Yhteistyö

Socially Salient Species Research Community

S3RC on löyhä yhteisö tutkimusryhmiä, jotka työskentelevät viehättävien, suurta yleisöä kiinnostavien eläinten parissa. Yhteisö on saanut innostuksensa Joensuussa syntyneestä, alun perin osin sisäpiirihenkisestä “söpöeläintutkimuksen” ideasta, mutta sen taustalla on vakava ja ajankohtainen tutkimuksellinen ja yhteiskunnallinen tavoite.

Vaikka viehättävät tai ikoniset eläinlajit voivat ensisilmäyksellä vaikuttaa kevyeltä tutkimusteemalta, ne tarjoavat poikkeuksellisen tehokkaan väylän herättää kiinnostusta luonnontieteisiin, genomiikkaan ja biodiversiteettitutkimukseen. Tällaiset lajit toimivat porttina monimutkaisiin kysymyksiin perinnöllisyydestä, sopeutumisesta, evoluutiosta ja ympäristömuutoksista – aiheisiin, jotka muuten jäävät helposti suurelta yleisöltä etäisiksi.

Tutkimuksellisesti sosiaalisesti merkittävät lajit ovat usein myös ekologisesti ja suojelubiologisesti keskeisiä. Esimerkiksi liito-orava on suomalaisessa luonnonsuojelussa klassinen indikaattori- ja sateenvarjolaji: sen elinympäristövaatimukset kytkeytyvät laajempaan vanhojen metsien ja metsärakenteiden säilymiseen, mikä hyödyttää lukuisia muita, vähemmän tunnettuja lajeja. Saimaannorppa puolestaan on paitsi uhanalainen endeeminen laji myös koko Saimaan vesistön tilan symboli. Norppatutkimus yhdistää genomiikan, ekologiaan, ympäristömyrkkyihin ja ihmistoiminnan vaikutuksiin, ja sillä on suoria vaikutuksia suojelupäätöksiin ja ympäristöhallintoon.

Vastaavasti metsäjänis toimii pohjoisten ekosysteemien indikaattorina ja ilmastonmuutoksen vaikutusten airuena: sen vuodenaikaisiin olosuhteisiin sopeutunut värinvaihto ja fysiologia tekevät näkyväksi lumipeitteen vähenemisen ja talvien leudontumisen merkityksen pohjoisille eläimille. Kansainvälisessä kontekstissa pingviinit ovat nousseet globaaliksi symboliksi ilmastonmuutokselle, jääpeitteen hupenemiselle ja meriekosysteemien muutoksille. Näiden lajien kautta voidaan viestiä tehokkaasti ilmastonmuutoksen biologisista seurauksista tavalla, joka on helposti ymmärrettävää.

Keskeinen ajatus S3RC -yhteisössä on, että näkyvien ja karismaattisten lajien tutkimus ei ole ristiriidassa perustutkimuksen kanssa – päinvastoin. Ne toimivat sateenvarjolajeina paitsi ekologisesti myös viestinnällisesti: niiden kautta voidaan tuoda esiin laajoja eliöryhmiä, ekosysteemejä ja geneettisiä ilmiöitä, jotka muuten jäisivät huomiotta. Samalla ne tarjoavat tutkijoille mahdollisuuden yhdistää korkeatasoinen genomi- ja evoluutiotutkimus vaikuttavaan tiedeviestintään, koulutukseen ja yhteiskunnalliseen vuoropuheluun.

Yhteisön tavoitteena onkin vahvistaa tutkimuksen ja yleisön välistä yhteyttä, lisätä ymmärrystä luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelun tieteellisistä perusteista – ja tehdä se eläinten kautta, joihin ihmisillä on jo valmiiksi tunneside.

Yhteistyöryhmät: Stefan Prost, Oulu; Eric Dufour, Tampere; Robin Cristofari, Helsinki; Tommi Nyman, NIBIO, Norja; Claudius Kratochwil, Helsinki

Genomihankkeet

Joensuulaisen metsäjänis-rusakkohybridin takaisinristeymäjälkeläisen kromosomit. Punainen: Metsäjäniksen geenimuotojen suhteen homotsygoottinen alue, sininen: rusakon geenimuotojen suhteen homotsygoottinen alue, keltainen: heterotsygootti molempien lajien geenimuotojen suhteen.

Teemme laajasti yhteistyötä liittyen verrokkigenomien tuottamiseen, ollen verkostuneita mm. Euroopan referenssigenomiatlaksen kautta. Jänisgenomiikan ja -populaatiogenetiikan yhteistyökumppanina toimii José Melo-Ferreira’n ryhmä CIBIO’lla Portugalissa.

DNA-työkalut lajitunnistuksessa

Tärkein kumppani DNA-pohjaisessa lajirajaustutkimuksessa ja DNA-viivakoodihankkeissa on Marko Mutasen tutkimusryhmä Oulun yliopistossa. Olemme myös osallistuneet EU:n laajuiseen Biodiversity Genomics Europe pölyttäjäyhteisötutkimukseen.