{"id":7988,"date":"2023-09-07T08:47:27","date_gmt":"2023-09-07T06:47:27","guid":{"rendered":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?page_id=7988"},"modified":"2023-09-13T10:37:19","modified_gmt":"2023-09-13T08:37:19","slug":"abstraktikirja-2023","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2023\/","title":{"rendered":"Abstraktikirja 2023"},"content":{"rendered":"\t<div id=\"accordion-block_d0818c669baab3ba034b9cde5302eb8b\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-2516\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-2516\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 1: Hoidon ja terveyspalveluiden vaikuttavuus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-2516\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-2516\">\n\t\t\t\t\t<p><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Puheenjohtaja: V\u00e4it\u00f6skirjatutkija Terhi Auvinen, UEF<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">1.1 Liikuntaneuvonnan vaikutus perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kontaktien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja niihin liittyviin terveydenhuollon kustannuksiin tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Tuula Martiskainen 1,2, Marja-Leena Lamidi 2, Miika Linna 3,4, Mika Venoj\u00e4rvi 5, Heikki Tikkanen 5, Tiina Laatikainen 1,2,6<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>1 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtym\u00e4 (Siun sote), Joensuu, Finland<br \/>\n2 It\u00e4-Suomen yliopiston kansanterveyden ja kliinisen ravitsemuksen laitos, Kuopio, Finland<br \/>\n3 Terveys- ja sosiaalihallinnon laitos, It\u00e4-Suomen yliopisto, Kuopio, Finland<br \/>\n4 Terveydenhuollon tekniikan, johtamisen ja arkkitehtuurin laitos, Aalto-yliopisto, Helsinki, Finland<br \/>\n5 Biol\u00e4\u00e4ketieteen yksikk\u00f6\/Liikunta- ja urheilul\u00e4\u00e4ketiede, It\u00e4-Suomen yliopisto, Kuopio, Finland<br \/>\n6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki, Finland<\/p>\n<p>Tavoite: T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tavoitteena on arvioida perusterveydenhuollossa toteutetun liikuntaneuvontaintervention vaikutusta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kontaktien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ja niihin liittyviin vastaanottok\u00e4yntien kustannuksiin tyypin 2 diabetesta sairastavilla potilailla.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t: Tutkimus toteutettiin Pohjois-Karjalassa tyypin 2 diabetesta sairastaville potilaille vuosina 2016\u20132018. Kaiken kaikkiaan neuvontaan osallistui 521 potilasta, joille valittiin potilasrekisterist\u00e4 yhteens\u00e4 1382 sukupuoli, ik\u00e4, diagnoosi- ja interventioaika kaltaistettua kontrollia. Tietoja avohoidon sairaanhoitajien ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden vastaanottok\u00e4ynneist\u00e4 perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa ker\u00e4ttiin lokakuusta 2016 joulukuuhun 2019. K\u00e4yntien syyt tunnistettiin tallennetun p\u00e4\u00e4diagnoosin sek\u00e4 kansainv\u00e4lisen tautiluokitus j\u00e4rjestelm\u00e4 (ICD-10) ett\u00e4 perusterveydenhuollon kansainv\u00e4lisen luokituksen (ICPC-2) diagnoosien perusteella. Erikoissairaanhoidon k\u00e4yntien yksikk\u00f6kustannukset perustuivat potilasluokitteluj\u00e4rjestelm\u00e4 NordDRG mukaisiin kustannuksiin ja perusterveydenhuollon kansalliseen hinnastoon l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ja sairaanhoitajien vastaanottok\u00e4yntien yksikk\u00f6kustannuksista. Yleistetty\u00e4 Poisson-regressiota ja sekamallia k\u00e4ytettiin arvioimaan intervention vaikutusta kontaktim\u00e4\u00e4riin ja kustannuksiin. Terveydenhuollon k\u00e4yntim\u00e4\u00e4r\u00e4t ilmoitetaan per henkil\u00f6vuosi (hv).<\/p>\n<p>Tulokset: Perusterveydenhuollon l\u00e4\u00e4k\u00e4rien ja sairaanhoitajien vastaanottok\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4t tyypin 2 diabeteksen vuoksi v\u00e4heniv\u00e4t interventioryhm\u00e4ss\u00e4 (0.18 vs 0.16 ja 0.97 vs 0.73 k\u00e4ynti\u00e4\/hv vastaavasti) ja lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t kontrolliryhm\u00e4ss\u00e4 (0.18 vs 0.21 ja 0.72 vs 0.89 k\u00e4ynti\u00e4\/hv), ryhmien v\u00e4linen ero oli tilastollisesti merkitsev\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 vuosimuutoksissa (p=0.010 ja p&lt;0.001, vastaavasti). Perusterveydenhuollossa tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamien l\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni interventioryhm\u00e4ss\u00e4 (0.48 vs 0.45 k\u00e4ynti\u00e4\/hv) ja lis\u00e4\u00e4ntyi kontrolliryhm\u00e4ss\u00e4 (0.25 vs 0.27 k\u00e4ynti\u00e4\/hv), mutta j\u00e4i kuitenkin suuremmalle tasolle interventioryhm\u00e4ss\u00e4 suhteessa kontrolliryhm\u00e4\u00e4n. Ero ryhmien v\u00e4lill\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isiss\u00e4 vuosimuutoksissa oli tilastollisesti merkitsev\u00e4 (p&lt;0.001). Interventioryhm\u00e4ss\u00e4 tyypin 2 diabetekseen liittyv\u00e4t perusterveydenhuollon k\u00e4yntikustannukset per henkil\u00f6vuosi laskivat (17.85 vs 12.60 ja 37.58 vs 24.94 \u20ac\/ k\u00e4ynti\u00e4\/hv), kun taas kontrolliryhm\u00e4ss\u00e4 havaittiin nousua (16.90 vs 17.77 ja 26.28 vs 30.73 \u20ac\/ k\u00e4ynti\u00e4\/), (ryhmien v\u00e4lisen eron p&lt;0.001).<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: T\u00e4m\u00e4 tutkimus osoittaa, ett\u00e4 liikuntaneuvonta perusterveydenhuollossa v\u00e4hent\u00e4\u00e4 merkitsev\u00e4sti T2D-potilaiden tarvetta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 terveydenhuollon resursseja. T\u00e4m\u00e4 ilmenee v\u00e4hentynein\u00e4 k\u00e4yntikustannuksina henkil\u00f6vuotta kohden liikuntaneuvonnan positiivisen vaikuttavuuden kautta.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">1.2 Vaikuttavuuden ilmeneminen erikoissairaanhoidon l\u00e4hijohtajan ty\u00f6ss\u00e4<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Tanja L\u00f6nnberg 1, 2, Merja Kanervisto-Jokinen 2<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>1 Pirkanmaan hyvinvointialue Tays<br \/>\n2 TAMK<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Vaikuttavuusajattelua ja vaikuttavuustietoon perustuvaa johtamista on viimeisten vuosien aikana nostettu terveydenhuollon organisaatioiden potilasl\u00e4ht\u00f6isen strategisen suunnittelun ja ohjauksen keski\u00f6\u00f6n niin kansallisesti kuin kansainv\u00e4lisestikin. Terveydenhuollon vaikuttavuus johtamisen kontekstissa on eritt\u00e4in ajankohtainen ja vahvasti ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ntarpeisiin perustuva. Tutkimustietoa on v\u00e4h\u00e4n, miten vaikuttavuusajattelu ja sen sis\u00e4lt\u00f6 jalkautunut ylemm\u00e4n ja keskijohdon tasolta l\u00e4hijohdon ja yksik\u00f6iden arjen toimintaan.<\/p>\n<p>Opinn\u00e4ytety\u00f6n tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4 Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalvelujen linjan yhden toimialueen yksik\u00f6iden l\u00e4hijohtajien kokemuksia ja n\u00e4kemyksi\u00e4 siit\u00e4, millaisista elementeist\u00e4 l\u00e4hijohtajan vaikuttavuusymm\u00e4rrys koostuu, ja miten vaikuttavuus ilmenee l\u00e4hijohtamisen kontekstissa.<\/p>\n<p>Tutkimuskysymykset:<\/p>\n<p style=\"padding-left: 40px\">1. Mit\u00e4 vaikuttavuus tarkoittaa l\u00e4hijohtajan ty\u00f6ss\u00e4?<br \/>\n2. Millaista vaikuttavuustietoa l\u00e4hijohtamisessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n?<br \/>\n3. Miten vaikuttavuustietoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n l\u00e4hijohtamisessa?<\/p>\n<p>Tavoitteena oli tuottaa hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa vaikuttavuusymm\u00e4rryksen lis\u00e4\u00e4misen tueksi johtamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta Pirkanmaan hyvinvointialueen organisaation eri tasoilla. Lis\u00e4ksi haluttiin tuottaa tietoa organisaation toiminnan kehitt\u00e4misen tueksi.<\/p>\n<p>Opinn\u00e4ytety\u00f6 oli laadullinen, ja toteutettiin puolistrukturoidulla teemahaastattelulla haastattelemalla kymment\u00e4 l\u00e4hijohtajaa. Tutkimusaineisto analysoitiin aineistol\u00e4ht\u00f6isen sis\u00e4ll\u00f6n analyysin avulla.<\/p>\n<p>Tuloksista ilmenee, ett\u00e4 l\u00e4hijohtajan n\u00e4k\u00f6kulmasta vaikuttavuus tarkoittaa arvoa tuottavaa toimintaa, jossa keski\u00f6ss\u00e4 on hyvin organisoitu toiminta, potilaalle arvoa tuottava hoito ja potilaan kohentunut terveydentila. K\u00e4ytett\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikuttavuustietoa ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n l\u00e4hijohtajat kuvasivat moniulotteisena vaikuttavuustietona, joka koostui tutkitusta tiedosta, sek\u00e4 toimintaa, henkil\u00f6st\u00f6voimavaroja ja potilashoitoa kuvaavasta tiedosta. Vaikuttavuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen toiminnan ja johtamisen tukena kuvailtiin tapahtuvan henkil\u00f6st\u00f6n osaamisen lis\u00e4\u00e4misen\u00e4, potilashoidon toteutuksen tukena, toiminnan kehitt\u00e4misen\u00e4, sek\u00e4 toiminnan organisoinnin tukena.<\/p>\n<p>Tulosten alustavan pohdinnan perusteella vaikuttavuus ilmenee l\u00e4hijohtajan ty\u00f6ss\u00e4 arvoa tuottavana toimintana, jossa moniulotteista vaikuttavuustietoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n toiminnan ja johtamisen tukena. Tulosten perusteella voidaan p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 vaikuttavuusajattelu on jo vahvasti l\u00e4sn\u00e4 erikoissairaanhoidon l\u00e4hijohtajan p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 ja kytkeytyy vahvasti l\u00e4hijohtajan perusteht\u00e4viin. Vaikuttavuuden ilmeneminen linkittyy l\u00e4hijohtajien n\u00e4kemyksen perusteella my\u00f6s vahvasti kolmeen teemaan; potilas, henkil\u00f6st\u00f6 ja organisaation rakenteet.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">1.3 OYS Uniapnea digihoitopolun vaikutusten analyysi<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Jari Haverinen 1,2, DI, TtM; Terttu Harju 3,4, LT, AYL, dosentti; Hanna Mikkonen 5, SH (Yamk); Pia Liljamo 6, TtT; Miia Turpeinen 4, LT, Prof.; Jarmo Reponen 2,4, LT, Prof.<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>1 Kansallinen HTA-koordinaatioyksikk\u00f6 (FinCCHTA), Oulun yliopistollinen sairaala<br \/>\n2 FinnTelemedicum, L\u00e4\u00e4ketieteen tekniikan ja terveystieteiden tutkimusyksikk\u00f6 (HST), L\u00e4\u00e4ketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto<br \/>\n3 Medisiininen tulosalue, sis\u00e4taudit ja keuhkosairaudet, Oulun yliopistollinen sairaala<br \/>\n4 Medical Research Center Oulu, Oulun yliopistollinen sairaala ja Oulun yliopisto<br \/>\n5 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde)<br \/>\n6 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<\/p>\n<p>Tausta: Uniapnea on Suomessa merkitt\u00e4v\u00e4 kansansairaus, jonka esiintyvyys on 3,7 %. Jatkuva ylipainehengityshoito (Continuous Positive Airways Pressure, CPAP) on ensisijainen hoitomuoto keskivaikea- ja vaikea-asteisen uniapnean hoidossa. 18.11.2019 l\u00e4htien kaikki Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) CPAP-laitehoidon aloittaneet potilaat on liitetty OYS Uniapnea digihoitopolulle (DHP) ja heit\u00e4 on ohjeistettu sen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottamisessa. Ohjeistuksesta huolimatta, oli kuitenkin yh\u00e4 CPAP-laitehoidon aloittaneita potilaita, jotka eiv\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4neet DHP:t\u00e4.<\/p>\n<p>OYS Uniapnea DHP:n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton kolme keskeist\u00e4 tavoitetta olivat:<\/p>\n<ol>\n<li>saada CPAP-laitehoitojen aloitus nopeammaksi potilasohjauksen siirtyess\u00e4 s\u00e4hk\u00f6iseen muotoon<\/li>\n<li>v\u00e4hent\u00e4\u00e4 puhelinliikennett\u00e4 ja yhteydenottoja asioissa, joissa tarvittava tieto l\u00f6ytyy OYS Uniapnea DHP:lt\u00e4<\/li>\n<li>mahdollistaa potilaiden parempi motivaatio ja sitoutuminen omaan CPAP-laitehoitoonsa OYS Uniapnea DHP:n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton my\u00f6t\u00e4<\/li>\n<\/ol>\n<p>Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 saavutettiinko OYS Uniapnea DHP:n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton my\u00f6t\u00e4 sen keskeiset tavoitteet.<\/p>\n<p>Metodit: Kuusi terveydenhuollon ammattilaista haastateltiin 5\u20136\/2021. Kyselyt OYS Uniapnea DHP:n k\u00e4ytt\u00e4jille (n=58) ja ei-k\u00e4ytt\u00e4jille (n=33) toteutettiin kahdessa vaiheessa (5\u20138\/2021 ja 1\u20136\/2022). Tiedot OYS Uniapnea DHP:n k\u00e4ytt\u00e4jien (n=80) ja ei-k\u00e4ytt\u00e4jien (n=90) sitoutumisesta omaan CPAP-laitehoitoonsa ker\u00e4ttiin CPAP-laitteiden et\u00e4valvontatietojen perusteella 5\/2021. Puheluiden m\u00e4\u00e4rien rekisteritiedot OYS Hengitysapuv\u00e4linelainaamoon ker\u00e4ttiin vuosilta 2019, 2020 ja 2021.<\/p>\n<p>Tulokset: Terveydenhuollon ammattilaisten mukaan OYS Uniapnea DHP:n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ei ollut viel\u00e4 tuonut merkitt\u00e4vi\u00e4 muutoksia heid\u00e4n ty\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4ns\u00e4 tai ty\u00f6k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6ihins\u00e4, mutta joissain tilanteissa se oli tuonut heid\u00e4n ty\u00f6h\u00f6ns\u00e4 lis\u00e4\u00e4 joustavuutta. DHP:n k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 suurempi osa oli perehtynyt CPAP-hoitoa koskeviin tietoihin ennen CPAP-laitehoidon aloitusistuntoa kuin ei-k\u00e4ytt\u00e4jist\u00e4 (43\/58, 74 % vs. 16\/33, 49 %; p=0.022). CPAP-laitteiden et\u00e4seurannan perusteella sek\u00e4 DHP:n k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t, ett\u00e4 ei-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t olivat molemmat hyvin sitoutuneita omaan CPAP-laitehoitoonsa. Puheluiden m\u00e4\u00e4r\u00e4t OYS Hengitysapuv\u00e4linelainaamoon eiv\u00e4t olleet v\u00e4hentyneet tutkimuksen aikana. OYS Uniapnea DHP:n ei-k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t kokivat omat kykyns\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tieto- ja viestint\u00e4teknologiaa huonommiksi kuin DHP:n k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t (ka. 3.2, KH 1.2 vs. ka. 4.2, KH 0.8; p&lt;0.001).<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen perusteella aivan kaikkia OYS Uniapnea DHP:lle asetettuja tavoitteita ei ole pystytty saavuttamaan. DHP:n k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 huolimatta merkitt\u00e4v\u00e4 osa potilaista kommunikoi yh\u00e4 terveydenhuollon ammattilaisten kanssa puheluiden v\u00e4lityksell\u00e4.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">1.4 Development of Digital Capacities in Elderly Care Services<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Johanna Ikonen, Eija Kivek\u00e4s, Ulla-Mari Kinnunen<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<strong><br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Elderly care faces diverse challenges worldwide. Due to demographic changes, developed countries have growing concerns about the future challenges ageing populations will present to their welfare systems. Digitalization, client information systems (CIS), and assistive technologies (AT) have been introduced as important means of meeting these challenges supporting not only the elderly but also elderly care workers.<\/p>\n<p>The aim of a development project VaDigi is to strengthen the ability of nurses to use digital tools (DTs) in their work in the Age Centre units of the well-being services county of North Savo. During their studies, nursing students at the Savonia University of Applied Sciences will acquire digital skills and, in their traineeships, will transfer new knowledge to professionals and clients in elderly care. This will enable cost-effective and regular digital capacities to be maintained in the units.<\/p>\n<p>The data (n=184) was collected from elderly care services of the municipalities of North Savo with online Webropol survey. A descriptive analysis using IBM SPSS 27 was conducted to explore the respondents\u2019 CIS and AT experience, and digital skills including motivation to use digital services at work. Open answers were read.<\/p>\n<p>Respondents were motivated DTs users and wished to get more training for DTs. User experience as CIS was higher (3.5) than as AT (3.0). Devices supporting independent living were seldom used daily (3%). Safety devices and alarm monitoring were used daily (48%). DTs have not been integrated which means that the same information must be documented into CIS and mobile application. Paper documents are used. Exchange of information is disordered. Phone call is the only way to exchange information between different organizations. The findings show that training for DTs is needed and wanted.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">1.5 Et\u00e4kuntoutusta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 kuntoutuskurssilla oli pient\u00e4 my\u00f6nteist\u00e4 vaikutusta omaishoitajien mielialaan ja el\u00e4m\u00e4nlaatuun<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Johanna Nuojua, Saija Karinkanta <\/strong><\/p>\n<p>Kelan tutkimus<strong><br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Johdanto: Et\u00e4kuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimuksessa tarkastellaan Kelan et\u00e4kuntoutusta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4n Omaishoitajien kuntoutuskurssin vaikutuksia tutkittavien mielialaan, koettuun el\u00e4m\u00e4nlaatuun, omaishoidon kuormitukseen ja toimintakykyyn. Tutkimuksessa on kaksi vertailuryhm\u00e4\u00e4: Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry:n omaishoitajille suunnatulle Tuetulle lomalle osallistuvat ja Kelan Omaishoitajien parikurssille osallistuvat. T\u00e4ss\u00e4 analyysiss\u00e4 tarkastellaan eroja Omaishoitajien kuntoutuskurssille ja omaishoitajien Tuetuille lomille osallistuneilla mielialassa ja el\u00e4m\u00e4nlaadussa.<\/p>\n<p>Omaishoitajien kuntoutuskurssi koostuu kahdesta viiden vuorokauden mittaista kasvokkaisesta kuntoutusjaksosta palveluntuottajan tiloissa sek\u00e4 niiden v\u00e4liin sijoittuvasta kahdentoista viikon mittaisesta et\u00e4kuntoutusjaksosta, joka toteutuu ajasta ja paikasta riippumattomana verkkokuntoutuksena OMApolku-verkko-ohjelmaa hy\u00f6dynt\u00e4en. Kokonaiskesto kuntoutuskurssilla on noin 5 kuukautta. Tuettu loma taas on viiden p\u00e4iv\u00e4n mittainen palveluntuottajan tiloissa toteutettava kevyempi interventio omaishoitajille.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t: L\u00e4ht\u00f6tilannemittaus tehtiin ennen kuntoutuksen tai Tuetun loman alkua. Mittaukset toistettiin 5 kuukauden kuluttua. Muuttujina tarkasteltiin BDI-21-masennusoiremittarin kokonaispistem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja WHOQOL-BREF-el\u00e4m\u00e4nlaatumittarin nelj\u00e4n ulottuvuuden (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja elinymp\u00e4rist\u00f6) kokonaispistem\u00e4\u00e4ri\u00e4. Tilastollisissa analyyseiss\u00e4 k\u00e4ytettiin ep\u00e4parametrisi\u00e4 menetelmi\u00e4.<\/p>\n<p>Tulokset: Tutkimukseen osallistuneiden keski-ik\u00e4 oli Kuntoutuskurssilla 70,6 ja Tuella lomalla 72,4 vuotta. BDI-21-masennuspistem\u00e4\u00e4r\u00e4 oli l\u00e4ht\u00f6tilanteessa sek\u00e4 Kuntoutuskurssilla ett\u00e4 Tuella lomalla keskim\u00e4\u00e4rin 11,5 pistett\u00e4. WHOQOL-BREF-el\u00e4m\u00e4nlaatumittarissa Tuetulla lomalla oli keskim\u00e4\u00e4rin parempi l\u00e4ht\u00f6tilanne fyysisess\u00e4 ja psyykkisess\u00e4 ulottuvuudessa, ja hieman parempi elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4ss\u00e4 ulottuvuudessa. Kuntoutuskurssilla taas oli hieman parempi l\u00e4ht\u00f6tilanne sosiaalisen el\u00e4m\u00e4nlaadun ulottuvuudessa.<\/p>\n<p>BDI-21-masennusoirepistem\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 tapahtui pient\u00e4 heikkenemist\u00e4 Tuetulle lomalle osallistuneilla omaishoitajilla (n=64) ja vastaavasti pient\u00e4 paranemista Kuntoutuskurssille (n=61) osallistuneilla omaishoitajilla. Ryhmien v\u00e4linen ero muutoksessa ei ollut aivan tilastollisesti merkitsev\u00e4 (p=.052). El\u00e4m\u00e4nlaadun osalta vastaavanlaista kehityskulkua oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 fyysisess\u00e4, psyykkisess\u00e4 ja elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4ss\u00e4 ulottuvuudessa. Ryhmien v\u00e4linen ero muutoksessa oli tilastollisesti eritt\u00e4in merkitsev\u00e4 (p&lt;.001) elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaadun ulottuvuudessa.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 Kuntoutuskurssille osallistuneiden i\u00e4kk\u00e4iden omaishoitajien mielialassa ja el\u00e4m\u00e4nlaadussa tapahtui pient\u00e4 kohentumista viiden kuukauden kuntoutuksen aikana. Tuetulle lomalle osallistuneilla omaishoitajilla taas oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 pient\u00e4, mahdollisesti ik\u00e4\u00e4n liittyv\u00e4\u00e4, el\u00e4m\u00e4nlaadun ja mielialan heikkenemist\u00e4.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">1.6 Synnytyskokemuksen yhteys syntyvyyteen<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Johanna Joensuu <\/strong><\/p>\n<p>HUS, Helsingin yliopisto<strong><br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Syntyvyys on romahtanut Suomessa historiallisen alas (1,32), mik\u00e4 haastaa yhteiskunnan kest\u00e4vyytt\u00e4 (1). Perhebarometrin 2022 mukaan lapsia toivotaan enemm\u00e4n kuin saadaan (2). Yhten\u00e4 esteen\u00e4 toisen lapsen saamiselle pidet\u00e4\u00e4n kokemuksia ensimm\u00e4isen lapsen raskaudesta tai synnytyspelkoa. Uudelleensynnytt\u00e4jien synnytyspelon taustalla on usein kielteinen kokemus aiemmasta synnytyksest\u00e4 (3). Vaikka useimmat synnytt\u00e4j\u00e4t kokevat synnytyksen my\u00f6nteisen\u00e4, kielteisen synnytyskokemuksen kokeneiden osuus on lis\u00e4\u00e4ntynyt tarkastelujakson aikana (4).<\/p>\n<p>Tutkimuksessa selvitettiin ensimm\u00e4isen lapsen synnytyskokemuksen yhteytt\u00e4 toisen lapsen syntym\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isyyteen ja syntymien v\u00e4liseen et\u00e4isyyteen. Aineistona k\u00e4ytettiin HUSin synnytyssairaaloissa vuosina 2012\u20132018 ker\u00e4ttyj\u00e4 synnytyskokemusarvioita, jotka yhdistettiin rekisteritietoihin \u00e4idist\u00e4, raskaudesta ja synnytyksest\u00e4. Synnytyskokemusta mitattiin kymmenportaisella Visual Analogue Scale (VAS) -asteikolla, miss\u00e4 arviot VAS=1\u20135 merkitsiv\u00e4t kielteist\u00e4 ja VAS=6\u201310 my\u00f6nteist\u00e4 synnytyskokemusta. Kaplan-Meyer-analyysilla selvitettiin keskim\u00e4\u00e4r\u00e4inen ajallinen et\u00e4isyys ensimm\u00e4isen ja toisen synnytyksen v\u00e4lill\u00e4. Coxin suhteellisen riskin mallilla verrattiin seuraavan lapsen syntym\u00e4n todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 kielteisen ja my\u00f6nteisen synnytyskokemuksen kokeneiden v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Ensisynnytt\u00e4jist\u00e4 10 % arvioi synnytyskokemuksensa kielteiseksi. Heill\u00e4 oli viidenneksen pienempi todenn\u00e4k\u00f6isyys saada toinen lapsi tarkastelujaksolla (aHR=0.81, 95 % CI 0.76\u20130.86) verrattuna synnytyksens\u00e4 my\u00f6nteiseksi kokeneisiin. Vastaavasti ensimm\u00e4isen ja toisen lapsen ik\u00e4ero oli keskim\u00e4\u00e4rin 1,4 vuotta pidempi kielteisen kokemuksen kokeneilla.<\/p>\n<p>Tutkimukseen perustuvan laskelman mukaan vuosittain noin 300 perheens\u00e4 toista lasta j\u00e4\u00e4 Suomessa syntym\u00e4tt\u00e4 kielteisen synnytyskokemuksen vuoksi. Synnytyskokemuksen yhteys syntyvyyteen osoittaa synnytyskokemuksen merkityst\u00e4 paitsi \u00e4idille ja h\u00e4nen perheelleen my\u00f6s laajemmin yhteiskuntaan. Vaikka synnytyksen kulkua ei voida kokonaan hallita, synnytyskokemukseen voidaan hyv\u00e4ll\u00e4 hoidolla vaikuttaa riippumatta synnytyksen l\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 kulusta (5). Kielteisen synnytyskokemuksen j\u00e4lkeen kokemuksen purkamiseen kohdistuvalla jatkohoidolla voidaan kuitenkin v\u00e4hent\u00e4\u00e4 siit\u00e4 aiheutuvia haitallisia vaikutuksia (6), mill\u00e4 on merkityst\u00e4 erityisesti yksil\u00f6ille mutta my\u00f6s yhteiskunnalle mahdollisen syntyvyysvaikutuksen kautta.<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<br \/>\n1. Suomen virallinen tilasto (SVT): Syntyneet [verkkojulkaisu]. ISSN=1798-2391. Helsinki: Tilastokeskus [Viitattu: 10.5.2023]. Saantitapa: https:\/\/tilastokeskus.fi\/tilasto\/synt.<br \/>\n2. Sorsa T, Lehtonen N, Rotkirch A. Perhebarometri 2022. Kuka haluaa lapsia 2020-luvulla? V\u00e4est\u00f6ntutkimuslaitos, Katsauksia E57\/2023, Helsinki<br \/>\n3. Dencker A, Nilsson C, Begley C, Jangsten E, Mollberg M, Patel H, et al. Causes and outcomes in studies of fear of childbirth: A systematic review. Women and Birth. 2019 Apr 1;32(2):99\u2013111.<br \/>\n4. Joensuu J, Saarij\u00e4rvi H, Rouhe H, Gissler M, Ulander VM, Heinonen S, Mikkola T. Maternal childbirth experience and time of delivery: a retrospective 7-year cohort study of 105 847 parturients in Finland. BMJ Open. 2021 Jun 1;11(6):e046433.<br \/>\n5. Hodnett ED. Pain and women\u2019s satisfaction with the experience of childbirth: A systematic review. Am J Obstet Gynecol. 2002;186(5, Supplement):S160\u201372.<br \/>\n6. M\u00e4kel\u00e4 T, Airo R, Tokola M, Saisto T, Rouhe H. Traumaattisesta synnytyksest\u00e4 toipuminen. Duodecim. 2021; 137(1):72\u20138.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-4210\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-4210\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 2: Implementointitutkimus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-4210\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-4210\">\n\t\t\t\t\t<p><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Puheenjohtaja: Yliopisto-opettaja Mervi Rantsi, UEF<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">2.1 Implementaation tarkastelu vaikuttavuustutkimuksessa: Tapaus nuorten pelastustaitokampanja NouH\u00e4t\u00e4!<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Saana Rikkil\u00e4, Dan Sundblom, Alisa Puustinen<\/strong><\/p>\n<p>Pelastusopisto<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Tuoreimmissa turvallisuuskasvatukseen liittyviss\u00e4 tutkimuksissa on saatu viitteit\u00e4, ett\u00e4 nimenomaan yl\u00e4kouluik\u00e4isten oppilaiden taitoja voidaan kehitt\u00e4\u00e4 turvallisuusopetuksella\u00b9. Suomen Pelastusalan Keskusj\u00e4rjest\u00f6n (SPEK) koordinoima NouH\u00e4t\u00e4!-kampanja on kansallisesti paikkansa vakiinnuttanut, yl\u00e4kouluik\u00e4isille nuorille suunnattu pelastustaitokampanja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 ei kuitenkaan ole juurikaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tutkittua tietoa NouH\u00e4t\u00e4!-kampanjan vaikuttavuudesta nuorten turvallisuustaitojen tai -p\u00e4\u00e4oman kehittymiseen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4\u00b2.<\/p>\n<p>NouH\u00e4t\u00e4? Nuorten turvallisuuskoulutuksen vaikuttavuus -tutkimushankkeen tarkoituksena on pitkitt\u00e4istutkimukseen perustuvan tutkimusasetelman avulla analysoida, mill\u00e4 tavalla NouH\u00e4t\u00e4!-pelastustaitokampanja tukee nuorten turvallisuusp\u00e4\u00e4oman kehittymist\u00e4 kampanjan aikana ja sen j\u00e4lkeen. Vaikuttavuudella tarkoitamme, kuinka hyvin NouH\u00e4t\u00e4!-kampanja saa aikaan toivottuja muutoksia nuorten turvallisuustaidoissa ja -p\u00e4\u00e4omassa.<\/p>\n<p>Tutkimuksen alustavien tulosten mukaan kampanjaa implementoidaan hyvin eri tavoin. T\u00e4m\u00e4 johtaa tilanteeseen, jossa kampanjaan osallistuvien koulujen v\u00e4lill\u00e4 esiintyy runsaasti vaihtelua. Toteutukseen vaikuttavat esimerkiksi koulujen ja pelastuslaitosten yhteisty\u00f6h\u00f6n liittyv\u00e4t tekij\u00e4t sek\u00e4 turvallisuusopetukseen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva aika ja muut resurssit. Lis\u00e4ksi osassa kouluista teoriaopetuksen ohella oppilaille pidet\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoituksia. Koulujen lis\u00e4ksi implementaatioon ottavat osaa useat eri tahot, kuten kunnat ja pelastuslaitokset. Kampanjaan liittyv\u00e4n, vuosittaisen loppukilpailun toteuttaa Pelastusopiston p\u00e4\u00e4llyst\u00f6kurssi.<\/p>\n<p>Kampanjan vaikuttavuutta tutkittaessa havaittiin, ett\u00e4 implementoinnilla on merkityst\u00e4 vaikuttavuuden kannalta ja vaikuttavuutta on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa hankalaa tutkia ilman implementoinnin tarkastelua. Esityksess\u00e4mme pohdimme hankkeessa tehtyjen havaintojen pohjalta, mill\u00e4 tavalla monimuotoisesti toteutetun kampanjan implementaatiota tulisi tarkastella ja luokitella sek\u00e4 voidaanko NouH\u00e4t\u00e4!-kampanjan kaltaisen, laajan intervention implementaatiota tarkastelemalla saada luotettavaa kuvaa sen vaikuttavuudesta.<\/p>\n<p>\u00b9Lindfors, Somerkoski, K\u00e4rki &amp; Kokki 2017; Rekola, Itkonen &amp; Saine-Kottonen 2017; Somerkoski, K\u00e4rki &amp; Lindfors 2019<br \/>\n\u00b2ks. esim. Rekola, Itkonen &amp; Saine-Kottonen 2017<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">2.2 Implementaatiotutkimusta palveluintegraation toimeenpanosta \u2013 mit\u00e4, miksi ja miten?<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Anna-Mari Juutinen, YTM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija <\/strong><\/p>\n<p>It\u00e4-Suomen yliopisto, sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Tutkimuksen tausta. Palveluintegraatiolla tarkoitetaan eri organisaatioiden toiminnan,resurssien ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon yhteensovittamista asiakasl\u00e4ht\u00f6isten, saumattomien ja laadukkaiden palvelujen saavuttamiseksi. My\u00f6s hyvinvointipalveluj\u00e4rjestelm\u00e4n hajanaisuusongelmia pyrit\u00e4\u00e4n korjaamaan integroimalla palveluja v\u00e4est\u00f6l\u00e4ht\u00f6isesti ja ihmiskeskeisesti. Suomessakin uusien hyvinvointialueiden vastuulle on SOTE-j\u00e4rjest\u00e4mislaissa 612\/2021 m\u00e4\u00e4ritelty kuntien, valtion ja muiden tuottamien palveluihin integroiminen samaan asiakasl\u00e4ht\u00f6iseen kokonaisuuteen.<\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoitus. Yhten\u00e4 esimerkkin\u00e4 palvelujen yhteensovittamisesta ovat kokeilulain 1350\/2014 pohjalta kahdeksalla paikkakunnalla toteutetut hyvinvoinnin integroitujen toimintamallien kokeilut vuosina 2015\u20132016. Kuopiossa sektorilains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4 poikkeavat integraatios\u00e4\u00e4d\u00f6kset toimeenpantiin yhteensovittamalla nuorten ja nuorten aikuisten erilaisia ja eritasoisia hyvinvointipalveluja mahdollisimman laajasti, asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti ja digitaalisesti. Integraatiokokeilu kattoi 16\u201329-vuotiaiden sosiaali-, terveys- ja matalan kynnyksen palveluja, jotka olivat kunnan, erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin tuottamia tai ostopalveluna hankittuja. Integraatiomallin kehitysty\u00f6h\u00f6n ja pilotointiin osallistui 15 ammattilaista ja 32 kuopiolaisnuorta. T\u00e4m\u00e4n sosiaalihallintotieteellisen artikkeliv\u00e4it\u00f6skirjan ensimm\u00e4isess\u00e4 osatutkimuksessa selvitettiin palveluintegraation valtionohjausta ja paikallista toimeenpanoa sek\u00e4 integraatiota edist\u00e4vi\u00e4 ja vaikeuttavia tekij\u00f6it\u00e4. Tutkimuskysymyksen\u00e4 esitettiin: miten ja millaisin tuloksin poliittisia ja asiakasl\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 tavoitteita tulkittiin ja sovellettiin palveluintegraation paikallisessa kehitt\u00e4misess\u00e4?<\/p>\n<p>Tutkimuksen toteuttaminen. Tutkimus on laadullinen monimenetelm\u00e4llinen tutkimus. Siin\u00e4 yhdistettiin Valentijnin tutkimusryhm\u00e4n palveluintegraatiorakennetta kuvaava sateenkaarimalli (2015) Hudson &amp; Lowen politiikkaprosessiin (2004). T\u00e4m\u00e4n pohjalta kokeilulain lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4prosessin, valtiovarainministeri\u00f6n kansallisen kokeiluohjelman ja Kuopion paikallisen integraatiokokeilun empiirisi\u00e4 poliittishallinnollisia aineistoja analysoitiin teoriasidonnaisesti Wernerin (2004) implementaatiotutkimuksellisella otteella.<\/p>\n<p>Tutkimustulokset. Tulokset osoittivat, ett\u00e4 asiakkaan el\u00e4m\u00e4ntilannetta, palvelutarpeita, palvelusuunnitelmia ja niiden toteutumista koskevien tietojen yhdist\u00e4minen sopii hyvin kokonaisvaltaisen, asiakasl\u00e4ht\u00f6isen ja integroidun ty\u00f6skentelyn l\u00e4ht\u00f6kohdaksi. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 asiakastiedon yhdist\u00e4misen ja yhteisk\u00e4yt\u00f6n mahdollistavaa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00e4, integroivia ty\u00f6- ja toimintatapoja sek\u00e4 rakenteet toimiala-, organisaatio- ja ammattirajat ylitt\u00e4v\u00e4n palveluintegraation hallinnalle. Vaikka Kuopion toimintamalli edisti palvelujen yhteensovittamista, paransi tiedonkulkua ja lis\u00e4si asiakasosallisuutta, j\u00e4i vastaus saamatta kokeiluille lain valmisteluvaiheessa esitettyyn kysymykseen, &#8221;onko ja miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin syyt\u00e4 siirty\u00e4 laajemmin ja pysyv\u00e4mmin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kokeiltuja toimintamalleja\u201d. T\u00e4h\u00e4n vastaamiseksi olisi tarvittu toimintamallin laajempaa pilotointia ja vaikuttavuuden arviointi.<\/p>\n<p>Abstrakti perustuu 26.5.2023 Focus Localis -tiedelehdess\u00e4 julkaistuun artikkeliin: <a href=\"https:\/\/journal.fi\/focuslocalis\/article\/view\/119631\">Juutinen, A.-M., Niiranen, V., &amp; Taskinen, H. (2023). Valmiina palveluintegraatioon? Valtionohjauksesta paikalliseen toimeenpanoon.<\/a> Focus Localis, 51(2).<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">2.3 Measuring determinants of implementation behavior in multiprofessional rehabilitation<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Maija Paukkunen 1,2, Leena Ala-Mursula 2, Birgitta \u00d6berg 1, Jaro Karppinen 2,3, Tuulikki Sj\u00f6gren 4, Heidi Riska 4, Riku Nikander 4,5, Allan Abbott 1<\/strong><\/p>\n<p>1 University of Link\u00f6ping, Link\u00f6ping, Sweden<br \/>\n2 University of Oulu, Oulu, Finland<br \/>\n3 Rehabilitation Services of South Karelia Social and Health Care District, Lappeenranta, Finland<br \/>\n4 University of Jyv\u00e4skyl\u00e4, Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland<br \/>\n5 Central Hospital of Central Finland, Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>BACKGROUND: The Determinants of Implementation Behavior Questionnaire (DIBQ) measures factors influencing implementation based on Theoretical Domains Framework (TDF). Agile tools are needed for rapid and pragmatic monitoring and scaling of implementation processes. We aimed to tailor a shortened version of DIBQ to multiprofessional rehabilitation context with cross-cultural adaptation to Finnish language.<\/p>\n<p>METHODS: Cross-cultural translation of DIBQ to Finnish was followed by two-round Delphi survey involving diverse experts in rehabilitation (physicians, physiotherapists, occupational therapists, psychologists, nursing scientists, social scientists). In total, 25 experts in Round 1, and 21 in Round 2 evaluated the importance of DIBQ items in changing professionals\u00b4 implementation behavior by rating on a 5-point Likert scale (1\u2009=\u2009Strongly Disagree, 5\u2009=\u2009Strongly Agree) of including items in the final scale. Consensus to include was defined as a mean score of \u22654 by \u226575% of Delphi participants. Open comments were analysed using inductive content analysis. Items with agreement of \u226474% were either excluded or reconsidered and modified. Content validity indexes (CVI) were calculated on item-level (I-CVI) and scale-level (S-CVI\/Ave).<\/p>\n<p>RESULTS: The original DIBQ covers 18 TDF domains and consists of 93 items. After Round 1, 17 items were included and 48 excluded by consensus whereas 28 items were reconsidered, and 20 items added for Round 2. The open comments were categorized as: 1) \u201dmodifying\u201d, 2) \u201dsupportive\u201d and 3) \u201dcritical\u201d. After Round 2, consensus was reached regarding all items, to include 21 items. The final multiprofessional DIBQ (DIBQ-mp) covers 11 TDF domains with 21 items, with I-CVIs of \u2265 0.78 and S-CVI\/Ave of 0.93.<\/p>\n<p>CONCLUSION: A Delphi study condensed a DIBQ-mp with excellent content validity for multiprofessional rehabilitation context. The study presents a rapid and practical tool with only 21 items for evaluating determinants, either facilitators or barriers, of implementing evidence-based multiprofessional rehabilitation interventions.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">2.4 Low-value psychotropics prescribing and physician peer influence related to publication of the Finnish clinical guideline of dementia<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Rantsi Mervi 1, Katharina Blankart 2, Kortelainen Lauri 1, Jyrkk\u00e4 Johanna 3, Hyttinen Virva 1<\/strong><\/p>\n<p>1) Department of Health and Social Management, University of Eastern Finland, Kuopio, Finland<br \/>\n2) Faculty of Economics and Business Administration, CINCH Health Economics Research Center, University of Duisburg-Essen<br \/>\n3) Information and Development Services Unit, Finnish Medicines Agency, Kuopio, Finland<\/p>\n<p>Objectives: Low-value care have little or no benefit to the patient. Instead, low-value care may potentially cause harm, incur unnecessary costs, or waste resources; thus, they should be abandoned (de-implemented). Social environment has a meaningful role in the de-implementation of low-value care and physicians\u2019 decisions may be influenced by their peers.<\/p>\n<p>In this study, we examine physicians\u2019 prescribing practice variation related to the publication of the Finnish clinical guidelines of behavioral and psychological symptoms of dementia (BPSD) in January 2017. The guidelines recommend non-pharmacological interventions as primary management of BPSD and avoiding initiation of psychotropic medication. Our aim is to examine the BPSD guidelines effect on psychotropic prescribing to people with dementia aged over 65 years. In addition, we examine the effect heterogeneity of BPSD guidelines depending on exposure to peer physicians.<\/p>\n<p>Data and methods: We use Finnish Prescription Register from the years 2014\u20132020. The register includes all prescription medication purchases of community-dwelling people receiving reimbursements. The unique patient- and physician-anonymized identification numbers allow us to follow physicians\u2019 prescriptions during the follow-up. Low-value psychotropics are classified as antipsychotics (ATC-N05A), antidepressants (ATC-N06A), anxiolytics (ATC-N05B), hypnotics (ATC-N05C) and antiepileptics (ATC-N03AF02, ATC-N03AG01, ATC-N03AX16). We observe patients over 65 years with anti-dementia medication (ATC-N06D) who were not on psychotropic medication 12 months prior the date of interest (n=164 673). Our panel data include physicians who prescribed any medication to \u22651 of these patients. We use fixed-effect model with fixed physician effect to study the prescribing practice variation before and after the BPSD guidelines in 2017.<\/p>\n<p>Results: Our sample include 25 533 physicians and 97 849 physician-year observations. In the seminar I will present findings of the fixed-effect model.<\/p>\n<p>Conclusion: This study informs health policy decisions aimed at promoting the quality of care and reducing unwanted variation in treatment of BPSD.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">2.5 Tieto toimintana: hoitosuosituksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ty\u00f6yhteis\u00f6n vuorovaikutuksena<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Miia Marttinen, Johanna Ruusuvuori<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>Tampereen yliopisto<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Tieto toimintana \u2013 Hoitosuosituksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto ty\u00f6yhteis\u00f6n vuorovaikutuksena<br \/>\nN\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien hoitosuositusten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto terveydenhuollossa on j\u00e4sennetty haastavaksi prosessiksi niin tutkimuksen kuin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Vaikka joissakin viitekehyksiss\u00e4 ammattilaisten keskin\u00e4inen vuorovaikutus on j\u00e4sennetty jopa keskeisimm\u00e4ksi onnistumista selitt\u00e4v\u00e4ksi tekij\u00e4ksi, vuorovaikutusta on kuitenkin k\u00e4sitelty l\u00e4hinn\u00e4 kuvailevalla tasolla. Toistaiseksi meill\u00e4 ei ole tutkimustietoa siit\u00e4, mink\u00e4laisena tuo vuorovaikutus n\u00e4ytt\u00e4ytyy toiminnan tasolla. Tutkimuksemme pyrkii vastaamaan t\u00e4h\u00e4n kysymykseen ja samalla avaamaan keskustelua vuorovaikutustutkimuksen menetelmien hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 implementoinnin konteksteissa.<\/p>\n<p>Esityksemme perustuu viel\u00e4 julkaisemattomaan tutkimusartikkeliin, jossa tarkastelemme p\u00e4ivitetyn K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksen (Raskausdiabetes 31.5.2022) k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon liittyv\u00e4\u00e4 kokousvuorovaikutusta. Sovellamme etnometodologian ja keskustelunanalyysin (EM\/CA) teoreettis-menetelm\u00e4llist\u00e4 viitekehyst\u00e4 ja n\u00e4yt\u00e4mme mink\u00e4laista tietoa t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hestymistavan avulla on mahdollista tuottaa. Analyysissa n\u00e4yt\u00e4mme miten vuorovaikutus ei ole tiedon siirt\u00e4misen v\u00e4line vaan itse prosessi, jossa tieto rakentuu osallistujien yhteistoimintana. Kirjallinen suositustieto toimii vuorovaikutuksen resurssina, mutta osallistujat neuvottelevat aktiivisesti tuon tiedon merkityksellist\u00e4misest\u00e4 ja sovellettavuudesta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n hoitoty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n<p>Tutkimuksemme johtaa sek\u00e4 teoreettiseen ett\u00e4 menetelm\u00e4lliseen keskusteluun. Menetelm\u00e4llisesti se alleviivaa luonnollisten vuorovaikutusaineistojen (sek\u00e4 niiden analysointiin soveltuvien menetelmien) hy\u00f6dynt\u00e4misen tarvetta implementointia koskevassa tutkimuksessa. T\u00e4llaisten aineistojen avulla voimme saada tietoa itse prosessista sellaisena kuin se tapahtuu. Teoreettisesti tutkimuksemme johtaa keskusteluun tiedon k\u00e4sitteellist\u00e4misest\u00e4 ja ehdottaa, ett\u00e4 implementoinnin konteksteissa tieto tulisi ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 vuorovaikutusn\u00e4k\u00f6kulman kautta tulkinnallisena ja yhteistoiminnallisena prosessina.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">2.6 Factors determining implementation of guideline-oriented biopsychosocial low back pain management: perceptions of occupational health care professionals after a targeted educational intervention<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Maija Paukkunen 1,2, Riikka Holopainen 2,3, Birgitta \u00d6berg 1, Leena Ala-Mursula 2, Jaro Karppinen 2, Satu Elo 4, Allan Abbott 1<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>1 University of Link\u00f6ping, Link\u00f6ping, Sweden<br \/>\n2 University of Oulu, Oulu, Finland<br \/>\n3 University of Jyv\u00e4skyl\u00e4, Jyv\u00e4skyl\u00e4, Finland<br \/>\n4 Oulu University of Applied Sciences, Oulu, Finland<\/p>\n<p>BACKGROUND: Guidelines recommend biopsychosocial (BPS) approach in managing disabling low back pain (LBP), yet optimal implementation strategies are unknown. The aim was to explore occupational health care professionals (HCPs) perceptions of implementation of LBP management after a targeted educational intervention. The implementation object was guideline-oriented BPS management utilizing risk stratification tools. The implementation strategy was multiprofessional training and dissemination to colleagues treating LBP.<\/p>\n<p>METHODS: Semi-structured group interviews (n=12) were conducted for HCPs (n=50) one year after the three-to-seven-day training. Qualitative data analysis was performed combining deductive and inductive content analysis approaches, mapping the data according to Capability, Opportunity, and Motivation Behaviour Model (COM-B).<\/p>\n<p>RESULTS: As preliminary results, twenty categories were identified as facilitators (+) and\/or barriers (-) to implementing BPS management of LBP located under three main categories of COM-B.<\/p>\n<p>Capabilities: performing BPS clinical behaviours (+\/-); self-reflection to build routines (+\/-); addressing risk factors (+\/-); committing to use the tools (+\/-); and taking responsibility of the treatment (+\/-).<\/p>\n<p>Opportunities: organizational resources to monitor and rehabilitate (+\/-); organizational or team agreement on using the tools (+\/-); system-level drivers (-); individualized planning of treatment pathways for high-risk patients (+\/-); supportive social context (+\/-); and stability of multiprofessional collaboration (+\/-).<\/p>\n<p>Motivations: patient-centred communication and partnership (+); using patient education booklet to manage beliefs and fears (+); using the tools to facilitate rehabilitation process (+); using BPS approach to enhance physiotherapy and multiprofessional collaboration (+); taking action to provide BPS care (+\/-); setting individual and organizational goals (+); encountering expectations and attitudes towards LBP management (+\/-); reflecting own emotions (+); and renewing professional identity (+\/-).<\/p>\n<p>CONCLUSION: At one year after starting the implementation, facilitating factors were identified especially in the capability and motivation categories whereas barriers were perceived especially regarding the opportunities. Multifaceted strategies are proposed to address barriers, predominant in the opportunity category.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-2624\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-2624\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 3: N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta ja suositukset\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-2624\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-2624\">\n\t\t\t\t\t<p><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Puheenjohtaja: Tutkimusjohtaja Eila Kankaanp\u00e4\u00e4, UEF<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">3.1 Laadullinen n\u00e4ytt\u00f6 terveydenhuollon suositusten kontekstissa &#8211; k\u00e4siteanalyyttinen tarkastelu<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Maria Tapola-Haapala, tutkija<\/strong><\/p>\n<p>Sosiaalialan osaamiskeskus Verso, P\u00e4ij\u00e4t-H\u00e4meen hyvinvointialue<\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoitus: Esityksess\u00e4 tarkastellaan laadullista n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 (qualitative evidence) terveydenhuollon suositusten ([clinical practice] guidelines) kontekstissa k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 tieteellist\u00e4 keskustelua ja avataan t\u00e4m\u00e4n pohjalta laadullisen n\u00e4yt\u00f6n k\u00e4sitett\u00e4. Tarve aiheen tarkastelemiseen on noussut esille Sosiaalihuollon suositukset -(osa)hankkeessa (https:\/\/innokyla.fi\/fi\/toimintamalli\/sosiaalihuollon-suositukset-sosu), jossa pohditaan sosiaalihuollon suositusten laatimisen edellytyksi\u00e4. Koska sosiaality\u00f6n tutkimus on Suomessa vahvasti laadullisesti painottunutta, on kysymys laadullisten tutkimusten hy\u00f6dynt\u00e4misest\u00e4 suosituksissa keskeinen ja muiden tieteenalojen keskustelujen tunteminen aiheeseen liittyen t\u00e4rke\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimuskysymykset<\/p>\n<ol>\n<li>Millaisiksi laadullisen n\u00e4yt\u00f6n ominaispiirteet ja muodostamisen prosessi kuvataan terveydenhuol-lon suosituksia koskevassa kansainv\u00e4lisess\u00e4 tieteellisess\u00e4 keskustelussa?<\/li>\n<li>Millaisiksi laadullisen n\u00e4yt\u00f6n anti ja haasteet suhteessa suosituksiin kuvataan edell\u00e4 mainituissa keskusteluissa?<\/li>\n<\/ol>\n<p>Tutkimusaineisto ja menetelm\u00e4t: Tutkimusaineisto ker\u00e4t\u00e4\u00e4n toteuttamalla tietohaut valituissa tietokannoissa (APA PsycInfo, CINAHL, PubMed) ja poimimalla tarkasteluun ennalta laadittujen kriteerien mukaiset metodologiset artikkelit. Aineis-ton analyysiss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sis\u00e4ll\u00f6nanalyysi\u00e4 sek\u00e4 noudatetaan soveltaen k\u00e4siteanalyysin prosessia tar-kastelun syvent\u00e4miseksi (Wilsonin [1969] mallin pohjalta j\u00e4sent\u00e4nyt Puusa [2008]). T\u00e4m\u00e4n prosessin mu-kaisesti edet\u00e4\u00e4n \u201dk\u00e4sitteen valinnasta ja alkuper\u00e4n tunnistamisesta\u201d (laadullinen n\u00e4ytt\u00f6 erityisesti tervey-denhuollon suositusten kontekstissa; laadullisen n\u00e4yt\u00f6n k\u00e4sitteen historiallisen taustan selvitt\u00e4minen) ja \u201danalyysin tavoitteiden asettamisesta\u201d (tutkimuskysymykset) \u201dk\u00e4sitteen erilaisiin tulkintatapoihin\u201d tutustu-miseen. T\u00e4t\u00e4 seuraavat \u201dk\u00e4sitteen ominaispiirteiden tunnistaminen ja kriittisten ominaispiirteiden nime\u00e4mi-nen\u201d (millaisia ominaispiirteit\u00e4 laadulliseen n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n aineistossa liitet\u00e4\u00e4n, ja mitk\u00e4 ovat n\u00e4ist\u00e4 olennaisim-mat?), \u201dl\u00e4hik\u00e4sitteiden tarkastelu\u201d (esimerkiksi vaihtoehtoiset k\u00e4sitteet sek\u00e4 laadullisen n\u00e4yt\u00f6n muodos-tamisen prosessiin liittyv\u00e4t k\u00e4sitteet) sek\u00e4 \u201dennakkoehtojen ja seurausten kuvaaminen\u201d (vastausten et-siminen kysymyksiin, kuinka laadullinen n\u00e4ytt\u00f6 esitet\u00e4\u00e4n muodostettavan ja mit\u00e4 siit\u00e4 suositusten kon-tekstissa seuraa). Vaiheet (5.) \u201dmalliesimerkin laatiminen\u201d ja (8.) \u201dempiiristen tarkoitteiden nime\u00e4minen\u201d yhdistet\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen analyysiss\u00e4 aineistossa k\u00e4sitelt\u00e4vien konkreettisten suositusesimerkkien tarkastelemiseksi, jonka pohjalta laaditaan n\u00e4iden esimerkkien keskeiset piirteet tiivist\u00e4v\u00e4 kuvaus. Ana-lyysin p\u00e4\u00e4tteeksi muodostetaan vastaukset tutkimuskysymyksiin ja peilataan niit\u00e4 muun muassa Suo-messa aiheesta julkaistuihin luonnehdintoihin.<\/p>\n<p>Tulokset: Tutkimustulokset valmistuvat alkusyksyn 2023 aikana.<\/p>\n<p>L\u00e4hde:<\/p>\n<p>Puusa, A. (2008) K\u00e4siteanalyysi tutkimusmenetelm\u00e4n\u00e4. Premissi (4), 36\u201342.<br \/>\nWilson, J. (1969) Thinking with concepts. Cambridge University Press.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">3.2 Taloudellisen tiedon sis\u00e4llytt\u00e4minen K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksiin<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Juha Ahonen 1,2, Jorma Komulainen 1, Raija Sipil\u00e4 1, Elisa Rissanen 2, Eila Kankaanp\u00e4\u00e4 2<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>1 Suomalainen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim<br \/>\n2 It\u00e4-Suomen yliopisto<strong><br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoitus: Hoitosuositukset ovat merkitt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 asemassa tutkittuun tietoon pohjautuvan l\u00e4\u00e4ketieteellisen vaikuttavuustiedon v\u00e4litt\u00e4misess\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4reille. On my\u00f6s ehdotettu, ett\u00e4 hoitosuosituksissa tulisi esitt\u00e4\u00e4 hoitovaihtoehtoja koskevaa taloudellista tietoa. Joissakin maissa, kuten Ruotsissa ja Britanniassa, t\u00e4m\u00e4 on jo k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4, mutta Suomen K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksissa taloudellista tietoa ei systemaattisesti ole esitetty.<br \/>\nT\u00e4ss\u00e4 Suomalaisen L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecimin ja It\u00e4-Suomen yliopiston yhteisess\u00e4 hankkeessa on tutkittu taloudellisen tiedon sis\u00e4llytt\u00e4mist\u00e4 K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksiin. Hankkeessa kehitetty toimintatapa kuvaa hoidon tai muun intervention vaikuttavuustiedon hankkimisen ja sen yhdist\u00e4misen taloudelliseen tietoon. Tarkoituksena on tuoda hoitojen (interventioiden) vaikuttavuus- ja kustannustieto hoitosuosituksiin helposti verrattavasti n\u00e4kyviin niin, ett\u00e4 se auttaa my\u00f6s kustannusten huomioimista hoitop\u00e4\u00e4t\u00f6ksiss\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimuskysymys: Tutkimuskysymyksen\u00e4 on, voidaanko taloudellista tietoa tuoda hoitosuosituksiin k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4sti. Mik\u00e4li voidaan, jatkotutkimuskysymys on, miten se kannattaa tehd\u00e4.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t: Tutkimuksen yhten\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtana oli ulkomaiset taloudellista tietoa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t hoitosuositukset. N\u00e4iden pohjalta alkoi kehitysty\u00f6 K\u00e4yp\u00e4 hoito -suosituksiin soveltuvaan tapaan liitt\u00e4\u00e4 taloudellista tietoa hoitosuosituksiin. Kehitysty\u00f6n periaatteina on n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan tiedon k\u00e4ytt\u00f6, esitetyn tiedon l\u00e4pin\u00e4kyvyys, tiedon esitt\u00e4misen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isyys ja toimintatavan vaatimien resurssien huomioiminen. Tutkimus- ja kehitysty\u00f6t\u00e4 tehtiin hoitosuositusammattilaisten ja terveystaloustieteilij\u00f6iden yhteisty\u00f6n\u00e4. Kehitysty\u00f6n aikana j\u00e4rjestettiin lukuisia palavereja ja ty\u00f6pajoja useille eri sidosryhmille, kuten kliinikkol\u00e4\u00e4k\u00e4reille, viranomaisille (Fimea, Palko, Hotus, THL), terveystoimittajille ja l\u00e4\u00e4keteollisuudelle. N\u00e4ist\u00e4 saatua palautetta k\u00e4ytettiin kehitysty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimuksen tulokset: Tutkimuksen ja kehitysty\u00f6n tuloksena tuotettiin toimintamalli, joka kuvaa tarvittavan vaikuttavuustiedon ja kustannustiedon valinnan sek\u00e4 n\u00e4iden esitt\u00e4mistavan hoitosuosituksissa. Toimintamallin mukaan taloudellista tietoa tuodaan vain valikoituihin suosituksiin ja suosituksen interventioihin. Interventiosta esitet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 vaikuttavuustietona kliinisesti keskeinen muuttuja numeerisessa muodossa (usein number needed to treat -lukuna) ja se yhdistet\u00e4\u00e4n kustannustietoon n\u00e4iden yhteisvaikutusta kuvaavaksi muuttujaksi (\u201dhoitovasteen kustannus\u201d). N\u00e4m\u00e4 tiedot esitet\u00e4\u00e4n kunkin tarkastellun intervention kohdalla toisensa poissulkevien vaihtoehtojen taulukkona. Tietojen haku- ja valintaprosessit kuvataan yksityiskohtaisesti taulukon taustadokumentissa. L\u00e4\u00e4kkeiden tapauksessa taulukon hintatiedot p\u00e4ivittyv\u00e4t kahden viikon v\u00e4lein. Ensimm\u00e4inen taloudellista tietoa sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 hoitotaulukko (nivelpsoriaasin systeemiset l\u00e4\u00e4kkeet) on jo julkaistu Psoriaasi ja nivelpsoriaasi -suosituksessa ja muutama taulukko on kohta julkaistavissa.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">3.3 N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko ty\u00f6terveyshuollossa<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Christina Tikka<\/strong><\/p>\n<p>It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Decisions to (de-)implement occupational safety and health (OSH) interventions are not always supported by the best available scientific evidence. The aim of this thesis is to investigate how researchers can support OSH decision makers in using the best available evidence when (de-)implementing OSH interventions.<\/p>\n<p>In the first part of the thesis, we looked at the quality of evidence from research studies that can inform policy makers\u2019 and other stakeholders\u2019 decisions. In the second part of the thesis, we analysed how OSH decision makers can make evidence-informed decisions from both a population and individual perspective. The thesis consists of five studies: two Cochrane systematic reviews, an analysis of the reporting quality of randomized controlled trials (RCTs) in OSH, the implementation of the evidence-to-decision framework for policy decisions regarding (de-)implementing return to work coordination interventions, and the development and feasibility study of a decision aid for healthcare workers on the use of double gloves to prevent needle-stick injuries.<\/p>\n<p>We found moderate to very low-quality evidence from OSH intervention studies. Most trials do not fulfil the Consolidated Standards of Reporting Trials (CONSORT) which negatively impacts the risk of bias assessments, and thus the quality of the evidence in OSH. The evidence-to-decision framework for policy makers and a decision-aid for workers enabled a systematic and transparent approach to decision making that is informed by the best available evidence for all relevant decision-making criteria, such as effectiveness, costs, and personal values.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">3.4 Digitaalisten palveluiden k\u00e4ytt\u00f6 ja vaikutukset sosiaali- ja terveyshuollon palveluissa -j\u00e4rjestelm\u00e4llinen katsaus katsauksista<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>H\u00e4rk\u00f6nen Henna, Terveystieteiden maisteri, sairaanhoitaja (AMK), Sanna Lakoma, yleisl\u00e4\u00e4ketieteen erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri, Master of Public Health, Anastasiya Verho, Paulus Torkki, Riikka-Leena Leskel\u00e4, Paula Pennanen, Elina Laukka, Miia Jansson <\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Tiivistelm\u00e4: Digitaalisten palveluiden k\u00e4ytt\u00f6 ja vaikutukset sosiaali- ja terveyshuollon palveluissa -j\u00e4rjestelm\u00e4llinen katsaus katsauksista<\/p>\n<p>Tausta: Digitaalisten palveluiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00f6, sek\u00e4 tutkimus on lis\u00e4\u00e4ntynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti viimeisen vuosi-kymmenen, sek\u00e4 COVID-19-pandemiaa koskevien vuosien aikana. Digitaalisten palveluiden ajatellaan parantavan palveluiden laatua, saatavuutta ja resursointia, sek\u00e4 hillitsev\u00e4n kasvavia kustannuksia, mutta saatavilla oleva tutkimustieto on ristiriitaista. Digitaalisten palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto osaksi kest\u00e4vi\u00e4 palvelukokonaisuuksia on my\u00f6s todettu olevan haasteellista. Kattava, ajantasainen yhteenveto tutki-mustiedosta on puutteellista, etenkin digitaalisten palveluiden vaikutuksesta sosiaali- ja terveyden-huollon palveluiden toimivuuteen ja kykyyn vastata nelimaali-tavoitteisiin.<br \/>\nT\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjestelm\u00e4llisen katsauksen tarkoituksena on tuottaa uutta, tiivistetty\u00e4 tutkimustietoa digitaa-listen palveluiden vaikuttavuudesta, kustannusvaikutuksista, asiakas- ja henkil\u00f6kuntakokemuksista, sek\u00e4 palveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 edist\u00e4vist\u00e4 ja est\u00e4vist\u00e4 tekij\u00f6ist\u00e4. Katsaus toteutettiin Oulun yliopiston, Helsingin yliopiston ja NHG:n toimesta, osana Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan (VN-TEAS) Digitaa-listen palvelujen vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollossa -hanketta.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t: Tutkimuksessa toteutettiin j\u00e4rjestelm\u00e4llinen katsaus katsauksista (engl. umbrella review) pohjautuen rekister\u00f6ityyn protokollaan PROSPERO:ssa. Katsaukselle muodostettiin tutkimuskysymykset, sek\u00e4 si-s\u00e4\u00e4notto- ja poissulkukriteerist\u00f6 noudattaen PICO-menetelm\u00e4\u00e4. J\u00e4rjestelm\u00e4llinen tiedonhaku tietokan-takohtaisilla hakusanoilla -ja lausekkeilla toteutettiin 16.6.2022 viiteen tietokantaan: Centre for Re-views and Dissemination (CRD), Cochrane, Ovid Medline, Scopus, and Web of Science, jossa tunnistet-tiin 538 viitett\u00e4. Katsaus toteutettiin k\u00e4ytt\u00e4en Covidence -ohjelmistoa. Otsikko- ja tiivistelm\u00e4tason, sek\u00e4 kokoteksti -vaiheiden l\u00e4pik\u00e4ynnin j\u00e4lkeen valittujen tutkimuksien metodologinen laatu arvioitiin Joanna Briggs Instituutin (JBI) j\u00e4rjestelm\u00e4llisten katsauksen laadunarviointity\u00f6kalulla.<\/p>\n<p>Tulokset: Katsauksessa tunnistettiin 66 tutkimusta, joista l\u00e4hes puolet Britanniassa tai Yhdysvalloissa, ja joista miltei puolet oli tehty vuosien 2020-2023 v\u00e4lill\u00e4. Suurin osa tutkimuksista sai korkeat pisteet laadun-arvioinnissa.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Digitaaliset palveluilla ovat vaikuttavia useiden potilasryhmien hoidossa, sek\u00e4 ne voivat olla kustannus-tehokkaita ja kustannuksia s\u00e4\u00e4st\u00e4vi\u00e4 osana terveyspalveluita. Potilaat ovat usein tyytyv\u00e4isi\u00e4 digitaalisiin palveluihin, henkil\u00f6kunnalla tyytyv\u00e4isyys on maltillisempaa, sek\u00e4 my\u00f6s v\u00e4h\u00e4isemmin tutkittua. Digitaa-listen palveluiden tuominen osaksi palvelukokonaisuuksia edellytt\u00e4\u00e4 est\u00e4vien ja edist\u00e4vien tekij\u00f6iden huomioimista palveluiden tuottamisen eri tasoilla. Digitaalisten palveluiden pitk\u00e4aikaisista vaikutuksis-ta tarvitaan lis\u00e4\u00e4 tutkimustietoa terveyspalveluiden ja etenkin sosiaalipalveluiden osalta.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">3.5 Ulkoinen konteksti ja n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvien k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen toimeenpano: Kartoittava katsaus Individual Placement and Support -mallin toimeenpanotutkimuksiin \/ Exploring the Impact of External Context on Implementing Evidence-Based Practices: A Scoping Review of Individual Placement and Support in Mental Health Services<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Jaakko Harkko 1, Anne Kouvonen 1,2<\/strong><\/p>\n<p>1 Faculty of Social Sciences, University of Helsinki, Finland<br \/>\n2 Centre for Public Health, Queen\u2019s University Belfast, Northern Ireland<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>BACKGROUND: The external context may have a significant influence on implementing, sustaining, and scaling evidence-based practices. To explore this, we performed a scoping review on empirical research focused on the implementation of Individual Placement and Support (IPS), an evidence-based psychiatric vocational rehabilitation service. Our aim was to summarize the findings and explore the concepts associated with the external context.<\/p>\n<p>METHOD: We followed the Joanna Briggs Institute guidelines and the PRISMA-ScR checklist. Our search spanned 12 databases with search terms &#8217;Individual Placement and Support&#8217; or &#8217;Evidence-Based Supported Employment&#8217;, and the reference lists of included studies. We included peer-reviewed empirical research that explored external contextual factors and their effects on the implementation, sustainment, and scale-up of IPS. We performed descriptive and thematic analyses.<\/p>\n<p>RESULTS: Out of 1,124 titles and abstracts, and 119 full texts reviewed, we identified and retained 59 original research papers that met our eligibility criteria. Through our analysis, we identified two primary thematic categories: 1) External contextual determinants of service delivery; and 2) Systems of translating evidence into practice. The first category encompasses various external facilitators and barriers related to national\/regional strategies, guidelines, policies, laws, financing, training and monitoring, along with externally determined local organizational arrangements. The second category explores the strategies and actions employed by different stakeholders that either facilitate or hinder local implementation and scale-up efforts at the system level.<\/p>\n<p>DISCUSSION: In our scoping review, we explored the external contextual factors that may affect the implementation and scale-up of the IPS model in mental health services. The findings may assist decision-makers in mental health and welfare services in building effective strategies to bridge the gap between evidence and practice in implementing evidence-based practices (EBPs). Furthermore, the results also identify knowledge gaps and provide recommendations for future research.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">3.6 Ryhm\u00e4muotoinen et\u00e4kuntoutus nuorilla aikuisilla \u2013 kartoittava kirjallisuuskatsaus<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Tuija Partanen, Hennariikka Heinijoki<\/strong><\/p>\n<p>Kelan tutkimus<\/p>\n<p>Nuorten mielenterveysongelmat ovat varsin yleisi\u00e4, mink\u00e4 vuoksi on tarvetta erityyppisille kuntoutuspalveluille. Kela on j\u00e4rjest\u00e4nyt moniammatillisia ryhm\u00e4muotoisia kuntoutuskursseja (Itu-kurssit) 16-29 -vuotiaille, joilla on liev\u00e4 tai keskivaikea masennus tai\/ja ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6. Tavoitteena kuntoutuskursseilla on ollut opiskelu- tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtyminen tai jatkaminen. Kuntoutus on sis\u00e4lt\u00e4nyt sek\u00e4 kasvokkaista kuntoutusta ett\u00e4 et\u00e4kuntoutusta.<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa tarkastellaan kartoittavan (scoping-review) kirjallisuuskatsauksen periaatteita noudattaen ryhm\u00e4muotoisia ja et\u00e4kuntoutusta sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 interventioita, jotka soveltuvat 16-29 -vuotiaille, joilla on liev\u00e4 tai keskivaikea masennus tai\/ja ahdistuneisuush\u00e4iri\u00f6. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa nuorille aikuisille soveltuvista tutkittuun tietoon pohjautuvista ryhm\u00e4muotoisista ja et\u00e4kuntoutusta sis\u00e4lt\u00e4vist\u00e4 interventioista. Tutkimus vastaa kysymyksiin a) mink\u00e4laisia ryhm\u00e4muotoisia et\u00e4kuntoutusta sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 interventioita on tutkittu kohderyhm\u00e4n nuorilla aikuisilla ja b) millaisia elementtej\u00e4 interventiot sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t. Lis\u00e4ksi tavoitteena on tarkastella kyselytutkimuksella intervention elementtien toimivuutta Itu-kuntoutuksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Tutkimus on osa Kelan Muutos III \u2013hankkeen Et\u00e4kuntoutuksen toimivuus -tutkimusta.<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isen vaiheen tiedonhaun tavoitteena oli l\u00f6yt\u00e4\u00e4 laajasti erilaisia nuorille henkil\u00f6ille suunnattuja ryhm\u00e4muotoisia kuntoutusinterventioita. Haku kohdennettiin Embase, PubMed, CINAHL, ProQuest, SocIndex -tietokantoihin ja tiedonhaku toteutettiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Kelan informaatikon kanssa. Tiedonhakua t\u00e4ydennettiin tutkimuksen edetess\u00e4. Tutkimukseen valittiin mukaan viisi kirjallisuuskatsausta. Katsauksissa kuvatut interventiot arvioidaan ennalta sovittujen kriteerien mukaisesti, perustuen siihen, kuinka relevantteja interventiot ovat suhteessa tutkimuskysymyksiin. Analyysiin otetaan mukaan et\u00e4kuntoutusta sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ryhm\u00e4muotoiset interventiot. Sis\u00e4lt\u00f6 erotellaan ja analysoidaan tarkastelemalla interventioiden elementtej\u00e4 ja kontekstuaalisia tekij\u00f6it\u00e4. Tutkimus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kyselytutkimuksen Itu-kuntoutuksen asiakkaille (alkukysely n=19 ja loppukysely n=16) ja palveluntuottajille (n=4) kuntoutuksen eri vaiheissa, mink\u00e4 avulla saadaan tietoa Itu-kuntoutuksen elementtien toimivuudesta. Kirjallisuuskatsauksen ja kyselytutkimuksen tuloksista yhteenvetona laaditaan kuvaus siit\u00e4, mist\u00e4 eri elementeist\u00e4 kohderyhm\u00e4n intervention tulisi n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuen koostua.<\/p>\n<p>Alustavien tulosten perusteella l\u00f6ydettiin soveltuvia tutkittuja interventioita, joiden rakenteissa ja sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 on eroavaisuuksia. Kyselyn perusteella nuoret ovat olleet ITU-kuntoutuskurssien kokonaisuuteen tyytyv\u00e4isi\u00e4, mutta sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 et\u00e4kuntoutus, ryhm\u00e4muotoisuus ja vertaistuki jakavat mielipiteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tuottaman tiedon avulla voidaan tukea vaikuttavien nuorille aikuisille suunnattujen kuntoutuspalveluiden kehitt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 ammattilaisten k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-3197\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-3197\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 4: Menetelm\u00e4t ja asetelmat vaikuttavuustutkimuksessa\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-3197\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-3197\">\n\t\t\t\t\t<p><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Puheenjohtaja: Professori Ismo Linnosmaa, UEF &amp; THL<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">4.1 Why does including laypeople in wellness model development matter?<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Krista Kauppi, Eira Roos, Patrik Borg, Katarina Cantell, Paulus Torkki<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Aims: Increasing the level of wellness has been shown to have positive effects on individuals, organizations, and society. No wonder, many organizations and nations have started to incorporate wellness measures alongside GDP to monitor social progress and the effect of global and political changes. However, the lack of consensus on what are the domains of wellness that should be measured has led to a vast number of different conceptualizations. Furthermore, models are often based on expert panels and laypeople\u2019s views have seldom been investigated.<\/p>\n<p>Research questions: This study investigates how views on the importance of different wellness domains vary between laypeople and multidisciplinary expert panel.<\/p>\n<p>Methods: 1152 laypeople and 23 Finnish experts rated the importance of 61 systematic review-based wellness domains. Each domain received an ordinal number, which together with Mann-Whitney U or Kruskal-Wallis test was used to examine the differences between the groups.<\/p>\n<p>Results: Both laypeople and experts valued \u201cSleep and recovery\u201d, \u201cFunctioning\u201d, \u201cLife satisfaction\u201d, \u201cMental health\u201d, \u201cSelf-esteem\u201d and \u201cSelf-responsibility\u201d. However, while laypeople placed more importance on \u201cSafety\u201d, \u201cInner peace\u201d, \u201cServices and healthcare\u201d, \u201cSense of humor\u201d and \u201cLeisure\u201d, experts considered \u201cWork-life balance\u201d, \u201cCoping\u201d, \u201cMeaningfulness\u201d, \u201cLifestyle habits\u201d, \u201cCognitive health&#8221;, and &#8221;Community&#8221; to be more important for wellness.<\/p>\n<p>Conclusions: Laypeople&#8217;s views should be included in the wellness model development to ensure relevance to the population and to build a more comprehensive, inclusive, and better-suited wellness instrument. Despite wellness being a difficult and abstract concept, it is vital to attempt to harmonize the concept and find even some areas we can agree upon to create a comparable measure of wellness.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">4.2 HUS hoidon vaikuttavuustiedon tuottajana ja hy\u00f6dynt\u00e4j\u00e4n\u00e4<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Jaana Isoj\u00e4rvi, Jenni H\u00e4m\u00e4l\u00e4inen, Pirjo R\u00e4s\u00e4nen, Risto P. Roine <\/strong><\/p>\n<p>HUS-kuntayhtym\u00e4n tarkastuslautakunta<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Tutkimuksen tausta ja tarkoitus: Vaikuttavuus on jo pitk\u00e4\u00e4n ollut osa HUSin strategiaa. Vuosina 2023\u20132025 strategian painopisteen\u00e4 on hyvinvointialueyhteisty\u00f6 ja tavoitteena systemaattinen, tavoitteellinen, tuloksellinen yhteisty\u00f6 asiakkaiden eduksi. Lis\u00e4ksi HUS pyrkii Pohjoismaiden parhaaksi yliopistosairaalaksi. Vaikuttava toiminta on edellytys p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rien saavuttamiselle.<\/p>\n<p>Aineistot ja menetelm\u00e4t: Arvioinnissa selvitettiin, miten HUS tuottaa tietoa hoidon vaikuttavuudesta ja miten tietoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n. Arviointi perustui p\u00e4ivitettyyn kirjallisuuskatsaukseen, HUSin asiantuntijoiden haastatteluihin sek\u00e4 asiakirja-aineistoon.<\/p>\n<p>Tulokset: Vuosina 2017\u20132022 julkaistiin 104 tieteellist\u00e4 artikkelia HUSissa tehdyist\u00e4, hoidon vaikuttavuutta mittaavista tutkimuksista. T\u00e4m\u00e4 on yli puolet aiemman, 15 vuoden tarkastelujakson julkaisum\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4. Tuotteliaimmat erikoisalat olivat ortopedia, gastroenterologia ja sy\u00f6p\u00e4taudit. Tutkimustieto on n\u00e4kynyt ortopediassa muun muassa olkanivelen avarrusleikkausten v\u00e4henemisen\u00e4.<\/p>\n<p>HUSissa on noin 70 kliinist\u00e4 laaturekisteri\u00e4. Monet ovat alik\u00e4ytettyj\u00e4, ja niiden sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4n datan kattavuus ja luotettavuus vaihtelee. Kaksoiskirjaaminen on merkitt\u00e4v\u00e4 syy sille, ett\u00e4 rekistereit\u00e4 ei hy\u00f6dynnet\u00e4. Pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 tavoitteena on, ett\u00e4 laaturekistereist\u00e4 voidaan luopua, kun Apotista saadaan hoidon laatua ja vaikuttavuutta kuvaavat tiedot. T\u00e4m\u00e4 tulee kuitenkin viem\u00e4\u00e4n viel\u00e4 useita vuosia.<\/p>\n<p>15D-el\u00e4m\u00e4nlaatukysely on otettu laajaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ja se mahdollistaa jatkossa arkivaikuttavuuden mittaamisen aiempaa paremmin. Kysely l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n automaattisesti kaikille aikuispotilaille, jotka k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 asiointipalvelu Maisaa. Vastaajam\u00e4\u00e4r\u00e4 on viel\u00e4 melko pieni. Yksik\u00f6t eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tied\u00e4, miten 15D:n tuottamaa tietoa voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, eik\u00e4 mittaria v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pidet\u00e4 kaikilla potilasryhmill\u00e4 tai kaikissa toimenpiteiss\u00e4 merkityksellist\u00e4 tietoa tuottavana.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Tutkimusta hoidon vaikuttavuudesta tehd\u00e4\u00e4n HUSissa aiempaa enemm\u00e4n. Vaikuttavuustutkimus on tutkijal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa siihen, millaisten hoitojen vaikuttavuutta organisaatiossa tutkitaan. Vaikuttavuustietoa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 saada hoidoista, joilla voi olla merkitt\u00e4v\u00e4 terveyshy\u00f6ty ja vaikutuksia kustannuksiin. Vaikuttavuustutkimusta tulisikin ohjata vahvemmin HUS-tasolla.<\/p>\n<p>15D-kyselyn tulosten pit\u00e4isi olla helposti kliinist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 tekevien k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Vertailutieto muista vastaavista yksik\u00f6ist\u00e4 ja samaa sairautta sairastavista potilaista tarvitaan mukaan raportointiin. T\u00e4m\u00e4 motivoisi sek\u00e4 henkil\u00f6kuntaa ett\u00e4 potilasta hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n tietoa. Yksik\u00f6t tarvitsevat enemm\u00e4n tukea hoidon vaikuttavuutta koskevan tiedon raportointiin ja tiedon hy\u00f6dynt\u00e4miseen.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">4.3 P\u00e4ihdepalveluiden johdon vaikuttavuustiedon tarpeet sek\u00e4 n\u00e4kemykset vaikuttavuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen esteist\u00e4 ja edellytyksist\u00e4<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Reetta Kinnunen, Ella Plaami, Katja Kuusisto, <\/strong><\/p>\n<p>Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Keskustelu sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuudesta on viime vuosikymmenin\u00e4 kasvanut ja vaikuttavuuden arvioinnin ja todentamisen vaateet ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet palveluj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4. Kehityksen ajureiksi on tunnistettu julkishallinnollisia murroksia sek\u00e4 syit\u00e4, jotka perustuvat tieteellisen tutkimuksen edistymiseen ja alan professionaalisiin l\u00e4ht\u00f6kohtiin. Vaikuttavuus sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisen\u00e4 p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 yh\u00e4 lujittuvan, kun sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n johdolla otetaan parhaillaan askelia kohti vaikuttavuusperustaista ohjausta ja johtamista koko j\u00e4rjestelm\u00e4n laajuisesti. Vaikuttavuusperustaisessa johtamisessa vaikuttavuuden arvioinnin tuloksena tuotetulla vaikuttavuustiedolla on keskeinen merkitys. Ei ole kuitenkaan yksiselitteist\u00e4 mit\u00e4 vaikuttavuudella tarkoitetaan p\u00e4ihdepalveluiden kontekstissa. Vaikuttavuuden arvioiminen pirstaleisella p\u00e4ihdepalveluiden kent\u00e4ll\u00e4 on kompleksista ja tietoa palveluiden vaikuttavuudesta on saatavilla v\u00e4h\u00e4n. Siksi on keskeist\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, miten vaikuttavuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen johtamisen v\u00e4lineen\u00e4 voitaisiin mahdollistaa p\u00e4ihdepalveluissa. Jotta palveluita voidaan johtaa vaikuttavuusperusteisesti ja tietoon pohjaten, on tarpeen m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 organisaation, palvelun ja toiminnan kannalta keskeiset vaikuttavuustiedon tarpeet.<\/p>\n<p>Esityksemme pohjautuu Asiakassegmentointi ja p\u00e4ihteit\u00e4 ongelmallisesti k\u00e4ytt\u00e4vien palvelut &#8211; Paraneeko vaikuttavuus?- hankkeen osatutkimukseen. Esityksess\u00e4 pohdimme 1. p\u00e4ihdepalveluiden johdon edustajien vaikuttavuustiedontarpeita sek\u00e4 2. heid\u00e4n n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n vaikuttavuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen esteist\u00e4 ja edellytyksist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n ty\u00f6ss\u00e4. Aineisto muodostui p\u00e4ihdepalveluiden johto- ja esihenkil\u00f6ty\u00f6t\u00e4 tekevien puolistrukturoiduista haastatteluista ja se on analysoitu aineistol\u00e4ht\u00f6isen sis\u00e4ll\u00f6nanalyysin keinoin.<\/p>\n<p>Pyrimme esityksess\u00e4mme pohtimaan vaikuttavuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen mahdollisuuksia ja siihen liittyv\u00e4\u00e4 problematiikkaa p\u00e4ihdepalveluiden johtamisen kontekstissa. Tutkimuksemme tuloksien mukaan p\u00e4ihdepalveluiden johdon vaikuttavuustiedon tarpeet liittyiv\u00e4t asiakasl\u00e4ht\u00f6isesti asiakkaiden tavoitteiden saavuttamiseen ja kokemuksiin sek\u00e4 pidemm\u00e4n aikav\u00e4lin seurantatietoon. Vaikuttavuustiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen esteit\u00e4 on p\u00e4ihdepalveluiden piiriss\u00e4 mukaan monella eri alueella ja n\u00e4iden voidaan katsoa olevan osin yhteydess\u00e4 toisiinsa. Esteet kytkeytyv\u00e4t sek\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4n ja organisaation rakenteisiin ja kyvykkyyksiin, ett\u00e4 metodologiaan, tutkimuksen kehitykseen ja palveluk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4n erityispiirteisiin. Hy\u00f6dynt\u00e4misen edellytykset kytkeytyiv\u00e4t uusiin j\u00e4rjestelm\u00e4rakenteisiin ja olemassa olevan tiedon hy\u00f6dynt\u00e4misen mahdollisuuksiin. Haluamme avata keskustelua vaikuttavuuden arvioinnin kehitt\u00e4misest\u00e4 p\u00e4ihdepalveluiden kontekstissa ja yhteisty\u00f6n mahdollisuuksista tutkimusorganisaatioden ja kent\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n teeman tiimoilta.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">4.4 Kustannusten raportointi ja taloudelliset vaikutukset v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisten hoitojen karsintatutkimuksissa: systemaattinen kuvaileva katsaus<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Falkenbach P, Raudasoja AJ, Vernooij RWM, Mustonen JMJ, Agarval A, Aoki Y, Blanker Ma, Garcia-Perdomo HA, Kilpel\u00e4inen TP, Lainiala O, Lamberg T, Nevalainen OPO, Raittio E, Richard PO, Violette PD, Tikkinen KAO, Sipil\u00e4 R, Turpeinen M ja Komulainen J.<\/strong><\/p>\n<p>Petra Falkenbach, FinCCHTA, OYS, Oulun yliopisto, Miia Turpeinen, Oulun yliopisto, OYS, Jorma Komulainen, L\u00e4\u00e4k\u00e4riseura Duodecim<\/p>\n<p>Reporting of costs and economic impacts in randomized trials of de-implementation interventions for low-value care: A systematic scoping review<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n systemaattisen kuvailevan katsaus tavoitteena oli selvitt\u00e4\u00e4 i) kuinka erityyppisten v\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisten hoitojen karsintatutkimuksissa oli raportoitu n\u00e4iden karsintatoimien (interventioiden) kustannukset sek\u00e4 ii) kuinka n\u00e4iden toimien vaikutukset terveydenhuollon kustannuksiin oli raportoitu.<\/p>\n<p>Tutkimusaineisto koostuu systemaattisessa tiedonhauissa MEDLINE ja Scopus tietokannoista l\u00f6ytyneist\u00e4 satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista. Mukaan otettavia tutkimuksia ei rajattu kohdejoukon, seuranta-ajan tai tavoitteen perusteella. Pienet (alle 10 henkil\u00f6\u00e4) tutkimukset rajattiin pois. Artikkelien valinta ja tietojen keruu tehtiin itsen\u00e4isesti kahden tutkijan toimesta.<\/p>\n<p>Abstrakti ja koko teksti valinnan j\u00e4lkeen katsaukseen valikoitui mukaan 227 artikkelia, n\u00e4ist\u00e4 50 sis\u00e4lsi tietoa interventioiden kustannuksista tai vaikutuksista terveydenhuollon kustannuksiin. Tutkimuksista 36% oli tehty Pohjois-Amerikassa ja 32% Euroopassa, 70% tutkimuksista kohdistui perusterveydenhuoltoon. Yleisin mielenkiinnon kohde oli antibioottien k\u00e4yt\u00f6n v\u00e4hent\u00e4minen tai muut l\u00e4\u00e4kityksen v\u00e4hent\u00e4minen (74%). Useimmissa tutkimuksissa oli k\u00e4ytetty koulutusta (tapaaminen tai materiaali) interventiona, kaiken kaikkiaan yli k\u00e4ytetty 16 erilaista interventiota. Puolet tutkimuksista k\u00e4ytti yht\u00e4 interventiota ja puolet useita.<\/p>\n<p>N\u00e4ist\u00e4 227 tutkimuksesta, 18 raportoi k\u00e4ytettyjen interventioiden kustannukset, 13 kokonaiskustannukset ja 12 yksikk\u00f6kohtaiset kustannukset, 7 artikkelia raportoi molemmat. Kustannukset vaihtelivat huomattavasti eri tutkimusten v\u00e4lill\u00e4. Artikkeleissa kuvattiin huonosti mit\u00e4 kustannuksia oli sis\u00e4llytetty laskelmiin.<\/p>\n<p>43 tutkimusta raportoi vaikutuksista terveydenhuollon kustannuksiin. N\u00e4ist\u00e4 27 tutkimuksista kustannukset laskivat, 2 kustannukset nousivat ja 14 kustannukset eiv\u00e4t muuttuneet. Kustannusten muutokset kohdistuivat terveydenhuollon yksikk\u00f6\u00f6n (14), potilaisiin (4), 25 tutkimuksissa muutoksen kohde j\u00e4i ep\u00e4selv\u00e4ksi. Osa tutkimuksista oli seurannut kustannuksia ja siit\u00e4 laskeneet muutokset. Osassa tutkimuksista muutoksen suuruus oli arvioitu, k\u00e4ytt\u00e4en perusteena esim. tilausm\u00e4\u00e4rien muutoksia. 12:ssa artikkelissa oli raportoitu interventioiden kustannukset ja vaikutukset terveydenhuollon kustannuksiin.<\/p>\n<p>V\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisten hoitojen karsintaa perustellaan terveydenhuollon kustannusten hillitsemisell\u00e4, kuitenkin n\u00e4ist\u00e4 tehdyiss\u00e4 tutkimuksissa ei tuoda esiin interventioiden kustannuksia tai vaikutuksia terveydenhuollon kustannuksiin. Vaikka kustannukset olisi raportoitu, tiedot olivat minimaalisia. Interventioiden kustannusten ja terveydenhuollon kustannusten v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4 oli vaikea arvioida. V\u00e4h\u00e4hy\u00f6tyisist\u00e4 hoidoista luopuminen vaatii karsintatoimia ja niiden toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia. N\u00e4ist\u00e4 kustannuksista tarvitaan tieto p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa varten.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">4.5 Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta &#8211; miten voimme lis\u00e4t\u00e4 yht\u00e4aikaisesti hyvinvointia ja s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Pekka Lavila <\/strong><\/p>\n<p>Synesis Oy<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Esityksess\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi valtiovarainministeri\u00f6n Ihmiskeskeisyys-ohjelmassa pilotoitu ihmiskeskeisen vaikuttavuuslaskennan menetelm\u00e4. Tutkimuskysymys on seuraava: miten voimme lis\u00e4t\u00e4 yht\u00e4aikaisesti hyvinvointia ja s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4? Pilotoidun menetelm\u00e4n tarkoitus on yksinkertainen: pyrit\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4ntapahtuma kerrallaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n keskeisimm\u00e4t kehityskulut joita voimme ennakoida riitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tarkkuudella: el\u00e4m\u00e4ntapahtumassa toistuvat vaikutusketjut eli el\u00e4m\u00e4npolut, ihmisten lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t polun eri askelilla ja niiden aiheuttamat kustannukset eri toimijoille. El\u00e4m\u00e4ntapahtumalla tarkoitamme jotakin merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4n k\u00e4\u00e4nnekohtaa, jolla on merkitt\u00e4vi\u00e4 vaikutuksia ihmisen ja h\u00e4nen l\u00e4hipiirins\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n, esimerkiksi vanhemman vakava sairastuminen tai erityislapsen syntyminen. T\u00e4m\u00e4 ymm\u00e4rrys muodostaa pohjan asukkaiden hyvinvoinnin j\u00e4rjest\u00e4miselle taloudellisesti, sosiaalisesti ja ymp\u00e4rist\u00f6lle kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla (kunta- ja hyvinvointialuelakien ensimm\u00e4inen pyk\u00e4l\u00e4).<\/p>\n<p>Vaikka menetelm\u00e4n perusidea on yksinkertainen ja intuitiivinen, on se nykyisen julkisen sektorin johtamistavasta poikkeava.<\/p>\n<p>MITEN ESITYS LIITTYY TEEMAAN \u201cMENETELM\u00c4T JA ASETELMAT VAIKUTTAVUUSTUTKIMUKSESSA\u201d<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4 laajentaa vaikuttavuuden arvioinnin k\u00e4sityst\u00e4 perinteisest\u00e4 RCT-tutkimusasetelmasta, sellaiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n miss\u00e4 vaikutusten syy-seuraussuhteet ovat ep\u00e4selvi\u00e4.<\/p>\n<p>Aineistossa tutkimustiedon rinnalla hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kokemustietoa: miten yksitt\u00e4isist\u00e4 kokemusasiantuntijoiden huomioista p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n laajempaan kokemustietoon ja miten t\u00e4t\u00e4 kokemustietoa voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vaikuttavuuden arvioinnissa.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4n ytimess\u00e4 ovat:<\/p>\n<ul>\n<li>Prosessinomainen oppiminen: miten vaikuttavuusarvioinnissa voi hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 eri tahojen ja eri informaatiol\u00e4hteiden n\u00e4k\u00f6kulmia, niin ett\u00e4 arvioihin saadaan lis\u00e4\u00e4 luotettavuutta<\/li>\n<li>Olemassa olevan tiedon hy\u00f6dynt\u00e4minen: miten jo tehtyj\u00e4 vaikuttavuuslaskelmia voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 muilla organisaatiossa<\/li>\n<li>Dialogi on keskeinen elementti aineiston yhteensovittamiseksi<\/li>\n<\/ul>\n<p>MITEN ESITYS LIITTYY TEEMAAN \u201cP\u00c4\u00c4T\u00d6KSENTEON JA LAINS\u00c4\u00c4D\u00c4NN\u00d6N VAIKUTTAVUUS\u201d<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4 tuo<\/p>\n<ul>\n<li>Vaikuttavuuden arviot p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden p\u00e4ivitt\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n kunnissa, hyvinvointialueilla, j\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4 ja valtionhallinnossa<\/li>\n<li>Antaa konkreettisen ty\u00f6kalun lakis\u00e4\u00e4teiseen ennakkovaikutusten arviointiin<\/li>\n<li>Laajentaa k\u00e4sityst\u00e4 tiedolla johtamisesta. Perinteisen tutkimuksen lis\u00e4ksi ymm\u00e4rryst\u00e4 tarvitsemme parhaita arvioita laajemmasta kokonaisuudesta, johon kokemustieto tarjoaa hyv\u00e4n informaatiol\u00e4hteen<\/li>\n<\/ul>\n<p>ALUSTAVAT TULOKSET JA JOHTOP\u00c4\u00c4T\u00d6KSET<\/p>\n<p>Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta tuotti pilotissa seuraavat tulokset:<\/p>\n<ul>\n<li>Hyvinvoinnin menetys on mittava, kustannuslis\u00e4ys Suomessa per vuosi 1000 M\u20ac<\/li>\n<li>Vaikutukset j\u00e4\u00e4v\u00e4t nykyisell\u00e4 tarkastelutavalla t\u00e4ysin piiloon<\/li>\n<li>Miss\u00e4 vaikuttavuuden kannattaa puutttua (vipupisteet)<\/li>\n<\/ul>\n<p>Ihmiskeskeinen vaikuttavuuslaskenta on j\u00e4\u00e4nyt pilottikunnassa Tampereella osaksi johtamista ja etenee. Vaikuttaa selv\u00e4lt\u00e4 ett\u00e4 ihmiskeskeist\u00e4 vaikuttavuuden laskentaa kannattaa jatkaa uusiin el\u00e4m\u00e4ntapahtumiin &#8211; ja sen taustaoletukset altistaa laajemmalle vaikuttavuuden tutkijakunnalle.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-7384\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-7384\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 5: Sosiaality\u00f6n ja sosiaalipalveluiden vaikuttavuus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-7384\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-7384\">\n\t\t\t\t\t<p><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Puheenjohtaja: Tutkijatohtori Hanna Ristolainen, UEF<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">5.1 Vammaispalvelut 2022 &#8211; mit\u00e4 tulevaisuudessa<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>P\u00e4ivi Nurmi-Koikkalainen, P\u00e4ivi H\u00f6mppi ja Maija Voutilainen<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/p>\n<p>Vammaispalvelujen suunnittelussa ja toteutuksessa on keskeist\u00e4 se, ett\u00e4 vammaissosiaality\u00f6n asiakasprosessi toimii. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4vi\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6resursseja ja osaamista. Kyselyn vastauksissa tuli esille huoli henkil\u00f6st\u00f6n riitt\u00e4vyydest\u00e4 sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa ett\u00e4 palvelujen toteutuksessa. Palvelujen toteutuksessa oli ongelmia erityisesti asumispalveluissa, mutta henkil\u00f6st\u00f6pula heijastuu vastausten perusteella my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisen avun ja liikkumispalvelujen toteutumiseen. Vammaisuus 2022 -selvitys antaa aikalaiskuvan vammaispalvelujen tilanteesta ennen uutta vammaispalvelulakia ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Uusi vammaispalvelulaki tulee voimaan 1.10.2023. Uuden lain l\u00e4ht\u00f6kohtana on vammaisten henkil\u00f6iden osallisuus ja yhdenvertaisuus sek\u00e4 vammaisen henkil\u00f6n tarpeiden mukaiset, yksil\u00f6lliset ja itsen\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 tukevat palvelut. Uudistusten tavoitteiden toteutumisen seurannan kannalta on olennaista, ett\u00e4 vammaispalvelujen tilannetta on tarkasteltu edelt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n<p>Vammaisuus 2022 selvityksess\u00e4 nousee esille huoli palvelujen toimivuudesta, kun henkil\u00f6st\u00f6resurssit ovat niukat sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoprosessissa ett\u00e4 my\u00f6s itse peruspalveluissa. Erityist\u00e4 huolta koettiin asumispalveluiden toteutuksessa. Tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 huonontuneen vuodesta 2012. My\u00f6s kuljetuspalvelujen eli liikkumispalvelujen toteutus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 haasteelliselta. Henkil\u00f6kohtaisen avun toteutuminen on pitk\u00e4lti kiinni avustajien saatavuudesta. Palveluiden kattavuutta arvioitaessa nousi vahvasti esille se, ett\u00e4 neuropsykiatrisille asiakkaille ei l\u00f6ydy riitt\u00e4v\u00e4sti palveluja. Yleens\u00e4kin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 erityistilanteisiin on vaikea saada oikeanlaisia ja sopivia palveluja. Organisaatiotasolla on huolta, mutta samalla toiveikkuutta esiintyi hyvinvointialueille siirtymisess\u00e4. Vastauksiaa todettiin, ett\u00e4 siirtymisen my\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon tulee lis\u00e4\u00e4 resursseja ja laajempi alue voi mahdollistaa my\u00f6s paremman palveluvalikon palvelujen j\u00e4rjest\u00e4miseksi. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 erityisesti johtajuudelle asetettiin toiveita ja vaateita.<\/p>\n<p>Johtamisen tueksi kaivattiin my\u00f6s tietoa vammaispalveluista laajemmin. Jatkossa pelkk\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6sm\u00e4\u00e4rien kuvaaminen yksitt\u00e4isist\u00e4 palveluista ei riit\u00e4 tuomaan esiin vammaispalvelujen kokonaiskuvaa. Ker\u00e4tyn tiedon tulkinta vaatii osaamista ja laajaa ymm\u00e4rryst\u00e4 vammaisuuden ja toimintarajoitteisuuden kent\u00e4st\u00e4. Vammaispalvelujen tarpeeseen ja toteutumiseen vaikuttavat ihmisten yksil\u00f6llisten tarpeiden lis\u00e4ksi yleiset asenteet yhteiskunnassa, lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6, ymp\u00e4rist\u00f6 ja yleiset palvelut sek\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n resurssit. Vaikutusten arviointi \u2013 saati vaikuttavuuden arviointi \u2013 eri toimenpiteiden kohdalla edellytt\u00e4\u00e4 kehitt\u00e4mis- ja arviointity\u00f6t\u00e4, jossa ihmisoikeudet ja yhdenvertaisuus ovat keskeisi\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmia resurssiarvioinnin lis\u00e4ksi.<\/p>\n<p>Toiveikkuutta n\u00e4iden vaativien ja haastavien tilanteiden keskell\u00e4 tuo er\u00e4\u00e4n vastaajan toteamus siit\u00e4, ett\u00e4 vammaispalvelut on kaikkein paras sosiaalisektori ty\u00f6skennell\u00e4. Vammaispalvelujen merkitys korostui my\u00f6s niiss\u00e4 keskusteluissa, joita k\u00e4ytiin sek\u00e4 ammattilaisten ett\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6edustajien kanssa.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">5.2 AVAIN-mittarin koetun luotettavuuden arviointi (face-validity)<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Minna Kivipelto <\/strong><\/p>\n<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/p>\n<p>AVAIN-mittari on kehitetty aikuissosiaality\u00f6n vaikuttavuuden arviointimittariksi. Mittaria k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n suunnitelmallisen asiakasty\u00f6n yhteydess\u00e4. Mittarin koettua luotettavuutta on selvitetty haastattelulla vuonna 2011-2012 (n=11, aineisto I), kyselyll\u00e4 vuonna 2019 (n=72, aineisto II) ja kyselyll\u00e4 vuonna 2023 (n=x?, aineisto III). Aineisto I on koottu Sein\u00e4joen sosiaaliviraston sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4, sosiaaliohjaajilta ja asiakkailta, aineisto II Kangasalan, Kemij\u00e4rven, Kuopion, Raision ja Tampereen sosiaaliohjaajilta ja sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4, jotka olivat mukana THL:n koordinoimassa osallistavan sosiaaliturvan kuntakokeilussa vuosina 2018-2019 ja aineisto III Webropol-kyselyll\u00e4 niiden kuntien sosiaaliohjaajilta ja sosiaality\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4, jotka ovat osallistuneet THL:n sosiaalihuollon kehitt\u00e4misohjelman asiakassuunnitelmapilottiin vuonna 2021-2022.<\/p>\n<p>Tulosten mukaan vaikuttavuuden arviointia AVAIN-mittarin avulla pidet\u00e4\u00e4n monipuolisena, keskustelua her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n\u00e4 ja loogisena ty\u00f6kaluna asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisessa. Mittarin k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 sosiaality\u00f6n yhteydess\u00e4 ja suunnitelmallisen sosiaality\u00f6n v\u00e4lineen\u00e4 my\u00f6s kannatetaan. Mittaria on pidetty my\u00f6s ty\u00f6l\u00e4\u00e4n\u00e4, koska se on laaja k\u00e4sitt\u00e4en asiakkaan tavoitteet, tilannetekij\u00e4t, k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t palvelut ja sosiaality\u00f6n menetelm\u00e4t. Mittarin k\u00e4yt\u00f6n on varsinkin ensimm\u00e4isiss\u00e4 mittauksissa (aineisto I ja II) n\u00e4hty viev\u00e4n jopa kohtuuttomasti ty\u00f6aikaa. Palautteen avulla AVAIN-mittaria on kehitetty edelleen, sen tietosis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 on tarkennettu ja vuonna 2021 mittari on integroitu osaksi ty\u00f6ik\u00e4isten palvelujen asiakassuunnitelmaa, joka mahdollistaa mittarin k\u00e4yt\u00f6n osana asiakasty\u00f6t\u00e4 aiempaa saumattomammin. AVAIN-mittarista on my\u00f6s laadittu opas ja verkkokoulutus, jonka vuonna 2022 suoritti 150 henkil\u00f6\u00e4. Toive erillisen sovelluksen kehitt\u00e4misest\u00e4 ei ole mahdollista, koska asiakastiedon on tallennuttava asiakastietolain mukaisen k\u00e4yt\u00f6n mahdollistamiseksi hyvinvointialueiden tietoj\u00e4rjestelmiin.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">5.3 Suuntima-ty\u00f6kalun hy\u00f6dynt\u00e4minen p\u00e4ihteit\u00e4 ongelmallisesti k\u00e4ytt\u00e4vien asiakkaiden asiakkuussegmentoinnissa<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Eeva Ekqvist, Ella Plaami, Sanna Iivonen, Katja Kuusisto<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Tampereen yliopisto<\/p>\n<p>Vaatimukset sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuustiedolle ovat viime vuosina kasvaneet ja yksi keino lis\u00e4t\u00e4 palveluiden vaikuttavuutta on asiakkuussegmentointi. Yksil\u00f6l\u00e4ht\u00f6isen asiakkuussegmentoinnin tarkoituksena on huomioida asiakkaan voimavarat suhteessa tarvittavaan tukeen ja sen perusteella jakaa asiakkaat eri segmentteihin. T\u00e4ll\u00f6in on mahdollista pyrki\u00e4 tarjoamaan palveluita, jotka ovat mahdollisimman oikea-aikaisia ja perustuvat asiakkaan tarpeisiin.<\/p>\n<p>Esityksess\u00e4 tarkastelemme digitaalisen Suuntima-asiakkuussegmentointity\u00f6kalun k\u00e4ytett\u00e4vyytt\u00e4 p\u00e4ihteit\u00e4 ongelmallisesti k\u00e4ytt\u00e4vien asiakkaiden parissa teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4. Kuvaamme Asiakassegmentointi ja p\u00e4ihteit\u00e4 ongelmallisesti k\u00e4ytt\u00e4vien palvelut \u2013 paraneeko vaikuttavuus? -tutkimushankkeen alustavia tuloksia. Tutkimus on toteutettu<br \/>\nkvasikokeellisella koeasetelmalla, jossa verrataan asiakkuuspolkuja Suuntimaa k\u00e4ytt\u00e4vien koeryhm\u00e4n (N=29) ja sit\u00e4 ei-k\u00e4ytt\u00e4vien kontrolliryhm\u00e4n (N=5) v\u00e4lill\u00e4. Erityisen mielenkiinnon kohteena ovat p\u00e4ihdehoidon asiakkaiden yksil\u00f6lliset ja monimuotoiset palvelutarpeet sek\u00e4 hoitoon vaikuttavat ominaisuudet. Esityksess\u00e4 nostamme esiin<br \/>\ndigitaalisen asiakassegmentointity\u00f6kalun k\u00e4yt\u00f6n mahdollisuuksia, mutta my\u00f6s rajoitteita p\u00e4ihteit\u00e4 ongelmallisesti k\u00e4ytt\u00e4vien palvelutarpeen arvioinnissa. Esityksess\u00e4 pohditaan samalla sosiaali- ja terveydenhuollon rajapinnalla toteutettavan ty\u00f6n vaikuttavuustiedon tuottamiseen liittyvi\u00e4 mahdollisuuksia ja haasteita.<\/p>\n<p>Alustavien tulosten pohjalta digitaalisen asiakassegmentoinnin soveltuvuus p\u00e4ihteit\u00e4 ongelmallisesti k\u00e4ytt\u00e4ville asiakkaille n\u00e4ytt\u00e4ytyy haasteellisena. P\u00e4ihdepalveluiden piiriin hakeudutaan tyypillisesti my\u00f6h\u00e4\u00e4n ja palveluiden tarve on moninaista kuntoutumisen aikana. T\u00e4ll\u00f6in my\u00f6s palvelupolulta odotetaan joustavuutta mahdollisille palvelutarpeen muutoksille. Alustavien tulosten perusteella Suuntima-ty\u00f6kalua tulisi kehitt\u00e4\u00e4 edelleen, jotta se soveltuisi paremmin t\u00e4m\u00e4n erityisen tuen tarpeessa olevan asiakasryhm\u00e4n segmentointiin. Jatkossa olisi syyt\u00e4 huomioida paremmin ongelmallisesta p\u00e4ihteidenk\u00e4yt\u00f6st\u00e4 aiheutuvat ja siihen liittyv\u00e4t moninaiset sek\u00e4 laaja-alaiset haasteet. Jotta digitaalinen asiakkuussegmentointity\u00f6kalu toimisi aidosti segmentoinnin ja palvelupolutuksen v\u00e4lineen\u00e4, tulisi ty\u00f6kalun k\u00e4yt\u00f6n tuloksena saatava asiakkuussegmentti olla asiakkaan tilanteeseen n\u00e4hden realistinen sek\u00e4 asiakkaan ett\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">5.4 Tunnistava sosiaality\u00f6n asiantuntijuus vaikuttavana k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6n\u00e4<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Leena <\/strong><strong>Tikkala<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>Lapin yliopisto<\/p>\n<p>Esitys pohjautuu sosiaality\u00f6n alaan kuuluvaan v\u00e4it\u00f6skirjatutkimukseen, jossa tutkitaan sosiaality\u00f6n tunnistavaa asiantuntijuutta. Tutkimusteht\u00e4v\u00e4 kiteytyy erityisesti siihen, millaisella sosiaality\u00f6n orientaatiolla sosiaality\u00f6ss\u00e4 tunnistetaan asiakkaiden el\u00e4mismaailma. Empiirisen tutkimusosion tavoitteena on tarkastella sosiaality\u00f6n asiakkaiden n\u00e4kemyksi\u00e4 sosiaality\u00f6n asiantuntijuudesta. Tutkimusasetelma on kaksivaiheinen. Ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa tutkimuksessa haastatellaan sosiaality\u00f6n asiakkaita kartoittaen heid\u00e4n n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n sosiaality\u00f6n asiantuntijuudesta. Haastatteluaineiston analyysin pohjalta tutkitaan sosiaality\u00f6ntekij\u00f6iden tulkintoja asiakkaiden tuottamista asiantuntijuusn\u00e4kemyksist\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimus perustuu sosiaality\u00f6n kriittiseen teoriaan (Fook 2002). Metodologisesti tutkimus sijoittuu kriittisen reflektion arviointi- ja tutkimusmenetelm\u00e4\u00e4n (Fook 2002; Fook &amp; Gardner 2013). Kriittisen reflektion idea on purkaa piilossa olevia, usein tiedostamattomia n\u00e4kemyksi\u00e4. Keskeist\u00e4 kriittisen teorian mukaan on purkaa valtarakenteiden tuottamia binaarisia eroja, jotka ilmenev\u00e4t k\u00e4sittein\u00e4 ja toimintoina. Purkamisen, niin sanotun dekonstruktiivisen aineiston k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen tavoitteena on analysoida ja uudelleen rakentaa, rekonstruoida uusia k\u00e4sitteit\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Kriittisen reflektion tutkimusprosessin tuloksena tullaan tietoisiksi valtaa pit\u00e4vist\u00e4 rakenteista, kuten k\u00e4sitteist\u00e4 ja toiminnoista. Konkreettisesti kriittinen tutkimus tuottaa uusia, arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4 ja el\u00e4mismaailmaa paremmin kuvaavia k\u00e4sitteit\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n<p>Kriittinen tutkimus ja arviointimenetelm\u00e4t ovat t\u00e4rkeit\u00e4 vaikuttavuuden arvioinnin kehitt\u00e4misen edellytyksi\u00e4. Vaikutus perustuu valtaistumiseen, jossa sosiaality\u00f6n asiakas tai tuen tarpeessa oleva henkil\u00f6 kokee emansipaation voimasta saavansa edellytyksi\u00e4 my\u00f6s itse vaikuttaa omaan tilanteeseensa (Kivipelto 2008). Vaikuttava sosiaality\u00f6 ja sosiaalihuollon kehitt\u00e4minen asiakasn\u00e4k\u00f6kulmasta tulee olemaan esityksen painotuksena. Kriittisen teorian n\u00e4k\u00f6kulmasta asiakkaiden n\u00e4kemysten pohjalta suunniteltu sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6 pyrkii tunnistamaan asiantuntemusta ja osaamista asiakkaan emansipaatiota tukevaksi. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 emansipaatio mahdollistuu tunnistamalla sosiaality\u00f6n asiantuntijuusorientaation ja asiakkaan el\u00e4mismaailman v\u00e4lisi\u00e4 vastakkaisia eroja.<\/p>\n<p>V\u00e4it\u00f6skirjatutkimuksen tuloksena tavoitellaan tunnistavaa sosiaality\u00f6t\u00e4, joka tekee n\u00e4kyv\u00e4ksi asiakkaan ja sosiaality\u00f6ntekij\u00e4n valtaeroista johtuvan asiantuntijuuden k\u00e4siteavaruutta sek\u00e4 uudelleenrakentaa sosiaality\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4 reflektiiviseksi ja tulevaisuutta tunnistavaksi. Asiantuntijuuden jatkuva uudelleen m\u00e4\u00e4rittely sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen joustava vuoropuhelu palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kanssa vastaa yhteiskunnan ja ammatillisuuden tuleviin vaateisiin. Reflektiivisen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kehitt\u00e4misen keskeinen tekij\u00e4 ovat asiakkaat itse ja heid\u00e4n toimijuutensa tukeminen, esimerkiksi kehitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kokemusasiantuntija- ja kehitt\u00e4j\u00e4asiakastoiminnan muotoja. Tutkimuksella tuetaan my\u00f6s sosiaality\u00f6n tietoty\u00f6n k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4, jota tarvitaan rakenteellisen sosiaality\u00f6n menetelm\u00e4kehitt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">5.5 Sosiaaliset riskit ja niihin reagointi psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Essi Rovamo, YTM, v\u00e4it\u00f6skirjatutkija<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 esikokeelliseen vaikuttavuustutkimusasetelmaan perustuva puheenvuoro perustuu tutkijan v\u00e4it\u00f6skirjan ensimm\u00e4iseen, vertaisarvioinnissa olevaan tutkimusartikkeliin. Puheenvuorossa tarkastellaan psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa esiintyvi\u00e4 sosiaalisia riskej\u00e4 suhteessa palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n eri toimijoihin, joille erikoissairaanhoito ohjaa potilaita. Puheenvuoro pohjautuu artikkelin tutkimuskysymykseen: \u201dMillaisia sosiaalisia riskej\u00e4 erikoissairaanhoidon potilaskertomuksissa esiintyy?\u201d<\/p>\n<p>Aineistona toimi 191 psykiatrisen potilaan potilaskertomustekstit vuosilta 2009\u20132019. Laaja rekisteriaineisto koostui yhteens\u00e4 5414 yksitt\u00e4ist\u00e4 potilaskertomusmerkinn\u00e4st\u00e4, joista 4443 oli psykiatrian erikoisalan kirjauksia ja 971 terveyssosiaality\u00f6n kirjauksia. Aineisto analysoitiin yhdist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aineistol\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 kategoria-analyysi\u00e4 ja logistista regressioanalyysi\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimuksen tulosten mukaan psykiatriset potilaat kohtasivat laajasti sosiaalisia riskej\u00e4. Sosiaaliset riskit jaoteltiin yhdeks\u00e4\u00e4n eri kategoriaan: ty\u00f6kykyyn, sosiaalisiin suhteisiin, riippuvuuksiin, talouteen, v\u00e4kivaltaan ja rikoksiin, arjen toimintakykyyn, ylisukupolvisuuteen, asumiseen sek\u00e4 omaisen kuolemaan ja luopumiseen.<\/p>\n<p>Tutkimustulosten pohjalta vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 sosiaalisten riskien tunnistaminen ei ollut systemaattista psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa. Tutkimusaineistossa oli paikannettavissa my\u00f6s tilanteita, joissa sosiaalisiin riskeihin hallinta n\u00e4ytt\u00e4ytyi riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4. Esimerkiksi terveydenhuollossa toimiva terveyssosiaality\u00f6 n\u00e4ytt\u00e4ytyi aineiston mukaan j\u00e4sentym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 toimijana, jonka reagoiminen sosiaalisiin riskeihin vaihteli suuresti yksik\u00f6st\u00e4 toiseen.<\/p>\n<p>Tutkimus toteutettiin esikokeellisena vaikuttavuustutkimusasetelmana, sill\u00e4 tutkimuksen perusteella ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoa v\u00e4it\u00f6skirjassa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 vaikuttavuustutkimusta varten. Esityksess\u00e4 kuvattavissa tutkimustuloksista saadaan tarvittavaa esikokeellista tietoa terveyssosiaality\u00f6n roolista psykiatristen potilaiden sosiaalisten riskien kohtaamisesta. Aiempien tutkimustulosten pohjalta tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 arjessa esiintyv\u00e4t sosiaaliset riskit lis\u00e4\u00e4v\u00e4t huono-osaisuutta. Mit\u00e4 paremmin sosiaalisia riskej\u00e4 tunnistetaan ja niihin reagoidaan, sit\u00e4 paremmin voidaan edist\u00e4\u00e4 psykiatristen potilaiden kuntoutumista ja el\u00e4m\u00e4nhallintaa. Tutkimustulosten pohjalta muodostetaan alustava hypoteesi, jonka mukaan terveyssosiaality\u00f6 voi tuottaa vaikuttavuutta psykiatristen potilaiden hyvinvoinnissa reagoimalla heid\u00e4n arjessansa esiintyviin sosiaalisiin riskeihin.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">5.6 Vakavaan mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6\u00f6n sairastuneiden IPS Sijoita ja valmenna ty\u00f6h\u00f6nvalmennus \u2013 Mik\u00e4 muuttui asiakkaiden el\u00e4m\u00e4ss\u00e4?<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Noora Sipil\u00e4, Kaija Appelqvist-Schmidlechner<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<\/p>\n<p>IPS Sijoita ja valmenna ty\u00f6h\u00f6nvalmennus (Individual Placement and Support) on kehitetty edist\u00e4m\u00e4\u00e4n vaikeita mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 sairastavien henkil\u00f6iden ty\u00f6llistymist\u00e4 avoimille ty\u00f6markkinoille. IPS-ty\u00f6h\u00f6nvalmennus integroidaan osaksi psykiatrista hoitoa ja se tarjoaa mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6\u00f6n sairastuneille yksil\u00f6llisesti r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ity\u00e4, rinnalla kulkevaa ja kestoltaan rajaamatonta tukea ty\u00f6llistymiseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen IPS-arviointitutkimuksen tarkoituksena oli arvioida toimintamallin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa Suomessa sek\u00e4 toimintamallin soveltuvuutta ja tuloksellisuutta.<\/p>\n<p>IPS-ty\u00f6h\u00f6nvalmennukseen kutsuttiin mukaan vakavaan mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6\u00f6n sairastuneita 18\u201364 -vuotiaita henkil\u00f6it\u00e4, joilla oli halu ty\u00f6llisty\u00e4. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan kaikki IPS-ty\u00f6h\u00f6nvalmennuksen aloittaneet (N=455). Ty\u00f6h\u00f6nvalmennettavista 310 suostui mukaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yhteen tutkimuksen aineistonkeruuseen (68%), yhteens\u00e4 299 (66%) asiakkaille suunnattuun kyselytutkimukseen. Tutkimusaineistoa ker\u00e4ttiin kolmena eri ajankohtana: ty\u00f6h\u00f6nvalmennuksen k\u00e4ynnistyess\u00e4 sek\u00e4 6 ja 12 kuukauden seurannassa. Kyselylomakkeella kartoitettiin ty\u00f6h\u00f6nvalmennettavien ty\u00f6tilannetta sek\u00e4 psykososiaalista hyvinvointia. Mittareina k\u00e4ytettiin muun muassa osallisuusindikaattoria, 3x10D el\u00e4m\u00e4ntilannemittaria, Rosenbergin itsetuntomittaria (RSES), ty\u00f6h\u00f6npaluun pystyvyyden tunne -mittaria (RTW-SE), psyykkisen oireilun K6-mittaria, positiivisen mielenterveyden mittaria (SWEMWBS) sek\u00e4 sosiaalisen tuen mittaria (Social Provision Scale).<\/p>\n<p>Ty\u00f6h\u00f6nvalmennettavista 55% kertoi olevansa joko ty\u00f6ss\u00e4 tai opiskelemassa (44% ty\u00f6ss\u00e4) 12 kk:n seurannassa. Suurin osa (72%) ilmoitti ty\u00f6llistyneens\u00e4 avoimille ty\u00f6markkinoille, useimmiten osa-aikaisena (66%) ja m\u00e4\u00e4r\u00e4aikaiseen ty\u00f6suhteeseen (58%). Vuoden seurannassa tutkimukseen osallistuneiden tilanne oli muuttunut positiiviseen suuntaan itsearvioidun terveyden (p&lt;.001), itsetunnon (p=.010), osallisuuden tunteen (p=.005), sosiaalisen tuen (p=.034) sek\u00e4 psyykkisen oireilun (p=.010) suhteen. Psykososiaalisen hyvinvoinnin muutokset n\u00e4kyiv\u00e4t vahvimmin niill\u00e4, jotka olivat onnistuneet ty\u00f6llistym\u00e4\u00e4n ty\u00f6h\u00f6nvalmennuksen aikana. Seurantamittauksissa ty\u00f6n tai opintojen ulkopuolella olevilla positiiviset muutokset n\u00e4kyiv\u00e4t kuitenkin positiivisena muutoksena luotettavien yst\u00e4vien m\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 (p=.024) sek\u00e4 itsearvioidussa terveydess\u00e4 (p=.034).<\/p>\n<p>Alustavat tulokset antavat rohkaisevan kuvan IPS-ty\u00f6h\u00f6nvalmennuksen tuloksellisuudesta sek\u00e4 ty\u00f6llistymisen ett\u00e4 psykososiaalisen hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta. Psykososiaalisen hyvinvoinnin muutokset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t liittyv\u00e4n ty\u00f6llistymiseen. Positiivista muutosta oli kuitenkin havaittavissa my\u00f6s niill\u00e4 ty\u00f6h\u00f6nvalmennettavilla, jotka eiv\u00e4t olleet mittausajankohtana ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tai opinnoissa. Tutkimus tuottaa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tietoa psykiatriseen sairaanhoitoon integroidun IPS-ty\u00f6h\u00f6nvalmennuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6noton onnistumisesta Suomessa sek\u00e4 siit\u00e4, mik\u00e4 on toimintamallin potentiaali niin ty\u00f6llistymistavoitteissa kuin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemisessa.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-5417\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-5417\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 6: Mielenterveyspalvelujen organisointi ja vaikuttavuus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-5417\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-5417\">\n\t\t\t\t\t<p><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Puheenjohtaja: Apulaisprofessori Paulus Torkki, Helsingin yliopisto<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">6.1 Terapiat etulinjaan -toimintamalli<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Samuli Saarni<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Helsingin yliopisto<\/p>\n<p>Mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t ovat nousseet l\u00e4nsimaissa yhdeksi keskeisist\u00e4 k\u00e4rsimyksen ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myyden l\u00e4hteeksi. T\u00e4m\u00e4 on paljastanut mielenterveyspalveluista kaksi paradoksia:<\/p>\n<ol>\n<li>Hoidon kysynt\u00e4 ja mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6iden aiheuttamat haitat kasvavat, mutta mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6iden esiintyvyys on kasvanut palveluiden kysynt\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n<\/li>\n<li>H\u00e4iri\u00f6iden aiheuttamat haita kasvavat siit\u00e4 huolimatta, ett\u00e4 koeasetelmissa vaikuttaviksi osoitettuja l\u00e4\u00e4kehoitoja ja psykoterapioita on lis\u00e4tty huomattavasti<\/li>\n<\/ol>\n<p>Esimerkiksi Suomessa mielenterveysperusteiset sairausp\u00e4iv\u00e4t ja ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeet ovat ohittaneet muut syyt samaan aikaan, kun esimerkiksi Kelan kustantama kuntoutusterapia on nelinkertaistettu vuosien 2010-2022 v\u00e4lill\u00e4 (saajina yli 60 000 henke\u00e4, n. 2% ty\u00f6ik\u00e4isist\u00e4). Noin 10% suomalaisista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mielialal\u00e4\u00e4kkeit\u00e4.<\/p>\n<p>Terapiat etulinjaan \u2013 toimintamalli on kansallinen, osana sote-uudistusta kehitetty toimintamalli, joka pyrkii ratkomaan mielenterveyspalveluiden arkivaikuttavuuden puutetta erityisesti seuraavien periaatteiden pohjalta:<\/p>\n<ul>\n<li>psykososiaalisten hoitojen vaikuttavuus paranee, mik\u00e4li ne aloitetaan nopeasti<\/li>\n<li>hyvinkin lyhyet ja digituetut terapiat voivat olla vaikuttavia<\/li>\n<li>ihmisten ohjausta kerralla oikean tyyppiseen tai oikean pituiseen terapiaan ei nykytiedolla osata tehd\u00e4 \u2013 joten tarvitaan kattava ja oikein porrastettu hoitovalikoima ja toiminnaohjausj\u00e4rjestelm\u00e4t<\/li>\n<li>psykososiaalisten hoitojen j\u00e4rjestelm\u00e4n yll\u00e4pito edellytt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaamista, digitaalisia tukipalveluita ja kansallisen kehitt\u00e4misrakenteen<\/li>\n<\/ul>\n<p>Terapiat etulinjaan \u2013 toimintamallin l\u00e4ht\u00f6kohta on, ett\u00e4 koko hoitoprosessi tulee korjata toimivaksi, jotta kansanterveyden tasolla n\u00e4kyvi\u00e4 vaikuttavuustuloksia voidaan odottaa. Malliin kuuluvat keskeiset, kansallisesti tarjottavat toiminnot ovat:<\/p>\n<ul>\n<li>Digitaaliset omahoitopalvelut ja ammattilaisten tukipalvelut 24\/7<\/li>\n<li>Massakustomoituva terapiakoulutusj\u00e4rjestelm\u00e4 kattaen laajan valikoiman terapiamuotoja.<\/li>\n<li>Digitaalinen hoidon tarpeen arviointi- ja hoitoonohjausj\u00e4rjestelm\u00e4<\/li>\n<li>Alueittain r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6it\u00e4v\u00e4 porrastettu hoitomalli ja implementaatioprosessi digituettujen hoitojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notoksi<\/li>\n<li>Kansallinen ja YTA-tasoiset osaamiskeskukset sek\u00e4 hyvinvointialuetasoiset terapiakoordinaattorit<\/li>\n<\/ul>\n<p>Esityksess\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi Terapiat etulinjaan \u2013 toimintamalli, sen suunnitteluperiaatteet ja empiirinen data eri palveluiden vaikuttavuudesta.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">6.2 Psykoosien hoidon kansallinen laaturekisteri<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Jaana Suvisaari<\/strong><\/p>\n<p>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos<\/p>\n<p>Laaturekisterit ovat potilaiden saamista hoidoista ja saavutetuista hoitotuloksista muodostettuja tietokokoelmia. Sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n asetuksella 801\/2022 on s\u00e4\u00e4detty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rekisterinpidollisella vastuulla olevat potilasryhm\u00e4kohtaiset, sairautta ja sairauden hoitoa koskevat terveydenhuollon laaturekisterit. Yksi n\u00e4ist\u00e4 yhdeks\u00e4st\u00e4 rekisterist\u00e4 on psykoosien hoidon laaturekisteri.<\/p>\n<p>Psykoosien hoidon kansallisen laaturekisterin valmistelu k\u00e4ynnistyi vuonna 2019. Rekisteri hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 yksinomaan kansallisia terveydenhuollon ja muita rekisteritietoja, ja tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 palveluj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 hy\u00f6dytt\u00e4v\u00e4, alueellisesti vertailukelpoista tietoa tuottava ja psykoosien hoidon laadun kehitt\u00e4mist\u00e4 edist\u00e4v\u00e4 laaturekisteri.<\/p>\n<p>Psykoosien hoidon laaturekisteriin on ker\u00e4tty tietoa koko Manner-Suomesta terveydenhuollon Hoitoilmoitusrekisterist\u00e4 (Hilmo), Kelan rekistereist\u00e4, Tilastokeskukselta ja El\u00e4keturvakeskukselta vuosilta 1995\u20132022. Rekisterin tiedot p\u00e4ivitet\u00e4\u00e4n kerran vuodessa.<\/p>\n<p>Psykoosien hoidon laaturekisteriin sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n kaikki henkil\u00f6t, joilla on esiintynyt 1.1.2010 alkaen ainakin kerran sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoilmoitusj\u00e4rjestelm\u00e4n (Hilmo) terveydenhuollon hoitoilmoituksessa joko ICD-10 diagnoosiluokituksen p\u00e4\u00e4ryhm\u00e4n \u201dF20-F29 &#8211; Skitsofrenia, skitsotyyppinen h\u00e4iri\u00f6 ja harhaluuloisuush\u00e4iri\u00f6t\u201d diagnoosi tai ICPC-2 perusterveydenhuollon kansainv\u00e4lisen luokituksen diagnoosi \u201dP72 &#8211; Skitsofrenia\u201d tai \u201dP98 &#8211; Psykoosi, m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4t\u00f6n\/muu\u201d. Tarkemman tarkastelun perusteella t\u00e4t\u00e4 sis\u00e4\u00e4nottokriteeri\u00e4 tarkennettiin joillain poissulkukriteereill\u00e4. Alle 7-vuotiaille annettuja psykoosidiagnooseja ei ole sis\u00e4llytetty rekisteriin. Lis\u00e4ksi henkil\u00f6\u00e4 ei ole sis\u00e4llytetty rekisteriin, jos h\u00e4n on psykoosidiagnoosia edelt\u00e4v\u00e4sti saanut dementiadiagnoosin. Sairaalahoidosta huomioidaan vain diagnoosit sairaalahoidon p\u00e4\u00e4ttyess\u00e4; tulovaiheessa tai sairaalahoidon aikana rekisteriin ilmoitetut ns. ty\u00f6diagnoosit on j\u00e4tetty pois tarkastelusta. N\u00e4iden poissulkujen j\u00e4lkeen rekisteriin kuului 31.12.2021 98 792 henkil\u00f6\u00e4, ja m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa vuosittain.<\/p>\n<p>Esityksess\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n psykoosien hoidon laaturekisterin perustuloksia, joita ovat muun muassa psykoosien esiintyvyytt\u00e4 ja diagnoosien jakaumia koskevat tulokset, sairaalahoidon j\u00e4lkeisen hoidon laatuindikaattorit ja l\u00e4\u00e4kehoitoa ja ty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ynti\u00e4 koskevat tulokset. N\u00e4it\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n koko rekisteripopulaatiossa ja erikseen ensi kertaa sairastuneiden joukossa. Lis\u00e4ksi esityksess\u00e4 kuvataan rekisterin sis\u00e4ll\u00f6llisen kehitt\u00e4misen suunnitelmaa ja pohditaan my\u00f6s tiedon laatuun liittyvi\u00e4 kysymyksi\u00e4.<\/p>\n<p>Kansallisen laaturekisterin indikaattoritulokset osoittavat, ett\u00e4 psykoosien hoidon toteutumisessa on Suomessa merkitt\u00e4vi\u00e4 alueellisia eroja.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">6.3 Avoimen dialogin hoitomalli<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Tomi Bergstr\u00f6m<\/strong><\/p>\n<p>Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto<\/p>\n<p>Avoimen dialogin hoitomallilla tarkoitetaan L\u00e4nsi-Pohjan sairaanhoitopiiriss\u00e4 1980- ja 1990-luvuilla kehitetty\u00e4 perhe- ja verkostokeskeist\u00e4 tapaa uudelleenorganisoida mielenterveyspalvelut. Avoimen dialogin hoitoj\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 psykiatria fasilitoi ongelmasta riippumatta alueellista mielenterveyshoitoprosessia siten, ett\u00e4 psykoterapeuttinen hoito saadaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti alkamaan, perhe- ja verkosto kutsutaan aina hoitoprosessin osapuoleksi ja sama ty\u00f6ryhm\u00e4 vastaa ammattitaustasta riippumatta hoitoprosessin jatkuvuudesta. Tavoitteena on optimoida mielenterveyshoidon yhteiset vaikuttavat tekij\u00e4t korostamalla dialogista vuorovaikutusta, jossa rakennetaan jaettua ymm\u00e4rryst\u00e4 potilaan ja t\u00e4m\u00e4n l\u00e4heisten yksil\u00f6llisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteesta. Varsinainen hoitoprosessi ja siihen liittyv\u00e4t tarkkarajaisemmat hoito- ja tukimenetelm\u00e4t sovitetaan t\u00e4m\u00e4n ymm\u00e4rryksen mukaisesti.<\/p>\n<p>Avoimen dialogin hoitomalli on yksi hoitomalleista, joita Maailman terveysj\u00e4rjest\u00f6 WHO ja Euroopan neuvosto suosittavat maailmanlaajuisesti kriisiytyneen mielenterveyshoitoj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4miseksi. Useassa maassa on aloitettu laaja-alaisia implementaatio- ja tutkimushankkeita.<\/p>\n<p>Esityksess\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi avoimen dialogin hoitomallin historiaa ja sen suhdetta l\u00e4nsimaisen psykiatrian kehitykseen. Lis\u00e4ksi esitell\u00e4\u00e4n hoitomallin keskeisimpi\u00e4 tutkimustuloksia meilt\u00e4 ja maailmalta sek\u00e4 pohditaan, miksi hoitomallia ei ole Suomessa en\u00e4\u00e4 1990-j\u00e4lkeen systemaattisesti tutkittu, kehitetty tai yll\u00e4pidetty.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-5758\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-5758\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tSessio 7: Hyvinvoinnin edist\u00e4misen ja peruspalveluiden vaikuttavuuden parantaminen hyvinvointialueella\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-5758\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-5758\">\n\t\t\t\t\t<p><!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Puheenjohtaja: Professori Tomi M\u00e4ki-Opas, UEF &amp; Pohjois-Savon hyvinvointialue<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">7.1 Digitaaliset sovellukset mielenterveyden edist\u00e4misen vaikuttavuuden parantamiseksi<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Hanna Rekola 1, Kati Kinnunen 2, Tomi M\u00e4ki-Opas 1,2<\/strong><\/p>\n<p>1 It\u00e4-Suomen yliopisto<br \/>\n2 Pohjois-Savon hyvinvointialue<\/p>\n<p>Tausta ja tavoitteet: Digitaaliset sovellukset ovat tulevaisuudessa yh\u00e4 enemm\u00e4n osa perustason sosiaali- ja terveyspalveluita, kuten my\u00f6s terveyden sek\u00e4 hyvinvoinnin edist\u00e4minen. Digitaaliset sovellukset edist\u00e4v\u00e4t mielenterveytt\u00e4 ja hyvinvointia, mutta samat ratkaisut eiv\u00e4t toimi kaikille. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella: a) voidaanko digitaalisilla sovelluksilla saada aikaan my\u00f6nteisi\u00e4 vaikutuksia mielen hyvinvoinnissa lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 t\u00e4t\u00e4 tukevia arjen tottumuksia ja b) millaiset kohderyhm\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t sovellusta ja mill\u00e4 tavoin.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t: Tutkimuksen aineisto ker\u00e4ttiin osana Mieliteko -ohjelmaa, jossa digitaalinen sovellus (BitHabit) tarjottiin avoimesti kaikille pohjoissavolaisilla k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n maaliskuun 2023 ajaksi. Tutkimukseen osallistuneet t\u00e4yttiv\u00e4t hyvinvointia (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) ja elintapoja (liikunta, ravitsemus, p\u00e4ihteet, uni) kartoittavan seula-kyselyn (MySeula) ennen sovelluksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottamista ja kokeilun p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen. Seula-kysely piti sis\u00e4ll\u00e4\u00e4n aikaisemmin tutkimuksissa (StopDia, Finger, PROMEQ) hyv\u00e4ksi havaittuja kysymyksi\u00e4 ja osioita aikaisemmista validoituista mittareista (SWEMWBS, Capabilities). Seula-kyselyyn vastasi l\u00e4ht\u00f6tilanteessa 1647 henkil\u00f6\u00e4 ja n\u00e4ist\u00e4 52 % kirjautui Pienet teot -sovelluksen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ksi. Kokeilun j\u00e4lkeen 165 henkil\u00f6\u00e4 vastata seulaan uudestaan. Tutkimuksen aineistoa on alkuvaiheessa analysoitu kuvailevilla tilastollisilla menetelmill\u00e4.<\/p>\n<p>Tulokset: Osallistuneista 76,8 % oli naisia ja osallistuneiden keski-ik\u00e4 oli 46,6 vuotta. Kolmannes sovelluksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ottaneista kirjasi sovellukseen pieni\u00e4 tekoja, mutta heist\u00e4 vain puolet useammin kuin yhten\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Osallistuneet tekiv\u00e4t kokeilun aikana keskim\u00e4\u00e4rin 10 pient\u00e4 tekoa. Eniten tehtiin mielen hyvinvointia lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 tekoja, seuraavaksi kuntoliikuntaa ja arjen hallintaa lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 tekoja. Alustavien tilastollisten analyysien mukaan miehet ottivat naisia harvemmin sovelluksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja k\u00e4yttiv\u00e4t naisia harvemmin sovellusta aktiivisesti. Ty\u00f6tt\u00f6m\u00e4t ja opiskelijat ottivat ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yvi\u00e4 harvemmin sovelluksen aktiiviseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Digitaalisilla sovelluksilla voi vaikuttavasti ja kokonaisvaltaisesti edist\u00e4\u00e4 hyvinvointia sek\u00e4 tukea joustavaa tiedonkeruuta ja riskiryhmien tunnistamista. Naiset ja ty\u00f6ss\u00e4k\u00e4yv\u00e4t ovat valmiimpia ottamaan digitaaliset sovellukset omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 hyvinvoinnin ja terveellisten arjen tottumusten edist\u00e4miseksi. Tarvitsemme viel\u00e4 jatkokehitt\u00e4mist\u00e4 ja -tutkimusta, jotta sovellus saadaan houkuttelemaan ja motivoimaan my\u00f6s miehi\u00e4 ja ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n ulkopuolella olevia omaksumaan hyvinvointia lis\u00e4\u00e4vi\u00e4 arjen tottumuksia.<\/p>\n<p>Keskeiset l\u00e4hteet:<br \/>\nYoung CL et al. Efficacy of online lifestyle interventions targeting lifestyle behaviour change in depressed populations: a systematic review. Aust N Z J Psychiatry. (2018) 52:834\u201346. doi: 10.1177\/0004867418788659<br \/>\nDale, H., Brassington, L., and King, K. (2014). The impact of healthy lifestyle interventions on mental health and wellbeing: a systematic review. Mental Health Rev. J. 19, 1\u201326. doi: 10.1108\/MHRJ-05-2013-0016<br \/>\nLavikainen P et al.. Digitally Supported Lifestyle Intervention to Prevent Type 2 Diabetes Through Healthy Habits: Secondary Analysis of Long-Term User Engagement Trajectories in a Randomized Controlled Trial. J Med Internet Res. 2022 Feb 24;24(2):e31530. doi: 10.2196\/31530. PMID: 35200147; PMCID: PMC8914749.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">7.2 Luokitteluun perustuva alaselk\u00e4kipupotilaan hoito perusterveydenhuollossa \u2013 vertaiskontrolloitu tutkimus<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Anna-Sofia Simula 1, Antti Malmivaara 2, Neill Booth 3, Jaro Karppinen 4,5,<br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>1 ELOISA<br \/>\n2 THL<br \/>\n3 Tampereen yliopisto<br \/>\n4 Oulun yliopisto<br \/>\n5 EKSOTE<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Tausta: Alaselk\u00e4kivun hoito ei ole t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 suositusten mukaista terveydenhuollossa (1, 2, 3). Luokitteluun perustuvalla hoidolla on onnistuttu kohdentamaan terveydenhuollon resursseja eniten niit\u00e4 tarvitseville potilaille (4). T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tavoitteena on arvioida luokitteluun perustuvan hoidon ja perusterveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen vaikutusta alaselk\u00e4kipupotilaiden toimintakykyyn, el\u00e4m\u00e4nlaatuun, ty\u00f6kykyyn ja terveyspalveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n (5).<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t: Tutkimus toteutettiin vertaiskontrolloituna tutkimuksena (6). Kaikki kolme valittua terveydenhuollon aluetta toimivat ensin kontrolliryhm\u00e4n\u00e4 ja luokitteluun perustuvan hoidon implementoimisen j\u00e4lkeen interventioryhm\u00e4n\u00e4. Interventiossa alaselk\u00e4kipupotilaat saivat potilasoppaan ja STarT selk\u00e4kyselyn mukaan yksil\u00f6lliseen riskiluokitukseen perustuvan, biopsykososiaaliset tekij\u00e4t huomioivan hoidon (5, 7).<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4vastemuuttuja oli Patient-Reported Outcomes Measurement Information System\u00ae (PROMIS) PF-20:n) muutos 12 kk seurannassa. Sekundaarisia muuttujia olivat kivun voimakkuus, el\u00e4m\u00e4nlaatu, alaselk\u00e4kipuun liittyv\u00e4 terveyspalveluiden k\u00e4ytt\u00f6 ja sairauspoissaolot. Interventio- ja kontrolliryhm\u00e4n eroa tutkittiin k\u00e4ytt\u00e4en lineaarista, binaarilogistista, ordinaalilogistista ja Poissonin regressioanalyysi\u00e4. Kaikissa regressioanalyyseiss\u00e4 datan klusteroituneisuus eri alueille huomioitiin k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 yleistetty\u00e4 estimaattiyht\u00e4l\u00f6\u00e4.<\/p>\n<p>Tulokset: Ryhmien v\u00e4lill\u00e4 ei todettu eroa PROMIS PF-20 muutoksessa 12 kk seurannassa (p=0,473). Alaselk\u00e4kivun ja jalkakivun lievittyminen oli kuitenkin interventioryhm\u00e4ss\u00e4 saavutettu kolmen kuukauden seurannassa, kun taas kontrolliryhm\u00e4ss\u00e4 vastaava kivun lievittyminen tapahtui vasta 12 kk seurannassa (p=0,003 ja 0,004). Alaselk\u00e4kipuun liittyvien l\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanottok\u00e4yntien keskiarvo, sairauspoissaolop\u00e4ivien m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja alasel\u00e4n kuvantamistutkimuksissa k\u00e4yneiden osuus olivat kaikki merkitsev\u00e4sti pienempi\u00e4 interventioryhm\u00e4ss\u00e4 kontrolliryhm\u00e4\u00e4n verrattuna 3 kk ja 12 kk seurannassa.<\/p>\n<p>Yhteenveto: Luokitteluun perustuva alaselk\u00e4kipupotilaan hoito perusterveydenhuollossa ei vaikuttanut potilaiden toimintakykyyn 12 kk seurannassa, mutta potilaiden toipuminen oli merkitsev\u00e4sti nopeampaa ja alaselk\u00e4kipuun liittyv\u00e4 terveyspalveluiden k\u00e4ytt\u00f6 ja sairauspoissaolot olivat pienempi\u00e4 interventioryhm\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n<p>1 Williams CM, Maher CG, Hancock MJ, McAuley JH, McLachlan AJ, Britt H, Fahridin S, Harrison C, Latimer J. Low back pain and best practice care: A survey of general practice physicians. Arch Intern Med. 2010; 8;170(3):271-7. doi: 10.1001\/archinternmed.2009.507.<br \/>\n2 Fullen BM, Maher T, Bury G, Tynan A, Daly LE, Hurley DA. Adherence of Irish general practitioners to European guidelines for acute low back pain: a prospective pilot study. Eur J Pain. 2007; 11(6):614-23. doi: 10.1016\/j.ejpain.2006.09.007.<br \/>\n3 Williams CM, Maher CG, Hancock MJ, McAuley JH, McLachlan AJ, Britt H, Fahridin S, Harrison C, Latimer J. Low back pain and best practice care: A survey of general practice physicians. Arch Intern Med. 2010; 8;170(3):271-7. doi: 10.1001\/archinternmed.2009.507.<br \/>\n4 Hill JC, Dunn KM, Lewis M, Mullis R, Main CJ, Foster NE, et al. A primary care back pain screening tool: identifying patient subgroups for initial treatment. Arthritis Rheum. 2008;59:632\u2013641. doi: 10.1002\/art.23563.<br \/>\n5 Simula AS, Malmivaara A, Booth N, Karppinen J. A classification-based approach to low back pain in primary care &#8211; protocol for a benchmarking controlled trial. BMC Fam Pract. 2020;6;21(1):61. doi: 10.1186\/s12875-020-01135-8.<br \/>\n6 Malmivaara A. Benchmarking Controlled Trial&#8211;a novel concept covering all observational effectiveness studies. Ann Med. 2015;47(4):332-40. doi: 10.3109\/07853890.2015.1027255<br \/>\n7 Simula AS, Jenkins HJ, Hancock MJ, Malmivaara A, Booth N, Karppinen J. Patient education booklet to support evidence-based low back pain care in primary care &#8211; a cluster randomized controlled trial. BMC Fam Pract. 2021; 7;22(1):178. doi: 10.1186\/s12875-021-01529-2..<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">7.3 Fysioterapeutin suoravastaanotto tukemassa hoidon saatavuutta<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Lotta-Sofia Kosonen<\/strong><\/p>\n<p>Etel\u00e4-Savon hyvinvointialue<\/p>\n<p>Tausta: Tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat yksi tavallisimmista syist\u00e4 hakeutua yleisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolle. Monet alaselk\u00e4kipuisista potilaista eiv\u00e4t tarvitse reseptil\u00e4\u00e4kkeit\u00e4, tutkimuksia tai edes sairaslomaa, vaan asianmukaista ohjausta (1,2,3). Fysioterapeutin suoravastaanotto mahdollistaa ensisijaisen hoidon toteutumisen viiveett\u00e4. Fysioterapeutit on koulutettu (30op) t\u00e4h\u00e4n teht\u00e4v\u00e4\u00e4n erikseen. He pystyv\u00e4t erottamaan vakavat tilat (red flags) sek\u00e4 psykofyysiset erityistukea tarvitsevat (yellow flags) potilaat ja ohjaamaan heid\u00e4t oikeaan paikkaan. Sairasloma oikeutta heill\u00e4 on 1-5pv. Kehitt\u00e4mishankkeessa tavoitteena on varmistaa potilaiden hoitoon p\u00e4\u00e4sy oikealle ammattilaiselle hoitotakuun puitteissa tuki ja liikuntaelinvaivoissa sek\u00e4 samalla vapauttaa yleisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin resurssia sit\u00e4 tarvitseville potilaille.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t: Potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4n tuottamasta raportointity\u00f6kalusta selvit\u00e4mme l\u00e4\u00e4k\u00e4rin k\u00e4yntim\u00e4\u00e4r\u00e4t TULE diagnoosikoodeilla (M00-M99) sek\u00e4 suoravastaanottofysioterapeutin k\u00e4yntim\u00e4\u00e4r\u00e4t kuukausittain. Fysioterapeutin suoravastaanottoaikojen m\u00e4\u00e4ri\u00e4 nostettiin merkitt\u00e4v\u00e4sti. Poissulkukriteeriksi fysioterapeutin suoravastaanotolla m\u00e4\u00e4riteltiin kuume ja trauma. Fysioterapeutille mahdollistetaan v\u00e4lit\u00f6n l\u00e4\u00e4k\u00e4rikonsultaatio. L\u00e4\u00e4k\u00e4rin konsultaation tarvetta seurataan tilastoinneista kuukausittain, jotta voimme arvioida kustannuksia ja l\u00e4\u00e4k\u00e4riresurssin tarvetta. Lis\u00e4ksi mittaamme toimintakyvyn muutosta PTA-mittarilla sek\u00e4 asiakastyytyv\u00e4isyytt\u00e4 Happy or not -laitteella.<\/p>\n<p>Tulokset: Alustavissa tuloksissa 1.7.2022 &#8211; 31.11.2022 oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 jo noin 20% lasku l\u00e4\u00e4k\u00e4rivastaanotoille (M00-M99) sek\u00e4 vastaava k\u00e4yntim\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntyminen fysioterapeutin suoravastaanotolle. Asiakastyytyv\u00e4isyys on ollut hyv\u00e4\u00e4 (88-97% eritt\u00e4in tyytyv\u00e4isi\u00e4). Hoitoon p\u00e4\u00e4sy fysioterapeutin suoravastaanotolle on vaihdellut 1-15 pv tasolla. PTA mittarin tuloksissa on positiivisia muutoksia etenkin yl\u00e4- ja alaraajavaivoissa, selk\u00e4vaivoissa ei n\u00e4ytt\u00e4isi olevan suurta muutosta.<\/p>\n<p>Pohdinta: Fysioterapeutin suoravastaanoton m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4minen vaikuttaisi kehityshankkeen alustavien tulosten perusteella v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n samasta syyst\u00e4 johtuvien l\u00e4\u00e4k\u00e4rik\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. L\u00e4\u00e4k\u00e4riresurssien ollessa heikkoa ja hoitotakuiden kiristyess\u00e4 Suomessa tarvitsemme vaihtoehtoja potilaiden varhaisen hoitoon p\u00e4\u00e4syn toteuttamiseksi. Fysioterapeutin suoravastaanottotoiminta mahdollistaa suositusten mukaisen hoidon aloituksen tuki ja liikuntaelinvaivoissa ilman viivett\u00e4.<\/p>\n<p>Viitteet<\/p>\n<p>1 Martijn W Heymans, Maurits W van Tulder, Rosmin Esmail, Claire Bombardier, Back schools for non\u2010specific low\u2010back pain Cochrane published: 18 October 2004<br \/>\n2 Jill Hayden, Maurits W van Tulder, Antti Malmivaara, Bart W Koes. Exercise therapy for treatment of non\u2010specific low back pain: Cochrane published: 20 July 2005<br \/>\n3 Simula AS, Jenkins HJ, Hancock MJ, Malmivaara A, Booth N, Karppinen J. Patient education booklet to support evidence-based low back pain care in primary care &#8211; a cluster randomized controlled trial. BMC Fam Pract. 2021; 7;22(1):178. doi: 10.1186\/s12875- 021-01529-2.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">7.4 Potilaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen tunne (PEI) -mittarin k\u00e4ytt\u00f6 potilaspalautteena terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotolla ja palautereflektion yhteys potilaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Ida Tiihonen<\/strong><\/p>\n<p>Keski-Suomen hyvinvointialue<\/p>\n<p>THL:n raportissa \u201dkansalliset laaturekisterit sosiaali- ja terveydenhuollossa\u201d kuvataan suunnitelma luoda kansallisia laatumittareita mittaamaan niin potilaan el\u00e4m\u00e4nlaadun parantumista hoidon my\u00f6t\u00e4 kuin tapahtuneen hoidon laatua.[1] Yksi vaihtoehto kansalliseksi perusterveydenhuollon laatumittariksi on potilaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen tunne (Patient enablement instrument; PEI) \u2013 mittari, joka on validoitu my\u00f6s suomalaisessa perusterveydenhuollossa [2] Aiemmissa tutkimuksissa on kuitenkin n\u00e4hty, ett\u00e4 systemaattisestikin ker\u00e4tyll\u00e4 tiedolla on taipumus j\u00e4\u00e4d\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n terveydenhuollon laatua kansallisten trendien tasolla ilman vaikutusta yksitt\u00e4isten terveydenhuollon ammattilaisten toimintaan. [3] T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen avulla selvitet\u00e4\u00e4n PEI-mittarin k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksia palautteenannon v\u00e4lineen\u00e4, palautteen saamisen vaikutusta potilaiden p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen tunteeseen sek\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6kelpoisuutta perusterveydenhuollon laadun mittarina.<\/p>\n<p>Tutkimukseen osallistuneiden l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden potilailta ker\u00e4ttiin yhden kysymyksen PEI-mittarin avulla palautetta kiireett\u00f6m\u00e4n potilasvastaanoton j\u00e4lkeen. Aineisto ker\u00e4ttiin 20 eri ty\u00f6kokemuksen omaavan terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rin vastaanotoilta Keski-Suomessa kahtena eri ker\u00e4ysjaksonakev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023. Interventioryhm\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4rit saivat kahden ker\u00e4ysjakson v\u00e4lill\u00e4 palautteen omista tuloksistaan interventiokoulutuksessa, jossa he saivat my\u00f6s taustatietoa potilaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4misen tunteesta ja siihen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 PEI-mittarista. Tutkimuksen p\u00e4\u00e4tteeksi j\u00e4rjestettiin fokusryhm\u00e4haastattelut, joissa l\u00e4\u00e4k\u00e4reilt\u00e4 ker\u00e4ttiin laadullista tietoa palautteen saamisen kokemuksista.<\/p>\n<p>Alustavia tuloksia: Interventiossa ker\u00e4tyn palautteen perusteella osallistuneet l\u00e4\u00e4k\u00e4rit olivat tyytyv\u00e4isi\u00e4 saadessaan ty\u00f6st\u00e4\u00e4n palautetta. He kiinnostuivat potilaiden p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4 my\u00f6s muunlaisten kuin kiireett\u00f6mien vastaanottojen j\u00e4lkeen. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit kokivat PEI-palautteen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heiseksi ja l\u00f6ysiv\u00e4t itselleen jatkokehityskohteita vastaanotoilleen.<\/p>\n<p>Tutkimuksen avulla saadaan tietoa PEI-mittarin k\u00e4ytett\u00e4vyydest\u00e4 terveyskeskusvastaanottojen laatumittarina sek\u00e4 sen k\u00e4ytt\u00f6mahdollisuuksista saada terveyskeskusl\u00e4\u00e4k\u00e4rille palautetta ty\u00f6st\u00e4 ja potilaiden p\u00e4rj\u00e4\u00e4misest\u00e4. Palautteen ja koulutuksen avulla voidaan todenn\u00e4k\u00f6isesti lis\u00e4t\u00e4 tietoisuutta siit\u00e4, miten l\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi tukea potilaan p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 motivoida jatkokouluttautumaan aiheen parissa. Tutkimus selvitt\u00e4\u00e4 jatkossa, saadaanko n\u00e4in kohennettua terveyskeskuksissa asioivien potilaiden p\u00e4rj\u00e4\u00e4mist\u00e4 sairautensa kanssa, mik\u00e4 tutkitusti liittyy my\u00f6s parempiin hoitotuloksiin. [4]<\/p>\n<p>[1] Pia Maria Jonsson, Sirkku Pikkuj\u00e4ms\u00e4 ja Pia-Liisa Heili\u00f6 (toim.), Kansalliset laaturekisterit sosiaali- ja terveydenhuollossa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, https:\/\/www.julkari.fi\/bitstream\/handle\/10024\/138834\/URN_ISBN_978-952-343-420-2.pdf?sequence=1&amp;isAllowed=y<br \/>\n[2] Elina Tolvanen, Patient Enablement After a Single GP Consultation in Primary Health Care, https:\/\/trepo.tuni.fi\/bitstream\/handle\/10024\/123328\/978-952-03-1705-8.pdf?sequence=2&amp;isAllowed=y<br \/>\n[3] Burt J, Campbell J, Abel G, Aboulghate A, Ahmed F, Asprey A, Barry H, Beckwith J, Benson J, Boiko O, Bower P, Calitri R, Carter M, Davey A, Elliott MN, Elmore N, Farrington C, Haque HW, Henley W, Lattimer V, Llanwarne N, Lloyd C, Lyratzopoulos G, Maramba I, Mounce L, Newbould J, Paddison C, Parker R, Richards S, Roberts M, Setodji C, Silverman J, Warren F, Wilson E, Wright C, Roland M. Improving patient experience in primary care: a multimethod programme of research on the measurement and improvement of patient experience. Southampton (UK): NIHR Journals Library; 2017 Apr. PMID: 28654227.<br \/>\n[4] Lee A, Siu CF, Leung KT, Lau LC, Chan CC, Wong KK. General practice and social service partnership for better clinical outcomes, patient self efficacy and lifestyle behaviours of diabetic care: randomised control trial of a chronic care model. Postgrad Med J. 2011;87:688-693.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":3} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">7.5 Systemaattinen vertaiskehitt\u00e4minen ja vaikuttavuuden parantaminen avoterveydenhuollossa: Esimerkkein\u00e4 diabetes ja kohonnut verenpaine<\/h3>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Aapo Tahkola<\/strong><\/p>\n<p>Keski-Suomen hyvinvointialue ja THL<\/p>\n<p>Tausta ja tavoitteet: Terveydenhuollolle asetetut odotukset ylitt\u00e4v\u00e4t vuosi vuodelta enemm\u00e4n niiden toteuttamiseen k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevat resurssit (1,2). Osa suositetuista ja suunnitelluista toimista j\u00e4\u00e4 siis jatkuvasti tekem\u00e4tt\u00e4. Valikoituminen toteutuneiden ja toteutumatta j\u00e4\u00e4neiden tai vajavaisesti toteutuneiden toimien v\u00e4lill\u00e4 ei ole systemaattista ja rationaalista. Esimerkiksi kohonneen verenpaineen nykyist\u00e4 parempi hoito on arvioitu yhdeksi kaikkein kustannusvaikuttavimmista terveydenhuollon toimista, mutta siit\u00e4 huolimatta suomalaista verenpainepotilaista suurin osa ei ole hyv\u00e4ss\u00e4 hoitotasapainossa ja Suomi p\u00e4rj\u00e4\u00e4 heikosti l\u00e4nsimaiden v\u00e4lisess\u00e4 vertailussa (3,4). Samoin tyypin 2 diabeteksen hoidossa fokus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan vahvasti hyv\u00e4ss\u00e4 verensokerin hoidossa samaan aikaan, kun potilaiden ennusteeseen jopa vahvemmin sidoksissa olevan huonon LDL (low density lipoprotein) -kolesterolin hoitotasapaino on yleisesti heikompi (5).<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t: Keski-Suomen laatuverkosto on systemaattista vertaiskehitt\u00e4mist\u00e4 ja vaikuttavuuden parantamista avosairaanhoidossa toteuttava l\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ja hoitajien verkosto, joka toimii hyvinvointialueen johdon vahvalla tuella ja hyvinvointialueen vaikuttavuuden parantamiseen liittyvi\u00e4 strategisia tavoitteita tukien. Toimintamalli perustuu Jyv\u00e4skyl\u00e4n alueella vuodesta 2016 saakka toteutetun systemaattisen laatuty\u00f6n periaatteille. Toimintaa koordinoi Vaikuttavuuden ja vertaiskehitt\u00e4misen tiimi hyvinvointialueen tietojohtamisen palveluissa. Tulosten seuranta tapahtuu paikallisten ja kansallisten laaturekisterien avulla.<\/p>\n<p>Tulokset: Toimintamallin avulla on toteutettu useita arkivaikuttavuuden parantamishankkeita. Puheenvuorossa esitell\u00e4\u00e4n kohonneen verenpaineen hoitotasapainon sek\u00e4 tyypin 2 diabeetikoiden LDL-kolesterolin hoitotasapainon parantamiseen liittyvien laatuinterventioiden tuloksia.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Systemaattisen vertaiskehitt\u00e4misen ja vaikuttavuuden parantamisen toimintamalleilla voidaan parantaa terveydenhuollon arkivaikuttavuutta. Taustalta voidaan erottaa muutosvoimaisen vertaiskehitt\u00e4misen keskeiset onnistumisen edellytykset, jotka my\u00f6s esitell\u00e4\u00e4n puheenvuorossa.<\/p>\n<p>Kirjallisuutta<br \/>\n1. Torkki P, Patja K, Ignatius E ym. Terveydenhuollon palveluvalikoiman priorisointi. Valtioneuvoston kanslia 24.8.2022.<br \/>\n2. Privett N, Guerrier S. Estimation of the Time Needed to Deliver the 2020 USPSTF Preventive Care Recommendations in Primary Care. Am J Public Health. 2021 111(1):145-149.<br \/>\n3. NCD Risk Factor Collaboration (NCD-RisC). Long-term and recent trends in hypertension awareness, treatment, and control in 12 high-income countries: an analysis of 123 nationally representative surveys. Lancet. 2019 Aug 24;394(10199):639-651. doi: 10.1016\/S0140-6736(19)31145-6. Epub 2019 Jul 18. PMID: 31327564; PMCID: PMC6717084.<br \/>\n4. Kohonnut verenpaine, K\u00e4yp\u00e4 hoito suositus 2020<br \/>\n5. Kansallinen diabetesrekisteri THL, 9.5.2022, https:\/\/repo.thl.fi\/sites\/laaturekisterit\/diabetesrekisteri\/ (sivustolla vierailtu 30.5.2023)<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\" id=\"posterit\">Posterit<\/h2>\n\n\n\t<div id=\"accordion-block_2219b6403b361b01d530c177666ca292\" class=\"accordions\">\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-5629\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-5629\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tHoidon ja terveyspalveluiden vaikuttavuus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-5629\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-5629\">\n\t\t\t\t\t<p><!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Ravitsemusterapian vaikuttavuus &#8211; ammattilaisen n\u00e4k\u00f6kulma<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Soili Alanne, johtava ravitsemusterapeutti, FT<br \/>\n<\/strong>Etel\u00e4-Pohjanmaan hyvinvointialue<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoitus: Ravitsemusterapeuttien ty\u00f6kentt\u00e4 on laaja hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollossa\u00b9 ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ravitsemusohjausta, sosiaali- ja terveydenhuoltohenkil\u00f6st\u00f6n ravitsemusosaamisen vahvistamista, ravitsemushoitok\u00e4yt\u00e4nteiden kehitt\u00e4mist\u00e4 yhteisty\u00f6ss\u00e4 ammattilaisten kanssa ja ravitsemusterveyden edist\u00e4mist\u00e4. Suomessa resurssit ovat alimitoitetut suhteessa siihen, miten asiantuntijuutta voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ja tarve j\u00e4\u00e4 tunnistamatta. Ravitsemusterapia tukee asiakkaan edellytyksi\u00e4 huolehtia itsest\u00e4\u00e4n ja on terveytt\u00e4 edist\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa. Kansainv\u00e4listen tutkimusten tuottama tieto ravitsemusterapeutin ty\u00f6n vaikuttavuudesta on sirpaleista ja se on tuotettu erilaisissa terveyspalveluj\u00e4rjestelmiss\u00e4. Hollantilaisten selvitysten mukaan yksi ravitsemusterapiaan investoitu euro tuottaa 14\u201363 euron nettohy\u00f6dyn\u00b2. Samansuuntaisia lukuja on saatu my\u00f6s muualta\u00b3. T\u00e4m\u00e4n ty\u00f6n vaikuttavuuden mittaaminen on haasteellista, koska se linkittyy muihin elintapatekij\u00f6ihin ja itsen\u00e4isen vaikutuksen osoittaminen on haasteellista. Vaikuttavuuden k\u00e4sitett\u00e4 voidaan l\u00e4hesty\u00e4 eri n\u00e4k\u00f6kulmista, jolloin se saa erilaisen m\u00e4\u00e4rittelyn. Vaikuttavuutta voidaan mitata asiakasn\u00e4k\u00f6kulmasta kyselem\u00e4ll\u00e4 asiakkailta, jolloin mitataan sit\u00e4, mik\u00e4 on asiakkaan kokema hy\u00f6ty. Lis\u00e4ksi koettu hy\u00f6ty ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sama eri sairausryhmiss\u00e4. Kun tunnistamme sek\u00e4 asiakkaan ett\u00e4 ammattilaisen n\u00e4k\u00f6kulman, on mahdollista tuottaa vaikuttavia asiakasl\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 palveluja.<\/p>\n<p>Tavoitteet: T\u00e4m\u00e4n osatutkimuksen tavoitteena on avata ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 vaikuttavuuden k\u00e4sitett\u00e4 ravitsemuksen ammattilaisen n\u00e4k\u00f6kulmasta keski\u00f6ss\u00e4 ravitsemusterapian v\u00e4lillinen ja v\u00e4lit\u00f6n potilasty\u00f6.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t: Tutkimus toteutetaan haastattelemalla terveydenhuollon ammattilaisia (l\u00e4\u00e4k\u00e4ri, terveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti). Haastattelujen perusteella luodaan kysely, joka l\u00e4hetet\u00e4\u00e4n Webropol -linkkin\u00e4 johtavien ja vastaavien ravitsemusterapeuttien jaoston kautta jakoon. Tavoite on saada 30\u201360 vastaajan otos. Kysely suunnataan aikuisia (ik\u00e4 yli 18\u2013vuotta) hoitaville ammattilaisille. Ammattilaisen p\u00e4\u00e4t\u00f6s vastata kyselyyn on suostumus tutkimukseen. Tulokset analysoidaan sek\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4 ett\u00e4 laskemalla frekvenssej\u00e4. Tiedonkeruu ajoittuu alkusyksyyn 2023.<\/p>\n<p>Tulosten hy\u00f6dynt\u00e4minen ja jatkotutkimus: Tunnistetaan ammattilaisen k\u00e4sitys oman ty\u00f6n vaikuttavuudesta ja siihen vaikuttavista tekij\u00f6ist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 toimii pohjana jatkotutkimukselle, jossa on tarkoitus liitt\u00e4\u00e4 t\u00e4h\u00e4n asiakkaan ja terveyspalvelujen tuottajan n\u00e4k\u00f6kulma, jotka ovat itsen\u00e4isi\u00e4 osatutkimuksia. Kokonaisuus vaatii kaikkien n\u00e4k\u00f6kulmien tarkastelua. Tulokset ovat hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 ty\u00f6n kehitt\u00e4miseen ja vaikuttavuuden mittaamiseen.<\/p>\n<p>L\u00e4hteet:<br \/>\n\u00b9Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry. Hyv\u00e4t ravitsemusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t \u2013 Ravitsemusterapeutit ja ravitsemusasiantuntijat osana terveyden edist\u00e4mist\u00e4 ja ravitsemushoitoa. 2020. Saatavilla: https:\/\/rty.fi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/versio-2-lokakuu-hyvAt-ravitsemuskAytAnnOt-rty-2020.pdf<br \/>\n\u00b2Lammers M, Kok L. Cost-benefit analysis of dietary treatment 2012. Saatavilla: https:\/\/www.efad.org\/wp-content\/uploads\/2021\/10\/cost-benefit-analysis-of-dietary-treatment.pdf<br \/>\n\u00b3Howatson A, Wall CR, Turner-Benny P. The contribution of dietitians to the primary health care workforce. J Prim Health Care 2015, 7, 324\u2013332.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">PORI75 -terveystarkastusten vaikuttavuus terveydenhuollossa<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Jonna-Carita Kanninen, Anu Holm<br \/>\n<\/strong>Satakunnan ammattikorkeakoulu<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoitus: Suomessa vuonna 2030 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n joka nelj\u00e4s asukas on yli 75-vuotias, mik\u00e4 korostaa kansallisen ik\u00e4\u00e4ntymispolitiikan pyrkimyst\u00e4 tukea ik\u00e4ihmisten asumista omassa kodissaan mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n. T\u00e4t\u00e4 varten tarvitaan uusia vaikuttavia, yhdenvertaisia ja ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 toimia. Vuonna 2019 Porin perusturvassa (nykyinen Satakunnan hyvinvointialue) kehitettiin 75-vuotiaille kotona-asuville laaja terveystarkastusmalli, jonka tavoitteena on ollut tunnistaa terveydellisi\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ennakoimatonta terveyspalveluiden k\u00e4ytt\u00f6\u00e4. T\u00e4m\u00e4n vertaiskontrolloidun tutkimuksen tavoitteena on tutkia 75-vuotiaille i\u00e4kk\u00e4ille kehitetyn ennaltaehk\u00e4isev\u00e4n terveystarkastusmallin (PORI75) vaikuttavuutta terveydenhuollossa.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4: Terveystarkastukseen kutsuttiin vuosina 2020\u20132021 kaikki kotona-asuvat 75-vuotiaat (n=2647) entisen Porin perusturvan ja sen yhteistoiminta-alueilta. Terveystarkastukseen osallistui 1094 asukasta ja suostumuksen kliinisten tietojen k\u00e4ytt\u00e4miseen rekisteritutkimuksessa antoi 1024. Terveystarkastus sis\u00e4lsi yhteens\u00e4 30 validoitua terveysmittaria, jotka oli jaettu kolmeen osa-alueeseen: 1) asukkaan kotonaan t\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t (9 mittaria), 2) terveydenhoitajan tekem\u00e4t mittaukset (14 mittaria) ja 3) laboratoriokokeet (7 mittaria). Terveydenhoitajat koulutettiin terveysmittauksien tekemiseen mahdollisimman tasalaatuisten ja laadukkaiden mittausten saamiseksi. Asiakkaan antamalla suostumuksella Aurian tietoaltaasta poimittiin kaikki terveystarkastukseen osallistuneiden asukkaiden p\u00e4ivystysk\u00e4ynnit Satasairaalassa. P\u00e4ivystysk\u00e4yntej\u00e4 seurattiin 11 kuukaudesta kahteen vuoteen terveystarkastuksen osallistumisp\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien. Terveystarkastukseen osallistuneiden p\u00e4ivystysk\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 verrataan kontrolliryhm\u00e4n eli tarkastukseen osallistumattomien k\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n sek\u00e4 p\u00e4ivystysk\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n ennen terveystarkastusta.<\/p>\n<p>Tulokset: Terveystarkastuksen osallistumisprosentti oli 41 % (n=1094) ja suostumuksen tutkimukseen antoi 94 % (n=1024) kutsutuista. Tutkimukseen osallistuneista noin puolet ohjautui terveydenhuollon ammattilaisille jatkotutkimuksiin. Tarkemmat tiedot p\u00e4ivystysk\u00e4ynneist\u00e4 saadaan syksyll\u00e4 2023.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Kotona-asuvilta 75-vuotiailta tunnistettiin paljon terveydellisi\u00e4 riskitekij\u00f6it\u00e4, joita pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n terveydenhuollon ammattilaisten jatkotukimuksilla sek\u00e4 v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n ennakoimattomien p\u00e4ivystysk\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Terveysmittareista kertyv\u00e4 tieto tulee kirjata potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n laadukkaasti, jotta tietojen ker\u00e4\u00e4minen olisi hy\u00f6dynnett\u00e4viss\u00e4 ja automatisoitavissa tulevaisuudessa.<\/p>\n<p>Avainsanat: Vaikuttavuus, Terveystarkastus, I\u00e4kk\u00e4\u00e4t, Tiedon toisiok\u00e4ytt\u00f6, Perusterveydenhuolto<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Tietoj\u00e4rjestelmien tuki hoidon ja palveluiden vaatimien resurssien tehokkaaseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n \u2013 johtoteht\u00e4viss\u00e4 toimivien sairaanhoitajien kokemuksia<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Tuulikki Vehko, Maiju Kyyts\u00f6nen, Anu-Maria Kaihlanen, Kaija Saranto, Ulla-Mari Kinnunen<br \/>\n<\/strong>Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)<strong><br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoitus: Tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4 ja niihin ker\u00e4tty\u00e4 dataa on pidetty t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tiedolla johtamisessa palvelujen laadun ja tuottavuuden lis\u00e4\u00e4miseksi. Sairaanhoitajien, l\u00e4\u00e4k\u00e4rien ja sosiaalialan korkeakoulutettujen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemuksia tietoj\u00e4rjestelmist\u00e4 johtamisen tukena on selvitetty aika ajoin. T\u00e4ss\u00e4 poikkileikkaustutkimuksessa arvioidaan sairaanhoitaja taustaisten johtajien kokemuksia tietoj\u00e4rjestelmien k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 johtamisen v\u00e4lineen\u00e4 hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t: Tietoj\u00e4rjestelm\u00e4kysely sairaanhoitajille toteutettiin s\u00e4hk\u00f6isen\u00e4 kyselyn\u00e4 huhtikuussa 2023, yhteisty\u00f6ss\u00e4 Tehyn ja Suomen sairaanhoitajat ry:n kanssa. Kyselyss\u00e4 vastaajille esitettiin v\u00e4itt\u00e4mi\u00e4 siit\u00e4, miten tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t toimivat kokonaisuutena johtamisen v\u00e4lineen\u00e4. Vastaamisessa k\u00e4ytettiin 5-portaista asteikkoa (t\u00e4ysin samaa mielt\u00e4 &#8211; t\u00e4ysin eri mielt\u00e4). Vastauksista raportoidaan t\u00e4ysin tai jokseenkin samaa mielt\u00e4 olevien osuus k\u00e4ytt\u00e4en suoria jakaumia ja ristiintaulukointeja (erojen testaus Pearsonin chi2).<\/p>\n<p>Tulokset: Kyselyyn vastasi 2970 sairaanhoitajaa, terveydenhoitajaa ja k\u00e4til\u00f6\u00e4, jotka k\u00e4yttiv\u00e4t sosiaali- ja terveydenhuollon tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4 joko asiakasty\u00f6ss\u00e4 tai hallinnollisessa ty\u00f6ss\u00e4. Johtamista koskevat v\u00e4itt\u00e4m\u00e4t esitettiin vain l\u00e4hi-, keskijohdossa tai ylimm\u00e4ss\u00e4 johdossa toimiville. Johtajista (n=307) ty\u00f6skenteli julkisessa sairaalassa 32 %, julkisessa terveyskeskuksessa 26 %, yksityissektorilla 21 %, sosiaalihuollossa 12 % ja muissa ty\u00f6ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 9 %.<\/p>\n<p>Puolet (52 %) johtajista arvioi, ett\u00e4 tietoj\u00e4rjestelm\u00e4t mahdollistavat toiminnan laadun mittaamisen ja seurannan. Alle puolet (46 %) johtajista k\u00e4ytti toiminnan seurannan mahdollistavia j\u00e4rjestelmi\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in. Tietoj\u00e4rjestelmist\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6resurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 saattoi seurata alle puolet johtajista (45 %), tavallisinta se oli sosiaalihuollossa (53 %). Laiteresurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pystyi seuraamaan 12 % johtajista, muita useimmin julkisessa sairaalassa (18 %). Huoneresurssien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 pystyi seuraamaan 34 % johtajista, yleisimmin julkisessa sairaalassa (45 %) ja harvemmin sosiaalihuollossa (22 %). Prosenttiosuuksien erot eri ty\u00f6skentely-ymp\u00e4rist\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 eiv\u00e4t olleet tilastollisesti merkitsevi\u00e4 lukuun ottamatta huoneresurssia koskevaa v\u00e4itt\u00e4m\u00e4\u00e4 (p=0,03).<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Johtajista vain joka toinen arvioi tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n mahdollistavan toiminnan laadun seuraamisen ja alle puolet k\u00e4ytti johtamisen tietoj\u00e4rjestelmi\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4in. Resurssiseuranta oli yleisimmin mahdollista henkil\u00f6st\u00f6n kohdalla, seuraavaksi huoneiden ja viimeisen\u00e4 laitteiden. Huoneresurssien k\u00e4yt\u00f6n seuranta oli yleisint\u00e4 sairaaloissa, miss\u00e4 on monia toimenpiteisiin, tarkkailuun tai eristykseen suunniteltuja tilaratkaisuja. Tietoj\u00e4rjestelmien kokonaisuutta arvioitaessa hyv\u00e4t edellytykset tiedolla johtamisessa olisi tarpeen pit\u00e4\u00e4 mukana uusien tietoj\u00e4rjestelmien kilpailutuksessa hyvinvointialueilla.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Erikoisosaamista jalkauttamalla kustannusvaikuttavuutta?<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Maria Lov\u00e9n<br \/>\n<\/strong>Helsingin yliopisto &amp; Mehil\u00e4inen L\u00e4nsi-Pohja<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Erikoistuminen terveydenhuollossa on johtanut terveyspalvelujen pirstaloitumiseen. Hoidon jatkuvuus h\u00e4iriintyy usein potilaan siirtyess\u00e4 perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon v\u00e4lill\u00e4. Potilaille tehd\u00e4\u00e4n toistuvasti p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 tutkimuksia. Odotus voi viiv\u00e4st\u00e4\u00e4 diagnoosia ja hoidon aloitusta vaikuttaen sek\u00e4 hoidon lopputulokseen ja kustannuksiin, ett\u00e4 potilaan ja ammattilaisten tyytyv\u00e4isyyteen. Hoidon integroinnin hy\u00f6dyist\u00e4 on n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 mm. potilaan kokeman hoidon laadun, potilastyytyv\u00e4isyyden ja hoitoon p\u00e4\u00e4syn n\u00e4k\u00f6kulmasta. Julkaisut tutkimuksista, joissa olisi mitattu edellisten lis\u00e4ksi kliinist\u00e4 vaikuttavuutta ja kustannuksia kokonaisen hoitoketjun yli, ovat kuitenkin rajallisia ja ristiriitaisia.<\/p>\n<p>Tutkimuksen tavoitteet: Tutkimuksen tavoitteena on selvitt\u00e4\u00e4, voidaanko erikoisosaamista tuoda perustasolle kustannusvaikuttavasti. P\u00e4\u00e4temuuttujia tarkastellaan Quadruple Aim -viitekehyksess\u00e4. Tutkimus pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin:<\/p>\n<ul>\n<li>Muuttuuko potilaiden kokema hoidon vaikuttavuus, kun erityisosaamista tuodaan perustasolle?<\/li>\n<li>Muuttuuko kliininen vaikuttavuus?<\/li>\n<li>Miten potilasepisodin viiveet ja kustannukset muuttuvat?<\/li>\n<li>Muuttuuko ammattilaistyytyv\u00e4isyys?<\/li>\n<\/ul>\n<p>Aineisto ja suorituspaikka: Tutkimuspopulaatio (n=350) koostuu terveyskeskusten ihomuutospotilaista. Tornion ja Keminmaan terveyskeskusten potilaat kuuluvat interventioryhm\u00e4\u00e4n (integroidut hoitopolut, joissa potilas tapaa erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4rin jo terveyskeskuksessa) ja Kemin terveyskeskuksen potilaat kontrolliryhm\u00e4\u00e4n (potilaat kulkevat tavanomaista hoitopolkua). Aineisto on ker\u00e4tty 2021-22.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t: Kyseess\u00e4 on interventiotutkimus, jossa tutkimusasetelma on puolikokeellinen. Hoidon vaikuttavuutta mitataan perinteisiss\u00e4 ja integroiduissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapinnan ylitt\u00e4viss\u00e4 hoitoketjuissa. Lineaarista regressiota k\u00e4ytt\u00e4en selvitet\u00e4\u00e4n, onko p\u00e4\u00e4temuuttujissa tilastollisesti merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 eroa potilasryhmien v\u00e4lill\u00e4. Tietojen vertailukelpoisuuden parantamiseksi aineistolle suoritetaan case-mix kontrollointi, vakioitavina tekij\u00f6in\u00e4 ik\u00e4, sukupuoli ja liit\u00e4nn\u00e4issairaudet. Tilastollinen k\u00e4sittely tehd\u00e4\u00e4n R-ohjelmistolla.<\/p>\n<p>Tutkimusparametreina ovat muun muassa diagnoosiviive, viive hoidon aloitukseen, malignit l\u00f6yd\u00f6kset\/k\u00e4ynnit, maligniteetit\/otetut patologiset n\u00e4ytteet, potilaan hoidosta kokema hy\u00f6ty (Promis10 ja Promis 4a, Patient enablement instrument question 2) ja tyytyv\u00e4isyys (NPS), ammattilaisten tyytyv\u00e4isyys ja kustannukset yli hoitoketjun.<\/p>\n<p>Hoitoketjujen, viiveiden ja k\u00e4ytettyjen resurssien arviointi toteutetaan potilasasiakirjamerkint\u00f6jen, ja tehtyjen tutkimusten perusteella. Kustannusvaikuttavuutta arvioidaan per (pre-)maligniteetti k\u00e4ytettyjen resurssien ja benignien sairauksien hoitoon k\u00e4ytettyjen resurssien suhteella. Ammattilaisten tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 hoitoketjuihin on selvitetty puolistrukturoidulla kyselyll\u00e4.<\/p>\n<p>Toteuttamissuunnitelma: Tilastolliset analyysit toteutetaan ja tieteellinen julkaisu tuloksista kirjoitetaan syksyn 2023 aikana.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-9372\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-9372\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tImplementointitutkimus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-9372\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-9372\">\n\t\t\t\t\t<p><!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Kelan neuropsykiatrisen Oma v\u00e4yl\u00e4 -kuntoutuksen ydinelementit asiakkaiden ja ammattilaisten kuvaamina<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Hennariikka Heinijoki 1, 2,\u00a0 Maarit Karhula 1, 2, Riitta Sepp\u00e4nen-J\u00e4rvel\u00e4 1, Ismo Ukkola 1<br \/>\n<\/strong>1 Kela<br \/>\n2 Xamk<strong><br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Johdanto: Neuropsykiatriset oireet yhdistettyn\u00e4 siirtym\u00e4vaiheeseen nuoruudesta aikuisuuteen aiheuttavat usein haasteita arjessa, opiskelussa, ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja sosiaalisissa suhteissa. T\u00e4ll\u00f6in tarvitaan laaja-alaista arjen taitojen ja sosiaalisten taitojen kuntoutusta. Tutkimustietoa t\u00e4llaisista kuntoutusinterventioista ja niiden ydinelementeist\u00e4 on kuitenkin niukasti. Kelan Oma V\u00e4yl\u00e4 -kuntoutus on tarkoitettu 16-29-vuotiaille nuorille henkil\u00f6ille, joilla on diagnoosina jompikumpi tai molemmat seuraavista: Autismikirjon h\u00e4iri\u00f6 ilman kognitiivisen kehityksen h\u00e4iri\u00f6t\u00e4 ja\/tai ADHD. Vuoden aikana toteutettava moniammatillinen kuntoutus sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yksil\u00f6- ja ryhm\u00e4tapaamisia sek\u00e4 verkostojen kanssa ty\u00f6skentely\u00e4. T\u00e4ss\u00e4 esityksess\u00e4 tarkastellaan loppuvaiheessa olevan implementaatiotutkimuksen tuloksia siit\u00e4, mitk\u00e4 tekij\u00e4t asiakkaat ja kuntoutusta toteuttavat ammattilaiset mielt\u00e4v\u00e4t Oma v\u00e4yl\u00e4 -kuntoutuksen ydinelementeiksi. Ydinelementeill\u00e4 tarkoitetaan intervention olennaisia tekij\u00f6it\u00e4, joiden kautta halutut vaikutukset mahdollistuvat ja jotka johtavat ennalta odotettuihin tuloksiin.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t: Tutkimus on monimenetelm\u00e4llinen ja monin\u00e4k\u00f6kulmainen. Aineistot muodostuvat kuntoutuksen asiakkaille suunnatusta kyselyst\u00e4 (n=425) ja yksil\u00f6haastatteluista (n=19) sek\u00e4 kuntoutuksen toteuttajille suunnatusta kyselyst\u00e4 (n=73) ja ryhm\u00e4haastatteluista (n=5), joihin osallistui 26 ammattilaista. Kyselyaineistot analysoitiin kuvailevin tilastollisin menetelmin SPSS-tilasto-ohjelmalla ja haastatteluaineistot laadullisella sis\u00e4ll\u00f6nanalyysilla Atlas.ti -ohjelmalla. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen eri aineistojen tulokset integroitiin monimenetelm\u00e4llisen asetelman mukaisesti. Lis\u00e4ksi toteutetaan systemaattinen monimenetelm\u00e4llinen kirjallisuuskatsaus kohderyhm\u00e4lle suunnatusta siirtym\u00e4vaiheen kuntoutuksesta.<\/p>\n<p>Tulokset: Ammattilaisten ja asiakkaiden n\u00e4kemysten mukaan kuntoutuksen tulisi voida kohdentua itsetuntemuksen vahvistamiseen, yksil\u00f6llisten keinojen l\u00f6yt\u00e4miseen sek\u00e4 omann\u00e4k\u00f6isen arjen sek\u00e4 ty\u00f6- ja opiskelupolun tunnistamiseen ja sit\u00e4 kohti etenemiseen. N\u00e4ihin p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n reflektoivalla keskustelulla ja ratkaisukeskeisell\u00e4 yksil\u00f6llisten keinojen tunnistamisella, joka tapahtuu ensisijaisesti luottamuksellisessa suhteessa omaohjaajaan. My\u00f6s vertaistuki ryhm\u00e4ss\u00e4 ja verkostojen kanssa ty\u00f6skentely n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4. Ydinelementtien lis\u00e4ksi ammattilaiset kuvasivat kuntoutuksen edellytyksi\u00e4 eli tekij\u00f6it\u00e4, jotka ennakoivat oikea-aikaista ohjautumista kuntoutukseen.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Tutkimus nostaa esille Kelan Oma v\u00e4yl\u00e4 -kuntoutuksen ydinelementit, joiden mukaan kuntoutusta tulee suunnitella ja toteuttaa. Ydinelementtien tunnistamisen avulla kuntoutusta voidaan r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6id\u00e4 niin ett\u00e4 asiakas saa siit\u00e4 parhaan mahdollisen hy\u00f6dyn ja ett\u00e4 asiakkaat ohjautuvat kuntoutukseen oikea-aikaisesti. Jatkossa n\u00e4it\u00e4 tuloksia peilataan toteutettavan systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla saatavaan saatavaan tietoon interventioiden vaikuttavuudesta. Tutkimuksen tuloksilla osaltaan edistet\u00e4\u00e4n n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvan kuntoutuksen toteuttamista ja palveluiden kehitt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Omakuntoutus Kelan j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 kuntoutuspalveluissa<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Anna-Marie Paavonen, Maarit Karhula<br \/>\n<\/strong>Kelan tutkimus, Kansanel\u00e4kelaitos<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Omakuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutukseen osallistuvan henkil\u00f6n itsens\u00e4 toteuttamaa, mutta sosiaali- ja\/tai terveydenhuollon ammattihenkil\u00f6n kanssa yhdess\u00e4 suunnittelemaa kuntoutumistarpeeseen sopivaa n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa kuntoutusta. Kelan j\u00e4rjest\u00e4miin kuntoutuspalveluihin sis\u00e4ltyy useita toimintatapoja, jotka voidaan n\u00e4hd\u00e4 kuntoutukseen osallistuvan henkil\u00f6n aktiivisuutta ja osallistumista edist\u00e4v\u00e4n\u00e4 omakuntoutuksena. Esimerkiksi kaikissa kuntoutuspalveluissa l\u00e4ht\u00f6kohta on asiakkaan omat tavoitteet. Kurssimuotoisissa palveluissa jaksojen v\u00e4lill\u00e4 asiakasta ohjataan tekem\u00e4\u00e4n v\u00e4liteht\u00e4vi\u00e4. Omakuntoutus voi edist\u00e4\u00e4 kuntoutuksen hy\u00f6tyjen siirtymist\u00e4 arkeen ja kuntoutuksen yhdenvertaista saatavuutta. Omakuntoutus on uusi tapa hahmottaa asiakkaan aktiivisuutta ja osallistumista edist\u00e4v\u00e4 toiminta kuntoutuksessa.<\/p>\n<p>Omakuntoutus Kelan j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 kuntoutuspalveluissa -tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa omakuntoutuksen vaikutuksista sek\u00e4 sen toimivuuden ja toimeenpanon eli implementaation edellytyksist\u00e4. Tutkimus on osa Kelan Muutos III -hankkeen tutkimuskokonaisuutta ja se toteutetaan vuosina 2023\u20122024. Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin: 1) millaisia vaikutuksia omakuntoutusinterventioilla on havaittu, millaisia elementtej\u00e4 vaikuttaviin omakuntoutusinterventioihin sis\u00e4ltyy sek\u00e4 millaisia taitoja ja osaamista omakuntoutuksen toteuttaminen vaatii asiakkailta ja ammattilaisilta, 2) mit\u00e4 omakuntoutuksella tarkoitetaan Kelan j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 kuntoutuspalveluissa ja 3) miten omakuntoutuksen toimeenpanoa eli implementaatiota voidaan edist\u00e4\u00e4 Kelan kuntoutuspalveluissa (esim. mik\u00e4 on ammattilaisten rooli omakuntoutuksen toteuttamisessa ja miten omakuntoutusta voidaan ohjata ja tukea Kelan kuntoutuksen palvelukuvauksilla).<\/p>\n<p>Tutkimuksessa toteutetaan systemaattinen kirjallisuuskatsaus omakuntoutuksen vaikutuksista sek\u00e4 asiantuntijahaastatteluja omakuntoutuksen toteutumisesta ja implementaation edellytyksist\u00e4. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja asiantuntijahaastattelut (n = 6\u201310 ryhm\u00e4\u00e4) toteutetaan rinnakkain ja vuorovaikutteisessa suhteessa toisiinsa. Kirjallisuuskatsauksessa tunnistettujen interventioiden analyysiss\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n asiantuntijahaastattelujen tuottamaa tietoa ja asiantuntijahaastattelujen toteutuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n tietoa kirjallisuuskatsauksella tunnistetuista interventioista. Kirjallisuuskatsauksen ja asiantuntijahaastattelujen perusteella tehdyist\u00e4 havainnoista ja niiden merkityksest\u00e4 keskustellaan asiantuntijaraatity\u00f6skentelyn\u00e4. Tutkimuksen toteuttamisessa huomioidaan omakuntoutuksen mahdolliset erityispiirteet erilaisilla asiakasryhmill\u00e4 (esim. lapset ja perheet, maahanmuuttaneet henkil\u00f6t). Tutkimuksen toteuttamisessa ja sen tulosten raportoinnissa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n implementaatiotutkimuksen viitekehyst\u00e4.<\/p>\n<p>Tutkimuksen tulosten perusteella laaditaan malli omakuntoutuksen mahdollisista piirteist\u00e4 ja toteutustavoista Kelan j\u00e4rjest\u00e4miss\u00e4 kuntoutuspalveluissa. Lis\u00e4ksi mallissa kuvataan omakuntoutuksen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon eli implementointiin vaikuttavia tekij\u00f6it\u00e4 ja sen mahdollistavia toimenpiteit\u00e4.<\/p>\n<p>Esityksess\u00e4 kuvaamme tutkimuksen aineistot ja menetelm\u00e4t sek\u00e4 systemaattisen kirjallisuuskatsauksen alustavia tuloksia. Lis\u00e4ksi kuvaamme tutkimuksessa hy\u00f6dynnett\u00e4v\u00e4n implementaatiotutkimuksen viitekehyksen, jossa yhdistyy Consolidated Framework for Implementation Research ja RE-AIM -mallit.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Vuorovaikutusohjannan (IPC-N) implementointi yhteisty\u00f6alueiden yliopistollisissa sairaaloissa<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Sara Tani<br \/>\n<\/strong>Itsen\u00e4isyyden juhlavuoden lastens\u00e4\u00e4ti\u00f6<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia vuorovaikutusohjannan (IPC-N) implementointia yhteisty\u00f6alueiden yliopistollisissa sairaaloissa implementoinnin ammattilaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta. IPC-N on perustason kuuden k\u00e4ynnin strukturoitu menetelm\u00e4 nuorten masennukseen. Sit\u00e4 implementoidaan osana kansallista mielenterveysstrategiaa vuosille 2020\u20132030 sek\u00e4 Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Tutkimuksen tavoitteena onkin lis\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4, miten sote-uudistuksen alkumetreill\u00e4 implementoidaan n\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuvaa psykososiaalista menetelm\u00e4\u00e4. Tutkimus on toteutettu maisterintutkielmana Helsingin yliopiston sosiaali- ja terveystutkimuksen ja johtamisen maisteriohjelmassa.<\/p>\n<p>Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu implementointitutkimuksen teorioille. Tutkimuksessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n EPIS-viitekehyst\u00e4, josta johdetaan implementoinnin vaiheet, joita ovat kartoitus-, valmistelu-, implementointi- ja yll\u00e4pitovaihe. EPIS-viitekehys auttaa ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n implementointiprosessin eri vaiheiden lis\u00e4ksi sote-uudistuksen luomaa palveluj\u00e4rjestelm\u00e4n kontekstia, jossa toimijat soveltavat implementointistrategioita. Teoreettista viitekehyst\u00e4 t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 implementoinnin edist\u00e4j\u00e4t ja heid\u00e4n tekem\u00e4ns\u00e4 implementointity\u00f6, jota tarkastellaan implementointistrategioiden valossa. Tutkimus vastaa tutkimuskysymyksiin: \u201dMiten yhteisty\u00f6alueiden yliopistollisten sairaaloiden ammattilaiset ovat j\u00e4rjest\u00e4neet vuorovaikutusohjannan (IPC-N) implementoinnin hyvinvointialueille implementointiprosessin eri vaiheissa?\u201d ja \u201dMink\u00e4laista yhteisty\u00f6t\u00e4 yhteisty\u00f6alueiden yliopistollisissa sairaaloissa tehd\u00e4\u00e4n eri toimijoiden kanssa?\u201d<\/p>\n<p>Tutkimus on laadullinen. Tutkimuksen aineistona on kuusi teemahaastattelua. Aineisto on ker\u00e4tty kolmesta yliopistollisesta sairaalasta projektity\u00f6ntekij\u00f6ilt\u00e4, jotka ovat tehneet ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n vuorovaikutusohjannan implementointia. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sis\u00e4ll\u00f6nanalyysill\u00e4.<\/p>\n<p>Tulokset osoittavat, ett\u00e4 ammattilaiset hy\u00f6dynsiv\u00e4t eniten arvioivia ja iteratiivisia, sidosryhmien v\u00e4listen suhteiden kehitt\u00e4misen sek\u00e4 sidosryhmien kouluttamisen strategioita osana implementointiprosessia. V\u00e4hemm\u00e4n hy\u00f6dynnettiin kuluttajien osallistamisen, rahoituksen ja infrastruktuurin muuttamisen strategioita. Implementointistrategioita hy\u00f6dynnettiin erityisesti implementointi- ja yll\u00e4pitovaiheissa. Kartoitusvaiheessa yhteisty\u00f6t\u00e4 tehtiin yliopistollisten sairaaloiden tasolla nuorisopsykiatrian ylil\u00e4\u00e4k\u00e4reiden ty\u00f6ryhm\u00e4ss\u00e4, kun tarve menetelm\u00e4lle nuorten masennuksen hoitoon tunnistettiin. Valmisteluvaiheessa yhteisty\u00f6t\u00e4 tehtiin aluksi kansallisesti, mutta yhteisty\u00f6 my\u00f6hemmin hiipui. Yhteisty\u00f6t\u00e4 tehtiin hyvinvointialueiden kanssa, mutta aikaresurssit koettiin valmisteluvaiheessa puutteellisiksi. Implementointivaiheessa yhteisty\u00f6 muihin yliopistollisiin sairaaloihin riippui yksil\u00f6iden omista verkostoista. Hyvinvointialueiden kanssa yhteisty\u00f6t\u00e4 jatkettiin. Yll\u00e4pitovaiheessa yhteisty\u00f6 keskittyi hyvinvointialueiden ja esihenkil\u00f6iden kanssa yhteyden pit\u00e4miseen, jotta menetelm\u00e4 j\u00e4isi hyvinvointialueiden palveluvalikoimaan ja sille saataisiin jatkoresurssi.<\/p>\n<p>Yhteenvetona voidaan todeta, ett\u00e4 jatkossa menetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottaessa kansallisesti, tulisi niiden implementoinnin valmistelulle varata riitt\u00e4v\u00e4 resurssi sek\u00e4 yhteisty\u00f6rakenteet. Niiden seurantaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 tulisi suunnitella etuk\u00e4teen. Osana implementointia tulisi olla vahva, kansallinen yhteisty\u00f6 ja menetelm\u00e4ll\u00e4 kotipes\u00e4organisaatio, joka suunnittelee menetelm\u00e4koulutuksen ja tiivist\u00e4\u00e4 olemassa olevaa tietoa.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">What was the intervention? \u2013 Psychiatric and occupational health care professionals\u2019 perceptions about the boundaries of the new referral model and its implementation<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Mikko Henriksson 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Christina Tikka 2, Tuula Oksanen 2,<br \/>\n<\/strong>1 Ty\u00f6terveyslaitos<br \/>\n2 It\u00e4-Suomen yliopisto<strong><br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Background: A new cooperation between psychiatric and occupational health care (OHS) professionals was initiated to enable a timely return to work from sickness absence due to mental health problems. It included a new referral model where psychiatrists could refer their patients for work ability assessment and return to work planning to occupational health care. As the number of referrals by psychiatrists to the OHS has remained smaller than expected, the Finnish Institute of Occupational Health (FIOH) and the University of Eastern Finland started a project to identify barriers and facilitators of the implementation of the new model.<\/p>\n<p>Methods: The Consolidated Framework for Implementation Research (CFIR) and Quality Implementation Framework were used for the development of interview guidelines and data analysis. Online group interviews were conducted jointly by two researchers. The developers of the model, psychiatrists, and occupational health care physicians were interviewed using semi-structured interview guidelines and grounded theory method. Researchers\u2019 written notes and the audio transcript were analyzed to identify implementation barriers and facilitators in accordance with CFIR main domains.<\/p>\n<p>Results: Nine interviews were conducted with 17 of 40 invited study participants from three wellbeing service counties. All results of the interviews on the barriers and facilitators to implementation will be presented in October. According to first impressions, not everyone a had clear understanding which out of the many collaborative ways between health care professionals in different organizations was the focus of the new model.<\/p>\n<p>Conclusions: The main focus of this presentation is to elaborate how interviewees understood what was the intervention and what were its boundaries. This theme emerged when the interviews were conducted using the grounded theory method. Interviewed professionals\u2019 perceptions of the intervention and its boundaries varied, which enacted as a barrier to the implementation of the new model.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-9084\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-9084\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tN\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva toiminta ja suositukset\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-9084\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-9084\">\n\t\t\t\t\t<p><!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Kehitysvammaisten lasten osallistumista edist\u00e4v\u00e4n yhteistoiminnan elementit varhaiskasvatuksen ja opetuksen toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Anu Kinnunen,<br \/>\n<\/strong>Lapin ammattikorkeakoulu<strong><br \/>\n<\/strong><\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Tausta ja tarkoitus: Aikuisten v\u00e4linen yhteistoiminta on v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 kehitysvammaisen lapsen osallisuuden edist\u00e4miseksi. Kehitysvammaisen lapsen osallisuus rakentuu p\u00e4ivitt\u00e4isess\u00e4 toiminnassa lapselle merkityksellisiss\u00e4 kehitysymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena on kuvata vanhempien ja ammattilaisten yhteistoimintaa rakentavia tekij\u00f6it\u00e4 varhaiskasvatuksen ja opetuksen toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p>Aineisto ja menetelm\u00e4t: Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena haastattelujen ja sek\u00e4 kyselylomakkeen avulla. Aineisto ker\u00e4ttiin vuosien 2021-2022 aikana vanhempien yksil\u00f6haastatteluilla (n=16), varhaiskasvatuksen ja opetuksen ammattilaisten fokusryhm\u00e4haastatteluilla (n=17) sek\u00e4 terapeuteille suunnatulla webpropol \u2013kyselyn avokysymyksill\u00e4 (n=309). Aineisto analysoitiin temaattisella analyysilla.<\/p>\n<p>Tulokset: Tutkimuksessa tunnistettiin kaksi p\u00e4\u00e4teemaa: yhteistoiminnan edellytykset sek\u00e4 lapsen arjen osallistumista tukevan asiantuntijuuden jakaminen. Yhteistoiminnan edellytykset liittyv\u00e4t ilmapiiriin ja asenteisiin, sitoutumiseen ja vuorovaikutussuhteisiin sek\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n j\u00e4rjestelyihin ja puitteisiin. Yhteistoiminnan edellytykset mahdollistavat lapsen arjen osallistumista tukevan asiantuntijuuden jakamisen. Asiantuntijuuden jakamiseen sis\u00e4ltyy eri toimijoiden asiantuntemuksen tunnistaminen ja tunnustaminen, s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen yhteisty\u00f6 sek\u00e4 yhteisten tavoitteiden ja toimintasuunnitelmien laatiminen.<\/p>\n<p>Johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kset: Tunnistettujen yhteistoiminnan edellytysten aktiivinen rakentaminen ja niiden puitteissa asiantuntijuuden jakaminen lis\u00e4\u00e4 kehitysvammaisen lapsen toimintaa ja osallistumista arjen toimintaymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4. N\u00e4in voidaan varmistaa vaikuttavien kuntoutusk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen toteuttaminen p\u00e4iv\u00e4koti- ja kouluymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Association between BMI trajectories and health outcomes in Finnish type 2 diabetes patients<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Zhiting Wang, Piia Lavikainen, Katja Wikstr\u00f6m, Tiina Laatikainen<br \/>\n<\/strong>It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Objective: We assessed how longitudinal body mass index (BMI) trajectories are associated with diabetes complications and all-cause mortality in Finnish type 2 diabetes (T2D) patients.<\/p>\n<p>Study design and Setting: In this cohort study, we used the electronic health records from public primary and specialized healthcare servers in all 13 municipalities of North Karelia, Finland. A total of 889 adults newly diagnosed T2D patients in 2011\u20132012 were included. Individual BMI trajectories from the T2D diagnosis until 2014 were estimated and grouped by growth mixture modeling (GMM) and latent class growth analysis. Hazard ratios (HRs) with 95% confidence intervals (CIs) for microvascular complications, macrovascular complications, any diabetes complications, and all-cause mortality risk in 2015\u20132022 across BMI trajectory groups were calculated with Cox regression models.<\/p>\n<p>Results: Three distinct BMI trajectory groups were identified from GMM and named as follows: \u201cstable\u201d (n = 774, 87.1%), \u201cdecreasing\u201d (n = 87, 9.8%), and \u201cincreasing\u201d (n = 28, 3.1%). During the follow-up, there were 119 patients with microvascular complications, 187 with macrovascular complications, 258 with any diabetes complications, and 180 all-cause deaths. Compared with the \u201cstable\u201d BMI, the \u201cincreasing\u201d BMI was associated with an increased risk of microvascular complications (HR = 2.88, 95% CI: 1.32 to 6.28), of macrovascular complications (HR = 2.52, 95% CI: 1.27 to 5.43), of any diabetes complications (HR = 2.21, 95% CI: 1.16 to 4.20). The \u201cdecreasing\u201d BMI was associated with an increased risk of all-cause mortality (HR = 1.90, 95% CI: 1.14 to 3.15), compared with the \u201cstable\u201d BMI.<\/p>\n<p>Conclusion: Our findings emphasize the importance of continuous BMI monitoring in diabetes care and adequate treatment of at-risk BMI trajectory groups. We suggest further studies to clarify causal associations between BMI trajectories, diabetes complications, and all-cause mortality in patients with T2D.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-9713\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-9713\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tP\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vaikuttavuus\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-9713\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-9713\">\n\t\t\t\t\t<p><!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja terveyspalvelujen k\u00e4ytt\u00f6 potilailla, joilla on alkoholiongelma<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Tiina Laatikainen, Marja-Leena Lamidi, Katja Wikstr\u00f6m<\/strong><br \/>\nKansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikk\u00f6, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n<p>Tausta: Pohjois-Karjalassa toteutettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio vuonna 2017. Yksi integraation tavoitteista on tehostaa palvelutuotantoa ja sen my\u00f6t\u00e4 parantaa hoidon jatkuvuutta ja saada aikaan s\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4. T\u00e4m\u00e4n tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella mit\u00e4 vaikutuksia integraatiolla on ollut terveyspalvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n potilailla, joilla on alkoholiongelma.<\/p>\n<p>Menetelm\u00e4t: Alkoholiongelmaisten potilaiden (n=4344) tiedot sek\u00e4 erikoissairaanhoidosta ett\u00e4 perusterveydenhuollosta vuosille 2016-2020 saatiin Siun soten alueen potilastietoj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4. Potilaat, joilla oli alkoholiongelma, tunnistettiin pysyv\u00e4isdiagnoosien ja kontakteille kirjattujen diagnoosien perusteella. Potilaiden kontakteista m\u00e4\u00e4riteltiin vastaanottok\u00e4ynnit ja et\u00e4kontaktit, kontaktien syyt kirjattujen diagnoosien mukaan sek\u00e4 palvelun toteuttanut terveydenhuollon ammattilainen. Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosittain sek\u00e4 potilaiden kaikkia terveydenhuollon kontakteja ett\u00e4 alkoholisyist\u00e4 ja muiden p\u00e4ihteiden k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 aiheutuneita kontakteja eri ammattilaisille. Vuosien v\u00e4lisi\u00e4 eroja kontaktim\u00e4\u00e4riss\u00e4 testattiin yleistetyll\u00e4 sekamallilla. Analyysit tehtiin k\u00e4ytt\u00e4en sek\u00e4 koko alkoholiongelmaisiksi kunakin vuonna tunnistettua potilasjoukkoa ett\u00e4 seuraten vuonna 2016 tunnistettua kohorttia.<\/p>\n<p>Tulokset: Potilaista 90 prosentilla oli vuosittain jokin kontakti terveydenhuoltoon eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 osuus muuttunut integraation j\u00e4lkeen. Niiden osuus, joilla oli alkoholink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai alkoholisairauksiin liittyvi\u00e4 kontakteja, v\u00e4heni tarkasteltaessa koko potilasjoukkoa kunakin vuonna (kontakteja 36 %:lla vuonna 2016 ja 26 %:lla vuonna 2020), mutta ei muuttunut potilailla, joilla oli alkoholiongelmaan liittyv\u00e4 diagnoosi jo vuonna 2016 ja jotka olivat elossa viel\u00e4 2020 (kontakteja 34 %:lla sek\u00e4 vuonna 2016 ett\u00e4 2020). Kaiken kaikkiaan vastaanottok\u00e4yntien m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4heni, mutta et\u00e4kontaktien m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi tarkasteluajankohtana, mutta t\u00e4m\u00e4 ei ollut selke\u00e4sti yhteydess\u00e4 sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioon. Erityisesti avoterveydenhuollon et\u00e4kontaktit sairaan- ja terveydenhoitajiin lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t viimeisin\u00e4 tutkimusvuosina 2019 ja 2020.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4telm\u00e4t: Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiolla n\u00e4ytti olevan varsin v\u00e4h\u00e4n vaikutusta terveyspalvelujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n potilailla, joilla oli alkoholiongelmia. Yleisesti et\u00e4kontaktien m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu ja vastaanottok\u00e4yntien v\u00e4heneminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selitt\u00e4v\u00e4n palvelunk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tapahtuneet muutokset. Vuosittainen niiden potilaiden osuuden v\u00e4heneminen, joilla oli alkoholink\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tai alkoholisairauksiin liittyvi\u00e4 kontakteja terveydenhuoltoon, voi osittain selitty\u00e4 my\u00f6s alkoholiehtoisten diagnoosien kirjaamisen parantumisella. Potilasjoukkoon on kirjaamisen parantumisen my\u00f6t\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti tullut lis\u00e4\u00e4 potilaita, joilla alkoholiongelma on uusi tai v\u00e4hemm\u00e4n vakava, ja siten aiheuttanut v\u00e4hemm\u00e4n terveydenhuollon kontakteja.<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Henkil\u00f6kohtainen apu ja sen vaikutukset vammaisten lasten ja nuorten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Johanna Korkeam\u00e4ki, Niina Gr\u00e5sten, Kirsi Pollari, Merja Tarvainen, Eeva Nyk\u00e4nen<br \/>\n<\/strong>Hyvinvointioikeuden keskus, It\u00e4-Suomen yliopisto<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>It\u00e4-Suomen yliopiston hyvinvointioikeuden keskuksen Vammaisuus ja ihmisarvo- hanke on Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke, joka toteutetaan vuosina 2021\u20132024 (p\u00e4\u00e4t\u00f6snumero: 304602). Hankkeessa tutkitaan, miten vammaisten ihmisten ihmisarvosta s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n Suomen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ja miten t\u00e4m\u00e4 heijastuu heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Vammaisuutta ja ihmisarvoa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n monitieteisesti oikeustieteen, filosofian ja sosiaalitieteiden n\u00e4k\u00f6kulmasta eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissa.<\/p>\n<p>Hankkeen teoreettisessa osassa ihmisarvon k\u00e4site kytket\u00e4\u00e4n autonomian k\u00e4sitteeseen siten, ett\u00e4 vammaisuus sis\u00e4ltyy n\u00e4ihin m\u00e4\u00e4ritelmiin. Empiirisess\u00e4 osassa vammaisuuden ja ihmisarvon suhdetta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nkulun teorian n\u00e4k\u00f6kulmasta siten, ett\u00e4 tarkempaan analyysiin otetaan eri el\u00e4m\u00e4nvaiheissa keskeisi\u00e4 oikeudellisia instrumentteja. Hankkeessa vammaiset ihmiset n\u00e4hd\u00e4\u00e4n intersektionaalisesti yksil\u00f6in\u00e4, joiden identiteettiin kuuluu muitakin piirteit\u00e4 kuin vammaisuus. Tutkimuksessa vammaisuutta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n ihmisoikeuksien ja yhteiskunnallisten tekij\u00f6iden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Hanke koostuu viidest\u00e4 tutkimuspaketista. T\u00e4ss\u00e4 vaikuttavuuden tutkimuksen p\u00e4ivien esityksess\u00e4 tarkastellaan hankkeen kolmatta tutkimuspakettia, jossa analysoidaan vammaisten lasten ja nuorten oikeutta henkil\u00f6kohtaiseen apuun ja lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vaikutuksia heid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4. Tutkimuksessa tarkastellaan, miten oikeudet toteutuvat vammaisten lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Oikeuksien toteutumista arjessa tarkastellaan tutkimalla lasten, nuorten ja heid\u00e4n vanhempiensa kokemuksia henkil\u00f6kohtaisen avun saamisesta ja sen vaikutuksista toimintavalmiuksiin tehd\u00e4 itselle t\u00e4rkeit\u00e4 asioita. Tutkimuksen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4 on selvitt\u00e4\u00e4, vastaako henkil\u00f6kohtaista apua koskevan s\u00e4\u00e4ntelyn tavoitteet palvelua saavien lasten ja nuorten n\u00e4kemyksi\u00e4 ihmisarvosta, itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeudesta ja mahdollisuuksista toimijuuteen sek\u00e4 ik\u00e4tasoiseen, tavanomaiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Tutkimusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n vastataan sek\u00e4 yhteiskuntatieteellisen vammaistutkimuksen ett\u00e4 oikeustieteen tutkimusmenetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4en. Oikeudellinen analyysi selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 voimassa olevassa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 s\u00e4\u00e4det\u00e4\u00e4n \u2018lapsuudesta\u2019, \u2018vammaisuudesta\u2019, \u2018itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeudesta\u2019 ja \u2018ihmisarvosta\u2019. Empiirinen osa selvitt\u00e4\u00e4 oikeuksien toteutumisesta, vammaisuutta ja ihmisarvoa vammaisten lasten ja nuorten ja heid\u00e4n vanhempiensa kertomana, kokemana ja k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4n\u00e4. Aineisto koostuu yksil\u00f6-, pari- ja fokusryhm\u00e4haastatteluista.<\/p>\n<p>Tutkimusten tulokset avaavat ja syvent\u00e4v\u00e4t vammaisuutta ja ihmisarvoa teoreettisina ja arjen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6iss\u00e4 muotoutuvina k\u00e4sittein\u00e4 sek\u00e4 tuovat uutta tietoa oikeuksien toteutumisesta vammaisten lasten ja heid\u00e4n perheidens\u00e4 arjessa. Tutkimus tuottaa tietoa henkil\u00f6kohtaisen avun merkityksest\u00e4 lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vaikuttavuudesta lasten ja nuorten ihmisoikeuksien toteutumista turvaavana palveluna. Esityksess\u00e4 esitet\u00e4\u00e4n alustavia tuloksia jo ker\u00e4tyn aineiston pohjalta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t\t\t<div class=\"accordion accordion-js\">\n\t\t\t\t<button class=\"accordion__button\" aria-controls=\"content-7809\" aria-expanded=\"false\" id=\"accordion-control-7809\">\n\t\t\t\t\t<h3 class=\"accordion__heading\" >\n\t\t\t\t\t\tMenetelm\u00e4t ja asetelmat vaikuttavuustutkimuksessa\t\t\t\t\t<\/h3>\n\t\t\t\t<\/button>\n\t\t\t\t<div class=\"accordion__content\" role=\"region\" aria-labelledby=\"accordion-control-7809\" aria-hidden=\"true\" id=\"content-7809\">\n\t\t\t\t\t<p><!-- wp:heading {\"level\":4} --><\/p>\n<h4 class=\"wp-block-heading\">Potilaiden osallistumisen tarkastuslista tutkijalle<\/h4>\n<p><!-- \/wp:heading --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p><strong>Mirjami Tran Minh 1, Kirsi Kvarnstr\u00f6m 2, Kari Linden 3, Tarja Pajunen 4, Agnese R\u00f6nng\u00e5rd-Jalkanen 5, Anne-Marie Vartti 6, Riikka-Leena Manninen 6, Aimo Str\u00f6mberg 6, Outi Saram\u00e4ki 6, Emma Aarnio 5, Katri H\u00e4meen-Anttila 5<\/strong><\/p>\n<p>1 SOSTE<br \/>\n2 HUS Apteekki<br \/>\n3 Yliopiston Apteekki<br \/>\n4 Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus<br \/>\n5 It\u00e4-Suomen yliopisto<br \/>\n6 EUPATI Suomi<\/p>\n<p><!-- \/wp:paragraph --> <!-- wp:paragraph --><\/p>\n<p>Potilaiden osallisuus on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi osa l\u00e4\u00e4ke- ja terveystieteellist\u00e4 tutkimusta, ja osallisuuden edist\u00e4minen on vahvasti tunnistettu kansallisissa terveys- ja l\u00e4\u00e4kepoliittisissa linjauksissa. Yhteisty\u00f6 tutkijoiden ja potilaiden sek\u00e4 potilasj\u00e4rjest\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 lis\u00e4\u00e4 tutkimuksen laatua, ja auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n tutkimuksen tavoitteita, menetelmi\u00e4 ja tulosten hy\u00f6dynnett\u00e4vyytt\u00e4 potilasn\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Rationaalisen l\u00e4\u00e4kehoidon tutkimusverkoston, EUPATI Suomen ja kansallisen L\u00e4\u00e4keinformaatioverkoston yhteinen ty\u00f6ryhm\u00e4 julkaisi kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2023 Potilaan osallistumisen tarkastuslistan tutkijoille. Tarkastuslista on ensimm\u00e4inen potilaiden ja potilasj\u00e4rjest\u00f6jen osallistumiseen kannustava ohjeistus suomalaisille tutkijoille. Listan tarkoituksena on rohkaista tutkijoita kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n pitk\u00e4j\u00e4nteist\u00e4 ja tiivist\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 potilaiden ja potilasj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. Tavoitteena on vahvistaa potilaiden osallisuutta rationaalisen l\u00e4\u00e4kehoidon, l\u00e4\u00e4keinformaation ja l\u00e4\u00e4kitysturvallisuuden tutkimuksissa ja n\u00e4in lis\u00e4t\u00e4 tutkimuksen vaikuttavuutta.<\/p>\n<p>Tutkimuksessa huomioitavien asioiden lis\u00e4ksi tarkastuslistassa ja sen liitteiss\u00e4 annetaan konkreettisia vinkkej\u00e4 siit\u00e4, miss\u00e4 tutkimuksen vaiheissa potilasn\u00e4k\u00f6kulma kannattaa huomioida sek\u00e4 miten tutkija voi kehitt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 potilaiden ja potilasj\u00e4rjest\u00f6jen kanssa. Listan liitteisiin on koottu potilaiden osallisuuden hy\u00f6tyj\u00e4 tutkimukselle.<\/p>\n<p>Tarkastuslista ja sen liitteet l\u00f6ytyv\u00e4t seuraavilta verkkosivuilta:<\/p>\n<ul>\n<li><a href=\"https:\/\/www.fimea.fi\/kehittaminen\/tutkimus\/rationaalisen-laakehoidon-tutkimusverkosto\">RATTI-verkosto<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/www.fimea.fi\/kehittaminen\/laakeinformaation_kehittaminen\/laadukas-laakeinformaatio\">L\u00e4\u00e4keinformaatioverkosto<\/a><\/li>\n<li><a href=\"https:\/\/fi.eupati.eu\/news\/potilaan-osallistumisen-tarkastuslista-tutkijalle\/\">EUPATI Suomi<\/a><\/li>\n<\/ul>\n<p><!-- \/wp:paragraph --><\/p>\n\t\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t\t\t<\/div>\n\t","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Posterit<\/p>\n","protected":false},"author":44,"featured_media":0,"parent":0,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"","meta":{"_acf_changed":false,"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"class_list":["post-7988","page","type-page","status-publish","hentry"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.3 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Abstraktikirja 2023 - Vaikuttavuuden talo<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2023\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Abstraktikirja 2023 - Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Posterit\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2023\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"Vaikuttavuuden talo\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2023-09-13T08:37:19+00:00\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"1 minuutti\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/abstraktikirja-2023\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/abstraktikirja-2023\\\/\",\"name\":\"Abstraktikirja 2023 - Vaikuttavuuden talo\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/#website\"},\"datePublished\":\"2023-09-07T06:47:27+00:00\",\"dateModified\":\"2023-09-13T08:37:19+00:00\",\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/abstraktikirja-2023\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/abstraktikirja-2023\\\/\"]}]},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/abstraktikirja-2023\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Abstraktikirja 2023\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/\",\"name\":\"Vaikuttavuuden talo\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/sites.uef.fi\\\/vaikuttavuuden-talo\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Abstraktikirja 2023 - Vaikuttavuuden talo","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2023\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Abstraktikirja 2023 - Vaikuttavuuden talo","og_description":"Posterit","og_url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2023\/","og_site_name":"Vaikuttavuuden talo","article_modified_time":"2023-09-13T08:37:19+00:00","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Arvioitu lukuaika":"1 minuutti"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2023\/","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2023\/","name":"Abstraktikirja 2023 - Vaikuttavuuden talo","isPartOf":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website"},"datePublished":"2023-09-07T06:47:27+00:00","dateModified":"2023-09-13T08:37:19+00:00","breadcrumb":{"@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2023\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2023\/"]}]},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/abstraktikirja-2023\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Abstraktikirja 2023"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/#website","url":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/","name":"Vaikuttavuuden talo","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7988","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/users\/44"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7988"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7988\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":10659,"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/7988\/revisions\/10659"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/sites.uef.fi\/vaikuttavuuden-talo\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7988"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}