Puheenjohtaja: Riitta Sepp\u00e4nen-J\u00e4rvel\u00e4 (Kelan tutkimusyksikk\u00f6)<\/strong><\/p>\n\n\n\n Saija Karinkanta<\/strong> ja Tuomas Reiter\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kela arvioi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kuntoutuksen tuloksellisuutta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoa kuntoutuksen hy\u00f6dyist\u00e4 asiakkailta, palveluntuottajilta ja rekistereist\u00e4. Kuntoutusasiakkaat arvioivat el\u00e4m\u00e4nlaatuaan (WHOQoL-Bref), masennusoireitaan (BDI-21) sek\u00e4 ty\u00f6- ja toimintakyky\u00e4\u00e4n kuntoutuksen alussa ja lopussa. Palveluntuottajat arvioivat mm. kuntoutuksen oikea-aikaisuutta. Lis\u00e4ksi kuntoutuksen tavoitteiden toteutumista tarkastellaan GASmenetelm\u00e4n avulla. Rekisteritietoina ker\u00e4t\u00e4\u00e4n mm. asiakkaiden ty\u00f6- ja opiskelutilanne kuntoutusvuonna sek\u00e4 sit\u00e4 edelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja seuraavana vuosina.<\/p>\n\n\n\n Vuonna 2019 kuntoutuksen p\u00e4\u00e4tt\u00e4neist\u00e4 analyyseiss\u00e4 on mukana 7362 aikuista kuntoutusasiakasta yhdeks\u00e4st\u00e4 eri palveluryhm\u00e4st\u00e4: ammatillinen kuntoutusselvitys (AKSE), ty\u00f6llistymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 ammatillinen kuntoutus (TEAK), KIILA-kuntoutus, Tules-kurssit, ty\u00f6st\u00e4 poissaolevien Tules-kurssit (Typo-Tules), mielenterveyskurssit, omaishoitajien kurssit, diabetes-kurssit ja harkinnanvarainen moniammatillinen yksil\u00f6kuntoutus.<\/p>\n\n\n\n Enemmist\u00f6 kuntoutusasiakkaista oli naisia, ainoastaan AKSE- ja TEAK-kuntouksessa miehi\u00e4 oli l\u00e4hes puolet. Eniten i\u00e4kk\u00e4impi\u00e4 asiakkaita oli omaishoitajien ja Typo-Tules-kursseilla, nuorimpia taas AKSE- ja TEAK-kuntoutuksessa. El\u00e4m\u00e4nlaadun koheneminen n\u00e4kyi erityisesti TEAK- ja KIILA-kuntoutuksessa sek\u00e4 Tules- ja mielenterveyskursseilla. Masennusoireita kokemattomien osuus lis\u00e4\u00e4ntyi kuntoutuksen lopussa kaikissa palvelumuodoissa. Ty\u00f6- tai opiskelukykyns\u00e4 hyv\u00e4ksi tai eritt\u00e4in hyv\u00e4ksi kokeneiden osuus kasvoi TEAK- ja KIILA-kuntoutuksessa sek\u00e4 mielenterveys- ja Tules-kursseilla. TEAK-kuntoutuksessa ja mielenterveyskursseilla my\u00f6s ty\u00f6kykyns\u00e4 huonoksi kokeneiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni selke\u00e4sti. Niiden osuus, jotka arvioivat melko varmasti ty\u00f6skentelev\u00e4ns\u00e4 kahden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 koulutustaan ja ammatillista kokemustaan vastaavassa ty\u00f6ss\u00e4, kasvoi huomattavasti TEAK-kuntoutuksessa. Diabetes-, Tules- ja mielenterveyskursseille osallistuneilla taas ty\u00f6skentelyst\u00e4\u00e4n ep\u00e4varmojen osuus v\u00e4heni mik\u00e4 n\u00e4kyi \u00e4\u00e4rip\u00e4iden (\u201dmelko varmasti\u201d ja \u201dtuskin\u201d) osuuden kasvuna. Palveluntuottajat arvioivat suurimman osan asiakkaista olleen kuntoutuksessa oikea-aikaisesti ja hy\u00f6tyneen kuntouksesta. Eniten liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n kuntoutuksessa olleita ja siit\u00e4 vain v\u00e4ltt\u00e4v\u00e4sti tai ei ollenkaan hy\u00f6tyneit\u00e4 arvioitiin olevan AKSE-kuntoutuksessa. Enemmist\u00f6ll\u00e4 asiakkaista kuntoukselle asetetut GAS-tavoitteet joko saavutettiin tai ylitettiin. Asetetun tavoitetason alle j\u00e4\u00e4tiin eniten diabetes-, Tules- ja Typo-Tules-kursseilla. Aineiston analysointia jatketaan tarkastelemalla rekisteritietojen avulla sit\u00e4, miten kuntoutuksen koetut hy\u00f6dyt n\u00e4kyv\u00e4t asiakkaiden ty\u00f6- ja opiskelutilanteessa.<\/p>\n\n\n\n Kelan kuntouksen hy\u00f6dyn arviointi tuo vuosittain n\u00e4kyv\u00e4ksi eri kuntoutuspalveluista koettuja hy\u00f6tyj\u00e4 ja kehitt\u00e4mistarpeita. Lis\u00e4ksi kuntoutusasiakkaiden ty\u00f6- ja opiskelutilanteen seuranta laajentaa tarkastelua erityisesti ammatillisen kuntoutuksen kannalta keskeiseen tavoitteeseen: ty\u00f6llistymiseen, ty\u00f6ss\u00e4 jatkamiseen tai opiskeluun. Arviointitieto on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, jotta kuntoutuspalveluja voidaan kehitt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 vaikuttavimmiksi.<\/p>\n\n\n\n Sari Miettinen, Ismo Ukkola ja Jutta Pulkki<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kuntoutuksen saaminen ei ole aina mahdollista yhdenvertaisesti asuinalueesta riippumatta. Kuntoutuksen saatavuuden alueellisiin eroihin vaikuttavat todenn\u00e4k\u00f6isesti monet tekij\u00e4t, jotka voivat liitty\u00e4 kuntoutuj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n tai asiakkaiden yksil\u00f6llisiin tekij\u00f6ihin. N\u00e4ist\u00e4 ei kuitenkaan toistaiseksi ole paljon tutkimusta. Alue-erojen toteamisen lis\u00e4ksi tarvitaan tutkimusta, jossa avataan erojen taustalla olevia tekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4in p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n k\u00e4siksi my\u00f6s kuntoutuksen vaikuttavuuden taustoihin.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkastelemme kuntoutuksen saatavuuden alue-eroja ja niiden taustalla olevia asioita j\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tarkasteltavina alueina ovat sairaanhoitopiirit. Kiinnostuksen kohteena ovat kuntoutukseen ohjautumisen vaiheet valituissa Kelan palveluissa, jotka edustavat Kelan ammatillista kuntoutusta, vaativaa l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llist\u00e4 kuntoutusta, kuntoutuspsykoterapiaa ja harkinnanvaraista kuntoutusta. Kuntoutukseen ohjautumisen vaiheissa tarkastelemme mm. ty\u00f6njakoa, yhteisty\u00f6t\u00e4, tiedon riitt\u00e4vyytt\u00e4 ja toimintamallien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Tutkimus on osa laajempaa hanketta, jossa Kelan kuntoutuksen alue-eroja tarkastellaan monimenetelm\u00e4llisesti.<\/p>\n\n\n\n Aineistona k\u00e4yt\u00e4mme valtakunnallista kysely\u00e4. Kysely osoitettiin kaikille ammattilaisille, jotka osallistuvat asiakkaiden ohjaamiseen tutkimukseen sis\u00e4ltyviin Kelan kuntoutuspalveluihin. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 408 vastausta. Kysely sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 strukturoituja ett\u00e4 avoimia kysymyksi\u00e4. Aineiston analysoimme k\u00e4ytt\u00e4en tilastollisia menetelmi\u00e4 ja laadullista sis\u00e4ll\u00f6nanalyysia.<\/p>\n\n\n\n Kyselyn tulosten mukaan kuntoutukseen ohjautumisen eri vaiheissa on tunnistettavissa asioita, jotka voivat olla kuntoutuksen saatavuuden alue-erojen taustalla. Ammattilaiset my\u00f6s kuvasivat avovastauksissa monia tekij\u00f6it\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t tai vaikeuttavat ohjautumista Kelan kuntoutukseen. Esityksess\u00e4 kuvataan meneill\u00e4\u00e4n olevan tutkimuksien laadullisia ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 tuloksia.<\/p>\n\n\n\n Kelan kuntoutukseen ohjautumisen eri vaiheiden tarkastelu j\u00e4rjestelm\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n alue-erojen taustalla olevia asioita ja siten ne avaavat kuntoutuksen saatavuuden tematiikkaa aiempaa laajemmin. Tuloksia on mahdollista hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 my\u00f6s arvioitaessa kuntoutuksen vaikuttavuutta.<\/p>\n\n\n\n Tuija Heiskanen, Hanna Rinne, Sari Miettinen ja Anna-Liisa Salminen<\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 kuvataan Kelan et\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4misen ja tutkimuksen prosessia ensimm\u00e4isist\u00e4 kokeiluista kohti vaikuttavuustutkimusta. Et\u00e4kuntoutuksen kehitysty\u00f6 aloitettiin Kelassa 2000-luvun alkupuolella osana muuta kuntoutuksen kehitt\u00e4mist\u00e4. Systemaattiseen kehitt\u00e4miseen ja tutkimukseen siirryttiin 2015, jolloin toteutettiin selvitys et\u00e4kuntoutuksesta kirjallisuuskatsauksilla eri kuntoutusmuotoihin (Salminen, Hiekkala, Stenberg 2016). Et\u00e4kuntoutukseen liittyvien k\u00e4sitteiden m\u00e4\u00e4rittely oli keskeinen osa ty\u00f6t\u00e4. Tutkimuksen tuloksia hy\u00f6dynnettiin Et\u00e4kuntoutushankkeessa 2016-2019, jossa mukana oli 11 et\u00e4kuntoutuspilottia eri puolilla Suomea. Et\u00e4kuntoutushankkeen tulosten perustella laadittiin suositukset et\u00e4kuntoutuksen k\u00e4yt\u00f6lle (Salminen & Hiekkala 2019). Kela ohjaa kuntoutuksen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 palvelukuvauksilla, joiden kehitt\u00e4misess\u00e4 on hy\u00f6dynnetty et\u00e4kuntoutussuosituksia sek\u00e4 aiempien tutkimusten tuloksia. Ensimm\u00e4iset et\u00e4kuntoutuksen palvelukuvaukset on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuoden 2021 aikana.<\/p>\n\n\n\n Esimerkkin\u00e4 yhdest\u00e4 kehitt\u00e4misen vaiheesta esitell\u00e4\u00e4n kyselytutkimusta koroepidemian 1. vaiheen vaikutuksista avomuotoisen yksil\u00f6terapian toteutumiseen. Kyselytutkimus toteutettiin toukokuussa 2020. Tutkimuksen kohderyhm\u00e4n\u00e4 oli fysio-, toiminta-, puheterapeutit sek\u00e4 psykoterapeutit. Tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 koronaepidemian vaikutuksia et\u00e4kuntoutuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon, aikomukseen k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 et\u00e4kuntoutusta tulevaisuudessa sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon liittyvi\u00e4 haasteita ja toimivuutta. Lis\u00e4ksi tarkasteltiin ammattiryhmien v\u00e4lisi\u00e4 eroja et\u00e4kuntoutuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa. Kyselyn aineisto analysoitiin sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisin (Stata 14.2. ohjelmistolla) ett\u00e4 laadullisin menetelmin. Kyselyyn saatiin 850 vastausta. Kyselyn laadullinen aineiston oli rikas ja kuvasi monipuolisesti et\u00e4kuntoutukseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon liittyneit\u00e4 haasteita ja toimivina koettuja tekij\u00f6it\u00e4. Laadullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla l\u00e4hestymistavalla.<\/p>\n\n\n\n Valtaosa (85%) terapeuteista otti et\u00e4kuntoutuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, vaikka monille kyseess\u00e4 oli uusi toimintamuoto. Terapeutit aikovat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 et\u00e4kuntoutusta my\u00f6s tulevaisuudessa. Et\u00e4kuntoutuksen toimivien ja haasteellisten tekij\u00f6iden kokemukset olivat yksil\u00f6llisi\u00e4, samoja tekij\u00f6it\u00e4 kuvattiin sek\u00e4 toimivina ett\u00e4 haasteina. Tulosten perusteella psykoterapia vaikuttaisi olevan muita ammattiryhmi\u00e4 helpommin toteutettavissa et\u00e4kuntoutuksena.<\/p>\n\n\n\n Koronaepidemian 1. aalto nopeutti et\u00e4kuntoutuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Suosituksia et\u00e4kuntoutuksen k\u00e4yt\u00f6lle (Salminen & Hiekkala 2019) pystyttiin t\u00e4ydent\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimuksen tulosten perusteella. Uudet p\u00e4ivitetyt suositukset tuovat esille oleelliset tekij\u00e4t et\u00e4kuntoutuksen suunnitteluun, toteutukseen ja tutkimukseen. Tutkimustuloksia hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n suunniteltaessa et\u00e4kuntoutuksen implementaatiotutkimusta sek\u00e4 vaikuttavuuden tutkimusta vuosille 2022-2025.<\/p>\n\n\n\n L\u00e4hteet:<\/p>\n\n\n\n Salminen A, Hiekkala S, Stenberg J. (toim.) Et\u00e4kuntoutus. Helsinki: Kela, 2016: 11-18. B2.<\/p>\n\n\n\n Salminen A-L & Hiekkala S. (toim.) 2019. Kokemuksia et\u00e4kuntoutuksesta. Kelan et\u00e4kuntoutushankkeen tuloksia. Kelan tutkimus.<\/p>\n\n\n\n Karoliina Koskenvuo ja Ismo Ukkola<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kelalla on lakis\u00e4\u00e4teinen velvollisuus kehitt\u00e4\u00e4 kuntoutusta ja tehd\u00e4 etuusj\u00e4rjestelmien sek\u00e4 oman toimintansa kehitt\u00e4mist\u00e4 tukevaa tutkimusta. Nuorten kuntoutusmahdollisuuksien edist\u00e4miseksi on tehty lakimuutoksia, kuten vuonna 1999 voimaan tullut laki nuoren kuntoutusrahasta ja vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lakimuutos, jossa opiskelukyvyn heikkeneminen ja kokonaistilanteen huomioiminen lis\u00e4ttiin my\u00f6nt\u00f6edellytyksiin.<\/p>\n\n\n\n Lakimuutosten ja palveluiden kehitt\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 yh\u00e4 useampi nuori on my\u00f6s p\u00e4\u00e4ssyt ammatilliseen kuntoutukseen ja mm. nuoren kuntoutusrahan saajien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kaksinkertaistunut 2010-luvulla (Kokkonen ja Koskenvuo 2015; Partio 2019). Nuorten p\u00e4\u00e4sy\u00e4 ammatilliseen kuntoutukseen helpotettiin vuoden 2019 alusta voimaan tulleella lakimuutoksella. Lakimuutoksen taustalla oli mm. huoli kehityksest\u00e4 nuorten sairausperusteisissa etuuksissa – mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t viev\u00e4t yh\u00e4 useamman nuoren pois ty\u00f6el\u00e4m\u00e4st\u00e4 (Koskenvuo ym. 2019).<\/p>\n\n\n\n Vuoden 2019 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen my\u00f6t\u00e4 nuoren ammatillista kuntoutusta on voitu j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 16\u201229-vuotiaalle henkil\u00f6lle, jonka toimintakyky on olennaisesti heikentynyt ja jolla on kuntoutuksen tarve. Sairaus- tai vammadiagnoosia ei edellytet\u00e4. Kuntoutuksen tulee olla tarkoituksenmukaista toimintakyvyn, el\u00e4m\u00e4nhallinnan sek\u00e4 opiskelu- tai ty\u00f6llistymisvalmiuksien tukemiseksi tai edist\u00e4miseksi. Nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita ovat NUOTTI-valmennus, ammatillinen kuntoutusselvitys, ty\u00f6llistymist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 ammatillinen kuntoutus (TEAK) ja koulutuskokeilu (https:\/\/www.kela.fi\/nuoren-ammatillinen-kuntoutus).<\/p>\n\n\n\n Muutosten tavoitteina oli, ett\u00e4 opiskelun ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella tai muutoin syrj\u00e4ytymisvaarassa olevat nuoret p\u00e4\u00e4sev\u00e4t entist\u00e4 joustavammin Kelan ammatilliseen kuntoutukseen ja siten etenem\u00e4\u00e4n opiskelu- ja ty\u00f6llistymispolulla. Kela seuraa nuorten p\u00e4\u00e4sy\u00e4 ammatilliseen kuntoutukseen ja tutkii muutosten vaikutuksia. Kelassa on k\u00e4ynnistynyt rekisteritietoihin perustuva seurantatutkimus nuoren ammatillisen kuntoutuksen palveluita ja kuntoutusrahaa saaneiden siirtymist\u00e4 eri toimeentuloetuuksille ja etenemisest\u00e4 opiskelu- ja ty\u00f6llistymispoluilla.<\/p>\n\n\n\n Kelan Muutos II -hankkeessa tutkitaan yht\u00e4 nuoren ammatillisen kuntoutuksen palvelua, NUOTTI-valmennusta. H\u00e4meen ammattikorkeakoulun toteuttamassa monimenetelm\u00e4llisess\u00e4 ja -n\u00e4k\u00f6kulmaisessa tutkimuksessa tarkastellaan uusia tapoja ohjautua ja hakea kuntoutukseen ilman sairaus- tai vammadiagnoosia, suullista hakemista ja NUOTTI-valmennuksen toimivuutta (ks. https:\/\/www.hamk.fi\/projektit\/nuotti-valmennuksen-toteutuminen-tutkimus\/#perustiedot). Kelan tutkimus toteuttaa osatutkimuksen, jossa tutkitaan NUOTTI-valmennuksen haku- ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessia Kelan ratkaisuty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n Hanna Rinne ja Jenni Blomgren<\/strong><\/p>\n\n\n\n Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4lle on tarjolla monenlaisia palveluita ty\u00f6llistymisen tueksi. Ty\u00f6llistymiseen ja ty\u00f6kyvyn yll\u00e4pit\u00e4miseen voi saada tukea mm. ty\u00f6voimaviranomaisten ty\u00f6voimapalveluista, Kelan tai ty\u00f6el\u00e4kelaitosten kuntoutuksesta, kuntouttavasta ty\u00f6toiminnasta sek\u00e4 terveys- ja sosiaalipalveluista. Toimijoiden suuresta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 johtuen j\u00e4rjestelm\u00e4 on monimutkainen ja hajanainen eik\u00e4 aina ole selv\u00e4\u00e4, mink\u00e4 toimijan vastuulle ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n kokonaistilanteen hoitaminen kuuluisi. J\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 voi olla p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyytt\u00e4 mutta my\u00f6s v\u00e4liinputoajia. Ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n selv\u00e4\u00e4, miten palvelut tosiasiassa auttavat ty\u00f6t\u00f6nt\u00e4 ty\u00f6llistym\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4neiden eri palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja k\u00e4yt\u00f6n yhteytt\u00e4 my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n ty\u00f6markkina-asemaan. Millaisia palveluita tai palveluiden yhdistelmi\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4neet k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t? Miten n\u00e4iden palveluiden k\u00e4ytt\u00f6 on yhteydess\u00e4 siihen, ty\u00f6llistyyk\u00f6 ty\u00f6t\u00f6n vai pitkittyyk\u00f6 ty\u00f6tt\u00f6myys?<\/p>\n\n\n\n Aineistona tutkimuksessa on laaja yksil\u00f6tasoinen rekisteriaineisto kaikista oululaisista vuosilta 2013\u20132018. Aineistoon on liitetty tietoja etuuksien ja palveluiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 mm. TEM:n, Kelan, ETK:n ja Oulun kaupungin rekistereist\u00e4 sek\u00e4 THL:n Hilmosta ja Avohilmosta. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tutkimusv\u00e4est\u00f6n muodostavat vuonna 2014 Oulussa asuneet, ko. vuoden aikana ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4neet 18\u201364-vuotiaat, joiden palveluihin osallistumista ja my\u00f6hemp\u00e4\u00e4 ty\u00f6markkina-asemaa seurataan vuoteen 2018 saakka. Tarkasteltavia palveluita ovat ty\u00f6voimapalvelut, Kelan kuntoutus, ty\u00f6el\u00e4kekuntoutus, kuntouttava ty\u00f6toiminta ja muut Oulun kaupungin sosiaalipalvelut sek\u00e4 eri sektoreiden j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t terveyspalvelut. Yksil\u00f6n taustatekij\u00f6ist\u00e4 tutkimuksessa huomioidaan ik\u00e4, sukupuoli, koulutus ja sairastavuus. Menetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kuvailevia ristiintaulukointeja sek\u00e4 tilastollisia monimuuttujamenetelmi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Alustavien tulosten mukaan 25 prosenttia ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4neist\u00e4 osallistui ty\u00f6voimapalveluihin (ty\u00f6voimakoulutus ja -valmennus, ty\u00f6- tai koulutuskokeilu, ty\u00f6llist\u00e4miset) 12 kuukauden aikana ty\u00f6tt\u00f6myyden alkamisesta. Kelan kuntoutukseen osallistui 3,5 prosenttia ja ty\u00f6el\u00e4kekuntoutukseen 0,7 prosenttia. Kuntouttavaan ty\u00f6toimintaan osallistui 2,4 prosenttia ja kunnan muita sosiaalipalveluita sai 0,6 prosenttia. 70 prosenttia ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4neist\u00e4 ei osallistunut mihink\u00e4\u00e4n yll\u00e4 mainituista palveluista. Palveluita k\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 93 prosenttia k\u00e4ytti vain yhden yll\u00e4 mainitun sektorin palveluita. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa selvitet\u00e4\u00e4n, oliko palveluiden k\u00e4ytt\u00f6 yhteydess\u00e4 ty\u00f6llistymiseen tai ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 pysymiseen.<\/p>\n\n\n\n Tulosten avulla saadaan aiempaa parempi kokonaiskuva eri sektoreiden sosiaali-, terveys- ja ty\u00f6voimapalveluiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4ksi j\u00e4\u00e4misen j\u00e4lkeen. Lis\u00e4ksi tutkimus tuottaa arvion siit\u00e4, millainen yhteys ty\u00f6tt\u00f6mien palveluilla tosiasiassa on ty\u00f6llistymiseen ja ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 pysymiseen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" SESSIO 4: Kuntoutuksen vaikuttavuus (osa 1) Puheenjohtaja: Riitta Sepp\u00e4nen-J\u00e4rvel\u00e4 (Kelan tutkimusyksikk\u00f6) Kelan kuntoutuksen hy\u00f6dyn arviointi tuo esiin vaikutuksia ja kehitt\u00e4mistarpeita Saija Karinkanta ja Tuomas Reiter\u00e4 Kela arvioi j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kuntoutuksen tuloksellisuutta s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tietoa kuntoutuksen hy\u00f6dyist\u00e4 asiakkailta, palveluntuottajilta ja rekistereist\u00e4. Kuntoutusasiakkaat arvioivat el\u00e4m\u00e4nlaatuaan (WHOQoL-Bref), masennusoireitaan (BDI-21) sek\u00e4 ty\u00f6- ja toimintakyky\u00e4\u00e4n kuntoutuksen alussa ja lopussa. Palveluntuottajat arvioivat […]<\/p>\n","protected":false},"author":473,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-4059","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nKelan kuntoutuksen hy\u00f6dyn arviointi tuo esiin vaikutuksia ja kehitt\u00e4mistarpeita<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nKelan kuntoutuksen saatavuuden alueelliset erot \u2013 millaisia asioita on alue-erojen taustalla?<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nEt\u00e4kuntoutuksen tutkimuksellinen kehitt\u00e4minen Kelassa<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nKela seuraa nuorten p\u00e4\u00e4sy\u00e4 ammatilliseen kuntoutukseen ja tutkii muutosten vaikutuksia<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nTy\u00f6tt\u00f6mien palveluiden k\u00e4yt\u00f6n yhteys ty\u00f6llistymiseen<\/h2>\n\n\n\n