{"id":12986,"date":"2026-08-24T12:06:00","date_gmt":"2026-08-24T10:06:00","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?page_id=12986"},"modified":"2026-08-24T12:06:01","modified_gmt":"2026-08-24T10:06:01","slug":"abstraktikirja-2026","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2026\/","title":{"rendered":"Abstraktikirja 2026"},"content":{"rendered":"\t<div id=\"sessio-1\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-9601\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-9601\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 1: Hoidon ja terveyspalveluiden vaikuttavuus \t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-9601\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-9601\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: TBA<\/strong><\/p>\n<h4>1.1 Obesity and Its Prevention Potential in Finland: A Productivity-Adjusted Life Year\u2013Based Assessment of the Burden in the Working-Age Population<\/h4>\n<p><strong>Juho M\u00e4kiranta, Janne Martikainen, Piia Lavikainen<\/strong><\/p>\n<p>School of Pharmacy, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<\/p>\n<p><strong>Background <\/strong><\/p>\n<p>A large proportion of the Finnish population is currently overweight or obese, and the prevalence of obesity is expected to increase in the future. Obesity imposes a substantial burden on the healthcare system and leads to significant indirect costs, including productivity losses. This study aimed to estimate the future burden of obesity and its prevention potential in terms of years of life lived (YLLs), productivity adjusted life years (PALYs), and economic value of PALYs derived from both paid and unpaid work over a 10-year period in Finland.<\/p>\n<p><strong>Methods<\/strong><\/p>\n<p>Dynamic life table models were constructed for the employed and non-employed Finnish population aged 18\u201365 years to estimate YLLs, PALYs, and associated productivity costs for the period 2025\u20132034. A base-case scenario representing current trends in obesity incidence was first modelled. In addition, simulations were conducted under alternative scenarios assuming 2.5%, 5%, and 7.5% reductions in obesity incidence. Differences between the base case and the alternative scenarios in YLLs, total PALYs (paid work plus unpaid work), and associated costs were interpreted as the potential benefits of obesity prevention. PALYs were valued using a national estimate for cost of one sickness absence day. All outcomes were discounted at annual rate of 3%.<\/p>\n<p><strong>Results<\/strong><\/p>\n<p>Under the base-case scenario, over the 10-year period Finns aged 18\u201365 years accumulated 28,174,722 YLLs and 21,771,882 total PALYs (3% discounted), corresponding to an economic contribution of \u20ac1,991 billion. A 5% reduction in obesity incidence resulted in gains of 210 YLLs, 6,010 PALYs, and \u20ac571.1 million. Reductions of 2.5% and 7.5% yielded gains of 105\u2013315 YLLs, 2,999\u20139,038 PALYs, and \u20ac284.8\u2013858.7 million.<\/p>\n<p><strong>Conclusions<\/strong><\/p>\n<p>Obesity prevention is projected to yield substantial economic benefits through improved productivity. These findings highlight the importance of strengthening population-level strategies to reduce obesity.<\/p>\n<h4>1.2 The ABC Model at Work: Potential Impacts on Wellbeing and Productivity<\/h4>\n<p><strong>Anna-Kaisa Vartiainen, Anne Surakka, Hanna Tervo, Ismo Linnosmaa, Johanna Lammintakanen<\/strong><\/p>\n<p>Department of Health and Social Management, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<\/p>\n<p><strong>Objectives<\/strong><\/p>\n<p>This study examines the implementation and effects of the \u201cABCs for Mental Health\u201d model in workplace settings, focusing on both wellbeing outcomes and economic implications. Mental health problems impose significant societal and financial burdens, largely driven by indirect costs such as reduced productivity and labour market participation. In Finland, mental health issues are the primary reason for sickness allowance, highlighting the need for effective promotive interventions. The ABC model (Act, Belong, Commit) offers a population-level, evidence-based framework encouraging everyday behaviours that enhance mental wellbeing.<\/p>\n<p><strong>Data and methods<\/strong><\/p>\n<p>The intervention was carried out as a participatory workplace programme in which employees and organisations co-developed practical actions to strengthen wellbeing and embed supportive practices into daily work culture. The study uses a mixed-methods design, combining quantitative survey data collected at baseline, six months, and twelve months with qualitative interviews and organisational productivity indicators. Effects were analysed using mixed-effects models, capturing changes in wellbeing (e.g., quality of life, mental wellbeing) as well as work-related indicators such as sickness absence and healthcare use. Programme costs were also systematically recorded.<\/p>\n<p><strong>Results<\/strong><\/p>\n<p>A total of 732 employees from six organisations participated, with survey data available for 319 participants at baseline and 145 at six months. Results show statistically significant improvements in quality of life (EUROHIS-8) and physical activity over the six-month period, indicating positive short-term impacts of the programme. Other mental wellbeing measures improved modestly without statistical significance. No measurable changes were observed in sickness absence or healthcare utilisation during this initial period.<\/p>\n<p><strong>Conclusion<\/strong><\/p>\n<p>Overall, the findings suggest that the ABC model can enhance short-term employee wellbeing when implemented through a participatory approach in workplaces. However, longer-term follow-up is crucial to assess whether these improvements translate into productivity gains or reduced costs. Upcoming 12-month results will provide further evidence on sustainability and economic impact.<\/p>\n<h4>1.3 Association between trajectories of body mass index and healthcare costs among patients with type 2 diabetes in Finland<\/h4>\n<p><strong>Zhiting Wang 1, Piia Lavikainen 2, Katja Wikstr\u00f6m 1, 3, 4, Janne Martikainen 2, Tiina Laatikainen 1, 3, 4<\/strong><\/p>\n<p>1 Institute of Public Health and Clinical Nutrition, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<br \/>\n2 School of Pharmacy, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<br \/>\n3 Department of Public Health and Welfare, Finnish Institute for Health and Welfare, Helsinki, Finland<br \/>\n4 Wellbeing Services County of North Karelia (Siun sote), Joensuu, Finland<\/p>\n<p><strong>Background<\/strong><\/p>\n<p>Type 2 diabetes\u00a0 (T2D) is a major public health concern in Finland, and obesity is prevalent in individuals with T2D. We assessed the association between body mass index (BMI) trajectories and healthcare costs in patients with T2D in Finland.<\/p>\n<p><strong>Methods <\/strong><\/p>\n<p>In this retrospective cohort study, electronic health records from all public healthcare in North Karelia, Finland, were used. Adult patients newly diagnosed with T2D in 2011\u22122014 were included. The 10-year BMI trajectories after T2D diagnosis were estimated by growth mixture and latent class growth models. Healthcare cost trends from 2012 to 2024 within and between BMI trajectories were analyzed using regression models with generalized estimating equations. Group differences in accumulated healthcare costs over time with 95% confidence intervals (Cls) were estimated using nonparametric bootstrapping.<\/p>\n<p><strong>Results<\/strong><\/p>\n<p>Among 3539 patients, 77.7% had a stable BMI trajectory, 14.6% had an increasing trajectory, and 7.7% had a decreasing trajectory. Rising trends from 2012 to 2024 were observed within BMI trajectories in healthcare costs for all-cause, T2D-related, and macrovascular complication-related healthcare contacts, as well as in inpatient costs for inpatient stays (all p&lt;0.01). Compared with patients with the stable BMI trajectory, those with the increasing BMI trajectory had higher accumulated healthcare costs related to healthcare contacts, with mean differences (95% CI) of 6065 EUR (2741\u22129795 EUR) for all causes, 559 EUR (86\u22121174 EUR) for T2D, 136 EUR (18\u2212246 EUR) for microvascular complications, and 312 EUR (140\u2212509 EUR) for mental health. They also had 6477 EUR (1213\u221211889 EUR) higher accumulated inpatient costs. However, a decreasing BMI trajectory was associated with higher accumulated healthcare costs, particularly for all-cause healthcare contacts and inpatient stays.<\/p>\n<p><strong>Conclusions <\/strong><\/p>\n<p>Our findings emphasize the importance of monitoring and managing BMI in patients with T2D and serve as an important foundation for guiding healthcare services to optimize weight strategies for T2D.<\/p>\n<h4>1.4 Economic evaluation of Groups 4 Health intervention for university students\u2019 loneliness and depression<\/h4>\n<p><strong>Eija Savolainen 1, Elisa Rissanen 1, Silja Martikainen 2, Jari Lahti 3, 4, Johanna Lammintakanen 1<\/strong><\/p>\n<p>1 University of Eastern Finland, Department of Health and Social management<br \/>\n2 University of Helsinki, Department of Education, Faculty of Educational Sciences<br \/>\n3 University of Helsinki, Clinical Psychology &amp; Mental Health Intervention Research Group, Department of Psychology, Faculty of Medicine.<br \/>\n4 Folkh\u00e4lsan Research Center, Helsinki, Finland<\/p>\n<p><strong>Objectives<\/strong><\/p>\n<p>Groups 4 Health (G4H) is a short social-identity theory-based group intervention aiming at enhancing university students\u2019 well-being and reducing loneliness.<\/p>\n<p><strong>Research Question<\/strong><\/p>\n<p>Is the G4H intervention cost-effective, from a societal perspective, compared to control group in post-intervention and at 3-month follow-up?<\/p>\n<p><strong>Data<\/strong><\/p>\n<p>The data were from a quasi-experimental controlled trial (ClinicalTrials.gov, ID NCT06542029). Participants consisted of students enrolled either in G4H intervention group (N=81) or in the control group (N=186), who received standard university well-being support and health services as usual.<\/p>\n<p><strong>Methods<\/strong><\/p>\n<p>We conducted a cost-utility analysis and two cost-effectiveness analyses at post-intervention and 3-month follow-up. Quality-adjusted life-years (QALY) derived from the EuroQol Five-Dimension Five-Level scale (EQ-5D-5L) were used in cost-utility analysis, while 8-item University of California Los Angeles Loneliness Scale (ULS-8) and the Patient Health Questionnaire (PHQ-9) for symptoms of depression were used as outcome measures in cost-effectiveness analyses. Costs included intervention costs and students\u2019 health and social care utilization costs. Analyses followed the intention-to-treat principle using linear mixed and regression models controlled for age, gender, living and work situation, and relationship status.<\/p>\n<p><strong>Preliminary results<\/strong><\/p>\n<p>The ULS-8 scores reduced more in the G4H group compared to control group both post-intervention (\u20131.55, p = 0.002) and at 3-month follow-up (\u20132.21, p \u2264 0.001). QALYs, changes in PHQ-9 scores or total costs did not differ between groups.<\/p>\n<p><strong>Conclusion<\/strong><\/p>\n<p>Preliminary analyses suggest that the G4H intervention was not cost-effective compared to the control group when the effectiveness outcome was QALYs or PHQ-9 scores. With the ULS-8 outcome measure, the G4H intervention might be cost-effective compared to control.<\/p>\n<p>These findings are valuable for decision-makers responsible for university student well-being services who aim to promote students\u2019 mental health. The study is funded by the Strategic Research Council within the Research Council of Finland (grant numbers 372317, 372321).<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"sessio-2\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-5741\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-5741\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 2: Whose Literacy Counts? Equity, Underserved Groups, and the Evidence-Base for Health and Mental Health Literacy Interventions \t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-5741\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-5741\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Chair: Tomi M\u00e4ki-Opas, UEF<\/strong><\/p>\n<h4>2.1 Disease-Type Heterogeneity in the Health Literacy\u2013Stress\u2013HRQoL Pathway: A Finnish National Survey<\/h4>\n<p><strong>Jing Zhou, Hanna Rekola, Tiina Ahonen, Tomi M\u00e4ki-Opas<\/strong><\/p>\n<p>University of Eastern Finland, Department of Social Sciences &amp; Wellbeing Services County of North Savo, Social, Wellbeing and Rescue Services Research Centre<\/p>\n<p><strong>Purpose<\/strong><\/p>\n<p>Health literacy is associated with better health outcomes, but whether this association operates similarly across disease contexts remains unclear. This study examined whether the pathway linking health literacy, perceived stress, and health-related quality of life (HRQoL) differs between adults with no disease, somatic diseases only, and mental disease involvement.<\/p>\n<p><strong>Research questions<\/strong><\/p>\n<p>We asked whether disease type shapes the location of vulnerability within the health literacy\u2013stress\u2013HRQoL pathway, and whether group differences concentrate in the upstream health-literacy-to-stress stage or the downstream stress-to-HRQoL stage.<\/p>\n<p><strong>Data and methods<\/strong><\/p>\n<p>Data came from the nationally representative 2024 PROM survey of Finnish adults. The analytic sample included 3,851 adults: 1,045 with no disease, 2,114 with somatic diseases only, and 692 with mental disease involvement (depression or other mental health problems, with or without somatic diseases). Health literacy was measured using HLS-Q12, perceived stress using PSS-10, and HRQoL using EQ-5D-5L. Multigroup path models were estimated in Mplus 8.11 with MLR estimation and post-stratification weights, adjusting for age, gender, education, employment, and financial strain. Direction-aligned pathway-location contrasts tested whether disease-type differences concentrated upstream or downstream.<\/p>\n<p><strong>Results<\/strong><\/p>\n<p>Higher health literacy was associated with lower perceived stress across all groups, supporting its relevance as a stress-related resource. However, disease type shaped how this stress-related pathway was linked to HRQoL. The stress-to-HRQoL association was strongest in the mental disease involvement group. Somatic-only conditions showed no clear stage-specific concentration. Mental disease involvement showed consistent downstream concentration: the stress-to-HRQoL association was stronger, whereas the health-literacy-to-stress association was not strengthened. This pattern remained across six sensitivity analyses including reduced-overlap stress measurement, non-mental EQ-5D outcomes, EQ-VAS, disease burden adjustment, and revised disease classifications.<\/p>\n<p><strong>Conclusions<\/strong><\/p>\n<p>Health literacy-related pathways may require disease-type-specific intervention logic. Adults with somatic conditions may benefit from general health literacy support, whereas adults with mental disease involvement may need targeted interventions integrating stress management and functional support to address downstream vulnerability.<\/p>\n<h4>2.2 Whose Literacy Counts? Equity, Underserved Groups, and the Evidence-Base for Health and Mental Health Literacy Interventions<\/h4>\n<p><strong>Tomi M\u00e4ki-Opas 1, 2, Jing Zhou 1, Hanna Rekola 1, 2, Tiina Ahonen 1<\/strong><\/p>\n<p>1 University of Eastern Finland, Department of Social Sciences<br \/>\n2 Wellbeing Services County of North Savo, Social, Wellbeing and Rescue Services Research Centre<\/p>\n<p><strong>Background<\/strong><\/p>\n<p>Dominant health literacy (HL) and mental health literacy (MHL) intervention frameworks remain anchored in models that address individual skill gaps without engaging structural determinants of health inequalities. Drawing on critical health literacy (CHL) and the concept of Critical AI Health Literacy (CAIHL), this study examines a) how existing HL&amp;MHL interventions move beyond functional HL toward genuine empowerment, equity, and system-level change. b) How effective, inclusive, and scalable are these interventions across underserved groups? c) What does the evidence-base reveal about digital and AI health literacy as emerging dimensions of intervention need?<\/p>\n<p><strong>Data and Methods<\/strong><\/p>\n<p>Critical narrative review on PubMed, supplemented by CINAHL, PsycINFO, and Cochrane Library was conducted with four thematic domains: CHL frameworks and measurement; HL and MHL intervention effectiveness; empowerment-based and community participatory approaches; and digital and AI health literacy. Publications from 2015\u20132026 were included, with some earlier works whether theoretically relevant. Preliminary searches from PubMed retrieved 465 results and a mapping search retrieved 172 results. The final synthesis will draw on 35 articles selected for theoretical relevance and methodological quality.<\/p>\n<p><strong>Results<\/strong><\/p>\n<p>The narrative review demonstrates that HL interventions have moderate effectiveness, especially those applying community-based participatory and lay health educator models. CHL frameworks are rarely operationalized, equity metrics seldom embedded in evaluations, and underrepresented groups rarely included. Digital health literacy is consistently associated with health-promoting behaviors but structurally unequal across underserved groups. AI-generated health content frequently fails recommended readability standards and contains clinically inaccurate information, substantiating the urgent need for CAIHL for empowerment.<\/p>\n<p><strong>Conclusions<\/strong><\/p>\n<p>Current HL&amp;MHL intervention landscape falls short of the methodological rigor and structural ambition to address health equity. Future research must embed CHL frameworks, participatory co-design, and equity metrics, and prioritize CAIHL intervention development with health equity as the primary goal.<\/p>\n<h4>2.3 From Individual Competence to Structural Opportunity: A Capability Approach to Health Literacy<\/h4>\n<p><strong>Hanna Rekola, 1, 2, Tiina Ahonen, 1, Jing Zhou, 1, Tomi M\u00e4ki-Opas, 1, 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Department of Social Sciences, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<br \/>\n2 Wellbeing Service County of North Savo, Kuopio, Finland<\/p>\n<p><strong>Introduction<\/strong><\/p>\n<p>Health literacy (HL) research focuses on individual competence and inequity in pursuing health and wellbeing. The Senian capability approach (CA) addresses people\u2019s real opportunities to lead lives they have reason to value. For HL research, the CA extends focus on understanding how individual skills and abilities of turning information into action interact with structural conditions and societal constrains to shape individual\u2019s real opportunities to achieve health and wellbeing. Our aim is to explore the association between perceived capabilities and health literacy and evaluate the added value of capability approach in HL research.<\/p>\n<p><strong>Data and methods<\/strong><\/p>\n<p>We use cross-sectional survey data (2024) of a representative sample of Finnish adults (n = 4003). Capabilities were assessed with a Finnish translation of the CALY-SWE measure. HL was assessed with the HLS-Q12 recently validated in the Finnish population. We explored the associations between perceived capabilities and health literacy in a linear regression model where we accounted for sociodemographic background characteristics. We used both overall and across individual capability domains as dependent outcomes.<\/p>\n<p><strong>Results<\/strong><\/p>\n<p>HL was independently associated with better perceived capabilities (\u03b2 = 0.28, p &lt; .001) after accounting for gender, age, employment status, highest education, financial strain, and chronic disease burden. Among the capability dimensions, HL was positively and significantly associated with all domains, with the strongest association for social relations (\u03b2 = 0.25), security (\u03b2 = 0.23), health (\u03b2 = 0.21), and political and civil rights (\u03b2 = 0.21).<\/p>\n<p><strong>Discussion<\/strong><\/p>\n<p>Our results suggest that structurally embedded capabilities are associated with health literacy beyond individual-level socioeconomic factors. Social relationships, a sense of security, health, and perceived political and civil rights emerged as key dimensions linking capabilities and health literacy. Our results demonstrate the relevance of capabilities in HL research, with implications for more equitable health and social policy.<\/p>\n<h4>2.4 Introduction to Health Literacy (HL) and HL in a culturally diverse population<\/h4>\n<p><strong>Tyler C Prinkey 1, Annamari Lundqvist 2, Regina Garc\u00eda Vel\u00e1zquez 1, Hannamaria Kuusio 1, Robert Griebler 3, Josefin M W\u00e5ngdahl 4, 5, Leena Paakari 6, Natalia Skogberg 1<\/strong><\/p>\n<p>1 Department of Healthcare and Social Welfare, Finnish Institute for Health and Welfare, Finland<br \/>\n2 Department of Public Health, Finnish Institute for Health and Welfare, Finland<br \/>\n3 Competence Centre Health Promotion and Healthcare, Austrian National Public Health Institute, Austria<br \/>\n4 Aging Research Center, Karolinska Institutet &amp; Stockholm University, Sweden<br \/>\n5 Department of Public Health and Caring Sciences, Uppsala University, Sweden<br \/>\n6 The Faculty of Sport and Health Sciences, University of Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland<\/p>\n<p><strong>Background<\/strong><\/p>\n<p>Health literacy is a social determinant of health defined as the ability to access, understand, appraise, and apply health information to make decisions about health. It is best understood as the responsibility not only of the individual, but also of the local government and health systems. Associated with poor health, higher mortality and increased health care utilization, increasing HL can serve to reduce health inequalities. In Finland, HL has been studied among school-aged children and older adults, however the prevalence of limited HL among the culturally diverse working age population is less understood. This study examines the distribution of HL levels in the general and migrant-origin populations in Finland and investigates factors associated with limited HL.<\/p>\n<p><strong>Data and Methods<\/strong><\/p>\n<p>Data were collected from 2022\u20132023 as part of the cross-sectional population surveys Terve Suomi and MoniSuomi. The analysis included individuals aged 20-74 years (n=9,717), with HL assessed using the HLS19-Q12. Logistic regressions were used to investigate the association between population, sex, age, living alone, region of residence, education, economic activity, income difficulties, language skills, length of residence, and self-rated health (SRH) with limited HL.<\/p>\n<p><strong>Results<\/strong><\/p>\n<p>Limited HL was observed in 15% (95% CI: 13.2\u201315.9) of the general population and 42% (95% CI: 40.1\u201343.4) of the migrant-origin population in Finland, with limited HL being more likely among individuals with a migration background, unemployment or student status, income difficulties, living alone, lower educational attainment, average or poor SRH, and less-than-excellent proficiency in Finnish or Swedish.<\/p>\n<p><strong>Conclusions<\/strong><\/p>\n<p>A higher prevalence of limited health literacy was found among the migrant-origin population compared to the general population in Finland highlighting the need for systemic change. Bridging the gap in health literacy in this diverse population requires greater language inclusion and earlier HL promotion efforts following migration.<\/p>\n<h4>2.5 Towards Comprehensive Mental Health Literacy: Measuring What Matters<\/h4>\n<p><strong>Johanna Cresswell-Smith, Pia Solin, Sebastian Therman<\/strong><\/p>\n<p>Finnish Institute for Health and Welfare<\/p>\n<p>There is an urgent need for clearer conceptualisation and improved measurement of Mental Health Literacy (MHL). Existing measures of MHL have predominantly focused on the recognition of mental disorders and help-seeking behaviours. While these elements remain important, such measures insufficiently capture broader dimensions, including positive mental health, stigma, and the competencies required to actively promote wellbeing. This gap limits both research and practice in advancing holistic mental health promotion. Building on findings from an extensive umbrella review by Cresswell-Smith et al. (2026), the presentation introduces a novel Comprehensive MHL (CMHL) questionnaire designed to integrate both pathogenic and salutogenic perspectives. The development process combined theoretical grounding with a rigorous item generation and refinement approach, including structured expert panel feedback (n = 7) to ensure conceptual breadth and content validity across diverse domains of mental health literacy. The presentation will describe both qualitative and quantitative testing phases. Cognitive interviews (n = 80) were conducted to explore how individuals interpret, understand, and respond to CMHL items, revealing important insights into conceptual ambiguities and variations in meaning-making. These findings informed iterative revisions. Subsequently, quantitative testing (n = 600) examined the psychometric properties of the instrument, including factor structure, reliability, and construct validity. Preliminary results demonstrate a promising dimensional structure, while also highlighting challenges in capturing complex constructs. Our review findings also point to the importance of strengthening CMHL at the organisational level, not only among individuals. Accordingly, the presentation will discuss how organisational MHL approaches, building on established models of Organisational Health Literacy, could complement individual-level measurement and intervention. Strengthening organisational capacity for mental health promotion may support more universal and scalable strategies to enhance population wellbeing.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"sessio-3\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-8338\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-8338\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 3: Medicines Evidence Uncertainties \u2013 Origins, Implications, and Approaches\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-8338\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-8338\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Chair: Katri H\u00e4meen-Anttila, UEF<\/strong><\/p>\n<h4>3.1 Uncertainty of benefit evidence: Why it exists and what it means for health system actors<\/h4>\n<p><strong>Anita K. Wagner 1, 2<\/strong><\/p>\n<p>1 University of Eastern Finland<br \/>\n2 Harvard Medical School<\/p>\n<p><strong>Background<\/strong><\/p>\n<p>The United States Food and Drug Administration (FDA) was once considered the regulator with the most stringent standards globally for evaluating and approving safe and effective new products. In the past 30 years, to facilitate expedited drug development and approvals, FDA and other regulators have lowered their standards for testing whether medications work and shifted required assessments from before approval to relying on studies of safety and effectiveness after approvals, specifically for new cancer drugs. Post-marketing evidence of clinical benefit is often delayed or never generated. Even when post-marketing evidence shows that there is no clinical benefit, the removal of approved drugs from the market has been challenging, delayed, or unsuccessful. Regulated drug information does not require communication of evidence uncertainties. In the United States, these drugs are marketed at high and increasing prices.<\/p>\n<p><strong>Methods<\/strong><\/p>\n<p>We have conducted collaborative research projects in the US, Europe, and elsewhere to assess evidence of clinical benefit of newly approved cancer drugs and quantify use of, spending on, and trade-offs of spending on new cancer drugs, by benefit evidence. We have also tested approaches of communicating evidence uncertainties to patients and the public.<\/p>\n<p><strong>Results<\/strong><\/p>\n<p>We will present results from several empirical studies showing that most cancer drugs are approved without evidence of clinical benefit, that use of and spending on new cancer drugs without evidence of clinical benefit incurs health trade-offs, and that structured information on benefit uncertainties changes perceptions of and decision making on new cancer drugs.<\/p>\n<p><strong>Discussion<\/strong><\/p>\n<p>We will discuss the implications of the regulatory shift from protecting public health to expediting market access for patients, prescribers, payers, and the public.<\/p>\n<h4>3.2 How has \u201creal-world effectiveness\u201d evolved over the last 30 years?<\/h4>\n<p><strong>Neill Booth<\/strong><\/p>\n<p>Faculty of Social Sciences, Tampere University<\/p>\n<p><strong>Purpose<\/strong><\/p>\n<p>Real-world evidence (RWE) typically describes information produced by the analysis of routinely-collected, or real-world, data (RWD). Real-World Evidence of Effectiveness (abbreviated here as RWEE) usually refers to a specific type of RWE, one which can help to reduce uncertainty about the causal effects of medicines and other healthcare. It is now over 30 years since the first uses of RWEE in the peer-reviewed healthcare literature and, due to the attention RWEE receives, we feel this is a suitable point in time to better understand the evolution of this key concept in effectiveness research.<\/p>\n<p><strong>The research questions<\/strong><\/p>\n<p>We explore answers to: What have the trends been in the use of terminology related to RWEE over the past 30 years? Our study also describes the occurrence of terms and phrases related to causality and causal inference; certainty; pre-specified analysis; quality and quality improvement; safety; trial registration and robustness. We also analysed the relative occurrence of randomised and non-randomised studies over time, and their use related to medicines and other healthcare.<\/p>\n<p><strong>Data and methods<\/strong><\/p>\n<p>Using a systematic search strategy, primarily within Medline, we identified over 14,000 records. After appropriate pre-processing, we used co-occurrence analysis, text-mining approaches and visualisation methods to describe the history and occurrences of some of the key terms related to \u201creal-world effectiveness\u201d. We also used bi-directional citation searching and handsearching references to achieve coverage of the history of the concept of RWEE.<\/p>\n<p><strong>Results and conclusions<\/strong><\/p>\n<p>We will present findings in line with existing definitions in the literature related to RWEE. RWEE is both difficult to pin down and in a process of evolution. Our analysis shows that it is now almost a decade since a sharp and sustained increase in research relating to RWEE, with, e.g., divergent trends in relation to non-randomised and randomised studies. The observed trends in the use of RWEE concepts provide a basis for informed discussion about what RWEE might mean, both now and in the future. The presentation will also provide suggestions about the possible directions the interpretation of RWEE should take to best serve and inform all stakeholders.<\/p>\n<h4>3.3 Post-approval evidence generation from non-interventional studies<\/h4>\n<p><strong>Anna-Maija Tolppanen<\/strong><\/p>\n<p>School of Pharmacy, University of Eastern Finland<\/p>\n<p><strong>Purpose<\/strong><\/p>\n<p>Randomised controlled trials (RCTs) are considered as the gold standard of evidence. However, their generalisability to actual target population, i.e., actual users of these medications after regulatory approval may be compromised by highly selected participants, settings and treatment duration. There is increasing interest in utilisation of non-interventional studies to evaluate how medications are used, and how the benefit-risk ratio corresponds to findings from RCTs.<\/p>\n<p><strong>The research questions<\/strong><\/p>\n<p>Why non-interventional studies are needed? How are they used in different stages of the product lifecycle? What are the key frameworks supporting the generation of high-grade pharmacoepidemiological studies on medication use and associated outcomes?<\/p>\n<p><strong>Data and methods<\/strong><\/p>\n<p>The presentation summarises how non-interventional studies can complete the evidence from RCTs, and how target trial emulation framework and estimand framework can be applied to routinely collected healthcare data to support the generation of more robust evidence.<\/p>\n<p><strong>Results and conclusions<\/strong><\/p>\n<p>Non-interventional studies can provide complementary evidence to RCTs by assessing how the medications are prescribed, dispensed and used in real-life, and to evaluate their benefit-risk ratio in the true user population. They can also be used to address research questions of high regulatory interest for which an RCT would not be possible due to ethical or economical reasons. Target trial emulation framework supports the design of less biased studies and meaningful comparisons. However, it is important to consider how well the target trial can be emulated with the available data and whether additional sensitivity analyses such as quantitative bias analyses are needed to address the impact of possible data limitations. The estimand framework, originally an addendum to guideline on statistical principles of clinical trials, can be applied to observational studies to support more transparent study design in terms of intercurrent events (post-baseline events that affect either the interpretation or existence of outcome data).<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"sessio-4\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-9510\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-9510\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 4: Sosiaality\u00f6n ja sosiaalipalveluiden vaikuttavuus \t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-9510\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-9510\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: Hanna Ristolainen, UEF<\/strong><\/p>\n<h4>4.1<strong> Vointimittari vaikuttavan sosiaality\u00f6n perustana<\/strong><\/h4>\n<p><strong>Sakari Kainulainen, Reija Paananen, Varpu Wiens, Joakim Zitting<\/strong><\/p>\n<p>Diakonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p>Tarkastelemme sosiaalipalveluiden tiedonmuodostusta ja vaikuttavuuden arviointia painottaen erityisesti asiakkaan ja ammattilaisen v\u00e4lisess\u00e4 vuorovaikutuksessa syntyv\u00e4\u00e4 tietoa. N\u00e4kemyksemme mukaan vaikuttavuus osoitetaan asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuneiden muutosten avulla ja siksi asiakasta koskeva tieto luo pohjan vaikuttavuustutkimukselle. Rakennamme n\u00e4kemyst\u00e4mme osallistavan toimintatutkimuksen ja nelj\u00e4ss\u00e4 organisaatiossa toteutetun kokeilun avulla: Kymenlaakson hyvinvointialueen Nuorten Matala -palvelu, Oulun Diakonissalaitoksen Yhdist\u00e4m\u00f6-hanke, SPR:n Nuorten turvatalot ja Hoivatie Oy:n avopalvelut. N\u00e4iss\u00e4 piloteissa yli sata ammattilaista ja noin 750 asiakasta k\u00e4ytti 3X10D-el\u00e4m\u00e4ntilannemittaria, jossa vastaaja arvioi tyytyv\u00e4isyytt\u00e4\u00e4n kymmeneen keskeiseen el\u00e4m\u00e4nalueeseen, kuten terveyteen, ihmissuhteisiin ja taloudelliseen tilanteeseen.<\/p>\n<p>Sosiaalialalla m\u00e4\u00e4r\u00e4llist\u00e4 tietoa ja standardoituja mittareita hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4n, ja nykyinen rekisteritieto kuvaa usein enemm\u00e4n ammattilaisten suoritteita kuin asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tapahtuneita muutoksia. Esittelemme mallin, jossa hyvinvoinnin muutoksia seurataan systemaattisesti moniulotteisen 3X10D-vointimittarin avulla. Osoitamme, ett\u00e4 vointimittarilla on erilaisia merkityksi\u00e4 organisaation eri tasoilla.<\/p>\n<p>Mittarin k\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 tunnistettiin olevan useita erilaisia merkityksellisi\u00e4 rooleja asiakasprosessin eri vaiheissa. Ensinn\u00e4 mittari toimi keskustelun avauksena ja auttoi rakentamaan luottamusta asiakkaan ja ammattilaisen v\u00e4lille. Se mahdollisti asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisen silloinkin, kun asioista puhuminen oli vaikeaa.\u00a0 Toiseksi systemaattinen itsearviointi auttoi asettamaan konkreettisia tavoitteita ty\u00f6lle ja seuraamaan niiden toteutumista. S\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset seurantamittaukset tekiv\u00e4t pienetkin my\u00f6nteiset muutokset n\u00e4kyviksi, mik\u00e4 vahvisti asiakkaan muutosmotivaatiota.\u00a0 Kolmanneksi mittari paljasti asiakasryhmien v\u00e4lisi\u00e4 eroja ja auttoi tunnistamaan, jos asiakas oli ohjautunut tarpeisiinsa n\u00e4hden v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n palveluun. T\u00e4m\u00e4 tukee palveluiden tehokkaampaa resursointia ja segmentointia.\u00a0 Nelj\u00e4nneksi ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoa palvelun eri vaiheissa organisaatiot saivat numeerista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 toimintansa hyvinvointivaikutuksista.<\/p>\n<p>Kehitt\u00e4misprosessin perusteella p\u00e4\u00e4ttelemme, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yst\u00e4v\u00e4lliset digitaaliset ty\u00f6kalut, kuten ZekkiPro, helpottavat mittareiden integroimista osaksi sosiaality\u00f6n arkea. Digitaalisen j\u00e4rjestelm\u00e4n taustalla on selke\u00e4 ymm\u00e4rrys hyvinvoinnin mittaamisesta, mittareiden k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4 ja ammattilaisten toiveista j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 kohtaan. Jotta vointimittarin tuottama tieto voi todella tehostaa palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, sen k\u00e4yt\u00f6n on oltava systemaattista ja osallistavaa. Vointimittarin tulee n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 hy\u00f6dylliseksi sek\u00e4 asiakkaalle\u00a0 ett\u00e4 ammattilaiselle. T\u00e4m\u00e4 ei ainoastaan tuota tietoa johtamisen tueksi, vaan siirt\u00e4\u00e4 painopistett\u00e4 institutionaalisista rutiineista kohti asiakasl\u00e4ht\u00f6isemp\u00e4\u00e4 ja vaikuttavampaa auttamisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p>Esittelemme kehitt\u00e4misty\u00f6n historian, kehitetyt vointimittarit, digitaalisen j\u00e4rjestelm\u00e4n ja n\u00e4kemyksemme siit\u00e4 kuinka tietojohtaminen tulee perustaa n\u00e4iden varaan.<\/p>\n<h4>4.2 Vuorovaikutustaitojen vaikuttavuus lapsi- ja perhesosiaality\u00f6ss\u00e4<\/h4>\n<p><strong>Elina Aaltio 1, Nanne Isokuortti 2, Kati R\u00e4s\u00e4nen 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Tampereen yliopisto<br \/>\n2 Helsingin yliopisto<\/p>\n<p>Taitoa, varmuutta ja vaikuttavuutta vuorovaikutukseen lapsi- ja perhesosiaality\u00f6ss\u00e4 (TAITAVA II) -tutkimushankkeen tavoitteena on tuottaa tutkimustietoa ammatillisesta vuorovaikutuksesta lapsi- ja perhesosiaality\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 tutkimukseen perustuvia v\u00e4lineit\u00e4 vuorovaikutustaitojen kehitt\u00e4miseen. Hankkeessa 1) t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n tutkimusryhm\u00e4n aiemmassa hankkeessa Suomeen adaptoimaa ja toimivaksi havaittua (Renko ym. 2026, Isokuortti ym. 2026), motivoivaan haastatteluun nojaavaa koulutuspakettia sek\u00e4 muokataan siit\u00e4 sosiaality\u00f6n perustutkinto- ja erikoistumiskoulutukseen soveltuva versio, 2) luodaan koulutuspaketille yll\u00e4pito- ja levitt\u00e4misrakenteet mukaan lukien kouluttajakoulutus ja arvioidaan kouluttajakoulutuksen toteutettavuutta ja 3) analysoidaan sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden vuorovaikutustaitoja ja niiden yhteytt\u00e4 asiakastason tuloksiin.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n vuorovaikutustaitojen vaikuttavuuden arviointia koskevaan osioon, jonka tutkimuskysymyksen\u00e4 on: mik\u00e4 on Taitava vuorovaikutus -koulutuksen vaikuttavuus ty\u00f6ntekij\u00f6iden vuorovaikutustaitoihin ja asiakastason tuloksiin? Tutkimuksessa sovelletaan osittaista satunnaistettua koeasetelmaa, jossa koulutukseen rekrytoitavat 120 sosiaality\u00f6ntekij\u00e4\u00e4 jaetaan koe- ja kontrolliryhmiin tiimeitt\u00e4in. Molempia ryhmi\u00e4 pyydet\u00e4\u00e4n nauhoittamaan yksi aito asiakastapaaminen ennen koeryhm\u00e4n koulutusta (T1) ja kaksi tapaamista koulutuksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4 (T2). Nauhat pisteytet\u00e4\u00e4n t\u00e4t\u00e4 tarkoitusta varten kehitetyll\u00e4 SWIM-menetelm\u00e4ll\u00e4 (Whittaker ym. 2016), joka tuottaa vertailukelpoista tietoa nelj\u00e4st\u00e4 motivoivan haastattelun taidosta ja kolmesta sosiaality\u00f6spesifist\u00e4 vuorovaikutustaidosta. Aiemmassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 tutkimuksessa n\u00e4iden taitojen on havaittu olevan yhteydess\u00e4 asiakastason tuloksiin kuten sitoutumiseen ja henkil\u00f6kohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen (Forrester ym. 2019). Tarkastellaksemme vuorovaikutustaitojen ja asiakasty\u00f6n tulosten v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 suomalaisella populaatiolla tutkimuksessa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n nauhoihin kytkeytyv\u00e4 lomakeaineisto, jossa T2-nauhoituksiin osallistuvien asiakkaiden hyvinvointia ja sitoutumista mitataan laadukkailla mittareilla nauhoitushetkell\u00e4 (T2) ja kolme kuukautta my\u00f6hemmin (T3).<\/p>\n<p>Esityksess\u00e4 kuvataan vaikuttavuuden arviointiin rakennettu tutkimusasetelma ja aiemman tutkimuksen perusteella muotoiltuja hypoteeseja, joita aineistolla testataan. Tutkimushanke toteutetaan tiiviiss\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimijoiden kanssa, mill\u00e4 on pyritty varmistamaan asiakastason tulosmittarien tarkoituksenmukainen valinta ja aineistonkeruun onnistuminen. Tutkimus tuottaa uraauurtavaa tietoa ammatillisista vuorovaikutustaidoista lapsi- ja perhesosiaality\u00f6ss\u00e4 ja niiden yhteydest\u00e4 asiakasty\u00f6n vaikuttavuuteen.<\/p>\n<h4>4.3 Suoraan tulevaisuuteen? \u2013 sosiaalihuollon n\u00e4yt\u00f6n koontien haasteet ja n\u00e4ytt\u00f6toiminnan kehitystrendit<\/h4>\n<p><strong>Maria Tapola-Haapala<\/strong><\/p>\n<p>P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialue<\/p>\n<p>Viime vuosina sosiaalihuollon vaikuttavuus on tullut keskeiseksi kehitt\u00e4miskohteeksi Suomessa. Yksi tapa vahvistaa vaikuttavuutta on korostaa interventioita koskevan tutkimustiedon kokoamista n\u00e4yt\u00f6ksi, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ammatillisten ratkaisujen perustana. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 selvitt\u00e4\u00e4 parhaillaan sosiaalihuollon interventioiden arviointi- ja suositustoimintaa Suomessa. N\u00e4yt\u00f6n kokoamiseen liittyy my\u00f6s haasteita. Teoreettisessa esityksess\u00e4ni kokoan n\u00e4it\u00e4 haasteita erityisesti sosiaalihuollon n\u00e4k\u00f6kulmasta ja tuon esille, kuinka haasteita on l\u00e4hestytty ajankohtaisissa terveydenhuoltopainotteisissa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja suosituksia koskevissa tieteellisiss\u00e4 keskusteluissa. Pid\u00e4n t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6- ja suositustoimintaa kehitett\u00e4ess\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n osaamista, jota samojen aiheiden parissa on jo muodostunut. Tarkastelu perustuu omiin kokemuksiini ty\u00f6menetelmien arviointitoimintaan sek\u00e4 sosiaalihuollon pilottisuosituksen laadintaan osallistumisesta sek\u00e4 kansainv\u00e4liseen tieteelliseen keskusteluun.<\/p>\n<p>Sosiaalihuollon n\u00e4yt\u00f6n koontien haasteet \u2013 joista useat on tunnistettu my\u00f6s terveydenhuollossa \u2013 liittyv\u00e4t esimerkiksi suureen ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja ty\u00f6aikavaateisiin, nopeaan p\u00e4ivitystarpeeseen sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton kysymyksiin. Omanlaisiaan haasteita muodostavat sosiaalihuollolle tyypilliset kompleksiset ja useita komponentteja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t interventiot sek\u00e4 mahdolliset j\u00e4nnitteet tutkimus- ja kokemustiedon v\u00e4lill\u00e4. Se, ett\u00e4 samaakin interventiota analysoitaessa eri tutkimuksissa saatetaan keskitty\u00e4 eri vasteisiin, asettaa haasteita tiedon kumuloitumiselle.<\/p>\n<p>Ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n liittyviin haasteisiin n\u00e4k\u00f6kulmia tarjoavat muun muassa rapid review -metodologioihin ja toisessa kontekstissa tuotettujen suositusten adaptointiin liittyv\u00e4t keskustelut sek\u00e4 pohdinta siit\u00e4, millaiseksi teko\u00e4lyn rooli muotoutuu n\u00e4yt\u00f6n koontien ja suositusten laadinnassa. Suositusten p\u00e4ivitt\u00e4miseen tuo uudenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia jatkuvaan n\u00e4yt\u00f6n seuraamiseen perustuvat living systematic reviews- ja living guidelines -ideat. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa pyrkii vahvistamaan terveydenhuollossa laaja implementaatiotutkimus, jonka my\u00f6t\u00e4 yh\u00e4 vahvemmin on noussut esille n\u00e4kemys siit\u00e4, kuinka k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto tulisi ottaa huomioon jo esimerkiksi suositusta laadittaessa. Niin implementaatiotutkimus kuin laadullisen n\u00e4yt\u00f6n roolin pohtiminen ovat tuoneet uudenlaisia n\u00e4k\u00f6kulmia tutkimusn\u00e4yt\u00f6n ja kokemustiedon v\u00e4lisen suhteen kysymyksiin. Kompleksisia interventioita koskevan n\u00e4yt\u00f6n kokoamiseen ja arvioimiseen on kehitetty omia metodologioitaan. K\u00e4ytettyjen vasteiden monimuotoisuuden haasteisiin on pyritty vastaamaan muun muassa meta-analyyttisi\u00e4 menetelmi\u00e4 sek\u00e4 eri vasteiden semanttisten yhteyksien tarkastelua kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuten my\u00f6s pyrkimyksell\u00e4 m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 tiettyyn ilmi\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t keskeisimm\u00e4t vasteet, jotka tulisi aina huomioida.<\/p>\n<h4>4.4 T\u00e4ydennyskoulutuspilotti n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan vahvistamisessa sosiaality\u00f6ss\u00e4<\/h4>\n<p><strong>Essi Rovamo 1, Hanna Ristolainen 1, Anna Miettinen 1, Katariina Simil\u00e4 2, Minna Veistil\u00e4 3, 4, Taru Kekoni 1, Anne Walden 2<\/strong><\/p>\n<p>1 It\u00e4-Suomen yliopisto (UEF)<br \/>\n2 Pohjois-Savon hyvinvointialue<br \/>\n3 P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialue<br \/>\n4 Helsingin yliopisto<\/p>\n<p><strong>Tutkimuksen tarkoitus<\/strong><\/p>\n<p>Sosiaality\u00f6ss\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvalla toiminnalla (NPT) tarkoitetaan prosessia, jossa huomioidaan paras mahdollinen saatavilla oleva tutkimusn\u00e4ytt\u00f6, asiakkaan n\u00e4kemykset ja arvot, ammattilaisen asiantuntijuus ja kokemus sek\u00e4 toimintaymp\u00e4rist\u00f6 ja olosuhteet. NPT osana sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on toistaiseksi Suomessa viel\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. T\u00e4ydennyskoulutuksen on tunnistettu olevan yksi keino vahvistaa NPT:a. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkastellaan lastensuojelun ja perhesosiaality\u00f6n sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ille suunnatun NPT:n t\u00e4ydennyskoulutuspilotin tuloksia. Tutkimus on osa <em>\u2019N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan vahvistaminen sosiaality\u00f6ss\u00e4<\/em>\u2019 (N\u00c4PS\u00c4) tutkimushanketta.<\/p>\n<p>Tavoitteena oli lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 NPT:sta ja tutkimustiedosta, sek\u00e4 oppia soveltamaan parasta saatavilla olevaa tutkimustietoa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. T\u00e4ydennyskoulutuspilotti koostui kolmesta kahden p\u00e4iv\u00e4n mittaisesta l\u00e4hiopetuksena j\u00e4rjestetyst\u00e4 moduulista, yhteiskestoltaan 42 tuntia. T\u00e4ydennyskoulutukseen osallistui kahden hyvinvointialueen lastensuojelun ja perhesosiaality\u00f6n sosiaality\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 (n=38) sek\u00e4 sosiaality\u00f6n johdossa ty\u00f6skentelevi\u00e4 henkil\u00f6it\u00e4 (n=3).\u00a0 Osallistujat jaettiin nelj\u00e4\u00e4n yht\u00e4 suureen koulutusryhm\u00e4\u00e4n. Viisi osallistujaa keskeytti koulutuksen pilotin aikana.<\/p>\n<p><strong>Tutkimuskysymys<\/strong><\/p>\n<p>Miten osallistujien NPT:an liittyv\u00e4t edellytykset, osaaminen ja soveltaminen muuttuivat t\u00e4ydennyskoulutuspilottiin osallistumisen my\u00f6t\u00e4?<\/p>\n<p><strong>Aineisto ja menetelm\u00e4<\/strong><\/p>\n<p>Koulutukseen osallistuneilta sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 ker\u00e4ttiin l\u00e4ht\u00f6tilanne- ja seurantakyselyt s\u00e4hk\u00f6postitse kuukautta ennen t\u00e4ydennyskoulutuspilottia, viimeisen\u00e4 koulutusp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sek\u00e4 3 kuukauden p\u00e4\u00e4st\u00e4 viimeisest\u00e4 koulutuskerrasta. T\u00e4ydennyskoulutuspilotin arvioinnissa k\u00e4ytettiin suomennettua Evidence-Based Practice Process Assessment -mittarin lyhytt\u00e4 versioita (EBPPAS-Short), joka koostuu 37 Likert-asteikollisesta kysymyksest\u00e4. Tulokset analysoitiin toistomittausten varianssianalyysill\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Tutkimuksen alustavat tulokset ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n<p>Alustavien tulosten mukaan NPT:n osaaminen, asenteet sit\u00e4 kohtaan ja NPT:n soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asiakasty\u00f6ss\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t alkukyselyn ja ensimm\u00e4isen seurantakyselyn v\u00e4lill\u00e4. Alustavien havaintojen mukaan sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t kuitenkin raportoivat seurantakyselyss\u00e4 haasteita mahdollisuuksissa toteuttaa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa toimintaa.<\/p>\n<p>Tutkimuksen alustavien johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten mukaan t\u00e4ydennyskoulutuspilotti voi vahvistaa NPT:n osaamista sosiaality\u00f6ss\u00e4. Tulevaisuudessa NPT:n t\u00e4ydennyskoulutuspilotin toteutuksessa tulisi kuitenkin kiinnitt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n huomiota toiminnan implementointiin osaksi k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6n rakenteita.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"sessio-5\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-5730\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-5730\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 5: Menetelm\u00e4t ja asetelmat vaikuttavuustutkimuksessa\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-5730\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-5730\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: TBA<\/strong><\/p>\n<h4>5.1 Embracing uncertainty: strengthening evaluations with realist theorising<\/h4>\n<p><strong>Sonja Klingberg 1, 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Centre for Epidemiology and Community Medicine, Region Stockholm<br \/>\n2 Intervention processes and outcomes (PROCOME), Karolinska Institutet<\/p>\n<p>Realist evaluation is well-suited to uncertain times, explicitly accounting for variation in how interventions produce intended and unintended outcomes across contexts and populations. Rather than focusing solely on whether interventions work, realist approaches develop and refine explanations of how, why, for whom, and under what circumstances outcomes are generated.<\/p>\n<p>To support more flexible, nuanced, and learning-oriented evaluation practice, realist perspectives and theorising have been adopted in several evaluation and implementation projects at the Centre for Epidemiology and Community Medicine, Region Stockholm. Drawing on three case studies, methodological lessons are derived illustrating the affordances of realist theorising for health sector evaluation under conditions of uncertainty.<\/p>\n<p>First, realist theorising can compensate for methodological and data limitations in other evaluation designs, illustrated by a digital diabetes prevention intervention. In this case, the evaluation produced actionable insights despite substantial limitations in data quality and conventional measures of rigour.<\/p>\n<p>Second, realist theorising can complement existing designs by strengthening interpretation and explanation, as shown in an evaluation of the National Board of Health and Welfare\u2019s support to child and adolescent psychiatry. Here, the intervention design was iterative and dynamic, posing challenges for systematic follow-up. A realist perspective enabled the evaluation team to remain responsive to changes and to manage the uncertainties of implementation, thereby complementing a process evaluation.<\/p>\n<p>Third, realist theorising can enrich implementation research through attention to mechanisms and generative causation, as illustrated by implementation support to Sundbyberg municipality. This case involved continuous collaboration between the team supporting municipal leadership and staff in building organisational implementation capacity, and the team evaluating these efforts. By collaboratively developing, testing, and refining realist explanations, the teams integrated ongoing learning and adaptation into both the intervention and its evaluation.<\/p>\n<p>Together, these cases show how realist theorising can strengthen the methodological repertoire for evaluating complex interventions under uncertainty.<\/p>\n<h4>5.2 Tutkimusperustainen kehitt\u00e4minen vaikuttavuustutkimusta edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vaiheena kompleksisia sosiaali- ja terveydenhuollon interventioita kehitett\u00e4ess\u00e4 ja tutkittaessa<\/h4>\n<p>Elina Aaltio 1, Heidi Muurinen 2, Nanne Isokuortti 2<\/p>\n<p>1 Tampereen yliopisto<br \/>\n2 Helsingin yliopisto<\/p>\n<p>Vaikuttavien sosiaalipalvelujen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 systemaattista ja huolellista prosessia, jossa aiempaa tutkimustietoa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimijoiden asiantuntemusta yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voidaan luoda uusia innovaatioita testattavaksi, arvioitavaksi ja jatkokehitett\u00e4v\u00e4ksi. Sosiaalialan kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 on usein suosittu yhteiskehitt\u00e4miseen ja ammattilaisten ja asiantuntijoiden kokemuksiin nojaavaa kokeilevaa otetta. Kansainv\u00e4lisess\u00e4 arviointitutkimuksen metodikirjallisuudessa on kuitenkin laadittu my\u00f6s suosituksia, joita soveltamalla voidaan pyrki\u00e4 varmistamaan kehitt\u00e4misprosessin laatua ja tutkimusperustaisuutta. Yksi kokeneiden arviointitutkijoiden arvostamista (Skivington ym. 2021) suosituksista on kompleksisten sosiaali- ja terveydenhuollon interventioiden kehitt\u00e4mist\u00e4 varten laadittu ohjeistus (O\u2019Cathain et al., 2019). Ohjeistus muodostuu 11 askelesta, joista erityisesti aiemman tutkimuksen ja teoriapohjan l\u00e4pik\u00e4ynti, ohjelmateorian rakentaminen, ja toteuttamiskelpoisuuden arviointi ovat uusia vaiheita perinteiseen sosiaalialan kehitt\u00e4misprosessiin verrattuna.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n O\u2019Cathainin ohjeistuksen perusperiaatteet ja vaiheet sek\u00e4 tarkastellaan suosituksen soveltamista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkien valossa. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkein\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kahta k\u00e4ynniss\u00e4 olevaa hanketta, joista toisessa kehitet\u00e4\u00e4n ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille kuntouttavaa pelikehitt\u00e4misteemaista ryhm\u00e4toimintaa ja toisessa vuorovaikutustaitoihin keskittyv\u00e4\u00e4 koulutusta lapsi- ja perhesosiaality\u00f6n sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ille. Hankkeista kertyneiden kokemusten ja havaintojen kautta valotetaan huolellisen, tutkimukseen nojaavan kehitt\u00e4misprosessin merkityst\u00e4 tilanteessa, jossa uusilta innovaatioilta ja interventioilta toivotaan vaikuttavuutta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vaikuttavuutta koskevat odotukset ovat hataralla pohjalla ja vaikuttavuuden arviointi ennen aikaista, mik\u00e4li interventio ei ole riitt\u00e4v\u00e4n j\u00e4sentynyt ja toteuttamiskelpoinen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sovellettavaksi ja arvioitavaksi.<\/p>\n<p>Tutkimusperustaisessa kehitt\u00e4misess\u00e4 aiemman tutkimustiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen, sen pohjalta intervention mallintaminen sek\u00e4 alustava arviointi varmistavat menetelm\u00e4n toteuttamiskelpoisuuden ja tukevat vaikuttavuuden arviointia.<\/p>\n<h4>5.3 Viranomaisviestinn\u00e4n vaikuttavuus: kirjallisuuskatsaus k\u00e4sitteeseen ja aiempaan tutkimukseen<\/h4>\n<p><strong>Aino Harinen, Anne Laajalahti<\/strong><\/p>\n<p>Vaasan yliopisto, markkinoinnin ja viestinn\u00e4n akateeminen yksikk\u00f6<\/p>\n<p>Viestint\u00e4 on keskeinen strateginen voimavara organisaatioille. Toimiva viestint\u00e4 tukee organisaatioiden strategisia tavoitteita ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 edist\u00e4\u00e4 hyvinvointia. Strategisen viestinn\u00e4n tavoitteena on aina johonkin vaikuttaminen: organisaation strategian tukemisen lis\u00e4ksi vaikuttavuustavoitteena voi olla esimerkiksi tiedon ja ymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4minen, luottamuksen vahvistaminen tai sidosryhmien asenteiden ja toiminnan muuttaminen. Vaikka viestinn\u00e4n strategisesta merkityksest\u00e4 puhutaan runsaasti niin tieteellisiss\u00e4 kuin yhteiskunnallisissa keskusteluissa, viestinn\u00e4n vaikuttavuuden k\u00e4sitteellist\u00e4minen ja todentaminen on osoittautunut haastavaksi teht\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Nykyisess\u00e4 ep\u00e4varmuuden ajassa uhkat, ilmi\u00f6t ja muutokset moninaistuvat ja ovat vaikeammin ennakoitavissa, joten vaikuttavaa viranomaisviestint\u00e4\u00e4 tarvitaan enemm\u00e4n kuin koskaan. Viimeaikaiset tapahtumat ovat osoittaneet, mik\u00e4 merkitys viranomaisten selke\u00e4ll\u00e4 ja ohjeistavalla viestinn\u00e4ll\u00e4 on esimerkiksi vaaratiedottamistilanteissa. Kansalaisten kriisinkest\u00e4vyyden ja yhteiskunnallisen turvallisuuden vahvistamisen lis\u00e4ksi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on esimerkiksi kansalaisten kannustaminen terveytt\u00e4 ja turvallisuutta edist\u00e4v\u00e4\u00e4n toimintaan. T\u00e4rkeydest\u00e4\u00e4n huolimatta viranomaisviestinn\u00e4n vaikuttavuuden k\u00e4sitteellist\u00e4minen ja tutkiminen on kuitenkin hajanaista ja teoreettisesti j\u00e4sentym\u00e4t\u00f6nt\u00e4.<\/p>\n<p>Esitelm\u00e4mme perustuu kirjallisuuskatsaukseen, jossa tarkastelemme viranomaisviestinn\u00e4n vaikuttavuutta k\u00e4sitteen\u00e4 ja tutkimuskohteena. Keskitymme tutkimuksessamme viranomaisten strategiseen organisaatioviestint\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 tarkoitamme viranomaisorganisaatioiden suunnitelmallista ja johdettua viestint\u00e4toimintoa, jota tulee my\u00f6s mitata, arvioida ja kehitt\u00e4\u00e4 systemaattisesti.<\/p>\n<p>Tutkimuskysymyksemme ovat seuraavat:<\/p>\n<ol>\n<li>Miten viranomaisviestinn\u00e4n vaikuttavuutta on k\u00e4sitteellistetty aiemmissa tutkimuksissa?<\/li>\n<li>Mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmista ja mill\u00e4 menetelmill\u00e4 viranomaisviestinn\u00e4n vaikuttavuutta on tarkasteltu aiemmissa tutkimuksissa?<\/li>\n<\/ol>\n<p>Etsimme kirjallisuuskatsaukseemme englannin- ja suomenkielisi\u00e4 tutkimusartikkeleita, joissa on tarkasteltu viranomaisviestint\u00e4\u00e4 ja sen vaikutuksia tai vaikuttavuutta. Analysoimme artikkelit laadullisen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin keinoin.<\/p>\n<p>Tutkimuksemme kokoaa yhteen aiempaa tutkimusta ja syvent\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 viranomaisviestinn\u00e4n vaikuttavuuden m\u00e4\u00e4ritelmist\u00e4 ja viestinn\u00e4n vaikuttavuuden tutkimisen menetelm\u00e4llisist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdista ja haasteista. Tulokset antavat avaimia entist\u00e4 vaikuttavamman viranomaisviestinn\u00e4n toteuttamiseen ja sit\u00e4 kautta muun muassa kansalaisten kriisinkest\u00e4vyyden, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tukemiseen. Tutkimuksemme osallistuu laajemminkin julkishallinnon strategisen viestinn\u00e4n ja sen vaikuttavuuden mittaamisen, arvioinnin ja kehitt\u00e4misen keskusteluihin. Tulokset ovat hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 niin julkishallinnon ty\u00f6ss\u00e4 ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa kuin viestinn\u00e4n vaikuttavuuden tulevissa tutkimuksissa.<\/p>\n<p>Esitelm\u00e4mme perustuu Aino Harisen v\u00e4it\u00f6skirjaan, jonka ohjaajana Anne Laajalahti toimii. V\u00e4it\u00f6skirjassa tarkastellaan pelastustoimen viestinn\u00e4lle asetettuja vaikuttavuustavoitteita, odotuksia ja arvoketjuja sek\u00e4 pelastuslaitosten strategisen viestinn\u00e4n vaikuttavuuden mittaamista ja arviointia.<\/p>\n<h4>5.4 L\u00e4\u00e4kehoidon laadun alueellinen vaihtelu Ruotsissa ja Suomessa<\/h4>\n<p>Hanna R\u00e4tt\u00f6 1, 2, Katri Aaltonen 1,3<\/p>\n<p>1 INVEST Tutkimuskeskus ja lippulaiva, Turun yliopisto<br \/>\n2 Kelan tutkimusyksikk\u00f6<br \/>\n3 Farmasian tiedekunta, Helsingin yliopisto<\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoitus on verrata avohoidon l\u00e4\u00e4kehoidon laatua ja sen alueellista vaihtelua Suomessa ja Ruotsissa. Molemmissa maissa l\u00e4\u00e4kkeiden rationaalisen k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4minen on t\u00e4rke\u00e4 terveyspoliittinen tavoite. Ruotsissa l\u00e4\u00e4kehoidon ohjaus- ja rahoitusvastuu on kuitenkin alueellistettu, kun Suomessa rahoitusvastuu on keskitetty ja my\u00f6s ohjaus tapahtuu valtaosin kansallisen korvausj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta. Teoreettisesti hallinnollisen vastuun hajauttaminen paikalliselle tasolle voi tuottaa hy\u00f6tyj\u00e4, kun j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 voidaan mukauttaa paikallisiin oloihin sopivaksi. Toisaalta hajauttaminen saattaa kuitenkin lis\u00e4t\u00e4 hallinnollista p\u00e4\u00e4llekk\u00e4ist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja johtaa ep\u00e4tarkoituksenmukaisiin maantieteellisiin eroihin.<\/p>\n<p><strong>Aineistot ja menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4kkeen k\u00e4yt\u00f6n laatua kuvaavia, rekisteriaineistosta laskettavia mittareita tunnistettiin kirjallisuudesta systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla ja validoitiin k\u00e4ytt\u00e4en pohjoismaisille asiantuntijoille suunnattua, konsensukseen perustuvaa Delfoi-menetelm\u00e4\u00e4. Validoitu mittaristo sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 34 mittaria, jotka kuvaavat sekund\u00e4\u00e4riprevention, akuuttien ja pitk\u00e4aikaisten sairauksien l\u00e4\u00e4kehoitoa, sek\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoidon turvallisuutta. Mittariston avulla verrattiin l\u00e4\u00e4kehoidon laadun alueellista vaihtelua vuonna 2019 Suomessa ja Ruotsissa, k\u00e4ytt\u00e4en yksil\u00f6tason rekisteritietoja avohuollon l\u00e4\u00e4ketoimituksista, erikoissairaanhoidon k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, sek\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeiden tukkumyynnist\u00e4. Ruotsissa mittarit laskettiin julkisesta terveydenhuollosta vastaaville alueille (region) ja Suomessa k\u00e4ytt\u00e4en vuoden 2023 hyvinvointialuejakoa. Alueiden v\u00e4list\u00e4 vaihtelua Ruotsissa ja Suomessa verrattiin kuvailevin menetelmin esimerkiksi alueellisten minimi- ja maksimiarvojen avulla sek\u00e4 analyyttisin keinoin maiden sis\u00e4iseen varianssiin perustuen.<\/p>\n<p><strong>Alustavat tulokset<\/strong><\/p>\n<p>Sairaalahoidon j\u00e4lkeisen sekund\u00e4\u00e4riprevention taso oli korkea molemmissa maissa, eik\u00e4 alueiden v\u00e4lisess\u00e4 vaihtelussa ollut merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja. Esimerkiksi sairaalahoitoon johtaneen syd\u00e4n- tai verisuonitapahtuman j\u00e4lkeen ainakin 70% potilaista, sai hoitosuositusten mukaisia l\u00e4\u00e4kehoitoja. Antibioottien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja kulutusta tarkastelevien, akuuttia l\u00e4\u00e4kehoitoa kuvaavien mittarien perusteella alueiden v\u00e4liset erot olivat Ruotsissa merkitt\u00e4v\u00e4sti pienempi\u00e4 kuin Suomessa, ja kulutus oli maltillisempaa. Esimerkiksi asukasta kohden laskettu antibioottikulutus oli Ruotsissa v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin Suomessa ja ruotsalaisten alueiden v\u00e4linen variaatio merkitt\u00e4v\u00e4sti (p&lt;0.001) pienempi. Pitk\u00e4aikaissairauksien l\u00e4\u00e4kehoitoa sek\u00e4 turvallisuutta kuvaavat mittarit eiv\u00e4t viitanneet merkitt\u00e4viin eroihin alueiden v\u00e4lisess\u00e4 variaatiossa maiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Alustavat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n<p>L\u00e4\u00e4kehoidon laatu oli korkeatasoista ja vaihtelu eri alueiden v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 molemmissa maissa. Kun alueellinen vaihtelu erosi maiden v\u00e4lill\u00e4, oli se Ruotsissa v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 hajautetusta ohjaus- ja rahoitusvastuusta huolimatta. T\u00e4t\u00e4 selitt\u00e4nev\u00e4t maiden v\u00e4liset erot ohjauskeinoissa sek\u00e4 erot ohjaukseen k\u00e4ytetyiss\u00e4 resursseissa.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"sessio-6\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-8573\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-8573\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 6: Implementointitutkimus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-8573\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-8573\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Puheenjohtaja: Mervi Rantsi, UEF<\/strong><\/p>\n<h4>6.1 Nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) kansallinen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto: laadullinen arviointi kartoituksesta yll\u00e4pitovaiheeseen<\/h4>\n<p><strong>Nanne Isokuortti 1, Sara Tani 1, Riikka L\u00e4ms\u00e4 1, Petra Kouvonen 1, 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Helsingin yliopisto<br \/>\n2 Svenska social- och kommunalh\u00f6gskolan<\/p>\n<p>Vaikka kouluun viet\u00e4vien mielenterveysinterventioiden implementointia on tutkittu yht\u00e4 enemm\u00e4n (Peters-Corbett ym. 2024), empiirist\u00e4 tutkimusta interventioiden laajamittaisesta levitt\u00e4misest\u00e4 on v\u00e4h\u00e4isesti. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkastellaan nuorten vuorovaikutusohjannan (IPC-N) kansallista implementointia. Tutkimuskysymykset ovat: 1) Miten nuorten vuorovaikutusohjanta implementoitiin Suomessa kansallisesti? 2) Mitk\u00e4 tekij\u00e4t edist\u00e4v\u00e4t ja\/tai estiv\u00e4t implementointia johtajien ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien kokemusten mukaan? Menetelm\u00e4\u00e4 pilotoitiin yhdell\u00e4 alueella 2016\u20132017 ja sittemmin ymp\u00e4ri Suomea osana kansallista mielenterveysstrategiaa vuosina 2020\u20132023, tavoitteena kouluttaa 1600 ammattilaista (Linnaranta ym., 2022).<\/p>\n<p>Aineisto koostuu implementointiin kansallisella tasolla osallistuneiden johtajien ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien haastatteluista (n=21) ja THL:n ja STM:n asiakirjoista (n=8). Haastattelut analysoitiin teoriavetoisella temaattisella analyysilla Exploration, Preparation, Implementation, Sustainment (EPIS) -viitekehyksen (Moullin ym., 2019) avulla. Dokumenttien analyysissa hy\u00f6dynnettiin Bullockin ym. (2021) politiikkatoimet ja implementointiprosessin yhdist\u00e4v\u00e4\u00e4 prosessimallia.<\/p>\n<p>Dokumenttien perusteella hankkeen tavoitteena oli parantaa mielenterveyspalveluihin p\u00e4\u00e4sy\u00e4, luoda edellytyksi\u00e4 vaikutusten arvioinnille sek\u00e4 vahvistaa yliopistosairaaloiden ja hyvinvointialueiden yhteisty\u00f6t\u00e4. Haastattelujen perusteella keskeiset vaikuttavat tekij\u00e4t EPIS\u2011viitekehyksess\u00e4 liittyiv\u00e4t johtamiseen, organisaatioiden v\u00e4lisiin suhteisiin ja rahoitukseen, menetelm\u00e4\u00e4n itseens\u00e4 sek\u00e4 sen levitt\u00e4jiin. Erikoissairaanhoidon ja perustason kumppanuus n\u00e4ytt\u00e4ytyi pilotin onnistumisen edellytyksen\u00e4, ja rinnakkaisen tutkimuksen sek\u00e4 kansainv\u00e4listen kehitt\u00e4jien kanssa toteutettu adaptointiprosessi tuki laadukkaan koulutuksen luomista. Implementoinnista vastaavien johtajien visio, yhteisty\u00f6 ja sitoutuminen edesauttoi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon vaikuttamista ja rahoituksen hankkimista kansalliselle levitt\u00e4miselle. Hankkeeseen sitoutumista kuitenkin heikensi kokemus ylh\u00e4\u00e4lt\u00e4 ohjatusta menetelm\u00e4valinnasta sek\u00e4 erimielisyydet rahoituksesta ja implementointitavasta, mik\u00e4 johti toimijoiden hajaantumiseen ja ep\u00e4selvyyteen kansallisesta johtamisesta. Yleisluontoinen implementointisuunnitelma ja kiireinen aikataulu lis\u00e4siv\u00e4t kuormitusta kansallisen levityksen alussa, kun taas hankepohjainen rahoitus haastaa yll\u00e4pitoa. Vaikka haastateltavat suhtautuivat menetelm\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin my\u00f6nteisesti, esiin nousi my\u00f6s kritiikki\u00e4 sen v\u00e4h\u00e4isest\u00e4 vaikuttavuusn\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja yhteensopivuudesta ylikuormittuneeseen opiskeluhuoltoon.<\/p>\n<p>Ylisektoraalisten interventioiden skaalaaminen on haastavaa, sill\u00e4 laajuus sek\u00e4 moninaiset toimijat eri tasoilla ja sektoreilla lis\u00e4\u00e4v\u00e4t rakenteellista ja koordinaatiollista kompleksisuutta. Implementointitutkimus auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n oppimisprosesseja ja tunnistamaan keinoja tulevien hankkeiden tukemiseen. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulosten perusteella keskeist\u00e4 laajassa levitt\u00e4misess\u00e4 on eri toimijoiden osallistaminen prosessiin, selke\u00e4 ja toteutettava skaalaussuunnitelma, joka kattaa j\u00e4rjestelm\u00e4n eri tasot sek\u00e4 pyrkimys vastavuoroiseen yhteisty\u00f6h\u00f6n ja selkeisiin rooleihin koko prosessin ajan.<\/p>\n<h4>6.2 Guideline-adherent prescribing among Finnish physicians: a survey of influencing factors and an exploratory factor analysis of barriers<\/h4>\n<p><strong>Henna Tiitinen, Tuuli Suomela, Mervi Rantsi, Virva Hyttinen-Huotari\u00a0<\/strong><\/p>\n<p>It\u00e4-Suomen yliopisto (UEF)<\/p>\n<p><strong>Background<\/strong><\/p>\n<p>Resource-conscious healthcare is supported by evidence-based Clinical Practice Guidelines. In Finland, Current Care (CC) guidelines and Choosing Wisely (CW) Finland recommendations synthesise evidence to support clinical decision-making, including prescribing. Although guideline-adherent prescribing may improve effectiveness, safety, and equity, adherence remains suboptimal, particularly in avoiding low-value prescribing. Given their distinct decision-making contexts, initiating recommended medications and avoiding low-value prescribing warrant parallel examination. This study examines Finnish physicians\u2019 guideline familiarity and use, barriers to guideline-adherent prescribing, underlying barrier structures, and associations with physician characteristics.<\/p>\n<p><strong>Methods<\/strong><\/p>\n<p>This cross-sectional survey was conducted in September 2025 among Finnish physicians, with 186 respondents from the survey sample (n=5000). The questionnaire included structured and open-ended items; structured barrier items were derived from an a priori systematic review. Familiarity and guideline use are described using descriptive statistics. Underlying barrier structures are identified using Exploratory Factor Analysis (EFA). Associations between physician characteristics and factors are examined using linear regression. Open-ended facilitator responses are analysed using qualitative content analysis.<\/p>\n<p><strong>Results<\/strong><\/p>\n<p>Most physicians (73%) reported using national clinical practice guidelines at least weekly. Physicians were largely familiar with CC guidelines and rarely perceived their prescribing to deviate from them. Familiarity with CW recommendations was lower and one third could not assess their deviation. Preliminary EFA identified five CC barrier factors: 1) guideline usability, 2) social and professional uncertainty, 3) reliance on experiential knowledge, 4) patient preferences and financial constraints, and 5) limited organisational resources and dysfunctional processes. EFA of CW barriers and associations with physician characteristics are ongoing and presented at the seminar.<\/p>\n<p><strong>Conclusion<\/strong><\/p>\n<p>The CC barrier factors reflect multilevel implementation barriers consistent with established frameworks. Multiple factors suggest that single-level implementation strategies are unlikely to be sufficient. Comparing the underlying CC and CW barrier structures may clarify whether distinct strategies are needed for initiating recommended medications versus avoiding low-value prescribing.<\/p>\n<h4>6.3 Kohti n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa toimintaa \u2013 johtavien sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden n\u00e4kemyksi\u00e4 the Reasoned Action Approach -teorian l\u00e4pi tarkasteltuna<\/h4>\n<p><strong>Katariina Simil\u00e4 1, 2, Minna Veistil\u00e4 3, Taru Kekoni 2, Hanna Ristolainen 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Pohjois-Savon hyvinvointialue<br \/>\n2 It\u00e4-Suomen yliopisto (UEF)<br \/>\n3 P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialue<\/p>\n<p>N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa toimintaa (evidence-based practice, EBP) on jo pitk\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynnetty maailmalla eri maissa my\u00f6s sosiaality\u00f6ss\u00e4, mutta suomalaisessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sen hy\u00f6dynt\u00e4minen on j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle. Kansainv\u00e4lisesti tutkimusta sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden ja heid\u00e4n l\u00e4hijohtajiensa n\u00e4kemyksist\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvasta toiminnasta, tutkimusn\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja sen hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 sosiaality\u00f6ss\u00e4 on jonkin verran, mutta Suomessa aihetta ei ole juurikaan tutkittu.<\/p>\n<p>N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaan toimintaan siirtyminen edellytt\u00e4\u00e4 paitsi tutkimustiedon saatavuutta, my\u00f6s positiivista asennetta, ymp\u00e4rist\u00f6n tukea ja riitt\u00e4vi\u00e4 edellytyksi\u00e4 toiminnan toteuttamiselle. The Reasoned Action Approach on Martin Fishbeinin ja Icek Ajzenin kehitt\u00e4m\u00e4, k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutosta k\u00e4sittelev\u00e4 teoria, jonka mukaan intentio toiminnalle syntyy, kun toimijan asenne toimintaa kohtaan on positiivinen (behavioral beliefs), ymp\u00e4rist\u00f6n normit tuottavat sosiaalisen paineen muutokselle (normative beliefs) ja ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4sti edist\u00e4vi\u00e4 ja riitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 (control beliefs). T\u00e4m\u00e4n N\u00c4PS\u00c4-tutkimushankkeen osana tehdyn tutkimuksen tavoitteena on tarkastella edell\u00e4 esitetty\u00e4 teoriaa hy\u00f6dynt\u00e4en lastensuojelun ja perhesosiaality\u00f6n johtavien sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden (n\u00e4kemyksi\u00e4 valmiudesta siirty\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaan toimintaan lapsiperhesosiaality\u00f6ss\u00e4<\/p>\n<p>Tutkimuksen aineistona on kahdelta hyvinvointialueelta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2025 ker\u00e4tty haastatteluaineisto. Haastateltavina olivat n\u00e4iden alueiden l\u00e4hes kaikki perhesosiaality\u00f6ss\u00e4 ja lastensuojelussa toimivat johtavat sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t (n=17). Teemahaastatteluina toteutetuissa haastatteluissa keskusteltiin osallistujien n\u00e4kemyksist\u00e4 tutkimustiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen nykytilasta, asenteista ja ajatuksista tutkimustietoa kohtaan sek\u00e4 est\u00e4vist\u00e4 ja edist\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4 tutkimustiedon hy\u00f6dynt\u00e4miseen liittyen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4.<\/p>\n<p>Alustavien tulosten mukaan asenteet lastensuojelussa ja perhesosiaality\u00f6ss\u00e4 tutkimustiedon vahvempaa hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 kohtaan ovat hyvin positiiviset ja edist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4kin tutkimustiedon hy\u00f6dynt\u00e4miselle tunnistettiin lukuisia. Sosiaalinen paine tutkimustiedon hy\u00f6dynt\u00e4miselle kuitenkin puuttuu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n sosiaality\u00f6n tasolla ja est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on useita, joista suurin osa liittyy organisaation johtamiseen ja rakenteisiin. Johtavat sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t kokivat keski- ja ylemm\u00e4n johdon portinvartijana, jonka my\u00f6nteinen suhtautuminen ja sitoutuminen on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 uusien toimintatapojen implementoinnin onnistumisessa. My\u00f6s oman roolinsa implementoinnissa johtavat sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t n\u00e4kiv\u00e4t t\u00e4rke\u00e4n\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimus korostaa johtamisen merkityst\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4 kohti n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa toimintaa. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan toiminnan edist\u00e4miseksi olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 linjaukset toimintatapaan siirtymisess\u00e4 teht\u00e4isiin kansallisesti tai v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin hyvinvointialueen strategisen johtamisen tasolla.<\/p>\n<h4>6.4 V\u00e4ltet\u00e4\u00e4nk\u00f6 viisaasti? V\u00e4est\u00f6pohjainen tutkimus suositusten vaikutuksista v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisten l\u00e4\u00e4kehoitojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n<\/h4>\n<p><strong>Virva Hyttinen-Huotari 1, Tuuli Suomela 1, Lauri Kortelainen 1, Aleksi Raudasoja 2, 3,\u00a0<\/strong><strong>Emma Aarnio 4, Ismo Linnosmaa 1<\/strong><\/p>\n<p>1 It\u00e4-Suomen yliopisto, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos<br \/>\n2 Suomalainen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim<br \/>\n3 Helsingin yliopisto, L\u00e4\u00e4ketieteellinen tiedekunta<br \/>\n4 It\u00e4-Suomen yliopisto, Farmasian laitos<\/p>\n<p><strong>Tavoitteet<\/strong><\/p>\n<p>V\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisill\u00e4 hoidoilla tarkoitetaan l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, jotka n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuen voivat potilaille olla haitallisia tai eiv\u00e4t tarjoa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 suhteessa k\u00e4ytettyihin resursseihin. Niiden v\u00e4hent\u00e4minen voi parantaa hoidon vaikuttavuutta ja potilasturvallisuutta sek\u00e4 vapauttaa resursseja vaikuttavimpiin hoitoihin.<\/p>\n<p>Suomessa on vuodesta 2016 l\u00e4htien julkaistu V\u00e4lt\u00e4 viisaasti -suosituksia (VV) joiden tavoitteena on ohjata l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisi\u00e4 hoitoja. N\u00e4iden suositusten vaikutuksista k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n on kuitenkin niukasti tietoa.<\/p>\n<p>Tutkimme (1) kuinka usein suomalaiset l\u00e4\u00e4k\u00e4rit poikkeavat VV-suosituksista l\u00e4\u00e4kehoitojen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja (2) miten suositusten julkaiseminen vaikuttaa v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisten l\u00e4\u00e4kehoitojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p><strong>Menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n<p>Aineisto kattaa koko Suomen v\u00e4est\u00f6n ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 tiedot l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4yksist\u00e4, korvatuista l\u00e4\u00e4keostoista, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, kuolemista sek\u00e4 sosiodemografisista tekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n<p>Analysoimme kahdeksaa vuosina 2017\u20132020 julkaistua VV-suositusta. VV-ryhm\u00e4 A koskee haitallisia l\u00e4\u00e4kehoitoja syd\u00e4men vajaatoiminnassa (kalsiumkanavan salpaajat; tulehduskipul\u00e4\u00e4kkeet), syd\u00e4men vajaatoiminnan ja diabeteksen yhteydess\u00e4 (glitatsonit) sek\u00e4 verenpainetaudissa (RAS-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 lamaavien l\u00e4\u00e4kkeiden yhdistelm\u00e4t). VV-ryhm\u00e4 B koskee l\u00e4\u00e4kehoitojen aloitukseen liittyvi\u00e4 riskej\u00e4 masennuksessa (ketiapiinimonoterapia; SSRI- ja trisykliset masennusl\u00e4\u00e4kkeet nuorilla potilailla), ahdistuneisuudessa ja unettomuudessa (bentsodiatsepiinit).<\/p>\n<p>Arvioimme suositusten noudattamista niiden julkaisuvuodesta vuoden 2021 loppuun tarkastelemalla l\u00e4\u00e4kkeiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misen yleisyytt\u00e4 diagnosoiduilla potilailla (ryhm\u00e4 A) ja uusien l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4ysten yleisyytt\u00e4 \u00e4skett\u00e4in diagnosoiduilla (ryhm\u00e4 B).<\/p>\n<p>Lis\u00e4ksi arvioimme suositusten julkaisun vaikutusta keskeytetyll\u00e4 aikasarja-analyysill\u00e4 (ITS) hy\u00f6dynt\u00e4en vuosien 2008\u20132021 ostotietoja l\u00e4\u00e4kehoidoista.<\/p>\n<p><strong>Alustavat tulokset<\/strong><\/p>\n<p>Potilaista 1\u201334 % sai v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisi\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoitoja suosituksista huolimatta. VV-ryhm\u00e4ss\u00e4 A osuus oli alle 2 %, lukuun ottamatta syd\u00e4men vajaatoimintaa sairastavia, joista 18 %:lle m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin tulehduskipul\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n<p>Bentsodiatsepiineja m\u00e4\u00e4r\u00e4ttiin ensisijaiseksi hoidoksi 12 %:lle ahdistuneisuutta sairastavista ja 32 %:lle unettomuudesta k\u00e4rsivist\u00e4 potilaista. Nuorista masennuspotilaista l\u00e4hes 14 % sai trisyklisi\u00e4 masennusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 ja 34 % l\u00e4\u00e4kehoidon kuukauden kuluessa diagnoosista ilman psykososiaalista interventiota.<\/p>\n<p>Alustavat ITS-analyysit viittaavat siihen, ett\u00e4 VV-suositusten julkaisu ei muuttanut v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisten l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 lukuun ottamatta kalsiumkanavan salpaajia, joiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 n\u00e4htiin tilastollisesti merkitsev\u00e4 kokonaistrendin lasku suosituksen julkaisun j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p><strong>Pohdinta<\/strong><\/p>\n<p>VV-suositusten noudattamatta j\u00e4tt\u00e4minen on Suomessa yleist\u00e4, erityisesti mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6iden hoidossa. Tutkimuksemme korostaa tarvetta implementointistrategioiden kehitt\u00e4miselle v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisten l\u00e4\u00e4kehoitojen k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4miseksi. Jatkossa tulisi tarkastella nuorten masennuspotilaiden hoitopolkuja, erityisesti psykososiaalisten interventioiden saatavuutta.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"posterit-2026\">Posterit<\/h2>\n\n\n\t<div id=\"accordion-block_a4b8595b9abdadba8d5c56d1c3a2d672\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-2074\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-2074\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tVaikuttavuusperusteisuus suun terveydenhuollossa \u2013 Vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6n kehitt\u00e4minen\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-2074\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-2074\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Jaana Nieminen, Rauni Leinonen ja Kirsi Moisanen<\/strong><\/p>\n<p>Kajaanin ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p><strong>Tausta<\/strong><\/p>\n<p>Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 ja eri hallintoalojen strategiat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t sosiaali- ja terveyspalveluille tavoitteeksi vaikuttavuuden, vaikka vaikuttavuutta tai sen johtamista ei ole tarkasti m\u00e4\u00e4ritelty. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja strategioiden painotukset ohjaavat hyvinvointialueiden tavoitteiden asettamista, resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, palvelujen tuottamista, vaikuttavuuden mittaamista arviointeineen.<\/p>\n<p><strong>Tavoite<\/strong><\/p>\n<p>Tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6t\u00e4 vaikuttavuusperusteisesti asiakkaiden suun terveyden edist\u00e4miseksi. Opinn\u00e4ytety\u00f6 toteutettiin vaikuttavuusketjun mukaisesti: tarve-visio-tavoite-ratkaisut-teot-tulos\/muutos-vaikutus-vaikuttavuus.<\/p>\n<p><strong>Vaikuttavuusketjun mukaiset tarkoitukset, tutkimuskysymykset, menetelm\u00e4t ja tulokset<\/strong><\/p>\n<p>Vaikuttavuusketjun tarvevaiheen tarkoitus oli kartoittaa suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6n ongelmia, niiden seurauksia ja ongelmien ratkaisemiseksi tarvittavia kehitt\u00e4mistarpeita suun terveydenhuollon vaikuttavuusty\u00f6n tavoitteen saavuttamiseksi. Tutkimuskysymys oli, mit\u00e4 ovat suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6n ongelmat, niiden seuraukset ja ongelmien ratkaisemiseksi tarvittavat kehitt\u00e4mistarpeet, jotta suun terveydenhuollon vaikuttavuusty\u00f6n tavoite saavutetaan. Vastaus haettiin vaikuttavuuskoordinaattoreiden (n=2) ryhm\u00e4keskustelussa. Aineisto analysoitiin induktiivisen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin avulla.<\/p>\n<p>Tulosten perusteella vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6n ongelmia olivat vuorovaikutus, ty\u00f6nkuvan ep\u00e4selvyys ja tiedon luotettavuus. Ty\u00f6n ongelmat aiheuttivat seurauksia vaikuttavuusty\u00f6n mittaustiedon laatuun, ty\u00f6n hallintaan ja kustannuksiin. Kehitt\u00e4mistarpeina tunnistettiin ty\u00f6nkuva ja sen priorisointi, yhteisty\u00f6 sek\u00e4 vaikuttavuusty\u00f6n menetelm\u00e4t. Ty\u00f6n ongelmaksi rajautui, ty\u00f6nkuvan ep\u00e4selvyys ja osaamisvaje. Ty\u00f6lle m\u00e4\u00e4riteltiin ohjaus- ja projektiryhm\u00e4ss\u00e4 visio: Suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6nkuva on tulevaisuudessa vahva ja vaikuttava.<\/p>\n<p>Vaikuttavuusketjun toisessa vaiheessa tarkoitus oli kartoittaa suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien vaikuttavuusperusteisen ty\u00f6n tavoitteet vision saavuttamiseksi. Ty\u00f6t\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 tavoitteita kartoitettiin projektiryhm\u00e4n ty\u00f6pajassa. Vision saavuttamiseksi tunnistettiin nelj\u00e4 tavoitetta mittareineen. Tavoitteet olivat vaikuttavuusty\u00f6h\u00f6n tarvittavan tuen vahvistaminen, vaikuttavuusosaamisen vahvistaminen, ty\u00f6nkuvan selkiytt\u00e4minen ja ty\u00f6n vaikutusten seuranta. Projekti- ja ohjausryhm\u00e4ss\u00e4 m\u00e4\u00e4riteltiin vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6n palvelulupaus. Palvelulupaukseksi kirjattiin, jokaisella vaikuttavuusvastaavalla on selke\u00e4 ty\u00f6nkuva ja osaaminen sen hoitamiseen.<\/p>\n<p>Vaikuttavuusketjun ratkaisuvaiheessa tarkoitus oli kartoittaa suun terveydenhuollon vaikuttavuusvastaavien vaikuttavuusperusteiseen ty\u00f6h\u00f6n tarvittavat ratkaisut palvelulupauksen saavuttamiseksi. Palvelulupauksen saavuttamiseksi etsittiin ratkaisuja projektiryhm\u00e4ss\u00e4 soveltaen 6-3-5 menetelm\u00e4\u00e4, ratkaisuja saatiin 12. Keskeisimm\u00e4ksi ratkaisuksi rajattiin vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6teht\u00e4vien kirjallisen kuvauksen laatiminen.<\/p>\n<p>Vaikuttavuusketjun ratkaisuihin haettiin vastauksia vaikuttavuusketjun teot vaiheessa j\u00e4rjestelm\u00e4llinen kirjallisuuskatsauksen avulla. Tutkimuskysymys oli, mik\u00e4 on vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6nkuva, ja sit\u00e4 vahvistava osaaminen. Aineistoa haettiin Finna, Medic, Julkkari, Chinal, Academic Search Complete tietokannoista. Kokonaishakutulos oli 2238 tutkimusta, joista tutkimusten valintaprosessin, laadun ja n\u00e4yt\u00f6n asteen arvioinnin j\u00e4lkeen valittiin mukaan viisi tutkimusta. Aineisto analysoitiin induktiiviseen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin avulla. Tulosten mukaan vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6nkuva, ja sit\u00e4 vahvistava osaaminen koostui strategisesta ja analyyttisest\u00e4 osaamisesta, kehitt\u00e4mis- ja muutosjohtamisen osaamisesta sek\u00e4 vuorovaikutus- ja verkostoitumisosaamisesta.<\/p>\n<p>Viidenness\u00e4 vaiheessa arvioitiin muutosta eli tulosta toteuttamalla pilotointi. Tarkoitus oli kartoittaa vaikuttavuusvastaavien kirjallisen ty\u00f6nkuvan ja strategista osaamista k\u00e4sittelev\u00e4n koulutuksen aikaansaamia muutoksia vaikuttavuusperusteisen ty\u00f6n kokonaisuuden hahmottamisessa ja strategisessa ajattelussa. Kehitt\u00e4miskysymys oli, mit\u00e4 muutoksia kirjallinen ty\u00f6nkuva ja strategista osaamista k\u00e4sittelev\u00e4 koulutus ja n\u00e4it\u00e4 kuvaavat mittarit saavat aikaan vaikuttavuusperusteisen ty\u00f6n kokonaisuuden hahmottamisessa ja strategisessa osaamisessa. Pilotointiin osallistui vaikuttavuusvastaavat (n=20), ja se toteutettiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 strategiaa k\u00e4sittelev\u00e4 koulutus sek\u00e4 arvioitiin etuk\u00e4teen laadittu vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6nkuva. Muutosta mitattiin vaikuttavuusvastaaville (n=29) toteutetulla Forms-kyselyll\u00e4 ja yhdell\u00e4 haastattelulla ennen ja j\u00e4lkeen pilotoinnin. Tulosten perusteella pilotoinnin toimenpiteill\u00e4 vahvistettiin vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6n kokonaisuuden hahmottamista ja strategista ajattelua.<\/p>\n<p>Vaikuttavuusketjun vaikutus, vaikuttavuus, loppuvaiheiden tarkoitus oli kuvata vaikuttavuusvastaavien vaikuttavuusperusteisen ty\u00f6n kehitt\u00e4missuunnitelman mukainen implementointisuunnitelma. Kehitt\u00e4missuunnitelma ja sit\u00e4 tukeva tiedonkeruusuunnitelma sis\u00e4lsi vaikuttavuusketjun tavoitteet-, ratkaisut-, teot-, muutosvaiheiden mittarit. Implementointisuunnitelma laadittiin Ottawa-mallin mukaisesti. Suunnitelman toteuttaminen on hyvinvointialueen suun terveydenhuollon vaikuttavuuskoordinaattoreiden vastuulla.<\/p>\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n<p>Vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6n kehitt\u00e4misell\u00e4 vastatiin tavoitteeseen, laatimalla vaikuttavuusketjun mukaisesti vaikuttavuusvastaavien ty\u00f6n kehitt\u00e4missuunnitelma ja t\u00e4t\u00e4 tukeva implementointisuunnitelma. Kehitt\u00e4missuunnitelman toimenpiteill\u00e4 vahvistetaan vaikuttavuusvastaavien osaamista ty\u00f6n hoitamiseksi ja asiakkaiden suun terveyden edist\u00e4miseksi.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_b6c32de0589db73d4a7d70ae325d5111\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-9499\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-9499\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tLiikunnan edist\u00e4misen erilaiset arvol\u00e4ht\u00f6kohdat: n\u00e4k\u00f6kulmia vaikuttavuuteen\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-9499\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-9499\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Sari Lappalainen<\/strong><\/p>\n<p>Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu, Likes<\/p>\n<p>Liikunnan edist\u00e4minen on asemoitunut osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4mist\u00e4. Erityisesti kuntien ja hyvinvointialueiden v\u00e4lisill\u00e4 yhdyspinnoilla liikunnan edist\u00e4miselle asetetaan tavoitteita terveyden edist\u00e4misen ja ennaltaehk\u00e4isyn n\u00e4k\u00f6kulmista. Pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 tarkasteltuna tavoite ei ole uusi ja liikunnan erilaiset terveyshy\u00f6dyt ovat toimineet liikunnan edist\u00e4misen yhten\u00e4 perusteluna jo useamman vuosikymmenen ajan. Samanaikaisesti yhteiskunnallisena huolenaiheena on korostunut yh\u00e4 enemm\u00e4n kansalaisten liian v\u00e4h\u00e4inen liikkuminen terveyden kannalta ja liikuntapolitiikan keskeiseksi tavoitteeksi on noussut fyysisen aktiivisuuden lis\u00e4\u00e4minen eri ik\u00e4ryhmiss\u00e4. N\u00e4m\u00e4 havainnot tarjoavat perusteita tarkastella keskustelua liikunnan edist\u00e4misest\u00e4 erilaisten tavoitteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta, joka huomioi ilmi\u00f6n moniarvoisuuden, mutta my\u00f6s mahdolliset arvoristiriidat liikunnan edist\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 esitys pohjaa v\u00e4it\u00f6stutkimukseen, jossa liikunnan edist\u00e4mist\u00e4 l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kuntien ja hyvinvointialueiden v\u00e4lisill\u00e4 yhdyspinnoilla tapahtuvaa liikunnan edist\u00e4mist\u00e4 arvopohjaisen tarkastelun avulla. Julkisen arvon hallinta (<em>Public Value Governance<\/em>) tarjoaa viitekehyksen, joka siirt\u00e4\u00e4 huomion arvopohjaisten l\u00e4ht\u00f6kohtien tarkasteluun monitoimijaisessa ja -tasoisessa yhteisty\u00f6ss\u00e4. Tutkimus koostuu kolmesta osatutkimuksesta, joissa on hy\u00f6dynnetty aineistona toimintapoliittisia asiakirjoja sek\u00e4 puolistrukturoituja haastatteluita kuntien liikuntapalveluista vastaaville viranhaltijoille (N=17) sek\u00e4 hyvinvointialueiden hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misen teht\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6skenteleville asiantuntijoille (N=11).<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6stutkimus tuottaa ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 liikunnan edist\u00e4misen yhteydess\u00e4 julkisen arvon hallinta on monitoimijaista ja yhteisty\u00f6ss\u00e4 korostuu arvon yhteisluominen. Arvon yhteisluominen ei ole aina kuitenkaan t\u00e4ysin ennakoitavaa. Julkisen arvon hallinta n\u00e4ytt\u00e4ytyy suhteissa muodostuvana ja kontekstisidonnaisena. Tutkimus tuottaa ymm\u00e4rryst\u00e4 my\u00f6s arvon\u00e4k\u00f6kulmien eroista ja ristiriidoista eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in yhteisty\u00f6ss\u00e4 korostuu tarve yhteensovittamiselle sek\u00e4 neuvottelulle. Yhteisty\u00f6n tukena voi toimia erilaiset vuorovaikutukset huomioiva systeeminen johtaminen sek\u00e4 arvoperustan jatkuva muotoilu. Liikunnan edist\u00e4misen vaikuttavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta oleellista olisikin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota erilaisiin liikunnalle asetettuihin arvo-odotuksiin ja niiden merkitykseen tavoitteiden asettamisessa sek\u00e4 saavuttamisessa.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_4f5254b5e62736f04bae79957c14a25f\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-4700\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-4700\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSosioekonomisten terveyserojen kaventaminen hyvinvointialueiden strategisessa ohjauksessa\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-4700\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-4700\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Merja Sepp\u00e4l\u00e4 1, Tiina Laatikainen 1, Suvi Parikka 2<\/strong><\/p>\n<p>1 It\u00e4-Suomen yliopisto<br \/>\n2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/p>\n<p><strong>Tausta<\/strong><\/p>\n<p>Sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen on ollut pitk\u00e4\u00e4n suomalaisen terveyspolitiikan keskeinen tavoite, mutta v\u00e4est\u00f6ryhmien v\u00e4liset erot esimerkiksi elinajanodotteessa ja kuolleisuudessa ovat edelleen suuria. Vuoden 2023 alussa voimaan tullut sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalvelujen j\u00e4rjest\u00e4misvastuun hyvinvointialueille. Yksi uudistuksen keskeisist\u00e4 tavoitteista oli terveyserojen kaventaminen.<\/p>\n<p>Hyvinvointialueilla on lakis\u00e4\u00e4teinen vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen j\u00e4rjest\u00e4misest\u00e4. Alueiden toimintaa ohjaavat useat lakis\u00e4\u00e4teiset strategia- ja suunnitelma-asiakirjat, kuten hyvinvointialuestrategia sek\u00e4 hyvinvointisuunnitelma. Ne linjaavat sek\u00e4 pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tavoitteita ett\u00e4 tavoitteiden konkreettista toimeenpanoa. Strategiaty\u00f6 on edelleen muotoutumassa ja tutkimustietoa erityisesti terveyserojen huomioimisesta asiakirjoissa on toistaiseksi v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n<p><strong>Tavoite<\/strong><\/p>\n<p>Tutkimuksessa tarkastellaan, miten sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen huomioidaan hyvinvointialueiden strategisissa asiakirjoissa. Tarkastelun kohteena ovat sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen liittyv\u00e4t tavoitteet ja toimenpiteet sek\u00e4 niiden kirjaustavat strategioissa ja suunnitelmissa.<\/p>\n<p><strong>Aineisto ja menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n<p>Tutkimus perustuu julkisesti saatavilla olevien strategisten asiakirjojen analyysiin. Aineisto koostuu noin sadasta hyvinvointialueiden lakis\u00e4\u00e4teisest\u00e4 terveyden edist\u00e4misen asiakirjasta toiselta valtuustokaudelta. Analyysi on toteutettu laadullisena sis\u00e4ll\u00f6nanalyysina, jossa tunnistetaan, luokitellaan ja kuvataan terveyseroihin liittyvi\u00e4 tavoitteita ja niiden konkreettisuutta.<\/p>\n<p><strong>Tulokset<\/strong><\/p>\n<p>Alustavien tulosten perusteella strategia-asiakirjoissa esiintyy vaihtelevasti terveyserojen kaventamiseen liittyvi\u00e4 tavoitteita. Kirjaukset painottavat erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen saavutettavuutta, ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 palveluja, monialaista yhteisty\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 haavoittuville v\u00e4est\u00f6rymille kohdennettua tukea. Asiakirjojen v\u00e4lill\u00e4 on kuitenkin vaihtelua tavoitteiden konkreettisuudessa. Osa alueista m\u00e4\u00e4rittelee tavoitteille selkeit\u00e4 toimenpiteit\u00e4, vastuutahoja ja seurantaindikaattoreita, kun taas joissakin asiakirjoissa toimenpiteit\u00e4 ei ole tunnistettavissa lainkaan. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa tarkastellaan strategisten kirjausten muutosta ja vaihtelua valtuustokausien v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n<p>Tulokset osoittavat vaihtelua siin\u00e4, miten sosioekonomisten terveyserojen kaventamiseen liittyvi\u00e4 tavoitteita kirjataan hyvinvointialueiden strategia-asiakirjoihin. Erityisesti tavoitteiden konkreettisuus ja arvioitavuus vaihtelevat. Yleisluonteiset kirjaukset voivat vaikeuttaa tavoitteiden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimeenpanoa ja seurantaa. Tulokset nostavat esiin my\u00f6s kysymyksen siit\u00e4, miten yhdenmukaisesti lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n velvoitteet terveyserojen kaventamisesta n\u00e4kyv\u00e4t hyvinvointialueiden strategia-asiakirjoissa.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_db06faf0bdd392d4dd57b3a354b914cc\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-3248\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-3248\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tAskeleita kohti kumuloituvaa vaikuttavuustietoa sosiaali- ja terveysj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-3248\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-3248\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Laura Tetri<\/strong><\/p>\n<p>Savonia Ammattikorkekoulu<\/p>\n<p>Ep\u00e4varmuuden aikana sosiaali- ja terveysj\u00e4rjest\u00f6ihin kohdistuu kasvavia odotuksia toiminnan vaikuttavuuden osoittamisesta, vaikka vaikuttavuustiedon tuottaminen j\u00e4rjest\u00f6kent\u00e4ll\u00e4 on edelleen hajanaista. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva siit\u00e4, miten vaikuttavuus ilmeni suomalaisissa sosiaali- ja terveysj\u00e4rjest\u00f6julkaisuissa vuosina 2020\u20132025. Tarkoituksena oli tunnistaa keskeisi\u00e4 tutkimusaukkoja sek\u00e4 tarkastella, miten vaikutustietoa voitaisiin jatkossa koota systemaattisemmin vaikuttavuustiedon tuottamisen tueksi osana vaikuttavuuden ekosysteemi\u00e4. Tutkimuksessa analysoitiin julkaisujen sijoittumista IOOI-vaikutusketjun eri tasoille sek\u00e4 tarkasteltiin vaikuttavuusk\u00e4sitteen ilmenemist\u00e4, tutkimusasetelmia ja k\u00e4ytettyj\u00e4 mittareita.<\/p>\n<p>Tutkimus toteutettiin kartoittavana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimuskysymyksin\u00e4 tarkasteltiin, miten vaikuttavuusk\u00e4site ilmeni sosiaali- ja terveysj\u00e4rjest\u00f6julkaisuissa, millaisia tutkimusasetelmia ja mittareita julkaisuissa k\u00e4ytettiin sek\u00e4 mille IOOI-vaikutusketjun tasoille julkaisut sijoittuivat. Tietokantahaut toteutettiin viidess\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 ja kuudessa kansallisessa tietokannassa. Sis\u00e4\u00e4nottokriteerit t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 aineisto (n = 255) sis\u00e4lsi vertaisarvioituja artikkeleita, v\u00e4it\u00f6skirjoja, YAMK-opinn\u00e4ytet\u00f6it\u00e4, pro gradu -tutkielmia sek\u00e4 raportteja. Analyysivaiheessa aineiston rajausta tarkennettiin niihin julkaisuihin, joissa vaikuttavuuden arviointi perustui asiakkaalta ker\u00e4ttyyn tietoon (n = 80). Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti hy\u00f6dynt\u00e4en IOOI-vaikutusketjumallia.<\/p>\n<p>Tulosten perusteella suurin osa sosiaali- ja terveysj\u00e4rjest\u00f6julkaisuista perustui ammattilaisten tuottamaan tietoon. Asiakasl\u00e4ht\u00f6inen aineisto painottui laadulliseen ja kuvailevaan tietoon, joka sijoittui p\u00e4\u00e4asiassa IOOI-vaikutusketjussa vaikutustasolle. Vaikuttavuustason tietoa ei aineistossa tunnistettu. Mittareita k\u00e4ytettiin v\u00e4h\u00e4n, ja pitkitt\u00e4is- sek\u00e4 vertailuasetelmia esiintyi harvoin, mik\u00e4 heikensi vaikuttavuustiedon kumuloitumista. Vaikuttavuusk\u00e4sitett\u00e4 ei usein m\u00e4\u00e4ritelty. Vaikuttavuusk\u00e4sitteen k\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4ytyi ep\u00e4yhten\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 tuotetaan runsaasti vaikutustietoa, mutta tieto ei viel\u00e4 kumuloidu systemaattiseksi vaikuttavuustiedoksi. Jotta sosiaali- ja terveysj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 kertyv\u00e4\u00e4 vaikutustietoa voitaisiin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 interventioiden vaikuttavuustutkimuksessa, edellytt\u00e4isi se kumuloituvaa ja vertailukelpoista vaikutustietoa. Keskeiseksi kehitt\u00e4misen kohteiksi nousi systemaattisen mitatun tiedon ker\u00e4\u00e4minen.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 sosiaali- ja terveysj\u00e4rjest\u00f6jen vaikuttavuusosaamisen vahvistaminen edellytt\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteellisen selkeyden lis\u00e4\u00e4mist\u00e4, yhten\u00e4isempi\u00e4 mittausk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, pitk\u00e4j\u00e4nteisempi\u00e4 tutkimusasetelmia sek\u00e4 rakenteellista yhteisty\u00f6t\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6jen, korkeakoulujen, yliopistojen ja kansallisten toimijoiden v\u00e4lill\u00e4. Erityisen keskeiseksi nousi asiakkaan roolin vahvistaminen vaikuttavuustiedon ensisijaisena tiedonl\u00e4hteen\u00e4.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_6fe9173dc7538aadce669ab84983a4b5\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-4737\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-4737\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tMittaaminen asiakasty\u00f6n v\u00e4lineen\u00e4: T\u00e4sm\u00e4Zekki-el\u00e4m\u00e4ntilannemittarin kehitt\u00e4minen t\u00e4sm\u00e4ty\u00f6kykyisten ty\u00f6llistymisen tuessa\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-4737\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-4737\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Jaana Toikkanen ja Henna Harju<\/strong><\/p>\n<p>Diakonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p>T\u00e4sm\u00e4ty\u00f6kykyisten ty\u00f6llistymisen tuki tapahtuu ep\u00e4varmassa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ntilanteet, palvelupolut ja ty\u00f6markkinoiden mahdollisuudet ovat usein monimutkaisia. Vaikuttavuuden arvioinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta keskeinen ongelma on, ett\u00e4 asiakasty\u00f6ss\u00e4 mitataan helposti toimintaa, kuten tapaamisten tai palvelujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, mutta ei asiakkaan el\u00e4m\u00e4ntilanteessa tapahtuvaa muutosta. Lis\u00e4ksi mittaaminen voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 irralliseksi asiakaskohtaamisesta, jolloin tieto ei tue asiakasta, ammattilaista eik\u00e4 palvelujen johtamista.<\/p>\n<p>Esitys tarkastelee <a href=\"https:\/\/yyo.fi\/tasmazekki\/\">T\u00e4sm\u00e4Zekkiin<\/a> liittyv\u00e4\u00e4 tutkimus- ja kehitt\u00e4misty\u00f6t\u00e4 ja sen tuloksia. T\u00e4sm\u00e4Zekki on mittari ja verkkoselaimella toimiva ty\u00f6kalu t\u00e4sm\u00e4ty\u00f6kykyisen el\u00e4m\u00e4ntilanteen ja ty\u00f6kyvyn hahmottamiseen. Mittari perustuu validoituun 3X10D-mittariin, jota on kehitetty t\u00e4sm\u00e4ty\u00f6kykyisten ty\u00f6llisyyden edist\u00e4miseen yhdess\u00e4 kohderyhm\u00e4n ja heid\u00e4n kanssaan ty\u00f6skentelevien ammattilaisten kanssa. Kehitt\u00e4misty\u00f6 on edennyt vaiheittain mittarin rakentamisesta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton tukeen; vuonna 2026 painopiste on maksuttomassa pilotoinnissa, asiakasty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen vahvistamisessa ja kokemusten kokoamisessa. Tavoitteena on rakentaa asiakasl\u00e4ht\u00f6inen, toistettava, keskustelua tukeva ja usealla tavalla hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4 mittaamisen tapa, joka palvelee sek\u00e4 yksil\u00f6llist\u00e4 asiakasty\u00f6t\u00e4 ett\u00e4 vaikuttavuustiedon tuottamista.<\/p>\n<p>T\u00e4sm\u00e4Zekki on lyhyt ja helposti toteutettava itsearviointi, joka sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 12 kysymyst\u00e4 arjesta, ihmissuhteista, terveydest\u00e4, taloudesta, ty\u00f6kyvyst\u00e4 ja ty\u00f6llistymisen mahdollisuuksista. Vastaaja saa tulosten perusteella henkil\u00f6kohtaisen tekstipohjaisen palautteen, jossa tunnistetaan sek\u00e4 voimavaroja ett\u00e4 muutosta kaipaavia osa-alueita. Tuloksia voidaan k\u00e4sitell\u00e4 asiakkaan ja ammattilaisen v\u00e4lisess\u00e4 keskustelussa. Mittaus voidaan toteuttaa ennen tapaamista, osana tapaamista tai eri ajankohtina muutoksen seuraamiseksi.<\/p>\n<p>Kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 on k\u00e4ytetty menetelm\u00e4n\u00e4 yhteiskehitt\u00e4mist\u00e4 ja aineistoa on ker\u00e4tty ryhm\u00e4keskusteluilla. Yhteiskehitt\u00e4miseen on osallistunut t\u00e4sm\u00e4ty\u00f6kykyisi\u00e4 asiakkaita ja heid\u00e4n kanssaan ty\u00f6skentelevi\u00e4 ammattilaisia kolmesta yhteiskunnallisesta yrityksest\u00e4 vuosina 2023\u20132026. Kehitt\u00e4misprosessi eteni vaiheittain ty\u00f6pajoista pilotointiin, jossa mukana olivat Kierr\u00e4tyskeskus ja Live-s\u00e4\u00e4ti\u00f6. Kierr\u00e4tyskeskus edist\u00e4\u00e4 t\u00e4sm\u00e4ty\u00f6kykyisten ty\u00f6llistymist\u00e4 tarjoamalla r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityj\u00e4 matalan kynnyksen ty\u00f6mahdollisuuksia ja tukea ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtymiseen. Live-s\u00e4\u00e4ti\u00f6 tarjoaa ty\u00f6kyky\u00e4 tukevia palveluja.<\/p>\n<p>Yhteiskehitt\u00e4misess\u00e4 korostuivat erityisesti asiakasty\u00f6n sensitiivisyys, mittarin saavutettavuus, palautetekstien my\u00f6t\u00e4tuntoinen s\u00e4vy sek\u00e4 mittarin k\u00e4ytt\u00f6 osana dialogista asiakaskohtaamista. Pilotoinnin aikana mittaria testattiin erilaisissa asiakasprosesseissa ja k\u00e4ytt\u00f6tilanteissa, kuten ennakkoteht\u00e4v\u00e4n\u00e4, tapaamisen aikana ja valmennusjaksojen seurannassa. Pilotointi osoitti, ett\u00e4 lyhyt mittaus itsearviointiv\u00e4lineell\u00e4 voi tukea asiakkaan reflektiota, vahvistaa voimavarakeskeist\u00e4 keskustelua ja auttaa ammattilaisia j\u00e4sent\u00e4m\u00e4\u00e4n tuen tarpeita my\u00f6s niukoissa palveluresursseissa. Samalla kehitt\u00e4misty\u00f6 toi esiin tietosuojaan, digitaaliseen saavutettavuuteen ja palautteen sensitiiviseen k\u00e4sittelyyn liittyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4mistarpeita.<\/p>\n<p>Kehitt\u00e4misty\u00f6mme tulokset osoittavat, ett\u00e4 itsearviointi mittarilla voi avata syv\u00e4llist\u00e4 keskustelua ja auttaa sanoittamaan my\u00f6s vaikeasti hahmotettavia asioita. Asiakkaalle mittari tarjoaa mahdollisuuden pys\u00e4hty\u00e4 oman kokonaistilanteensa \u00e4\u00e4relle, tunnistaa voimavaroja ja pohtia konkreettisia etenemisen askelia. Ammattilaiselle T\u00e4sm\u00e4Zekki toimii puheeksi ottamisen, tuen tarpeiden j\u00e4sent\u00e4misen ja oikea-aikaisen palveluohjauksen v\u00e4lineen\u00e4. Sit\u00e4 voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s tiedonsiirron v\u00e4lineen\u00e4 ammattilaisten kesken. T\u00e4sm\u00e4Zekki voi n\u00e4in tukea vaikuttavaa ja tietoon perustuvaa johtamista mahdollistamalla oikea-aikaisen tuen, tehokkaamman resurssien kohdentamisen sek\u00e4 palveluiden sujuvamman yhteensovittamisen.<\/p>\n<p>Pilotoinnin perusteella mittaaminen my\u00f6s muokkaa ammattilaisten toimijuutta ja ammatillisia rooleja sek\u00e4 k\u00e4sityksi\u00e4 toivotusta muutoksesta. N\u00e4it\u00e4 tutkitaan jatkossa teemahaastatteluilla sosiaalialan yhteiskunnallisissa yrityksiss\u00e4. Tavoitteena on lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten mittaamista voidaan tukea asiakasty\u00f6ss\u00e4, jotta palveluista ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikutustietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ty\u00f6n ja johtamisen kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 vaikuttavuuden mittaaminen on asiakasty\u00f6ss\u00e4 mielek\u00e4st\u00e4 vain, jos se hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 ensisijaisesti asiakasta ja vahvistaa yhteist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 muutoksen mahdollisuuksista. T\u00e4sm\u00e4Zekki havainnollistaa, miten mittari voi toimia samanaikaisesti kohtaamisen, toimijuuden ja tiedolla johtamisen v\u00e4lineen\u00e4.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_5f6af1f081852cbed2b040e3ccfe92ee\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-2760\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-2760\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tKansallisen liikuntaneuvonnan pilotin prosessi- ja vaikutusarviointi\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-2760\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-2760\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Arto J. Pesola 1, Mira H\u00e4yrinen 1, Jani Miettinen 1, Katariina Tuunanen 2, Eero Haapala 1, Janne Haikari 2,\u00a0 Satu Kankkonen 2<\/strong><\/p>\n<p>1 Terveyden edist\u00e4misen tutkimusyksikk\u00f6, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu<br \/>\n2 Liikunnan ja kansanterveyden edist\u00e4miss\u00e4\u00e4ti\u00f6 LIKES, Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p><strong>Tausta<\/strong><\/p>\n<p>Liikkuva aikuinen on osa Liikkuvat-kokonaisuutta oleva kansallinen ohjelma, jonka avulla edistet\u00e4\u00e4n liikunnallista el\u00e4m\u00e4ntapaa eri ik\u00e4- ja v\u00e4est\u00f6ryhmiss\u00e4. Kokonaisuutta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6, ja toimintaa koordinoi Likes-tutkimuskeskus Jyv\u00e4skyl\u00e4n ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksik\u00f6ss\u00e4. Liikuntaneuvonnan edist\u00e4minen on kirjattu laajasti Petteri Orpon hallituksen Suomi liikkeell\u00e4 -ohjelmaan, ja se on yksi ohjelman keskeisist\u00e4 teemoista. Liikuntaneuvonnan valtakunnallinen edist\u00e4mis- ja kehitt\u00e4misteht\u00e4v\u00e4 on Liikkuvan aikuisen toinen p\u00e4\u00e4toimintalinja, jota toimeenpannaan yhdess\u00e4 Liikkuvat-kokonaisuuden toimijoiden kanssa.<\/p>\n<p>Vuonna 2025 Liikkuva aikuinen kehitti yhdess\u00e4 22 pilottikunnan ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kanssa mittariston liikuntaneuvonnan prosessi- ja vaikutusarvioinnin tueksi kunnallisella ja kansallisella tasolla. Mittaristoa pilotoidaan osana n\u00e4iden kuntien normaalia liikuntaneuvontaa vuoden 2026 aikana. Kuvaamme t\u00e4ss\u00e4 abstraktissa pilotoinnin menetelm\u00e4t, tavoitteena esitell\u00e4 syksyll\u00e4 valmistuvan pilotoinnin tuloksia Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Tutkimusongelma<\/strong><\/p>\n<p>Tutkimus tarkastelee, keit\u00e4 palvelu tavoittaa ja miten se toteutuu eri kunnissa. Erityisesti selvitet\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 liittyy asiakkaiden osallistumiseen ja neuvontaprosessissa mukana pysymiseen sek\u00e4 miten toteutuksen erot eri alueilla heijastuvat liikunta-aktiivisuuden muutoksiin. Tavoitteena on yhdist\u00e4\u00e4 prosessi- ja vaikutusarviointi: onko esim. neuvontak\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4, ohjautumisreitill\u00e4 tai palvelumallien eroilla yhteytt\u00e4 asiakkaiden fyysisen aktiivisuuden muutoksiin.<\/p>\n<p><strong>Menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n<p>Hyvi\u00f6-ty\u00f6kalun avulla ker\u00e4t\u00e4\u00e4n alkukyselyn (ty\u00f6status, demografiset tiedot, ohjautuminen, voimavarat), terveyskyselyn, kansainv\u00e4lisen fyysisen aktiivisuuden mittarin (IPAQ) ja loppukyselyn data. Lis\u00e4ksi liikuntaneuvontaa tarjoavien kuntien ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 pyydet\u00e4\u00e4n kirjaamaan Hyvi\u00f6\u00f6n tietoa tuotettujen palveluiden sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4. Data-analyysiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuvailevia tilastollisia menetelmi\u00e4 osallistujaprofiilin ja toteutuksen vaihtelun hahmottamiseen sek\u00e4 monitasoisia regressiomalleja (yksil\u00f6-kunta-taso) selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n osallistumisen ennustetekij\u00f6it\u00e4. Prosessimittareiden ja lopputulosten yhteyksi\u00e4 analysoidaan esimerkiksi varianssianalyyseill\u00e4 ja regressioilla.<\/p>\n<p><strong>Tulokset<\/strong><\/p>\n<p>T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 pilottiin on osallistunut 912 aikuista (18+ vuotta) asiakasta yhteens\u00e4 14 kunnassa. Alustavat analyysit osoittavat, ett\u00e4 osallistujakunta on moninainen ja palvelun saavutettavuus vaihtelee kunnittain. Lis\u00e4ksi eri kunnissa liikuntaneuvonnan toteutuksen intensiteetti (keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset neuvontakerrat) ja asiakaspolut vaihtelevat. N\u00e4it\u00e4 eroja analysoidaan suhteessa asiakkaiden itsens\u00e4 raportoimiin liikunta-aktiivisuuden muutoksiin (IPAQ-tuloksiin). Pilottiaineisto suuruus ja yhten\u00e4isyys mahdollistavatkin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa vertailun kuntien v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 prosessien ja vaikutusten v\u00e4listen yhteyksien tarkastelun.<\/p>\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n<p>Liikuntaneuvonnan prosesseja, vaikuttavuutta ja saavuttavuutta ei ole aiemmin arvioitu valtakunnallisessa mittakaavassa yhten\u00e4isill\u00e4 ja vertailukelpoisilla menetelmill\u00e4. T\u00e4m\u00e4 pilotti tuottaa uutta tietoa erilaisten toteutusmenetelmien ja asiakaspolkujen yhteyksist\u00e4 fyysisen aktiivisuuden muutoksiin. Pilotissa k\u00e4ytetty maksuton Hyvi\u00f6\u2011alusta on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yhteens\u00e4 70 kunnassa. Osana liikuntaneuvontaa rutiininomaisesti ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4 prosessi\u2011 ja vaikutusdata luo perustan palvelumallien kehitt\u00e4miselle, vertailulle ja optimoinnille sek\u00e4 jatkuvalle vaikutusten seurannalle. T\u00e4ss\u00e4 pilotissa testatut menetelm\u00e4t tarjoavat kunnille ja kansalliselle ohjaukselle konkreettisen v\u00e4lineen tiedolla johtamiseen ja liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden pitk\u00e4j\u00e4nteiseen vahvistamiseen.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_47a514abc47ce6f3229312abfb0499cf\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-8629\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-8629\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tHoidon jatkuvuus ja l\u00e4\u00e4kehoitoon sitoutuminen verenpainetautipotilailla \u2013 valtakunnallinen rekisteritutkimus vuosilta 2011\u20132025\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-8629\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-8629\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Werneri Tuompo 1, Waltteri Tuompo 1, 2, Jaana Ahlamaa 1, Tatu Miettinen 3, Milla Summanen 4<\/strong><\/p>\n<p>1 Ahlamaa Consulting Oy, Helsinki<br \/>\n2 University of Oulu, Research Unit of Population Health<br \/>\n3 Medical Affairs, AstraZeneca Oy, Espoo<br \/>\n4 Medical Evidence, AstraZeneca AB, Espoo<\/p>\n<p><strong>Tausta<\/strong><\/p>\n<p>Kohonnut verenpaine on Suomessa yleisin syd\u00e4n- ja verisuonisairauksien riskitekij\u00e4. Sen tehokas hoito edellytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 hoitoon sitoutumista. Terveydenhuollon pirstaleisuus, jossa potilas asioi useiden eri terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, heikent\u00e4\u00e4 hoidon jatkuvuutta ja voi siten heikent\u00e4\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoitoon sitoutumista.<\/p>\n<p><strong>Tavoitteet<\/strong><\/p>\n<p>Tutkimuksessa tarkastellaan hoidon jatkuvuuden ja l\u00e4\u00e4kehoitoon sitoutumisen v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 suomalaisilla verenpainetautipotilailla. Tutkimuksen p\u00e4\u00e4tavoitteena on kuvata hoidon jatkuvuuden ja l\u00e4\u00e4kehoitoon sitoutumisen v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4. Toissijaisina tavoitteina on kuvata potilaiden taustatekij\u00f6it\u00e4, l\u00e4\u00e4kitysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, terveydenhuollon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sek\u00e4 alueellisia eroja. Hypoteesina on, ett\u00e4 parempi hoidon jatkuvuus on yhteydess\u00e4 parempaan l\u00e4\u00e4kehoitoon sitoutumiseen.<\/p>\n<p><strong>Menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n<p>Hoidon jatkuvuutta mitataan l\u00e4\u00e4kkeen m\u00e4\u00e4r\u00e4nneiden l\u00e4\u00e4k\u00e4rien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 yleisesti k\u00e4ytetyill\u00e4 jatkuvuusindekseill\u00e4 (COCI = continuity of care index, SECON = sequential continuity index). L\u00e4\u00e4kehoitoon sitoutumista mitataan l\u00e4\u00e4kep\u00e4ivien kattavuudella (PDC = proportion of days covered). Tutkimus on retrospektiivinen, v\u00e4est\u00f6pohjainen kohorttitutkimus, joka perustuu kansallisiin rekisteriaineistoihin vuosilta 2011\u20132025. Aineisto kattaa arviolta yli 1 500 000 aikuista verenpainetautipotilasta. Findata on my\u00f6nt\u00e4nyt tutkimukselle tietoluvan 18.02.2026. Tiedot l\u00e4\u00e4kityksest\u00e4, terveydenhuollon kontakteista ja kliinisist\u00e4 tapahtumista yhdistet\u00e4\u00e4n useista rekisteril\u00e4hteist\u00e4. Hoidon jatkuvuuden ja l\u00e4\u00e4kehoitoon sitoutumisen v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 analysoidaan pitkitt\u00e4isasetelmassa huomioiden keskeiset sekoittavat tekij\u00e4t.<\/p>\n<p><strong>Tulokset<\/strong><\/p>\n<p>Analyysit valmistuvat kes\u00e4n 2026 aikana. Tutkimuksen odotetaan tuottavan uutta tietoa siit\u00e4, miten hoidon rakenteelliset tekij\u00e4t, kuten hoidon jatkuvuus, vaikuttavat l\u00e4\u00e4kehoitoon sitoutumiseen ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s hoidon vaikuttavuuteen. Tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 terveydenhuollon kehitt\u00e4misess\u00e4 parantamalla hoidon jatkuvuutta ja siten verenpaineen hallintaa v\u00e4est\u00f6tasolla.<\/p>\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n<p>Tutkimuksen keskeinen n\u00e4k\u00f6kulma on l\u00e4\u00e4kehoitoon sitoutumisen rooli hoidon vaikuttavuuden v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4: vaikka hoitovaihtoehdot ovat tehokkaita, niiden hy\u00f6dyt realisoituvat vain, mik\u00e4li potilaat sitoutuvat hoitoon. Hoidon jatkuvuus voi tukea t\u00e4t\u00e4 vahvistamalla hoitosuhdetta, parantamalla viestint\u00e4\u00e4 ja yhten\u00e4ist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hoitok\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_aa108af695d49115f5ea50e311d08007\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-3488\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-3488\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSysteeminen muutos ja sen arviointi lastensuojelun palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-3488\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-3488\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Karoliina Ahonen &amp; Tuula J\u00e4ppinen<\/strong><\/p>\n<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<\/p>\n<p><strong>Tavoite<\/strong><\/p>\n<p>Esityksemme tavoitteena on tarkastella k\u00e4ynniss\u00e4 olevien sosiaalisten innovaatioiden kokeilujen mahdollistamaa systeemist\u00e4 muutosta lastensuojelun palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ja sen arviointimahdollisuuksia.<\/p>\n<p><strong>Tutkimuskysymykset <\/strong><\/p>\n<p>Geelsin ja Schotin sosiotekninen innovaatiomalli (2007) kuvaa systeemist\u00e4 muutosta useamman tekij\u00e4n samanaikaisena yhteisvaikutuksena. Vanhan toimintatavan murtuminen vaatii muutospaineita toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 rykelm\u00e4\u00e4 samanaikaisia innovatiivisia toimenpiteit\u00e4, joilla t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4n uuteen toimintakulttuuriin. Uudet ideat syntyv\u00e4t kokeiluina pieness\u00e4 mittakaavassa. Jos idea toimii, se alkaa vahvistua ja yhdisty\u00e4 muihin samankaltaisiin kehityssuuntiin ja lopulta se voi k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 laajemman muutoksen. Olennaista on, ett\u00e4 nykyiset toimijat omaavat kyvyn muuttaa itse toimintaansa t\u00e4m\u00e4n mahdollisuuksien ikkunan avautuessa. <strong>Tapahtuuko t\u00e4t\u00e4 systeemist\u00e4 muutosta lastensuojelun palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 ja mill\u00e4 keinoin sit\u00e4 voisi arvioida?<\/strong><\/p>\n<p><strong>Aineisto<\/strong><\/p>\n<p>Aineistomme syntyy hyvinvointialueilla t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4ynniss\u00e4 olevista EU:n sosiaalirahaston rahoittamista Turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen -ohjelman sosiaalisten innovaatioiden kokeiluista, kun systeemist\u00e4 muutosta tuetaan kansallisella koordinaatiohankkeella ja sen tukitoimilla. Tukitoimia ovat ohjelman hakuehtoja ja sosiaalisen innovaatioiden erityispiirteit\u00e4 korostava hankesuunnitteluvalmennus ohjelman hakuvaiheessa, Kokeiluista muutokseen \u2013neliosainen valmennus innovaatioprosessin eri vaiheisiin kokeiluista vakiinnuttamiseen ja skaalaamiseen sek\u00e4 kansallisen yhteisn\u00e4kym\u00e4n luomiseen sek\u00e4 r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6idyt hankesparraukset.\u00a0 N\u00e4ist\u00e4 syntyy monipuolista aineistoa.<\/p>\n<p><strong>Menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n<p>Lastensuojelun ekosysteemi on palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4 monimutkainen ja lastensuojelu ilmi\u00f6n\u00e4 kompleksinen. My\u00f6s systeeminen muutos on monitasoinen- ja tahoinen. \u00a0T\u00e4ll\u00f6in perinteinen panos-tuotos-arviointimalli sellaisenaan toimi, vaan tarvitaan monimenetelm\u00e4ist\u00e4, ketter\u00e4sti arjen kehitt\u00e4misty\u00f6ss\u00e4 tapahtuvaa arviointia. Aineistoa syntyy perinteisten kyselyjen ja tilastojen lis\u00e4ksi ty\u00f6pajoissa, valmennuksissa ja erilaisten teht\u00e4vien avulla, joilla tuetaan sosiaalisten innovaatioiden syntymist\u00e4. Hyvinvointialueilla teht\u00e4v\u00e4t kokeilut tuodaan yhteen ja vertaisarvioidaan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_a0f7cf3e9a9175dbefc0478e9f97e182\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-1977\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-1977\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tOsaamisen ennakointi ja arviointiperustainen kehitt\u00e4minen sote-alan veto- ja pitovoiman vahvistamiseksi\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-1977\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-1977\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Marjo Turunen<\/strong><\/p>\n<p>Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu, terveyden edist\u00e4misen tutkimusyksikk\u00f6<\/p>\n<p>Sosiaali- ja terveysalan pitkittynyt ty\u00f6voimapula on edelleen keskeinen haaste, vaikka alan toimintaymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n on viime aikoina liittynyt my\u00f6s henkil\u00f6st\u00f6m\u00e4\u00e4rien karsimisia. Tilannetta syvent\u00e4v\u00e4t osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan heikko kohtaanto, jatkuvan oppimisen rajalliset mahdollisuudet sek\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4t koulutus- ja urapolut. Ilmi\u00f6ll\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja kansanterveydellisi\u00e4 vaikutuksia. Se heijastuu palvelujen laatuun, henkil\u00f6st\u00f6n kuormitukseen ja osaavan ty\u00f6voiman saatavuuteen. N\u00e4ihin haasteisiin vastattiin Veto- ja pitovoimaa sotealalle osaamisen ennakoinnilla ja kehitt\u00e4misell\u00e4 -hankkeessa, jonka tavoitteena oli vahvistaa osaavan sote-henkil\u00f6st\u00f6n saatavuutta ja pysyvyytt\u00e4 Etel\u00e4-Savossa.<\/p>\n<p>Vuosina 2023\u20132025 toteutettu hanke rakentui Etel\u00e4-Savossa pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen sote-alan kehitt\u00e4misty\u00f6n ja alueellisen yhteisty\u00f6verkoston varaan. Kehitt\u00e4misen painopisteit\u00e4 olivat osaamisen ennakointi, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isten oppimismuotojen vahvistaminen sek\u00e4 pysyvien koulutus- ja yhteisty\u00f6rakenteiden kehitt\u00e4minen. Tavoitteena oli tukea henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen kehitt\u00e4mist\u00e4, sujuvoittaa koulutus- ja urapolkuja sek\u00e4 vahvistaa alan veto- ja pitovoimaa alueellisessa toimintaymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Kehitt\u00e4misty\u00f6 toteutettiin monitoimijaisena prosessina, jossa arviointi integroitui kiinte\u00e4ksi osaksi hankkeen toteutusta. Menetelmin\u00e4 hy\u00f6dynnettiin prosessi- ja vaikutusten arviointia, hanketoimijoiden itsearviointeja, osahankekohtaisia toteuma-arvioita, ty\u00f6teht\u00e4vien seurantaa sek\u00e4 yhteisi\u00e4 arviointi- ja suunnittelutapaamisia. Arviointitiedon avulla tunnistettiin hankkeen alkuvaiheen haasteita ja suunnattiin kehitt\u00e4mistoimia hankkeen eri vaiheissa.<\/p>\n<p>Hankkeen keskeisin\u00e4 tuloksina kehitettiin ja toteutettiin ty\u00f6el\u00e4m\u00e4l\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 t\u00e4ydennys- ja t\u00e4sm\u00e4koulutuksia, j\u00e4sennettiin koulutus- ja urapolkumalleja sek\u00e4 vahvistettiin osaamistarpeiden ennakoinnin systemaattisuutta. Lis\u00e4ksi hankkeessa k\u00e4ynnistettiin Ennakoiva Sote -verkosto ja alueellinen ennakointisivusto, jotka tukevat tiedon kokoamista, toimijaverkostojen yhteisty\u00f6t\u00e4 ja osaamisen ennakointia my\u00f6s hankekauden j\u00e4lkeen. Tulokset osoittavat, ett\u00e4 alueellinen yhteisty\u00f6 ja arviointiperustainen kehitt\u00e4minen tuottivat konkreettisia ja pysyvi\u00e4 toimintamalleja osaavan ty\u00f6voiman turvaamiseksi.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksen\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 arvioinnin systemaattinen integrointi osaksi hankkeen toteutusta vahvistaa kehitt\u00e4misty\u00f6n tavoitteiden saavuttamista. Hanke osoittaa, ett\u00e4 osaamisen ennakointiin, koulutuspolkuihin ja alueelliseen yhteisty\u00f6h\u00f6n kohdistuva kehitt\u00e4minen vahvistaa sote-alan veto- ja pitovoimaa sek\u00e4 tukee palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kest\u00e4vyytt\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p><a href=\"https:\/\/urn.fi\/URN:ISBN:978-952-344-636-6\">Ennakoinnilla eteenp\u00e4in. Tuloksia sote-alan veto- ja pitovoiman kehitt\u00e4misest\u00e4<\/a> esittelee koko kehitt\u00e4misty\u00f6n vuosilta 2023-2025. Veto-ja pitovoimaa sotealalle osaamisen ennakoinnilla ja kehitt\u00e4misell\u00e4 hanke.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_514d0e0975ff75977e325097f45c5173\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-4265\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-4265\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tDiabetes registers in value-based decision making \u2013 Maturity evidence from six European countries\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-4265\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-4265\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Suvi Tolonen 1, Iiris H\u00f6rhammer 1, Enkhjargal Batbaatar 1, Olli Halminen 1, Tiina Laatikainen 1, Miika Linna 1, Ismo Linnosmaa 1, Mieke Rijken 1, 2, Tomi M\u00e4ki-Opas 1<\/strong><\/p>\n<p>1 University of Eastern Finland (UEF)<br \/>\n2 NIVEL<\/p>\n<p><strong>Background<\/strong><\/p>\n<p>Value-based healthcare systems are characterized by measurement of patient-centered outcomes and cost at patient or condition level, IT systems that support monitoring and benchmarking, and feedback loops that inform improvement and policy. National quality registers that are mature enough in size and scope, activities, and resources may support aligned value-based decision-making at different levels of the healthcare systems.\u00a0 Despite reported value of register data in improving cost-effectiveness of prevention and care, broad implementation awaits and large differences in registries between countries exist.<\/p>\n<p><strong>Methods<\/strong><\/p>\n<p>This JACARDI<sup>a<\/sup> multiple-case study compares the maturity of national diabetes register activity in six European countries. Data on the national DM registers and register activities in the respective countries were collected via public documents, structured data collection forms and online meetings with country experts. The data were analysed using theory-driven qualitative content analysis.<\/p>\n<p><strong>Findings<\/strong><\/p>\n<p>In all six countries (Finland, Belgium, France, Latvia, Italy and Iceland) diabetes-related patient-level data are available for secondary uses; however, the national data collection methods, and coverage of diabetes data differ. Finland, Latvia and Belgium have established diabetes register activities with national-level reporting on care quality for decision makers. Finland and Belgium also provide reports for regional benchmarking. In France, the national administrative database holds potential for value-based diabetes care but requires effort in type 1 and type 2 diabetes case identification.\u00a0 In Italy, national effort focuses on coordination of heterogenous regional diabetes registers and involved activities.\u00a0 Iceland is currently establishing a national diabetes register with earmarked investments in this patient group.<\/p>\n<p><strong>Discussion<\/strong><\/p>\n<p>Marked differences between countries in governance, funding, scope of data collection, and national reporting suggest maturity differences. Context-dependent pathways to valuable use of diabetes register data are implied. Knowledge on these pathways and associated investment requirements may support sustainable international collaborative efforts in quality register development.<\/p>\n<p><strong>Notes<\/strong><\/p>\n<p><sup>a<\/sup>JACARDI is the Joint Action of the European Union that supports European countries in reducing the burden of cardiovascular diseases and diabetes, at both individual and health system levels.<\/p>\n<p><strong>Acknowledgements<\/strong><\/p>\n<p>This project has received funding from the EU4Health Programme 2021\u20132027 under Grant Agreement 101126953. Views and opinions expressed are, however, those of the author(s) only and do not necessarily reflect those of the European Union or the European Health and Digital Executive Agency (HaDEA). Neither the European Union nor the granting authority can be held responsible for them.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\t<div id=\"accordion-block_2fef51e861faaf22cba34bc6b753e941\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-4507\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-4507\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tToimintatutkimus implementointivalmennuksen kehitt\u00e4misest\u00e4 yhdess\u00e4 hyvinvointialueiden kanssa\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-4507\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-4507\">\n\t\t\t\t\t<p><strong>Helmi Heinonen 1, Jonna Lehikoinen 1, Riikka L\u00e4ms\u00e4 2, 3, Marjo Kurki 1, Petra Kouvonen 2, 4<\/strong><\/p>\n<p>1 Itsen\u00e4isyyden juhlavuoden lastens\u00e4\u00e4ti\u00f6<br \/>\n2 Itlan ja Helsingin yliopiston IMAGINE-osatutkimushanke<br \/>\n3 Helsingin yliopisto, l\u00e4\u00e4ketieteellinen tiedekunta<br \/>\n4 Svenska social- och kommunalh\u00f6gskolan vid Helsingfors universitet<\/p>\n<p>Masennusoireilu on yksi yleisimmist\u00e4 nuorten mielenterveyshaasteista. Suomessa on kansallisesti panostettu vuorovaikutusohjannan (IPC-N) implementointiin, joka kohdentuu nuorten masennusoireiluun. Menetelm\u00e4n juurtuminen ei ole edennyt tavoitteiden mukaisesti laajoista koulutuksista huolimatta. Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa IMAGINE-tutkimuskonsortiossa on tutkittu menetelm\u00e4n juurtumista Suomessa vuosina 2022-2025 ja nyt jatkokaudella 2025-2028 pyrit\u00e4\u00e4n vakiinnuttamaan menetelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tutkimuksessamme selvit\u00e4mme, voiko menetelm\u00e4n juurtumista tukea hyvinvointialueen esihenkil\u00f6ille ja johtajille suunnatulla implementointivalmennuksessa menetelm\u00e4n jo ollessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 palveluissa.<\/p>\n<p>Valmennusta kehitet\u00e4\u00e4n ja tutkitaan toimintatutkimuksen ja osallistavan implementointitutkimuksen viitekehyksiss\u00e4. Toteutamme kaksi valmennusta vuoden 2026 aikana. Valmennukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t l\u00e4hi- ja et\u00e4ty\u00f6pajoja. Valmennuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n EPIS-viitekehyst\u00e4, COM-B -mallia sek\u00e4 Itsen\u00e4isyyden juhlavuoden lastens\u00e4\u00e4ti\u00f6n koostamaa Menetelmien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton sivuston materiaaleja. Tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s palvelumuotoilun keinoja tapana osallistaa hyvinvointialueiden (n=2) toimijoita valmennuksen kehitt\u00e4miseen ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6imiseen paikallisesti tunnistettujen implementoinnin esteiden pohjalta. Aineisto koostuu kyselyist\u00e4 (n=20-60), haastatteluista (n=20-30), tietopyynn\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 havainnoinnista. Aineisto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n vuoden 2026 aikana.<\/p>\n<p>Tutkimuskysymyksemme ovat:<\/p>\n<ol>\n<li>Miten valmennukseen osallistuneet hyvinvointialueen toimijat kuvaavat implementointivalmennusta ja sen suhdetta vuorovaikutusohjannan juurtumiseen?<\/li>\n<li>Miten tutkijat kehitt\u00e4v\u00e4t implementointivalmennusta yhdess\u00e4 hyvinvointialueiden toimijoiden kanssa?<\/li>\n<\/ol>\n<p>Taloudellisen ja yhteiskunnallisen ep\u00e4varmuuden aikana toimintatutkimuksellisella otteella ja yhteisty\u00f6ll\u00e4 hyvinvointialueiden kanssa pyrit\u00e4\u00e4n tuottamaan ratkaisuja, jotka perustuvat tutkitulle tiedolle sek\u00e4 r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityv\u00e4t paikallisten tarpeiden mukaisesti. Tavoite on kehitt\u00e4\u00e4 implementointivalmennuksen malli, jolla voidaan tukea jatkossa muidenkin tutkimusperustaisten psykososiaalisten menetelmien juurtumista hyvinvointialueen palveluihin. Lokakuussa 2026 ensimm\u00e4isen valmennuksen aineisto on koottuna ja meill\u00e4 on alustavia tuloksia sek\u00e4 yhteiskehitt\u00e4misprosessista ett\u00e4 hyvinvointialueen kokemuksista valmennuksesta ja sen vaikutuksesta oman organisaation toimintaan.<\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Posterit<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"parent":6813,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"class_list":["post-12986","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v28.2 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Abstraktikirja 2026 - Vaikuttavuuden talo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2026\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Abstraktikirja 2026 - Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Posterit\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2026\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-08-24T10:06:01+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"1 minuutti\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\\\/abstraktikirja-2026\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\\\/abstraktikirja-2026\\\/\",\"name\":\"Abstraktikirja 2026 - Vaikuttavuuden talo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2026-08-24T10:06:00+00:00\",\"dateModified\":\"2026-08-24T10:06:01+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\\\/abstraktikirja-2026\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\\\/abstraktikirja-2026\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\\\/abstraktikirja-2026\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t 2026\",\"item\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":3,\"name\":\"Abstraktikirja 2026\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/\",\"name\":\"Vaikuttavuuden talo\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Abstraktikirja 2026 - Vaikuttavuuden talo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2026\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Abstraktikirja 2026 - Vaikuttavuuden talo","og_description":"Posterit","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2026\/","og_site_name":"Vaikuttavuuden talo","article_modified_time":"2026-08-24T10:06:01+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"1 minuutti"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2026\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2026\/","name":"Abstraktikirja 2026 - Vaikuttavuuden talo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website"},"datePublished":"2026-08-24T10:06:00+00:00","dateModified":"2026-08-24T10:06:01+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2026\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2026\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/abstraktikirja-2026\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t 2026","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/vaikuttavuuden-tutkimuksen-paivat\/"},{"@type":"ListItem","position":3,"name":"Abstraktikirja 2026"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/","name":"Vaikuttavuuden talo","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12986","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=12986"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12986\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":13057,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/12986\/revisions\/13057"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/6813"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=12986"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}