{"id":4146,"date":"2021-09-30T15:21:55","date_gmt":"2021-09-30T13:21:55","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?page_id=4146"},"modified":"2021-09-30T15:21:55","modified_gmt":"2021-09-30T13:21:55","slug":"sessio-11-2021","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/sessio-11-2021\/","title":{"rendered":"Sessio 11 \/ 2021"},"content":{"rendered":"\n

SESSIO 11: Hoidon ja terveyspalveluiden vaikuttavuus (osa 2)<\/strong><\/h1>\n\n\n\n

Puheenjohtaja: Elsa Paronen (UEF)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kroonisten haavojen hoito Eksotessa<\/h2>\n\n\n\n

Arb\u00ebr Mehmeti1<\/sup>, Juhani Aakko1<\/sup>, Werneri Tuompo1<\/sup>, Eija Saimanen2<\/sup>, Merja Lampinen2<\/sup>, Minna Linna2<\/sup>, Jaana Ahlamaa1<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1<\/sup> Medaffcon Oy<\/p>\n\n\n\n

2<\/sup> Etel\u00e4-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote<\/p>\n\n\n\n

Johdanto<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Krooniset haavaumat ovat usein monietiologisia ja niiden hoito on runsaasti terveydenhuollon resursseja kuluttavaa. Haavanhoidossa ennaltaehk\u00e4isy ja aikaisempi etiologisen syyn hoito on halvempaa kuin itse haavan hoito pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Etel\u00e4-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriss\u00e4 (Eksote) on tunnistettu, ett\u00e4 haavojen hoito erikoissairaanhoidossa on pirstoutunutta ja keskittyy ongelmahaavojen hoitoon ennaltaehk\u00e4isyn ja varhaisen etiologisten syiden hoitamisen sijaan. Lis\u00e4ksi perusterveydenhuollossa osaaminen haavanhoidossa on vaihtelevaa. Eksotessa on edell\u00e4 mainituista syist\u00e4 pohdittu haavanhoitoon keskittyv\u00e4n osaamiskeskuksen perustamista. Tutkimuksen tavoitteena on osaamiskeskuksen perustamisen tueksi kuvailla ja analysoida Eksoten haavanhoitopolkuja ja -k\u00e4yt\u00e4nteit\u00e4 ja my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa mallintaa osaamiskeskuksen vaikutuksia haavanhoitoon ja siihen k\u00e4ytettyihin resursseihin. Tutkimus k\u00e4ynnistettiin lokakuussa 2020 ja se p\u00e4\u00e4ttyy kes\u00e4kuussa 2021<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen tavoitteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tutkimuksen tavoitteiksi sovittiin haavanhoitopotilaiden piirteiden sek\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4n ja niiden kehityksen kuvaaminen, haavanhoitopolkujen validointi datan avulla, haavanhoitopotilaiden terveydenhuollon resurssien k\u00e4yt\u00f6n kuvaaminen sek\u00e4 kuvata haavanhoidon toteutumista sovituilla vaikuttavuusmittareilla. Haavanhoidon vaikuttavuuden mittareiksi sovittiin haavan paranemisen (haavanhoidon) kesto, haavojen uusiutumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 reisi- ja s\u00e4\u00e4riamputaatioiden m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Aineisto ja menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tarvittava data on saatu Eksoten potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Potilasaineisto on muodostettu vuonna 2018 uuden kroonisen haavan vuoksi Eksotessa hoidetuista potilaista. Potilaskohortti on muodostettu k\u00e4ytt\u00e4en valikoituja ICD-10-, ICPC-2- ja toimenpidekoodeja sek\u00e4 haavanhoitovastaanottotunnistetta. Potilaan l\u00e4ht\u00f6tilanteen kuvaamiseen on k\u00e4ytetty tietoja kaksi vuotta ennen haavadiagnoosia ja seurantaa on jatkettu niin pitk\u00e4lle kuin tietoa on aineistossa saatavilla (maaliskuuhun 2021) tai potilaan kuolemaan saakka. Aineisto on k\u00e4sitelty ja analysoitu Eksoten tietoaltaassa tietohallinnon tarjoamassa ja hallinnoimassa IT-ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 R-ohjelmointikielell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Alustavat tulokset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2018 Eksoten alueella oli 503 potilasta, joilla haavanhoitoepisodin kesto oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4n nelj\u00e4 viikkoa. T\u00e4ll\u00e4 kohortilla hoitoepisodin pituus oli keskim\u00e4\u00e4rin kolme kuukautta. Reisi- ja s\u00e4\u00e4riamputaatio p\u00e4\u00e4dyttiin tekem\u00e4\u00e4n 5.2 prosentille potilaista ja laskimo- ja valtimotoimenpiteit\u00e4 tehtiin 41.6 prosentille potilaista seurannan aikana. Lopullisten tulosten on tarkoitus valmistua viimeist\u00e4\u00e4n kes\u00e4kuussa 2021.<\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Krooniset haavat kuluttavat nykyisell\u00e4\u00e4n runsaasti terveydenhuollon resursseja. Painottamalla haavojen ennaltaehk\u00e4isy\u00e4 ja etiologian hoitoa sek\u00e4 hoidon keskitt\u00e4misell\u00e4 osaamiskeskukseen todenn\u00e4k\u00f6isesti parannettaisiin kyseisten haavojen hoidon kustannusvaikuttavuutta.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Perusterveydenhuollon (PTH) keinoin v\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4 olevien sairaalahoitojaksojen \u2013mittarin k\u00e4ytett\u00e4vyys PTH:n suoriutumisen arviointiin Suomessa<\/h2>\n\n\n\n

Markku Satokangas1,2<\/sup>, Sonja Lumme1<\/sup>, Veli-Matti Partanen3<\/sup>, Martti Arffman1<\/sup>, Kristiina Manderbacka1<\/sup>, Ilmo Keskim\u00e4ki1,4<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1<\/sup> Terveystaloustiede ja palveluiden oikeudenmukaisuus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki<\/p>\n\n\n\n

2<\/sup> Yleisl\u00e4\u00e4ketieteen ja perusterveydenhuollon osasto, Helsingin yliopisto, Helsinki<\/p>\n\n\n\n

3<\/sup> Suomen Sy\u00f6p\u00e4rekisteri, Helsinki<\/p>\n\n\n\n

4<\/sup> Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tampereen yliopisto, Tampere<\/p>\n\n\n\n

Tausta<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Perusterveydenhuollon (PTH) keinoin v\u00e4ltett\u00e4viss\u00e4 olevia sairaalahoitojaksoja (VOS) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisesti PTH:n laadun ja suoriutumiskyvyn mittarina. Tausta-ajatuksena on, ett\u00e4 hyvin toimiva PTH v\u00e4hent\u00e4\u00e4 VOS-jaksojen esiintyvyytt\u00e4. Arvioidaksemme VOS-jaksojen validiteettia Suomessa toteutimme sarjan tutkimuksia, joissa tarkastelimme VOS-jaksojen esiintyvyyden 1) vaihtelua asuinalueen sek\u00e4 sosiodemografisen taustan mukaan, 2) ajallista kehityst\u00e4 sek\u00e4 3) yhteytt\u00e4 kuolleisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

Menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n

\u226525-vuotiaan v\u00e4est\u00f6n VOS-jaksot poimittiin erikoissairaanhoidon hoitoilmoitusrekisterist\u00e4 vuosilta 1996\u20132018 ja yhdistettiin Tilastokeskuksen yll\u00e4pit\u00e4miin yksil\u00f6tason sosiodemografisiin taustatietoihin. Yksil\u00f6iden asuinkunnan perusteella VOS-jaksot yhdistettiin sek\u00e4 alueisiin ett\u00e4 alueiden sosioekonomiaa, v\u00e4est\u00f6n terveytt\u00e4 ja terveydenhuollon j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4 kuvaaviin tekij\u00f6ihin. Riskiss\u00e4 olevana v\u00e4est\u00f6n\u00e4 k\u00e4ytettiin vastaavan ik\u00e4ist\u00e4 aikuisv\u00e4est\u00f6\u00e4. Tutkimuskysymyksest\u00e4 riippuen analysoimme VOS-jaksot joko yhten\u00e4 kokonaisuutena tai kolmessa eri alaryhm\u00e4ss\u00e4: akuutit, krooniset ja rokotuksin ehk\u00e4ist\u00e4v\u00e4t VOS-jaksot. Tilastollisina menetelmin\u00e4 k\u00e4ytimme muun muassa monitaso\u2013 ja trajektorimallinnuksia.<\/p>\n\n\n\n

Tulokset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksil\u00f6tasolla VOS-jaksot painottuvat sosioekonomisesti huono-osaisille henkil\u00f6ille. Lis\u00e4ksi VOS-jaksoilla olleilla yksil\u00f6ill\u00e4 havaittiin muuta v\u00e4est\u00f6\u00e4 4\u201310 \u2013kertaa korkeampi ylikuolleisuusriski vuoden sis\u00e4ll\u00e4 jaksosta. V\u00e4est\u00f6tasolla VOS-jaksoissa havaittiin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 aluevaihtelua, mik\u00e4 kuitenkin kaventui ajan mittaan erityisesti kroonisten VOS-jaksojen ik\u00e4\u2013 ja sukupuolivakioidun esiintyvyyden v\u00e4hentyess\u00e4. VOS-jaksojen aluevaihtelu painottui sairaanhoitopiirien v\u00e4lille. Tarkemmassa analyysiss\u00e4 noin nelj\u00e4nnes aluevaihtelusta selittyi yksil\u00f6tason tuloilla sek\u00e4 liit\u00e4nn\u00e4issairauksien m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4. N\u00e4iden yksil\u00f6tason tekij\u00f6iden j\u00e4lkeenkin v\u00e4est\u00f6n sairastavuuteen sek\u00e4 vuodeosastohoidon j\u00e4rjest\u00e4miseen liittyv\u00e4t aluetason tekij\u00e4t selitt\u00e4v\u00e4t kolmanneksen VOS-jaksojen aluevaihtelusta.<\/p>\n\n\n\n

Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Yksil\u00f6tasolla VOS-jaksot n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t ns. \u201dsentinel\u201d\u2013tapahtumina: ne kuvastavat mahdollisesti ehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4 olevaa \u00e4killiseen sairastumiseen tai sairauden pahenemisvaiheeseen liittyv\u00e4\u00e4 sairaalahoidon tarvetta, johon yhdistyy selv\u00e4 ylikuolleisuusriski. Alue-eroja tarkasteltaessa VOS-jaksot toimivat ns. \u201dbenchmark\u201d-periaatteella: koska emme tied\u00e4, mitk\u00e4 VOS-jaksoista ovat todella ennaltaehk\u00e4ist\u00e4viss\u00e4 niin kunkin alueen arvoja verrataan koko maan keskiarvoon. Mittarin aluevertailuun tulee kutenkin suhtautua varoen, sill\u00e4 VOS-jaksojen alue-erot heijastelevat osin eroja v\u00e4est\u00f6n sosioekonomisessa asemassa ja sairastavuudessa. VOS-jaksot n\u00e4ytt\u00e4isiv\u00e4tkin toimivan parhaiten joko tunnistamaan hoidon katveeseen j\u00e4\u00e4vi\u00e4 potilasryhmi\u00e4 tai varoitusmerkkin\u00e4 mahdollisista ongelmista PTH:n suoriutumisessa. Mittarin korkeiden arvojen tulkinta vaatii kuitenkin tarkempaa tarkastelua muilla keinoin, esimerkiksi palveluprosessien auditoinnin kautta. Lis\u00e4tutkimusta tarvitaan tarkentamaan kuvaa PTH:n roolista VOS-jaksojen ehk\u00e4isemisess\u00e4 Suomessa.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Motivational multidimensional lifestyle intervention as a supportive treatment for depression \u2013 Effects on recovery and health in primary health care: a cluster randomized trial<\/h2>\n\n\n\n

Ulla Mikkonen1,2<\/sup>, Hannu Kautiainen3<\/sup>, Soili Lehto4,5,6<\/sup>, Anu Ruusunen1,7,8<\/sup>, Pekka M\u00e4ntyselk\u00e41,9<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1<\/sup> University of Eastern Finland<\/p>\n\n\n\n

2<\/sup> Kuopio Health Center<\/p>\n\n\n\n

3<\/sup> Folkh\u00e4lsan<\/p>\n\n\n\n

4<\/sup> University of Oslo<\/p>\n\n\n\n

5<\/sup> R&D department, Division of Mental Health Services, \u00c5kershus University Hospital<\/p>\n\n\n\n

6<\/sup> University of Helsinki<\/p>\n\n\n\n

7<\/sup> Department of Psychiatry, Kuopio University Hospital<\/p>\n\n\n\n

8<\/sup> Deakin University<\/p>\n\n\n\n

9<\/sup> Primary Health Care Unit, Kuopio University Hospital<\/p>\n\n\n\n

Background<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Depression is a common health problem causing disability and poorer quality of life and is related to unhealthy lifestyles.<\/p>\n\n\n\n

Objectives<\/strong><\/p>\n\n\n\n

We aim to assess the effectiveness and feasibility of a multidimensional lifestyle intervention (MLI), carried out by motivational interviewing, as a supportive treatment for depression in primary health care compared with treatment as usual (TAU). Our study hypothesis is that MLI improves mental well-being and the quality of life more than TAU and may provide cost-effective treatment for depression. We also examine the effect of lifestyle change on risk factors related to common comorbidities, such as cardiovascular diseases, obesity and diabetes.<\/p>\n\n\n\n

Methods<\/strong><\/p>\n\n\n\n

A cluster randomized controlled trial in primary health care. 10 health care units will be randomized to TAU+MLI (n=5) or TAU (n=5). A total of 400 patients, with the diagnosis of depression (ICD-10) and PHQ-9 \u2265 10, will be enrolled during 2022-2024, allocated for clusters, and followed for 24 months. The following interventions will be compared: 1.TAU+MLI. Physicians, trained in motivational interviewing, conduct MLI that aims to increase physical activity, healthy nutrition, and quality of sleep and decrease alcohol consumption, stress and smoking. 2. TAU, which consists of usual pharmacological and psychological treatment for depression. During the first 3-months, 2\u00d730 min face-to-face and 1\u00d715 min telephone session will be conducted for both groups.<\/p>\n\n\n\n

Outcomes<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Primary outcomes measure the symptoms of depression, mental well-being, and the quality of life (PHQ-9, BDI-21, WEMWBS, 15D) and secondary outcomes assess anxiety, insomnia, stress, pain, lifestyles, duration of disability, and physiological measures (BMI, blood pressure, waist circumference, glucose and lipid levels). The outcomes will be measured at baseline, 3-month, 12-month and 24-month follow-ups, in both groups and analysed statistically.<\/p>\n\n\n\n

Conclusions<\/strong><\/p>\n\n\n\n

This study will provide knowledge about the real-world effectiveness of depression treatment in primary health care to be utilized in clinical practice.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Antidepressant use and risk of psychiatric rehospitalization in patients with schizophrenia<\/h2>\n\n\n\n

Arto Puranen1,2<\/sup>, Marjaana Koponen2,3<\/sup>, Markku L\u00e4hteenvuo1<\/sup>, Antti Tanskanen1,4<\/sup>, Jari Tiihonen1,4,5<\/sup>, Heidi Taipale1,2,4<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n

1<\/sup> Department of Forensic Psychiatry, University of Eastern Finland, Niuvanniemi Hospital, Kuopio, Finland<\/p>\n\n\n\n

2<\/sup> University of Eastern Finland, School of Pharmacy, Kuopio, Finland<\/p>\n\n\n\n

3<\/sup> Centre for Medicine Use and Safety, Faculty of Pharmacy and Pharmaceutical Sciences, Monash University, Parkville, Victoria, Australia<\/p>\n\n\n\n

4<\/sup> Karolinska Institutet, Department of Clinical Neuroscience, Stockholm, Sweden<\/p>\n\n\n\n

5<\/sup> Center for Psychiatry Research, Stockholm City Council, Stockholm, Sweden<\/p>\n\n\n\n

Introduction<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Antidepressants are often used by patients with schizophrenia, for instance to treat depressive and negative symptoms. Information concerning the effectiveness of antidepressants in preventing relapses in the real-world setting is limited.<\/p>\n\n\n\n

Aim<\/strong><\/p>\n\n\n\n

The aim of this study was to investigate the risk of psychiatric rehospitalization associated with antidepressant use in patients with schizophrenia.<\/p>\n\n\n\n

Methods<\/strong><\/p>\n\n\n\n

This study utilized data combined from several nationwide Finnish registers. The study cohort included all persons treated in inpatient care due to schizophrenia or schizoaffective disorder during 1972\u20132014 in Finland (N=61,889). Drug purchase data were obtained from the national Prescription register, and modelled into drug use periods with PRE2DUP method. The follow-up period covered the years 1996\u20132017. Outcome was psychiatric rehospitalization (hospitalization due to ICD-10 diagnoses F20-F29) as the main diagnosis. Within-individual design was used to compare the risk of outcome between the time periods of antidepressant use and non-use within the same person. Stratified Cox regression analyses were utilized in calculating adjusted hazard ratios (aHR) with 95% confidence intervals (CIs). Analyses were adjusted for sequential order of treatments, time since cohort entry, use of antipsychotics, mood stabilizers, benzodiazepines, and Z-drugs.<\/p>\n\n\n\n

Results<\/strong><\/p>\n\n\n\n

The mean age of the study cohort was 46.2 (Standard deviation, SD 16.0) years at cohort entry, and 50.3% were males. Altogether 49.3% (N=30,508) of the study cohort used antidepressants during the follow-up (median 14.8 years, IQR 7.5-22.0). The risk of psychiatric rehospitalization was lower during antidepressant use as compared to non-use (aHR 0.93, 95% CI 0.92-0.95). Of the most commonly used drug substances, use of sertraline (0.87, 0.83-0.91), fluoxetine (0.88, 0.83-0.91), citalopram (0.92, 0.90-0.95), venlafaxine (0.93, 0.88-0.97), and escitalopram (0.93, 0.88-0.99) were associated with the lowest risk of psychiatric rehospitalization.<\/p>\n\n\n\n

Conclusions<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Antidepressant use was common in the study cohort and it was associated with a decreased risk of psychiatric rehospitalization.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

SESSIO 11: Hoidon ja terveyspalveluiden vaikuttavuus (osa 2) Puheenjohtaja: Elsa Paronen (UEF) Kroonisten haavojen hoito Eksotessa Arb\u00ebr Mehmeti1, Juhani Aakko1, Werneri Tuompo1, Eija Saimanen2, Merja Lampinen2, Minna Linna2, Jaana Ahlamaa1 1 Medaffcon Oy 2 Etel\u00e4-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote Johdanto Krooniset haavaumat ovat usein monietiologisia ja niiden hoito on runsaasti terveydenhuollon resursseja kuluttavaa. Haavanhoidossa ennaltaehk\u00e4isy […]<\/p>\n","protected":false},"author":473,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-4146","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nSessio 11 \/ 2021 - Vaikuttavuuden talo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/sessio-11-2021\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Sessio 11 \/ 2021 - Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"SESSIO 11: Hoidon ja terveyspalveluiden vaikuttavuus (osa 2) Puheenjohtaja: Elsa Paronen (UEF) Kroonisten haavojen hoito Eksotessa Arb\u00ebr Mehmeti1, Juhani Aakko1, Werneri Tuompo1, Eija Saimanen2, Merja Lampinen2, Minna Linna2, Jaana Ahlamaa1 1 Medaffcon Oy 2 Etel\u00e4-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote Johdanto Krooniset haavaumat ovat usein monietiologisia ja niiden hoito on runsaasti terveydenhuollon resursseja kuluttavaa. Haavanhoidossa ennaltaehk\u00e4isy […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/sessio-11-2021\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"8 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/sessio-11-2021\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/sessio-11-2021\\\/\",\"name\":\"Sessio 11 \\\/ 2021 - Vaikuttavuuden talo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2021-09-30T13:21:55+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/sessio-11-2021\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/sessio-11-2021\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/sessio-11-2021\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Sessio 11 \\\/ 2021\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/\",\"name\":\"Vaikuttavuuden talo\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Sessio 11 \/ 2021 - Vaikuttavuuden talo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/sessio-11-2021\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Sessio 11 \/ 2021 - Vaikuttavuuden talo","og_description":"SESSIO 11: Hoidon ja terveyspalveluiden vaikuttavuus (osa 2) Puheenjohtaja: Elsa Paronen (UEF) Kroonisten haavojen hoito Eksotessa Arb\u00ebr Mehmeti1, Juhani Aakko1, Werneri Tuompo1, Eija Saimanen2, Merja Lampinen2, Minna Linna2, Jaana Ahlamaa1 1 Medaffcon Oy 2 Etel\u00e4-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote Johdanto Krooniset haavaumat ovat usein monietiologisia ja niiden hoito on runsaasti terveydenhuollon resursseja kuluttavaa. Haavanhoidossa ennaltaehk\u00e4isy […]","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/sessio-11-2021\/","og_site_name":"Vaikuttavuuden talo","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"8 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/sessio-11-2021\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/sessio-11-2021\/","name":"Sessio 11 \/ 2021 - Vaikuttavuuden talo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website"},"datePublished":"2021-09-30T13:21:55+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/sessio-11-2021\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/sessio-11-2021\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/sessio-11-2021\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Sessio 11 \/ 2021"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/","name":"Vaikuttavuuden talo","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4146","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/473"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=4146"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4146\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":4149,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/4146\/revisions\/4149"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=4146"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}