Teemaryhmät ja abstraktikirja

Kun opetussuunnitelman perusteita ja tasa-arvolakia uudistettiin kymmenen vuotta sitten, koulutuspoliittisissa sukupuolten tasa-arvotulkinnoissa tapahtui merkittävä diskursiivinen murros. Sukupuolen määritelmä moninaistui binäärisestä nais-mies-jaosta sukupuolen ilmaisuun ja sukupuoli-identiteettiin. Kouluilta odotetaan sukupuolitietoisuuden lisäämistä ja aktiivista sukupuolittuneiden valtarakenteiden purkamista. Sukupuolitietoisessa kasvatuksessa sukupuolinormeja ja stereotypioita tunnistetaan, arvioidaan kriittisesti, kyseenalaistetaan ja puretaan osana opetusta.  

Koulutuksellisessa tasa-arvopolitiikassa tapahtuneet muutokset edellyttävät, että opettajankoulutus ja koulut edistävät aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa. Opettajien ammatillinen osaaminen ja toiminta kouluissa vaikuttavat merkittävästi oppilaiden käsityksiin sukupuolesta, yhdenvertaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Sukupuolittuneet valtarakenteet ja stereotypiat vaikuttavat koulu- ja kasvatusyhteisöjen arkeen sekä oppilaiden asenteisiin ja käsityksiin omista mahdollisuuksistaan.  

Tässä työryhmässä pohdimme, miten sukupuoli rakentuu ja kuinka sukupuolitietoisuutta voidaan toteuttaa osana oppilaitosten arkea eri koulutusasteilla ja opettajankoulutuksessa. Kutsumme ryhmään keskeneräisiin tai valmiisiin tutkimuksiin ja opinnäytetöihin perustuvia esityksiä, jotka lähestyvät kasvatuksen ja koulutuksen sukupuolikysymyksiä eri oppiaineiden tai toisaalta oppiaineiden välisen yhteistyön näkökulmasta. 

Teemaryhmän puheenjohtajat: Sonja Anttila ja Salla Myyry

Teemaryhmässä tarkastellaan muun muassa digitaalisuuden, datafikaation ja median mahdollisuuksia ja haasteita opetuksessa ja oppimisessa eri kouluasteilla ja eri oppiaineissa. Entä mitkä ovat digitaalistumisen asettamat haasteet opettajien ja kouluttajien osaamiselle ja pystyvyyskäsityksille? Tai miten teknologiaa voidaan hyödyntää oppilaslähtöisessä yhteistoiminnallisessa oppimisessa?

Fysiikan ja kemian opetuksen osalta teemaryhmä kokoaa opettajat, tutkijat ja opettajaopiskelijat esittelemään fysiikan ja/tai kemian opetusta koskevaa tutkimusta, kokeilu- ja hanketoimintaa sekä hyviä käytänteitä eri koulutusasteilta eli aina varhaiskasvatuksesta esi- ja perusopetukseen, lukioon, ammatilliselle perus- ja korkea-asteelle sekä yliopistoihin. Myös erilaiset aloitteet ja kehittämisideat raja-aitojen ylittämiseen esimerkiksi lukio- ja korkeakouluopiskelussa sekä korkeakoulujen välisen ristiinopiskelun suhteen ovat tervetulleita. 

Matematiikan osalta teemaryhmä kokoaa yhteen opettajat, tutkijat ja opettajaopiskelijat jakamaan tutkimusta, kokeiluja ja hankkeita sekä hyviä käytänteitä matematiikan opetuksesta eri koulutusasteilla. Tämä kattaa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, lukion, ammatillisen koulutuksen sekä korkeakoulut. Lisäksi tervetulleita ovat aloitteet ja kehittämisideat, jotka edistävät yhteistyötä ja raja-aitojen ylittämistä esimerkiksi lukio- ja korkeakouluopetuksessa sekä korkeakoulujen välisessä ristiinopiskelussa. 

Teemaryhmän puheenjohtajat: Jari Kukkonen, Lasse Eronen, Susanna Pöntinen ja Johanna Rämö

Teemaryhmään ovat tervetulleita kaikki esitykset, jotka käsittelevät historian tai yhteiskuntaopin opetusta, oppimista tai osaamisen arviointia. Erityisesti toivomme mukaan esityksiä, joissa pohditaan, miten lasten, nuorten ja heidän perheidensä globaali liikkuvuus haastaa historian ja yhteiskuntaopin opetusta. Kenen ääni tulee kuulluksi suomalaisessa historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa? Mitä samaistumiskohteita historian ja yhteiskuntaopin opetus antaa ja miten kyseisten aineiden opetus vahvistaa osallisuutta? Esitykset voivat perustua tehtyyn tai tekeillä olevaan tutkimukseen, tutkimusaiheen kehittelyyn ja sen reflektioon, hanketyöhön tai opetuskokeiluun. 

Teemaryhmän puheenjohtajat: Eliisa Vähä ja Sari Tillonen

Teemaryhmä kutsuu uskonnon eri oppimäärien sekä elämänkatsomustiedon ja filosofian didaktiikan tutkijoita yhteen. Mitkä rajanvedot ovat ajankohtaisen keskustelun aiheena katsomusaineissa? Mikä rikkoo rajoja? Millaista vuorovaikutusta rajojen ylittäminen saa aikaan? Teemaryhmään toivotetaan tervetulleeksi myös tieteidenvälisiä lähestymisiä, joissa on kulmaa katsomuksiin, arvoihin, kulttuuriin ja identiteettiin. Mitä hedelmällisiä risteyskohtia katsomusaineilla on muiden aineiden kanssa? 

Teemaryhmän puheenjohtaja: Anuleena Kimanen

Kasvava globaali liikkuvuus tuo oppijoita Suomeen. Opetuskielen taidon kehittyminen voi asettaa turhia rajoja oppijoiden ja oppimisen välille, jos opettajat eivät ole kielellisesti vastuullisia tai jos oppijoille ei tarjota riittävää kielellistä tukea. Myös koulun opetuskieltä ensikielenään puhuvien oppilaiden opiskelukielitaidon kehittymistä on tuettava aiempaa enemmän. Tällä hetkellä kouluissa ei pystytä tarjoamaan riittävää tukea oppimiseen (Karvi, 2024).  

Kielitietoisessa opetuksessa ja opettajankoulutuksessa jokainen opettaja ymmärtää kielen merkityksen oppimisen, vuorovaikutuksen ja ajattelun välineenä ja kuuluvuuden ja osallisuuden mahdollistajana. Kielitietoisuuden käsite on ollut osa perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteita jo pitkään, mutta opettajankoulutuksen sisällöissä kielitietoisuutta käsitellään vaihtelevasti. Kieliaineissa kielitietoisuus nähdään olennaisena osana, mutta koska kielitietoisuus ja kielellisesti vastuullinen pedagogiikka ovat varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä toisen asteen koulutuksen toimintakulttuuria määrittäviä tekijöitä, on näiden teemojen läsnäolo myös opettajankoulutuksen kaikissa tutkinto-ohjelmissa välttämätöntä.  

Tässä teemaryhmässä tarkastelemme opettajien ja opettajankouluttajien kielellistä vastuullisuutta ja kielitietoisuutta opetuksessaan. Toivotamme tervetulleiksi myös esitykset konkreettisista kielen oppimisen tukemisen malleista eri koulutusasteilla. 

Teemaryhmän puheenjohtajat: Jenni Alisaari ja Leena Maria Heikkola

Teemaryhmässä tarkastellaan monipuolisesti erilaisia biologian, maantieteen ja terveystieteen opetukseen, opiskeluun ja oppimiseen liittyviä tutkimuksia sekä kehittämishankkeita eri koulutusasteilla ja opettajankoulutuksessa. 

Teemaryhmän puheenjohtajat: Anu Hartikainen-Ahia, Miikka Eriksson ja Sirpa Kärkkäinen

Kestävä kehitys ja sen monialaiset tavoitteet haastavat perinteiset oppiainejaot koulussa ja opettajankoulutuksessa. Opetettavat sisällöt ovat monimutkaisia, ajassa muuttuvia ja oppiainerajat ylittäviä. Samalla koulun toteuttama kestävyyskasvatus ulottuu oppiaineiden varsinaisen opetuksen ulkopuolelle: opetuksen arvopohjaan, koulun kasvatustehtävään ja arjen käytäntöihin. Millaisia käytäntöjä ja rakenteita tarvitaan, jotta aineintegraatio tukee sekä oppijoiden että opettajien kykyä tarkastella kestävyyttä monista eri näkökulmista? Missä tilanteissa oppiaineiden välisiä rajoja on syytä purkaa, jotta ne edistävät kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista? Entä milloin ainekohtainen lähestymistapa on edelleen perusteltua? Tukevatko koulun käytännöt oppiaineiden kestävyysopetusta – ja opetus kestävää arkea?  

Tässä teemaryhmässä tarkastellaan oppiaineintegraation tutkimusta, käytännön toteutuksia ja sen tuomia hyötyjä ja haasteita erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. Etsimme konkreettisia esimerkkejä ja hyviä käytäntöjä, joiden avulla opettajankoulutuksessa ja perusopetuksessa voidaan luoda todellista lisäarvoa kestävyyteen liittyvien kysymysten käsittelyssä. Myös korkeakoulujen välinen yhteistyö ja kansainväliset näkökulmat ovat tervetulleita: miten voimme jakaa parhaita käytäntöjä ja oppia toisiltamme globaalissa kontekstissa? 

Teemaryhmän puheenjohtajat: Essi Aarnio-Linnanvuori ja Sakari Tolppanen

Missä ja miten ruokaan ja syömiseen liittyvää opetusta ja kasvatusta tapahtuu? Teemaryhmässä tarkastellaan ruokaa, kasvatusta ja opetusta laajasti eri näkökulmista, erilaisissa konteksteissa oppiaineiden ja tieteenalojen rajoja ylittäen. Esitysten aihepiirit voivat kytkeytyä ruokakasvatukseen, ruokakasvattajuuteen ja erilaisiin ruokailu– ja ruokakasvatusympäristöihin. Esimerkiksi opettajankoulutukseen liittyvät esitykset ja puheenvuorot ovat tervetulleita. Esityksillä voi olla teoreettinen tai käytännöllisempi painotus. 

Teemaryhmän puheenjohtajat: Sanna Talvia ja Titta Kettukangas

Taide on pyrkimistä dialogiin maailman kanssa, ja dialogi itsessään on kasvattava kokemus (Biesta  2017). Dialogissa paljastuu jotain maailmasta, itsestä ja omasta suhteesta maailmaan, mikä luo ehtoja eettisyyden kehkeytymiselle. Näin taidekasvatuksen syvimmät kysymykset tarkastelevat merkityksellisen maailmasuhteen eettisiä ja moraalisia perustoja. Koska taiteellisessa kuvittelussa on lupa ylittää realismin rajat ja luoda utopioita, on kysyttävä, millaisia eväitä voidaan tarjota eettisesti kestävien utopioiden aineksiksi. 
 
Ehdotamme taidekasvatuksen tehtävien hahmottamista kahden päällekkäisen ja toisiinsa kietoutuvan kentän avulla. Yhtäältä on opetettava tulkitsemaan kulttuurista ympäristöä, tavoiteltava valmiuksia toimia siinä täysivaltaisesti. Toisaalta on vahvistettava ymmärrystä ihmisestä erottamattomana osana kaikkea luontoa, opetettava toimimaan elonkehää kunnioittaen. 
 
Pyydämme teemaryhmäämme esityksiä siitä, mitä taidekasvatuksen tavoitteita ja menetelmiä eri yliopistoissa opetetaan tuleville kasvattajille. Esitykset voivat olla teoreettisia ja/tai empiirisiä tutkimuksia, puheenvuoroja tai ohjelmanjulistuksia. Niiden muoto voi olla perinteinen esitys tai jotain aivan muuta – taiteellista kenties? Kutsumme esittämään herätteitä yhteiselle keskustelulle, jonka toivomme olevan rikasta ja vilkasta, kurkottelua kohti moniäänisiä utopioita. 

Teemaryhmän puheenjohtajat: Jussi Mäkelä, Teijo Karhu ja Ari Sivenius

Teemaryhmään toivotaan taito- ja taideaineisiin liittyviä ajankohtaisia tai tulevaisuuteen peilaavia esityksiä ja keskustelua. Esitykset voivat liittyä tehtyyn tai tekeillä olevaan tutkimukseen sekä käytännönläheiseen taito- ja taideaineiden toteuttamiseen esim. osana monialaisia opintoja tai koulua. Taito- ja taideaineita voi käsitellä yhdessä tai erikseen.

Näkökulmia aiheeseen voivat olla esimerkiksi:  

• Taito- ja taideaineiden yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys  
• Taito- ja taideaineiden integraatio 
• Erilaiset oppimisympäristöt ja niiden hyödyntäminen taito- ja taideaineissa
• Luovuuden ja pedagogisen hyvinvoinnin moninaisuus taito- ja taideaineiden pedagogiikassa 
• Taidon oppiminen ja kehittyminen taito- ja taideaineissa  
• Kuvataide-, käsityö-, liikunta- ja musiikkisuhteen merkitys taito- ja taideaineiden opettajuudessa
• Taito- ja taideaineille annetut tehtävät perusopetuksen opetussuunnitelmassa
• Arviointi taito- ja taideaineissa 

Teemaryhmän puheenjohtajat: Tarja Kröger, Tuomas Korhonen, Salla Pitkänen, Annu Kaivosaari ja Minna Mäkinen

Kutsumme teemaryhmään tutkijoita ja ammattilaisia talous- ja kuluttajaopetuksen laajalta kentältä. Olet lämpimästi tervetullut osallistumaan teemaryhmään, kun pohdinnoissa:

• miten rakennetaan ja toteutetaan vaikuttavaa talousopetusta eri kouluasteilla
• miten talousosaaminen ja kuluttajataidot tuodaan lähelle nuoren arkea
• miten erilaiset pedagogiset ratkaisut (esimerkiksi pelit, flippaus, simulaatiot) tukevat talousopetusta
• mitä oppiaineyhteistyöllä tarkoitetaan ja mahdollistetaan talous- ja kuluttajaopetuksessa
• miten talous- ja kuluttajaosaaminen integroituu osaksi kestävyyskasvatusta
• miten tukea opettajaksi opiskelevien talous- ja kuluttajaopetuksen taitojen kehittymistä
• millaisilla hallinnollisilla ratkaisuilla voidaan kouluissa tukea talous- ja kuluttajaopetusta.

Teemaryhmään voit ehdottaa esityksiä sekä suomeksi että englanniksi. Keskustelut käydään esityskielellä.

Teemaryhmän puheenjohtajat: Marilla Kortesalmi ja Mette Ranta

Tutkimukset osoittavat, että yrittäjyyskasvatuksen toteuttaminen jää usein yksittäisten opettajien vastuulle, vaikka se kuvataan eri kouluasteiden opetussuunnitelmissa kaikkia oppiaineita läpileikkaavana laaja-alaisena osaamisena. Yrittäjyyskasvatus ei ole vain yksittäisten oppiaineiden tai opettajien vastuulla, vaan se koskettaa kaikkia opettajia ja oppiaineita. Teemaryhmässämme keskustelemme, miten yrittäjyyskasvatus integroituu osaksi eri aineiden opetusta.  

Tarkastelemme yrittäjyyskasvatusta laaja-alaisena osaamisalueena, jonka tavoitteena on tukea oppijoiden yritteliästä asennetta, luovuutta ja ongelmanratkaisutaitoja. Näkökulmamme yrittäjyyskasvatukseen ei rajoitu vain yrittäjänä toimimisen edistämiseen, vaan kattaa laajemmin yksilön kyvyn tunnistaa ja kaupallistaa omaa osaamistaan sekä rohkeuden, omatoimisuuden ja innovatiivisen ajattelun kehittämisen.  

Esitykset voivat käsitellä oppijoiden yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa tukevia pedagogisia ratkaisuja tai menetelmiä, jotka vahvistavat opettajien valmiuksia yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen eri aineiden opetuksessa. Toivomme erityisesti tutkimuksia, jotka pohjautuvat sosio-konstruktivistiseen, kokemuksellisen oppimisen tai toimijuuden teorioihin ja tarkastelevat yrittäjyyskasvatusta yhteisöllisenä ja oppijalähtöisenä prosessina. 

Teemaryhmän puheenjohtajat: Piia Kolho ja Anu Raappana

Teemaryhmässä käsitellään monipuolisesti opetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämistä eri näkökulmista, painottaen erityisesti samanaikaisopettajuutta, STEAM-opetusta, ulkona oppimista, improvisaatiota opetuksessa, turvallisuuskasvatusta sekä antirasistista pedagogiikkaa. Näiden aiheiden kautta pyritään luomaan monipuolisempia ja osallistavampia sekä turvallisempia oppimisympäristöjä, jotka tukevat oppijoiden kokonaisvaltaista kehittymistä.

Teemaryhmän puheenjohtajat: Päivikki Liukkonen ja Kari Sormunen