{"id":3453,"date":"2021-05-05T15:16:38","date_gmt":"2021-05-05T13:16:38","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?page_id=3453"},"modified":"2021-05-18T15:06:55","modified_gmt":"2021-05-18T13:06:55","slug":"ennakkojutut-plenarypuhujista-2021","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/","title":{"rendered":"Ennakkojutut plenarypuhujista 2021"},"content":{"rendered":"\n

Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 vaikuttavuutta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kriisiviestinn\u00e4n, teknologian ja suurten muutosten kautta<\/h1>\n\n\n\n

Vuoden 2021 Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 p\u00e4\u00e4puhujina (plenary) ovat apulaisprofessori Eric Delmelle (University of North Carolina at Charlotte), kriisitutkija Maarit Pedak, tutkimus- ja arviointiylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri, professori Miia Turpeinen (OYS, Oulun yliopisto) sek\u00e4 dosentti ja tenure track -tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (Tampereen yliopisto).<\/p>\n\n\n\n

<\/a>\n<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t<\/a> on monitieteinen keskustelufoorumi hyvinvointiin ja terveyteen liittyv\u00e4n vaikuttavuuden tutkijoille ja asiantuntijoille sek\u00e4 jokaiselle, joka kokee tarvitsevansa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n uusinta tutkimustietoa vaikuttavuudesta.<\/p>\n\n\n\n

\"Silm\u00e4lasip\u00e4inen<\/figure>
\n

\u201dKriisitilanne paljastaa yhteiskunnassa olevat heikkoudet ja vahvuudet ja luo ennen ja j\u00e4lkeen -tilanteen.\u201d<\/p>Kriisitutkija Maarit Pedak, Helsingin yliopisto<\/cite><\/blockquote>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Millainen on vaikuttavuuden tutkimuksen tulevaisuus oman tieteenalasi n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/h2>\n\n\n\n

Viestinn\u00e4n vaikuttavuuden ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4y vilkas keskustelu. Kriisiviestinn\u00e4n vaikuttavuuden arvioiminen ja pohtiminen on vasta alkamassa ja ep\u00e4ilen, ett\u00e4 se tulee olemaan kuuma tutkimusala ja tarjoaa tutkijoille mielenkiintoisia haasteita. Kriisiviestinn\u00e4n vaikuttavuuden arviointi paljastaa kriisitilanteen erityispiirteit\u00e4. Tutkin julkishallinnon kriisej\u00e4, jossa pyrimme analysoimaan, miten yhteiskunnan turvallisuuden tunteen saa palautettua. Miten t\u00e4m\u00e4 mitataan? Millaisia tavoitteita voidaan asettaa? Kriisitilanteen luonteesta johtuen se ei ole aina kovin suoraviivaista.<\/p>\n\n\n\n

Miten mielest\u00e4si vaikuttavuustutkimuksella, -osaamisella ja -tiedolla voitaisiin edist\u00e4\u00e4 muutosta kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja hyvinvoivaa Suomea?<\/h2>\n\n\n\n

Tavoitteet ovat ihan hurjat! Kriisitilanne paljastaa yhteiskunnassa olevat heikkoudet ja vahvuudet ja luo ennen ja j\u00e4lkeen -tilanteen. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 el\u00e4mme globaalia kriisi\u00e4, jonka j\u00e4lkeen emme en\u00e4\u00e4 koskaan palaa vanhaan. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa viestinn\u00e4llinen onnistuminen merkitsee sit\u00e4, ett\u00e4 luottamus yhteiskuntaa kohtaan s\u00e4ilyy, tai voi jopa vahvistua. Se, ett\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 viestinn\u00e4ll\u00e4 voi tuottaa kriisin j\u00e4lkeen vahvemman yhteiskunnan on huikea tavoite. Jos saadaan vaikuttavuus rutiininomaisesti mitattuna, niin sill\u00e4 on suuri merkitys.<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00e4hestyt n\u00e4it\u00e4 omassa plenary-puheessasi?<\/h2>\n\n\n\n

<\/a><\/p>\n

Aion tarjota yleis\u00f6lle katsauksen siit\u00e4, mit\u00e4 kriisiviestint\u00e4 on, mit\u00e4 se tarjoaa ja miten sit\u00e4 tutkitaan. Vaikuttavuuden mittaamiseen liittyy paljon mielenkiintoisia perusasioita. Kriisitutkimus on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heinen ala, joka pyrkii kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n parempaa yhteiskuntaa. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tuoda esille viestinn\u00e4n merkitys organisaatioiden johtamisessa. Ajattelen, ett\u00e4 kriisiviestint\u00e4 on johtamisen t\u00e4rkein ty\u00f6v\u00e4line. Viestinn\u00e4llisesti vahva organisaatio kykenee tuomaan esille tavoitteensa ja tekonsa tavallisessa arjessa, ja kykenee toimimaan my\u00f6s kriisitilanteissa. Ongelmana on usein viestinn\u00e4n v\u00e4\u00e4rin ymm\u00e4rt\u00e4minen jonkinlaisena tukitoimintona, kun kriisitilanteessa se on ihan kriisijohtamisen ytimess\u00e4.<\/p><\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"Man<\/figure>
\n

”With enabling technologies, you can better inform decision makers where to locate more resources, create preventive measures and better design health care systems.”<\/p>

<\/p>Associate Professor Eric Delmelle, University of North Carolina at Charlotte<\/cite><\/blockquote>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

What is the future of impact research like from the perspective of your discipline?<\/h2>\n\n\n\n

In public health and epidemiology, geographic information systems (GIS) form an important enabling technology. They are particularly useful to quantify and monitor environmental exposure, estimate accessibility to care and identify regions of disparities, and quickly identify clusters of disease (such as for COVID19) among others. Another aspect of GIS is revealing environmental justice problems when we for example investigate access to care in rural areas.<\/p>\n\n\n\n

We have recently seen the importance of GIS and mapping techniques in the case of Covid-19. With enabling technologies, you can better inform decision makers where to locate more resources, create preventive measures and better design health care systems. Without geographic information systems this would have been really difficult. One problem however is the training of staff in GIS, the timely sharing of public health data (we saw this with COVID), and standardized case definition (ICD9\/ICD10 codes).<\/p>\n\n\n\n

How do you think that effectiviness research, know-how and knowledge could contribute to a change towards a more sustainable and well-being society?<\/h2>\n\n\n\n

One way of making societies more sustainable by using GIS, is evaluating disparities in health. GIS can help to relocate resources more effectively. There are also other sources of technologies that impact the field, such as accessing health care remotely from your computer. We saw this when Covid-19 caused lockdowns and it was suggested to people to meet their doctors and health counselors on-line. This is very useful also to people who live in rural areas! In addition, the increased use of smart phones and smart watches that allows people to track their daily movements, provides more individual data on top of the traditional health data sources, and thus provide more information on the well-being of individuals. <\/p>\n\n\n\n

From what point of view do you approach these themes in your own plenary speech?<\/h2>\n\n\n\n

<\/a><\/p><\/p>\n

I\u2019m going to talk about how geographic information systems and mapping have been used in the context of health; for example, environmental exposure and access to care, and tracking infectious diseases.  I\u2019ll be giving some real-life examples, also from Finland where I have worked with some colleagues. I will also looks forward and will discuss how all these enabling technologies can advance the field and provide a vision for the future.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"Nainen<\/figure>
\n

”Vaikuttavuuden osalta meid\u00e4n on my\u00f6s tarve pyrki\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n entist\u00e4 paremmin, millaisia kokonaisvaikutuksia erilaisilla valinnoilla on.”<\/p>Tenure-track tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen, Tampereen yliopisto<\/cite><\/blockquote>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Millainen on vaikuttavuuden tutkimuksen tulevaisuus oman tieteenalasi n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/h2>\n\n\n\n

Vaikuttavuustutkimuksen asema on vahvistunut ja vahvistunee my\u00f6s tulevaisuudessa sote-palveluiden ja -j\u00e4rjestelmien tutkimuksen alueella. Tiedolle on iso tilaus p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ja sote-j\u00e4rjestelm\u00e4n toiminnassa. Itse toivon, ett\u00e4 tulevaisuudessa vaikuttavuuden tutkimuksen kentt\u00e4 on tieteenalakirjoltaan aikaisempaa moninaisempi ja pystymme yhdistelem\u00e4\u00e4n tietoa kustannusvaikuttavista menetelmist\u00e4 ja siit\u00e4, millaisten mekanismien kautta tietoa voidaan tai ei voida hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 politiikkaprosesseissa ja j\u00e4rjestelm\u00e4n eri tasoilla. Vaikuttavuuden osalta meid\u00e4n on my\u00f6s tarve pyrki\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n entist\u00e4 paremmin, millaisia kokonaisvaikutuksia erilaisilla valinnoilla on. Sen lis\u00e4ksi ett\u00e4 pyrimme saavuttamaan enemm\u00e4n terveit\u00e4 elinvuosia tai hyvinvointia, olisi vaikuttavuustutkimuksessa otettava entist\u00e4 paremmin huomioon my\u00f6s ne sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset, joita tehdyill\u00e4 valinnoilla on.<\/p>\n\n\n\n

Miten mielest\u00e4si vaikuttavuustutkimuksella, -osaamisella ja -tiedolla voitaisiin edist\u00e4\u00e4 muutosta kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja hyvinvoivaa Suomea?<\/h2>\n\n\n\n

Se, ett\u00e4 ymm\u00e4rr\u00e4mme entist\u00e4 paremmin erilaisten interventioiden, hoitojen tai politiikkatoimien vaikutuksia auttaa parhaassa tapauksessa siin\u00e4, ett\u00e4 pystymme kohdentamaan niukkoja resursseja kohteisiin, joissa ne tuottavat mahdollisimman suurta terveys- ja hyvinvointihy\u00f6ty\u00e4 yksil\u00f6ille, potilasryhmille tai v\u00e4est\u00f6lle. Ei kuitenkaan riit\u00e4, ett\u00e4 osaamme osoittaa mitk\u00e4 toimet tepsiv\u00e4t. On my\u00f6s oltava ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten n\u00e4it\u00e4 toimia voitaisiin tehokkaammin toimeenpanna. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 korostankin sit\u00e4, ett\u00e4 tarvitsemme monipuolista osaamista vaikuttavuustutkimuksen kent\u00e4lle aina talous-, data- ja l\u00e4\u00e4ketieteist\u00e4, politiikan, hallinnon ja psykologian tutkimukseen. Tutkijoilla ja asiantuntijoilla on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4 rooli siin\u00e4, ett\u00e4 tutkittua tietoa pyrit\u00e4\u00e4n tuomaan niin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden kuin kansalaisten tietoon.<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00e4hestyt n\u00e4it\u00e4 omassa plenary-puheessasi?<\/h2>\n\n\n\n

<\/a><\/p><\/p>\n

Oma plenaryni k\u00e4sittelee terveysj\u00e4rjestelmien resilienssi\u00e4 ja sen mekanismeja. Puheenvuoro liittyy siis siihen, miten terveysj\u00e4rjestelm\u00e4t voivat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 toimintakyky\u00e4\u00e4n isoissa muutoksissa tai \u00e4killisten shokkien kohdatessa. Tutkimme Suomen Akatemian rahoittamassa RECPHEALS-hankkeessa suomalaisen terveydenhuollon kriisivarautumista ja muutosjoustavuutta, josta nostan esimerkkej\u00e4 puheenvuorooni ennen kaikkea COVID-19-pandemiasta saamiemme oppien pohjalta. Pohdin vaikuttavuustematiikkaa isojen muutosten kontekstissa.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"\"<\/figure>
\n

”Kustannusvaikuttavuuden ja laadun toivoisin olevan elementti, joka ohjaa toimintaa nykyisten j\u00e4ykkien rakenteiden ja rahoituskanavien sijaan. ”<\/p>Tutkimus- ja arviointiylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Miia Turpeinen, OYS\/Oulun yliopisto<\/cite><\/blockquote>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Millainen on vaikuttavuuden tutkimuksen tulevaisuus oman tieteenalasi n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/h2>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4ketieteen ja terveydenhuollon palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta uskon vaikuttavuuden tutkimuksen olevan tulevaisuudessa kiinte\u00e4 osa sote-sektorin arjen toimintaa ja kehitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 toiminnan ohjaamista. Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 kyselyiss\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ovat arvioineet tarpeettomien hoitojen osuudeksi noin viidenneksen kaikista hoitok\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, joten priorisointikeskustelun rinnalle tarvitaan tietoon perustuvaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa j\u00e4rjestelm\u00e4n uudistamiseksi ja resurssien kohdentamiseksi. Kustannusvaikuttavuuden ja laadun toivoisin olevan elementti, joka ohjaa toimintaa nykyisten j\u00e4ykkien rakenteiden ja rahoituskanavien sijaan. <\/p>\n\n\n\n

Miten mielest\u00e4si vaikuttavuustutkimuksella, -osaamisella ja -tiedolla voitaisiin edist\u00e4\u00e4 muutosta kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ja hyvinvoivaa Suomea?<\/h2>\n\n\n\n

Hyvinvointij\u00e4rjestelm\u00e4 on erityisesti terveydenhuollon osalta kohtaamassa suuria muutoksia l\u00e4hitulevaisuudessa. My\u00f6s paineet ja muutoksen ajurit ovat voimakkaita. Vaikuttavuuden ymp\u00e4rille muodostetuilla toimilla on mahdollista tuoda yhteen monialaisesti osaamista ja ammattitaitoa, joilla j\u00e4rjestelm\u00e4n kest\u00e4vyytt\u00e4 voidaan parantaa ja hyvinvointia tuottaa j\u00e4rkev\u00e4sti ja nykyist\u00e4 paremmin. Vaikuttavuustutkimuksen kautta esimerkiksi terveydenhuollon osalta keskeisi\u00e4 teemoja voi l\u00e4hesty\u00e4 moniulotteisemmin ja uusia n\u00e4k\u00f6kohtia hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta l\u00e4hestyt n\u00e4it\u00e4 omassa plenary-puheessasi?<\/h2>\n\n\n\n

Keskityn puheenvuorossani erityisesti deimplementointiin eli vaikuttavuudeltaan v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 tuottavien terveydenhuollon menetelmien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 poistamiseen. Kerron my\u00f6s Suomen Akatemian STN-tutkimushankkeestamme (PROSHADE), jossa selvit\u00e4mme v\u00e4ltett\u00e4vien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 terveydenhuollon yksik\u00f6iss\u00e4 ja potilaan hoitop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 vaikuttavuutta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kriisiviestinn\u00e4n, teknologian ja suurten muutosten kautta Vuoden 2021 Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 p\u00e4\u00e4puhujina (plenary) ovat apulaisprofessori Eric Delmelle (University of North Carolina at Charlotte), kriisitutkija Maarit Pedak, tutkimus- ja arviointiylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri, professori Miia Turpeinen (OYS, Oulun yliopisto) sek\u00e4 dosentti ja tenure track -tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (Tampereen yliopisto). Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t on monitieteinen […]<\/p>\n","protected":false},"author":473,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-3453","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nEnnakkojutut plenarypuhujista 2021 - Vaikuttavuuden talo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ennakkojutut plenarypuhujista 2021 - Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 vaikuttavuutta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kriisiviestinn\u00e4n, teknologian ja suurten muutosten kautta Vuoden 2021 Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 p\u00e4\u00e4puhujina (plenary) ovat apulaisprofessori Eric Delmelle (University of North Carolina at Charlotte), kriisitutkija Maarit Pedak, tutkimus- ja arviointiylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri, professori Miia Turpeinen (OYS, Oulun yliopisto) sek\u00e4 dosentti ja tenure track -tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (Tampereen yliopisto). Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t on monitieteinen […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2021-05-18T13:06:55+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2021\/03\/MaaritPedak.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"7 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/\",\"name\":\"Ennakkojutut plenarypuhujista 2021 - Vaikuttavuuden talo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2021\/03\/MaaritPedak.jpg\",\"datePublished\":\"2021-05-05T13:16:38+00:00\",\"dateModified\":\"2021-05-18T13:06:55+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2021\/03\/MaaritPedak.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2021\/03\/MaaritPedak.jpg\",\"width\":1293,\"height\":1294,\"caption\":\"Valokuva.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ennakkojutut plenarypuhujista 2021\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/\",\"name\":\"Vaikuttavuuden talo\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ennakkojutut plenarypuhujista 2021 - Vaikuttavuuden talo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ennakkojutut plenarypuhujista 2021 - Vaikuttavuuden talo","og_description":"Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 vaikuttavuutta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n kriisiviestinn\u00e4n, teknologian ja suurten muutosten kautta Vuoden 2021 Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 p\u00e4\u00e4puhujina (plenary) ovat apulaisprofessori Eric Delmelle (University of North Carolina at Charlotte), kriisitutkija Maarit Pedak, tutkimus- ja arviointiylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri, professori Miia Turpeinen (OYS, Oulun yliopisto) sek\u00e4 dosentti ja tenure track -tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen (Tampereen yliopisto). Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t on monitieteinen […]","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/","og_site_name":"Vaikuttavuuden talo","article_modified_time":"2021-05-18T13:06:55+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2021\/03\/MaaritPedak.jpg","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"7 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/","name":"Ennakkojutut plenarypuhujista 2021 - Vaikuttavuuden talo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2021\/03\/MaaritPedak.jpg","datePublished":"2021-05-05T13:16:38+00:00","dateModified":"2021-05-18T13:06:55+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/#primaryimage","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2021\/03\/MaaritPedak.jpg","contentUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2021\/03\/MaaritPedak.jpg","width":1293,"height":1294,"caption":"Valokuva."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2021\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ennakkojutut plenarypuhujista 2021"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/","name":"Vaikuttavuuden talo","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3453","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/473"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3453"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3453\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3580,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/3453\/revisions\/3580"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3453"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}