{"id":5902,"date":"2022-09-01T07:35:46","date_gmt":"2022-09-01T05:35:46","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?page_id=5902"},"modified":"2022-10-03T07:36:24","modified_gmt":"2022-10-03T05:36:24","slug":"abstraktikirja-2022","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/","title":{"rendered":"Abstraktikirja 2022"},"content":{"rendered":"\n<h1 class=\"wp-block-heading\">Abstraktikirja 2022<\/h1>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\" id=\"sessio1\">Sessio 1: Effectiveness of Social Work and Social Services<\/h1>\n\n\n\n<p><strong>Puheenjohtaja: Elisa Tiilikainen (UEF)<\/strong><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">1.1 Evidencing Effective Social Work Intervention in Finnish Health Care<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Janet Carter Anand, Lynette Joubert &nbsp;<\/strong><br>&nbsp;<br>Sosty\u00f6-TerVa aims to develop an evidence base that supports the social work intervention model of service users receiving health and social care. The study evaluates the effectiveness of social work interventions in connecting service users with services and supports and develops research in Finnish social work practice and education. Our hypothesis is that targeted health social work interventions provide a seamless integrated care and service pathway that connects hospital and health outpatient services to social services and social security services and produces measurable outcomes related to functional capacity, health, and services. The study is in two stages. First an audit of hospital social work activities to be combined with existing data to create the first national study of Hospital Social Work. Second, a quasi-experimental study across three university hospitals as to the effectiveness of social work psychosocial assessment for quality of life, life satisfaction, capabilities, and increased access to services, of somatic, cancer, mental health, and paediatric patients(N=534)) over a 3-month time interval. The impact of the intervention will be measured using a comparative group (N=267), not receiving social work intervention. In addition, participating social workers (N=60) will be asked to assess the impact of their inventions on the lives of their clients. This study involves five Finnish hospitals, over 100 social workers, and 538 patients making it one of the largest health social work studies. Both qualitative and quantitative findings will be used to scale up effective models of social work intervention and practice. Initial results of over 100 interventions and a 24hr hospital audit will be reported by the Sosty\u00f6-TerVa research team and potential implications for professional practice, education and policy discussed. &nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">1.2 Evidencing Health and Mental Health Social Work: a comparative study<\/h2>\n\n\n\n<p><br><strong>Lynette Joubert<sup>1<\/sup>, Laura Yliruka<sup>2<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup> Department of Social Work, University of Melbourne<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup> Finland Institute of Health and Social Welfare, Helsinki<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Aim<\/strong> We report on a co-created social work audit. The study conducted initially in Melbourne, Australia ( N=532 social workers ) and subsequently in Helsinki and Tampere , Finland ( N=297 social workers ). The study examined evidence of the contribution of health and mental health social workers to positive patient experience, improved health and mental health outcomes and strengthening of the links between health and social care.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Method <\/strong>The survey design utilized an audit tool initially co-developed with health social workers in 14 health services in Victoria Australia which was adapted for the Finnish context. The audit captured detailed, self-reported social work activity in consecutive 5-minute time-segments over a 24-hour period, for each health social worker.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Results<\/strong> A dataset of over 10,000 items of social work practice was collected in Australia and Finland, with 88 different issues presented to social workers. The data permitted a descriptive, comparative and inferential analysis of mental health, oncology and general medical social work practice examining the following;<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Workforce issues like interdisciplinary practice<\/li><li>Scope of social work practice<\/li><li>Contribution of social factors to improved outcomes, particularly in the aged care sector<\/li><li>Diversity of health social work settings<\/li><li>interventions related to discharge planning, case management and secondary consultation<\/li><li>Skills and competencies including evidence-based interventions (1,900 items) and systemic informed approaches (1,200 items)<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Discussion<\/strong> We present the results of an innovative, scalable audit tool and model for social work measurement in the health and mental health sectors. We discuss the relevance, the challenges and impact of social work in providing a unique bridging role in the health care systems of both Finland and Australia in an international, comparative setting.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">1.3 Methodological Insights Sosty\u00f6-Terva and Transformative Research<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Janet Carter Anand<sup>1<\/sup>, Ulla-Maija Kauppinen-Perttula<sup>2<\/sup>, Sointu Riekkinen-Tuovinen<sup>3<\/sup>, Leena M\u00e4nnist\u00f6<sup>4<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>It\u00e4-suomen yliopisto, UEF<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>Tampereen yliopisto, TAYS<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>3<\/sup>Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>4<\/sup>Helsingin yliopistollinen sairaala, HUS<\/p>\n\n\n\n<p>Health Social Work research is motivated by, and delivered, using the principles of mutual exchange and benefit. Health and social care services are by nature, complex, and employing indeterminant technologies (Hassenfeld, 2009). Health social work studies necessarily&nbsp; involve multiple stakeholders, including academics, practitioners, service providers, service managers, service users, community representatives&nbsp; and policy decision makers. Methodological processes employed are by&nbsp; necessity, committed (Smith 2009), practical &nbsp;and cocreated. Transformative theories of change inform the research experience, practice, and conditions. The research process is therefore as influential for the participants, practice&nbsp; and services systems involved, as the empirical results. This bilingual workshop (English, Finnish) offers a methodological snapshot of the work of four Practice Researchers on Sosty\u00f6-TerVa, a unique&nbsp; Finnish Academic-Practice Partnership, promoting transformative practice research. Themes such as conducting research across politically, culturally, and &nbsp;linguistic diverse sites; the centrality of &nbsp;reciprocity and motivation for building research; use of global mindedness and capabilities approach &nbsp;for promoting quality research; and the scaling up of results, offer new methodological insights. This 40-minute interactive workshop on methodological practicality and creativity is deliver for and by practitioners.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">1.4 IPS Sijoita ja valmenna ty\u00f6h\u00f6nvalmennuksen arviointitutkimus \u2013 esimerkki monimenetelm\u00e4llisest\u00e4 interventiotutkimuksesta<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Kaija Appelqvist-Schmidlechner, Noora Sipil\u00e4 <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva IPS Sijoita ja valmenna ty\u00f6h\u00f6nvalmennus (Individual Placement and Support) on kehitetty edist\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikeita mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 sairastavien henkil\u00f6iden ty\u00f6llistymist\u00e4 avoimille ty\u00f6markkinoille. IPS-ty\u00f6h\u00f6nvalmennuksessa yksil\u00f6llisesti r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity, rinnalla kulkeva ja kestoltaan rajaamaton tuki ty\u00f6llistymiseen, ty\u00f6h\u00f6n palaamiseen tai ty\u00f6ss\u00e4 pysymiseen integroidaan osaksi psykiatrista hoitoa. Toimintamallin laajempaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa toteutetaan parhaillaan STM:n rahoittamassa IPS-ty\u00f6h\u00f6nvalmennuksen implementaatiohankkeessa (2020-2023).<\/p>\n\n\n\n<p>Osana implementaatiohanketta toteutetaan arviointitutkimus, jonka tavoitteena on arvioida 1) IPS-toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton ja toimeenpanon toteutusta, 2) IPS-toimintamallin soveltuvuutta sek\u00e4 3) IPS-toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tutkimukseen mukaan kutsutaan kaikki IPS-ty\u00f6h\u00f6nvalmennukseen osallistuvat. Osallistumisen kriteerin\u00e4 on psykiatrinen diagnoosi, itse ilmaistu halu ty\u00f6ntekoon sek\u00e4 18\u201364-vuoden ik\u00e4. Aineistonkeruu on parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4. Tutkimukseen on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 tullut mukaan l\u00e4hes 250 ty\u00f6h\u00f6nvalmennuksen aloittanutta. Aineistoa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n vuoden 2022 loppuun saakka.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimusaineisto koostuu asiakaskohtaisesta ja toimintamallin implementaatioon liittyv\u00e4st\u00e4 tiedonkeruusta. Asiakaskohtainen aineisto muodostuu kyselyist\u00e4 (asiakkaiden alkukysely intervention k\u00e4ynnistyess\u00e4 sek\u00e4 6 ja 12 kk:n seuranta), ty\u00f6h\u00f6nvalmentajien asiakaskohtaisesta loppuarvioinnista, ty\u00f6h\u00f6nvalmennukseen liittyvist\u00e4 asiakirjoista sek\u00e4 rekisteritiedoista ennen ja j\u00e4lkeen intervention. Tarkastelun kohteena on seuranta-aikana tapahtuneet muutokset asiakkaiden ty\u00f6llisyystilanteessa sek\u00e4 psykososiaalisessa hyvinvoinnissa. Psykososiaalisen hyvinvoinnin suhteen tarkastellaan osallisuuden tunnetta (osallisuusindikaattori), tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n (3x10D), positiivista mielenterveytt\u00e4 (SWEMWBS), mielenterveysoireilua (K6), ty\u00f6h\u00f6npaluun pystyvyydentunnetta (RTW-SE), itsetuntoa (Rosenberg) sek\u00e4 sosiaalista tukea (Social Provision Scale). Intervention vaikuttavuutta tutkitaan rekisteritietoihin pohjautuvalla tapaus-verrokkiasetelmalla. Tarkastelun kohteena on asiakkaiden ty\u00f6tilanne, toimeentulo sek\u00e4 mielenterveyspalveluiden k\u00e4ytt\u00f6 viisi vuotta ennen ja j\u00e4lkeen intervention. Kvantitatiivista aineistoa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n asiakkaiden yksil\u00f6haastatteluilla. Toimintamallin implementaation arviointiin liittyv\u00e4\u00e4 aineistoa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n haastatteluin eri sidosryhmilt\u00e4 (asiakkaat, ty\u00f6h\u00f6nvalmentajat, hoitotaho, ty\u00f6nantajataho) sek\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksi hankkeen ty\u00f6pajojen yhteydess\u00e4 ker\u00e4tty\u00e4 materiaalia.<\/p>\n\n\n\n<p>Seminaarissa on tarkoitus esitell\u00e4 tarkemmin tutkimusasetelmaa sek\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 tutkimusmenetelmi\u00e4 sek\u00e4 kertoa alustavia tuloksia t\u00e4h\u00e4n asti kertyneest\u00e4 aineistosta. Alustavat tulokset antavat rohkaisevan kuvan toimintamallin ty\u00f6llist\u00e4misvaikutuksista. Muutokset asiakkaiden psykososiaalisessa hyvinvoinnissa antavat viitteit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 ty\u00f6llistymisell\u00e4 voi olla asiakkaille niin my\u00f6nteisi\u00e4 kuin kielteisi\u00e4 vaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksella saadaan tietoa psykiatriseen sairaanhoitoon integroidun IPS-ty\u00f6h\u00f6nvalmennuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton onnistumisesta Suomessa sek\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 on toimintamallin potentiaali niin ty\u00f6llistymistavoitteissa kuin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\" id=\"sessio2\">Sessio 2: Implementointitutkimus (osa 1)<\/h1>\n\n\n\n<p><strong>Puheenjohtaja:<\/strong> <strong>Mervi Rantsi (UEF)<\/strong><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">2.1 Aivoterveyden edist\u00e4misen jalkauttamisen haasteet ja mahdollisuudet<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Jenni Kulmala<sup>1,2<\/sup>, Tiia Ngandu<sup>1<\/sup>, Pia Pulkkinen<sup>1<\/sup>, Teija Hammar<sup>1<\/sup>, Miia Kivipelto<\/strong><sup><strong>3,4<\/strong><\/sup><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>Tampereen yliopisto<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>3<\/sup>Karolinska Institutet, Ruotsi<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>4<\/sup>It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n<p>Suomalaistutkimuksista saatu n\u00e4ytt\u00f6 vahvistaa n\u00e4kemyst\u00e4 elintapojen merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 roolista ik\u00e4\u00e4ntyneiden ihmisten aivoterveyden yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4. Suomalainen FINGER-tutkimus osoitti, ett\u00e4 monipuolisen elintapaohjauksen avulla on mahdollista yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 muistisairauksien riskiryhm\u00e4\u00e4n kuuluvien i\u00e4kk\u00e4iden muisti- ett\u00e4 ajattelutoimintoja ja fyysist\u00e4 toimintakyky\u00e4. Kontrolloidussa tutkimusasetelmassa testattujen interventioiden jalkauttaminen terveydenhuollon k\u00e4yt\u00f6nt\u00f6ihin ei ole kuitenkaan ongelmatonta.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 FINGER-tutkimukseen pohjautuvan elintapaohjelman jalkauttamisen haasteita ja mahdollisuuksia perusterveydenhuollossa. Laadullinen tutkimusaineisto ker\u00e4ttiin nelj\u00e4ss\u00e4 fokusryhm\u00e4haastattelussa, joihin osallistui terveydenhuollon ammattilaisia julkisen ja kolmannen sektorin organisaatioista. Aineisto analysoitiin aineistol\u00e4ht\u00f6isell\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4. Jalkauttamisen haasteet ja mahdollisuudet jakautuivat kolmeen p\u00e4\u00e4luokkaan, jotka kuvasivat haasteita ja mahdollisuuksia liittyen 1) terveydenhuollon resursseihin ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, 2) elintapaohjausta saaviin henkil\u00f6ihin sek\u00e4 3) intervention sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin. Kaikkiin luokkiin sis\u00e4ltyi sek\u00e4 jalkauttamista mahdollistavia ett\u00e4 heikent\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. T\u00e4rkeimpin\u00e4 tekij\u00f6in\u00e4 aivoterveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 elintapaohjausta jalkautettaessa on huomioitava henkil\u00f6kunnan riitt\u00e4v\u00e4 osaaminen ja resurssit, moniammatillinen yhteisty\u00f6 ja ty\u00f6n koordinointi sek\u00e4 ohjauksen integrointi muihin sairauksiin liittyv\u00e4\u00e4n elintapaohjaukseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Hallitusohjelma ja Kansallinen Ik\u00e4ohjelma kannustavat aivoterveytt\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4vien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon. FINGER-tutkimukseen pohjautuvaa elintapaohjelmaa pyrit\u00e4\u00e4nkin tehokkaasti jalkauttamaan osana THL:n koordinoimaa Kansallinen muistipalvelupolku -hanketta (2021-2023). Hankkeen aikana rakennetaan kansallinen malli, jonka yhten\u00e4 osana ohjeistetaan aivoterveytt\u00e4 edist\u00e4vien toimintatapojen kehitt\u00e4miseen. Jalkauttamisen haasteiden ja mahdollisuuksien tunnistaminen toimiikin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 apuna kehitett\u00e4ess\u00e4 kansallisia malleja ja ohjeistuksia.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">2.2 L\u00e4\u00e4ke75+-tietokannan implementoinnin vaikuttavuus Suomessa: Katkaistu aikasarja-analyysi<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Hyttinen Virva<sup>1<\/sup>, Rantsi Mervi<sup>1<\/sup>, Kortelainen Lauri<sup>1<\/sup>, Jyrkk\u00e4 Johanna<sup>2<\/sup>, Linnosmaa<br>Ismo<sup>1,3<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, It\u00e4-Suomen yliopisto, Kuopio<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>Tieto- ja kehitt\u00e4mispalvelut -yksikk\u00f6, L\u00e4\u00e4kealan turvallisuus- ja kehitt\u00e4miskeskus<br>Fimea, Kuopio<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>3<\/sup>Hyvinvointivaltion tutkimus ja uudistaminen -yksikk\u00f6, Terveyden ja hyvinvoinnin<br>laitos, Helsinki<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tausta: <\/strong>I\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 v\u00e4ltett\u00e4vien l\u00e4\u00e4kkeiden tunnistamiseksi ja l\u00e4\u00e4kkeiden j\u00e4rkev\u00e4n k\u00e4yt\u00f6n edist\u00e4miseksi on kehitetty monissa maissa kansallisia kriteerist\u00f6j\u00e4. Yleisesti n\u00e4m\u00e4 kriteerit listaavat l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, joiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t mahdolliset haitat ylitt\u00e4v\u00e4t niist\u00e4 saatavan hy\u00f6dyn. Aikaisemmat tutkimukset ovat havainneet, ett\u00e4 v\u00e4ltett\u00e4vien l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6 on yhteydess\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneeseen terveyspalvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja suurempiin kustannuksiin. K\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyvist\u00e4 riskeist\u00e4 huolimatta, v\u00e4ltett\u00e4vien l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6 on yleist\u00e4. Suomalaisista 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 viidesosa k\u00e4ytti v\u00e4ltett\u00e4vi\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 vuonna 2021. K\u00e4yt\u00f6n on havaittu v\u00e4hentyneen kansainv\u00e4lisesti. V\u00e4h\u00e4n kuitenkin tiedet\u00e4\u00e4n, mik\u00e4 on kansallisten kriteerien implementoinnin vaikuttavuus, etenkin pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tavoite:<\/strong> Arvioimme kansallisen L\u00e4\u00e4ke75+-tietokannan ulkoasun p\u00e4ivityksen ja Terveysporttiin integroimisen (vuonna 2015) vaikuttavuutta suomalaisessa 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neess\u00e4 v\u00e4est\u00f6ss\u00e4 vuosien 2009\u20132020 aikana.\u202fLis\u00e4ksi tarkastelemme v\u00e4ltett\u00e4vien l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4yt\u00f6n muutoksia alueellisesti.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Aineisto: <\/strong>Aineisto on kokonaisaineisto 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 suomalaisista (N=920,163), jotka ovat saaneet korvausta l\u00e4\u00e4keostoistaan vuosina 2009\u20132020. Aineisto on poimittu Kelan reseptitiedostosta. Aineisto on yhdistetty Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaali- ja TerveysHilmo -rekistereiden tietoihin pitk\u00e4aikaishoidosta. Lis\u00e4ksi aineistoon on yhdistetty tieto tutkittavien mahdollisesta kuolinp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisterist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Menetelm\u00e4t: <\/strong>Tutkimme implementoinnin vaikuttavuutta katkaistun aikasarja-analyysin (kausittainen ARIMA-malli) avulla. Tarkastelimme v\u00e4ltett\u00e4vien l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tapahtuneita muutoksia koko maassa ja yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilla.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Alustavat tulokset: <\/strong>V\u00e4ltett\u00e4vi\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4neiden osuus 75 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neist\u00e4 henkil\u00f6ist\u00e4 v\u00e4heni tutkimusjakson aikana (2009: 20,2 %; 2020: 11,7 %). Tulosten mukaan v\u00e4ltett\u00e4vien l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4yt\u00f6n tason muutos heti tietokannan p\u00e4ivityksen j\u00e4lkeen oli negatiivinen (-0,03 %, p=0.928) ja trendin muutos oli laskeva (-0,02 %, p=0.708), mutta tulokset eiv\u00e4t olleet tilastollisesti merkitsevi\u00e4. Erityisvastuualueilla tulokset olivat samansuuntaiset.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: <\/strong>I\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 v\u00e4ltett\u00e4vien l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6 on v\u00e4hentynyt tarkastelujakson aikana, mutta L\u00e4\u00e4ke75+-tietokannan ulkoasun p\u00e4ivityksell\u00e4 ja integroimisella Terveysporttiin ei havaittu olevan vaikutusta v\u00e4ltett\u00e4vien l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Vaikuttavuuden tutkiminen on haastavaa, koska implementointi ei tapahdu k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 tietyll\u00e4 hetkell\u00e4 ja L\u00e4\u00e4ke75+-tietokannan sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n jatkuvasti.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">2.3 Muistisairauksien K\u00e4yp\u00e4 hoito \u2013suosituksen julkaisun vaikutus k\u00e4yt\u00f6soireiden l\u00e4\u00e4kehoitoon<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Mervi Rantsi<sup>1<\/sup>, Lauri Kortelainen <sup>1<\/sup>, <strong>Virva Hyttinen <sup>1<\/sup><\/strong>, Johanna Jyrkk\u00e4<sup>2<\/sup>, Eila Kankaanp\u00e4\u00e4 <sup>1<\/sup>\u202f<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>Tieto- ja kehitt\u00e4mispalvelut -yksikk\u00f6, L\u00e4\u00e4kealan turvallisuus- ja kehitt\u00e4miskeskus Fimea<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tausta<\/strong>: Jopa 90 % muistisairautta sairastavista k\u00e4rsii k\u00e4yt\u00f6soireista sairauden edetess\u00e4. Kansainv\u00e4lisesti muistisairauksien hoitosuositukset suosittelevat psyykenl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4ltt\u00e4mist\u00e4 k\u00e4yt\u00f6soireiden hoidossa ja suosittelevat l\u00e4\u00e4kkeett\u00f6mi\u00e4 hoitokeinoja. Psyykenl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n i\u00e4kk\u00e4ill\u00e4 liittyy useita riskej\u00e4 ja l\u00e4\u00e4kkeett\u00f6mien hoitojen on osoitettu olevan yht\u00e4 vaikuttavia. N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva hoito ei kuitenkaan aina ole potilaiden saatavilla hoitosuosituksista huolimatta, mutta rekisteripohjaiset tutkimukset hoitosuositusten vaikutuksista ovat harvinaisia.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tavoite: <\/strong>My\u00f6s Muistisairauksien K\u00e4yp\u00e4 hoito -suositus on p\u00e4ivitetty vuoden 2017 tammikuussa. Hoitosuosituksen mukaan muistisairauden k\u00e4yt\u00f6soireiden hoidossa tulee suosia l\u00e4\u00e4kkeett\u00f6mi\u00e4 hoitokeinoja ja psyykenl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 tulisi v\u00e4ltt\u00e4\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 rekisteritutkimuksessa arvioidaan Muistisairauksien K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen julkaisun vaikutusta psyykenl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n Suomessa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Aineisto ja menetelm\u00e4t:<\/strong> <\/p>\n\n\n\n<p>Aineisto on poimittu Kelan reseptitiedostosta ja se on yhdistetty Sosiaali- ja TerveysHilmo -rekistereiden tietoihin pitk\u00e4aikaishoidosta. Lis\u00e4ksi aineistoon on yhdistetty tieto tutkittavien mahdollisista kuolinp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisterist\u00e4. Aineisto sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kaikkien 65 vuotta t\u00e4ytt\u00e4neiden muistisairausl\u00e4\u00e4kett\u00e4 (ATC-N06D) k\u00e4ytt\u00e4vien suomalaisten (n=217 778) psyykenl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4yt\u00f6n vuosien 2009\u20132020 aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>Psyykenl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 seurattiin l\u00e4\u00e4keryhmitt\u00e4in ennen ja j\u00e4lkeen Muistisairauksien K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen julkaisunajankohdan. Tarkasteltavat k\u00e4yt\u00f6soireiden hoidossa v\u00e4ltett\u00e4v\u00e4t psyykenl\u00e4\u00e4kkeet olivat antipsykootit (ATC-N05A), antidepressantit (ATC-N06A), anksiolyytit (ATC-N05B), unil\u00e4\u00e4kkeet (ATC-N05C) ja epilepsial\u00e4\u00e4kkeet (N03AF02, N03AG01, N03AX16). Analyysimenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytettiin katkaistua aikasarja-analyysi\u00e4 (interrupted time series). Aineiston ep\u00e4stationaarisuuden huomioimiseksi k\u00e4ytettiin kausittaista ARIMA-mallia. Tulosmuuttujana analyyseiss\u00e4 oli kuukausittainen psyykenl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00e4jien osuus (n=144).<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tulokset: <\/strong>Vuonna 2009 muistisairausl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 Suomessa oli 43 750 ja heist\u00e4 57.2 % k\u00e4ytti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 psyykenl\u00e4\u00e4kett\u00e4. Muistisairausl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00e4jien m\u00e4\u00e4r\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyi tutkimuksen aikana sen ollessa 105 683 vuonna 2020 ja psyykenl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 k\u00e4ytti 51.6 %. ARIMA-mallin tulosten mukaan Muistisairauksien K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen julkaisu ei v\u00e4hent\u00e4nyt psyykenl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4yt\u00f6n tasoa heti julkaisun j\u00e4lkeen (0.443, 95 % luottamusv\u00e4li -0.068\u20120.953, p=0.09) tai pienent\u00e4nyt k\u00e4yt\u00f6n trendin kulmakerrointa vuosina 2017\u20132020 (0.199, 95 % luottamusv\u00e4li -0.10\u20120.50, p=0.2).<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: <\/strong>Tutkimuksen mukaan Muistisairauksien K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen julkaisu ei ole v\u00e4hent\u00e4nyt v\u00e4ltett\u00e4vien psyykenl\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 k\u00e4yt\u00f6soireiden hoidossa. Kansallisten hoitosuositusten vaikuttavuuden arviointia hankaloittaa se, ett\u00e4 vertailuryhm\u00e4\u00e4 ei ole saatavilla ja vaikutukset eiv\u00e4t luonnollisesti tapahdu heti julkaisun j\u00e4lkeen. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tulokset antavat kuitenkin suuntaa sille, ett\u00e4 implementoinnissa on haasteita ja lis\u00e4tutkimusta tarvitaan l\u00e4\u00e4kem\u00e4\u00e4r\u00e4ysk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen taustalla olevista tekij\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 l\u00e4\u00e4kkeett\u00f6mien hoitojen saatavuudesta.<\/p>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\" id=\"sessio3\">Sessio 3: Vaikuttavuus hyvinvoinnin ja terveyden edist\u00e4misess\u00e4<\/h1>\n\n\n\n<p><strong>Puheenjohtaja: Tomi M\u00e4ki-Opas (UEF)<\/strong><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">3.1 Osallistuvalla tutkimuskumppanuudella vaikuttavuutta hyvinvointiin<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Salla Sipari, Nea V\u00e4nsk\u00e4, Sari Helenius<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Metropolia Ammattikorkeakoulu<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tarkoitus: <\/strong>Tutkimuksen tarkoituksena oli kehitt\u00e4\u00e4 kuntoutuksen soveltavaan tutkimukseen malli hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi arjessa, kun tutkimusilmi\u00f6t ovat monitahoisia ja kompleksisia. Kehitt\u00e4misen l\u00e4ht\u00f6kohtana olivat kuntoutuksen paradigman muutoksen mukaiset ydintekij\u00e4t: asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys, kuntoutuminen arjessa ja kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen yhdess\u00e4 kehitt\u00e4minen. N\u00e4iden perusteella ilmeni tarve tieteellisen tutkimuksen demokraattisuuden ja osallisuuden vahvistamiseen siten, ett\u00e4 kansalaisille mahdollistetaan osallistuminen heit\u00e4 koskettavaan tutkimukseen prosessin eri vaiheissa. Tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa vaikuttavuutta on tarkasteltu tilastollisen merkitsevyyden sek\u00e4 kliinisen merkityksen kautta. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa vaikuttavuuteen tuotiin ulottuvuus, joka oli tieteellisen tutkimuksen merkityksellisyys arjessa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Menetelm\u00e4t:<\/strong> Iteratiivinen kehitt\u00e4misprosessi oli monivaiheinen. Kansainv\u00e4lisen kirjallisuuskatsauksen tulosten (17 artikkelia) pohjalta tutkijat kuvasivat mallin ensimm\u00e4isen version. Sit\u00e4 t\u00e4ydennettiin ja muokattiin viidess\u00e4 yhteiskehittelytilaisuudessa, joihin osallistui yli 100 kuntoutuksen ja kuntoutumisen asiantuntijaa: kuntoutujia, ammattilaisia, kouluttajia, opiskelijoita, kehitt\u00e4ji\u00e4 ja tutkijoita sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6it\u00e4. N\u00e4in saatiin kehitetty\u00e4 mallia suomalaiseen kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n soveltuvaksi. Mallia testattiin, arvioitiin ja kehitettiin edelleen kehitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 koulutusprosessissa (5op kokonaisuus), johon osallistui kuntoutuksen ja kuntoutumisen asiatuntijaa (N=50). Mallin viimeisen version ja e-julkaisun sis\u00e4ll\u00f6n ty\u00f6sti tutkimusryhm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tulokset: <\/strong>Tuloksena oli Osallistuva tutkimuskumppanuus -malli, jossa rakennetaan tietoisesti eri osapuolten \u2013 tutkijoiden ja sidosryhmien \u2013 v\u00e4list\u00e4 yhdenvertaista ja vastavuoroista yhteistoimintaa. Mallissa osallistujille mahdollistetaan aktiivien toimijuus tutkimuskumppanuudessa heille mielekk\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavalla. Malli muodostuu viidest\u00e4 vaiheesta: 1) Tutkimuskumppanuuden k\u00e4ynnist\u00e4minen, 2) Tutkimusryhm\u00e4n rakentaminen, 3) Tutkimuksen vastavuoroinen yhteissuunnittelu, 4) Uuden tutkimustiedon tuottaminen yhdess\u00e4, 5) Tutkimustiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen arjessa. Malliin sis\u00e4ltyy jatkuva kehitt\u00e4v\u00e4 ja eettinen arviointi. Mallissa tutkimusprosessi ei n\u00e4ytt\u00e4ydy lineaarisena etenem\u00e4n\u00e4 tai syklin\u00e4 vaan systeemisen\u00e4 kokonaisuutena, jossa osat ovat vuorovaikutuksessa kesken\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: <\/strong>Osallistuva tutkimuskumppanuus -mallia voidaan soveltaa tarkoituksenmukaisesti erilaisissa tutkimuksellisissa l\u00e4hestymistavoissa ja menetelmiss\u00e4. Osallistuva tutkimuskumppanuus on yh\u00acdess\u00e4 muotoutuvaa toimintakulttuuria tieteellisess\u00e4 tutkimuksessa, joka vahvistaa tutkimuksen laatua ja vaikuttavuutta yhteistoiminnallisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Osallistuva tutkimuskumppanuus edist\u00e4\u00e4 tutkimuksen vaikuttavuutta, kun tutkimustoiminta ja sen tulokset ovat merkityksellisi\u00e4 ja hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 ihmisen arjessa hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi. Malli on osoittautunut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toimivaksi, ja tulosten perusteella l\u00e4hdettiin jatkotutkimaan ja -kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n transdisiplinaarista osallistuvaa TKI-kumppanuutta kest\u00e4v\u00e4n hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi <a href=\"https:\/\/hytke.metropolia.fi\/\" data-type=\"URL\" data-id=\"https:\/\/hytke.metropolia.fi\/\">Hytke \u2013 Kest\u00e4v\u00e4\u00e4 hyvinvointia yhdess\u00e4 tutkimalla ja kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 hankkeessa<\/a>.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">3.2 Iteratiivinen ja monimenetelm\u00e4llinen osatutkimus Let\u2019s Move It -intervention prosessiarvioinnissa<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Katri Kostamo<sup>1,2<\/sup>, Mia Silfver<sup>1<\/sup>, Nelli Hankonen<sup>2<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>Helsingin yliopisto<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>Tampereen yliopisto<\/p>\n\n\n\n<p><br>Interventioiden prosessiarvioinneissa on yleist\u00e4, ett\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4lliset testaukset sidotaan ohjelmateoriasta johdettuihin ja ennalta m\u00e4\u00e4riteltyihin hypoteeseihin. Koska k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutos voi tapahtua my\u00f6s muiden kuin ohjelmateorian prosessien kautta, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 menetelmi\u00e4, joiden avulla erilaisia mekanismeja voidaan tunnistaa ja testata. <\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksen tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin fyysist\u00e4 aktiivisuutta lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 ja istumista v\u00e4hent\u00e4vi\u00e4 mekanismeja on mahdollista tutkia k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 valmista, intervention prosessiarvioinnissa jo hy\u00f6dynnetty\u00e4 laadullista ja m\u00e4\u00e4r\u00e4llist\u00e4 aineistoa. Tavoitteena oli (1) tunnistaa haastatteluaineistosta mahdollisia vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4, (2) muodostaa niiden pohjalta testauskelpoisia hypoteeseja sek\u00e4 (3) testata muodostettuja hypoteeseja olemassa olevalla kysely- ja liikemittariaineistolla. <\/p>\n\n\n\n<p>Haastattelut, kyselyt ja liikemittariaineisto oli ker\u00e4tty ammattiin opiskeleville nuorille kehitetyss\u00e4 Let\u2019s Move It -liikunnanedist\u00e4misinterventiossa ryv\u00e4ssatunnaistetun vaikuttavuustutkimuksen aikana. Vaikuttavien tekij\u00f6iden tunnistamisessa haastatteluaineistosta k\u00e4ytettiin triangulaatioprotokollaa ja hypoteesien muodostamisessa sovellettiin realistisen evaluaation periaatteita. Muuttujien v\u00e4lisi\u00e4 yhteyksi\u00e4 tarkasteltiin ristiintaulukoinnin, khiin neli\u00f6testin, Spearmanin korrelaatioiden, multinomiaalisen logistisen regression ja toistettujen mittausten varianssianalyysin avulla. <\/p>\n\n\n\n<p>Laadullisen aineiston pohjalta johdetuista nelj\u00e4st\u00e4 mekanismista vain kahta voitiin testata olemassa olevalla m\u00e4\u00e4r\u00e4llisell\u00e4 aineistolla, ja vain toinen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4 sai tukea. P\u00e4\u00e4tulos koski yhteytt\u00e4 intervention, sukupuolen ja oman istumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kiinnitetyn huomion v\u00e4lill\u00e4. Hypoteesina oli, ett\u00e4 oman istumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kiinnitetty huomio olisi (1) interventioryhm\u00e4ss\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin suurempi kuin kontrolliryhm\u00e4ss\u00e4 ja (2) naisten keskuudessa suurempi kuin miesten. Sukupuolella ja oman istumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n kiinnitetyll\u00e4 huomiolla oli riippuvuutta vain interventioryhm\u00e4ss\u00e4: kontrolliryhm\u00e4ss\u00e4 jakaumat eiv\u00e4t poikenneet toisistaan. Miesten joukossa niiden osuus, jotka eiv\u00e4t viimeisten kolmen viikon aikana olleet kertaakaan miettineet oman istumisensa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, oli suurempi kuin naisten joukossa. Toisaalta naisten joukossa oli enemm\u00e4n heit\u00e4, jotka olivat miettineet oman istumisensa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n joka toinen p\u00e4iv\u00e4. Intervention voitiin siis p\u00e4\u00e4tell\u00e4 lis\u00e4nneen huomiota istumiseen vain naisosallistujilla. <\/p>\n\n\n\n<p>Monimenetelm\u00e4llinen ja iteratiivinen tutkimusote vaikuttaa lupaavalta tavalta tunnistaa<br>k\u00e4ytt\u00e4ytymisen muutoksessa vaikuttavia mekanismeja. Sen t\u00e4ysim\u00e4\u00e4r\u00e4inen hy\u00f6dynt\u00e4minen kuitenkin edellytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tutkimus suunnitellaan erityisen huolellisesti ja iteratiivisuus sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n tutkimusasetelmaan alusta asti.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">3.3 SOLA Matrix \u2013 Social Quality Effectiveness Indicators and Their Impact<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Andra Aldea-L\u00f6pp\u00f6nen<sup>1<\/sup>, Natalie Joubert<sup>2<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>Central Finland Health Care District<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>University of Easter Finland<\/p>\n\n\n\n<p>Health and wellbeing improvement are conditioned by informed management and facilitated by better use of available data. The results from the PROMEQ academic research project and the development projects EPTT and SOLA coordinated recently in Central Finland will be presented. All three projects account for sustainability in its broad meaning, reflecting upon its economic, environmental, social, and cultural dimensions. In the Sola project, we employed a systemic approach and social quality model and further designed SOLA 2.0 version of the calculator matrix to estimate the financial impact related to the identified social quality effectiveness indicators.<\/p>\n\n\n\n<p>Social quality processes are related to indicators from four relevant areas: security, empowerment, inclusion, and cohesion. We aim to quantify the preconditions for the reinforcement of wellbeing as well as determine the related costs. There will be new pilots in the municipalities of Jyv\u00e4skyl\u00e4, Kuopio, Tampere and Pet\u00e4j\u00e4vesi as well as in the wellbeing regions of Central Finland, North-Savo and Pirkanmaa. Other regions and municipalities are also involved in co-creation of SOLA2 calculator matrix as well.<\/p>\n\n\n\n<p>Previous work has examined the effectiveness of the identified indicators previously highlighted and there is ongoing development of the SOLA2.0 matrix. For example, additions relating to the time span of the assessed indicators as well as to the social interest. Co-creation of SOLA2 matrix is conducted through cooperation with relevant decision makers towards identifying the relevant and available indicators. Our development of a flexible tool, which can be applied in different settings, is an initial step towards the digitalisation and connection of our matrix tool to the existing electronic reporting systems. The association between social quality processes, societal capitals on the one hand as well as the impact of these on the quality of life of individuals is accounted for.<\/p>\n\n\n\n<p>Key words: social quality, effectiveness measurements, knowledge management, SOLA-matrix, financial impact<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">3.4 Data-driven long-term glycaemic control clusters and their individualized predictors in patients with type 2 diabetes<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Piia Lavikainen<sup>1*<\/sup>, Gunjan Chandra<sup>2*<\/sup>, Pekka Siirtola<sup>2<\/sup>, Satu Tamminen<sup>2<\/sup>, Anusha Ihalapathirana<sup>2<\/sup>, Juha R\u00f6ning<sup>2<\/sup>, Tiina Laatikainen<sup>3,4,5<\/sup>, Janne Martikainen<sup>1<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>School of Pharmacy, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>Biomimetics and Intelligent Systems Group, Faculty of ITEE, University of Oulu, Oulu, Finland <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>3<\/sup>Joint Municipal Authority for North Karelia Social and Health Services (Siun Sote), Joensuu, Finland <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>4<\/sup>Department of Public Health Solutions, National Institute for Health and Welfare, Helsinki, Finland <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>5<\/sup>Institute of Public Health and Clinical Nutrition, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<\/p>\n\n\n\n<p>*Equal contributions<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Purpose:<\/strong> To gain understanding on the heterogeneous group of type 2 diabetes (T2D) patients, we aimed to identify patients with the homogenous long-term HbA1c trajectories and to predict the trajectory membership for each patient using machine learning methods and different clinical-, treatment-, and socio-economic-related predictors.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Materials and methods: <\/strong>Electronic health records data covering primary and specialized healthcare on 9 631 patients having T2D diagnosis in 2012 were extracted from the North Karelia region, Finland. Five-year HbA1c trajectories were examined with growth mixture models. Linear discriminant analysis and neural networks were applied to individually predict the trajectory membership.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Results: <\/strong>Three HbA1c trajectories were distinguished over five years: &#8221;stable, adequate&#8221; (86.5%), &#8221;improving, but inadequate&#8221; (7.3%), and &#8221;fluctuating, inadequate&#8221; (6.2%) glycaemic control. Prior glucose levels, duration of T2D, use of insulin only, use of insulin together with some oral antidiabetic medications, and use of only metformin were the most important predictors for the long-term treatment balance. The prediction model had a balanced accuracy of 85% and a receiving operating characteristic area under the curve of 91% indicating high accuracy.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Conclusion:<\/strong> Heterogeneity in long-term glycaemic control can be predicted with confidence utilizing information from previous HbA1c levels, fasting plasma glucose, duration of T2D, and use of antidiabetic medications. In future, expected development of HbA1c could be predicted based on patient\u2019s unique risk factors and used as a tool in treatment planning.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\" id=\"sessio4\">Sessio 4: Implementointitutkimus (osa 2)<\/h1>\n\n\n\n<p><strong>Puheenjohtaja: Virva Hyttinen (UEF)<\/strong><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4.1 Miten tutkia kuntoutuspalvelun toteutumista; viitekehysten, menetelmien ja aineistojen vuoropuhelua<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Maarit Karhula<sup>1,2<\/sup>, Sari Saukkonen<sup>1<\/sup>, Hennariikka Heinijoki<sup>1,2<\/sup>, Ismo Ukkola<sup>2<\/sup>, Riitta Sepp\u00e4nen-J\u00e4rvel\u00e4<sup>2<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>Kelan tutkimus<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tutkimuksen tarkoitus ja esityksen tavoite<\/strong><br>Kela uusii kuntoutusta ohjaavia palvelukuvauksia sek\u00e4 hankintamenettely\u00e4 palveluntuottajien rekister\u00f6itymismenettelykokeilussa vuosina 2020-2023. Uudistusten p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 on sujuvoittaa kuntoutukseen p\u00e4\u00e4sy\u00e4, edist\u00e4\u00e4 kuntoutuksen oikea-aikaisuutta ja asiakkaan valinnanvapautta sek\u00e4 mahdollistaa aiempaa yksil\u00f6llisempi ja asiakkaan tarpeita vastaava kuntoutumisprosessi. Kokeilua tutkitaan yhdist\u00e4en RE-AIM ja CFIR -viitekehyksi\u00e4 (Wierenga ym. 2012 ja 2013). T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 konkretisoimme jo kertyneiden aineistojen avulla, miten ja miss\u00e4 vaiheessa eri aineistot, menetelm\u00e4t ja tulokset ovat vuoropuhelussa kesken\u00e4\u00e4n. Kuvaamme implementaatiotutkimuksen viitekehyksen, menetelmien ja tutkimuskysymysten vastavuoroisia suhteita tutkimuksen toteuttamisprosessissa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tutkimuskysymykset<\/strong><br>Tutkimuksen kohteena on kaksi moniammatillista kuntoutusmuotoa: syd\u00e4nkuntoutuskurssit ja nuorille suunnattu neuropsykiatrinen Oma v\u00e4yl\u00e4 -kuntoutus. Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n palveluntuottajien ja asiakkaiden n\u00e4k\u00f6kulmista kuntoutuspalveluiden implementointiin liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 ja vaiheita. Tutkimuskysymyksin\u00e4 ovat: Miten palveluntuottajaksi rekister\u00f6ityminen ja asiakkaiden kuntoutukseen hakeutuminen toteutuvat, miten kuntoutus toteutuu hyvien kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, mit\u00e4 ovat kuntoutuksen ydinelementit sek\u00e4 miten kuntoutuksen vaikutukset siirtyv\u00e4t arkeen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Aineisto ja menetelm\u00e4t<\/strong><br>Tietoa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n monimenetelm\u00e4llisesti ja eri toimijatahojen n\u00e4k\u00f6kulmia yhdist\u00e4en. Vuosina 2021-2022 kuntoutukseen osallistuneet asiakkaat vastaavat kyselyihin kuntoutuksen alussa ja kuntoutuksen p\u00e4\u00e4tytty\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Oma v\u00e4yl\u00e4n alkukyselyyn on vastannut 932 ja loppukyselyyn 187 asiakasta. Syd\u00e4nkuntoutuksen alkukyselyyn on vastannut 316 ja loppukyselyyn 43 asiakasta. Syd\u00e4nkuntoutuksen asiakkaille toteutetaan viisi ryhm\u00e4haastattelua ja Oma v\u00e4yl\u00e4 -kuntoutukseen osallistuneita 15-20 asiakasta haastatellaan yksil\u00f6haastatteluina. Lis\u00e4ksi asiakkaat vastaavat Kuntoutuksen asiakasl\u00e4ht\u00f6isyys \u2013mobiilikyselyyn. <\/p>\n\n\n\n<p>Syd\u00e4nkuntoutuksen palveluntuottajat (n=10) ja Oma v\u00e4yl\u00e4n palveluntuottajat (n=94) vastaavat kyselyihin, joissa on aiheina palveluntuottajaksi rekister\u00f6ityminen, kuntoutuksen organisoiminen, resursointisek\u00e4 toteuttaminen. Ymm\u00e4rryst\u00e4 kuntoutuksen ydinelementeist\u00e4 syvennet\u00e4\u00e4n palveluntuottajien ryhm\u00e4haastatteluissa (5 palveluntuottajaa\/ kuntoutusmuoto).<\/p>\n\n\n\n<p>Tulokset analysoidaan aineistokohtaisesti m\u00e4\u00e4r\u00e4llisin ja laadullisin menetelmin. Eri toimijatahojen n\u00e4kemyksi\u00e4 selvitt\u00e4v\u00e4t analysoidut aineistot yhdistet\u00e4\u00e4n tutkimuskysymyskohtaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tulokset<\/strong><br>Tulosten perusteella tunnistamme kuntoutusintervention toteuttamista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4 edist\u00e4vi\u00e4 ja est\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4, j\u00e4senn\u00e4mme intervention toteuttamisprosessin vaiheita sek\u00e4 tarkastelemme m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vien tekij\u00f6iden painottumista prosessin eri vaiheissa.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset<\/strong><br>Tutkimus lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten implementaatiotutkimuksen viitekehyksess\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n monin\u00e4k\u00f6kulmaista ja monimenetelm\u00e4llist\u00e4 l\u00e4hestymistapaa sek\u00e4 miten eri toimijaryhmien n\u00e4kemyksist\u00e4, niiden keskin\u00e4isist\u00e4 suhteista ja dynamiikasta tunnistetaan kuntoutuksen toteutumista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t tekij\u00e4t ja edelleen muodostuu kuntoutuksen toteutumisen kokonaisuus.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4.2 Asiakkaiden odotuksia ja toiveita kuntoutuksen alkuvaiheessa -Et\u00e4kuntoutuksen implementaatiotutkimus<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Hennariikka Heinijoki, <strong>Mia Kilk<\/strong>ki, Tuija Partanen <\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kelan tutkimus<\/p>\n\n\n\n<p>Kela ohjaa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kuntoutuksen toteutusta palvelukuvauksilla. Palvelukuvausten kehitt\u00e4minen ja uudistettujen palvelukuvausten toimeenpanon tutkiminen ovat t\u00e4rke\u00e4 osa Kelan kuntoutuksen kehitt\u00e4mistoimintaa. Kelan Et\u00e4kuntoutuksen kehitt\u00e4mishankkeen (2016-2022) perusteella muutettiin joidenkin kuntoutuspalveluiden sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, rakennetta ja toteuttamista. Ensimm\u00e4iset kasvokkaista ja et\u00e4kuntoutusta yhdist\u00e4v\u00e4t kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2021. N\u00e4iden uudenmuotoisten kurssien toimeenpanoa ja toteutusta tutkitaan Et\u00e4kuntoutuksen toimivuus \u2013tutkimuksessa.&nbsp;&nbsp; <\/p>\n\n\n\n<p>Et\u00e4kuntoutuksen toimivuus -tutkimus on arvioivaa implementaatiotutkimusta, joka kohdentuu et\u00e4kuntoutuksen toimeenpanoon, intervention toteuttamiseen ja toimivuuden arviointiin. Tutkimuksessa sovelletaan erityisesti terveydenhuollon tarkoituksiin kehitetty\u00e4 Wierengan ja kumppaneiden (2012, 2013) laatimaa implementaatiotutkimuksen viitekehyst\u00e4. Viitekehys perustuu The Consolidated Framework for Implementation Research \u2013viitekehykseen implementointia edist\u00e4vien ja est\u00e4vien tekij\u00f6iden osalta. T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkastellaan intervention toteuttamista kolmella toimijatasolla (asiakkaan, intervention toteuttajan sek\u00e4 organisaation ja hallinnon tasolla) Wierengan ja kumppaneiden (2013) mallia mukaillen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimus on otteeltaan monimenetelm\u00e4inen ja monin\u00e4k\u00f6kulmainen. Tiedonkeruu tapahtuu s\u00e4hk\u00f6isill\u00e4 kyselyill\u00e4 kuntoutuksen asiakkailta ja palveluntuottajilta kuntoutuksen eri vaiheissa. Kyselyaineistot analysoidaan kuvailevin tilastollisen menetelmin ja kyselyiden avovastaukset sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin avulla. T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n alustavia vastauksia tutkimuskysymykseen: Millaisia toiveita ja odotuksia kuntoutuksen asiakkailla on kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja kohtaan? Esityksess\u00e4 tarkastellaan asiakkaiden k\u00e4ynniss\u00e4 olevan alkuvaiheen kyselyn (n=38) alustavia tuloksia asiakkaan tasolla. Mahdollisuuksien mukaan tarkastellaan eroavaisuuksia ja yhdist\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 eri asiakasryhmien odotuksista ja toiveista. Tutkimuksen edetess\u00e4 tuloksia tarkastellaan my\u00f6s intervention toteuttajan ja organisaation tasolla. T\u00e4ll\u00f6in tutkimuksesta saadaan tietoa, kuinka kuntoutuksen sis\u00e4ll\u00f6t ovat toteutuneet ja kuinka asiakkaiden toiveet ja odotukset ovat t\u00e4yttyneet.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>Aineiston alustavassa tarkastelussa l\u00f6ydettiin kuntoutuksen toimeenpanoon vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 usealta eri viitekehyksen osa-alueelta. Alustavien tulosten perusteella vaikuttaa sille, ett\u00e4 asiakkaat arvostavat kuntoutuksen toteutuksessa yksil\u00f6llisyytt\u00e4 ja kuntoutumisen suunnitelman toimivuutta. Asiakkaat toivovat kuntoutukselta muun muassa tietoa ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n neuvoja arjessa toimimisen tueksi. Suhtautuminen et\u00e4kuntoutukseen kuntoutuksen alkuvaiheessa on positiivista.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4.3 Kelan LAKU-perhekuntoutuksen toimeenpano ja toteutus ammattilaisten arvioimana<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Tiina Lautamo<sup>1<\/sup>,&nbsp;Annastiina Vesterinen<sup>2<\/sup>, Anu Kippola-P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen <sup>1<\/sup>&nbsp;<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>Lapin ammattikorkeakoulu&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk)&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p>LAKU-perhekuntoutuksen arviointitutkimus (2021-2022) toteutetaan osana Kelan Muutos III -hanketta, joka tuottaa tietoa kuntoutuspalveluiden toteutuksesta sek\u00e4 eri toimijoiden kokemista hy\u00f6dyist\u00e4 ja vaikutuksista. Ideaalitilanteessa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n implementoitu interventio perustuu tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja ankkuroituu tutkittuun tietoon. Implementoitaessa kuntoutuspalvelua k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n taustalla vaikuttavat my\u00f6s kontekstuaaliset ja toteutusprosessiin liittyv\u00e4t tekij\u00e4t. Siksi kuntoutuspalvelun toteuttamista tulee tarkastella paitsi kyseisen interventioteorian my\u00f6s implementaatioteorian n\u00e4k\u00f6kulmasta. Aiemmassa tutkimuksessa LAKU-perhekuntoutuksen on todettu vaikuttavan v\u00e4hent\u00e4en lasten kokemaa emotionaalista ja sosiaalista yksin\u00e4isyytt\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4neen vanhemmuuden stressi\u00e4 ja ahdistusta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tarkoituksena&nbsp;<\/strong>oli kartoittaa&nbsp;kuntoutuksen eri toimijoiden: palveluntuottajien, l\u00e4hett\u00e4vien tahojen, varhaiskasvatuksen ja koulun toimijoiden, k\u00e4sityksi\u00e4 ja kokemuksia LAKU-perhekuntoutuksen toimeenpanosta: (1) toteuttamisstrategian toimivuudesta (2) toteuttamista m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vien kontekstuaalisten tekij\u00f6iden edist\u00e4vist\u00e4 ja est\u00e4vist\u00e4 vaikutuksista, (3) toteuttamisprosessin eri&nbsp; ja sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 (4) koetuista hy\u00f6tyist\u00e4 lapsille ja perheille.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Monimenetelm\u00e4isen tutkimuksen<\/strong> aineisto&nbsp;on ker\u00e4tty&nbsp;Webropol-kyselyill\u00e4 sek\u00e4 fokusryhm\u00e4haastatteluin. Kyselytutkimukseen osallistui palveluntuottajia (n=29) opetustoimen henkil\u00f6st\u00f6\u00e4 (n=18) ja l\u00e4hett\u00e4v\u00e4n tahon edustajia (n=54). Fokusryhm\u00e4haastatteluja toteutettiin palveluntuottajille (n=4), opetustoimen henkil\u00f6st\u00f6lle (n=5) ja l\u00e4hett\u00e4v\u00e4n tahon edustajille (n=5) Aineiston tarkempi analyysi tapahtuu elo-syyskuun 2022 aikana monimenetelm\u00e4isesti tilastollisia ja laadullisia&nbsp;analyysej\u00e4 yhdist\u00e4en.&nbsp;&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tuloksia tarkastellaan&nbsp;<\/strong>suhteessa implementaatio viitekehykseen kuvaten yhteistoiminnassa toteutetun hyv\u00e4n kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutumista kuntoutusprosessin eri vaiheissa ja siihen vaikuttavia kriittisi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4. Alustavissa tuloksissa palvelunkuvaus ja hyv\u00e4t kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t toteuttamisstrategiana koettiin p\u00e4\u00e4osin toimivana, tarjoten riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4kestoisen ja perhekeskeisen intervention toteuttamisen mahdollisuuden. Tarpeiden mukaista joustavuutta toivottiin lis\u00e4\u00e4. Palvelupoluissa ja palveluita toteuttavien tahojen ty\u00f6njaossa ja yhteistoiminta rooleissa on vaihtelua ja ep\u00e4tietoisuutta. LAKU-perhekuntoutuksen oikea-aikaisuutta lapsen palvelupolulla tulee selkeytt\u00e4\u00e4 optimaalisen hy\u00f6dyn saamiseksi. Parhaimmillaan yhteisty\u00f6 eri toimijoiden v\u00e4lill\u00e4 on ollut joustavaa, mutta useimmiten yhteistoiminnan rakentamiseen kuntoutusprosessin alussa ei ole kiinnitetty riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 huomiota. Monialaisen osaamisen potentiaali j\u00e4\u00e4 usein hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4. LAKU-perhekuntoutuksen yksil\u00f6lliset toiminnat kohdentuvat yleisesti perheen tukemiseen, eik\u00e4 niink\u00e4\u00e4n oppilaitosymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4\u00e4n tukeen. Kuntoutuksen koetut hy\u00f6dyt n\u00e4kyv\u00e4t ammattilaisten arvioimana lapsen ja perheiden toimijuuden ja osallistumisen vahvistumisena.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">4.4 Kehitysvammaisen lapsen toimintakyky\u00e4 ja osallisuutta tukevien terapioiden toteuttaminen<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Anu Kippola-P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen<sup>1<\/sup>, Annastiina Vesterinen<sup>2<\/sup>, Maarit Karhula<sup>2,3<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>Lapin ammattikorkeakoulu <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>3<\/sup>Kelan tutkimus<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tarkoitus:<\/strong> Kehitysvamma tai viiveet kehityksess\u00e4 ovat yleisimpi\u00e4 lapsen ja nuoren kuntoutukseen ohjautumisen syit\u00e4.&nbsp;&nbsp; Kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksessa keskeist\u00e4 on edist\u00e4\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6 mahdollistaa yksil\u00f6n voimavarojen vahvistumista ja tukee lapsen edellytyksi\u00e4 toimia ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Tutkimustietoa tarvitaan kehitysvammaisen lapsen arjen toimintaa ja osallistumista tukevasta kuntoutuksesta. Lis\u00e4ksi tarvitaan tietoa lapsen l\u00e4hiyhteis\u00f6n toimijoiden roolista ja osallisuudesta kuntoutusprosessissa sek\u00e4 toimijoiden yhteisty\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 kohteena on Kelan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4t kehitysvammaisten lasten ja nuorten terapiat. &nbsp;Kuvaamme terapioiden implementointia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 toteuttamisprosessia vanhempien roolin ja osallisuuden sek\u00e4 kuntoutuksessa teht\u00e4v\u00e4n yhteisty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmista.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tutkimuskysymykset:<\/strong> Miten kehitysvammaisten lasten vanhemmat kokevat oman roolinsa ja osallisuutensa kuntoutuksessa? Miten eri toimijoiden (perhe, varhaiskasvatus, koulu, terapeutit) yhteisty\u00f6 toteutuu kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa? Millaisia koettuja vaikutuksia terapioilla on lapsen arjessa suoriutumiseen ja osallistumiseen?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Aineisto ja menetelm\u00e4t: <\/strong>Tietoa ker\u00e4ttiin monimenetelm\u00e4llisesti ja eri toimijoiden n\u00e4k\u00f6kulmia yhdist\u00e4en. Vanhempien n\u00e4k\u00f6kulmia koottiin kyselyll\u00e4 (n=244) ja syvennettiin haastattelulla (n=16). Terapeutit (n=309) vastasivat kyselyyn. Ryhm\u00e4haastatteluilla ker\u00e4ttiin varhaiskasvatuksen (n=8 ryhm\u00e4\u00e4) ja koulujen (n=9 ryhm\u00e4\u00e4) toimijoiden n\u00e4k\u00f6kulmia. Lis\u00e4ksi aineistona oli 30 kuntoutussuunnitelmaa. Kyselylomakkeet analysoitiin tilastollisilla analyysimenetelmill\u00e4. Yksil\u00f6- ja fokusryhm\u00e4haastatteluaineistot sek\u00e4 asiakirjat analysoitiin temaattisella sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4. Eri n\u00e4k\u00f6kulmista ker\u00e4tyt aineistot yhdistet\u00e4\u00e4n tutkimuskysymyksiin perustuvalla teemoittelulla.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tulokset:<\/strong> Vanhemmat kokevat olevansa useassa erilaisessa roolissa kuntoutusprosessin aikana ja ovat p\u00e4\u00e4osin tyytyv\u00e4isi\u00e4 rooliinsa. Yhteisty\u00f6 toteutuu vaihtelevasti. Eri toimijoiden yhteisty\u00f6h\u00f6n vaikuttavat yksil\u00f6ihin ja ty\u00f6yhteis\u00f6ihin sidoksissa olevat tekij\u00e4t sek\u00e4 organisaatioiden toimintatavat ja \u2013kulttuuri. P\u00e4\u00e4asiallisesti niin vanhemmat kuin my\u00f6s varhaiskasvatuksen ja koulujen toimijat arvioivat terapioilla olevan my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia lapsen arjen toimintaan ja osallisuuteen. Kuitenkin osa vanhemmista kokee terapioiden toteutumisesta olevan jonkin verran haittaa tai kielteisi\u00e4 vaikutuksia perheen voimavaroihin ja arkeen.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset:<\/strong> Tulokset antavat tietoa terapioiden toteuttamisen ja eri toimijoiden v\u00e4lisen yhteisty\u00f6n hyvist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ist\u00e4.&nbsp; Tunnistettuja terapioiden implementointia m\u00e4\u00e4ritt\u00e4vi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kehitett\u00e4ess\u00e4 kuntoutuksen j\u00e4rjest\u00e4mist\u00e4, suunnittelua, toteutusta sek\u00e4 koulutusta.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\" id=\"sessio5\">Sessio 5: Vaikuttavuuden mittaaminen ja tutkimusasetelmat<\/h1>\n\n\n\n<p><strong>Puheenjohtaja: Antti-Jussi Kouvo (UEF)<\/strong><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">5.1 Vaikuttavuus sek\u00e4 kustannusten ja palveluiden k\u00e4yt\u00f6n muutokset sote-integroiduilla alueilla. Tuloksia monisairaiden ja muiden potilasryhmien seurannoista<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Miika Linna<\/strong><sup>1,2<\/sup> <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>Aalto yliopisto<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Taustaa: <\/strong>Erilaisten palveluiden j\u00e4rjest\u00e4mismallien vaikuttavuutta on tutkittu hyvin niukasti kotimaisten interventioiden yhteydess\u00e4.&nbsp; Aiemmin toteutettujen sote-integraatioiden sek\u00e4 kokonaisulkoistusten vaikutuksia palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon ty\u00f6njakoon, hoidon tuloksiin sek\u00e4 potilaskohtaisiin kustannuksiin ei ole selvitetty.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 tiedollisia puutteita tarkastelemalla vaikuttavuutta sek\u00e4 kustannusten ja palveluiden k\u00e4yt\u00f6n muutoksia sote-integroiduilla alueilla vertailemalla monisairaiden ja muiden potilasryhmien seurannan tietoja sellaisiin alueisiin, joissa integraatiota ei ole toteutettu.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Aineisto ja menetelm\u00e4t: <\/strong>Aineistoina k\u00e4ytettiin Akatemian IMPRO-hankkeessa koottuja yksil\u00f6tason aineistoja koko maan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kontakteista 2015-2020.&nbsp; Perusaineistoihin oli yhdistetty Tilastokeskuksen kuolinsyytiedot sek\u00e4 THL:n Sotkanetist\u00e4 kuntatason tietoja nettomenoista sek\u00e4 kuntatason muita muuttujia.<\/p>\n\n\n\n<p>Aineistot j\u00e4rjestettiin kuntatason paneeliaineistoiksi sek\u00e4 yksil\u00f6tason yhdistetyiksi poikkileikkausaineistoksi, jossa seurattiin insidenttej\u00e4 potilaskohortteja yhden vuoden ajan. Sote-integraation vaikutusta tarkasteltiin kvasikokeellisessa asetelmassa erilaisilla p\u00e4\u00e4temuuttujilla soveltaen two-way fixed effect -mallia sek\u00e4 robustia imputaatioon perustuvaa estimaattoria.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tulokset: <\/strong>V\u00e4est\u00f6\u00f6n suhteutetut koko terveydenhuollon nettomenot&nbsp; v\u00e4heniv\u00e4t&nbsp; 38 eur per asukas soteintegroiduilla alueilla, mutta ero ei ollut tilastollisesti merkitsev\u00e4. V\u00e4est\u00f6\u00f6n suhteutettu erikoissairaanhoito lis\u00e4\u00e4ntyi hieman, mutta ei tilastollisesti merkitsev\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n<p>Potilasryhm\u00e4tason vertailuissa terveysvaikutusten\/laadun mittareissa ei ollut eroja. Palveluiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 (standardikustannukset) sen sijaan erot olivat kaikki tilastollisesti merkitsevi\u00e4, mutta poikkesivat suunnaltaan eri potilasryhmiss\u00e4. Kustannukset\/k\u00e4ytt\u00f6 v\u00e4heniv\u00e4t monisairaissa sek\u00e4 alkoholiongelmaisilla, mutta lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t diabeetikkojen, depressiopotilaiden sek\u00e4 iskeemisten syd\u00e4nsairauksien ryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: <\/strong>Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, ett\u00e4 soteintegraatiolla voidaan mahdollisesti saavuttaa maltillisia s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 terveydenhuollon kokonaismenoissa ilman ett\u00e4&nbsp; v\u00e4est\u00f6tasolla saatavuus&nbsp; (k\u00e4ytt\u00f6 per asukas) vaarantuisi. Lyhyehk\u00f6n ajan seurannassa vaikuttavuus hoidon tulosten osalta ei n\u00e4ytt\u00e4nyt heikommalta verrattuna ei-integroituihin alueisiin.&nbsp; Integraation vaikutukset n\u00e4ytt\u00e4ytyiv\u00e4t kuitenkin hyvin eri tavalla eri potilasryhmiss\u00e4 palveluiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja kokonaiskustannuksissa.&nbsp;&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">5.2 Reittiopas vaikuttavuuteen 2.0: keskeisempi rooli vaikuttavuusestimaattien tarkastelulle<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Neill Booth<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Summaryx Oy<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Taustaa: <\/strong>Esityksess\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n syit\u00e4, miksi Suomessa kannattaisi laatia uusi vaikuttavuutta koskeva etenemissuunnitelma. Monet aiemmat suomalaiset vaikuttavuuden m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t ja reittioppaat ovat periaatteessa tarkoituksenmukaisia, mutta niist\u00e4 puuttuu usein k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisyys. Antiikin ajoista asti vaikuttavuudella on ollut kaksi laajaa merkityst\u00e4: n\u00e4ytt\u00f6 muutoksista l\u00e4ht\u00f6tilanteen ja seurannan tulosten v\u00e4lill\u00e4, jotka arvioinnin perusteella voidaan jonkinlaisella varmuudella katsoa panoksen tai palvelun syyksi tai ansioksi, ja n\u00e4ytt\u00f6 seurantamittausten muodossa ilman, ett\u00e4 muutoksen yhteytt\u00e4 sen mahdollisesti aiheuttaneeseen panokseen tai palveluun arvioidaan.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Aineisto ja menetelm\u00e4t: <\/strong>T\u00e4ss\u00e4 katsauksessa kommentoidaan vaikuttavuutta nyky-Suomessa tukeutuen aiheeseen liittyv\u00e4\u00e4n kirjallisuuteen. Apuna k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kaksisuuntaista viittaushakua, jossa k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi muutaman keskeisen paperin l\u00e4hdeluettelot suuntautuen ajassa sek\u00e4 taakse- ett\u00e4 eteenp\u00e4in. L\u00f6ydetyn aineiston perusteella nostetaan esille t\u00e4rkeimm\u00e4t tienviitat, jotka voisivat antavat suuntaa vaikuttavuuden k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisen ymm\u00e4rt\u00e4miseen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tulokset: <\/strong>K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 \u201cvaikuttavuudella\u201d voidaan tarkoittaa melkein mit\u00e4 tahansa esimerkiksi yksinkertaisesta vointi- tai potilaskokemusindikaattorin seurannasta asianmukaisten hoitotulosten arviointiin riitt\u00e4v\u00e4n laajoissa, hyvin toteutetuissa tutkimuksissa, joiden on puolueettomasti arvioitu olevan luotettavien kriteerien mukaisia. T\u00e4m\u00e4 antaa syyn hyv\u00e4ksy\u00e4 erityyppisi\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4, mutta my\u00f6s syyn arvioida n\u00e4yt\u00f6n luotettavuutta tarkoituksenmukaisella tavalla.<\/p>\n\n\n\n<p>Katsauksen mukaan on olemassa vaara, ett\u00e4 nykyisi\u00e4 vaikuttavuuteen liittyvi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4 ei k\u00e4ytet\u00e4 kovin huolellisesti, vaikka vaikuttavuusestimaatit ovat l\u00e4hestulkoon aina osaoptimoinnin tuloksena. Esimerkiksi termi \u201cvaikuttavuuden mittaaminen\u201d voi antaa vaikutelman, ett\u00e4 vaikuttavuutta koskevaa tietoa olisi mahdollista saada tarkistamatta sen paikkansapit\u00e4vyytt\u00e4 ja ilman, ett\u00e4 vaikuttavuusestimaatteihin liittyy v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin harhan mahdollisuus. Panos-tuotos-paradigman virheellisen yleist\u00e4misen todenn\u00e4k\u00f6isyys riippuu ainakin osittain kyvyst\u00e4mme tuottaa luotettavaa n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 eli asianmukaisia vaikuttavuusarvioita. T\u00e4m\u00e4 p\u00e4tee erityisesti tilanteisiin, joissa vakuuttavan n\u00e4yt\u00f6n hankkiminen syy-yhteydest\u00e4 on monimutkaista, esimerkiksi ongelman tai intervention ollessa kompleksinen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>P\u00e4\u00e4telm\u00e4t:<\/strong> Katsauksessa nostetaan esille useita seikkoja, jotka olisi hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 mieless\u00e4 aina, kun esimerkiksi asiantuntijat, viranomaiset ja poliitikot tulkitsevat tai k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t vaikuttavuuteen liittyv\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ja silloin kun he kaipaavat lis\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Katsaus p\u00e4\u00e4ttyy suhteellisen optimistiseen tulevaisuudenn\u00e4kym\u00e4\u00e4n, jossa tunnustetaan vaikuttavuuteen liittyv\u00e4t lupaavat suuntaukset. Katsauksessa esitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s etenemissuunnitelma, jossa kuvataan sudenkuoppia, joita olisi viisasta v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, sek\u00e4 mahdollisia hy\u00f6tyj\u00e4, joita voitaisiin saada, jos todella pyrimme vaikuttamaan hyvinvointiin my\u00f6nteisesti.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">5.3 Kasvun tuen arviointij\u00e4rjestelm\u00e4 lapsille, nuorille ja perheille suunnatuille psykososiaalisille menetelmille<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Lotta Heikkil\u00e4, Marko Merikukka, Marjo Kurki<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Itla<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tausta: <\/strong>Kasvun tuki -ty\u00f6ss\u00e4 arvioidaan lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4. Arviot kootaan kansalliseen ja kaikille avoimeen Kasvun tuki -tietol\u00e4hteeseen. Tietol\u00e4hde auttaa valitsemaan vaikuttavimpia varhaisen tuen menetelmi\u00e4 lapsi- ja perhepalveluihin v\u00e4hent\u00e4en korjaavien palveluiden tarvetta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kasvun tuen tavoitteena on 1) edist\u00e4\u00e4 tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa ennaltaehk\u00e4isev\u00e4\u00e4 ja varhaisen vaiheen mielenterveysty\u00f6t\u00e4 lasten ja nuorten kasvuymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, 2) lis\u00e4t\u00e4 ammattilaisten ja tutkijoiden osaamista ja 3) tukea tutkimusperustaista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa perheiden hyvinvoinnin edist\u00e4miseksi. Kasvun tuki on osa Itlaa (Itsen\u00e4isyyden juhlavuoden lastens\u00e4\u00e4ti\u00f6 sr.).<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Arviointij\u00e4rjestelm\u00e4: <\/strong>Kasvun tuki -arviointij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, joka on kansallisesti ainoa laatuaan, arvioidaan systemaattisesti Suomessa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevien, lapsille, nuorille ja perheille suunnattujen psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta. Kasvun tuki -tietol\u00e4hteess\u00e4 on julkaistu 31 menetelm\u00e4arviota, joista seitsem\u00e4ss\u00e4 dokumentoitu vaikuttavuusn\u00e4ytt\u00f6 on arvioitu vahvaksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Arviointij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 uudistetaan parhaillaan, jotta siit\u00e4 tulisi tarkempi, luotettavampi ja vertailukelpoisempi muiden pohjoismaisten j\u00e4rjestelmien kanssa. Mallia on otettu norjalaisen tieteellisen toimituksen Ungsinnin j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Uusi j\u00e4rjestelm\u00e4 on aiempaa moniportaisempi ja kriteereilt\u00e4\u00e4n tarkempi sek\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 menetelm\u00e4n kansallisen implementoinnin arvioinnin.<\/p>\n\n\n\n<p>Uudessa arviointij\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 arvioidaan menetelmien kuvausta, teoreettista pohjaa, vaikuttavuutta ja implementointia. N\u00e4iden perusteella menetelm\u00e4 voi saada arvion 1. hyvin kuvattu menetelm\u00e4, 2. teoreettisesti perusteltu menetelm\u00e4, 3. v\u00e4h\u00e4inen dokumentoitu n\u00e4ytt\u00f6, 4. kohtalainen dokumentoitu n\u00e4ytt\u00f6 tai 5. vahva dokumentoitu n\u00e4ytt\u00f6. Menetelm\u00e4 voi saada my\u00f6s arvion kielteisi\u00e4 vaikutuksia tai ei vaikutusta. Kokonaisarvio on riippumaton luokitus ja se voi p\u00e4ivitty\u00e4 tutkimustiedon karttuessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Vahvan dokumentoidun n\u00e4yt\u00f6n menetelm\u00e4 on todettu vaikuttavaksi laadukkaissa vaikuttavuustutkimuksissa, menetelm\u00e4n tutkimusta on tehty Suomessa tai Pohjoismaissa ja menetelm\u00e4 on valmis implementoitavaksi Suomessa. Vahvat dokumentoidut menetelm\u00e4t ovat rinnastettavissa K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksiin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Toteutus: <\/strong>Menetelm\u00e4arvioinnit julkaistaan jatkossa vertaisarvioituina systemaattisina kirjallisuuskatsauksina Kasvun tuki -aikakauslehdess\u00e4. Itla julkaisee uudistetun arviointik\u00e4sikirjan ja alkaa kouluttaa katsausten kirjoittajia syksyll\u00e4 2022. Katsauksia laaditaan aiemmin arvioimattomien menetelmien lis\u00e4ksi Kasvun tuki -tietol\u00e4hteess\u00e4 jo julkaistujen arvioiden p\u00e4ivityksist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6ll\u00e4 Itla pyrkii lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n kansallista interventio- ja implementointitutkimusosaamista ja tukemaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa. Esittelemme Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 Kasvun tuen systemaattisen viisiportaisen psykososiaalisten menetelmien arviointij\u00e4rjestelm\u00e4n sek\u00e4 pohdimme sen hy\u00f6tyj\u00e4 osana p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">5.4 Suomen Joutsen eli terveydenhuollon sosiaality\u00f6n arviointimalli (F-SWAN)<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Leena M\u00e4nnist\u00f6<sup>1,3<\/sup>, Ulla Maija Kauppinen-Perttula<sup>2,4<\/sup>, Sointu Riekkinen-Tuovinen<sup>2,5<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>VTM<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>YTT<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>3<\/sup>HUS<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>4<\/sup>TAYS<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>5<\/sup>KYS<\/p>\n\n\n\n<p><em>Sosty\u00f6<\/em>-TerVa-tutkimushankkeessa, jossa toimimme k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkijoina, tutkitaan terveyssosiaality\u00f6n arviointia ja vaikuttavuutta HUSissa (lapsiperheet), TAYSissa (psykiatrian aikuispotilaat) ja KYSissa (somatiikan aikuispotilaat).<\/p>\n\n\n\n<p>Keskeiset tutkimuskysymykset:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Millaisia palvelupolkuja terveydenhuollon sosiaality\u00f6ss\u00e4 rakennetaan?<\/li><li>Onko terveyssosiaality\u00f6ll\u00e4 vaikutusta asiakkaan\/asiakasperheen el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen, toimijuuteen ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun?<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>TerVa &#8211; tutkimus on monimenetelm\u00e4llinen ja koostuu asiakkaille teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 kyselyst\u00e4, johon sis\u00e4ltyy el\u00e4m\u00e4nlaatumittari (EuroHIS-8), toimijuusmittari (Capabilities Scale) ja el\u00e4m\u00e4ntilannemittari 3x10D. Lis\u00e4ksi kyselyyn sis\u00e4ltyy hankkeessa laadittu palvelukysely. Kysely sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s avoimia ja laadullisesti analysoitavia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkijoina n\u00e4imme tarpeen t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 asiakkaan kokemustietoa sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden tiedolla saadaksemme k\u00e4sityst\u00e4 sosiaality\u00f6n vaikuttavuuden rakentumisesta. Tutustuimme kahteen terveyssosiaality\u00f6ss\u00e4 kehitettyyn arviointiin; SWAT (Reese et al. 2006) ja SWAN (Hansen et al. 2015). N\u00e4m\u00e4 olivat saattohoitopainotteisia eiv\u00e4tk\u00e4 sopineet Suomen erikoissairaanhoidon sosiaality\u00f6h\u00f6n. P\u00e4\u00e4dyimme tutkimusryhm\u00e4ss\u00e4 kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman Suomen Joutsen (Finland- Social Work Assement Tool F-SWAN) arvioinnin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kehitt\u00e4m\u00e4mme arvioinnin keskeinen idea on, ett\u00e4 sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 arvioi samoja osa-alueita, joista asiakas t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 itsearvioinnin. Sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t arvioivat asiakkaan tilannetta, kuvaavat ty\u00f6skentely\u00e4\u00e4n ja omia toimintamahdollisuuksiaan. Arvioitavat osa-alueet ovat: palvelut ja tukitoimet, talous ja sairasperusteiset etuudet, osallisuus ja toimintamahdollisuudet, perustarpeet, sosiaalinen tukiverkosto, emotionaalinen tilanne, el\u00e4m\u00e4ntilanne, el\u00e4m\u00e4nlaatu, turvallisuus ja riski.<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen osio Suomen Joutsenesta koskee terveyssosiaality\u00f6n tarvetta, jossa pohjana on HUSissa lapsiperheiden terveyssosiaality\u00f6ss\u00e4 kehitetty liikennevalomalli. Siin\u00e4 sosiaality\u00f6 jaetaan nelj\u00e4\u00e4n eri segmenttiin asiakkaan tarpeiden perusteella (luokat 0\u20134, joista v\u00e4himm\u00e4n avun tarpeen luokka 0 tarkoittaa kertak\u00e4ynnill\u00e4 autetuiksi tulevia potilaita ja viimeisin luokka 4 monipalveluasiakkaita kompleksisine tarpeineen ja r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityine palveluineen).<\/p>\n\n\n\n<p>Avointen kysymysten tarkoituksena on tuoda esiin sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n toimintaa ja toimintamahdollisuuksia: kuvata tehty\u00e4 sosiaality\u00f6t\u00e4 sek\u00e4 tuoda esiin sosiaality\u00f6h\u00f6n vaikuttavia ulkoisia tekij\u00f6it\u00e4 ja ty\u00f6n reunaehtoja, jotka est\u00e4v\u00e4t tai edist\u00e4v\u00e4t sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n ty\u00f6skentely\u00e4 asiakkaan tarpeen mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Suomen Joutsen -malli on yritys jakaa sosiaality\u00f6t\u00e4 psykososiaalisiksi variaabeleiksi ja tuottaa systemaattisesti tietoa muutoksesta. Arviointi tehd\u00e4\u00e4n alkutilanteessa ja kolmen kuukauden kuluttua, tavoitteena on ker\u00e4t\u00e4 255 asiakkaan arvioinnit. Malli tulee kehittym\u00e4\u00e4n lomakkeen k\u00e4ytt\u00f6kokemuksen perusteella. Onnistuessaan arviointi yhdess\u00e4 asiakkaiden kyselymittariston kanssa tuottaa ainutlaatuista tietoa terveydenhuollon sosiaality\u00f6n asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ntilanteesta ja sosiaality\u00f6n mahdollisuuksista auttaa sek\u00e4 madaltaa ty\u00f6ntekij\u00f6iden kynnyst\u00e4 oman ty\u00f6n tutkimiseen.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\" id=\"sessio6\">Sessio 6: Sosiaality\u00f6n ja sosiaalipalveluiden vaikuttavuus<\/h1>\n\n\n\n<p><strong>Puheenjohtaja:<\/strong> <strong>Hanna Ristolainen (UEF)<\/strong><\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">6.1 Lapsuuden k\u00e4yt\u00f6songelmiin tarjottavan vanhemmuuden tuen kustannusvaikuttavuus erityisen tuen palveluiden perheiss\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Elisa Rissanen, Piia Karjalainen, Olli Kiviruusu, Eila Kankaanp\u00e4\u00e4, Eeva T. Aronen, Taru Haula, Lauri S\u00e4\u00e4ksvuori, Ismo Linnosmaa<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tutkimuksen tausta: <\/strong>Lapsuuden k\u00e4yt\u00f6songelmat ovat yhteydess\u00e4 korkeisiin yhteiskunnallisiin kustannuksiin pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Erityisesti lastensuojelun palveluiden piiriss\u00e4 olevien perheiden lapsilla on havaittu esiintyv\u00e4n paljon k\u00e4yt\u00f6songelmia. Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhm\u00e4 on yksi harvoista vanhemmuuden tuen interventioista, jolla on vaikuttavuusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 lasten k\u00e4yt\u00f6songelmien v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 lastensuojelun palveluiden piiriss\u00e4 olevilla perheill\u00e4. Taloudelliset arvioinnit Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhm\u00e4st\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 kyseisess\u00e4 asiakasryhm\u00e4ss\u00e4 puuttuvat. Terveys- ja sosiaalipalveluiden p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00e4t tarvitsevat tietoa intervention terveyshy\u00f6dyst\u00e4 suhteessa kustannuksiin ennen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa palveluiden tarjonnasta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tutkimuskysymys: <\/strong>Onko Ihmeelliset vuodet interventio kustannusvaikuttava lasten k\u00e4yt\u00f6soireilun v\u00e4hent\u00e4misess\u00e4 verrattuna tavanomaiseen hoitoon lastensuojelun ja muiden sosiaalipalveluiden piiriss\u00e4 olevissa perheiss\u00e4 terveydenhuollon ja perheiden n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Aineisto ja menetelm\u00e4t:<\/strong> K\u00e4yt\u00e4mme aineistoa Suomessa toteutetusta randomoidusta ja kontrolloidusta tutkimuksesta, johon osallistui yhteens\u00e4 102 avolastensuojelun tai muiden erityisen tuen palveluiden piiriss\u00e4 olevaan lapsen perhett\u00e4. Lapset olivat k\u00e4yt\u00f6soireilevia 3-7 vuotiaita. Tarkastelemamme kustannukset sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t intervention k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton ja toteuttamisen, perheiden ajank\u00e4yt\u00f6n ja matkustamisen sek\u00e4 lasten ja \u00e4itien terveyspalveluiden k\u00e4yt\u00f6n kustannuksia. Vaikuttavuus arvioidaan kolmella lapsen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 mittaavalla vaikuttavuusmittarilla: Eybergin Child Behavior Inventoryn intensiteetti ja ongelma alaskaalojen pisteet sek\u00e4 Child Behavior Checklistin eksternalisoivien oireiden pisteet. Analyysit toteutetaan hoitoaikeen mukaisesti, jonka vuoksi teemme moni-imputoinnin puuttuville vaikuttavuus- ja kustannustiedoille. Kustannus-vaikuttavuuden osalta arvioimme ensin dominoiko toinen vaihtoehdoista, eli on vaikuttavampi ja halvempi kokonaiskustannuksiltaan. Mik\u00e4li toinen vaihtoehdoista on vaikuttavampi ja kalliimpi, toteutamme inkrementaalisen kustannusvaikuttavuusanalyysin. Analyysin ep\u00e4varmuutta tarkastelemme regressiomenetelmill\u00e4 ja herkkyysanalyyseill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tulokset ja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: <\/strong>Vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivill\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n tulokset kustannusvaikuttavuudesta intervention j\u00e4lkeen mitattuna ja 12 kuukauden seuranta-ajalla sek\u00e4 intervention vaikutukset lasten sek\u00e4 \u00e4itien terveyspalveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 21 kuukauden aikana.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">6.2 Taloussosiaality\u00f6n interventio talousvaikeuksissa olevien lapsiperheiden tukena<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Mia Hakovirta<sup>1<\/sup>, Henna Isoniemi<sup>1<\/sup>, Anniina Kaittila<sup>1<\/sup>, Meri Moisio <sup>1<\/sup>, Katri Viitasalo<sup>2<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>Tampereen yliopisto<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>Helsingin yliopisto<\/p>\n\n\n\n<p>Taloussosiaality\u00f6 on talouteen ja toimeentuloon liittyv\u00e4 sosiaality\u00f6n ty\u00f6orientaatio, jonka tavoitteena on asiakkaan taloudellisen toimintakykyisyyden vahvistaminen. Taloudellinen<br>toimintakykyisyys sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kyvyn toimia ett\u00e4 mahdollisuuden olla osallisena yhteiskunnassa. Taloussosiaality\u00f6 todentuu sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 taloudellisena ohjauksena ja neuvontana, psykososiaalisena sek\u00e4 rakenteellisena ty\u00f6n\u00e4. <\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimme Taloussosiaality\u00f6 lapsiperheiss\u00e4 -hankkeessa, miten taloussosiaality\u00f6n keinoin voidaan tukea lapsiperheit\u00e4, joilla on vaikeuksia taloudenhallinnassa. Tutkimusaihe on t\u00e4rke\u00e4, sill\u00e4 taloudelliset ongelmat, velkaantuminen, pienituloisuus ja k\u00f6yhyys rasittavat yh\u00e4 useamman lapsiperheen arkea. Toimeentulo-ongelmilla on moninaisia vaikutuksia, ne muun muassa lis\u00e4\u00e4v\u00e4t vanhempien uupumusta ja ahdistusta sek\u00e4 voivat heijastua parisuhteen laatuun ja kokemuksiin vanhemmuudesta. Perheiden toimeentulo-ongelmat vaikuttavat negatiivisesti my\u00f6s lasten hyvinvointiin, lis\u00e4\u00e4v\u00e4t lasten ja nuorten syrj\u00e4ytymisriski\u00e4 sek\u00e4 ylisukupolvista huono-osaisuutta. <\/p>\n\n\n\n<p>Kehit\u00e4mme hankkeessa uuden taloussosiaality\u00f6n interventiomallin, jonka avulla pyrimme parantamaan lapsiperheiden vanhempien talousosaamista ja v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n taloudellisista vaikeuksista aiheutuvaa huolta. Tutkimus toteutetaan satunnaistettuna kontrolloituna (RCT) pilottitutkimuksena. Pyrimme saamaan interventioon mukaan yhteens\u00e4 70 asiakasperhett\u00e4 (35 koeryhm\u00e4\u00e4n, 35 kontrolliryhm\u00e4\u00e4n). Tutkimukseen osallistuvat perheet ovat lapsiperhe- tai aikuissosiaality\u00f6n asiakkaina hankkeen yhteisty\u00f6kunnissa. Intervention toteuttamisesta vastaa perheen oma sosiaality\u00f6ntekij\u00e4 tai sosiaaliohjaaja yhdess\u00e4 hankkeen tutkijasosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden kanssa. <\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimusaineisto koostuu kvantitatiivisista ja kvalitatiivisista aineistoista. Kvantitatiivinen aineisto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n interventioon osallistuvilta asiakkailta ennakko-, loppu- ja 3 kk:n seurantamittauksina. Tutkimusaineistoa t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n kvalitatiivisella aineistolla, joka ker\u00e4t\u00e4\u00e4n sek\u00e4 osalta interventioon osallistuvista asiakkaista ett\u00e4 osalta intervention toteutukseen osallistuvista ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4. Aikaisemman tutkimuksen perusteella oletamme, ett\u00e4 taloussosiaality\u00f6n interventio parantaa osallistujien taloudellista hyvinvointia ja toimintakyky\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 taloudellisiin huoliin liittyv\u00e4\u00e4<br>ahdistusta. <\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimushanke tuottaa tutkittua tietoa taloussosiaality\u00f6n vaikuttavuudesta lapsiperheiden keskuudessa. Tutkimushankkeella vastataan vaikuttavuuden mittaamisen tarpeeseen sosiaality\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 kehitet\u00e4\u00e4n ty\u00f6tapa sosiaality\u00f6n lapsiperheasiakkaiden taloudenhallinnan ongelmiin. Tutkimustiedolla kykenemme vahvistamaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 sosiaalipalveluissa ja sosiaality\u00f6ss\u00e4. Samalla rakennamme sosiaality\u00f6n osaamisperustaa sek\u00e4 varmistamme vaativimpiin tilanteisiin erikoistunutta osaamista sosiaality\u00f6ss\u00e4. Kaksivuotinen hanke on k\u00e4ynnistynyt syksyll\u00e4 2021, ja sen rahoittajana on sosiaali- ja terveysministeri\u00f6 (VTR-rahoitus).<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">6.3 Vaikuttavuutta tutkimassa &#8211; p\u00e4ihteit\u00e4 ongelmallisesti k\u00e4ytt\u00e4vien asiakassegmentointi<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Katja Kuusisto<sup>1<\/sup>, Eeva Ekqvist<sup>2<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup>Tenure track -professori, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup>Post doc -tutkija, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaality\u00f6n keskeisimpi\u00e4 tavoitteita on muutoksen aikaan saaminen asiakkaan el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tai systeemiss\u00e4. Sen arvioimiseksi sosiaality\u00f6 tarvitsee toimintaa arvioivaa kulttuuria. Vaikka vaatimus vaikuttavuustiedon tuottamiselle sosiaali- ja terveyspalveluissa on vahva, sit\u00e4 on erityisesti sosiaality\u00f6ss\u00e4 tutkittu v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaalialalla on tyypillist\u00e4, ett\u00e4 palveluiden vaikuttavuus ei johda asiakkaan palveluntarpeen poistumiseen. Ei siis ihme, ett\u00e4 vaikuttavuuden tavoitteluun kohdistuu kritiikki\u00e4. Sosiaality\u00f6n kohtaamisten kompleksisuus haastaakin vaikuttavuustutkimukselle ominaista syy-seuraus \u2013suhteiden osoittamista. Vaikuttavuus sosiaality\u00f6ss\u00e4 on syyt\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 taloudellisuutta ja tuottavuutta laajemmin niin, ett\u00e4 tarkastellaan vaikuttavuutta monista, kuten palveluiden sis\u00e4lt\u00f6jen, tuloksellisuuden ja tavoitteiden t\u00e4yttymisen, n\u00e4k\u00f6kulmista. T\u00e4ll\u00f6in mukana on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s asiakkaan n\u00e4k\u00f6kulma ja vaikuttavuuden inhimillinen aspekti.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikuttavuuden moninaisuuden tavoittamiseksi arviointitoiminnassa on perusteltu laajentaa tutkimisen tapoja. Vaikuttavuutta voi tutkia erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista k\u00e4sin, joiden taustalla on erilainen ymm\u00e4rrys kausaalisuudesta, yleistett\u00e4vyydest\u00e4 ja arvioinnin suhteesta siihen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n, jossa sit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n. Yhteist\u00e4 erilaisille arviointitutkimuksen tavoille on, ett\u00e4 niiden tulosten perusteella voi esitt\u00e4\u00e4 n\u00e4kemyksen siit\u00e4, onko toiminnalla saatu aikaan tavoitteena olleita vaikutuksia ja miksi.<\/p>\n\n\n\n<p>K\u00e4yt\u00e4mme esimerkkin\u00e4 erilaisten arviointitapojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 tutkimuksessa Asiakassegmentointi ja p\u00e4ihteit\u00e4 ongelmallisesti k\u00e4ytt\u00e4vien palvelut \u2013 paraneeko vaikuttavuus? \u2013 tutkimushanketta. Hankkeessa tutkitaan asiakkaiden segmentointia eli ryhmittely\u00e4 yksil\u00f6llisen palvelutarpeen perusteella ja palveluihin ohjaamista sen mukaisesti. Huomio kiinnittyy asiakassegmentoinnin vaikuttavuuteen. Tutkimuksessa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kvasikokeellista vertailuasetelmaa, jossa tutkimuskunnat k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t digitaalista Suuntima-ty\u00f6kalua ja verrokkikunnat perinteist\u00e4 palveluohjausta. Aineistona ker\u00e4t\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kvantitatiivista (kyselylomake hoitoon tullessa ja 6kk ja 12 kk seurannassa) ett\u00e4 kvalitatiivista arviointiaineistoa (asiakkaiden ja ty\u00f6ntekij\u00f6iden haastattelut, palveluohjaustilanteiden havainnointi) ja yhdistet\u00e4\u00e4n sit\u00e4 rekistereist\u00e4 saatuihin tietoihin (palveluiden k\u00e4ytt\u00f6, kustannukset). Tutkimus on aineistonkeruuvaiheessa syksyll\u00e4 2022. Esitys nostaa esiin laajan arviointiaineiston mahdollisuudet sosiaality\u00f6n vaikuttavuustiedon tuotannossa, mutta pureutuu my\u00f6s vaikuttavuustiedon tuottamisen haasteisiin.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">6.4 P\u00e4ihdepalvelujen saavutettavuus<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Heidi Vanjusov<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">It\u00e4-Suomen yliopisto, UEF, Hyvinvointioikeuden keskus<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4ss\u00e4 empiirist\u00e4 oikeustutkimusta edustavassa tutkimuksessa tarkastellaan riitt\u00e4viin ja tarpeenmukaisiin p\u00e4ihdepalveluihin p\u00e4\u00e4sy\u00e4 palveluiden saavutettavuuden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Arvioiden mukaan vain kolmasosa p\u00e4ihdepalveluiden tarpeessa olevista saa tarvitsemansa palvelut. T\u00e4m\u00e4 siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 oikeus p\u00e4ihdepalveluihin on subjektiivinen oikeus, eik\u00e4 siten riippuvainen j\u00e4rjest\u00e4misvastuussa olevan viranomaisen palveluihin varaamista m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoista. P\u00e4ihdepalveluita voi olla saatavilla, mutta ne eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole yhdenvertaisesti kaikkien palveluita tarvitsevien saavutettavissa. Kyse voi olla siit\u00e4, ett\u00e4 erilaiset organisatoriset ja hallinnolliset ratkaisut, puutteellinen tiedonkulku, palveluiden j\u00e4rjest\u00e4mispaikkojen spatiaaliset ulottuvuudet, kokemukset palveluista tai yksil\u00f6\u00f6n kohdistuvat odotukset muodostuvat esteeksi palveluihin p\u00e4\u00e4sylle.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksessa on hy\u00f6dynnetty lainopillisen tiedon lis\u00e4ksi haastatteluaineistoa, joka on ker\u00e4tty tekem\u00e4ll\u00e4 teemahaastatteluja p\u00e4ihdety\u00f6n toimijoiden parissa sosiaali- ja terveydenalalla. Tutkimuksessa havaittiin ongelmia erityisesti riitt\u00e4viin tarpeenmukaisiin palveluihin p\u00e4\u00e4syss\u00e4. K\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 olevat resurssit ja omaksutut hallinnolliset toimintatavat ohjaavat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 p\u00e4ihdehuollossa teht\u00e4vi\u00e4 yksil\u00f6\u00e4 koskevia ratkaisuja, vaikka lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 velvoittaa vastaamaan asiakkaan palvelutarpeeseen h\u00e4nen yksil\u00f6kohtaisesti m\u00e4\u00e4ritellyn tarpeensa mukaisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksessa on havaittu, ett\u00e4 merkitt\u00e4vin ongelma tarpeenmukaisiin p\u00e4ihdepalveluiden yhdenvertaisessa saavutettavuudessa on asiakkaan oikeuksien turvaamisen n\u00e4enn\u00e4isyys. T\u00e4ll\u00e4 tarkoitetaan, ett\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isesti saatetaan pyrki\u00e4 toteuttamaan asiakkaan oikeuksia, mutta ei kuitenkaan riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4, yksil\u00f6lliset tarpeet huomioimalla tavalla. Muodollisesti ratkaisut voivat vaikuttaa t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vaatimukset, mutta eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kest\u00e4 tarkempaa tarkastelua. Seurauksena on, ett\u00e4 asiakas turhautuu p\u00e4ihdepalveluihin ja kokee, ettei h\u00e4nt\u00e4 kuulla, eik\u00e4 h\u00e4n tule kohdatuksi. Toimintakyvylt\u00e4\u00e4n heikko ja haavoittuvainen asiakas p\u00e4\u00e4tyy asemaan, jossa h\u00e4neen kohdistuu erilaisia vaatimuksia, mutta samalla h\u00e4n ei palvelutarpeidensa juurisyiden vuoksi pystyy vastamaan noihin vaatimuksiin. Syntyy itse\u00e4\u00e4n ruokkiva keh\u00e4, jossa j\u00e4rjestelm\u00e4 torjuu asiakasta, jonka tarpeisiin sen tulisi vastata, jotta tarpeiden taustalla olevat ongelmat eiv\u00e4t pahene.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h1 class=\"wp-block-heading\" id=\"posterit\">Posterit<\/h1>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Asiakas- ja potilastietoj\u00e4rjestelmien loppuk\u00e4ytt\u00e4jien arvioita tietoj\u00e4rjestelmien hy\u00f6dyist\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 <\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Tuulikki Vehko, Ulla-Mari Kinnunen, Tarja Heponiemi<\/strong><br>&nbsp;<br><strong>Tarkoitus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4 on implementoitu sosiaali- ja terveydenhuoltoon mm. niihin liitettyjen palvelun laatua lis\u00e4\u00e4vien hy\u00f6tyoletusten takia. T\u00e4llaisia hy\u00f6tyj\u00e4 potilasty\u00f6ss\u00e4 ovat hoidon jatkuvuuden ja hoitosuositusten noudattamisen vahvistaminen, p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isten tutkimusten v\u00e4hent\u00e4minen sek\u00e4 l\u00e4\u00e4kitysvirheiden ennaltaehk\u00e4isy.<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n ja Kuntaliiton 2014 julkaisema \u201dTieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena \u2013 Sote-tieto hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6\u00f6n 2020\u201d strategia on kansallisella tasolla pyrkinyt ohjaamaan palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n digitalisaatiota. Osana sosiaali- ja terveydenhuollon tietoj\u00e4rjestelm\u00e4palveluiden seuranta ja arviointi -hankekokonaisuutta on ker\u00e4tty asiakas- ja potilastietoj\u00e4rjestelmien loppuk\u00e4ytt\u00e4jilt\u00e4 arvioita mm. tietoj\u00e4rjestelmien hy\u00f6dyist\u00e4. T\u00e4m\u00e4n monitoroinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa strategiassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. T\u00e4ss\u00e4 arvioimme strategiaa yhden osa-alueen \u201dKyvykk\u00e4ille k\u00e4ytt\u00e4jille fiksut j\u00e4rjestelm\u00e4t\u201d osalta strategiakauden p\u00e4\u00e4tytty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tutkimuskysymys<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Miten hy\u00f6dylliseksi asiakas- ja potilastietoj\u00e4rjestelmien loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t arvioivat tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n, kun tarkastellaan kyselytutkimuksista saatuja vastauksia tietoj\u00e4rjestelmiin liittyvist\u00e4 hy\u00f6tyoletuksista?<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Aineistot &amp; menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Kyselytutkimukset v\u00e4litettiin ammattiliittojen kautta loppuk\u00e4ytt\u00e4jille: sairaanhoitajat kev\u00e4t 2020, sosiaalialan korkeakoulutetut syksy 2020, l\u00e4\u00e4k\u00e4rit kev\u00e4t 2021. Kyselytutkimuksiin vastasi ty\u00f6ik\u00e4isi\u00e4 ammattilaisia, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n asiakas- tai potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4: 3&nbsp;610 sairaanhoitajaa, 990 sosiaalialan korkeakoulutettua ja 4&nbsp;640 l\u00e4\u00e4k\u00e4ri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Tietoj\u00e4rjestelmien hy\u00f6tyv\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 arvioitiin 5-portaisella-Likert-skaalalla (l\u00e4\u00e4k\u00e4rit, sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t), sairaanhoitajilla t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi oli k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 &#8217;en osaa sanoa&#8217; vastausvaihtoehto, jota on osuuksia laskettaessa k\u00e4sitelty puuttuvana tietona.&nbsp;Raportoimme \u201dt\u00e4ysin samaa mielt\u00e4\u201d tai \u201djokseenkin samaa mielt\u00e4\u201d vastanneiden prosenttiosuudet yhdistettyn\u00e4.<br>&nbsp;<br><strong>Tuloksia &amp; johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Sairaanhoitajat arvioivat tietoj\u00e4rjestelmien hy\u00f6tyj\u00e4 melko suopeasti, samaa mielt\u00e4 hy\u00f6tyv\u00e4itt\u00e4mist\u00e4 oli noin puolet (parantaa hoidon laatua 55&nbsp;%; auttaa turvaamaan hoidon jatkuvuuden 66&nbsp;%; auttaa v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 tutkimuksia 47&nbsp;%; auttaa est\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4kitykseen liittyv\u00e4 virheit\u00e4 52&nbsp;%). L\u00e4\u00e4k\u00e4reiden n\u00e4kemykset tietoj\u00e4rjestelmien hy\u00f6dyist\u00e4 olivat maltillisia (30\u221237&nbsp;% samaa mielt\u00e4).<\/p>\n\n\n\n<p>Toimenkuvan erilaisuudesta johtuen sosiaalialan korkeakoulutetuille esitettiin kyselyss\u00e4 vain yleisluontoinen v\u00e4itt\u00e4m\u00e4: \u201dj\u00e4rjestelm\u00e4t auttavat parantamaan palvelun laatua\u201d, vastaajien keskuudessa samaa mielt\u00e4 olevien osuus j\u00e4i alle kolmannekseen (27&nbsp;%). &nbsp;<br>Pyrkimykset siit\u00e4, ett\u00e4 tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t parantavat potilasty\u00f6n laatua tai palvelun laatua yleisesti, ovat toteutuneet vain osittain.<\/p>\n\n\n\n<p>Useimmilla hyvinvointialueilla ei ole alkuun k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 yht\u00e4 yhteist\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4. Koulutuksen kohdentaminen ja k\u00e4ytt\u00e4jien mukaan ottaminen j\u00e4rjestelmien kehitt\u00e4miseen on nyt ajankohtaista. T\u00e4llaisten interventioiden vaikuttavuuden tutkiminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Perusterveydenhuollon satunnaisk\u00e4ytt\u00e4jien toiveet vastaanotolle \u2013 voidaanko potilaita segmentoida tarkemmin odotetun terveyshy\u00f6dyn n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Laura J. Pitk\u00e4nen, Laura Pitk\u00e4nen, Paulus Torkki, Sanna Lakoma<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tutkimuksen tarkoitus<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Perusterveydenhuollon satunnaisk\u00e4ytt\u00e4jien vaikuttavuuden mittaaminen on varsin v\u00e4h\u00e4n tutkittu aihe. Kun kyse on pitk\u00e4lti perusterveist\u00e4 potilaista, mittaaminen ei voi perustua sairauden hoitotasapainoon. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nlaatukyselyt eiv\u00e4t l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti ole tarkoitettuja lyhytaikaisen tai akuutin vaivan hoidon arvioimiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi perusterveydenhuollolla on merkitt\u00e4v\u00e4 portinvartija-teht\u00e4v\u00e4 suhteessa erikoissairaanhoitoon, mink\u00e4 vuoksi osalla potilaista k\u00e4ynnin syy on pikemminkin hallinnollinen, kuten tarve l\u00e4hetteelle erikoissairaanhoitoon tai johonkin tutkimukseen. T\u00e4ll\u00f6in k\u00e4ynti ei suoraan tuota terveyshy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoitus on selvitt\u00e4\u00e4, millaisia tarpeita perusterveydenhuollon satunnaisk\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 on ja voidaanko t\u00e4t\u00e4 segmentti\u00e4 jakaa edelleen alasegmentteihin sen perusteella, ketk\u00e4 potilaat voivat saada terveyshy\u00f6ty\u00e4 k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4n ja keiden osalta vaikuttavuuden mittarin t\u00e4ytyy olla toisen tyyppinen.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tutkimuskysymykset<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\"><li>Millaisia tarpeita ja toiveita perusterveydenhuollon satunnaisk\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 on l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle?<\/li><li>Voidaanko t\u00e4t\u00e4 segmentti\u00e4 jakaa edelleen alasegmentteihin vaikuttavuuden mittaamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta?<\/li><li>Toteutuvatko potilaiden etuk\u00e4teistoiveet vastaanotolla, eli tiet\u00e4v\u00e4tk\u00f6 he etuk\u00e4teen itse mihin alasegmenttiin kuuluvat?<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p><strong>Aineisto ja menetelm\u00e4t<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Aineistona k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kyselyaineistoa, jota rikastetaan potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4n rivita-soisella aineistolla.<\/p>\n\n\n\n<p>Kysely toteutetaan Helsingin Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksessa kes\u00e4-hein\u00e4kuussa 2022. Tavoitteena on rekrytoida 200 potilasta l\u00e4\u00e4k\u00e4rin ajanvarausvastaanotolle menij\u00f6iden joukosta. Tutkimuspotilaat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kyselyn ennen ja j\u00e4lkeen vastaanoton. Kyselyss\u00e4 kartoitetaan potilaiden tarpeita ja toiveita ennen vastaanottoa kirjallisuuteen perustuvilla monivalintakysymyksill\u00e4. Vastaanoton j\u00e4lkeen kysyt\u00e4\u00e4n vastaavasti, mit\u00e4 vastaanotolla tehtiin ja kokiko potilas asiansa tulleen hoidetuksi.<\/p>\n\n\n\n<p>Potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4n aineiston kautta tarkastellaan, onko potilailla ollut aiempia k\u00e4yntej\u00e4 viime aikoina ja tuleeko indeksik\u00e4ynnin j\u00e4lkeen uusia k\u00e4yntej\u00e4 30 p\u00e4iv\u00e4n aikana.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Tulokset<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Tuloksia saadaan loppukes\u00e4n-alkusyksyn 2022 aikana.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kuntoutuksen vaikuttavuus \u2013tutkimuskokonaisuus on k\u00e4ynnistynyt Kelassa omaishoitajien et\u00e4kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksella<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Karinkanta Saija ja Nuojua Johanna<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Kelan tutkimus<\/p>\n\n\n\n<p>Kuntouksen vaikuttavuudesta on saatavissa varsin rajatusti sellaista tietoa, joka olisi suoraan sovellettavissa Kelan j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n kuntouksen kontekstiin. T\u00e4h\u00e4n tietotarpeeseen on rakentunut Kelan tutkimuksen ja kuntoutuksen asiantuntijoiden yhteisty\u00f6n\u00e4 nelj\u00e4n osatutkimuksen kokonaisuus, jossa tarkastellaan Kelan kuntoutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta eri n\u00e4k\u00f6kulmista. Vuosina 2022-2025 toteutettava tutkimuskokonaisuus kattaa sek\u00e4 ammatillisen, harkinnanvaraisen ett\u00e4 vaativan l\u00e4\u00e4kinn\u00e4llisen kuntoutuksen palveluja. Tutkimuskokonaisuuden ensimm\u00e4isess\u00e4 osatutkimuksessa tarkastellaan et\u00e4kuntoutuksen vaikuttavuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Koronapandemia on vauhdittanut laajalti et\u00e4kuntoutuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa. Et\u00e4kuntoutusta on kehitetty my\u00f6s Kelassa viimeisten vuosien aikana. Vuosina 2016-2022 toteutuneen Et\u00e4kuntoutus-hankkeen kehitt\u00e4misosuuden yhten\u00e4 pilottina oli omaishoitajille kohdistettu OMApolku-verkko-ohjelma (Lappalainen et al. 2021), joka vuonna 2021 otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n osassa Kelan j\u00e4rjest\u00e4mi\u00e4 kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja kasvokkain tapahtuvan kuntoutuksen rinnalle. Omaishoitajille suunnattu kuntoutuskurssi on yksi n\u00e4ist\u00e4 Kelan uusista hybridimuotoisista kuntoutuspalveluista, joiden toimivuudesta ja vaikuttavuudesta kaivataan lis\u00e4\u00e4 tutkimustietoa. Sek\u00e4 laitos- ett\u00e4 et\u00e4kuntoutusta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t kuntoutuskurssit on suunnattu omaishoitajille, jotka tarvitsevat tukea el\u00e4m\u00e4ntilanteensa hallintaan sek\u00e4 keinoja, apua ja valmennusta omaishoitajuudesta aiheutuvien haasteiden ymm\u00e4rt\u00e4miseen ja niist\u00e4 selviytymiseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 2022 k\u00e4ynnistyneen Et\u00e4kuntoutuksen vaikuttavuus -osatutkimuksen tutkimusasetelmana on kontrolloitu tutkimus (n=160). Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n, miten Kelan et\u00e4kuntoutusta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4lle omaishoitajien kuntoutuskurssille osallistuminen vaikuttaa omaishoitajien mielialaan, el\u00e4m\u00e4nlaatuun, omaishoidon kuormitukseen ja toimintakykyyn. Tuloksia verrataan kahteen muuhun omaishoitajille tarkoitettuun palveluun osallistumiseen: 1. Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n (MTLH) tuetuille lomalle osallistuvat omaishoitajat ja 2. Kelan omaishoitajien parikurssille osallistuvat.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikutuksia arvioidaan useilla itsearviointiin perustuvilla mittareilla: mielialaa BDI-21-masennusoiremittarilla, koettua el\u00e4m\u00e4nlaatua WHOQOL-BREF-mittarilla, omaishoidon kuormittavuutta COPE-indeksill\u00e4 ja ASCOT-kyselyll\u00e4 sek\u00e4 yleist\u00e4 terveytt\u00e4 ja toimintakyky\u00e4 PROMIS-mittarilla. Lis\u00e4ksi selvitet\u00e4\u00e4n mahdollisten vaikutusten pysyvyytt\u00e4. Tutkimukseen osallistuvat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t arviointimittarit 2-3 kertaa. Kelan kursseille osallistuvien osalta tarkastellaan my\u00f6s havaittujen vaikutusten yhteytt\u00e4 kurssille asetettujen yksil\u00f6llisten GAS-tavoitteiden toteutumiseen. Tutkittavien rekrytointi on k\u00e4ynnistynyt kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2022.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hde: Lappalainen P, Pakkala I, Lappalainen R &amp; Nikander R. Supported web-based Acceptance and Commitment Therapy for older family caregivers (CareACT) compared to usual care. Clinical Gerontologist. Published online 15 Apr 2021. https:\/\/doi.org\/10.1080\/07317115.2021.1912239<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Kartoittava katsaus tiedon tiivist\u00e4misen menetelm\u00e4n\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Virpi Jylh\u00e4<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Terveydenhuollon tulee perustua n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja hyviin hoito- ja toimintak\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihin.<sup>1<\/sup> T\u00e4t\u00e4 varten tarvitaan alkuper\u00e4istutkimuksista tiivistetty\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa tietoa eli j\u00e4rjestelm\u00e4llisi\u00e4 katsauksia. Erityist\u00e4 huomiota on kiinnitetty hoidon ja palveluiden vaikuttavuuteen eli siihen miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin menetelm\u00e4 asianmukaisesti k\u00e4ytettyn\u00e4 saavuttaa tavoitteena olevat vaikutukset. Parasta tietoa t\u00e4ll\u00f6in tuottaa j\u00e4rjestelm\u00e4llinen katsaus, jonka analyysimenetelm\u00e4n\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n meta-analyysia.<sup>2 <\/sup>Tiivistetyn tutkimustiedon tarpeen yleistymisen my\u00f6t\u00e4 kartoittavat katsaukset (eng. scoping review) ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet tutkimustiedon tiivist\u00e4misen menetelm\u00e4n\u00e4. T\u00e4m\u00e4n esityksen tavoitteena on kuvata kartoittavan katsauksen menetelm\u00e4 kansainv\u00e4liseen kirjallisuuteen<sup>2-4<\/sup> perustuen. Esimerkkin\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kirjoittajan toteuttamaa kartoittavaa katsausta potilaan tuottamasta tiedosta <sup>5<\/sup>.<\/p>\n\n\n\n<p>Kartoittava katsaus on tutkimusn\u00e4yt\u00f6n tiivist\u00e4misen menetelm\u00e4, jonka tarkoituksena on systemaattisesti tunnistaa ja kartoittaa tietyst\u00e4 aihealueesta tai k\u00e4sitteest\u00e4 saatavilla olevaa tutkimustietoa. <sup>2\u20133<\/sup> Kartoittava katsaus voidaan toteuttaa ennen j\u00e4rjestelm\u00e4llist\u00e4 katsausta tutkimuskysymyksen selvent\u00e4miseksi. Tyypillisesti kartoittavassa katsauksessa on tarkoituksena tunnistaa aiheeseen liittyv\u00e4n tutkimustiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja laatua sek\u00e4 selvent\u00e4\u00e4 k\u00e4sitteiden m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 ja ominaispiirteit\u00e4. Kartoittavan katsauksen avulla voidaan my\u00f6s tunnistaa aukkoja olemassa olevassa tutkimustiedossa ja siten tuottaa tietoa tutkimustarpeista.<\/p>\n\n\n\n<p>Kartoittavan katsauksen kysymyksenasettelussa suositellaan k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4n yhdistelm\u00e4\u00e4 PCC eli tutkimuksen kohde (Population), k\u00e4site (Concept), toimintaymp\u00e4rist\u00f6 (Context).<sup>2\u20133<\/sup> T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksen kohde (P) kuvaamitk\u00e4 ovat tutkimuksen kohderyhm\u00e4n ominaispiirteet ja mahdolliset poissulkukriteerit. K\u00e4site (C) kuvaa katsauksessa k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n aiheen, joka tulee yksityiskohtaisesti m\u00e4\u00e4ritell\u00e4. Toimintaymp\u00e4rist\u00f6 kuvaa esimerkiksi kulttuurisia tekij\u00f6it\u00e4 tai m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 millaisissa sosiaali- tai terveydenhuollon yksik\u00f6iss\u00e4 toteutettua tutkimusta on tarkoituksena ottaa mukaan katsaukseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Kartoittava katsaus etenee protokollan laatimisesta tiedonhakuun ja edelleen tutkimusten l\u00e4pik\u00e4yntiin ja mukaan otettujen tutkimusten analysointiin ja tulosten esitt\u00e4miseen.<sup>2<\/sup> Tyypillisesti kartoittavassa katsauksessa ei rajoiteta mukaan otettavien tutkimusten asetelmaa, vaan tietoa pyrit\u00e4\u00e4n etsim\u00e4\u00e4n laajasti eri l\u00e4hteist\u00e4.<sup>2 <\/sup>Koska kartoittavan katsauksen tarkoitus eroaa esimerkiksi intervention vaikuttavuudesta tietoa tuottavasta j\u00e4rjestelm\u00e4llisest\u00e4 katsauksesta (eng. systematic review of effectiveness), ei kartoittavassa katsauksessa tehd\u00e4 mukaan otettavien tutkimusten menetelm\u00e4llisen laadun arviointia.<sup>4<\/sup> T\u00e4m\u00e4n vuoksi kartoittava katsaus ei ole soveltuva menetelm\u00e4 vaikuttavuuden tutkimukseen. Kartoittavassa katsauksessa ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 alkuper\u00e4istutkimusten tuloksista synteesi\u00e4 (esim. meta-analyysi), vaan tulokset esitet\u00e4\u00e4n kuvailevasti esimerkiksi taulukoiden.<sup>2<\/sup><\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4hteet: <\/p>\n\n\n\n<p>1) Terveydenhuoltolaki 1326\/2010<\/p>\n\n\n\n<p>2) Peters MDJ, Godfrey C, McInerney P, Munn Z, Tricco AC, Khalil, H. Chapter 11: Scoping Reviews (2020version). In: Aromataris E, Munn Z (Editors). JBI Manual for Evidence Synthesis, JBI, 2020. Availablefrom https:\/\/synthesismanual.jbi.global. https:\/\/doi.org\/10.46658\/JBIMES-20-12<\/p>\n\n\n\n<p><span class=\"markedContent\" id=\"page3R_mcid11\"><\/span>3) Munn Z, Pollock D, Khalil H, Alexander L, Mclnerney P, Godfrey CM, Peters M, Tricco AC. What are scopingreviews? Providing a formal definition of scoping reviews as a type of evidence synthesis. JBI Evid Synth.2022;20(4): 950\u2013952. https:\/\/doi.org\/10.11124\/JBIES-21-00483<span class=\"markedContent\" id=\"page3R_mcid16\"><\/span><\/p>\n\n\n\n<p>4) Munn, Z., Peters, M.D.J., Stern, C. ym. Systematic review or scoping review? Guidance for authors whenchoosing between a systematic or scoping review approach. BMC Med Res Methodol 2018;18(143)https:\/\/doi.org\/10.1186\/s12874-018-0611-x<span class=\"markedContent\" id=\"page3R_mcid21\"><\/span><\/p>\n\n\n\n<p>5) Jylh\u00e4, Virpi; Rosenlund, Milla; Kuusisto, Hanna; Saranto, Kaija. Patient-generated data in epilepsy caredecisions. A scoping review protocol. JBI Evidence Synthesis 2022. Preprint https:\/\/doi.org\/10.11124\/JBIES-21-00195<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Mielenterveyden tilastolliset mallit: mittamallin vaikutus intervention vaikuttavuuden arviointiin<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Reeta Kankaanp\u00e4\u00e4<\/strong> <\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Tampereen yliopisto<\/p>\n\n\n\n<p>Vuonna 2019, 16 suomalaista koulua osallistui vaikuttavuustutkimukseen, jossa testattiin kahden interventionvaikutusta nuorten mielenterveyteen. Toinen interventioista oli koko koulun kattava ja toinen oli luokkakohtainen interventio. Vaikuttavuuden kriteerin\u00e4 tarkasteltiin nuorten mielenterveyden muutosta interventioryhm\u00e4ss\u00e4 verrattuna vertailuryhm\u00e4\u00e4n ja mielenterveytt\u00e4 mitattiin paljon k\u00e4ytetyll\u00e4 Vahvuuksien ja vaikeuksien kyselyll\u00e4 (SDQ). SDQ sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 25 v\u00e4itett\u00e4, joiden ajatellaan heijastavan viitt\u00e4 mielenterveyden ulottuvuutta: emotionaalisia ongelmia, k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6it\u00e4, kaveriongelmia, hyperaktiivisuutta ja prososiaalista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Vallitsevan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisesti interventioiden vaikuttavuutta arvioitiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 monen kysymyksen mittareista laskettuja summapistem\u00e4\u00e4ri\u00e4. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on kuitenkin ehdotettu, ett\u00e4 summamuuttujien k\u00e4ytt\u00f6koeasetelmien arvioinnissa saattaa johtaa tulosten v\u00e4\u00e4ristymiseen (esim. Gorterym., 2016). Summamuuttujat ovat tilastollisia yksinkertaistuksia monimutkaisesta teoreettisesta ilmi\u00f6st\u00e4. Metodologisesti voidaan ajatella, ett\u00e4 summamuuttujan taustalla on oletus latentista muuttujasta. Esimerkiksi t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa sis\u00e4istetyn oireilun summamuuttuja heijastaa emotionaalisia ongelmia ja kaveriongelmia, ja ulkoisen oireilun summamuuttuja heijastaa k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja hyperaktiivisuutta. Summamuuttujan k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 tiettyjen oletusten toteutumista, joita pystyt\u00e4\u00e4n testaamaan latentinmuuttujan mallin avulla. Esimerkiksi oletetaan, ett\u00e4 kukin mittarin indikaattori heijastaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n mitattua ominaisuutta ja kaikki heijastavat sit\u00e4 yht\u00e4 paljon. Lis\u00e4ksi indikaattorit oletetaan puhtaaksi mittausvirheest\u00e4. Tutkimusn\u00e4ytt\u00f6\u00e4 latentin muuttujan mallin paremmuudesta koeasetelmia arvioitaessa on kuitenkin vasta v\u00e4h\u00e4n. Toiset tutkijat ovat puolestaan varoitelleet latentin muuttujan mallin v\u00e4\u00e4rink\u00e4yt\u00f6n johtavan tulosten v\u00e4\u00e4ristymiin.<\/p>\n\n\n\n<p>Posterini esittelee tekeill\u00e4 olevaa v\u00e4it\u00f6skirjaani \u201dStrengths and Difficulties Questionnaire (SDQ) as a criterion for intervention effectiveness \u2500quest for the right measurement model\u201d. V\u00e4it\u00f6skirjassa vastataan nelj\u00e4\u00e4n tutkimuskysymykseen:<\/p>\n\n\n\n<ol class=\"wp-block-list\"><li>Alentavatko testatut psykososiaaliset kouluinterventiot nuorten mielenterveyden ongelmia?<\/li><li>Onko Vahvuuksien ja vaikeuksien kyselyll\u00e4(SDQ) riitt\u00e4v\u00e4t psykometriset ominaisuudet arvioimaan suomalaisten nuorten mielenterveytt\u00e4?<\/li><li>Miten mittamallit vaikuttavat testattujen interventioiden vaikuttavuuden arviointiin?<\/li><li>Miten mittamallit vaikuttavat interventioiden vaikuttavuuden arviointiin, kun lasten mielenterveytt\u00e4 arvioi opettaja tai vanhempi?<\/li><\/ol>\n\n\n\n<p>Testatuilla interventioilla ei ollut suoria vaikutuksia (Peltonen ym., 2022). SDQ:n psykometrisi\u00e4 ominaisuuksia arvioivaa tutkimusta ei ole viel\u00e4 vertaisarvioitu mutta alustavien tulosten mukaan psykometriset ominaisuudet osoittautuivat rakennevaliditeetiltaan kelvollisiksi varhaisnuorilla (11\u250013 vuotta) mutta huonoiksi my\u00f6h\u00e4isnuorilla (15\u250017 vuotta). SDQ:n reliabiliteetti oli kokonaisuudessaan huono. SDQ:n summamuuttujien ja faktoripistemuuttujien v\u00e4linen vastaavuus vaihteli kohtalaisesta huonoon.On kyseenalaista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 SDQ:n summapistem\u00e4\u00e4ri\u00e4 kuvaamaan nuorten mielenterveytt\u00e4, koska niiden psykometriset ominaisuudet ovat heikot. Kolmanteen ja nelj\u00e4nteen tutkimuskysymykseen ei ole viel\u00e4 vastausta, sill\u00e4 tutkimukset ovat vasta alussa.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Potilaasta osallistujaksi, sosiaality\u00f6ntekij\u00e4st\u00e4 tutkijaksi<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Leena M\u00e4nnist\u00f6, Ulla Maija Kauppinen-Perttula, Sointu Riekkinen-Tuovinen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Terveyssosiaality\u00f6n arvioinnin ja intervention vaikuttavuus n\u00e4kyv\u00e4ksi (Sosty\u00f6-TerVa) hankkeessa tutkitaan sosiaality\u00f6n paikkaa ja vaikuttavuutta erikoissairaanhoidossa. K\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksessa tutkimusta sopeutetaan sosiaality\u00f6h\u00f6n, ei p\u00e4invastoin. Vaikuttavuustutkimus nostaa esille asiakkaan koettua hyvinvointia ja hyvinvointimuutoksia, ty\u00f6ntekij\u00e4n roolia ja sosiaality\u00f6n kompleksisuutta. TerVa tutkimuksen tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4, onko sosiaality\u00f6ll\u00e4 (interventio) vaikutuksia asiakkaan el\u00e4m\u00e4nlaatuun, toimijuuteen ja el\u00e4m\u00e4ntilanteeseen (alkukysely ja 3kk seurantakysely). Tutkimuksessa selvitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s potilaan ja potilaan perheen saamia palveluita ja heille rakentuvia palvelupolkuja.<\/p>\n\n\n\n<p>Kontekstina on lastensairaudet (HUS), aikuispsykiatria (TAYS) ja somaattiset erikoisalat (KYS). Aineistoa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n arjessa suoraan sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4 ja heid\u00e4n asiakkailtaan. Aineisto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin kvantitatiivisesti, kuitenkin subjektiivisilla mittareilla. Osallistujilta eli potilaita itselt\u00e4\u00e4n ja lapsipotilaiden osalta heid\u00e4n vanhemmiltaan selvitet\u00e4\u00e4n, kuinka tyytyv\u00e4iseksi, terveeksi tai onnelliseksi he itsens\u00e4 kokevat ja millaisina he kokevat toimintamahdollisuutensa. Palvelukyselyss\u00e4 on my\u00f6s avoimia kysymyksi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Posterissamme kuvaamme, mink\u00e4laisia havaintoja olemme k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkijoina tehneet kyselyn alkuvaiheessa. Aineiston keruu on herkk\u00e4\u00e4 ja saatu data arvokasta. Nostamme keskusteluun tietoa ruohonjuuritason tutkimuksen toteutuksesta k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkijan kokemuksen pohjalta. Erikoissairaanhoidon sosiaality\u00f6ss\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimus vaikuttavuudesta on ensimm\u00e4inen laatuaan. Sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden rooli on merkitt\u00e4v\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimuksen onnistumisessa.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksen asetelma on kvasikokeellinen, kuvaileva ja monimenetelm\u00e4llinen. Vuorovaikutukseen saatetaan potilaan kokemus omasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n (TerVa CMT &#8211; kysely) ja sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n arviointitietoa (Suomenjoutsen arviointikysely).<\/p>\n\n\n\n<p>Potilaan ja vanhempien aineiston keruussa on k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkijoille noussut esiin seuraavia pohdittavia asioita: Miten potilas suhtautuu, kun h\u00e4n muuttuu potilaasta osallistujaksi? Saammeko potilaiden palvelutarpeita esille? Kohtaako palveluj\u00e4rjestelm\u00e4 el\u00e4mismaailmaa?<\/p>\n\n\n\n<p>Sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden osallistumisessa tutkimukseen ja aineiston keruuseen on her\u00e4nnyt seuraavia pohdintoja: Miten tehd\u00e4 tutkimusta ja ker\u00e4t\u00e4 aineistoa alueella, jossa ty\u00f6ntekij\u00e4t eiv\u00e4t aiemmin ole osallistuneet k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6tutkimukseen? Monesti sosiaality\u00f6n rooli erikoissairaanhoidossa on ulkoa annettu. Otetaanko haaste mahdollisuutena reflektoida omaa ty\u00f6t\u00e4\u00e4n vai koetaanko se taakkana, jossa on pakko todistaa sosiaality\u00f6n onnistumista?<\/p>\n\n\n\n<p>Miten siis sosiaality\u00f6ntekij\u00e4t suhtautuvat, miten potilaat suhtautuvat ja mik\u00e4 muuttuu aineistonkeruun l\u00e4hdetty\u00e4 k\u00e4yntiin?<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Patient-reported outcomes in coronary artery disease: the relationship between the standard, disease-specific set by the International Consortium for Health Outcomes Measurement (ICHOM) and the generic health-related quality of life instrument 15D<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Laura Lappalainen*, M.Sc., R.N.<sup>1<\/sup><a>, &nbsp;<\/a>Harriet Stenvall*, M.D.<sup>2<\/sup>, &nbsp;Piia Lavikainen, Ph.D.<sup>3<\/sup>, &nbsp;Heikki Miettinen, M.D. Ph.D.<sup>1<\/sup>, &nbsp;Janne Martikainen, Professor of Pharmacoeconomics<sup>3<\/sup>, &nbsp;Harri Sintonen, Professor emeritus of Health Economics<sup>2<\/sup>, &nbsp;Anna-Maija Tolppanen, Professor of Effectiveness of Healthcare<a><sup>3<\/sup><\/a>, &nbsp;Risto P. Roine, Professor emeritus of patient safety<sup>2,4<\/sup>,&nbsp; Juha Hartikainen, Professor of Cardiology<sup>1,4<\/sup><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>1<\/sup> Kuopio University Hospital<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>2<\/sup> University of Helsinki<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>3<\/sup> University of Eastern Finland, School of Pharmacy<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><sup>4<\/sup> University of Eastern Finland, School of Medicine<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><strong>*Equal contributions<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Background:<\/strong> Patient-reported outcome (PRO) instruments measure health gains, including changes in health-related quality of life (HRQoL). Previous studies have assessed the reliability and relationship of multiple HRQoL instruments in search of the optimal instrument for assessment PROs. Of the generic HRQoL instruments, 15D was shown to have the best sensitivity and construct validity among cardiac patients. However, it is unknown how well it captures disease-specific information included in the International Consortium for Health Outcomes Measurement (ICHOM) standard set. In this study we compared 15D and ICHOM set of instruments in the assessment of disease related symptoms in coronary artery disease (CAD) patients.&nbsp;<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Methods:<\/strong> HRQoL was assessed with the ICHOM standard set instruments: Seattle Angina Questionnaire short-form (SAQ-7), Rose Dyspnea Scale (RDS), two-item Patient Health Questionnaire (PHQ-2), and with the 15D HRQoL instrument at baseline and one year follow-up. Spearman correlation and explanatory factor analysis were used to assess the relationships of baseline scores and one-year score changes in 297 CAD patients.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Results:<\/strong> At baseline, the 15D score and SAQ-physical limitation (SAQ-PL), 15D \u201cbreathing\u201d and SAQ-PL, as well as \u201cbreathing\u201d and RDS showed moderately strong correlations. The factor reflecting \u201cBreathing-related physical activity\u201d, based on high loadings of \u201cbreathing\u201d, RDS, SAQ-PL, \u201cmobility\u201d, \u201cvitality\u201d, and \u201cusual activities\u201d, explained 19.2% of the total variance.<\/p>\n\n\n\n<p>Correlations between one-year score changes were fair. The factor of \u201cBreathing-related physical activity\u201d, with significant loadings of RDS, SAQ-PL, \u201cbreathing, \u201cusual activities\u201d, \u201cvitality\u201d, \u201csexual activity\u201d, \u201cmobility\u201d, and disease-specific quality of life explained 20.5% of the total variance of scores. The correlation of angina frequency measured by SAQ-7 and the 15D was poor.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Conclusions<\/strong>: The 15D detects dyspnoea and depression similarly to RDS and PHQ-2 but not angina similarly to SAQ-7. This may call for supplementing the 15D instrument with a disease-specific instrument in assessment of CAD patients HRQoL.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\" \/>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\">Study protocol of a mixed method pragmatic quasi-experimental trial to evaluate the day activity services targeted for older home care clients in Finland<\/h2>\n\n\n\n<p><strong>Hanna Ristolainen, Leena Forma, Jemma Hawkins, Elisa Tiilikainen<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><strong>Background:<\/strong> The \u2018day activity service\u2019 is targeted for older home care clients who are unable to participate in other available activities due to poor health or functional disabilities. The aim of the day activity service is to support home care client\u2019s ability to live at home and to enhance their wellbeing and social inclusion. This mixed method study examines the effectiveness, cost-effectiveness and process of the day activity service.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Methods: <\/strong>The target sample size is 200 participants. The intervention group (n=100) is composed of home care clients who begin to participate in the day activity service. The comparison group (n=100) are home care clients who do not participate in the day activity service, and whose functioning and care needs are similar to the participants of the intervention group. The primary outcome is social inclusion (ESIS-scale). Secondary outcomes are loneliness (single item and De Jong Gierveld Loneliness Scale) and social care related quality of life (ASCOT). Baseline, three-month and six-month follow-up surveys are gathered from intervention and comparison group participants in order to compare outcomes between groups pre- and post-intervention.<\/p>\n\n\n\n<p>Costs of health and social services, based on administrative data, and the costs of the intervention are utilized in examining the cost-effectiveness of the intervention with the above-described measurements. Qualitative data are collected by interviewing the intervention participants (n=10) and professionals working at the day activity centres and older people \u0301s services (4 focus groups) to explore the perceived outcomes and process of the intervention to find out how and why the intervention is effective or ineffective.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Discussion: <\/strong>The study seeks to produce a comprehensive understanding of the effectiveness, cost-effectiveness and implementation process of the day activity service.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Abstraktikirja 2022 Sessio 1: Effectiveness of Social Work and Social Services Puheenjohtaja: Elisa Tiilikainen (UEF) 1.1 Evidencing Effective Social Work Intervention in Finnish Health Care Janet Carter Anand, Lynette Joubert &nbsp;&nbsp;Sosty\u00f6-TerVa aims to develop an evidence base that supports the social work intervention model of service users receiving health and social care. The study evaluates [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-5902","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.1.1 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Abstraktikirja 2022 - Vaikuttavuuden talo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Abstraktikirja 2022 - Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Abstraktikirja 2022 Sessio 1: Effectiveness of Social Work and Social Services Puheenjohtaja: Elisa Tiilikainen (UEF) 1.1 Evidencing Effective Social Work Intervention in Finnish Health Care Janet Carter Anand, Lynette Joubert &nbsp;&nbsp;Sosty\u00f6-TerVa aims to develop an evidence base that supports the social work intervention model of service users receiving health and social care. The study evaluates [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2022-10-03T05:36:24+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"55 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/\",\"name\":\"Abstraktikirja 2022 - Vaikuttavuuden talo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website\"},\"datePublished\":\"2022-09-01T05:35:46+00:00\",\"dateModified\":\"2022-10-03T05:36:24+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Abstraktikirja 2022\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website\",\"url\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/\",\"name\":\"Vaikuttavuuden talo\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Abstraktikirja 2022 - Vaikuttavuuden talo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Abstraktikirja 2022 - Vaikuttavuuden talo","og_description":"Abstraktikirja 2022 Sessio 1: Effectiveness of Social Work and Social Services Puheenjohtaja: Elisa Tiilikainen (UEF) 1.1 Evidencing Effective Social Work Intervention in Finnish Health Care Janet Carter Anand, Lynette Joubert &nbsp;&nbsp;Sosty\u00f6-TerVa aims to develop an evidence base that supports the social work intervention model of service users receiving health and social care. The study evaluates [&hellip;]","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/","og_site_name":"Vaikuttavuuden talo","article_modified_time":"2022-10-03T05:36:24+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"55 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/","name":"Abstraktikirja 2022 - Vaikuttavuuden talo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website"},"datePublished":"2022-09-01T05:35:46+00:00","dateModified":"2022-10-03T05:36:24+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2022\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Abstraktikirja 2022"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/","name":"Vaikuttavuuden talo","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5902","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=5902"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5902\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7901,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/5902\/revisions\/7901"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=5902"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}