Puheenjohtaja: tutkimusjohtaja Eeva Nyk\u00e4nen, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/strong><\/p>\n\n\n\n Niko Vartiainen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on julkisvallan keskeisin keino ohjata eri toimijoiden, kuten ihmisten ja yritysten, k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kautta yhteiskunnallisia tavoitteita. Lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n tulisikin pysty\u00e4 arvioimaan ennen lain voimaantuloa eri s\u00e4\u00e4ntelyvaihtoehtojen hyvi\u00e4 ja huonoja puolia, jotta tiettyyn yhteiskunnalliseen ongelmaan voitaisiin puuttua mahdollisimman vaikuttavasti. Erityisesti merkitt\u00e4vien lakihankkeiden etuk\u00e4teisess\u00e4 vaikutusarvioinnissa tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 esimerkiksi kustannus-hy\u00f6ty -analyysi\u00e4 tai muuta vastaavanlaista menetelm\u00e4\u00e4, joilla hy\u00f6dyt ja haitat voidaan esitt\u00e4\u00e4 vertailukelpoisesti. Yht\u00e4lailla t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s arvioida j\u00e4lkik\u00e4teen jo voimaantulleen lain vaikutuksia. T\u00e4t\u00e4 tietoa voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi tulevien lakihankkeiden etuk\u00e4teisarvioinneissa.<\/p>\n\n\n\n Esitys pohjautuu tekeill\u00e4 olevaan v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6h\u00f6ni, jonka tutkimuskysymykset voidaan jakaa kahteen osaan: 1) Korostaa vaikutusarvioinnin ja tutkittuun tietoon perustuvan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon merkityst\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6prosessissa, sek\u00e4 2) Tehd\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6suosituksia Suomen kuntarakenteen ohjaamiseen liittyen. J\u00e4lkimm\u00e4iseen tutkimuskysymykseen vastaamiseksi v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ss\u00e4 toteutetaan j\u00e4lkik\u00e4teinen vaikutusarviointi vuosiin 2007\u20132013 ajoittuneesta kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (PARAS-hanke), joka toimii v\u00e4it\u00f6skirjaty\u00f6ss\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaisena tapaustutkimuksena lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vaikutusarvioinnista.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n esityksen p\u00e4\u00e4asiallisena tarkoituksena ei ole keskitty\u00e4 kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevaan tutkimuskysymykseen, jota olen esitellyt Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 vuonna 2018. Sen sijaan esitys keskittyy ensimm\u00e4iseen tutkimuskysymykseen vaikutusarvioinnin ja tutkitun tiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen merkityksest\u00e4 lainvalmistelussa. Esitys pohjautuu v\u00e4it\u00f6skirjan synteesiosaan ja siin\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n vaikutusarviointiin liittyvi\u00e4 teoreettisia periaatteita niin sanottuun rationaalisen lainvalmistelun mallin pohjautuen. Lis\u00e4ksi esityksess\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi menetelmi\u00e4, joilla vaikutusarviointia voidaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteuttaa. T\u00e4llaisia ovat muun muassa kustannus-hy\u00f6ty -analyysi sek\u00e4 regressiomalleihin ja koe-kontrolliryhm\u00e4 -asetelmaan perustuvat arvioinnit.<\/p>\n\n\n\n Karoliina Ahonen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, miten julkinen valta on ohjannut mielenterveysty\u00f6t\u00e4 Suomessa sairaaloiden lakkauttamiseen j\u00e4lkeen ja politiikkatoimia oli k\u00e4ytetty vakavasti sairaiden eli entisten mielisairaalapotilaiden ihmisoikeuksien turvaamiseksi yhteiskunnassa.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuskysymykset:<\/p>\n\n\n\n Aineisto: Menetelm\u00e4t: Tulokset:<\/p>\n\n\n\n Suomalaisessa mielenterveyspolitiikassa ei ole hahmoteltu tavoitteita tai keinoja vakavasti sairaiden ihmis- ja perusoikeuksien turvaamiseksi. Niit\u00e4 ei ole kirjattu terveyspolitiikan tavoitteisiin eik\u00e4 my\u00f6hemmin muotoiltuun ihmisoikeuspolitiikkaan.<\/p>\n\n\n\n Anssi Kein\u00e4nen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Hyv\u00e4 ja vaikuttava lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 vaatii tuekseen onnistuneen lainvalmistelun. Lainvalmisteluun kohdistuukin melkoisia paineita ja kritiikki\u00e4 julkisuudessa. Lainvalmistelun ongelmia on tunnistettu erilaisissa selvityksiss\u00e4 ja ty\u00f6ryhmiss\u00e4 ja vastaavasti erilaisia suosituksia ja ratkaisuita on tehty lainvalmistelun laadun parantamiseksi. Kuitenkin itse lainvalmistelijoilta lainvalmistelun laadusta ja sen parantamisesta on kysytty v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Esityksen\/tutkimuksen tarkoituksena on analysoida lainvalmistelijoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 lainvalmistelun laatuongelmista ja keinoista ongelmien ratkaisemiseksi. Esitys perustuu 60 lainvalmistelijan tekem\u00e4\u00e4n lainvalmistelijan koulutusohjelman ennakkoteht\u00e4v\u00e4\u00e4, jossa on kysytty lainvalmistelun laatuongelmista ja niiden ratkaisemisista. Tulokset tuottavat \u201dtuttuja\u201d tuloksia lainvalmistelun laatuongelmista ja niiden ratkaisemisista. Toisaalta aineisto tarjoaa uusia n\u00e4k\u00f6kulmia lainvalmistelun kehitt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4ivi M\u00e4kel\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n implementaatiota koskevassa tutkimuksessa on viime vuosina alettu entist\u00e4 painokkaammin kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanon ja valvonnan merkitykseen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n toimivuudessa. Lainvalmistelun hyv\u00e4 laatu ei riit\u00e4, vaan tarvitaan panostusta t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanoon ja normien soveltamisen valvontaan. <\/p>\n\n\n\n Pelastuslains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6npanossa ja valvonnassa on puutteita, mitk\u00e4 ovat johtaneet maan 22 pelastuslaitoksella runsaaseen ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen ty\u00f6h\u00f6n, p\u00e4\u00e4llekk\u00e4iseen selvitt\u00e4miseen, ep\u00e4tietoisuuteen ja liian suuriin tulkintojen ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen vaihteluv\u00e4leihin. Viel\u00e4 suurempi ongelma on se, ett\u00e4 tilanne on johtanut my\u00f6s selkeisiin oikeusturvaongelmiin ja siihen, ett\u00e4 kansalaisten yhdenvertaisuus ei ole toteutunut. Valvonnan pitk\u00e4aikainen puuttuminen on edelleen johtanut siihen, ett\u00e4 ongelmat ovat saaneet jatkua kauan ja n\u00e4in niiden korjaaminen on vaikeutunut. K\u00e4sittelen esityksess\u00e4ni yht\u00e4 esimerkki\u00e4 t\u00e4st\u00e4. <\/p>\n\n\n\n Pelastusviranomaisen ilmoitusvelvollisuudesta tahallisiksi ja tuottamuksellisiksi arvioimistaan paloista poliisille on s\u00e4\u00e4detty pelastuslain (379\/2011) 41 \u00a7:ss\u00e4. S\u00e4\u00e4ntely tuli pelastusalan lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n jo vuonna 1999. Ensimm\u00e4iset noin 20 vuotta t\u00e4m\u00e4 viranomaisvelvoite on toteutunut eritt\u00e4in huonosti: ilmoituksia on j\u00e4\u00e4nyt paljon tekem\u00e4tt\u00e4, ja suullisten ilmoitusten my\u00f6hempi todentaminen on ollut mahdotonta. Tuottamuksellisten palotapausten ilmoittamista on erityisesti haitannut se, ett\u00e4 pelastusviranomaisille ei ole ollut edes tarjolla koulutusta tuottamuksellisuuden arviointiin. Asian seuranta puuttui t\u00e4ysin vuoden 2017 alkuun saakka, ja silloinkin aikaansaatu edistysaskel j\u00e4i vajaaksi. Asiaa alettiin ensin korjata paikallisella pilottimenettelyll\u00e4, mik\u00e4 kehitettiin Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, Lounais-Suomen poliisilaitoksen ja Pelastusopiston yhteisty\u00f6n\u00e4 ja otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n toukokuussa 2018. Sittemmin yhten\u00e4ist\u00e4 ilmoitusmenettely\u00e4 on yhteiskehitetty erityisesti Poliisihallituksen tukemana, ja vuosien 2019\u22122020 aikana ilmoitusvelvollisuutta on alettu toteuttaa yhdenmukaisesti suurimmalla osalla pelastuslaitoksia (18\/22 pelastuslaitoksella). <\/p>\n\n\n\n K\u00e4sittelen esityksess\u00e4ni yhteiskehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohtia ja edellytyksi\u00e4, vaiheita ja sen kohtaamaa kritiikki\u00e4 ja muutosvastarintaa. Esittelen my\u00f6s t\u00e4h\u00e4n asti saatuja tuloksia. N\u00e4ist\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 tuloksia voidaan tarkastella Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTOn ja Poliisiasiain tietoj\u00e4rjestelm\u00e4 Patjan kautta. Laadullisia tuloksia on saatavissa hankkeeseen pelastus- ja poliisilaitoksilta osallistuneilta yhteyshenkil\u00f6ilt\u00e4 (n. 80 kpl). K\u00e4sittelen esityksess\u00e4ni my\u00f6s tulevia kehityskohteita. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sessio 10: Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja politiikkatoimien vaikuttavuus Puheenjohtaja: tutkimusjohtaja Eeva Nyk\u00e4nen, It\u00e4-Suomen yliopisto 10.1 Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vaikutusarviointi \u2013 Katsaus teoriaan ja menetelmiin Niko Vartiainen Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on julkisvallan keskeisin keino ohjata eri toimijoiden, kuten ihmisten ja yritysten, k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 ja edist\u00e4\u00e4 sit\u00e4 kautta yhteiskunnallisia tavoitteita. Lains\u00e4\u00e4t\u00e4j\u00e4n tulisikin pysty\u00e4 arvioimaan ennen lain voimaantuloa eri s\u00e4\u00e4ntelyvaihtoehtojen hyvi\u00e4 ja huonoja puolia, jotta […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"class_list":["post-1554","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\n10.1 Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vaikutusarviointi \u2013 Katsaus teoriaan ja menetelmiin<\/h2>\n\n\n\n
10.2 Suomalainen mielenterveyspolitiikka \u2013 julkisen vallan ohjaus mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6\u00f6n sairastuneiden ihmisoikeuksien turvaamiseksi<\/h2>\n\n\n\n
Varsinaisen aineiston muodostavat julkisen vallan tieto- ja normiohjausasiakirjat 1970-luvulta t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, kuten kansainv\u00e4liset ihmisoikeussopimukset sek\u00e4 kansainv\u00e4liset terveysohjelmat ja -strategiat ja kansallisen tason ohjausasiakirjat. <\/p>\n\n\n\n
Tutkimukseni edustaa sosiaalietiikkaa ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 monitieteisi\u00e4 l\u00e4hestymistapoja ja viitekehyksi\u00e4. Tutkimusmetodina on k\u00e4siteanalyysi. Mielenterveyspolitiikka on hahmottunut, kun olen kartoittanut aineistossa esiintyvi\u00e4 keskeisi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ja asiakirjoihin kirjattuja tavoitteita ja keinoja. Lis\u00e4ksi olen k\u00e4sitteit\u00e4, tavoitteita ja keinoja kartoittamalla tunnistanut kirjausten taustalla vaikuttaneita ajattelumalleja ja yhteiskunnallisia paradigmoja. Olen analysoinut niiden kehittymist\u00e4 nelj\u00e4n vuosikymmenen aikana ja niiden vaikutuksia edelleen politiikka-asiakirjojen k\u00e4sitteist\u00f6\u00f6n, tavoitteisin ja keinoihin.<\/p>\n\n\n\n10.3 Lainvalmistelijoiden kokemukset lainvalmistelun ongelmista ja ratkaisuehdotuksia ongelmien v\u00e4hent\u00e4miseksi<\/h2>\n\n\n\n
10.4 Vaikuttaako pelastuslain noudattaminen?<\/h2>\n\n\n\n