Puheenjohtaja: yliopistotutkija Antti-Jussi Kouvo, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong><\/p>\n\n\n\n Sari Koski<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen tausta ja tarkoitus Tutkimuskysymykset Aineisto ja menetelm\u00e4t Tutkimuksen tulokset Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset Anna-Aurora Kork<\/strong><\/p>\n\n\n\n Terveystieteellisen tutkimuksen vaikuttavuuden arvioinnissa keskityt\u00e4\u00e4n helposti vain akateemisiin mittareihin, mik\u00e4 voi kaventaa k\u00e4sityst\u00e4 arviointikriteerien moniarvoisuudesta ja tutkimustulosten vaikutusalueista. Jotta kaikkien tutkimusprosessissa mukana olevien toimijoiden tarpeet tulisi huomioitua, tutkimushankkeen johtaminen edellytt\u00e4\u00e4 erilaisten (kilpailevien) intressien yhteensovittamista. Tueksi tarvitaan uudenlaisia arviointity\u00f6kaluja, jotka ottavat paremmin huomioon terveystieteellisen tutkimuksen vaikutusten moniulotteisuuden ja eri sidosryhmien n\u00e4k\u00f6kulmat.<\/p>\n\n\n\n MULTI-ACT hankkeessa (EU Horizon 2020) on kehitetty kollektiivisen vaikutusten arviointimalli (Collective Research Impact Framework), jonka tarkoituksena on nostaa esiin potilasn\u00e4k\u00f6kulma ja helpottaa eri sidosryhmien yhteisty\u00f6t\u00e4 terveystutkimuksen ja innovaatioiden vaikutusten arvioinnissa.<\/p>\n\n\n\n Vastuullisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan (RRI: Responsible Research and Innovation) kehitt\u00e4misagendan mukaisesti kollektiivinen vaikutusten arviointimalli perustuu seuraaville periaatteille: 1) potilaiden osallistuminen tutkimusprosessiin ja sen hallintaan, 2) kollektiivisuutta ja monitoimijuutta tukeva hankkeen johtaminen ja 3) tutkimustulosten ja vaikutusten moniulotteinen mittaaminen: vastuullinen ja vaikuttava tutkimus arvioi vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan. Tutkimushankkeiden johtamisen ja arvioinnin tueksi MULTI-ACT on luonut ohjeet potilaiden osallisuuden edist\u00e4miseksi, hallintomallin sidosryhmien tarpeiden ja yhteisen tavoitteen kartoittamiseksi sek\u00e4 mittariston eri vaikutusten ja sopivien mittareiden tunnistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n Kollektiivista vaikutusten arviointimallia voivat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tutkimusorganisaatiot ja tutkimuksen rahoittajat. Mallin toivotaan helpottavan useista sidosryhmist\u00e4 koostuvien konsortioiden yhteisty\u00f6t\u00e4, kollektiivista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa sek\u00e4 monitieteellisyytt\u00e4 korostavien rahoitusohjelmien ja arviointimenetelmien kehitt\u00e4mist\u00e4. Kollektiivinen vaikutusten arviointimalli kokoaa yhteen arviointikriteereit\u00e4, periaatteita ja parhaita k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joilla varmistetaan osallistava hallinto, sidosryhmien osallistuminen sek\u00e4 yhteisvastuullinen toiminta (co-accountability). T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 vaikka terveydenhuollon eri toimijoilla (kuten potilasj\u00e4rjest\u00f6t, palveluntuottajat, l\u00e4\u00e4keteollisuus, tutkimuslaitokset ja rahoittajat, poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t) on erilaisia n\u00e4k\u00f6kantoja, heit\u00e4 yhdist\u00e4\u00e4 yhteinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 toimia potilaan parhaaksi. Siksi potilaiden osallistuminen ja tarpeet on tuotava tutkimustulosten arvioinnin ytimeen. Arviointikehikko koostuu viidest\u00e4 vaikuttavuuden ulottuvuudesta: potilasn\u00e4k\u00f6kulma, tutkimuksen laatu, organisatorinen missio, taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset.<\/p>\n\n\n\n Toiminnan vaikuttavuutta on mahdollista arvioida eri kriteerien ja l\u00e4ht\u00f6kohtien valossa. N\u00e4k\u00f6kulmien yhteensovittaminen edellytt\u00e4\u00e4 rakentavaa dialogia ja sit\u00e4 tukevaa prosessinhallintaa. Kollektiivisen arviointiosaamisen vahvistaminen vaatii ajattelutavan muutosta: moni\u00e4\u00e4nisyytt\u00e4 ja tiet\u00e4myksen yhteiskehittely\u00e4 (co-creation). Kehitt\u00e4v\u00e4 arviointiote ja ratkaistavien ongelmien kompleksisuuden hyv\u00e4ksyminen edellytt\u00e4\u00e4 luovia ja kokeilevia arviointiasetelmia (ks. Uusikyl\u00e4 2019), jotka tukevat kaikkien toimijoiden yhteist\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja oppimista. <\/p>\n\n\n\n Mika Sutela<\/strong><\/p>\n\n\n\n Poliisilain (872\/2011) 1 luvun 1 \u00a7:n mukaisesti poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntaj\u00e4rjestyst\u00e4, suojaa kansallista turvallisuutta, yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 yleisen j\u00e4rjestyst\u00e4 ja turvallisuutta sek\u00e4 ennalta est\u00e4\u00e4, paljastaa, selvitt\u00e4\u00e4 ja saattaa syyteharkintaan rikoksia. My\u00f6s liikenneturvallisuudesta huolehtiminen on osa t\u00e4t\u00e4 ty\u00f6t\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Liikennevalvonta on osa poliisin yleist\u00e4 liikenneturvallisuusty\u00f6t\u00e4. Liikenneturvallisuus on monen tekij\u00e4n summa. Tieliikenteess\u00e4 poliisin valvonnalla on ensiarvoinen merkitys sek\u00e4 liikenneonnettomuuksien ett\u00e4 liikennerikosten ehk\u00e4isyss\u00e4. Tieliikenteess\u00e4 s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 rikkovat vaarantavat sek\u00e4 oman ett\u00e4 toisten hengen ja terveyden. Liikenteen turvallisuutta uhkaavien rikosten ja rikkomusten valvonta on poliisin ydinteht\u00e4vi\u00e4. Valvonnalla tuetaan my\u00f6s suurta joukkoa tavallisia kuljettajia, jotta he noudattavat liikenteen s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4 turvallisuuden varmis-tamiseksi. Poliisilla on siis liikenteess\u00e4 varsin laaja valvontateht\u00e4v\u00e4. Poliisi valvoo ihmisi\u00e4, ajoneuvoja ja toimintaa. Kuljettajan ajokyvyn valvontaan liittyv\u00e4t vireystila, alkoholi, huu-meet, l\u00e4\u00e4kkeet ja ajoterveys.<\/p>\n\n\n\n Poliisitoiminnan, liikenneturvallisuusty\u00f6 mukaan lukien, tulee perustua tietojohtoisuuteen eli sen on oltava suunniteltua, resurssoitua ja johdettua toimintaa. Poliisitoiminnan ja sen ke-hitt\u00e4misen tulisi perustua nykyist\u00e4 enemm\u00e4n tutkittuun tietoon. Eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 osa tietojoh-toista poliisitoimintaa on kyky hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 analysoitua tietoa toiminnan suuntaamisessa ja rikollisuuden torjunnassa. Liikennevalvonnan tulee perustua relevanttiin tiet\u00e4mykseen ja lii-kennek\u00e4ytt\u00e4ytymisen seurantatietoihin sek\u00e4 kansalaisten poliisin liikennevalvontaa koske-viin odotuksiin.<\/p>\n\n\n\n Esityksen tavoitteena on her\u00e4tt\u00e4\u00e4 keskustelua poliisin liikennevalvonnan vaikuttavuudesta, erityisesti sen mittaamisesta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 poliisin liikennevalvonnan vaikuttavuusarviointi on hyvin alkuvaiheessa. Kehitysty\u00f6n alla olevan vaikuttavuusarvioinnin tavoitteena on muo-dostaa Poliisihallituksen yhteinen n\u00e4kemys liikenteen tulosseurannan tuloksista. Yleinen lii-kenneturvallisuus, raskas liikenne, rattijuopumukset ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vaikuttavuusarvioin-nin osatekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4iden osalta huomioon otetaan liikenneonnettomuudet, liikennerikokset, valvontasuoritteet ja valvonnan ty\u00f6aika.<\/p>\n\n\n\n Ulla-Mari Kinnunen, Maarit Ahtiala, Leena Berg, Nina Hynninen, Ansa Iivanainen, Salla Sepp\u00e4nen, Tarja Tervo-Heikkinen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Painehaavat ovat kudosvaurioita, joita tutkimusten mukaan esiintyy 5\u201325 %:lla eri-ik\u00e4isi\u00e4 potilaita akuutti- ja pitk\u00e4aikaishoidossa sek\u00e4 avoterveydenhuollossa riippumatta potilaan diagnoosista. Suomessa painehaavoja arvioidaan syntyv\u00e4n vuosittain 55 000\u201385 000 potilaalle yksi tai useampi. N\u00e4iden aiheuttamat suorat kustannukset ovat noin 500 milj. \u20ac, mik\u00e4 on 2\u20133 % terveydenhuollon kuluista. Painehaavojen ehk\u00e4isy on huomattavasti halvempaa kuin niiden hoito, jonka vuoksi niiden ehk\u00e4isyyn tulee panostaa. Useimmiten painehaavat ovat ennaltaehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4 sopivilla interventioilla ja niiden ehk\u00e4isy kuuluu hoitoketjun jokaiseen vaiheeseen.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6ryhm\u00e4n tarkoituksena on p\u00e4ivitt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ryhm\u00e4n aiempi Painehaavan ehk\u00e4isy ja tunnistaminen aikuispotilaan hoitoty\u00f6ss\u00e4 (2015) -suositus. Hoitosuosituksen tarkoituksena on tarjota kriittisesti arvioituihin tutkimuksiin ja asiantuntijalausuntoihin perustuva n\u00e4ytt\u00f6, jonka avulla voidaan tunnistaa painehaavariskiss\u00e4 olevat potilaat sek\u00e4 vaikuttavat painehaavan ehk\u00e4isymenetelm\u00e4t. Tuolloin painehaavojen ehk\u00e4isytoiminta on vaikuttavaa ja turvallista potilaalle sek\u00e4 kustannusvaikuttavaa potilaan ja yhteiskunnan kannalta.<\/p>\n\n\n\n Hoitosuosituksen laadinta k\u00e4ynnistyy perehtym\u00e4ll\u00e4 kansainv\u00e4liseen suositukseen (EPUAP\/NPIAP\/PPPIA 2019). Arvi-oinnissa on huomioitava suosituksen sis\u00e4ll\u00f6n kattavuus suhteessa nyt teht\u00e4v\u00e4\u00e4n suositukseen ja sen tavoitteeseen. Suosi-tus arvioidaan AGREE II-ty\u00f6kalulla. Lis\u00e4ksi t\u00e4h\u00e4n p\u00e4ivitett\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevaan hoitosuositukseen on tehty tietokantahaku ajalla 1.9.2018\u201331.3.2020. Aineiston laadun arviointi ja analyysi tehd\u00e4\u00e4n hy\u00f6dynt\u00e4en Hoitoty\u00f6n tutkimuss\u00e4\u00e4ti\u00f6n Hoitosuositus-ten laadinta – k\u00e4sikirja suositusryhmille (2020) -julkaisua sek\u00e4 Joanna Briggs Instituutin (JBI) ohjeita. Tiedonhaut tehd\u00e4\u00e4n CINAHL, Cochrane, JBI, Ohtanen, PubMed, Scopus ja Web of Science -tietokantoihin. Tiedonhakuun liittyv\u00e4t asiasanat m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n PICoa, PICOa ja PCC:t\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en. Hoitosuositukseen otetaan mukaan alkuper\u00e4istutkimukset ja asiantunti-jalausunnot, joiden metodinen laatu arvioidaan riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4ksi hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 JBI:n kriittisen arvioinnin tarkistuslistoja eri tutkimusasetelmille ja jotka liittyv\u00e4t aikuispotilaan painehaavan ehk\u00e4isyyn ja riskin tunnistamiseen. Ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4se-net uuttavat ja taulukoivat laadunarvioinnin perusteella hyv\u00e4ksyttyjen tutkimusten sellaiset tulokset, jotka vastaavat laa-dittavana olevan hoitosuosituksen tutkimuskysymykseen.<\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6suunnitelman mukaisesti suosituksen p\u00e4ivitys on valmis vuoden 2021 lopussa. Lokakuussa 2020 on esitett\u00e4v\u00e4n\u00e4 ty\u00f6n sen hetkinen tilanne. Osa ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4senist\u00e4 on suorittanut JBI:n Comprehensive Systematic Review \u2013koulutuksen, osalla on vahva haavanhoidon asiantuntemus.<\/p>\n\n\n\n Avainsanat: Painehaava, ehk\u00e4isy, riskinarviointi, tunnistaminen, n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sessio 1: Vaikuttavuuden mittaaminen ja tutkimusasetelmat Puheenjohtaja: yliopistotutkija Antti-Jussi Kouvo, It\u00e4-Suomen yliopisto 1.1 J\u00e4rjest\u00f6l\u00e4ht\u00f6isen verkkokurssitoiminnan kustannushy\u00f6dyt Sari Koski Tutkimuksen tausta ja tarkoitusDiabetesliitolla on verkkokursseja eri el\u00e4m\u00e4ntilanteisiin ja erilaisille asiakkaille, omatoimikursseja terveyden edist\u00e4misen tueksi ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamia kursseja sairastuneille omahoidon tueksi. Tutkimuksen tarkoitus oli selvitt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisen j\u00e4rjest\u00f6l\u00e4ht\u00f6isen verkkokurssitoiminnan kustannushy\u00f6tyj\u00e4. Tutkimuskysymykset1. Miten verkkokurssien kustannushy\u00f6tyj\u00e4 on mahdollista […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-1326","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n1.1 J\u00e4rjest\u00f6l\u00e4ht\u00f6isen verkkokurssitoiminnan kustannushy\u00f6dyt<\/h2>\n\n\n\n
Diabetesliitolla on verkkokursseja eri el\u00e4m\u00e4ntilanteisiin ja erilaisille asiakkaille, omatoimikursseja terveyden edist\u00e4misen tueksi ja terveydenhuollon ammattilaisten ohjaamia kursseja sairastuneille omahoidon tueksi. Tutkimuksen tarkoitus oli selvitt\u00e4\u00e4 t\u00e4llaisen j\u00e4rjest\u00f6l\u00e4ht\u00f6isen verkkokurssitoiminnan kustannushy\u00f6tyj\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
1. Miten verkkokurssien kustannushy\u00f6tyj\u00e4 on mahdollista tarkastella?
2. Mik\u00e4 yksitt\u00e4isen verkkokurssin kustannushy\u00f6ty on yksitt\u00e4iselle osallistujalle?<\/p>\n\n\n\n
J\u00e4rjest\u00f6l\u00e4ht\u00f6isen toiminnan tuottamat vaikutukset eiv\u00e4t aina ole helposti mitattavia, eiv\u00e4tk\u00e4 yhteismitallisia. Siksi valitsimme laskentamenetelm\u00e4ksi arvioivan SROI menetelm\u00e4n (Social Return On Investment). Siin\u00e4 mitataan jo toteutunutta toimintaa ja sen avulla on mahdollista arvioida sek\u00e4 yksil\u00f6lle ett\u00e4 yhteiskunnalle koitunutta kustannushy\u00f6ty\u00e4. SROI-menetelm\u00e4ss\u00e4 lasketaan lukuarvo, joka on projektin tuottamien raham\u00e4\u00e4r\u00e4isten hy\u00f6tyjen ja investointien suhde. Suhteen lis\u00e4ksi SROI luvun lis\u00e4ksi merkityksellist\u00e4 on my\u00f6s se mit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n ja miten se tehd\u00e4\u00e4n.
SROI laskennan aluksi pit\u00e4\u00e4 kartoittaa kustannusvaikuttavuustekij\u00e4t ja prosessi ja varmistaa ett\u00e4 vaikuttavuusketju toimii. Sen j\u00e4lkeen muodostimme tulosindikaattorit. Aineiston keruuta varten Diabetesliiton verkkokurssien osallistujille tehd\u00e4\u00e4n alkukysely ennen verkkokurssia, loppukyselyt verkkokurssin lopuksi sek\u00e4 seurantakyselyt puolen vuoden j\u00e4lkeen verkkokurssista. N\u00e4in pystyt\u00e4\u00e4n arvioimaan sek\u00e4 verkkokurssin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4t hy\u00f6dyt, ett\u00e4 my\u00f6s vaikuttavuus osallistujan arkeen pidemm\u00e4ll\u00e4 ajanjaksolla.
SROI laskennan aineisto siis kertyy jokaiselta kurssilta. Se my\u00f6s kerrytt\u00e4\u00e4 suurempaa aineistopohjaa, jolloin yksitt\u00e4isen kurssin kustannusvaikuttavuus tarkentuu pikkuhiljaa. Mittaustuloksia joutuu my\u00f6s arvottamaan rahallisesti, osittain korvikemuuttujien avulla. On m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4, mink\u00e4lainen rahallinen arvo on osallistujan painonlaskulla tai hyvinvoinnin lis\u00e4\u00e4ntymisell\u00e4. N\u00e4iden j\u00e4lkeen laskeminen on vain matematiikkaa.<\/p>\n\n\n\n
SROI menetelm\u00e4 sopii hyvin j\u00e4rjest\u00f6l\u00e4ht\u00f6isen verkkokurssitoiminnan kustannushy\u00f6tyjen tarkastelun. Diabetesliitto on laskenut SROI menetelm\u00e4n avulla kustannushy\u00f6ty\u00e4 jo usealta verkkokurssilta. Esimerkiksi Tyyppi 2 tutuksi verkkokurssin SROI luku on 4,08, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 jokainen euro, jonka laitamme tuottaa osallistujalle keskim\u00e4\u00e4rin 4 euron verran terveyshy\u00f6ty\u00e4, osalle selv\u00e4sti enemm\u00e4n, osalle taas v\u00e4hemm\u00e4n. Yksitt\u00e4ist\u00e4 lukuarvoa t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on kuitenkin se havainto, ett\u00e4 lyhyell\u00e4kin (3-5 viikon) verkkointerventiolla on mahdollista saavuttaa merkitt\u00e4vi\u00e4 kustannushy\u00f6tyj\u00e4 yksitt\u00e4iselle osallistujalle. Lis\u00e4ksi niiden yhteiskunnallinen vaikuttavuus kertautuu viel\u00e4 monin kerroin suuremmaksi.<\/p>\n\n\n\n
SROI menetelm\u00e4 sopii hyvin verkkokurssien kustannushy\u00f6tyjen laskentaan. Laskennan haastavin vaihe on mittaustulosten (ihmiselle koituneiden vaikutusten) raham\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4minen, eli rahallinen arvottaminen. Osa mittareista on suoraan rahaperusteisia (kuten terveyspalvelujen k\u00e4ytt\u00f6) ja niiden laskeminen on helppoa. Osa mittareista ei kuitenkaan ole rahaperusteisia, joten silloin joudutaan miettim\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on niille sopiva korvikemuuttuja, joka voidaan suoraan raham\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n1.2 Vaikuttavuutta kollektiivisen vaikutusten arviointimallin avulla<\/h2>\n\n\n\n
1.3 Poliisin liikennevalvonnan vaikuttavuuden arviointi liikenneturvallisuuden kokonaisuudessa<\/h2>\n\n\n\n
1.4 N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa tietoa painehaavan ehk\u00e4isyyn \u2013 kansallisen suosituksen p\u00e4ivitys<\/h2>\n\n\n\n