Puheenjohtaja: Saija Karinkanta (Kelan tutkimusyksikk\u00f6) <\/strong><\/p>\n\n\n\n Riitta Sepp\u00e4nen-J\u00e4rvel\u00e41<\/sup>, Hennariikka Heinijoki2<\/sup>, Sari Saukkonen2<\/sup>, Maarit Karhula1,2<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n 1<\/sup> Kelan tutkimus<\/p>\n\n\n\n 2<\/sup> Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n Vahvinta tietoa erilaisten hyvinvointia, terveytt\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 edist\u00e4vien toimenpiteiden vaikuttavuudesta saadaan satunnaistetuilla kontrolloiduilla tutkimusasetelmilla ja niiden tuloksia yhteen kokoavilla katsauksilla ja meta-analyyseill\u00e4. Implementaatiotutkimus kohdistuu siihen, miten ja mill\u00e4 ehdoilla vaikuttaviksi todetut toimenpiteet k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutuvat. Implementaatiotutkimus tuottaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n sovellettavaa ja hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa \u2013 sill\u00e4 vahvistetaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa toimintaa. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 implementaatiotutkimus on kompleksisissa, relationaalisissa ja verkostomaisissa tilanteissa, jotka ovat tyypillisi\u00e4 kuntoutuksen kontekstissa.<\/p>\n\n\n\n Esityksess\u00e4 kuvaamme implementaatiotutkimuksen viitekehyksen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 kuntoutuksen tutkimuksessa. L\u00e4hestymme asiaa kahdesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: 1) esit\u00e4mme konkreettiset case-esimerkit, joissa on sovellettu implementaatiotutkimuksen viitekehyst\u00e4. Case-tapaukset ovat tutkimuksia Kelan Muutos \u2013hankkeista, 2) kartoittava kirjallisuuskatsaus implementaatiotutkimuksen viitekehyksist\u00e4 (scoping review) tulosten ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6sten valossa.<\/p>\n\n\n\n Kelan tutkimusyksik\u00f6ss\u00e4 meneill\u00e4\u00e4n olevissa Muutos II ja III \u2013hankkeissa tutkitaan Kelan kuntoutuksen j\u00e4rjest\u00e4miseen ja toteuttamiseen liittyvien muutosten toimeenpanoa. Ne tuottavat tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 vaikutuksia kuntoutuspalveluiden muutokset aiheuttavat asiakkaiden el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja kuntoutumiseen. Hankkeisiin sis\u00e4ltyv\u00e4t implementaatiotutkimukset ovat otteeltaan monimenetelm\u00e4llist\u00e4 ja monin\u00e4k\u00f6kulmaisia. Muutos II \u2013hankkeessa kohteena on rekister\u00f6itymismenettelyyn perustuvien kuntoutuspalveluiden j\u00e4rjest\u00e4minen. Muutos III \u2013hankkeen keski\u00f6ss\u00e4 ovat kuntoutuspalvelut, joiden sis\u00e4ll\u00f6ss\u00e4 tai rakenteessa on tapahtunut muutoksia tai kun on kehitetty kokonaan uusi kuntoutusmuoto.<\/p>\n\n\n\n Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tavoite on koota kuntoutuksen kent\u00e4ll\u00e4 toteutetut implementaatiotutkimukset sek\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 ja analysoida niiss\u00e4 k\u00e4ytettyj\u00e4 malleja ja k\u00e4sitteit\u00e4, tutkimusten toteutuksen muotoja ja konkreettisia implementoinnin kohteiden arvioinnin tapoja indikaattoreineen. Systemaattinen tiedonhaku tehd\u00e4\u00e4n Cinahl ja Pubmed sek\u00e4 Medic -tietokannoista rajautuen vuosina 2010\u20132021 julkaistuihin vertaisarvioituihin artikkeleihin. Tiedonhaun tuottamista viitteist\u00e4 analysoitavaksi valitaan tutkimukset mukaanottokriteerien mukaisesti. Kiinnostuksen kohteena ovat kuntoutuksen toteuttamiseen tai yksityiskohtaisemmin intervention toteuttamiseen (intervention fidelity), intervention tai kuntoutusmuodon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon tai laajemmin kuntoutuksen hyvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja suositusten mukaisten kuntoutuspalveluiden j\u00e4rjest\u00e4miseen ja toteuttamiseen liittyv\u00e4t tutkimukset.<\/p>\n\n\n\n Esityksess\u00e4 k\u00e4sittelemme katsauksen tulosten perusteella kuntoutuksen implementaatiotutkimuksessa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 malleja ja niihin nivoutuvia k\u00e4siteit\u00e4, kuntoutuksen toimeenpanon ominaispiirteit\u00e4, vahvuuksia ja haasteita. Kuvaamme Muutos-hankkeiden osatutkimuksia esimerkkein\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en ja katsauksen tuottaman tiedon perusteella kuntoutuksen implementaatiotutkimusten mahdollisuuksia lis\u00e4t\u00e4 vaikuttavan kuntoutuksen toimeenpanoa ja toteuttamista.<\/p>\n\n\n\n Anu Kinnunen1<\/sup>, Sari Saukkonen2<\/sup>, Maarit Karhula2,3<\/sup>, Tuija Heiskanen3<\/sup>, Essi Xiong4<\/sup>, Heidi Anttila5<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n 1<\/sup> Savonia-ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n 2<\/sup> Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n 3<\/sup> Kela<\/p>\n\n\n\n 4<\/sup> Oulun ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n 5<\/sup> Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/p>\n\n\n\n ICF-luokitus on biopsykososiaalinen viitekehys, joka luo pohjan asiakkaan toimintakyvyn ja siihen nivoutuvien tekij\u00f6iden kokonaisvaltaiselle ymm\u00e4rt\u00e4miselle ja vaikuttavan kuntoutuksen toteuttamiselle. ICF-luokituksen Yksil\u00f6tekij\u00e4t -osa-alueen tarkempi kuvaus on kesken, mik\u00e4 vaikeuttaa ICF-luokituksen t\u00e4ysipainoista hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 kartoittavassa kirjallisuuskatsauksessa koottiin yhteen kuntoutuksen tutkimukset, joissa oli k\u00e4sitelty ICF-luokituksen yksil\u00f6tekij\u00f6it\u00e4. Tutkimuskysymyksin\u00e4 olivat: 1) mit\u00e4 teemoja tutkimuksissa oli tunnistettu ICF-luokituksen mukaisiksi yksil\u00f6tekij\u00f6iksi, 2) millaisia p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 on esitetty niiden roolista kuntoutuksessa.<\/p>\n\n\n\n Systemaattinen tiedonhaku tehtiin Cinahl, Pubmed, Science Direct ja Sport Discus sek\u00e4 Finna, Helda, Helka, Julkari ja Medic -tietokantoihin rajautuen vuosina 2010\u20132020 julkaistuihin vertaisarvioituihin artikkeleihin. Kaksivaiheiseen analyysiin valittiin tutkimukset mukaanottokriteerien mukaisesti. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa mukaanottokriteerit t\u00e4ytt\u00e4vist\u00e4 artikkeleista eritellyt yksil\u00f6tekij\u00e4t luokiteltiin teoriaohjaavaa analyysi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en Geyhin ym. (2019) julkaiseman luokittelun mukaisesti. Lis\u00e4ksi omat luokkansa muodostivat 1) Geyhin ym. luokituksen ulkopuoliset tekij\u00e4t ja 2) ei yksil\u00f6tekij\u00f6iksi linkittyv\u00e4t tekij\u00e4t. Toisessa vaiheessa tarkasteltiin aineistol\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 miellekartta -menetelm\u00e4ll\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4, joita artikkeleissa oli tehty yksil\u00f6tekij\u00f6iden roolista kuntoutuksessa. Kukin tutkija analysoi reflektioissa tunnistettuja kvalitatiivisia teemoja ja tuotti miellekartan teemoista. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tutkijat vertailivat miellekarttoja ja tuottivat yhteisen\u00e4 tulkintana temaattisen miellekartan.<\/p>\n\n\n\n Mukaanottokriteerit t\u00e4ytt\u00e4vi\u00e4 artikkeleita tunnistettiin 226. Niiss\u00e4 k\u00e4sitellyt yksil\u00f6tekij\u00e4t linkittyiv\u00e4t kaikkiin Geyhin ym. luokkiin: 1. Sosio-demografiset tekij\u00e4t, 2. Asema v\u00e4litt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 sosiaalisessa ja fyysisess\u00e4 kontekstissa, 3. Henkil\u00f6kohtaisen el\u00e4m\u00e4n historia, 4. Henkil\u00f6kohtainen kokemus tunteista, 5. Henkil\u00f6kohtainen kokemus omista ajatuksista ja uskomuksista, 6. Motiivit ja 7. Toistuvat kokemukselliset ja k\u00e4ytt\u00e4ytymisen mallit. Osa artikkeleissa k\u00e4sitellyist\u00e4 yksil\u00f6tekij\u00f6ist\u00e4 ei luokittunut kyseisiin luokkiin ja osa oli sellaisia tekij\u00f6it\u00e4, jotka linkittyiv\u00e4t muihin kuin yksil\u00f6tekij\u00e4t ICF:n osa-alueisiin tai eiv\u00e4t liittyneet toimintakykyyn, eiv\u00e4tk\u00e4 siten linkity ICF-luokitukseen.<\/p>\n\n\n\n 50 (22 %) tutkimuksessa tehdyt p\u00e4\u00e4telm\u00e4t yksil\u00f6tekij\u00f6iden roolista kuntoutuksessa muodostivat miellekartan, jossa oli kolme yl\u00e4teemaa: henkil\u00f6- ja asiakasl\u00e4ht\u00f6inen kuntoutusprosessi, sitoutuminen kuntoutukseen ja tarve luokitella yksil\u00f6tekij\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksissa k\u00e4siteltyjen ICF-luokituksen yksil\u00f6tekij\u00f6iden kirjo on laaja. Temaattinen analyysi osoitti, ett\u00e4 yksil\u00f6tekij\u00f6iden huomioiminen osana toimintakykytietoa on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kuntoutusprosessin eri vaiheissa. Tarkastelussa olleiden tutkimusten mukaan yksil\u00f6tekij\u00f6iden tarkempi koodaus ei kuitenkaan ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n edellytys kokonaisvaltaisen ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isen kuntoutuksen todentumisessa.<\/p>\n\n\n\n Anna-Marie Paavonen, Saija Karinkanta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kelan tutkimus<\/p>\n\n\n\n Tausta<\/strong><\/p>\n\n\n\n Pitk\u00e4aikaisella (tai kroonisella) kivulla tarkoitetaan kipua, joka on kest\u00e4nyt v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3\u20126 kuukautta ja jossa ajallinen yhteys kivun aiheuttaneeseen tekij\u00e4\u00e4n on usein h\u00e4vinnyt. On arvioitu, ett\u00e4 joka viides suomalaisista ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4 kokee pitk\u00e4aikaista kipua. Erityisesti voimakas pitk\u00e4aikainen kipu voi kuluttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti sit\u00e4 kokevien voimavaroja sek\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua ja ty\u00f6kyky\u00e4. Kela j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kuntoutuspalveluita vaativana l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisen\u00e4 kuntoutuksena, ammatillisena kuntoutuksena, harkinnanvaraisena kuntoutuksena ja kuntoutuspsykoterapiana. On mahdollista, ett\u00e4 Kelan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kuntoutuksella voitaisiin tukea kipua kokevien aikuisten ty\u00f6- ja toimintakyky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tavoite<\/strong><\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4n kartoittavan kirjallisuuskatsauksen (scoping review) tavoite on selvitt\u00e4\u00e4, millaisia interventioita pitk\u00e4aikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ja millaisia niiden hy\u00f6dyt ovat. Kirjallisuuskatsauksessa huomio kiinnitet\u00e4\u00e4n erityisesti siihen, millaisilla interventioilla voidaan tukea kipua kokevien aikuisten ty\u00f6kyky\u00e4 ja ty\u00f6ss\u00e4 selviytymist\u00e4. Lis\u00e4ksi osana kirjallisuuskatsausta selvitet\u00e4\u00e4n, millaisia vahvuuksia ja kehitt\u00e4mistarpeita pitk\u00e4aikaista kipua kokeville aikuisille suunnattuun hoito- ja kuntoutuspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 liittyy Suomessa. Ker\u00e4tyn tiedon perusteella on tarkoitus arvioida Kelan mahdollista roolia kipukuntoutuksen j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4n\u00e4 tulevaisuudessa.<\/p>\n\n\n\n Aineisto ja menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimuskirjallisuuden perusteella tarkastellaan kipukuntoutuksessa k\u00e4ytettyj\u00e4 interventioita. Tarkasteltavat interventiot ovat ammattilaisen tuella toteutettuja psykologisia, fysioterapeuttisia ja toiminnallisia. Tutkittavien tulee olla ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4 eli 16\u201267-vuotiaita. Tutkimusartikkelien julkaisuajankohdan tulee olla 2016\u20122021. K\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 hakutietokantoja ovat PubMed, Embase, Cinahl, PsychArticles, Pedro, Medic ja Cochrane Reviews. Tutkimusjulkaisuista raportoidaan tarkasteltujen interventioiden teoreettinen viitekehys, toteutustapa ja sis\u00e4ll\u00f6t sek\u00e4 interventioiden havaitut hy\u00f6dyt. Osana kirjallisuuskatsausta my\u00f6s haastatellaan nelj\u00e4\u00e4 kipukuntoutuksen asiantuntijaa Suomessa. Haastatteluiden tavoite on tuottaa tietoa suomalaisesta kipukuntoutukseen suunnatun hoito- ja kuntoutuspalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n nykytilasta ja esiin tulleista kehitt\u00e4mistarpeista. Haastattelut toteutetaan ryhm\u00e4muotoisina puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Haastatteluaineiston analysoinnissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi\u00e4. Haastatteluaineisto analysoidaan Atlas.ti-ohjelmistolla.<\/p>\n\n\n\n Tulokset ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tietohaut tuottivat yhteens\u00e4 3 291 hakutulosta. Kirjallisuuskatsauksen muut tulokset valmistuvat elokuussa 2021. Keskeisimm\u00e4t tulokset ja niist\u00e4 tehdyt johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset esitell\u00e4\u00e4n Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4. Tutkimuksella saadaan tietoa pitk\u00e4aikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutuksessa k\u00e4ytetyist\u00e4 interventioista ja niiden hy\u00f6dyist\u00e4 sek\u00e4 kipukuntoutukseen suunnatun palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n vahvuuksista ja kehitt\u00e4mistarpeista Suomessa.<\/p>\n\n\n\n Maarit Karhula1,2<\/sup>, Tuija Heiskanen1<\/sup>, Anna-Liisa Salminen1<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n 1<\/sup> Kela<\/p>\n\n\n\n 2<\/sup> Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n Kehitysvammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksen keskeisen\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on mahdollistaa toimimista ja osallistumista arjen eri ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja yhteis\u00f6iss\u00e4; kotiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, p\u00e4iv\u00e4hoidossa, koulussa ja vapaa-ajan harrastuksissa ja yhteis\u00f6iss\u00e4. Toimintaterapiassa lapsen tai nuoren toimintaan osallistumista vahvistetaan vaikuttamalla toimintaan (esimerkiksi toiminnan muokkaaminen), fyysiseen ja sosiaaliseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 lapsen tai nuoren kykyihin ja taitoihin toimia eri tilanteissa. J\u00e4rjestelm\u00e4llisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli koota tietoa toimintaterapian vaikuttavuudesta kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintaan ja osallistumiseen.<\/p>\n\n\n\n Kirjallisuushaut tehtiin (tammikuu 2010 – toukokuu 2020) seuraavista tietokannoista: CINAHL, Cochrane kirjasto, PubMed ja EMBASE. Tutkimukseen mukaan otettiin PICO-asetelman mukaisesti toimintaterapian interventiotutkimukset, jotka oli toteutettu kokeellisilla tai havainnoivilla tutkimusasetelmilla, niiss\u00e4 arvioitiin lapsen\/nuoren tekemist\u00e4 tai osallistumista ja tutkimukseen osallistujat olivat 0-21-vuotiaita kehitysvammaisia henkil\u00f6it\u00e4. Tutkimusten laadunarvioinnissa k\u00e4ytettiin Joanna Briggs Institute:n tutkimusasetelmakohtaisia arviointikriteerej\u00e4. N\u00e4yt\u00f6naste arvioitiin GRADE-luokituksella (Grading of Recommendations, Assessments, Development and Evaluation). Kirjallisuushaku tuotti 4741 kirjallisuusviitett\u00e4, joista katsaukseen hyv\u00e4ksyttiin 15 tutkimusartikkelia.<\/p>\n\n\n\n Katsaukseen valituista tutkimuksista oli 3 satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, 3 tapaus-verrokki -tutkimuksia, 2 tapaussarja -tutkimuksia ja 7 tapausselostusta. Tutkimusten laadussa oli vaihtelua laadukkaista tutkimuksista heikkolaatuisiin. Kriittisten tulosmuuttujien (koulussa ja luokkahuoneessa osallistuminen, v\u00e4lineelliset p\u00e4ivitt\u00e4iset toiminnat ja teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 suoriutuminen, leikkitaidot, osallistuminen ja tekeminen, osallistumiseen liittyv\u00e4n tavoitteen saavuttaminen, autonomia p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 rutiineissa sek\u00e4 k\u00e4sin kirjoittaminen) n\u00e4ytt\u00f6 vaihteli eritt\u00e4in heikosta kohtalaiseen. Toimintaterapia toteutettuna kehitysvammaisten lasten p\u00e4ivitt\u00e4isiss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 saattaa lis\u00e4t\u00e4 osallistumista arjen toimintoihin.<\/p>\n\n\n\n Katsauksen perusteella kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintaterapiaan voidaan suositella vanhempien ohjausta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 kotiharjoitteluohjelmaa alle kouluik\u00e4isen lapsen osallistumisen ja arjen toiminnan edist\u00e4miseksi sek\u00e4 kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 toteutettavaa, koulun p\u00e4ivitt\u00e4iseen ohjelmaan sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4 opettajien ja avustajien ohjausta kohdentuen osallistumisen tuen muotoihin. Lis\u00e4ksi visuaalisen tuen (videot, kuvat) k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 IADL-taitojen harjoittelussa autenttisissa tai simuloiduissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 vaikuttaa lupaavalle terapian toteutustavalle. Koska toistaiseksi ei ole vakuuttavaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, kannattaa suomalaisessa toimintaterapiassa hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 toimiviksi havaittuja ja teoreettisesti perusteltuja interventiomuotoja. Tarvitaan lis\u00e4\u00e4 laadukkaita, vertailevilla asetelmilla toteutettuja tutkimuksia, joissa on mitattu muutosta arjessa toimimisessa ja osallistumisessa. K\u00e4ytett\u00e4vien mittareiden tulisi olla eri tutkimuksissa yhten\u00e4isi\u00e4, yleisesti hyv\u00e4ksyttyj\u00e4 ja standardoituja.<\/p>\n\n\n\n Annastiina Vesterinen1<\/sup>, Anu Kippola-P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen2<\/sup>, Maarit Karhula1<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n 1<\/sup> Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n 2<\/sup> Lapin ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n Erityist\u00e4 tukea tarvitsevat lapset osallistuvat harrastus- ja vapaa-ajan toimintoihin v\u00e4hemm\u00e4n kuin vertaisensa. Lasten heikompi asema harrastustoiminnassa selittyy yksil\u00f6llisill\u00e4, sosiaalisilla ja rakenteellisilla tekij\u00f6ill\u00e4. Kuntoutus tukee lapsen mahdollisuuksia osallistua vaikuttamalla lapsen yksil\u00f6lliseen toimintakykyyn sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n liittyviin esteisiin. Osallistumisen tukeminen edellytt\u00e4\u00e4 vahvempaa eri toimijoiden yhteistoimijuuutta, perheen yksil\u00f6llist\u00e4 tukemista ja kokonaisvaltaista lapsen osallisuuden ja toimijuuden vahvistamista. Arkivaikuttavuuden edist\u00e4miseksi on t\u00e4rke\u00e4 tunnistaa asiakkaiden ja terapeuttien omia kokemuksia hyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4, jotka edist\u00e4v\u00e4t lapsen osallisuutta harrastus- ja vapaa-ajan toimintoihin.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n Kelan yksil\u00f6terapioiden mahdollisuuksia tukea kehitysvammaisten lasten ja nuorten vapaa-ajan osallisuutta ja harrastustoimintaa. Tutkimus on osa laajempaa kehitysvammaisten lasten vaativaa l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llist\u00e4 kuntoutusta arvioivaa tutkimusta (VAKEVA 2020-2022).<\/p>\n\n\n\n Perusjoukkona on kehitysvammaiset 0\u201315-vuotiaat lapset, jotka ovat saaneet vuonna 2020 my\u00f6nteisen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen Kelan vaativan l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisen kuntoutuksen yksil\u00f6terapiaan (fysioterapia, puheterapia, toimintaterapia, neuropsykologinen kuntoutus, musiikkiterapia, psykoterapia). Tutkimuksen aineisto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n lasten vanhemmille suunnatulla postikyselyll\u00e4 ja terapeuttien s\u00e4hk\u00f6isell\u00e4 kyselyll\u00e4. Terapeuttien kysely osoitetaan vuonna 2021 toimiville Kelan yksil\u00f6terapiaa toteuttaville palveluntuottajille. Kyselylomakkeet analysoidaan tilastollisia analyysimenetelmi\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4en.<\/p>\n\n\n\n Kyselyaineistot ovat valmiita analysoitavaksi kes\u00e4kuussa 2021. Esityksess\u00e4 tulemme kertomaan tuloksia terapeuttien k\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 keinoista, joilla he joko suoraan tai v\u00e4lillisesti edist\u00e4v\u00e4t lapsen mahdollisuuksia osallistua vapaa-aika toimintoihin ja harrastuksiin. T\u00e4llaisia keinoja ovat mm. lapsen valmiuksien tukeminen harrastuksiin osallistumiseen, perheiden kannustaminen ja ohjaus, harrastus- ja liikuntakokeilut lapsen kanssa ja harrastustoimintaa ohjaavien henkil\u00f6iden tukeminen. Vanhempien arvioita siit\u00e4, miten kuntoutus on edist\u00e4nyt lapsen mahdollisuuksia osallistua vapaa-ajan toimintoihin ja harrastuksiin, verrataan terapeuttien kuvaamiin keinoihin.<\/p>\n\n\n\n Terapioilla tuetaan eri tavoin lapsen osallisuutta lapselle merkityksellisiin harrastus- ja vapaa-ajan toimintoihin. Alustavia tuloksia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 toteutettaessa hyv\u00e4n kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaista kuntoutusta, joka nivoutuu arjen eri toimintaymp\u00e4rist\u00f6ihin ja lis\u00e4\u00e4 monipuolisesti lapsen osallisuutta. Tutkimuksen seuraavassa vaiheessa syvennet\u00e4\u00e4n saatuja tuloksia laadullisin menetelmin ja selvitet\u00e4\u00e4n syvemmin, millaiset kuntoutuksen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t edist\u00e4v\u00e4 tai est\u00e4v\u00e4t lapsen osallisuutta arjessa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" SESSIO 7: Kuntoutuksen vaikuttavuus (osa 2) Puheenjohtaja: Saija Karinkanta (Kelan tutkimusyksikk\u00f6) Vaikuttavuustiedon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto \u2013 Implementaatiotutkimuksen viitekehys kuntoutuksessa Riitta Sepp\u00e4nen-J\u00e4rvel\u00e41, Hennariikka Heinijoki2, Sari Saukkonen2, Maarit Karhula1,2 1 Kelan tutkimus 2 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Vahvinta tietoa erilaisten hyvinvointia, terveytt\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 edist\u00e4vien toimenpiteiden vaikuttavuudesta saadaan satunnaistetuilla kontrolloiduilla tutkimusasetelmilla ja niiden tuloksia yhteen kokoavilla katsauksilla ja meta-analyyseill\u00e4. Implementaatiotutkimus kohdistuu […]<\/p>\n","protected":false},"author":473,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-4101","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nVaikuttavuustiedon k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto \u2013 Implementaatiotutkimuksen viitekehys kuntoutuksessa<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nICF-luokituksen yksil\u00f6tekij\u00f6iden huomiointi vahvistaa sitoutumista kuntoutukseen \u2013 kartoittava kirjallisuuskatsaus<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nPitk\u00e4aikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus – kartoittava kirjallisuuskatsaus<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nToimintaterapian vaikuttavuudesta kehitysvammaisten lasten ja nuorten arjen toimintaan osallistumiseen tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tutkimusta \u2013 j\u00e4rjestelm\u00e4llinen kirjallisuuskatsaus<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nKuntoutuksen rooli kehitysvammaisen lapsen ja nuoren vapaa-aikaan ja harrastustoimintaan osallistumisen mahdollistamisessa<\/h2>\n\n\n\n