Puheenjohtaja: Tomi M\u00e4ki-Opas (UEF) <\/strong><\/p>\n\n\n\n Salla Sipari, Nea V\u00e4nsk\u00e4, Toini Harra, Krista Lehtonen ja Sari Helenius<\/strong><\/p>\n\n\n\n Metropolia Ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n Tausta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vaikuttavuuden tutkimusta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n uudella tulokulmalla kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toimintamallia vaikuttavaan tutkimustoimintaan. Ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 ratkaisuissa tutkittua tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4miseksi. Tutkimuksen vaikuttavuutta vahvistaa tutkimustiedon tarkoituksenmukaisuus ja k\u00e4ytett\u00e4vyys ihmisten arjessa. Siten niiden ihmisten, jotka hy\u00f6tyv\u00e4t tutkitusta tiedosta tulisi osallistua tutkimusprosessin kaikkiin vaiheisiin merkityksellisen tutkimusaiheen m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 l\u00e4htien. Ratkaisevan t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on toimintatapa, jolla erilaisten sidosryhmien ja kansalaisten aktiivinen osallistuminen mahdollistetaan yksil\u00f6llisesti ja mielekk\u00e4\u00e4sti. Kansalaiset eiv\u00e4t ole t\u00e4ll\u00f6in ainoastaan tutkimuksen kohteena tai aineiston keruussa tiedon tuottajia vaan tutkimuskumppaneita tutkimusprosessin eri vaiheissa. Kyseess\u00e4 on kansalaisten ja tutkijoiden yhteistoiminta osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa, jossa tuotetaan ja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tieteellist\u00e4 tietoa yhdess\u00e4. REcoRDI-hankkeessa (Platform ecosystem for strengthening of RDI activities in multidisciplinary rehabilitation) kehitettiin osallistuvaa tutkimuskumppanuutta laadukkaan ja vaikuttavan kuntoutuksen soveltavan tutkimuksen vahvistamiseksi.<\/p>\n\n\n\n Menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva Osallistuva tutkimuskumppanuus -malli yhteiskehitettiin monivaiheisesti. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa vuonna 2019 aiheesta tehtiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus kansainv\u00e4lisist\u00e4 tutkimuksista. Tulokseksesi saatiin 17 artikkelia, joiden perusteella kehitettiin mallin ensimm\u00e4inen versio. Mallia t\u00e4ydennettiin vuonna 2020 ty\u00f6pajajoissa ja haastatteluissa, joihin osallistui yli 100 kuntoutuksen tai kuntoutumisen asiantuntijaa: kuntoutujia, ammattilaisia, kouluttajia, opiskelijoita, kehitt\u00e4ji\u00e4 ja tutkijoita sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4tasolta. T\u00e4ydennetyst\u00e4 mallista j\u00e4rjestettiin kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2021 kehitt\u00e4v\u00e4 koulutusprosessi. Koulutusprosessissa mallia arvioitiin ja kehitettiin edelleen osallistujien (n=50, kuntoutujia, ammattilaisia, kouluttajia, opiskelijoita, kehitt\u00e4ji\u00e4 ja tutkijoita) ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n nivottujen teht\u00e4vien avulla. Mallin viimeisen version ja e-julkaisun sis\u00e4ll\u00f6n ty\u00f6sti REcoRDI-hankkeen kehitt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4. Malli julkaistaan hankkeen p\u00e4\u00e4ttymiseen eli maaliskuun 2022 loppuun menness\u00e4 avoimesti kaikille saatavaksi.<\/p>\n\n\n\n Tulokset<\/strong><\/p>\n\n\n\n Osallistuva tutkimuskumppanuus \u2013 malli muodostuu viidest\u00e4 vaiheesta, jotka ovat vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n: 1) Kumppanuuden k\u00e4ynnist\u00e4minen 2) Tutkimusryhm\u00e4n toiminnan rakentaminen 3) Vastavuoroinen yhteissuunnittelu 4) Uuden tiedon tuottaminen yhdess\u00e4 4) Tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen arjessa. Malliin on suunniteltu kehitt\u00e4v\u00e4 arviointi. Mallissa kuvataan kaikkien asianosaisten osallistumista mahdollistavaa yhteistoimintaa kuntoutuksen soveltavassa tutkimuksessa, mutta mallia voi soveltaa laajemmin tutkimus-, kehitt\u00e4mis- ja innovaatiotoiminnassa.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4telm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n Osallistuvassa tutkimuskumppanuudessa painottuu uudella tavalla tieteellisen tutkimuksen valmisteluvaihe, kun tietoisesti rakennetaan vastavuoroista ja yhdenvertaista kumppanuustoimintaa. Osallistuvaa tutkimuskumppanuutta tarvitaan edist\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimuksen vaikuttavuutta, jotta tutkimustulokset olisivat merkityksellisi\u00e4 ja hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 ihmisten arjessa.<\/p>\n\n\n\n Marja Hult1,2<\/sup>, Olli Halminen3<\/sup>, Hanna Kallio2<\/sup>, Miika Linna1,3<\/sup>, Sakari Suominen2<\/sup>, Mari Kangasniemi2<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n 1<\/sup> It\u00e4-Suomen yliopisto Tutkimuksen tarkoitus<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimushankkeen tarkoituksena oli tuottaa tietoa suomalaiseen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n sopivista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edist\u00e4misen kustannusvaikuttavuuden arvioinnin ty\u00f6kaluista ja niiden kehitt\u00e4mistarpeista.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuskysymykset<\/strong><\/p>\n\n\n\n i) Millaisia hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edist\u00e4misen vaikutusten ja kustannusvaikuttavuuden arviointity\u00f6kaluja on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4?<\/p>\n\n\n\n ii) Mitk\u00e4 aikaisemmista hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edist\u00e4miseen ja kustannuksiin kohdistuvista arviointity\u00f6kaluista ovat soveltuvia suomalaiseen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n iii) Millaisia kehitt\u00e4mistarpeita arviointity\u00f6kaluissa ja niiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa on suhteessa suomalaiseen palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n iv) Millaiset tekij\u00e4t on huomioitava arviointity\u00f6kalujen menestyksekk\u00e4\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja kehitt\u00e4misess\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Aineistot ja menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n i) Osa 1: Systemaattinen katsaus tietokannoista haettuihin tutkimuksiin kustannusvaikuttavuuslaskureista (n=9), Osa 2: katsaus internet-sivuihin kohdistuneiden hakujen perusteella l\u00f6ydetyist\u00e4 kustannusvaikuttavuuden laskureista (n=19).<\/p>\n\n\n\n ii-iii) Haastatteluaineisto ker\u00e4ttiin 14 asiantuntijalta pienryhm\u00e4haastatteluissa (n=4). Asiantuntijat olivat kuntien, maakuntien tai sote-alueiden hyvinvointikoordinaattoreita tai -johtajia ja terveyspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n tai terveystaloustieteen tutkijoita. Aineistoa kertyi yhteens\u00e4 5h 53 min ja se analysoitiin teema-analyysilla.<\/p>\n\n\n\n iv) Katsausten perusteella tunnistetuista laskureista valittiin HEAT-laskuri, jota on my\u00f6s k\u00e4ytetty Suomessa. Raporttien, tutkimusten ja laskurin kehitt\u00e4jien haastattelujen perusteella tuotetaan selvitys laskurin kehitysvaiheista ja sen menestyksen perusteista. T\u00e4m\u00e4 osatutkimus on meneill\u00e4\u00e4n ja tulokset valmistuvat my\u00f6hemmin.<\/p>\n\n\n\n Tulokset<\/strong><\/p>\n\n\n\n i) Laskurit kohdistuivat ty\u00f6terveyden ja -turvallisuuden edist\u00e4miseen (n=10), kansanterveyden ja terveysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen edist\u00e4miseen (n=8) ja sosiaalisen ja alueellisen hyvinvoinnin edist\u00e4miseen (n=10). Ne voitiin jaotella kolmeen luokkaan toimintaperiaatteensa mukaan: 1. yksityiskohtaiset tietopohjaiset laskurit tarkasti rajattuihin konteksteihin, 2. yleiset kustannusvaikuttavuuslaskurit, joissa estimaatit luotiin epidemiologisiin tutkimuksiin ja tilastotietoihin perustuen, 3. yhten\u00e4iset arviointilaskurit intervention j\u00e4lkeen tapahtuvalle arvioinnille.<\/p>\n\n\n\n ii-iii) Asiantuntijat pitiv\u00e4t tunnistettuja laskureita pirstaleisina. Aineisto jakaantui n\u00e4kemyksiin 1. laskureiden k\u00e4yt\u00f6n l\u00e4ht\u00f6kohdista, 2. laskureiden valinnasta ja hy\u00f6dynnett\u00e4vyydest\u00e4, 3. laskureiden kehitt\u00e4misest\u00e4, k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja rahoituksesta.<\/p>\n\n\n\n Alustavat johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n\n\n\n Laskurit kohdistuvat useimmiten yksitt\u00e4isiin terveys- tai hyvinvointikysymyksiin, mutta kunnat tarvitsisivat tiedolla johtamisen ja ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n ty\u00f6n n\u00e4kyv\u00e4ksi tekemisen tueksi laajempia kuntalaisten kokonaishyvinvointia tukevia ja arvioivia laskureita. Laskureiden kehitt\u00e4misen kentt\u00e4 ei n\u00e4in ollen n\u00e4ytt\u00e4ydy kompleksisena, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisen\u00e4, moniulotteisena ja monisektorillisena. Kuntien niukkojen resurssien takia ne tarvitsevat tarkasti harkittuja ja omaan tarpeeseen kohdistettuja laskureita, joita kehitet\u00e4\u00e4n, rahoitetaan ja suositellaan kunnille keskitetysti.<\/p>\n\n\n\n Marja \u00c4ij\u00f61<\/sup>, Pirjo Komulainen2<\/sup>, Laura \u00c4im\u00e4l\u00e4-Heiskanen3<\/sup>, Tiina Arpola1<\/sup>, Paula Rissanen4<\/sup>, Jori Reijula3<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n 1<\/sup> Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n 2<\/sup> Kuopion liikuntal\u00e4\u00e4ketieteen tutkimuslaitos<\/p>\n\n\n\n 3<\/sup> Vetrea Terveys Oy<\/p>\n\n\n\n 4<\/sup> Savon ammattiopisto<\/p>\n\n\n\n Johdanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n Suurten v\u00e4est\u00f6ryhmien ik\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6iden toimintakyky heikkenee ja sairauksien esiintyvyys kasvaa. Ty\u00f6ntekij\u00f6iden pit\u00e4minen ty\u00f6kykyisin\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4kin entist\u00e4 tehokkaampia ja vaikuttavampia kuntoutuspalveluja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, millaisia tarpeita kuntoutuksen vaikuttavuuden kehitt\u00e4miseen oli Pohjois-Savon alueella. Tutkimus toteutettiin osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Pohjois-Savon kuntoutuspalveluiden osaamis- ja liiketoimintaverkostohanketta.<\/p>\n\n\n\n Menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimukseen osallistui 61 i\u00e4lt\u00e4\u00e4n 32\u201365-vuotiasta kuntoutusalan ammattilaista, joista 84 % oli naisia. Osallistujat edustivat mm. l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4, fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja sairaanhoitajia tai he ty\u00f6skenteliv\u00e4t asiantuntija- ja johtoteht\u00e4viss\u00e4 tai kolmannella sektorilla. Tiedonkeruu toteutettiin haastatteluina ja ty\u00f6pajaty\u00f6skentelyn\u00e4. Ty\u00f6pajoissa fasilitaattorit kirjasivat muistiin ker\u00e4tyn aineiston. Haastatteluaineisto analysoitiin sis\u00e4ll\u00f6n analyysilla. Hankkeessa pilotoidaan Promis-10-mittaristoon kuuluvia itsearviointimittareita fyysisest\u00e4, psyykkisest\u00e4 ja sosiaalisesta toimintakyvyst\u00e4 aikuisille. Tarkoitus on tuottaa vertailtavaa tietoa, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 moniammatillisessa kuntoutuksessa.<\/p>\n\n\n\n Tulokset<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin kaivattiin yhtenevi\u00e4 menetelmi\u00e4 niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti. Tarve korostui teknologia-avusteisen kuntoutuksen osalta. Kuntoutujan kokonaishyvinvoinnin mittaaminen n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4ksi, ja se tulisi olla mahdollista ajasta ja paikasta riippumatta. Toimintakyvyn itsearviointiin on tuotettu mittareita, joita olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4. Hankkeessa n\u00e4htiin lis\u00e4koulutuksen tarve kuntoutuksen vaikuttavuuden mittareiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointi n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 ja sen mittaamisessa tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yhtenevi\u00e4 menetelmi\u00e4. Asiakkaan itsearviointi tulisi huomioida vaikuttavuuden mittaamisessa.<\/p>\n\n\n\n Kuntoutuksen vaikuttavuuteen liittyvien koulutusten kehitt\u00e4miseksi aloitetaan Pohjois-Savon alueella kuntoutuspalveluita tuottavaan organisaatioon Promis10-mittariston implementointi Q3\/2021 l\u00e4htien. Pilotoidusta materiaalista tuotetaan koulutusmateriaalia vaikuttavuustiedon lis\u00e4\u00e4miseksi.<\/p>\n\n\n\n Atte Rahkonen, Piia Lavikainen ja Janne Martikainen<\/strong><\/p>\n\n\n\n Farmasian laitos, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n Background<\/strong><\/p>\n\n\n\n The prevalence of type 2 diabetes (T2D) is rising. The disease increases risks of cardiovascular and other diseases\/complications. Patients with T2D have lower quality of life and the disease is a major component of health-related work impairment among the patients. The economic impact of indirect costs is considerable.<\/p>\n\n\n\n Objective<\/strong><\/p>\n\n\n\n To investigate if digitally supported lifestyle interventions influence work productivity and everyday performance of adults in elevated T2D risk.<\/p>\n\n\n\n Methods<\/strong><\/p>\n\n\n\n The StopDia Intervention Study was a randomized controlled trial conducted in Finland (ClinicalTrials.gov no. NCT03156478). The studied interventions included digital BitHabit application and face-to-face group counseling. Total 3271 persons aged 18 to 70 years at increased risk of T2D were recruited. The final 2909 participants were randomized to control group (care-as-usual; n=971), intervention group 1 (digital-intervention; n=967), and intervention group 2 (digital-intervention + group counseling; n=971). Comprehensive lifestyle questionnaire and laboratory testing were performed at the start of the study and 12 months later (end of the study). \u201cWork Productivity and Activity Impairment: General Health\u201d -questionnaire (WPAI:GH) was used to measure participants\u2019 absenteeism, presenteeism, activity impairment and overall work impairment. The main outcome was the change in WPAI:GH measures at 12 months compared to the baseline. The results were adjusted with age at baseline, gender, and baseline value of the respective WPAI-element.<\/p>\n\n\n\n Results<\/strong><\/p>\n\n\n\n The overall work impairment of all the study groups was higher at the end of the study. Both interventions halted the increase in impairment. The activity impairment of the intervention groups was reduced in the follow-up compared to the control group. The results were not statistically significant.<\/p>\n\n\n\n Conclusions<\/strong><\/p>\n\n\n\n The interventions halted the increase in overall work impairment and activity impairment, but they did not appear to have statistical significance. Additional studies of the data are required to find subgroups that gain statistically significant effect of the interventions.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" SESSIO 5: Vaikuttavuuden mittaaminen ja tutkimusasetelmat Puheenjohtaja: Tomi M\u00e4ki-Opas (UEF) Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallilla vaikuttavaa tutkimusta ihmisten arkeen Salla Sipari, Nea V\u00e4nsk\u00e4, Toini Harra, Krista Lehtonen ja Sari Helenius Metropolia Ammattikorkeakoulu Tausta Vaikuttavuuden tutkimusta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n uudella tulokulmalla kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 toimintamallia vaikuttavaan tutkimustoimintaan. Ihmiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 ratkaisuissa tutkittua tietoa hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4miseksi. Tutkimuksen vaikuttavuutta vahvistaa tutkimustiedon tarkoituksenmukaisuus […]<\/p>\n","protected":false},"author":473,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-4071","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nOsallistuva tutkimuskumppanuus -mallilla vaikuttavaa tutkimusta ihmisten arkeen<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nHyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edist\u00e4misen kustannusvaikuttavuuden arviointity\u00f6kalut<\/h2>\n\n\n\n
2<\/sup>Turun yliopisto
3<\/sup>Aalto-yliopisto<\/p>\n\n\n\n
\n\n\n\nVaikuttavuuden arviointi kuntoutuspalveluiden kehitt\u00e4miseksi \u2013 Promis10-pilotointi<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nEffectiveness of digitally-supported lifestyle interventions on work productivity and activity impairment in adults with elevated type 2 diabetes risk \u2013 Results from the StopDia study<\/h2>\n\n\n\n