Alumni – Timo Auvinen

Keskusteluyhteys apteekkikentältä yliopistolle

Savon Apteekkariyhdistyksen vierailu farmasian laitoksella vuonna 2022.
Timo Auvinen edessä vasemmalla, vieressä farmasian laitoksen johtaja Jarkko Ketolainen.

Timo Auvinen, apteekkari


Apteekkiala pitäisi saada houkuttelevammaksi valmistuville farmaseuteille ja proviisoreille. Arvostusta lisää, jos apteekin ammattilaisten tietotaito otetaan kunnolla käyttöön uusilla hyvinvointialueilla.”


Savon apteekkariyhdistyksen puheenjohtajana Auvinen on istunut monissa yliopistoväen ja apteekkarien palavereissa, joissa on keskusteltu muun muassa apteekkien työvoima- ja osaamistarpeista, koulutuksen uudistuksista, apteekkiharjoittelusta sekä apteekkitoimintaan liittyvästä tutkimuksesta. – Yhdistyksellä on ollut keskusteluyhteys yliopistolle ihan farmasian koulutuksen alkuajoista saakka, mutta viime vuosina on pyritty vielä aktiivisempaan yhteydenpitoon.


– Työvoimapula on nyt haaste, jota on yhdessä farmasian laitoksen kanssa pohdittu. Tarvitaanko aloituspaikkoja enemmän, miten opintoja voisi suunnata vielä enemmän apteekkityöhön ja miten apteekkialan houkuttelevuutta voisi lisätä.


Tärkeää on Auvisen mielestä, että opiskelijat paitsi oppivat kokonaisuuksien hallintaa, kuten lääkehoidon arviointia, myös pääsevät käyttämään osaamistaan muiden terveydenhuollon ammattilaisten pelikumppaneina. – Apteekkityön arvostus kasvaa, kun apteekkien tietotaitoa hyödynnetään enemmän potilaiden hoidossa. Esimerkiksi Kanta-palveluissa tiedon pitäisi kulkea molempiin suuntiin lääkärin ja apteekin välillä. Se hyvinvointialue, joka tämän saa ensimmäisenä toimimaan, on jo pitkällä, mutta toki muutos tarvitaan koko valtakunnalliseen järjestelmään.


Savonlinnan Uuden Apteekin apteekkarina vuodesta 2017 toiminut Auvinen oli haastattelun aikoihin vuodenvaihteessa 2022–2023 ”kahden apteekin loukussa”, siirtymässä apteekkariksi Vihtiin ja luotsaamassa vielä toimintaa Savonlinnassa.

Monen tie vei lääketeollisuuden kautta apteekkiin


Apteekkarin poikana Auvinen kiinnostui alasta jo varhain ja aloitti farmasian opinnot vuonna 1986 Kuopiossa. – Hain ja pääsin myös Teknilliseen korkeakouluun Lappeenrantaan, mutta olin miettinyt valmiiksi, että jos pääsen farmasialle, niin menen ilman muuta sinne.


– Akateeminen vapaus oli uutta ja sopi minulle, vaikka istuin kyllä luennoilla. Meillä oli mukava porukka, mukana meitä suoraan lukiosta tulleita räkänokkia, mutta myös farmaseutiksi valmistuneita, joista osalla oli jo perheetkin.


– Opiskelijarientoihin piti aina keretä ja olin pari vuotta ainejärjestö Fortiksen puheenjohtajanakin. Sen reissun varmasti muistaa moni, kun sisarainejärjestö YFK:n kollegat Helsingistä vierailivat Kuopiossa. Legendaarisia olivat myös naamiaiset Orionilla. Ihmiset rakensivat asujaan pitkään ja hartaasti.

Vuoden 1986 proviisorikurssilaiset.


Monet opettajat tekivät opiskelijaan vaikutuksen. – Tein erikoistyöni farmakologiasta, ja ohjaajastani Veijo Saanosta tuli minulle tärkeä. Ewen MacDonald oli tietenkin elävä legenda, eikä Mauno Airaksista ja hänen nauruaan voi jättää mainitsematta. Jos pystyi sitä kuuntelemaan reagoimatta mitenkään, kuulolaite oli liian pienellä.


Farmakologian käytävällä hymyilytti myös kyltti ”Sakaristo”, joka markkeerasi Sakari Niemisen ja Sakari Kolosen työhuonetta.


Proviisoriksi valmistuttuaan Auvinen työskenteli jonkin aikaa apteekissa. – Halusin kuitenkin nähdä, millaista on lääketeollisuuden puolella. Siellä vierähtikin sitten 22 vuotta eri tehtävissä.


– Samalta kurssilta meitä taisi 12 herrasmiestä päätyä teollisuuteen, se oli sen ajan buumi. Nyt olemme kaikki apteekkareita. Se kuvastaa muutosta, mutta ehkä myös resilienssiä, Auvinen toteaa.


– Apteekkariksi ryhtyminen oli myös looginen jatkumo uralla, kun oli yritysmaailmassa toiminut vastuullisissa tehtävissä. Moni meistä hankki sinä aikana lisäkoulutusta liiketoiminnasta, joten oli luontevaa lähteä kokeilemaan omia siipiään yrittäjänä.

Apteekkitekniikkaa ennen ja nyt


– Kun opiskeluaikana tein keikkaa Sallan apteekissa, asiakkaille kirjoitettiin ohjelaput kirjoituskoneella, lääkkeiden hinnat katsottiin mikrofilmiltä ja Kela-korvaukset laskettiin taskulaskimella, Auvinen muistelee.


Apteekkarina hän haluaa pysyä kehityksen etulinjassa. – Savonlinnassa olemme ottaneet käyttöön muun muassa uudet apteekkiohjelmat, sähköiset tilausjärjestelmät, sähköiset hintalaput ja automaattisen lämpötilan seurannan. Nykyaikaisessa apteekissa on myös mukava tehdä töitä.


Vihdissä pakettiin kuuluu myös verkkoapteekki. – On kiinnostavaa päästä kehittämään vähän isompaa apteekkia. Maalaispitäjässä kilpailua on vähemmän, mutta kaiken pitää silti sujua kuin rasvattuna.

Tekniikka ei korvaa kohtaamisia

Millaisia suomalaiset apteekit ovat 50 vuoden päästä? – Tekniikka tuo paljon uusia mahdollisuuksia: lääkkeiden 3D-tulostusta, robotiikkaa ja automatiikkaa. Ihminen kohtaa kuitenkin edelleen ihmisen apteekissa ja apteekit toimivat terveydenhuollon lähipalveluna terveyskeskusten karatessa yhä kauemmas.


– Dystooppisemmassa tulevaisuudenkuvassa alalla toimivat vain K- ja S-apteekit, buranat saa nikotiinin vierestä kaupan kassalta ja vieressä on numero, johon voi soittaa, jos on kysyttävää. Toivon kuitenkin, että meillä on yhä ammattitaitoon perustuva apteekkijärjestelmä, jossa myös asiakkaiden tietosuoja on turvattu.


Millaisia terveisiä Auvinen lähettää 50-vuotiaalle farmasian laitokselle? – 50 vuodessa Itä-Suomeen on rakennettu vahva farmasian ja lääketieteen osaamiskeskus. Siitä täytyy pitää kiinni, sillä kilpajuoksu on kovaa. Jatkakaa hyvää työtä, vaalikaa sisäistä paloa ja pysykää muutoksessa mukana.