Puheenjohtaja: Anssi Kein\u00e4nen (UEF)<\/strong><\/p>\n\n\n\n Leena Jukka, Anssi Kein\u00e4nen, Niko Vartiainen<\/strong><\/p>\n\n\n\n It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on yhteiskunnan keskeisin instrumentti ohjata yhteiskunnan toimintaa. S\u00e4\u00e4ntelyn kohdalla vaikuttavuudella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelylle asetetut tavoitteet saavutetaan nimenomaan s\u00e4\u00e4ntelytoimista johtuen. Jotta tavoitteisiin p\u00e4\u00e4semiseksi on hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat, tulisi s\u00e4\u00e4ntelyn perustua lainvalmisteluvaiheessa esitettyyn asianmukaiseen vaikutusarviointiin ja tutkittuun tietoon perustuvaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon.<\/p>\n\n\n\n S\u00e4\u00e4ntelyll\u00e4 ohjataan yhteiskunnan varautumista tuleviin kriiseihin, toimintaa kriisien aikana ja palautumista kriisien j\u00e4lkeen. Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n valmistelun ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4misen pit\u00e4isi olla vaikutusarviointeihin ja tietoon perustuvaa toimintaa my\u00f6s kriisien aikana, mutta varsinaisia tutkimustuloksia kriisien aikaisesta s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelusta on hyvin v\u00e4h\u00e4n, jos ollenkaan.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa analysoimme, millaiseen tietopohjaan s\u00e4\u00e4d\u00f6svalmistelun pit\u00e4isi perustua ja mihin se on tosiasiallisesti perustunut koronakriisin aikana. L\u00e4hestymme tutkimuskohdetta kolmesta n\u00e4k\u00f6kulmasta: tietoon perustuva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ennakoimattoman tapahtuman edess\u00e4 sek\u00e4 eduskunnan tiedonsaannin toteutuminen.<\/p>\n\n\n\n Tutkimuskysymykset ovat seuraavat:<\/p>\n\n\n\n 1) Miten normaalivuoden 2016 ja koronavuoden 2020 hallituksen esityksiss\u00e4 on arvioitu eri s\u00e4\u00e4ntelyvaihtoehtojen vaikutuksia<\/p>\n\n\n\n a. hy\u00f6tyjen ja haittojen vertailun n\u00e4k\u00f6kulmasta sek\u00e4<\/p>\n\n\n\n b. negatiivisten vaikutusten esilletuomisen n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n\n\n\n 2) Miten korona-aikaisessa vuoden 2020 lainvalmistelussa toteutuu tietoon perustuva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ja eduskunnan tiedonsaantioikeus verrattuna normaalitilanteeseen, jota aineistossamme edustaa vuosi 2016?<\/p>\n\n\n\n 3) Miten koronavuoden 2020 aikana tiedon k\u00e4ytt\u00f6 on muuttunut hallituksen esityksiss\u00e4 \u2013 poikkeavatko kev\u00e4\u00e4n poikkeusolojen aikaiset (13.3.\u201315.6.2020) hallituksen esitykset tietopohjaltaan ja vaikutusarvioinneiltaan syksyn esityksist\u00e4?<\/p>\n\n\n\n Kyseess\u00e4 on empiirinen tutkimus, jonka aineisto koostuu vuoden 2016 (ns. normaalivuosi; vertailuvuosi) ja vuoden 2020 (koronavuosi) hallituksen esityksist\u00e4, joita vertaillaan kesken\u00e4\u00e4n muun muassa k\u00e4sittelyaikojen, kuulemismahdollisuuksien, vaikutusarviointien ja k\u00e4ytetyn tutkimus- ja asiantuntijatiedon osalta.<\/p>\n\n\n\n Toukokuussa 2021 tutkimus on aineiston ker\u00e4\u00e4mis- ja k\u00e4sittelyvaiheessa. Varsinaisia tuloksia tutkimuksesta on odotettavissa kes\u00e4n 2021 aikana, ja niit\u00e4 esittelemme Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tutkimus toteutetaan osana Suomen Akatemian rahoittamaa Tiedon huoltovarmuus kompleksisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 (IRWIN) -hanketta. Hankkeessa on mukana It\u00e4-Suomen yliopisto, Vaasan yliopisto, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Maanpuolustuskorkeakoulu. Lis\u00e4tietoja irwinproject.fi<\/p>\n\n\n\n Piia Lavikainen1<\/sup>, Marja-Leena Lamidi2<\/sup>, Teppo, Repo3<\/sup>, Janne Martikainen1<\/sup>, Tiina Laatikainen2,4<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n 1<\/sup> School of Pharmacy, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<\/p>\n\n\n\n 2<\/sup> Institute of Public Health and Clinical Nutrition, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<\/p>\n\n\n\n 3<\/sup> Department of Geographical and Historical Studies, University of Eastern Finland, Joensuu, Finland<\/p>\n\n\n\n 4<\/sup> Department of Public Health and Welfare, Finnish Institute for Health and Welfare, Helsinki, Finland<\/p>\n\n\n\n Introduction<\/strong><\/p>\n\n\n\n Due to the rapid onset of COVID-19 pandemic, the Finnish government declared a state of emergency together with a lockdown of society on March 16, 2020. Among other things, less critical activity in social and healthcare was decreased to ensure sufficient capacity for the care of COVID-19 cases. We aimed to examine the effect of the lockdown on monitoring and treatment balance of Finnish coronary heart disease (CHD) and type 2 diabetes (T2D) patients.<\/p>\n\n\n\n Methods<\/strong><\/p>\n\n\n\n We used data from the electronic health records in the North Karelia region, Finland, of 1546 CHD and 10,433 T2D patients aged 18\u201285 years-old at the time of the lockdown and alive on December 31, 2020. Average low-density lipoprotein (LDL) cholesterol of CHD patients and glycated haemoglobin (HbA1c) of T2D patients were measured monthly 14 months before and 10 months after the lockdown. Interrupted time-series analysis was utilized to examine the effect of the lockdown on proportion of patients monitored and treatment balance.<\/p>\n\n\n\n Results<\/strong><\/p>\n\n\n\n Among CHD patients, monitoring decreased from January 2019 to February 2020 with a sudden decrease of 3.5 %-units (p=0.002) on March 2020 and the level sustained until December 2020. Similarly, average LDL levels decreased until February 2020 with a sudden decrease of 0.15 mmol\/l (p=0.016) on March 2020 and the effect sustained until December 2020. Monitoring of T2D patients remained stable throughout the study period. Average HbA1c values increased from January 2019 to February 2020 but, thereafter, the average values steadily decreased until December 2020.<\/p>\n\n\n\n Conclusions<\/strong><\/p>\n\n\n\n The lockdown decreased the frequency of patient monitoring among CHD patients and it sustained until the end of 2020. Meanwhile, treatment balance improved in both patient groups after the lockdown. The lockdown may have introduced selection in patients who had their treatment outcomes monitored. Better self-management of risk factors among patients is also possible.<\/p>\n\n\n\n Ville Parkkila, Piia Lavikainen, Janne Martikainen, Emma Aarnio<\/strong><\/p>\n\n\n\n Farmasian laitos, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n Johdanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n Vuoden 2015 hallituksen esityksest\u00e4 l\u00e4\u00e4kekorvauksissa s\u00e4\u00e4st\u00e4miseksi toteutettiin vuoden 2017 alussa korvausmuutos, jossa diabetesl\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 muut kuin insuliinivalmisteet siirrettiin ylemm\u00e4st\u00e4 erityiskorvausluokasta (100 %) alempaan erityiskorvausluokkaan (65 %). Valtakunnallisesti t\u00e4m\u00e4n seurauksena kyseisen l\u00e4\u00e4keryhm\u00e4n l\u00e4\u00e4kekorvaukset olivat vuonna 2017 noin 26 miljoonaa euroa edellisvuotta alhaisemmat. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 potilastasolla, miten korvaustason muutos on vaikuttanut tyypin 2 diabetesta (T2D) sairastavien potilaiden maksamiin l\u00e4\u00e4kkeiden omavastuihin vertailemalla vuosia 2016 ja 2017. Lis\u00e4ksi tavoitteena oli tarkastella vuosiomavastuun t\u00e4yttymist\u00e4 sek\u00e4 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden kulutusta t\u00e4ss\u00e4 potilasryhm\u00e4ss\u00e4 vuosina 2016 ja 2017.<\/p>\n\n\n\n Aineisto ja menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n Tutkimuskohorttiin kuuluivat kaikki Siun soten alueella vuoden 2012 loppuun menness\u00e4 diagnosoidut T2D-potilaat, jotka olivat elossa 1.1.2018 (n=8025). Heid\u00e4t tunnistettiin s\u00e4hk\u00f6isen potilaskertomusj\u00e4rjestelm\u00e4n tietojen perusteella. Tiedot l\u00e4\u00e4kkeiden omavastuista, vuosiomavastuun ylityksist\u00e4 sek\u00e4 diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden kulutuksesta saatiin yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 potilastietoihin Kelan reseptitiedostosta tiedot kohortille korvatuista l\u00e4\u00e4keostoista vuosina 2016 ja 2017. Diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden kulutusta tarkasteltiin m\u00e4\u00e4riteltyjen vuorokausiannosten (defined daily dose, DDD) avulla.<\/p>\n\n\n\n Tulokset<\/strong><\/p>\n\n\n\n T2D-potilaiden keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iset diabetesl\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 (ATC-luokka A10) maksamat vuosittaiset omavastuut kasvoivat keskim\u00e4\u00e4rin 85,3 euroa (37,8 euroa vuonna 2016 ja 123,1 euroa vuonna 2017). Kaikista korvatuista l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 T2D-potilaiden maksamat vuosittaiset omavastuut kasvoivat keskim\u00e4\u00e4rin 72,9 euroa korvausmuutoksen j\u00e4lkeen (333,7 euroa vuonna 2016 ja 406,6 euroa vuonna 2017). Vuosiomavastuun ylitt\u00e4neiden osuus kasvoi, sill\u00e4 vuonna 2016 sen ylitti 12,9 % kohortista, kun vastaava luku vuonna 2017 oli 23,9 %. Diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden p\u00e4ivitt\u00e4inen kokonaiskulutus v\u00e4heni tutkimusjoukon potilailla noin 1,5 % korvausmuutoksen j\u00e4lkeen (vuonna 2016 11 842 DDD, vuonna 2017 11 664 DDD).<\/p>\n\n\n\n Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n\n\n\n Korvausmuutoksen j\u00e4lkeen T2D-potilaiden maksamat vuosittaiset omavastuut diabetesl\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 nousivat noin 85 euroa ja kaikista l\u00e4\u00e4kkeist\u00e4 noin 73 euroa. Lis\u00e4ksi vuosiomavastuun ylitt\u00e4neiden potilaiden osuus kasvoi selv\u00e4sti. Korvausmuutoksen aiheuttama omavastuiden kasvu voi pahimmillaan johtaa diabetesl\u00e4\u00e4kkeiden ja\/tai muiden sairauksien l\u00e4\u00e4kkeiden hankkimatta j\u00e4tt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n Vesa Jormanainen1<\/sup>, Marina Lindgren2<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n 1<\/sup> Finnish Institute for Health and Welfare (THL), Helsinki, Finland<\/p>\n\n\n\n 2<\/sup> Social Insurance Institution of Finland (Kela), Helsinki, Finland<\/p>\n\n\n\n In Finland, implementation and adoption of the national Kanta services has been carried out in phases step-by-step since May 2010. Finnish community pharmacies started to dispense electronic prescriptions in 2012. In this study, we observed changes in paper-based or telephone prescriptions after the \u2018big bang\u2019 policy change from January 1, 2017 to December 31, 2020.<\/p>\n\n\n\n Material and method<\/strong><\/p>\n\n\n\n Since January 2017, community pharmacies have recorded all paper-based or telephone prescriptions and dispensing data into the national Prescription Centre. We extracted monthly indicator data in aggregate form from May 2010 to December 2020.<\/p>\n\n\n\n Results<\/strong><\/p>\n\n\n\n Totally 115.890 million (M) e-prescriptions and 260.970M dispensations were recorded into the Prescription Centre from January 1, 2017 to December 31, 2020. The total number of paper and telephone prescriptions was 1,390 million. The community pharmacies recorded 0.439M paper-based and telephone prescriptions in 2017 (1.38% of all prescriptions) whereas 0.264M in 2020 (1.00%). Totally 40% were telephone and 60% paper-based prescriptions. In addition, reasons for issuing was a technical system failure (81% of the reasons), an emergent need for medication (13%), and other reasons (7%).<\/p>\n\n\n\n Discussion<\/strong><\/p>\n\n\n\n We were able to monitor effects of two simultaneously introduced policy interventions, mandatory use of e-prescribing and extension of prescription valid period up to two years for consecutive 4 years. Numbers of exceptional paper-based and telephone prescriptions decreased year after year since the \u2018big bang\u2019 in early 2017. Numbers of paper and telephone prescriptions that have negative effects on community pharmacies in form of extra work are constantly reduced. In conclusion, the introduction of two policy changes simultaneously in a big bang fashion has reduced permanently numbers of paper-based and telephone prescriptions.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" SESSIO 9: Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n ja politiikkatoimien vaikuttavuus Puheenjohtaja: Anssi Kein\u00e4nen (UEF) Tiedon k\u00e4ytt\u00f6 lainvalmistelussa koronakriisin aikana Leena Jukka, Anssi Kein\u00e4nen, Niko Vartiainen It\u00e4-Suomen yliopisto Lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 on yhteiskunnan keskeisin instrumentti ohjata yhteiskunnan toimintaa. S\u00e4\u00e4ntelyn kohdalla vaikuttavuudella tarkoitetaan sit\u00e4, ett\u00e4 s\u00e4\u00e4ntelylle asetetut tavoitteet saavutetaan nimenomaan s\u00e4\u00e4ntelytoimista johtuen. Jotta tavoitteisiin p\u00e4\u00e4semiseksi on hyv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohdat, tulisi s\u00e4\u00e4ntelyn perustua lainvalmisteluvaiheessa esitettyyn […]<\/p>\n","protected":false},"author":473,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-4128","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nTiedon k\u00e4ytt\u00f6 lainvalmistelussa koronakriisin aikana<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nEffect of COVID-19 pandemic and the lockdown on monitoring and treatment balance of Finnish coronary heart disease and type 2 diabetes patients<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nMuutokset tyypin 2 diabetespotilaiden maksamissa l\u00e4\u00e4kkeiden omavastuissa vuoden 2017 SV-korvausmuutoksen j\u00e4lkeen<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\nDecreasing number of paper and telephone medication prescriptions after e prescriptions became mandatory and their valid period was extended: a big bang policy change in Finland in 2017<\/h2>\n\n\n\n