{"id":5197,"date":"2022-06-07T12:07:11","date_gmt":"2022-06-07T10:07:11","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?page_id=5197"},"modified":"2022-08-16T07:28:40","modified_gmt":"2022-08-16T05:28:40","slug":"ennakkojutut-plenarypuhujista-2022","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/","title":{"rendered":"Ennakkojutut plenarypuhujista 2022"},"content":{"rendered":"\n

Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 pureudutaan vaikuttavuuden mittaamisen mittareihin, menetelmiin ja ty\u00f6kaluihin<\/h1>\n\n\n\n

Vuoden 2022 Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 p\u00e4\u00e4puhujina (plenary) ovat professori Matthew D. Adler (Duke University), professori Martin Webber (University of York, UK), ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Jonna Salonen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Sakari Kainulainen (Diakonia-ammattikorkeakoulu).<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi keynote-puheenvuorot pit\u00e4v\u00e4t apulaisprofessori Paulus Torkki (Helsingin yliopisto) ja tutkimusjohtaja Eila Kankaanp\u00e4\u00e4 (It\u00e4-Suomen yliopisto).<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4iv\u00e4t<\/a> on monitieteinen keskustelufoorumi hyvinvointiin ja terveyteen liittyv\u00e4n vaikuttavuuden tutkijoille ja asiantuntijoille sek\u00e4 jokaiselle, joka kokee tarvitsevansa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n uusinta tutkimustietoa vaikuttavuudesta.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"Professor<\/figure>
\n

\u201dI believe that we can improve our assessment of policy effectiveness, by using the \u201csocial welfare function\u201d (SWF) framework to evaluate governmental policies, rather than cost-benefit analysis.\u201d<\/p>PhD Matthew D. Adler, Duke University<\/cite><\/blockquote>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

What is your perspective on measuring effectiveness?<\/h2>\n\n\n\n

Cost-benefit analysis is a standard indicator of the effectiveness of governmental policies. This methodology is used in much academic research and, in some governments, as an official test for approving policies. Cost-benefit analysis measures policy impacts in monetary terms; impacts on individual well-being are converted into monetary equivalents, by estimating what individuals would be willing to pay (insofar as a policy improves individual well-being along some dimension) or willing to accept (insofar as it reduces well-being).<\/p>\n\n\n\n

I believe that we can improve our assessment of policy effectiveness, by using the \u201csocial welfare function\u201d (SWF) framework to evaluate governmental policies, rather than cost-benefit analysis. The SWF framework employs an interpersonally comparable well-being indicator, rather than money, as the core metric for quantifying policy impacts. A given policy is conceptualized as a distribution of well-being, among the population of concern. Some rule is then used to measure the \u201cgoodness\u201d of this distribution, such as the utilitarian rule (adding up well-being) or a prioritarian rule that gives greater weight to the well-being of the worse off.<\/p>\n\n\n\n

What are the key challenges in measuring effectiveness from the perspective of your own research?<\/h2>\n\n\n\n

The SWF framework itself is well understood. See, e.g., Adler, Measuring Social Welfare (Oxford University Press 2019) for an overview. A key challenge is developing and improving models and techniques for implementing the framework in different areas of governmental policy choice. Adler and Norheim, eds., Prioritarianism in Practice (Cambridge U Press 2022), employs utilitarian and prioritarian SWFs in a number of different policy domains: tax policy, health policy, fatality risk regulation, education, climate change, and the COVID-19 pandemic.<\/p>\n\n\n\n

How could the measurement of effectiveness be supported?<\/h2>\n\n\n\n

Governmental use of the SWF framework, in tandem with cost-benefit analysis or other standard policy assessment tools, would not only help in selecting beneficial governmental policies, but would build our knowledge base about the framework.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"Martin<\/figure>
\n

\u201dParticular support needs to be provided in the development and evaluation of outcome measures for complex social interventions.\u201d<\/p>PhD Martin Webber, University of York<\/cite><\/blockquote>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

What is your perspective on measuring effectiveness?<\/h2>\n\n\n\n

The effectiveness of complex social interventions cannot be measured using a single outcome measure. It is insufficient to conclude that an intervention is not effective if no change is detected on a primary outcome measure. If there are positive findings on other outcome measures in a trial, for example, it may indicate that the intervention has different effects than originally conceived. In addition, interventions within social systems such as families and communities require outcome measurement at levels beyond the individual. While in the social sciences we may borrow evaluation methodologies from medicine, they require adaptation to become fit for purpose as the complexity of the social world makes measuring effectiveness much more complex.<\/p>\n\n\n\n

What are the key challenges in measuring effectiveness from the perspective of your own research?<\/h2>\n\n\n\n

Large samples are required to detect small, yet meaningful, changes. Recruitment in trials requires a large number of sites and a dedicated workforce of researchers, which is expensive for research funders. Making the case for the evaluation of complex social interventions is more difficult as outcomes are less certain, making it more challenging to obtain funding for this kind of research. In addition, if you are evaluating the effectiveness of workers (in health or social care, for example) doing something different, it often requires systemic change to modify an individual’s behaviour. If they are not adequately supported, they will not do it. Therefore, intervention fidelity is difficult to maintain unless you have a dedicated workforce to deliver the intervention.<\/p>\n\n\n\n

How could the measurement of effectiveness be supported?<\/h2>\n\n\n\n

Particular support needs to be provided in the development and evaluation of outcome measures for complex social interventions. This work is difficult to fund, though is vital to ensure we have a range of valid and reliable measures at our disposal. In addition, support needs to be provided in workplaces which are hosting the testing of novel interventions. Staff need support to implement new approaches and methods in their work, and this requires organisational and systemic support to make it happen effectively. Underpinning this should be a good understanding of the importance of effectiveness evidence. More support is required to ensure that there is good public understanding of the reasons for effectiveness research and the rationale for the methods used.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"Jonna<\/figure>
\n

\u201dVaikuttavuusperustaisuus pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 investointina meid\u00e4n kaikkien hyv\u00e4ksi.\u201d<\/p>Ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Jonna Salonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/cite><\/blockquote>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on n\u00e4k\u00f6kulmasi vaikuttavuuden mittaamiseen?<\/h2>\n\n\n\n

Johdan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) kansallisen laaturekisteritoiminnan k\u00e4ynnist\u00e4mist\u00e4. Laaturekistereihin ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoa, jonka avulla seurataan sek\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti asiakas- ja potilasryhm\u00e4kohtaista laatua ja vaikuttavuutta. Johtamassani projektissa on mukana yhdeks\u00e4n kansallista laaturekisteri\u00e4. THL:n pysyv\u00e4 kansallinen laaturekisteritoiminta saadaan todenn\u00e4k\u00f6isesti alkuun vuoden 2023 aikana. Jokaisella yksitt\u00e4isell\u00e4 laaturekisterill\u00e4 tulee olemaan omat vaikuttavuustavoitteensa ja omat seurannassa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t mittarit ja\/tai indikaattorit. Laaturekisterien tietoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n esimerkiksi sote-ammattilaisten vertaiskehitt\u00e4mistoiminnassa. Kyse on siis hyvin konkreettisesta toiminnasta, jolla muun muassa tuetaan sote-ammattilaisia tekem\u00e4\u00e4n omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n vaikuttavasti.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 ovat vaikuttavuuden mittaamisen keskeiset haasteet laaturekisteritoiminnan n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/h2>\n\n\n\n

Oleellista on saada sovittua kansallinen konsensus siit\u00e4, mitk\u00e4 ovat kunkin asiakas- ja potilasryhm\u00e4n t\u00e4rkeimm\u00e4t laatu- ja vaikuttavuustavoitteet. N\u00e4iden tavoitteiden perusteella suunnitellaan ja sovitaan seurattavat indikaattorit ja mittarit. Niiden valinnassa ja tulkinnassa tarvitaan viisautta, sill\u00e4 ne ohjaavat sote-ammattilaisten toimintaa ja niiden tuomia tietoja tullaan mahdollisesti jatkossa k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s hyvinvointialueiden ohjauksessa. Indikaattorien ja mittarien valinnassa pit\u00e4\u00e4 ottaa my\u00f6s huomioon se, miten helppoa tai vaikeaa niiden muodostamiseksi tarvittavien tietojen ker\u00e4\u00e4minen on.<\/p>\n\n\n\n

Kun kyse on kansallisesta toiminnasta, tarvitaan paljon suunnittelua ja ty\u00f6t\u00e4, jotta ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4t tiedot ovat kesken\u00e4\u00e4n yhdenmukaisia ja vertailukelpoisia. Lis\u00e4ksi tavoitteena on, ettei tietojen tuottaminen ole liian ty\u00f6l\u00e4st\u00e4 ja kallista. Kansallisten laaturekisterien niin sanottu tietotuotanto on iso kokonaisuus, joka liittyy saumattomasti muuhun kansalliseen sote-tietotuotantoon eli riippuvuuksia on hyvin paljon. <\/p>\n\n\n\n

Laaturekisterity\u00f6 on pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ja vaatii monen alan asiantuntemusta. Laaturekisteritoiminnalla saadaan aikaan vaikuttavuuttavain, jos se tehd\u00e4\u00e4n kunnolla ja laaturekisteritietoa my\u00f6s hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n aktiivisesti kent\u00e4ll\u00e4. Kansalliseen laaturekisteritoimintaan investoiminen on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 ollut viel\u00e4 aika v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 suhteutettuna sen kustannusvaikuttavuuspotentiaaliin Meill\u00e4 on jo nyt viitteit\u00e4 laaturekisteritoiminnan tuomasta huomattavista kustannuss\u00e4\u00e4st\u00f6mahdollisuuksista. Diabetesrekisteriss\u00e4 laskettiin vertaiskehitt\u00e4misen tuomien tulosten perusteella, ett\u00e4 panostus laaturekistereihin maksaa itsens\u00e4 takaisin viimeist\u00e4\u00e4n muutamassa vuodessa.<\/p>\n\n\n\n

Miten vaikuttavuuden mittaamista voitaisiin tukea?<\/h2>\n\n\n\n

Ymm\u00e4rryst\u00e4 ja osaamista hoidon ja terveydenhuollon vaikuttavuudesta tarvitaan viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s tutkijayhteis\u00f6jen ulkopuolella. Asiaa kannattaa siis pit\u00e4\u00e4 aktiivisesti esill\u00e4. Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivien kaltaiset tilaisuudet ovat hyvin tervetulleita, samoin koulutukset, kuten It\u00e4-Suomen yliopiston verkkokurssi. Sote-ammattilaiset saadaan parhaiten mukaan sill\u00e4, ett\u00e4 heid\u00e4n oman toimintansa vaikuttavuus tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4kyv\u00e4ksi. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s panostaa sujuviin kirjaamisen ja mittaamisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Toiminnan muutokset eiv\u00e4t synny itsest\u00e4\u00e4n, vaan niiden toteutumiseksi tarvitaan ty\u00f6t\u00e4 ja siksi my\u00f6s resurssia. Vaikuttavuusperustaisuus pit\u00e4isi n\u00e4hd\u00e4 investointina meid\u00e4n kaikkien hyv\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"Sakari<\/figure>
\n

\u201dTarvitaan pitkitt\u00e4isaineistoja muutosten seuraamiseen.\u201d<\/p>Erityisasiantuntija, YTT Sakari Kainulainen, Diakonia-ammattikorkeakoulu<\/cite><\/blockquote>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on n\u00e4k\u00f6kulmasi vaikuttavuuden mittaamiseen?<\/h2>\n\n\n\n

Olen tottunut tarkastelemaan asioita ihmisen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tutkimusty\u00f6ss\u00e4ni olen kiinnostunut esimerkiksi ihmisten hyvinvoinnin kokemuksista ja niiden muutoksista. Vaikuttavuuden kohdalla t\u00e4m\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulma tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 interventiolla saadaan haluttu pysyv\u00e4 vaikutus ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Olen tutkinut enemm\u00e4n vaikuttavuuden edellytyksen\u00e4 olevia vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 ovat vaikuttavuuden mittaamisen keskeiset haasteet oman tutkimuksesi n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/h2>\n\n\n\n

Kun tutkitaan ihmisten kokemuksia, niiden yhteytt\u00e4 interventioihin ja niiden pysyvyytt\u00e4 ajan kuluessa, niin ajallinen seuranta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Tarvitaan siis pitkitt\u00e4isaineistoja muutosten seuraamiseen. Mit\u00e4 pidemm\u00e4ksi ajallinen seuranta k\u00e4y, sit\u00e4 vaikeampaa on erottaa intervention ulkopuolisten tekij\u00f6iden yhteytt\u00e4 pysyv\u00e4\u00e4n muutokseen. Vaikutuksia kyll\u00e4 saadaan esiin, mutta vaikuttavuuden todentaminen ihmisten arjessa on hankalampaa.<\/p>\n\n\n\n

Miten vaikuttavuuden mittaamista voitaisiin tukea?<\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen askel on saada koottua kokemuksellista tietoa: kuinka ihmiset arjessaan selvi\u00e4v\u00e4t (vaivoineen) ja miten he sen kokevat. N\u00e4kisin, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tietoa pit\u00e4isi synty\u00e4 palveluissa ihmisi\u00e4 kohdatessa. Toki t\u00e4m\u00e4 haastaa ammattilaisten tapoja keskitty\u00e4 tapaamisessa vain siihen asiaan, johon heill\u00e4 oletettavasti on ratkaisu valmiina. Jos ei ole mahdollista kysy\u00e4 asiakkaalta tai potilaalta ett\u00e4 \u201dmit\u00e4 kuuluu\u201d ja antaa aikaa mahdollisesti pitk\u00e4llekin vastaukselle, niin voitaisiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 erilaisia ihmisen hyvinvointia kartoittavia nopeita mittareita. Yhdistyneen\u00e4 interventiotietoon ja ajalliseen seurantaan voitaisiin p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni vaikuttavuuteenkin.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Keynote-puhujat<\/h2>\n\n\n\n
\"Apulaisprofessori<\/figure>
\n

\u201dLiian monimutkaiset ratkaisut mittarien ja mittaristojen muodostamisessa on yksi arkivaikuttavuuden arvioinnin haaste.\u201d<\/p>Apulaisprofessori Paulus Torkki, Helsingin yliopisto<\/cite><\/blockquote>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on n\u00e4k\u00f6kulmasi vaikuttavuuden mittaamiseen?<\/h2>\n\n\n\n

N\u00e4k\u00f6kulmani on toiminnan kehitt\u00e4minen ja johtaminen, jonka vuoksi erityisesti kiinnostaa seuraava dilemma. Yht\u00e4\u00e4lt\u00e4 vaikuttavuus on eritt\u00e4in vaikea ilmi\u00f6 ja tarkka vaikuttavuuden arviointi vaatii ty\u00f6l\u00e4it\u00e4 ja huolellisesti suunniteltuja tutkimusasetelmia. Toisaalta on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tarve saada nopeasti ja helposti k\u00e4ytt\u00f6kelpoista tietoa tosiel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 saavutetuista tuloksista. Miten n\u00e4m\u00e4 kaksi n\u00e4k\u00f6kulmaa voidaan yhdist\u00e4\u00e4, jotta mittarien tarjoama tieto on riitt\u00e4v\u00e4n luotettavaa, mutta mittaaminen my\u00f6s ketter\u00e4\u00e4 ja toiminnan kehitt\u00e4mist\u00e4 palvelevaa.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 ovat vaikuttavuuden mittaamisen keskeiset haasteet oman tutkimuksesi n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/h2>\n\n\n\n

Keskeiset haasteet arkivaikuttavuuden arvioinnissa ovat yh\u00e4 1) systemaattisen hoitotulostiedon ker\u00e4\u00e4misen v\u00e4h\u00e4isyys, 2) liian monimutkaiset ratkaisut mittarien ja mittaristojen muodostamisessa sek\u00e4 se, ett\u00e4 3) vaikuttavuuden arvionti usein edellytt\u00e4\u00e4 tietoa useista eri l\u00e4hteist\u00e4 tai rekistereist\u00e4, mist\u00e4 seuraa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vuoksi pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 erilaisia virityksi\u00e4 mittaamisen toteuttamiseen. Osin n\u00e4m\u00e4 haasteet liittyv\u00e4t toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n

Miten vaikuttavuuden mittaamista voitaisiin tukea?<\/h2>\n\n\n\n

Pit\u00e4\u00e4 rohkaista l\u00e4htem\u00e4\u00e4n yksinkertaisesti liikkeelle: 1) asetetaan aluksi rajallinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 selke\u00e4sti mitattavissa olevia tavoitteita, 2) aloitetaan seuranta muutamalla keskeisell\u00e4 tavoitetta kuvaavalla mittarilla, 3) l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n kokeilevalla ja oppivalla asenteella likkeelle ja kehitet\u00e4\u00e4n mittaamista sit\u00e4 mukaa, kun ymm\u00e4rrys lis\u00e4\u00e4ntyy. 4) Pyrit\u00e4\u00e4n edist\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikuttavuuden mittaamiseen ja arviointiin liittyv\u00e4\u00e4 kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n
\"Kasvokuva<\/figure>
\n

\u201dVaikuttavuuden arviointi on vaativaa. Ja t\u00e4rke\u00e4\u00e4.\u201d<\/p>Tutkimusjohtaja Eila Kankaanp\u00e4\u00e4, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/cite><\/blockquote>\n<\/div><\/div>\n\n\n\n

Mik\u00e4 on n\u00e4k\u00f6kulmasi vaikuttavuuden mittaamiseen?<\/h2>\n\n\n\n

Puhun mieluummin vaikutusten arvioinnista. Toivon, ett\u00e4 vaikuttavuustutkimuksessa satunnaistetut ja kontrolloidut tutkimusasetelmat s\u00e4ilyv\u00e4t, sill\u00e4 ne ovat edelleen paras tutkimusasetelma vaikuttavuuden osoittamiseen. Pelkk\u00e4 tehon osoittaminen ei riit\u00e4. Tutkimukseen osallistujien tulisi kuvastaa sit\u00e4 v\u00e4est\u00f6\u00e4, jolle hoito tai palvelu on tarkoitettu.<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavuuden \u201dmittareiden\u201d tulee olla valideja. Tulosten tulkinnassa tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 potilaan tai asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulmasta merkityksellist\u00e4 muutosta eik\u00e4 rajoittua ainoastaan tilastollisen merkitt\u00e4vyyden tarkasteluun.<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavuuden mittaaminen liittyy palveluiden ydintavoitteeseen, potilaan ja asiakkaan tilanteen parantamiseen, huononemisen est\u00e4miseen tai hidastamiseen. Olen kuitenkin hieman huolissani siit\u00e4, ett\u00e4 tosiel\u00e4m\u00e4n tietoon perustuvien (RWD\/RWE) \u201dmittareiden\u201d tulosten perusteella p\u00e4\u00e4tett\u00e4isiin resurssien kohdentamisesta. Ensin tarvitaan laadukkaalla tutkimusasetelmalla osoitettu vaikuttavuus. Oman toiminnan tuloksia verrattaan vaikuttavuustutkimusten tuloksiin. Oman toiminnan vaikuttavuudesta tuotettu ja vertailutieto muista yksik\u00f6ist\u00e4 auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n toimintaa. Oman toiminnan seuranta kuvaa my\u00f6s miten vaikuttavien toimien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notossa on onnistuttu.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 ovat vaikuttavuuden mittaamisen keskeiset haasteet oman tutkimuksesi n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/h2>\n\n\n\n

Terveystaloustieteess\u00e4 on kehitetty laatupainotettu elinvuosi -mittari (QALY) taloudelliseen arviointitutkimukseen. Tavoitteena on ollut tehd\u00e4 vertailukelpoisiksi eri sairauksien ja tarpeiden erilaiset hoidot ja palvelut. T\u00e4t\u00e4 tarvitaan, jos halutaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietoa kustannusvaikuttavuudesta resurssien kohdentamiseen. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 meill\u00e4 ei ole koskaan k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 tietoa kaikkien toimien kustannusvaikuttavuudesta.<\/p>\n\n\n\n

Usein kustannusvaikuttavuustutkimuksen aikaj\u00e4nne ja tulokset kuvastavat lyhyen ajan vaikuttavuutta. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon kannalta pitk\u00e4n ajan vaikutukset ja kustannukset ovat t\u00e4rkeimm\u00e4t. T\u00e4t\u00e4 paikataan terveystaloustieteess\u00e4 osittain mallintamalla, mutta my\u00f6s mallinnusten pohjaksi olisi hyv\u00e4 olla pitki\u00e4 vaikuttavuustutkimuksia ja seurantatietoa.<\/p>\n\n\n\n

QALY tulkitaan usein objektiiviseksi mittariksi. Se on kuitenkin ihmisten luoma k\u00e4sitteellinen rakennelma. QALY-mittareita on useita ja ne tuottavat erilaisia tuloksia.<\/p>\n\n\n\n

Miten vaikuttavuuden mittaamista voitaisiin tukea?<\/h2>\n\n\n\n

Tutkimuksessa tarvitaan menetelm\u00e4nkehityst\u00e4: validointia, vertailua samantyyppisten \u201dmittareiden\u201d v\u00e4lill\u00e4 sek\u00e4 potilaille ja asiakkaille merkityksellisen muutoksen ymm\u00e4rryst\u00e4. Tutkijayhteis\u00f6n ja\/tai s\u00e4\u00e4telij\u00e4n tulisi tehd\u00e4 sopimukset ja suositukset k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 menetelmist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 helpottaisi eri tutkimusten tulosten yhteen vet\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Rahoittajat voisivat yhdist\u00e4\u00e4 voimansa ja rahoittaa hyvi\u00e4, laajoja ja riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4kestoisia tutkimuksia. Tarvitaan v\u00e4hemm\u00e4n tutkimushankkeita ja laadukkaampaa tietoa.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4 vaikuttavuuden seuraaminen vaatii paljon tietoj\u00e4rjestelmilt\u00e4 sek\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6lt\u00e4 tarkkuutta ja rakenteista kirjaamista. T\u00e4m\u00e4 vaade voi tehd\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4misen aikamoisen haasteelliseksi. Se taas vaikuttaa data laatuun. Tietotarpeiden priorisointi ja karsinta voisi auttaa. Lis\u00e4ksi tarvitaan palvelujen k\u00e4ytt\u00e4jien halukkuutta ja kyky\u00e4 arvioida toiminnan vaikutuksia omaan hyvinvointiinsa helpolla tavalla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 pureudutaan vaikuttavuuden mittaamisen mittareihin, menetelmiin ja ty\u00f6kaluihin Vuoden 2022 Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 p\u00e4\u00e4puhujina (plenary) ovat professori Matthew D. Adler (Duke University), professori Martin Webber (University of York, UK), ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Jonna Salonen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Sakari Kainulainen (Diakonia-ammattikorkeakoulu). Lis\u00e4ksi keynote-puheenvuorot pit\u00e4v\u00e4t apulaisprofessori Paulus Torkki (Helsingin yliopisto) ja tutkimusjohtaja […]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"footnotes":""},"class_list":["post-5197","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"\nEnnakkojutut plenarypuhujista 2022 - Vaikuttavuuden talo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Ennakkojutut plenarypuhujista 2022 - Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 pureudutaan vaikuttavuuden mittaamisen mittareihin, menetelmiin ja ty\u00f6kaluihin Vuoden 2022 Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 p\u00e4\u00e4puhujina (plenary) ovat professori Matthew D. Adler (Duke University), professori Martin Webber (University of York, UK), ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Jonna Salonen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Sakari Kainulainen (Diakonia-ammattikorkeakoulu). Lis\u00e4ksi keynote-puheenvuorot pit\u00e4v\u00e4t apulaisprofessori Paulus Torkki (Helsingin yliopisto) ja tutkimusjohtaja […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-08-16T05:28:40+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2022\/04\/Plenary_Matthew_D_Adler.jpg\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"11 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\\\/\",\"name\":\"Ennakkojutut plenarypuhujista 2022 - Vaikuttavuuden talo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/28\\\/2022\\\/04\\\/Plenary_Matthew_D_Adler.jpg\",\"datePublished\":\"2022-06-07T10:07:11+00:00\",\"dateModified\":\"2022-08-16T05:28:40+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/28\\\/2022\\\/04\\\/Plenary_Matthew_D_Adler.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/28\\\/2022\\\/04\\\/Plenary_Matthew_D_Adler.jpg\",\"width\":600,\"height\":599,\"caption\":\"Professor Matthew D. Adler.\"},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Ennakkojutut plenarypuhujista 2022\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/\",\"name\":\"Vaikuttavuuden talo\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Ennakkojutut plenarypuhujista 2022 - Vaikuttavuuden talo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Ennakkojutut plenarypuhujista 2022 - Vaikuttavuuden talo","og_description":"Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 pureudutaan vaikuttavuuden mittaamisen mittareihin, menetelmiin ja ty\u00f6kaluihin Vuoden 2022 Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 p\u00e4\u00e4puhujina (plenary) ovat professori Matthew D. Adler (Duke University), professori Martin Webber (University of York, UK), ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ri Jonna Salonen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja yhteiskuntatieteiden tohtori, dosentti Sakari Kainulainen (Diakonia-ammattikorkeakoulu). Lis\u00e4ksi keynote-puheenvuorot pit\u00e4v\u00e4t apulaisprofessori Paulus Torkki (Helsingin yliopisto) ja tutkimusjohtaja […]","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/","og_site_name":"Vaikuttavuuden talo","article_modified_time":"2022-08-16T05:28:40+00:00","og_image":[{"url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2022\/04\/Plenary_Matthew_D_Adler.jpg","type":"","width":"","height":""}],"twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"11 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/","name":"Ennakkojutut plenarypuhujista 2022 - Vaikuttavuuden talo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2022\/04\/Plenary_Matthew_D_Adler.jpg","datePublished":"2022-06-07T10:07:11+00:00","dateModified":"2022-08-16T05:28:40+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/#primaryimage","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2022\/04\/Plenary_Matthew_D_Adler.jpg","contentUrl":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-content\/uploads\/sites\/28\/2022\/04\/Plenary_Matthew_D_Adler.jpg","width":600,"height":599,"caption":"Professor Matthew D. Adler."},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/ennakkojutut-plenarypuhujista-2022\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Ennakkojutut plenarypuhujista 2022"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/","name":"Vaikuttavuuden talo","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5197","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5197"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5197\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7186,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5197\/revisions\/7186"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5197"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}