm\u00e4, josta on vahvaa vaikuttavuustutkimusta (5\/5) \u2013 t\u00e4ytyy menetelm\u00e4n vaikuttavuutta olla tutkittu asetelmalla, jossa ryhm\u00e4t on arvottu koe- ja vertailuryhmiin. Lis\u00e4ksi ryhmien v\u00e4listen efektikokojen on oltava riitt\u00e4v\u00e4n suuria, jotta ryhmien v\u00e4lisell\u00e4 erolla voidaan arvioida olevan merkityst\u00e4 my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kokeellista vaikuttavuutta voidaan tutkia selitt\u00e4vill\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeilla. Selitt\u00e4vien satunnaistettujen vertailukokeiden avulla pyrit\u00e4n selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 vaikuttavuutta (efficacy) menetelm\u00e4st\u00e4 voidaan parhaillaan odottaa ihanneoloissa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeilla (pragmatic controlled trials, PCT) pyrit\u00e4\u00e4n puolestaan selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n mit\u00e4 vaikuttavuutta (effectiveness) voidaan odottaa sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokeissa tutkimukseen osallistuvien mukaanotto- ja poissulkukriteerit ovat v\u00e4ljempi\u00e4 kuin selitt\u00e4viss\u00e4 satunnaistetuissa kokeissa ja menetelm\u00e4\u00e4 toteutetaan tavanomaisissa sosiaali- ja terveydenhuollon olosuhteissa tutkimuksellisten suunniteltujen ihanneolojen sijaan. Menetelm\u00e4n on mahdollista ylt\u00e4\u00e4 korkeimmalle Kasvun tuen menetelm\u00e4arviotasolle my\u00f6s havainnoivalla kokeellisen tutkimuksen kaltaisella (kvasikokeellisella) tutkimuksella, jossa tutkittavia osallistujia ei ole arvottu ryhmiin. Vertaiskontrolloidut tutkimus (benchmarking controlled trial, BCT) on havainnoiva tutkimusasetelma, jonka avulla tutkitaan menetelm\u00e4n arkivaikuttavuutta (real-world effectiveness) eli menetelm\u00e4n asiakkaalle arjen sosiaali- ja terveyden huollon olosuhteissa tuottamasta mielenterveyden ja hyvinvoinnin lis\u00e4arvosta. Koska havainnoivissa tutkimuksissa ryhmi\u00e4 ei voida arpoa osallistujien suhteen vertailukelpoisiksi, ryhm\u00e4t tulee valita niin, ett\u00e4 ne olisivat mahdollisimman vertailukelpoisia pelkk\u00e4\u00e4 havainnointia k\u00e4ytt\u00e4en. Ryhmien v\u00e4liset alkutilanteiden erot vakioidaan tilastollisesti. Arkivaikuttavuuden arvioinnin edellytyksen\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4 tieto asiakkaista, toteutuneista menetelmist\u00e4 ja tuloksista. T\u00e4t\u00e4 tietoa voidaan saada laaturekistereist\u00e4 tai niit\u00e4 vastaavan tiedon keruun avulla.<\/p>\n<p>Vertaiskontrolloidut tutkimukset t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4t satunnaistettuja vertailukokeita ja pystyv\u00e4t vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuoltoj\u00e4rjestelm\u00e4n vaikuttavuuden kannalta olennaiseen kysymykseen: miss\u00e4 ja mill\u00e4 keinoin kyet\u00e4\u00e4n tuottamaan parasta lis\u00e4arvoa asiakkaille. Ja miten vaikuttavuutta voidaan t\u00e4m\u00e4n tiedon pohjalta jatkuvasti lis\u00e4t\u00e4. Paras tieto vaikuttavuudesta saadaan, kun menetelm\u00e4n vaikuttavuutta tutkitaan sek\u00e4 satunnaistetuilla vertailukokeilla ett\u00e4 havainnoivilla tutkimuksilla. Ideaalitilanteessa paras polku psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuuden tutkimiseksi ja havaitsemiseksi olisi ensin kokeellisen vaikuttavuuden ja sen j\u00e4lkeen arkivaikuttavuuden tutkiminen. Kokeellinen vaikuttavuustieto vastaa yleens\u00e4 parhaiten kysymykseen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuudesta verrattuna tilanteeseen ilman toimenpiteit\u00e4 tai verrattuna toisiin vaikuttavaksi arvioituihin menetelmiin. Havainnoiva tutkimus on puolestaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n psykososiaalisia menetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4vien palvelujen tarjoajien v\u00e4lisen vaikuttavuuden kuvaamiseen.<\/p>\n<p>T\u00e4rkeimm\u00e4t l\u00e4hteet<br \/>\nMerikukka, M., Backman, H., Heikkil\u00e4, L. &amp; Kurki, M. (2025). Lasten ja nuorten mielenterveytt\u00e4 edist\u00e4vien psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuus \u2013 Opas n\u00e4yt\u00f6n systemaattiseen arviointiin. Itlan oppaat ja k\u00e4sikirjat 2025:1<br \/>\nMerikukka, M. &amp; Malmivaara, A. (14.5.2025). Kaikki on vaikuttavaa \u2013 vai onko? Itla blogi. Osoitteessa https:\/\/itla.fi\/blogi\/kaikki-on-vaikuttavaa-vai-onko\/ Luettu 17.5.3025.<\/p>\n<h4>Menetelm\u00e4llisi\u00e4 oivalluksia arkivaikuttavuuden tutkimiseen sosiaality\u00f6ss\u00e4 &#8211; palvelumuotoiluty\u00f6pajat aineiston keruun menetelm\u00e4n\u00e4<\/h4>\n<p><strong>Milla M\u00e4kinen<\/strong><\/p>\n<p>Lapin yliopisto<br \/>\nIt\u00e4-Suomen yliopiston tutkimus, jossa H\u00e4meen ammattikorkeakoulu mukana<\/p>\n<p>LATVE &#8211; Lapsin\u00e4k\u00f6kulmainen arviointi ja ty\u00f6skentely vaativissa erotilanteissa -hanke (STM, 2024\u20132025) tuottaa tietoa vaativien erotilanteiden arvioinnista ja ty\u00f6skentelyst\u00e4 lastensuojelun ja lapsi- ja perhesosiaality\u00f6n asiantuntijuudesta osana moniammatillisia palvelurakenteita. Hankkeessa mallinnetaan tuotetun tiedon pohjalta toimivien ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen keskeiset elementit ja kriittiset pisteet huomioiden sosiaalihuollon palvelujen porrasteisuuden kehitt\u00e4mistarpeet. (LATVE-hanke | Yhteiskuntatieteiden tiedekunta | Lapin yliopisto)<\/p>\n<p>Esitys keskittyy nuorten ja vanhempien kanssa toteutettuihin ty\u00f6pajoihin aineistomuotona ja niiden merkitykseen palveluiden arkivaikuttavuuden arvioinnissa ja arkivaikuttavuuden pohjalta toteutetussa sosiaality\u00f6n (erityisesti lapsi- ja perhesosiaality\u00f6n) palvelumuotoilussa. Tutkimushankkeen j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n nelj\u00e4\u00e4n digitaaliseen ty\u00f6pajaan osallistui huhtikuussa 2025 yhteens\u00e4 23 henkil\u00f6\u00e4. Ty\u00f6pajojen suunnittelussa hy\u00f6dynnettiin hankkeen ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa ker\u00e4ttyjen tutkimusaineistojen alustavia tuloksia. Ty\u00f6pajaty\u00f6skentelyn tavoitteena oli ker\u00e4t\u00e4 kokemustietoa lapsin\u00e4k\u00f6kulmaisten sosiaality\u00f6n hyvien ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen keskeisist\u00e4 elementeist\u00e4 ja kriittisist\u00e4 pisteist\u00e4 vaativissa erotilanteissa. Palvelumuotoilun tavoite on aina ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 palveluiden asiakkaiden kokemusta ja muuntaa heid\u00e4n kokemustietonsa palveluiden kehitt\u00e4miseen soveltuvaksi tiedoksi.<\/p>\n<p>Vaikuttavuuden tutkimus tavoittelee sen selvitt\u00e4mist\u00e4, mik\u00e4 on palveluiden lis\u00e4arvo niiss\u00e4 asioivien ihmisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Palvelumuotoilu on lis\u00e4ksi kiinnostunut siit\u00e4, miten lis\u00e4arvoa tuotetaan ja tuhotaan palveluiden ja sen asiakkaiden v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa. Palvelumuotoilussa tietoa pyrit\u00e4\u00e4n konkretisoimaan kontaktipisteiksi, eli asiakkaan ja palvelun v\u00e4lisiksi vuorovaikutuspisteiksi, joiden kautta palvelua voidaan kehitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Sosiaalihuollon teht\u00e4v\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 asiakkaiden hyvinvointia. Arkivaikuttavuuden edist\u00e4misen kohdentamisen tasot sosiaali- ja terveyspalveluissa (henkil\u00f6st\u00f6n osaaminen, tieteellinen tutkimustieto, suoriutuminen ja vertaiskehitt\u00e4minen (Malmivaara 2022) tuovat esiin organisatorista tietoa palveluiden arkivaikutuksista. Palvelumuotoilun n\u00e4k\u00f6kulmasta kriittinen asiakkaiden kokemustieto j\u00e4\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 tasoilla kuitenkin n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miin.<\/p>\n<p>Esityksess\u00e4 kiteytet\u00e4\u00e4n tutkimuksen tuloksia aineiston keruun menetelmien n\u00e4k\u00f6kulmasta ja jaetaan johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 ty\u00f6pajaty\u00f6skentely voi aineistonkeruumenetelm\u00e4n\u00e4 kertoa sosiaality\u00f6n arkivaikuttavuudesta ja mik\u00e4 on se lis\u00e4arvo sosiaality\u00f6n arkivaikuttavuuden ymm\u00e4rt\u00e4miseksi asiakkaiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Hankkeen alustavien tulosten pohjalta voidaan todeta, ett\u00e4 ty\u00f6pajaty\u00f6skentelyll\u00e4 saadaan esiin muun muassa palveluiden lis\u00e4arvoon kohdistuviin odotuksiin liittyv\u00e4\u00e4 tietoa, palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja tarpeeseen liittyviin tunnekokemuksiin liittyv\u00e4\u00e4 tietoa sek\u00e4 palveluissa asioimisen kuormittavuuteen liittyv\u00e4\u00e4 tietoa sek\u00e4 palveluiden arkeen tuottamiin muutoksiin liittyv\u00e4\u00e4 tietoa. Kun ty\u00f6pajaosallistujien ja ty\u00f6pajan fasilitaattorin v\u00e4lille syntyy vuoropuhelua, pystyt\u00e4\u00e4n my\u00f6s tunnistamaan n\u00e4iden arkisia merkityksi\u00e4 asiakkaiden hyvinvoinnin vahvistumisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_e8366192b1965f60b5ca2408a3365592\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-8311\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-8311\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tN\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta ja suositukset\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-8311\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-8311\">\n\t\t\t\t\t<h4>GuideGap-hanke: Hoitosuositusten mukaiset l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4ysk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja poikkeamia selitt\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t<\/h4>\n<p><strong>Virva Hyttinen-Huotari 1, Tuuli\u00a0 Suomela 1, Henna Tiitinen 1, Aleksi Raudasoja 2, 3, Mervi Rantsi 1, Lauri Kortelainen 1, Eva Verkerk 4, Ismo Linnosmaa 1<\/strong><\/p>\n<p>1. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, It\u00e4-Suomen yliopisto<br \/>\n2. Suomalainen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim<br \/>\n3. L\u00e4\u00e4ketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto<br \/>\n4. Radboud University, Alankomaat<\/p>\n<p>Hankkeen tausta ja tavoite: Suomalaisen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecimin tuottamat kansallisesti riippumattomat K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositukset ovat vuodesta 1994 l\u00e4htien tuoneet parhaaseen vaikuttavuus- ja ammattitietoon perustuvan tiedon kootusti l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden jokap\u00e4iv\u00e4isen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi. Vuodesta 2016 l\u00e4htien on julkaistu my\u00f6s V\u00e4lt\u00e4 viisaasti -suosituksia, joiden tarkoituksena on ohjata v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4 luopumiseen ja sit\u00e4 kautta parantaa terveydenhuollon vaikuttavuutta, tuottavuutta ja turvallisuutta.<\/p>\n<p>Kansainv\u00e4lisesti tarkasteltuna l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miseen yhteydess\u00e4 olevia tekij\u00f6it\u00e4 on tutkittu melko paljon, mutta Suomessa aihetta, ja etenkin l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden sitoutumista hoitosuosituksiin, on tutkittu v\u00e4h\u00e4n. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 suomalaiset l\u00e4\u00e4k\u00e4rit kokevat hoitosuositukset t\u00e4rkeiksi, mutta siit\u00e4 huolimatta l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4minen ei aina toteudu hoitosuositusten mukaisesti ja hoitosuositusten julkaisu ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 muuta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>Kelan vuosille 2024\u20132026 rahoittamassa GuideGap-hankkeessa tavoitteenamme on tutkia K\u00e4yp\u00e4 hoito \u2013 ja V\u00e4lt\u00e4 viisaasti \u2013suositusten mukaista l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen yleisyytt\u00e4 ja mahdollisia syit\u00e4 olemassa oleviin hoitosuosituksista poikkeamiin. Hankkeessa teemme yhteisty\u00f6t\u00e4 Duodecimin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4riliiton, It\u00e4-Suomen yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteen laitoksen kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksik\u00f6n ja Radboudin Universityn (Netherlands) kanssa.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t: GuideGap-hanke on monimenetelm\u00e4llinen eli k\u00e4yt\u00e4mme sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 ett\u00e4 laadullisia tutkimusmenetelmi\u00e4. Hoitosuositusten mukaisen l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen yleisyytt\u00e4 tutkimme koko suomalaisen v\u00e4est\u00f6n kattavalla rekisteriaineistolla. Syksyll\u00e4 2025 toteutamme verkkokyselyn Suomessa asuville l\u00e4\u00e4k\u00e4reille yhteisty\u00f6ss\u00e4 Suomen L\u00e4\u00e4k\u00e4riliiton kanssa. Kyselyn taustalla on hy\u00f6dynnetty systemaattista kirjallisuuskatsausta. Kyselyn tavoitteena on tunnistaa t\u00e4rkeimm\u00e4t hoitosuositusten noudattamista edist\u00e4v\u00e4t ja est\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miseen liittyen. Ymm\u00e4rryst\u00e4 hoitosuosituksista poikkeavan l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen juurisyist\u00e4 syvenn\u00e4mme haastattelemalla perusterveydenhuollossa toimivia l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 vuonna 2026.<\/p>\n<p>Alustavat tulokset: Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 tulemme esittelem\u00e4\u00e4n rekisteritutkimuksen sek\u00e4 systemaattisen katsauksen tuloksia suullisissa esityksiss\u00e4.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: L\u00e4\u00e4kehoidon toteutuminen turvallisesti ja vaikuttavasti hoitosuosituksiin pohjautuen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6n hyvinvoinnin kannalta. Hankkeessa tuotamme uutta ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa siit\u00e4, miten l\u00e4\u00e4kehoitoa toteutetaan suhteessa hoitosuosituksiin, ja mitk\u00e4 ovat hoitosuositusten mukaiseen l\u00e4\u00e4kkeenm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4miseen yhteydess\u00e4 olevia tekij\u00f6it\u00e4, ottaen huomioon my\u00f6s hoidon jatkuvuuden tarkastelun. Hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoitojen j\u00e4rkev\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4misess\u00e4, kuten kansallisten hoitosuositusten implementoinnissa, kansallisen ja alueellisen l\u00e4\u00e4kehoidon ohjauksen kehitt\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 vaikuttavien ja v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisten k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen seurannassa.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_d42799a1a43e319d50bda5cca8439eb0\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-7506\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-7506\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSosiaality\u00f6n ja sosiaalipalveluiden vaikuttavuus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-7506\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-7506\">\n\t\t\t\t\t<h4>Kuntoutustoiminnan arvio laitosp\u00e4ihdekuntoutuksessa<\/h4>\n<p><strong>Eeva Ekqvist<\/strong><\/p>\n<p>Tampereen yliopisto<\/p>\n<p>Laitosp\u00e4ihdekuntoutuksessa asiakas arvioi yksil\u00f6llisesti sek\u00e4 omaa pystyvyytt\u00e4\u00e4n toivotun muutokseen saavuttamiseen ett\u00e4 saatavilla olevan hoidon kyky\u00e4 tukea h\u00e4nt\u00e4 muutostilanteessa. Odotukset kuntoutusta kohtaan voivat johtaa jopa sen keskeytt\u00e4miseen, mik\u00e4li asiakkaalle tarjotaan kuntoutusta, joka ei vastaa h\u00e4nen odotuksiaan. Toisaalta mahdollisuus vaikuttaa omaan kuntoutukseen ja sen sis\u00e4lt\u00f6ihin lis\u00e4\u00e4 kuntoutujien tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 saatuun palveluun. Aiempi tutkimus on osoittanut, ett\u00e4 asiakas sitoutuu paremmin kuntoutukseen, jonka periaatteiden kokee vastaavan omaa k\u00e4sityst\u00e4\u00e4n toipumisesta ja keinoista sen saavuttamiseen.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 tarkastellaan kuntoutujien arvioita yhteis\u00f6muotoisesta laitosp\u00e4ihdekuntoutuksesta. Huomio on kuntoutujien kokemuksessa ryhm\u00e4st\u00e4, kuntoutuksen tavoitteiden ja k\u00e4sitelt\u00e4vien aiheiden soveltuvuudessa sek\u00e4 kuntoutuksessa k\u00e4ytettyjen l\u00e4hestymistapojen ja menetelmien toimivuudessa. Esitys pohjautuu naturalistisella tutkimusotteella toteutettuun tutkimukseen (MUUTOS-hanke), jossa aineisto muodostuu p\u00e4ihdekuntoutuslaitoksessa kuntoutuksen ty\u00f6kaluna ja arvioinnin v\u00e4lineen\u00e4 k\u00e4ytetyist\u00e4 Kuntoutustoiminnan arvio \u2013lomakkeista (GSRS, Duncan &amp; Miller 2007; N=127). Aineisto analysoidaan m\u00e4\u00e4r\u00e4llisin menetelmin.<\/p>\n<p>Alustavien tulosten mukaan kuntoutustoiminnan arvion eri osa-alueet (kokemus ryhm\u00e4st\u00e4, tavoitteet ja aiheet, l\u00e4hestymistapa ja menetelm\u00e4, yleinen arvio) saavat hyvin samansuuntaisia arvioita kuntoutujilta ja n\u00e4m\u00e4 arviot korreloivat my\u00f6s kuntoutuksen aikaisen koetun hyvinvoinnin kanssa. Kuntoutujien i\u00e4ll\u00e4 ja sukupuolella ei havaittu yhteytt\u00e4 kuntoutustoiminnan arvion tasoon. Kuntoutuksen arvioissa tapahtuu suurimmalla osalla kuntoutujista positiivista muutosta (66 %, n=76), mutta on huomioitava, ett\u00e4 30 prosentissa arvioista (n=35) tapahtuu negatiivinen muutos. Alustavissa analyyseiss\u00e4 havaittiin kuntoutuksen keskeytt\u00e4misen ja alhaisen kuntoutustoiminnan arvion v\u00e4lill\u00e4 yhteys, joka l\u00e4hestyy tilastollista merkitsevyytt\u00e4 (p=0,064). Kuntoutustoiminnan arvioilla ei kuitenkaan havaittu yhteytt\u00e4 p\u00e4ihteett\u00f6myyteen kolmen kuukauden seurannassa kuntoutuksen j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Esityksess\u00e4 tuodaan esiin kuntoutujien tekemi\u00e4 arvioita ja heid\u00e4n tyytyv\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n saamaansa kuntoutukseen. Sen lis\u00e4ksi siin\u00e4 tarkastellaan my\u00f6s itse arvioinnin toteuttamista osana kuntoutusta ja lopuksi esityksess\u00e4 pohditaan terapeuttisen ty\u00f6kalun k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 p\u00e4ihdekuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa.<\/p>\n<h4>Kuntouttavan ty\u00f6pajatoiminnan vaikuttavuuden arviointi nuoren ty\u00f6llistymiseen<\/h4>\n<p><strong>Kirsi Moisanen, Saija Huhtala, Heidi Rytk\u00f6nen, Meri Heikura<\/strong><\/p>\n<p>Kajaanin ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p>Tausta<br \/>\nKuntouttavaa ty\u00f6toimintaa j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 olleelle henkil\u00f6lle aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen ty\u00f6llistymissuunnitelmaan perustuen. Palvelun tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 henkil\u00f6n ty\u00f6llistymisen edellytyksi\u00e4 ja mahdollisuuksia osallistua koulutukseen tai julkiseen ty\u00f6voimapalveluun. Kuntouttavalla ty\u00f6toiminnalla ei ole havaittu olevan juurikaan vaikutusta henkil\u00f6n ty\u00f6llistymiseen (Aho ym., 2018, 57). Kuntaliiton (2024) selvityksen mukaan kuntouttavan ty\u00f6toiminnan, valmennusten sek\u00e4 kokeilujen vaikuttavuus ty\u00f6llistymiseen on heikkoa ja kolmen kuukauden kuluttua palvelun p\u00e4\u00e4ttymisest\u00e4 noin 4 % asiakkaista on ty\u00f6ss\u00e4 avoimilla ty\u00f6markkinoilla. Koko v\u00e4est\u00f6n osalta suurin ty\u00f6tt\u00f6myys ja heikoin ty\u00f6h\u00f6n kiinnittyminen on ik\u00e4luokissa 20\u201324 ja 60\u201364 (Farchy &amp; Immervoll, 2021).<\/p>\n<p>Kajaanin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan YAMK-opiskelijat osallistuvat vaikuttavuuden arvioinnin opintojaksolle, jossa kartoitetaan organisaation ongelmia, joita voidaan tarkastella ja ratkaista vaikuttavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Opiskelijat laativat vaikuttavuusmallin, t\u00e4t\u00e4 tukevan mittariston ja tiedon ker\u00e4\u00e4misen valitsemansa ilmi\u00f6n vaikuttavuuden arvioinnin osoittamiseksi. Tiivistelm\u00e4ss\u00e4 kuvataan kuntouttavan ty\u00f6pajatoiminnan nuorten ty\u00f6llistymisen vaikuttavuuden arviointi.<\/p>\n<p>Tavoite ja tarkoitus<br \/>\nOpintojakson tavoite on edist\u00e4\u00e4 opiskelijan vaikuttavuuden arvioinnin osaamista hy\u00f6dynt\u00e4en vaikuttavuusmallinnusta. Kuntotuttavan ty\u00f6pajatoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin oppimisteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tavoitteeksi asetettiin, ett\u00e4 nuorten valmiudet siirty\u00e4 ty\u00f6h\u00f6n kuntouttavaan ty\u00f6toimintaan osallistumisen j\u00e4lkeen ovat vahvistuneet ja 30 % nuorista ty\u00f6llistyy puolen vuoden sis\u00e4ll\u00e4. Tarkoitus oli kuvata vaikuttavuusmallinnus kuntouttavan ty\u00f6pajatoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi nuorten ty\u00f6llistymiseksi.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t<br \/>\nOpiskelijat laativat vaikuttavuuden arvioinnin tarkastelemiseksi ongelma- ja vaikuttavuuspuun. Ongelmapuussa kuvattiin ongelman seuraukset. Vaikuttavuuspuussa kuvattiin palvelulupaus ja muutokset, jotka mahdollistavat tavoitteen saavuttamisen. Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kuvattiin my\u00f6s vaikuttavuuden arvioinnin kehitt\u00e4misess\u00e4 mukana olevat keskeiset sidosryhm\u00e4t. Vaikuttavuuden mallinnuksessa hy\u00f6dynnettiin vaikuttavuusketjua, jossa kuvattiin tarve, tavoite, ratkaisu, teot, muutos, vaikutus ja eri vaiheita kuvaavat mittarit ja tiedonkeruusuunnitelma.<\/p>\n<p>Syit\u00e4 nuorten siirtymiseksi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n kuntouttavan ty\u00f6toiminnan j\u00e4lkeen ovat mm. ty\u00f6kyvyn rajoitteet, taloudellisten kannusteiden puute ja ty\u00f6mahdollisuudet. Ongelmasta seuraa mm. huono-osaisuutta, hyvinvoinnin ja elintason heikentymist\u00e4 sek\u00e4 syrj\u00e4ytymist\u00e4. Palvelulupauksena oli vahvistaa nuorten valmiuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymiseksi kuntouttavan ty\u00f6toiminnan j\u00e4lkeen. Vaadittavina muutoksina oli asiakkaan ty\u00f6llisyyspalveluiden suunnitteluun ja jatkuvuuden osallisuuden edist\u00e4minen, osaamisen ja ty\u00f6kyvyn vahvistaminen sek\u00e4 konkreettinen auttaminen ty\u00f6llisyysasioissa. Sidosryhmi\u00e4 olivat aluehallintovirasto, ty\u00f6llisyysasiantuntijat, sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t, kela, ty\u00f6tt\u00f6mien terveydenhuolto ja yritykset.<\/p>\n<p>Tulokset<br \/>\nKuntouttavan ty\u00f6pajatoiminnan vaikuttavuuden arviointi kuvattiin vaikuttavuusketjun avulla. Tarpeeksi m\u00e4\u00e4riteltiin, nuorten siirtyminen ty\u00f6h\u00f6n on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 kuntouttavaan ty\u00f6toimintaan osallistumisen j\u00e4lkeen. Tavoitteeksi asetettiin vahvistaa nuorten valmiuksia ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymiseksi kuntouttavaan ty\u00f6toimintaan osallistumisen j\u00e4lkeen. Yhten\u00e4 ratkaisuna oli vahvistaa asiakkaan osaamista ja ty\u00f6kyky\u00e4 tarjoamalla yksil\u00f6llisi\u00e4, n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia, oikea-aikaisia, monialaisia- ja ammatillisia palveluita. Tekoina oli mm. henkil\u00f6kohtaisen vastuuty\u00f6ntekij\u00e4n nime\u00e4minen jokaiselle palveluun saapuvalle nuorelle. Asiakassuhteessa hy\u00f6dynnettiin voimavaral\u00e4ht\u00f6isyytt\u00e4. Muutokseksi asetettiin, asiakkaan osaaminen vastaa ty\u00f6markkinoiden tarpeita ja asiakkaan ty\u00f6kyvyn esteet on selvitetty sek\u00e4 haasteisiin on l\u00f6ydetty ratkaisuja. Vaikutukset kuvattiin yksil\u00f6-, yhteis\u00f6- ja yhteiskuntatasolle. Yksil\u00f6tasovaikutuksina oli esim., ett\u00e4 30 % nuorista ty\u00f6llistyy puolen vuoden sis\u00e4ll\u00e4, tulotaso nousee, koettu terveys ja hyvinvointi paranee ja riskik\u00e4ytt\u00e4ytyminen v\u00e4henee.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<br \/>\nAsiakkaan osaamista ja ty\u00f6kyky\u00e4 vahvistetaan tarjoamalla asiakkaalle yksil\u00f6llisi\u00e4, n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvia, oikea-aikaisia, monialaisia- ja ammatillisia palveluita. Palvelu perustuu pitk\u00e4kestoiseen ja voimavaral\u00e4ht\u00f6iseen yksil\u00f6ty\u00f6skentelyyn, jossa jokaiselle palveluun saapuvalle nuorelle nimet\u00e4\u00e4n henkil\u00f6kohtainen vastuuty\u00f6ntekij\u00e4. Monialainen ja -ammatillinen verkostoyhteisty\u00f6 ty\u00f6llisyyspalveluiden, kuntoutustoimijoiden, terveydenhuollon, nuorisoty\u00f6n sek\u00e4 mielenterveys- ja p\u00e4ihdepalveluiden kanssa on merkityksellist\u00e4. Ty\u00f6llistyminen vahvistaa nuoren hyvinvointia, terveydentilaa ja el\u00e4m\u00e4nhallintaa sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 riskik\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n<p>Opiskelijat oppivat opintojakson teht\u00e4v\u00e4n avulla k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja soveltamaan vaikutusmallia sek\u00e4 laatimaan vaikutusmallia tukevan mittariston. Vaikuttavuusketju auttaa huomioimaan toiminnan kehitt\u00e4misess\u00e4 eri vaiheet ratkaisuista ja teoista muutoksiin sek\u00e4 vaikutuksiin. Oppimisteht\u00e4v\u00e4n avulla opiskelija vahvistaa osaamistaan tarkastella vaikuttavuuden arviointia organisaation johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<h4>Asiakkaan el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun vaikuttavat tekij\u00e4t ty\u00f6ik\u00e4isten sosiaalipalveluissa<\/h4>\n<p><strong>Mikko Taipale<\/strong><\/p>\n<p>SULAVA-hanke Kehityspalvelut SONet BOTNIA<br \/>\nEtel\u00e4-Pohjanmaan Hyvinvointialue<\/p>\n<p>Sosiaality\u00f6n vaikuttavuuden tutkiminen keskeinen kysymys suomalaisten hyvinvoinnin, sote-integraation ja hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen takia. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa vaikuttavuutta mitataan sosiaality\u00f6n tuloksilla ja asiakkaiden el\u00e4m\u00e4nlaadun positiivisella muutoksella.<\/p>\n<p>Tavoitteena on aikuissosiaality\u00f6ss\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, 1) onko sosiaality\u00f6n palvelun laadulla, sosiaality\u00f6n ty\u00f6skentelyn laadulla, asiakkaiden sitoutumisella ty\u00f6skentelyyn ja sosiaalisilla mekanismeilla yhteytt\u00e4 asiakkaiden tavoitteiden toteutumiselle (tuotokset, outputs); 2) onko sosiaality\u00f6n ty\u00f6skentelyn laadulla yhteytt\u00e4 asiakkaiden sitoutumiseen ty\u00f6skentelyyn; ja 3) onko tavoitteiden toteutumisella yhteys el\u00e4m\u00e4ntilanteen paranemiseen (vaikutukset, outcomes).<\/p>\n<p>Aineistona on aikuissosiaality\u00f6n asiakkaille suunnattu kyselytutkimus, johon vastasi 249 asiakasta Sis\u00e4-Suomen YTA-alueelta. Menetelmin\u00e4 ovat hierarkkinen regressioanalyysi ja lineaarinen regressioanalyysin.<\/p>\n<p>Taustateoriana sovelletaan KAIMeR-teorian sosiaality\u00f6n suorien interventioiden olosuhteiden (direct intervention conditions) mallia sosiaality\u00f6n toimijoiden, interventioiden, asiakkaiden ja sosiaalisten mekanismien yhteyden selvitt\u00e4miseen sosiaality\u00f6n tuloksiin ja vaikuttavuuteen. Lis\u00e4ksi vaikka KAIMeR-teoriaa on hy\u00f6dynnetty suomalaisessa sosiaality\u00f6n tutkimuksessa laajasti, sit\u00e4 ei kuitenkaan ole testattu kvantitatiivisella aineistolla, mik\u00e4 toteutuu t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa.<\/p>\n<p>Tutkimukseen ei tarvittu eettisen toimikunnan lausuntoa, koska osallistuminen oli vapaaehtoista, sis\u00e4lsi tietoon perustuvan suostumuksen ja osallistujille kerrottiin, ett\u00e4 he voivat milloin tahansa vet\u00e4yty\u00e4 tutkimuksesta, eik\u00e4 henkil\u00f6kohtaisia tunnistetietoja kysytty (ik\u00e4 kysyttiin ik\u00e4luokittain).<\/p>\n<p>Alustavien tulosten mukaan sosiaality\u00f6n ty\u00f6skentelyn laadulla ja sosiaalisten mekanismien k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 on positiivinen yhteys asiakkaiden tavoitteiden toteutumiseen; sosiaality\u00f6n ty\u00f6skentelyn laadulla on vahvistava yhteys asiakkaiden sitoutumiseen ty\u00f6skentelyyn; ja tavoitteiden toteutumisella on voimistava yhteys asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ntilanteen paranemiseen. Sen sijaan sosiaality\u00f6n palvelun laatu ja asiakkaiden sitoutuminen eiv\u00e4t ole yhteydess\u00e4 ty\u00f6skentelyn tuloksiin. Kontrolloiduista taustatekij\u00e4ist\u00e4 (sukupuoli, ik\u00e4, asiakkuuden kesto) korkeampi ik\u00e4 on yhteydess\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4n tavoitteiden saavuttamiseen.<\/p>\n<p>Yhteenvetona tulokset osoittavat, ett\u00e4 sosiaality\u00f6n ty\u00f6skentelyn laadukkuus ja sosiaalisten mekanismien k\u00e4ytt\u00f6 ovat vaikuttavia elementtej\u00e4 sosiaality\u00f6ss\u00e4 ja voivat siten ehk\u00e4ist\u00e4 haavoittuvuutta, mik\u00e4 kuitenkin on haastavampaa vanhemmissa ik\u00e4luokissa ja, ett\u00e4 KAIMeR-teoria on k\u00e4ytt\u00f6kelpoinen sosiaality\u00f6n vaikuttavuuden mallintamisen tutkimuksessa.<\/p>\n<p>Tutkimus on osa Sosiaalialan osaamiskeskusten Pikassos ja SONet BOTNIA toteuttamaa, Pirkanmaan hyvinvointialueen hallinnoimaa, STM:n koordinoimaa ja EU:n rahoittamaa Suomen kest\u00e4v\u00e4n kasvun ohjelman RRP3-hanketta: Sosiaalihuollon laatu ja vaikuttavuus Sis\u00e4-Suomen yhteisty\u00f6alueella 2024\u20132025 (SULAVA).<\/p>\n<h4>Vaikuttavuusperusteisuus lasten ja nuorten palveluissa, case lapset ja nuoret SIB<\/h4>\n<p><strong>Riikka Westman 1, Aino Akinyemi 1, Riitta Alatalo 2, Jani Kempas 3, Miia Lahtela 4, Vesa Sarmia 5, Teemu Vartiam\u00e4ki 6<\/strong><\/p>\n<p>1. Lastensuojelun Keskusliitto<br \/>\n2. Nuorten Yst\u00e4v\u00e4t<br \/>\n3. S-Pankki<br \/>\n4. SOS-Lapsikyl\u00e4<br \/>\n5. Diakonissalaitos \/ Vamos<br \/>\n6. Icehearts<\/p>\n<p>Mit\u00e4 enemm\u00e4n lapselle kertyy riskitekij\u00f6it\u00e4 tai haitallisia kokemuksia, sit\u00e4 suurempi todenn\u00e4k\u00f6isyys on j\u00e4\u00e4d\u00e4 yhteiskunnassa marginaaliin aikuisena. Yhden nuoren syrj\u00e4ytyminen voi maksaa yhteiskunnalle yli miljoona euroa (Valtiontalouden tarkastusvirasto 2007). Suuria kustannuksia kertyy my\u00f6s lastensuojelusta. Lastensuojeluasiakkaiden ja kiireellisten sijoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 jatkoi kasvamistaan vuonna 2023. Lastensuojelun kustannukset olivat vuonna 2022 yhteens\u00e4 1,3 miljardia euroa, josta sijaishuollon osuus oli noin 74 % (THL 2024). Lapset, nuoret ja perheet p\u00e4\u00e4sev\u00e4t tuen piiriin edelleenkin liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n, jolloin my\u00f6s kustannukset usein kasvavat.<\/p>\n<p>Yleens\u00e4 palveluita hankitaan suoristusperusteisesti. Vaikuttavuusperusteisen hankinnan ideana on ostaa vaikuttavuutta, ei suoritteita. T\u00e4ll\u00f6in vaikuttavuuden m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t mittarit sovitaan ennakkoon tilaajan ja tuottajan kanssa, mutta ei sit\u00e4, miten vaikuttavuuteen p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Lapset ja nuoret SIB (social impact bond) perustuu yll\u00e4 mainittuun vaikuttavuusperusteiseen hankintaan. Ohjelmaan ohjataan asiakkaita riskitekij\u00f6iden ja kriteerien perusteella, jotka perustuvat yhteiskunnallisen hy\u00f6dyn analyysiin. Ohjelman lapsia, nuoria ja perheit\u00e4 tuetaan rahaston rahoittamien interventioiden avulla (vaikuttavuusinvestoiminen) sen aikaa kuin on tarve, enint\u00e4\u00e4n vuoteen 2031 saakka. Jos vaikuttavuutta syntyy, kunta tai hyvinvointialue maksaa rahastolle tulospalkkiota saavutetusta vaikuttavuudesta.<\/p>\n<p>Lapset ja nuoret SIB -ohjelma toimii seitsem\u00e4ll\u00e4 eri alueella: Helsinki, H\u00e4meenlinna, Jyv\u00e4skyl\u00e4, Karkkila ja Vihti, Lohja, Tampere sek\u00e4 Vantaa. Interventioiden toteuttamisessa p\u00e4\u00e4yhteisty\u00f6kumppaneita ovat Diakonissalaitos\/Vamos, Icehearts, Nuorten Yst\u00e4v\u00e4t ja SOS-Lapsikyl\u00e4. Lastensuojelun Keskusliitto toimii interventiokokonaisuuden koordinoijana ja rahastoa hallinnoi S-Pankki. THL tekee pitkitt\u00e4istutkimusta ehk\u00e4isev\u00e4n toiminnan kustannusvaikuttavuudesta ja -hy\u00f6dyst\u00e4.<\/p>\n<p>Ohjelman jokaisella kohderyhm\u00e4ll\u00e4 on erilaiset vaikuttavuusmittarit (kuvio 1). Lapset ja Nuoret SIB -ohjelmassa on mukana yli 700 0-24 -vuotiasta lasta ja nuorta, joilla on riski syrj\u00e4yty\u00e4. Vaikuttavuusmittarit ovat erilaisia jokaisella kohderyhm\u00e4ll\u00e4 \u2013 esimerkiksi lastensuojelukustannukset, tai nuoren valmistuminen ja p\u00e4\u00e4seminen kiinni ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n. Valitut kohderyhm\u00e4t ja mittarit perustuvat yhteiskunnalliseen hy\u00f6dyn mallinnukseen.<\/p>\n<p>Kuvio 1. Lapset ja nuoret SIB, kohderyhm\u00e4t ja vaikuttavuusmittarit.<\/p>\n<p>Lapset ja nuoret SIBin interventiokokonaisuudessa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4ksi kokonaisvaltainen tuki &#8211; suhdeperustainen ty\u00f6 ja kohtaava vuorovaikutus, palveluiden oikea-aikaisuus sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyys ja vertaistuki.<\/p>\n<p>Vaikuttavuuteen pyrit\u00e4\u00e4n asiakasty\u00f6ss\u00e4 hyvinvointivaikutusten kautta, joita mitataan palveluntuottajien mittarien avulla. Diakonissalaitoksella ja SOS-Lapsikyl\u00e4ll\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 Tulost\u00e4hti. Nuorten Yst\u00e4v\u00e4t ker\u00e4\u00e4 tietoa 3X10D -mittarin avulla ja Iceheartsilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 omia erilaisia mittareita, mm. J\u00e4\u00e4syd\u00e4n ja vanhempien kysely. Kuviossa 2 esimerkki Lapset SIB Lohjan hyvinvointivaikutuksista.<\/p>\n<p>Kuvio 2. Esimerkki hyvinvointivaikutuksista, Lapset SIB Lohja.<\/p>\n<p>Hyvinvointivaikutusten mittaamisesta saatuja tuloksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n asiakasty\u00f6ss\u00e4 osana tiedolla johtamista. Datan ja havaintojen perusteella sovitaan interventiokokonaisuuden muutoksista, mik\u00e4li siihen on tarvetta vaikuttavuuden saavuttamiseksi.<\/p>\n<p>Vaikuttavuuden seuraaminen perustuu yhteiskunnallisen mallinnuksen perusteella laskettuihin s\u00e4\u00e4st\u00f6ihin. Kev\u00e4\u00e4seen 2025 menness\u00e4 rahasto oli rahoittanut hankkeita yhteens\u00e4 yli 9,2 miljoonalla eurolla. (Kuvio 3.)<\/p>\n<p>Kuvio 3. Lapset ja nuoret SIB, investoinnit ja vaikuttavuuteen perustuvat tulospalkkiot.<\/p>\n<p>Varmennettuja s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 kev\u00e4\u00e4seen 2025 menness\u00e4 rahasto oli saavuttanut yli 9 miljoonalla eurolla. Sijoittajat voivat saada kustakin tilaajan kanssa solmitusta SIB-sopimuksesta enint\u00e4\u00e4n 8 prosentin vuosituoton. Palkkiokaton takia rahasto on laskuttanut tilaajia edell\u00e4 mainitusta 9 miljoonan euron vaikuttavuudesta eli s\u00e4\u00e4styneist\u00e4 kuluista t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 noin 5,2 miljoonaa euroa.<\/p>\n<p>L\u00e4hteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (2024) Lastensuojelu 2023. Tilastoraportti 19\/2024. Valtiontalouden tarkastusvirasto (2007) Nuorten syrj\u00e4ytymisen ehk\u00e4isy. Valtiontalouden tarkastusviraston toiminnantarkastuskertomus 146\/2007.<\/p>\n<p>Lis\u00e4tietoja: Lapset ja nuoret SIB<br \/>\nArtikkeli: Lapset ja nuoret SIB, tutkiva sosiaality\u00f6 julkaisu 2024<\/p>\n<h4>P\u00e4ihdepalvelujen johdon edustajien n\u00e4kemyksi\u00e4 asiakkuussegmentoinnin k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4 p\u00e4ihdepalveluissa<\/h4>\n<p><strong>Ella Plaami<\/strong><\/p>\n<p>Tampereen yliopisto<\/p>\n<p>Aiemmin on tunnistettu selkeit\u00e4 puutteita p\u00e4ihdepalvelujen saavutettavuudessa. Samanaikaisesti p\u00e4ihdepalveluissa on per\u00e4\u00e4nkuulutettu tarvetta pyrki\u00e4 tunnistamaan niiden piiriin hakeutuvien asiakkaiden palvelutarpeet yksil\u00f6l\u00e4ht\u00f6isesti. P\u00e4ihderiippuvuuden hoidon organisoinnissa ja suunnittelussa erityist\u00e4 onkin palvelutarpeiden vaihtelu usein monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 vaativista tilanteista itsehoidollisiin ja vertaistuellisiin keinoihin yksitt\u00e4isenkin asiakkaan kohdalla. T\u00e4st\u00e4 huolimatta erilaisissa asiakasjoukoissa ja hoitoprosessien vaiheissa on mahdollista tunnistaa tiettyj\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isyyksi\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ajatusta soveltaen yksil\u00f6l\u00e4ht\u00f6isen asiakkuussegmentoinnin menetelm\u00e4n tarkoituksena on huomioida asiakkaiden voimavarat suhteessa heid\u00e4n tarvitsemaansa tukeen ja sen perusteella jakaa asiakkaat eri asiakkuussegmentteihin. Samaan asiakkuussegmenttiin kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeissa ja palvelujen tavoitteissa on yhtenev\u00e4isyyksi\u00e4, jolloin heille on mielek\u00e4st\u00e4 tarjota samankaltaisia palveluita. T\u00e4ll\u00f6in on mahdollista pyrki\u00e4 tarjoamaan palveluja, jotka ovat mahdollisimman oikea-aikaisia ja vaikuttavia.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa selvit\u00e4mme p\u00e4ihdepalvelujen johdon edustajien n\u00e4kemyksi\u00e4 asiakkuussegmentoinnin ja siin\u00e4 mahdollisesti tulevaisuudessa enemm\u00e4n hy\u00f6dynnett\u00e4vien digitaalisten asiakkuussegmentointity\u00f6kalujen k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4 p\u00e4ihdepalveluissa. Tutkimus toteutettiin osana Asiakassegmentointi ja p\u00e4ihteit\u00e4 ongelmallisesti k\u00e4ytt\u00e4vien palvelut \u2013 paraneeko vaikuttavuus? -tutkimushanketta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 p\u00e4ihdepalvelujen johdon edustajien puolistrukturoituja teemahaastatteluja (N=10) sek\u00e4 aineistol\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysia. Tulosten kuvailuun hy\u00f6dynsimme SWOT-analyysimenetelm\u00e4\u00e4. Keskeisen\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana toimi ajatus siit\u00e4, miten asiakkuussegmentointi voi parhaimmillaan monipuolistaa keinoja tarjota asiakkaille palveluja, jotka ovat tarpeenmukaisia. Lis\u00e4ksi tunnistimme p\u00e4ihdepalvelujen johdon edustajien erityisen n\u00e4k\u00f6alapaikan tarkastella aihetta asiakastilanteita laajemmalta tasolta sek\u00e4 ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyn asiakkuussegmentoinnin monitasoiselle tarkastelulle p\u00e4ihdepalvelujen kontekstissa. Tunnistimme asiakkuussegmentointiin ja siin\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4viin asiakkuussegmentointity\u00f6kaluihin k\u00e4ytett\u00e4vyyden n\u00e4kemyksi\u00e4 vahvuuksien ja mahdollisuuksien, sek\u00e4 heikkouksien ja uhkien n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n<p>Tulokset osoittavat, miten asiakkuussegmentoinnin mahdollisuudet yksil\u00f6kohtaisen ja yhdenvertaisen palvelutarpeiden tunnistamisen n\u00e4k\u00f6kulmista voidaan tunnistaa my\u00f6s p\u00e4ihdepalveluissa. P\u00e4ihdepalvelujen johdon edustajat tunnistivat asiakkuussegmentoinnin ja siin\u00e4 hy\u00f6dynnett\u00e4vien ty\u00f6kalujen potentiaalin erityisesti palvelutarpeiltaan hyvin erilaisten asiakasryhmien tunnistamisesta, sek\u00e4 arviointitiedon tuottamisessa johtamisty\u00f6n ja palvelujen vaikuttavuuden tarkasteluun. Samalla siihen liittyi my\u00f6s kriittisyytt\u00e4, kuten kritiikki\u00e4 sen tuoman lis\u00e4arvon tunnistamattomuudesta tai kyvyst\u00e4 tunnistaa realistisesti asiakkaiden erilaisia tilanteita. Tulosten perusteella asiakkuussegmentoinnin k\u00e4ytett\u00e4vyyden kannalta keskeisimpi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ovat p\u00e4ihdepalveluihin hakeutuvien asiakkaiden erityispiirteiden tunnistaminen sek\u00e4 p\u00e4ihdeproblematiikkaan liittyv\u00e4n substanssiosaamisen merkitys. Jatkossa on syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota n\u00e4ihin tekij\u00f6ihin asiakkuussegmentoinnin toimintatavan kehitt\u00e4misess\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vyyden tukemiseksi ennen sen laajempaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa.<\/p>\n<h4>Vaikuttavuustieto sosiaalihuollon johtajan ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4<\/h4>\n<p><strong>Minna Kivipelto<\/strong><\/p>\n<p>Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto<\/p>\n<p>&#8221;Real-world evidence&#8221; (RWE) viittaa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, joka perustuu aidoissa asiakas- ja potilastilanteissa koottuun dataan (RWD). T\u00e4m\u00e4nkaltaista dataa kertyy esimerkiksi digitaalisiin asiakas- ja potilastietoihin, rekistereihin sek\u00e4 asiakkailta ja potilailta ker\u00e4ttyihin kysely- ja palautetietoihin. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n, miten hyvinvointialueen asiakastietoj\u00e4rjestelmiin kirjattu data auttaa sosiaalihuollon johtoa seuraamaan sosiaality\u00f6n vaikuttavuutta niin sanotun johdon ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n avulla.<\/p>\n<p>Johdon ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4t ovat visuaalisia k\u00e4ytt\u00f6liittymi\u00e4, jotka tarjoavat reaaliaikaista dataa ja analytiikkaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tueksi. Data johdetaan ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4lle tietoaltaista, joihin on tallennettu valikoitua tietoa raakadataa kehittyneemm\u00e4ss\u00e4 muodossa. K\u00e4ytt\u00e4jille on mahdollista r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 oma ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4n\u00e4kym\u00e4 sen perusteella, mik\u00e4 omaan seurantaan liittyy. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi tehd\u00e4 hakuun rajauksia, joista saa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 haluamiaan tietoja. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 voi olla erilaisia raportointity\u00f6kaluja, kuten Power BI, Tableau ja QlikView. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi tuottaa erilaisia graafisia raportointin\u00e4kymi\u00e4, joita voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 esim. palavereissa ja kokouksissa.<\/p>\n<p>Tutkimusaihe nojautuu niin sanotun toisiolain 41 pyk\u00e4l\u00e4\u00e4n, jonka mukaan sosiaali- ja terveydenhuollossa on oikeus k\u00e4sitell\u00e4 ja yhdistell\u00e4 tunnisteellisesti asiakastietoja, jotka ovat syntyneet sen omassa toiminnassa tai ovat sen omiin rekistereihin tallennettuja, jos se on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 esimerkiksi palvelutoiminnan seurantaa, arviointia, kehitt\u00e4mist\u00e4 tai johtamista varten. Kiinnostuksen kohteena t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa on, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin johdon ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja siihen integroituja raportointity\u00f6kaluja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyvinvointialueilla n\u00e4ihin tarkoituksiin nimenomaan sosiaality\u00f6n vaikuttavuuden seurantaa varten.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n, millainen johdon ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4 sosiaalihuollon esimiehill\u00e4 ja johdolla on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n. Tutkimme, millaista tietoa johdolla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n ja miten t\u00e4t\u00e4 tietoa voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vaikuttavuuden seurantaan. Ker\u00e4\u00e4mme kokemuksia johdon ty\u00f6p\u00f6yt\u00e4-ty\u00f6kalun eduista, mahdollisuuksista ja kehitt\u00e4miskohteista sosiaality\u00f6n vaikuttavuuden seurannan n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tutkimusmenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Webropol-kysely\u00e4 ja kohdennettuja sosiaalihuollon johdon haastatteluita. Kyselyaineisto analysoidaan tilastollisin menetelmin ja haastatteluaineisto laadullisen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin avulla.<\/p>\n<p>Tutkimuksen toteutusaikataulu on: tutkimussuunnitelma, tutkimuslupa ja sopimus yhteisrekisterinpit\u00e4jyydest\u00e4 laaditaan elokuun 2024 ja kes\u00e4kuun 2025 v\u00e4lisen\u00e4 aikana; kirjallisuuskatsaus ja tietojen keruu ja haastattelut toteutetaan elokuusta lokakuuhun 2025; aineiston analyysi ja alustava raportointi valmistuvat joulukuussa 2025, ja valmis tutkimusartikkeli julkaistaan tammi-helmikuussa 2026.<\/p>\n<p>Tutkimus liittyy sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n rahoittamaan Vaikuttavuustieto sosiaality\u00f6n tiedonmuodostuksessa (Efecto2030) -hankkeeseen, joka toteutetaan 2024-2026.<\/p>\n<h4>A financial social work intervention (FinSoc) for families facing complex financial difficulties: A randomized controlled trial<\/h4>\n<p><strong>Siiri-Liisi Kraav 1,2, Anniina Kaittila 3, Tuula Kaitsaari 3, Emmi Niklander 3, Aliisa Kuronen 2, and Katri Viitasalo 2<\/strong><\/p>\n<p>1 University of Eastern Finland, Finland<br \/>\n2 University of Helsinki, Finland<br \/>\n3 University of Turku, Finland<\/p>\n<p>Objective of the study: Financial challenges, such as indebtedness, low income, and poverty, place significant strain on the daily lives of families with children. While the importance of financial social work is acknowledged, the interventions provided by social work professionals for financial support are limited, and there is a lack of research on the effectiveness of these practices. The financial social work intervention, FinSoc, is designed for families facing complex financial challenges to increase their financial literacy, enhance economic self-efficacy, and reduce financial anxiety among parents facing financial difficulties. This study investigates the effectiveness and mechanisms of the FinSoc intervention, using a randomized controlled trial (RCT) design with a mixed-methods approach. The study design is based on a pilot study conducted from 2021 to 2023.<\/p>\n<p>Method: RCT will employ a mixed-methods research approach to gather both quantitative measures and qualitative interviews. Participating parents are randomly assigned to the intervention and control groups. The control group will continue to receive standard services and, after the last follow-up measurement, will receive materials on how to promote their financial well-being. The family&#8217;s social work professional conducts the intervention.<\/p>\n<p>Primary outcomes are measured using questionnaires at three time points: baseline, after the intervention, and at the 3-month follow-up. The comparison of these measurements between the intervention and control groups forms the effectiveness evaluation. Fidelity is assessed by having the social worker complete a short questionnaire after each session. Formative evaluation is conducted by gathering information from the intervention participants at the beginning (on main outcomes) and at the end (on the rapport with the social worker) of each session.<\/p>\n<p>Conclusions: FinSoc intervention is expected to increase participants\u2019 financial literacy, enhance economic self-efficacy, and reduce financial anxiety. The pilot study conducted before this RCT indicated that the intervention is feasible, acceptable, and shows potential effectiveness. At the conference, we will present the study design.<\/p>\n<p>Keywords: RCT, financial social work, intervention, financial literacy, financial self-efficacy<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_0cc928fa51725f53a8a96c8d02365757\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-1207\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-1207\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tVaikuttavuus hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misess\u00e4\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-1207\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-1207\">\n\t\t\t\t\t<h4>TerveysVerstas-hyvinvointiryhmien vaikutus ja merkitys n\u00e4k\u00f6vammaisten arjessa: Pilottitutkimus<\/h4>\n<p><strong>Heidi Siira 1, 2, Mari Laine 1, Maria Tyhtil\u00e4 1, Georg Schleifer 1, Maria K\u00e4\u00e4ri\u00e4inen 2<\/strong><\/p>\n<p>1. N\u00e4k\u00f6vammaisten terveys ja hyvinvointi ry<br \/>\n2. Oulun yliopisto<\/p>\n<p>Tausta: N\u00e4k\u00f6vammaisuus koskettaa erityisesti ik\u00e4\u00e4ntyv\u00e4\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4. Suomessa arvioidaan olevan noin 55 000 n\u00e4k\u00f6vammaista henkil\u00f6\u00e4, joista yli 65-vuotiaita heikkon\u00e4k\u00f6isi\u00e4 on noin 45 000. N\u00e4k\u00f6vammaisuus vaikuttaa kokonaisvaltaisesti yksil\u00f6n hyvinvointiin, toimintakykyyn ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun. N\u00e4k\u00f6vammaisilla henkil\u00f6ill\u00e4 esiintyy muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n sairauksia ja fyysisi\u00e4 oireita, jotka yleistyv\u00e4t i\u00e4n my\u00f6t\u00e4, eik\u00e4 niiden esiintyvyys ole riippuvaista n\u00e4k\u00f6vamman vaikeusasteesta. Heill\u00e4 on havaittu tilastollisesti merkitsevi\u00e4 terveyseroja suhteessa muuhun v\u00e4est\u00f6\u00f6n kohonneen verenpaineen, diabeteksen, sepelvaltimotaudin, rasituksen aikaisen rintakivun, nivel- ja selk\u00e4s\u00e4ryn, masentuneisuuden sek\u00e4 unettomuuden osalta. N\u00e4k\u00f6vammaisten henkil\u00f6iden elintapoihin liittyvien sairauksien riski on suurentunut. N\u00e4k\u00f6vammaisuus vaikeuttaa itsen\u00e4ist\u00e4 liikkumista kodin ulkopuolella, mik\u00e4 saattaa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4ist\u00e4 fyysist\u00e4 aktiivisuutta. N\u00e4k\u00f6vammaisuus vaikeuttaa p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 perustoimia, kuten ruokaostoksien tekemist\u00e4 ja ruuanlaittoa, mik\u00e4 saattaa johtaa heikentyneeseen ravitsemustilaan, aliravitsemukseen ja liikalihavuuteen. N\u00e4k\u00f6vammaisuus saattaa altistaa my\u00f6s p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6lle. Kansanterveydellisesti n\u00e4k\u00f6vammaisuus tulisi huomioida nykyist\u00e4 paremmin, jotta eri v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4liset terveyserot kaventuisivat. Lis\u00e4ksi fyysiseen aktiivisuuteen, terveelliseen ruokavalioon ja mielenterveyteen vaikuttavat interventiot, joilla n\u00e4k\u00f6vammaisten ihmisten elintapoihin liittyvien sairauksien riski\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n, ovat tarpeellisia. Suomessa tehty n\u00e4k\u00f6vammaistutkimus on pirstaleista ja keskittyy lapsiin ja nuoriin. N\u00e4k\u00f6vammaisten el\u00e4m\u00e4nlaatuun, hyvinvointiin, toimintakykyyn, elintapoihin ja terveydentilaan liittyv\u00e4\u00e4 tutkimustietoa on saatavilla kansallisesti niukasti. N\u00e4k\u00f6vammaisten terveys ja hyvinvointi ry:n Visus-hanke (2023\u20132025) vastaa ajankohtaiseen tieteelliseen ja yhteiskunnalliseen tarpeeseen n\u00e4k\u00f6vammaisten henkil\u00f6iden terveyden edist\u00e4miseksi ja sairauksien ehk\u00e4isemiseksi. Hanke tarjoaa n\u00e4k\u00f6vammaisille henkil\u00f6ille TerveysVerstas-hyvinvointiryhm\u00e4toimintaa useilla paikkakunnilla ymp\u00e4ri Suomea.<\/p>\n<p>Tarkoitus: T\u00e4m\u00e4n pilottitutkimuksen tarkoituksena oli kuvata TerveysVerstas-hyvinvointiryhmien vaikuttavuutta ja merkityksellisyytt\u00e4 n\u00e4k\u00f6vammaisten henkil\u00f6iden itsearvioituun terveyteen liittyv\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatuun, koettuun terveyteen, fyysiseen toimintakykyyn, psyykkiseen hyvinvointiin ja elintapoihin sek\u00e4 mitattuun fyysiseen suorituskykyyn hyvinvointiryhmien alussa ja lopussa. Lis\u00e4ksi tarkoituksena oli kuvailla hyvinvointiryhmiin osallistuvien n\u00e4k\u00f6vammaisten henkil\u00f6iden odotuksia ja toiveita hyvinvointiryhmille sek\u00e4 heid\u00e4n kokemuksiaan hyvinvointiryhmist\u00e4 sek\u00e4 ajatuksia niiden kehitt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t: Aineisto ker\u00e4ttiin syksyll\u00e4 2023 ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2024 toteutuneiden hyvinvointiryhmien pilotoinnin yhteydess\u00e4 Lapin N\u00e4k\u00f6vammaiset ry:n toiminta-alueella Kemiss\u00e4 ja Pohjanmaan N\u00e4k\u00f6vammaiset ry:n toiminta-alueella Sein\u00e4joella. Aineisto ker\u00e4ttiin 15D Terveyteen liittyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatu-, Hyvinvointiprofiili Oulu- ja PROMIS-mittareiden avulla strukturoidusti haastatellen ennen hyvinvointiryhmien alkua ja niiden p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. Lis\u00e4ksi ensimm\u00e4isell\u00e4 ja viimeisell\u00e4 ryhm\u00e4kerralla aineistoa ker\u00e4ttiin lyhyen fyysisen suorituskyvyn SPPB-testist\u00f6ll\u00e4 sek\u00e4 puolistrukturoiduilla ryhm\u00e4teemahaastatteluilla. Aineistot analysoitiin soveltuvin m\u00e4\u00e4r\u00e4llisin ja laadullisin menetelmin.<\/p>\n<p>Tulokset: Pilottitutkimukseen osallistui 19 n\u00e4k\u00f6vammaista henkil\u00f6\u00e4 (keski-ik\u00e4 68 v.), joilla oli paljon pitk\u00e4aikaissairauksia. Tutkittavat arvioivat terveyteen liittyv\u00e4n el\u00e4m\u00e4nlaatunsa keskim\u00e4\u00e4rin kohtuullisen korkeaksi, mutta yksil\u00f6lliset vaihtelut olivat suuria. Koetussa terveydess\u00e4, psyykkisess\u00e4 hyvinvoinnissa ja elintavoissa havaittiin pieni\u00e4 positiivisia muutoksia, jotka eiv\u00e4t olleet tilastollisesti merkitsevi\u00e4. Tutkittavien itsearvioidussa fyysisess\u00e4 toimintakyvyss\u00e4 ja mitatussa fyysisess\u00e4 suorituskyvyss\u00e4 tapahtui eniten positiivisia ja tilastollisesti merkitsevi\u00e4 muutoksia. Tutkittavien odotukset ja toiveet ryhm\u00e4toiminnalle liittyiv\u00e4t elintapoihin, n\u00e4k\u00f6vammaiselle saavutettavaan, soveltuvaan ja ajankohtaiseen tutkittuun hyvinvointi- ja terveystietoon, arjen sujuvuuteen sek\u00e4 psyykkiseen tukeen. Tutkittavien kokemukset ryhm\u00e4toiminnan sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja hy\u00f6dyllisyydest\u00e4, moniaistisuudesta ja kokemuksellisuudesta sek\u00e4 psykososiaalisista hy\u00f6dyist\u00e4 olivat positiivisia. He esittiv\u00e4t monia kehitt\u00e4misehdotuksia ryhm\u00e4toiminnalle.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: TerveysVerstas-hyvinvointiryhm\u00e4toimintamallia kannattaa juurruttaa ja integroida osaksi n\u00e4k\u00f6vammaisille suunnattuja ryhm\u00e4toimintoja, sill\u00e4 tutkimustulokset antavat viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 sill\u00e4 on my\u00f6nteinen vaikutus n\u00e4k\u00f6vammaisten henkil\u00f6iden hyvinvointiin, terveyteen, toimintakykyyn, elintapoihin ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun. Tuotettua tietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yhteiskunnassa eri tahojen toimesta n\u00e4k\u00f6vammaisten hyvinvoinnin, terveyden ja el\u00e4m\u00e4nlaadun edist\u00e4misess\u00e4 sek\u00e4 elintapaohjauksessa. Lis\u00e4\u00e4 tutkimusta vastaavien ryhm\u00e4toimintojen vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydest\u00e4 tarvitaan. Jatkossa tulisi kehitt\u00e4\u00e4 digitaalista TerveysVerstas-ryhm\u00e4toimintaa sek\u00e4 tutkia n\u00e4k\u00f6vammaisten henkil\u00f6iden kokemuksia ja arvioita siit\u00e4.<\/p>\n<h4>Economic evaluation of Groups 4 Health (G4H) intervention for university student\u2019s loneliness and depression<\/h4>\n<p><strong>Eija Savolainen 1, Elisa Rissanen 1, Silja Martikainen 2, Johanna Lammintakanen 1, Jari Lahti 2<\/strong><\/p>\n<p>1. University of Eastern Finland, Finland<br \/>\n2. University of Helsinki, Finland<\/p>\n<p>Background: Loneliness is one of the key risk factors for mental-health problems. University students\u2019 mental health problems high prevalence highlights the need for cost-effective mental health support provided for students. Groups 4 Health (G4H) is a social-identity group intervention supporting university students\u2019 wellbeing, for example, by addressing loneliness.<\/p>\n<p>Research Question: Is the G4H intervention cost-effective compared to group intervention organized by university study psychologists or a seven-week online course intervention or support as usual from societal perspective in post-intervention and in 1- and 3-month follow-ups?<\/p>\n<p>Data and Methods: The study design was quasi-experimental four parallel-arm non-randomized controlled trial called \u201cInterventions for the wellbeing of students at the University of Helsinki\u201d (INSIGHT) -study. Total of 449 students recruited. The G4H intervention (N=89) includes five group meetings during a 7-week period. A Group intervention organized by the study psychologists (N=37) and a seven-week online course intervention (N=117) focusing on wellbeing and study skills. The support as usual group (N=198) was not provided any additional support during the data collection period. We will conduct cost-utility analysis and two cost-effectiveness analyses. The effectiveness outcome in cost-utility analysis was quality-adjusted life-years (QALY) measured with Euro Quality of Life Five-Dimension (EQ-5D-5L) scale. In cost-effectiveness analysis the effectiveness outcomes were the 8-item University of California Los Angeles Loneliness Scale (ULS-8) for loneliness and the Patient Health Questionnaire (PHQ-9) scale for depression. The cost data on the interventions and students\u2019 use of health and social services were collected by questionnaires.<\/p>\n<p>Results and conclusions: An economic evaluation result will be presented as incremental net health benefits and 95 % confidence intervals at the conference in October 2025. The study is funded by Strategic Research Council (SRC) established within The Research Council of Finland (Improving mental wellbeing as a means of increasing inclusion of young people, grant numbers 352700; 352702).<\/p>\n<h4>\u201dKurssi ei ollut \u2019laihdutuskurssi\u2019 vaan syv\u00e4lliseen el\u00e4m\u00e4ntapamuutokseen tukeva\u201d -Asiakkaiden arvioita ja kokemuksia Muutoksen voima -ryhm\u00e4kuntoutuksesta<\/h4>\n<p><strong>Anu Kippola-P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen 1, Anu Kinnunen 1, Annastiina Vesterinen 2, Arto J. Pesola 2<\/strong><\/p>\n<p>1. Lapin ammattikorkeakoulu<br \/>\n2. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoitus<br \/>\nElintapaohjauksen tavoitteena on edist\u00e4\u00e4 terveytt\u00e4, ehk\u00e4ist\u00e4 elintapoihin liittyvi\u00e4 sairauksia ja tukea sairauksien hoitoa tilanteissa, joissa yksil\u00f6n elintavoilla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus terveyden ja toimintakyvyn yll\u00e4pit\u00e4miseen. Elintapamuutos edellytt\u00e4\u00e4 aina terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutosta, jolla tarkoitetaan yksil\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja valintoja terveyteen vaikuttavissa asioissa ja t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n pysyviin muutoksiin el\u00e4m\u00e4ntavoissa.<\/p>\n<p>Kelan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4 Muutoksen voima on uusi ryhm\u00e4kuntoutuspalvelu tyypin 1 tai tyypin 2 diabetesta tai uniapneaa sairastaville. Kuntoutus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 l\u00e4hi- ja et\u00e4tapaamisia ryhm\u00e4ss\u00e4 sek\u00e4 yksil\u00f6tapaamisia kuvapuheluina. Ryhm\u00e4kuntoutuksen tavoitteena on tukea asiakkaita elintapamuutoksessa tarjoamalla ohjausta ja tukea my\u00f6nteisiin muutoksiin esimerkiksi painonhallintaan, liikuntaan, ravitsemukseen, unen laatuun sek\u00e4 tupakoinnin ja p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4miseen liittyen.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n Muutoksen voima -ryhm\u00e4kuntoutukseen osallistuneiden asiakkaiden odotuksia sek\u00e4 saamaa tukea elintapamuutokseen. Tutkimus on osa Kelan Elinvoimaa kuntoutuksesta -projektin arviointitutkimusta.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t<br \/>\nTutkimuksen perusjoukkona ovat vuosina 2024\u20132025 Kelan Muutoksen voima -ryhm\u00e4kuntoutukseen osallistuneet asiakkaat. Osallistujilla oli l\u00e4\u00e4k\u00e4rin diagnosoima tyypin 1 tai tyypin 2 diabetes ja\/tai uniapnea. Aineistoa on ker\u00e4tty kuntoutuksen alussa ja lopussa toteutettavilla s\u00e4hk\u00f6isill\u00e4 kyselyill\u00e4 sek\u00e4 fokusryhm\u00e4haastatteluilla. Aineistonkeruu on edelleen kesken ja t\u00e4ydentyy syksyll\u00e4 2025. T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 kuvataan alustavia tuloksia.<\/p>\n<p>Tulokset<br \/>\nAsiakkaiden odotukset kuntoutuksesta liittyiv\u00e4t ensisijaisesti liikunnan lis\u00e4\u00e4miseen ja painon pudottamiseen siten, ett\u00e4 arjen rutiinit tukisivat terveytt\u00e4. Valtaosa asiakkaista ei kokenut tarpeelliseksi muuttaa tupakointi- tai alkoholink\u00e4ytt\u00f6tottumuksiaan. Keskeisiksi muutosta mahdollistaviksi tekij\u00f6iksi nousivat asiantuntijatiedon saaminen, asioiden ja tunteiden jakaminen yksil\u00f6llisesti sek\u00e4 ryhm\u00e4ss\u00e4, konkreettinen toiminta elintapamuutosten tukemiseksi sek\u00e4 oma kognitiivinen prosessointi liittyen k\u00e4ytt\u00e4ytymistottumuksiin. Ryhm\u00e4muotoinen kuntoutus ja siin\u00e4 syntynyt vertaistuki edistiv\u00e4t muutosta, ja vertaistuki jatkui usein my\u00f6s kuntoutusintervention ulkopuolella, laajentaen sosiaalisen tuen verkostoa asiakkaiden arjessa. Osallistujilla oli vaihtelevia kokemuksia erilaisten v\u00e4lineiden hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 elintapamuutoksen tukena. Kuntoutuksen kehitt\u00e4misehdotuksia koskevissa avovastauksissa toivottiin erityisesti tarkempia kehon mittauksia.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<br \/>\nAlustavien tulosten mukaan asiakkaat ovat saaneet Muutoksen voima -ryhm\u00e4kuntoutuksesta tukea my\u00f6nteiseen elintapamuutokseen. Kuntoutus on tarjonnut keinoja arkeen t\u00e4ht\u00e4\u00e4viin muutoksiin, ammattilaisten ja vertaisten tukemana tavoitteellisena prosessina. Palvelukuvauksen kehitt\u00e4misess\u00e4 ja yksil\u00f6llisten arkivaikutusten todentamisessa olisi perusteltua harkita tarkempien kehollisten alku- ja loppumittausten ottamista osaksi interventiota.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Posterit<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"parent":6813,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-11869","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.3 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Abstraktikirja 2025 - Vaikuttavuuden talo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2025\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Abstraktikirja 2025 - Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Posterit\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2025\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2025-10-07T05:40:04+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"1 minuutti\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\\\/abstraktikirja-2025\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\\\/abstraktikirja-2025\\\/\",\"name\":\"Abstraktikirja 2025 - Vaikuttavuuden talo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2025-08-26T12:25:48+00:00\",\"dateModified\":\"2025-10-07T05:40:04+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\\\/abstraktikirja-2025\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\\\/abstraktikirja-2025\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\\\/abstraktikirja-2025\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t 2026\",\"item\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Abstraktikirja 2025\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/\",\"name\":\"Vaikuttavuuden talo\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Abstraktikirja 2025 - Vaikuttavuuden talo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2025\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Abstraktikirja 2025 - Vaikuttavuuden talo","og_description":"Posterit","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2025\/","og_site_name":"Vaikuttavuuden talo","article_modified_time":"2025-10-07T05:40:04+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"1 minuutti"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2025\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2025\/","name":"Abstraktikirja 2025 - Vaikuttavuuden talo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website"},"datePublished":"2025-08-26T12:25:48+00:00","dateModified":"2025-10-07T05:40:04+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2025\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2025\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2025\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t 2026","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Abstraktikirja 2025"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/","name":"Vaikuttavuuden talo","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/11869","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=11869"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/11869\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":12101,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/11869\/revisions\/12101"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6813"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=11869"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}