Pioneeri Hannu Raunio

Hyvää aikaa Kuopiossa 20+ vuotta

Hannu Raunio, Farmakologian professori

Ensikontakti

Minun ensikontaktini Kuopion farmasiaan oli 1980-luvun alkupuolelta, kun tutustuin Kuopion väkeen siellä järjestetyssä kokouksessa 4th International Conference on Cytochrome P450 (1982). Kuopiossa toimi Matti Langin johdolla vierasainemetabolian tutkimusryhmä, jonka kanssa väitöskirjaohjaajani Olavi Pelkonen Oulussa oli tehnyt yhteistyötä.

Miten päädyin Kuopioon?

1990-luvun lopulla Kuopion farmakologialla aukeni viranhaut toksikologian professuuriin ja uuteen lääkeainetoksikologian professuuriin. Minä ja naapurihuoneessa työskentelevä Kirsi Vähäkangas haimme molempia.

Tiedekuntaneuvoston haastattelutilaisuutta johti dekaani Jukka Gynther. Mieleenpainuvin kysymys tuli opiskelijajäseneltä: Mitenkäs opetus? Onneksi olin juuri käynyt koulutuksen opetusportfolion teosta, ja pystyin näyttämään tuon tuolloin uuden dokumentin: on opetettu ja näyttö on tässä. Lopputulos oli, että Kirsi päätyi toksikologian ja minä lääkeainetoksikologian virkaan, ja naapurihuoneisiin. Muistan hyvin heinäkuisen lämpimän päivän, kun astelin laitoksen vihreää lattiaa pitkin tulevaan huoneeseeni. Paikalla oli vain toimistosihteeri Eila Harikka, jolta sain ensiohjeita miten laitoksella käyttäydytään.

Vuonna 2003 Leena Tuomiston jäädessä eläkkeelle avautui farmakologian professorin virka. Hain virkaa ja minut valittiin siihen. Työ jatkui siis farmakologia-nimikkeellä, mutta käytännössä kohdallani ei juuri mikään muuttunut. Lääkeainetoksikologian professuuriin tuli Markku Pasanen vuonna 2006. Nyt oli koossa kolme Oulusta tulleita professoreita Kuopion Farmakologian ja toksikologian laitoksella. Neljäs saatiin mukaan, kun Jaana Rysä aloitti 2013. Pekka Männistö siirtyi 2004 Helsingin yliopiston Farmasian tiedekuntaan. Professoriksi saatiin vuosiksi 2006–2008 Eero Mervaala, jonka jälkeen seurasi vuoteen 2012 jatkunut tilapäisjärjestelyjen kausi. Vuonna 2012 Farmasian laitos perusti farmakologian apulaisprofessuurin (tenure track-tehtävä). Tehtävään nimitettiin laitoksen oma kasvatti Markus Forsberg, joka myöhemmin nimitettiin farmakologian professoriksi. 2021 farmakologian professorina aloitti myös Timo Myöhänen. Farmakologian oppiaineen jatko on hyvissä käsissä!

Tutkimusta

Olin jo 1981 päättänyt kokeilla tutkijaopettajan uraa yliopistolla. Palattuani post-doc jaksolta Ouluun 1986 oli yhteistyö Kuopioon päin tiivistynyt, ja Risto Juvonen oli puhdistanut sytokromi P450 (CYP) entsyymin hiirestä, joka metaboloi tehokkaasti kumariinin hapettumista. Mukana oli nyt myös Paavo Honkakoski. Kumariinia metaboloiva hiiren CYP2A5 osoittautui mielenkiintoiseksi, ja sen parissa on tehty töitä aina tähän hetkeen saakka (vuosi 2023). Hyvin elinvoimaiseksi se on siis osoittautunut, etenkin kun paljon myöhemmin hoksattiin, että vastaava ihmisen entsyymi CYP2A6 metaboloi nikotiinia.

Kiinnitin heti vuonna 2000 huomiota Farmaseuttisen kemian laitoksella tehtävään tutkimukseen, jossa käytettiin in silico- eli mallinnusmenetelmiä. Antti Poso oli tuolloin perustamassa omaa tutkimusryhmää. Otin yhteyttä Anttiin ja ehdotin yhteistyötä CYP-entsyymien parissa, ja siitä lähti erittäin hyvä uusi tutkimuslinja. Laitoin yliopiston ilmoitustauluille paperisen ilmoituksen, jossa haettiin gradun tekijää CYP2A-entsyymien karakterisointiin, jossa käytettäisiin mallinnusmenetelmiä. Yksi kiinnostunut ilmoittautui, Minna Rahnasto. Hän paneutui tarmokkaasti asiaan, ja opetteli rakenne-aktiivisuuden mallinnukseen käytettäviä menetelmiä. Siitä syntyi gradu ja sitten väitöskirja Development of inhibitors of the human CYP2A6 enzyme – in vitro and in silico study (2009). Mallinnusmenetelmiä käytettiin myös useissa muissa väitöskirjoissa: Laura Martikainen 2012, Niina Tani 2013 ja Kaisa Salminen 2018. Kaisan väitöskirja herätti valtakunnallista huomiota, siitä tehty pieni artikkeli (”Luontaistuotteilla” voi olla vaarallisia yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa) oli Helsingin Sanomien verkkoversion luetuin juttu jonkin aikaa tammikuisena päivänä 2018. Työnteko opiskelijoiden kanssa kaikilla tasoilla on parasta tässä työssä!

Myöhemmin aloitimme yhteistyön myös mallittaja-asiantuntija Olli Pentikäisen kanssa (nykyisin professori Turun yliopistossa), ja tästä on syntynyt useita artikkeleita. Pikainen vilkaisu Web of Science tietokantaan osoittaa, että niihin viitataan ihan kohtuullisesti. Kaikki tutkimustyöni Kuopiossa olen tehnyt yhdessä Risto Juvosen kanssa, ja viime vuosina Riston rooli on ollut ratkaiseva etenkin uusien tutkimusideoiden syntymisessä. Tutkimuksessa iso trendi koko 2000-luvulla oli yliopistojen supistuva suora rahoitus tutkimukselle, jonka seurauksena ns. ulkopuolisen rahoituksen merkitys vähitellen kasvoi. Tällä hetkellä pätee sääntö: jos et pidä apuraha-anomusten teosta, älä ala tutkijaksi!

Opetusta

Opetus käynnistyi Kuopiossa heti 2000 elokuussa. Senioriopettajia olivat neljä professoria, apulaisopettaja (Atso Raasmaja) ja assistentteja. Varsinainen opettajalegenda on tietenkin Ewen MacDonald, jonka farmakologia ja toksikologia-aiheiset laulut ovat usean sukupolven pysyvässä muistissa. Loppuvuonna 1999 alettiin Kuopion yliopistossa suunnitella uusia biologian koulutusohjelmia. Perustetussa toimikunnassa oli monenlaista ideaa uusiksi ohjelmiksi, mutta lopulta valikoitui jatkoon Terveyden biologian koulutusohjelma, jossa oli kaksi pääainetta: Biolääketiede ja Yleinen toksikologia. Vuonna 2002 alkanut Yleisen toksikologian maisteriohjelma oli aluksi suomenkielinen, mutta se muutettiin vähitellen englanninkieliseksi. Farmaseuttiseen tiedekuntaan perustettiin myös lääkeainetoksikologian suuntautumisvaihtoehto farmasian opiskelijoille. Vaikka haasteita on ollut matkan varrella (rahoitus!), kansainvälinen maisteriohjelma on nykyään olennainen osa Itä-Suomen yliopiston Farmasian laitoksen tarjoamaa opetusta.

Farmakologian peruskurssi pidettiin erikseen farmasian ja lääketieteen opiskelijoille, Farmakologia ja toksikologia (FATO) syksyllä ja Systemaattinen farmakologia ja lääkeainetoksikologia (SFL) lääketieteen opiskelijoille keväällä. Samat asiat opetettiin kahteen kertaan lukuvuoden aikana. Hammaslääketieteen opiskelijat tulivat mukaan vuonna 2012. Tämä käytäntö loppui vasta vuonna 2020, jolloin järjestettiin kurssi yhtä aikaa farmasian, lääketieteen ja hammaslääketieteen opiskelijoille, jolloin opiskelijaluku kurssilla oli 350 tienoilla. Covid-2 viruksen levitessä Suomeen keväällä 2020 jouduimme siirtämään opetuksen nopeasti verkkoon, ja sen jälkeen ei olla verkosta irti päästy.

Hajahuomioita

Ja vielä muutama hajahuomio: Opetusteknologiaa: 1970-luku: opettaja puhuu ja opiskelijat kirjoittavat käsin muistiinpanoja; 1980-luku: opettaja kirjoittaa käsin kalvoille opetettavaa asiaa; 1990-luku: Kalvoille voi siirtää tietokoneella tehtyä materiaalia, myöhemmin tuli PowerPoint. Opiskelijoille annettiin materiaali monistettavaksi (monistevastaavat!); 2000-luku: PowerPoint vakiintui teknologiaksi, materiaalia alettiin jakamaan nettiin, aluksi WebCT, sitten Moodleen. 2010-luku: opiskelijat totutettiin siihen, että materiaali oli aina Moodlessa, mieluummin ennen luentoa. 2020 eteenpäin: Covid-pandemian aiheuttama nopea muutos opetuksen siirtämiseksi nettiin. Muutamia työkaluja vuosien varrelta: WebCT, Wossikka, WebOodi, Lukari, Interactive Presenter, Moodle, UEF eLearn, Peppi, Travel, SoleTM, SoleCris, Proha, Mepco, SaimaRekry, Heimo, Kamu, Yammer, Zoom, Teams jne. Etäopetus, live-opetus, hybridiopetus, saavutettava opetus, uudet englanninkieliset kurssit (huhhuh onneksi pääsen kohta eläkkeelle). Onneksi Digivisio 2030 ei enää koske minua.

Hyvää aikaa!

Voin sanoa, että 20+ vuotta Kuopiossa ovat olleet hyvää aikaa! Tätä kirjoittaessa saan jo keskittyä menneiden muisteluun. Vielä lopuksi: juuri nyt maailman tilanne on erittäin paljon ikävämpi kuin aloittaessani Kuopiossa vuonna 2000. Korona kiertää maailmaa edelleen, Ukrainassa on julma sota, elämisen hinta kasvaa nopeasti, ilmastonmuutos kiihtyy jne. Kuitenkin täytyy olla optimistinen, vakavista haasteista on selvitty ennenkin, mutta työtä se vaatii. Luotan minua nuorempien ikäluokkien haluun ja kykyyn löytää ratkaisuja.