2.1 Kuinka tutkia turvallisuusviestinn\u00e4n vaikuttavuutta?<\/h2>\n\n\n\n
Aino Harinen, Hanna Rekola<\/strong><\/p>\n\n\n\n Taustaa Viimeisimm\u00e4t turvallisuusviestinn\u00e4n tavoitteet on linjattu sis\u00e4ministeri\u00f6n johdolla valtakunnallisessa Pelastustoimen onnettomuuksien ehk\u00e4isyn toimintaohjelmassa. Tavoitteiden perusteella turvallisuusviestint\u00e4 voidaan pelkistetysti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 turvallisuuskulttuuria, onnettomuuksien ehk\u00e4isy\u00e4 ja varautumista edist\u00e4v\u00e4ksi viestinn\u00e4ksi. Toiminnan kehitt\u00e4minen vaatii kuitenkin tavoitteiden saavuttamisen systemaattista arviointia, mik\u00e4 on todettu toimialalla haastavaksi. <\/p>\n\n\n\n Turvallisuusviestinn\u00e4n vaikutus- ja vaikuttavuusarviointia on l\u00e4hestytty toimialalla useista n\u00e4k\u00f6kulmista. Viestinn\u00e4n suoritteita seurataan pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto Pronton avulla. Lis\u00e4ksi tehd\u00e4\u00e4n mediaseurantaa, asiakastyytyv\u00e4isyyskyselyj\u00e4 ja seurataan mainebarometrien tuloksia. Arviointia on k\u00e4sitelty hankkeissa ja selvityksiss\u00e4, mutta toimialalla tiedostetaan, ett\u00e4 konkreettiset, mitattavat tavoitteet etenkin pidempikestoisen vaikuttavuuden arvioimiseksi puuttuvat.<\/p>\n\n\n\n Tutkimushankkeen tavoitteet ja menetelm\u00e4t Hankkeen tarkoituksena oli tuottaa haastattelujen, havainnoinnin ja yhteisen kehitt\u00e4misty\u00f6n avulla tietoa alakoululaisten ja heid\u00e4n opettajiensa turvallisuuteen, oppimiseen sek\u00e4 pelillist\u00e4miseen liittyvist\u00e4 n\u00e4kemyksist\u00e4. Lis\u00e4ksi haettiin kohderyhm\u00e4lle sopivia turvallisuusviestint\u00e4tapoja. Tapaustutkimuksen rajallisuus tunnistettiin, eik\u00e4 tavoitteena ollut yleisp\u00e4tev\u00e4n tiedon tuottaminen. Havaintojen perusteella voitiin kuitenkin arvioida, mit\u00e4 uutta hankkeessa testatut tutkimusmenetelm\u00e4t voisivat mahdollisesti tarjota turvallisuusviestinn\u00e4n vaikuttavuusarviointiin.<\/p>\n\n\n\n Tuloksia ja pohdintaa Aiemmassa tutkimuksessa turvallisuusviestinn\u00e4n vaikutuksia on tutkittu esimerkiksi arvioimalla muutoksia onnettomuuksien ja vahinkojen m\u00e4\u00e4riss\u00e4, kotitalouksien omatoimisessa varautumisessa, riskien tunnistamisessa, onnettomuustilanteessa toimimisessa, asiakaskokemuksessa tai n\u00e4kyvyydess\u00e4. Laajempaan vaikuttavuuden arviointiin soveltuvat esimerkiksi Sitrassakin k\u00e4ytetty iooi-menetelm\u00e4 tai STAKESin soveltama ohjelmateoria-ajattelu, jossa arviointi perustuu oletetuille syy-seurausmalleille, joita haastetaan ja tarkennetaan arviointiprosessin aikana. Parhaimman kuvan toiminnan vaikuttavuudesta saa yhdistelem\u00e4ll\u00e4 erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja muuttujia sek\u00e4 seuraamalla kehityssuuntia pitk\u00e4j\u00e4nteisesti.<\/p>\n\n\n\n Pelastustoimessa on potentiaalia turvallisuusviestinn\u00e4n vaikuttavuuden arvioinnin kehitt\u00e4miseksi. Siihen tarvitaan kuitenkin yhteisty\u00f6t\u00e4 konkreettisessa tavoitteenasettelussa ja yhdenmukaisessa seurannassa sek\u00e4 kokonaisvaltaisen toimintaymp\u00e4rist\u00f6n, trendit ja tulevaisuuden muutosvoimat huomioivan l\u00e4hestymistavan omaksumisessa.<\/p>\n\n\n\n Heidi Huuskonen, Mika Immonen, Jouni Koivuniemi, Kristiina Kapulainen, Jani Kanerva, Esa Kokki<\/strong><\/p>\n\n\n\n V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen, laitoshoitamisen voimakas v\u00e4hentyminen ja koteihin painottuva hoivapalvelutuotanto lis\u00e4\u00e4v\u00e4t kotiasuinymp\u00e4rist\u00f6riskien ennakoivan hallinnan merkityst\u00e4 hyvinvoinnin ja turvallisuuden muodostumisessa. Vaikuttavuuden tulokulmasta korostuvat erityisesti pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhoitosektorin yhteinen kyvykkyys tunnistaa ajoissa turvattomuutta tuottavia riskej\u00e4 ja tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 hallita niiden muodostumista niin, ett\u00e4 riskej\u00e4 kyet\u00e4\u00e4n tehokkaasti madaltamaan tai poistamaan niiden muodostumisen kannalta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.<\/p>\n\n\n\n Asumisen turvallisuusriskien syyt ja muodostumismekanismit ovat usein monimutkaisia johtuen riskitekij\u00f6iden monenv\u00e4lisist\u00e4 ja -tasoisista keskin\u00e4isriippuvuuksista. Kehityksen luonne edellytt\u00e4\u00e4 haastetta vastaavasti monitieteist\u00e4 tutkimusotetta asumisturvallisuutta ja hyvinvointia heikent\u00e4vien kehityskulkujen ymm\u00e4rt\u00e4miseksi ja vaikuttavien ennakointimallien tuottamiseksi. Etel\u00e4-Karjalan kotona asumisen turvallisuus \u2013 eli KAT-toimintamallissa on tuotettu aineistoanalytiikan kautta asumisturvallisuuden kannalta merkitt\u00e4vien riskien tunnistus- ja ennaltaest\u00e4miskyvykkyytt\u00e4. Kehitetty aineistonalyysimalli perustuu pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhoitosektorin keskeisten tietoaineistojen tunnistamiseen ja analysointiin asumisriskikehityksen tunnistamiseksi ja hallintatoimenpiteiden tuottamiseksi.<\/p>\n\n\n\n Aineistoanalytiikassa sovellettiin monipuolisesti rikasta tietoaineistoa, mik\u00e4 voidaan luokitella yksinoikeutella omistettuihin (mm. turvattomuuskokemukseen liittyv\u00e4 kvantitatiivinen kyselytutkimus), saatavuudeltaan kontrolloituihin (mm. tutkimusluvitetut Eksoten ja Pelastusopiston hallinnassa olevat tietoaineistot) ja avoimiin aineistoihin (mm. ruututietokanta ja rakennusten sijainnit). Tutkimusaineistojen k\u00e4sittelyss\u00e4 on hy\u00f6dynnetty erilaisia tutkimusmenetelmi\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4en mm. kvantitatiiviset tutkimusmenetelm\u00e4t tilastollisen kyselyaineiston analysointiin ja riskiryhmien tunnistamiseen ja ennakoivan analytiikan soveltaminen pelastustoimen vasteaikaskenaarioiden tutkimiseen.<\/p>\n\n\n\n Aineistoanalytiikan yhten\u00e4 tuloksena muodostui turvallisuuden ennakointipolun m\u00e4\u00e4rittely (kuva 1), joka ilment\u00e4\u00e4 asumisturvallisuuden riskikehityksess\u00e4 sit\u00e4, kuinka erityyppiset haitalliset tapahtumaketjut sijoittuvat aikajanalle suhteessa niiden esiintyvyyteen. Tarkastelun kautta haettiin perusteita onnettomuuksien ennakoinnin ja ehk\u00e4isyn palvelutuotannon vaikuttavuuden kehitt\u00e4miselle. Kehitt\u00e4mistoimenpiteiden optimoitu ajallinen ja sis\u00e4ll\u00f6llinen kohdentaminen vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti niiden tuloksellisuuteen lyhyell\u00e4 sek\u00e4 vaikuttavuuteen pidemm\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Lis\u00e4ksi toimenpiteiden kehitt\u00e4misess\u00e4 on oleellista huomioida niiden kustannusvaikuttavuus ja ensisijainen pyrkimys kustannusten muodostusten osalta riskien mahdollisimman varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehk\u00e4isyyn haitalliseen kehitykseen vaikuttavien interventioiden kautta. Tutkimus tukee sis\u00e4ministeri\u00f6n tavoitteita yhteiskunnallisten riskien ilmi\u00f6l\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 tarkastelusta ja vaikuttavan kyvykkyyden kehitt\u00e4misest\u00e4 niiden ennakointiin ja ehk\u00e4isyyn mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.<\/p>\n\n\n\n Tarja Ojala, Kari Telaranta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vuonna 2011 voimaan tulleen pelastuslain 42 \u00a7:n mukaan viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus pelastuslaitokselle, jos havaitaan ilmeinen palovaara tai muu onnettomuusriski. Pelastuslain ja sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n ilmoitusvelvollisuuden jalkauttamiseksi ja asiakasturvallisuuden edist\u00e4miseksi on sosiaali- ja terveystoimessa sek\u00e4 pelastustoimessa tehty useita hankkeita. Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden asumisen paloturvallisuutta arvioineet STEP-hankkeet, Etel\u00e4-Karjalan pelastuslaitoksen KAT-hankkeet sek\u00e4 Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston ilmoitusk\u00e4yt\u00e4nteiden yhten\u00e4ist\u00e4miseen t\u00e4hd\u00e4nnyt hanke. Lis\u00e4ksi useat pelastuslaitokset ovat omalla alueellaan tehneet yhteisty\u00f6t\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa turvallisuusosaamisen ja yhteisty\u00f6n edist\u00e4miseksi. Samalla on tiedotettu ilmoitusvelvollisuudesta.<\/p>\n\n\n\n Toimenpiteiden yhteisvaikuttavuudesta saa viitteit\u00e4 tutkimusten kautta: STEP-hankkeissa ker\u00e4ttiin tietoa erityisryhmien asumisen turvallisuustilanteesta ja kysyttiin pelastuslain ilmoitusvelvollisuuden tuntemisesta. Ensimm\u00e4inen kysely kohdistettiin Helsingiss\u00e4 toimiville hoivapalvelujen tarjoajille vuonna 2012. Vuonna 2013 kohteena oli muu Suomi ja vuonna 2015 sosiaali- ja terveystoimen toiminnanharjoittajat koko maassa. Tutkimusraportit tarjoavat tietoa ilmoitusvelvollisuutta koskevan tietoisuuden jalkautumista organisaatiotasolla. Lis\u00e4ksi pelastuslain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden tunnettuutta ja k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on kysytty Suomen Pelastusalan Keskusj\u00e4rjest\u00f6n ja Suomen l\u00e4hi- ja perushoitajaliiton (SuPer) yhteisty\u00f6ss\u00e4 SuPerin j\u00e4senkunnalle vuonna 2019 tehdyss\u00e4 kyselyss\u00e4. Aineisto mahdollistaa ilmoitusvelvollisuutta koskevan tietoisuuden arvioinnin asiakaspinnassa hoivaty\u00f6t\u00e4 tekevien keskuudessa, yksil\u00f6tasolla. <\/p>\n\n\n\n STEP-tulokset osoittavat selke\u00e4\u00e4, joskin ep\u00e4tasaista tietoisuuden kasvua organisaatiotasolla. SuPerin kysely osoittaa tiedon ja opastuksen merkitt\u00e4v\u00e4n puutteen mikrotasolla. Vaikuttavuuden mittarina k\u00e4ytetty tietoisuus ilmoitusvelvollisuudesta siis vaihtelee organisaatioiden eri tasoilla. Toisaalta toimenpiteiden konkreettinen vaikuttavuus j\u00e4\u00e4 viel\u00e4 avoimeksi. <\/p>\n\n\n\n Pelastuslain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden jalkautuminen on mielenkiintoinen arviointikohde vaikuttavuustutkimuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Ilmoitusvelvollisuus on s\u00e4\u00e4detty sis\u00e4ministeri\u00f6n hallinnonalalla valmistellussa laissa, mutta se asettaa vaatimuksia my\u00f6s sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n hallinnonalan toimijoille. Lis\u00e4ksi sosiaali- ja terveydenhuollon puolella on hallinnonalan omassa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 useita vastaavia ilmoitusvelvollisuuss\u00e4\u00e4d\u00f6ksi\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Ilmoitusvelvollisuutta koskevan tietoisuuden arviointi on perusteltua, koska paloturvallisuushankkeiden rahoitus edellytt\u00e4\u00e4 vaikuttavuuden arviointia hankehakemuksen yhteydess\u00e4. Tutkimusten tulokset antavat mahdollisuuden arvioida hankkeiden vaikuttavuutta tietoisuuden osalta mezo- ja mahdollisesti yksil\u00f6tasolla, joskaan ei yhteiskuntatasolla. Tietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n implementoinnissa, sek\u00e4 hallinnonalat ylitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 toiminnassa ja yhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Avainsanat: implementointi, vaikuttavuus, ilmoitusvelvollisuus, pelastuslaki<\/p>\n\n\n\n Brita Somerkoski, Eila Lindfors, Anna Lundberg<\/strong><\/p>\n\n\n\n Turvallisuutta pidet\u00e4\u00e4n hyvinvoivan koulun perusl\u00e4ht\u00f6kohtana ja fundamentaalisena oikeutena. Tutkimme opettajankoulutukseen liittyv\u00e4n hankkeen vaikuttavuutta toimijoiden l\u00e4ht\u00f6kohdista. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6ill\u00e4 tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteis\u00f6j\u00e4 ja toimintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joissa oppiminen tapahtuu ja jotka muodostuvat opiskelussa k\u00e4ytett\u00e4vien v\u00e4lineiden, palvelujen ja materiaalien kokonaisuudesta. Oppimisymp\u00e4rist\u00f6t kuvaavat siis opettamisen tapoja, tiloja, menetelmi\u00e4 ja muotoja. Tutkimuskirjallisuudessa oppimisymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 on tapana jakaa fyysisten, psyykkisten, sosiaalisten ja pedagogisten ulottuvuuksien n\u00e4k\u00f6kulmista. <\/p>\n\n\n\n Turvallisuuskasvatuksen kontekstissa opettajankoulutuksella on kaksijakoinen teht\u00e4v\u00e4. Opiskelijan tulisi opinnoissaan omaksua riitt\u00e4v\u00e4t tiedot ja taidot siihen, ett\u00e4 h\u00e4n kykenee edist\u00e4m\u00e4\u00e4n turvallisuuskulttuuria vastuullisena toimijana sek\u00e4 opiskelu- ett\u00e4 ty\u00f6paikallaan ja toiseksi, ett\u00e4 opiskelijalla tulisi valmistuttuaan olla riitt\u00e4v\u00e4 kompetenssi opettaa oppilailleen turvallisuusasioita (POPS 2014). <\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa kuvataan opettajankoulutusta oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4. Yliopisto on oppimisymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4 avoin ja monialainen. Fyysisen oppimisymp\u00e4rist\u00f6n turvallisuushaasteet liittyv\u00e4t esimerkiksi s\u00e4hk\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja hallitsemattomiiin ihmisvirtoihin sek\u00e4 avoimiin opiskelu- ja ty\u00f6tiloihin. <\/p>\n\n\n\n Vaikka kokonaisuudessaan oppilaitoksia pidet\u00e4\u00e4n Suomessa turvallisena ty\u00f6skentely- ja opiskeluymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4, yliopistoymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 voidaan tunnistaa useita turvallisuushaasteita ja riskej\u00e4. Aiempien tutkimusten perusteella tied\u00e4mme, ett\u00e4 erityisesti yliopistossa fyysinen ja rakenteellinen ymp\u00e4rist\u00f6 on voimakkaasti siiloutunut; tiloja k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t opiskelijat sek\u00e4 opetus- ja hallintohenkil\u00f6kunta eiv\u00e4t tunnista yliopiston rakenteellisiin tekij\u00f6ihin liittyvi\u00e4 turvallisuusuhkia riitt\u00e4v\u00e4sti. T\u00e4m\u00e4 ilmenee esimerkiksi siten, ett\u00e4 rakenteellisen turvallisuuden yll\u00e4pit\u00e4misen katsotaan kuuluvan kiinteist\u00f6nhoidon ja teknisen henkil\u00f6st\u00f6n vastuulle. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t tunnista rakennusta ja sen turvallisuusl\u00e4ht\u00f6kohtia alueeksi, jonka turvallisuudesta tulisi aktiivisesti huolehtia. Esimerkkin\u00e4 t\u00e4llaisesta toiminnasta on opetukseen kuuluvien v\u00e4lineiden varastointi poistumisteille tai vaarallisten jatkojohtoyhdistelmien k\u00e4ytt\u00f6 s\u00e4hk\u00f6laitteissa. <\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tavoitteena on kuvata yliopiston oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sijoittuvaa hanketta ja sen implementointia vaikuttavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tutkimuksen empiirisen\u00e4 aineistona on teemahaastattelut, jotka on tehty nelj\u00e4n yliopiston ja viiden pelastuslaitoksen edustajille. Tutkimus vastaa tutkimuskysymykseen: Millaisia fyysiseen ja sosiaaliseen oppimisymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyvi\u00e4 haasteita yliopistossa esiintyy turvallisuuden edist\u00e4misen kannalta? Miten turvallisuuteen liittyv\u00e4n hankkeen implementointi on onnistunut yliopistokontekstissa? Tutkimustuloksissa kuvataan Opeturva II -hankkeessa saatuja tuloksia nelj\u00e4ll\u00e4 yliopistokampuksella. Tutkimuksen empiirinen osa on abstraktia kirjoitettaessa toteuttamisvaiheessa ja lopulliset tulokset saadaan syksyyn 2020 menness\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sessio 2: Turvallisuuden ja hyvinvoinnin edist\u00e4misen vaikuttavuus Puheenjohtaja: erikoistutkija Alisa Puustinen, Pelastusopisto 2.1 Kuinka tutkia turvallisuusviestinn\u00e4n vaikuttavuutta? Aino Harinen, Hanna Rekola TaustaaPelastustoimen roolin muutosta onnettomuuksiin reagoijasta niiden ehk\u00e4isij\u00e4ksi korostetaan lukuisissa asiakirjoissa ja tutkimuslinjauksissa. Onnettomuuksien ehk\u00e4isyyn t\u00e4ht\u00e4\u00e4 my\u00f6s pelastuslain pelastustointa velvoittava turvallisuusviestint\u00e4, jolla tarkoitetaan kansalaisviestint\u00e4\u00e4 turvallisuusasioista. Siihen sis\u00e4ltyv\u00e4t turvallisuusneuvonta, -koulutus, yleis\u00f6tilaisuudet sek\u00e4 toimitetun ja oman median […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1353","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n
Pelastustoimen roolin muutosta onnettomuuksiin reagoijasta niiden ehk\u00e4isij\u00e4ksi korostetaan lukuisissa asiakirjoissa ja tutkimuslinjauksissa. Onnettomuuksien ehk\u00e4isyyn t\u00e4ht\u00e4\u00e4 my\u00f6s pelastuslain pelastustointa velvoittava turvallisuusviestint\u00e4, jolla tarkoitetaan kansalaisviestint\u00e4\u00e4 turvallisuusasioista. Siihen sis\u00e4ltyv\u00e4t turvallisuusneuvonta, -koulutus, yleis\u00f6tilaisuudet sek\u00e4 toimitetun ja oman median kautta v\u00e4litetyt turvallisuusviestit. Lis\u00e4ksi turvallisuusviestint\u00e4\u00e4 tapahtuu kaikissa pelastuslaitosten asiakaskohtaamisissa.<\/p>\n\n\n\n
Pelastusopistolla 2018-2020 toteutettu Kohti tuloksellisempaa turvallisuusviestint\u00e4\u00e4 -hanke toi turvallisuusviestinn\u00e4n vaikuttavuusarviointiin yhden puheenvuoron lis\u00e4\u00e4. Hankkeen tuloksista on raportoitu laajemmin sen kuudessa osajulkaisussa. T\u00e4ss\u00e4 keskityt\u00e4\u00e4n hankkeen vaikuttavuustutkimukseen tuottamaan kontribuutioon.<\/p>\n\n\n\n
Vaikutuksia l\u00e4hestyttiin interventioissa kohderyhm\u00e4n turvallisuusosaamisen muutosten ja oppimiskokemusten perusteella. Testatuista turvallisuuskasvatusmenetelmist\u00e4 tehokkain oli monimenetelm\u00e4llinen opetustapa, joka tehostui pelastustoimen asiantuntijan l\u00e4sn\u00e4ololla tilanteessa. My\u00f6s yhteiskehitt\u00e4misen koettiin vaikuttavan oppimiseen positiivisesti. <\/p>\n\n\n\n2.2 Asumisturvallisuusriskienhallinnan vaikuttavuuden tehostaminen pelastustoimen ja sosiaali- ja terveydenhoito-sektorin aineistoanalytiikalla<\/h2>\n\n\n\n
![\"Kaaviokuva,](\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2020\/08\/Asumisturvallisuusriskienhallinnan-vaikuttavuuden-data-analytiikkaan-perustuva-tehostaminen_huuskonen-ym-20200520-1024x530.jpg\")
2.3 Hankkeiden vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa – Case pelastuslain ilmoitusvelvollisuus<\/h2>\n\n\n\n
2.4 Turvallisuusosaamisen vaikuttavuus yliopistokontekstissa <\/h2>\n\n\n\n