Palvelumme akateemisille yhteistyökumppaneille

Tutkijalähtöiset kliiniset tutkimukset

Aivotutkimusyksikkö tarjoaa kliinistä asiantuntemusta neurologisten sairauksien akateemiseen tutkimukseen sekä tukee tutkimusten suunnittelua, toteuttamista ja raportointia. Yksikkö voi auttaa tutkijoita myös protokollien/tutkimussuunnitelmien tekemisessä ja eettisen toimikunnan lupaprosessien valmistelussa. Akateemista tutkimusta teemme mielellämme yhteistyötutkimuksena tai tiettyjen osuuksien palvelututkimuksena.

Palveluihimme kuuluu esimerkiksi:

Tutkittavien rekrytointi
Tutkimuskäyntien aikataulutus ja organisointi
Tutkimusprotokollakohtaisten kliinisten tutkimustoimenpiteiden toteuttaminen:
- Tutkimushoitajan/tutkijalääkärin vastaanotto
- Näytteenotto (esimerkiksi veri- ja aivoselkäydinnestenäytteet, ihobiopsiat) ja käsittely
- Mittaukset (EKG, Spirometria, RR ym.)
- Kognition testaus ja muut tutkimuspsykologien tekemät arviot
- Lääkeannostelu
- Kuvantamistutkimusten koordinointi: rakenteellisen kuvantamisen osalta yhteistyötä tehdään KYS Kuvantamiskeskuksen tai yksityisten palveluntarjoajien kanssa; Isotooppikuvantaminen yhteistyössä KYS:n kanssa
- Potilaiden osallisuus tutkimusprojekteissa (PPI-kokonaisuudet)
- Datan kerääminen ja tallentaminen (eCRF)
Tutkimuksen päättämiseen liittyvät toimenpiteet, mm. tutkimusaineistojen luovuttaminen tutkimuksen tilaajalle sekä tutkimuksen sulkeminen ja arkistointi
Tutkimushallinto: hinnoittelu, budjetointi, talouden seuranta ja laskutus, tutkimusetiikka ja sopimuspalvelut

Uudet palvelukokonaisuutemme

Takaisinkutsututkimus (recall) – tutkittavien kutsuminen biopankin kautta tieteelliseen tutkimukseen

Biopankkisuostumuksessaan näytteen antaja voi antaa luvan biopankin yhteydenottoon muihin tutkimuksiin liittyen. Tällä luvalla suostumuksenantajia on mahdollista kutsua biopankin kautta niin kutsuttuun takaisinkutsututkimukseen. Biopankki voi tunnistaa tutkimukseen mahdollisesti soveltuvia henkilöitä sisäänotto- ja poissulkukriteereiden perusteella yhdistämällä geno- ja fenotyyppidataa. Takaisinkutsu tapahtuu biopankin toimesta.

Meillä on valmius toteuttaa takaisinkutsututkimuksia, joissa geneettisessä riskissä olevia tai muulla tavalla tunnistettuja tutkittavia (esim. tietyn sairauden diagnoosi) kutsutaan biopankeista tieteellisiin tutkimuksiin. Takaisinkutsututkimuksen kulku on kuvattu liitteessä.

Monimuotoisen kuvadatan siirtoprosessi KYS Kuvantamiskeskuksesta Itä-Suomen yliopistoon

Monimuotoisen kuvadatan siirtoprosessista KYS Kuvantamiskeskuksen PACS-palvelimelta (Picture Archiving and Communication System) Itä-Suomen yliopiston tehokkaaseen laskentaympäristöön (https://bioinformatics.uef.fi/) on laadittu kirjallinen ohjeistus:

Best practices for brain imaging data transfer processes from Kuopio University Hospital (KUH) and University of Eastern Finland (UEF), Jussi Tohka, UEF, Mehran Shabanpour, UEF, Reijo Sund, UEF and Sami Väänänen (KUH); versio 1.2., 22.1.2025

Ohjeistus koskee ainoastaan tutkittavan suostumuksella kerättyä dataa, ei toisiolain alaista dataa.

PACS-palvelimen tiedot ovat pääasiassa magneettikuvauksesta (MRI), mutta myös tietokonetomografia (CT), positroniemissiotomografia (PET) ja yksifotoniemissiotietokonetomografia (SPECT) kuva-aineiston käyttö on mahdollisia. Kattava ohjeistus sisältää tietoa tarvittavista luvista ja sopimuksista, tietojen poiminnasta PACS:sta, pseudonymisoinnista, tietojen siirrosta pienissä ja suurissa siirroissa, tietojen tallennuksesta Itä-Suomen yliopistossa, tietojen muuntamisesta DICOM-muodosta NIFTI-muotoon (MRI, CT), tietojen muuntamisesta DICOM-muodosta NIFTI-muotoon (PET, SPECT) ja tietojen tallennuksesta BIDS-rakenteen mukaisesti (BIDS standardi; https://bids.neuroimaging.io/). Kuvadatan siirto yhtenäistyy ja selkeytyy näiden ohjeiden ansiosta.

Ohjeistus on suunnattu yliopiston tutkijoille. Sen saa pyytämällä Aivotutkimusyksiköstä (Sähköposti: bru@uef.fi; otsikoi viestisi ” Best practices for brain imaging data”). Ohjeistus päivittyy ajoittain. Varmista, että käytössäsi on viimeisin versio.

Tutkijoiden käytössä on Itä-Suomen yliopiston ympäristöön integroidut avoimen koodin ratkaisut kuvadata-analyysiin (https://github.com/UEFbioimageanalysis/MRIpipelines).

Aivotutkimusyksikön yhteydessä toimii diagnostisia palvelututkimuksia tarjoava akkreditoitu Biomarkkerilaboratorio, joka tekee Alzheimerin taudin merkkiaineanalyysejä plasma- ja selkäydinnestenäytteistä sekä neurofilamentin analytiikkaa plasmanäytteistä.

Palveluja ja toimintaa kehitetään aktiivisesti mm. meneillään olevan UEF Aivotutkimusyksikkö 2.0 EAKR-kehittämishankkeen (2023–2025) kautta.

Palvelukokonaisuutta voimme räätälöidä tarpeen mukaan. Ota yhteyttä ja kysy!

Lisätietoja

Aivotutkimusyksikön johtaja
Eino Solje, LT, apulaisprofessori, neurologi, apulaisylilääkäri
Puhelin: +358 50 56505 98
Sähköposti: bru@uef.fi

Lue lisää tutkittavien rekrytoinnista

Potilasrekrytoinnit hyvässä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa
Tiivis yhteistyö potilasjärjestöjen kanssa ja potilaiden osallisuus tutkimusprojekteissa (PPI)
Sosiaalisen median vuorovaikutus
Tutkittavat voivat hakeutua tutkimuksiin myös itsenäisesti (puhelimitse, sähköpostitse)
Aivotutkimusyksikön verkkosivuille on listattu käynnissä olevat lääketutkimukset, joihin rekrytoidaan uusia tutkittavia
Meillä on käytössä tietoturvallinen palvelu, jossa kuka tahansa voi rekisteröityä vapaaehtoiseksi osallistumaan kliiniseen tieteelliseen tutkimukseen. Palveluun pääsee verkkosivuilta löytyvän linkin kautta.
Potilas ja omainen voivat aina tarkistaa käynnissä olevien tutkimusten tilanteen Kansallisen Neurokeskuksen verkkosivuilta (“hakeudu tutkimuspotilaaksi”; https://neurocenterfinland.fi/hakeudu-tutkittavaksi-kliiniseen-tutkimukseen/)
Fimean ylläpitämälle Osallistujia hakevat lääketutkimukset -sivulle on koottu Suomessa käynnissä olevien ja potilaita sisään ottavien kliinisten lääketutkimusten tiedot yleisellä tasolla: https://fimea.fi/valvonta/kliiniset_laaketutkimukset/rekrytoivat-tutkimukset

Akateemiset tutkimushankkeemme

Olemme mukana useissa Neurologia / Kliinisen lääketieteen yksikön tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Alla olevien linkkien kautta pääset tutustumaan tutkimusryhmiimme ja hankkeisiimme.

Esimerkkejä tutkimushankkeistamme

Professori Alina Solomomin akateemiset tutkimukset

AD-RIDDLE EU-rahoitteinen konsortio, joka yhdistää 24 julkista ja yksityistä johtavaa tahoa eri puolilta Eurooppaa ja pyrkii kuromaan umpeen tutkimuksen ja täsmälääketieteen välistä kuilua auttaakseen ihmisiä ymmärtämään paremmin, mitä he voivat tehdä kognitiivisen heikkenemisen lieventämiseksi ja hidastamiseksi. AD-RIDDLE mahdollistaa joustavan sopeutumisen ja soveltamisen erilaisissa ympäristöissä, muistiklinikoista perusterveydenhuoltoon, terveydenhuoltojärjestelmien ulkopuoliseen laajempaan väestöön.

PROMINENT-tutkimushankkeessa luodaan digitaalinen alusta täsmälääketieteelle neurodegeneratiivisten sairauksien diagnosoinnin ja hoidon parantamiseksi. Tavoite on auttaa kliinikoita yksilöllisellä päätöksenteon tuella, lisätä diagnostista tarkkuutta ja optimoida nykyisten ja uusien hoitovaihtoehtojen käyttöä.

2D-BioPAD on edelläkävijä grafeenipohjaisessa Point-of-Care In-Vitro Diagnostics -järjestelmässä varhaisen Alzheimerin taudin havaitsemiseksi. Tämä ei-invasiivinen ratkaisu, jossa käytetään 2D-materiaaleja, pyrkii kvantifioimaan jopa viisi AD-veren biomarkkeria reaaliajassa. Kliinisiä pilottitutkimuksia tehdään Suomessa, Kreikassa ja Saksassa.

Multi-MeMo -tutkimuksessa selvitetään syvällisempiä elämäntapapohjaisia multimodaalisia interventioita, joita on jo testattu menestyksekkäästi kliinisissä tutkimuksissa ikääntyneillä henkilöillä, joiden on tunnistettu kuuluvan riskiryhmään. Tutkimuksessa on tarkoitus yhdistää molekyyli-, in-vitro– ja in-vivo-mallien tutkimuksia ihmisillä tehtäviin tutkimuksiin.

FINGER-tutkimus on osoittanut, että elintapoja terveellisemmiksi muuttamalla ikääntyneet voivat pienentää muistihäiriöiden riskiä sekä säilyttää muisti- ja ajattelutoimintoja

World Wide Fingers (WW-FINGERS) on monitieteinen verkosto, joka jakaa kokemuksia, harmonisoi dataa ja suunnittelee yhteisiä kansainvälisiä aloitteita kognitiivisen heikentymisen tai dementian riskin vähentämiseksi.

CAIDE on väestöpohjainen kohorttitutkimus (1998-2022) tutki keski-iän muuttuvien riskien ja suojaavien tekijöiden mahdollista roolia dementian kehittymisessä. CAIDE-tutkimuksen tulokset antoivat tietoa useista dementian riski- ja suojatekijöistä, mukaan lukien genetiikan ja elämäntavan vuorovaikutukset. Näiden havaintojen perusteella kehitettiin CAIDE Dementia Risk Score, ensimmäinen keino ennustaa myöhäisvaiheen dementian riskiä elintapojen sydän ja verisuonitautien riskitekijöiden perusteella keski-iässä.

University of Eastern Finland, Kuopio (Finland)
Finnish Institute for Health and Welfare, THL, Helsinki (Finland)
Karolinska Institutet, Stockholm (Sweden)
FINGERS Brain Health Institute, Stockholm (Sweden)
Imperial College, London (UK)

Päivitetty 18.2.2025