Alumni – Jouko Savolainen
Rationaalista lääkehoitoa hyvinvointialueille
Jouko Savolainen, Itä-Suomen yliopiston apteekki, apteekkari
– Valtakunnan päätöksentekoon tarvitaan enemmän ihmisiä, joilla on tausta farmasiassa ja lääkehuollossa. Niin paljon potentiaalia jää käyttämättä ja päätöksiä tehdään vajavaisella ymmärryksellä alasta, sanoo Itä-Suomen yliopiston apteekin apteekkari Jouko Savolainen.
– Koulutuksessakin olisi hyvä kannustaa tuomaan farmasian asiantuntijuutta esiin, olemaan äänessä ja ottamaan kantaa. Nuoremmalla sukupolvella on tähän ehkä muutenkin enemmän valmiuksia, Savolainen pohtii.
Juuri nyt alan äänitorvia tarvitaan hänen mukaansa erityisesti uusilla hyvinvointialueilla. – Tämä on apteekkialalle pelin paikka, toteaa Savolainen, joka on myös Pohjois-Savon hyvinvointialueen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelukunnan jäsen alueen avoapteekkien edustajana sekä aluevaltuuston varajäsen.
– Apteekeissa on tähänkin asti tehty paljon töitä rationaalisen lääkehoidon toteutumisen eteen, mutta liian erillisenä saarekkeena muusta terveydenhuollosta. Nyt on mahdollisuus miettiä puhtaalta pöydältä tätä palveluverkkoa ja strategiaa.
Keväällä 2023 lausunnoilla olleeseen Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelustrategiaan Savolainen teki Itä-Suomen yliopiston sosiaalifarmasian professorin Katri Hämeen-Anttilan ja KYSin apteekkarin Jouni Ahosen kanssa esityksen myös lääkehoidon tuomiseksi esiin osana kokonaisuutta. – Alkuperäisessä luonnoksessa lääkehoitoa ei mainittu ollenkaan.
– On pitkä tie ja vaatii jalkatyötä herätellä muu terveydenhuolto näkemään apteekkien rooli potilaiden hoidossa. Toki herätystä on jo tapahtunutkin ja esimerkiksi KYSin johto on tässä ajan tasalla.
Apteekkien tiiviimpi osallistuminen potilaiden kokonaishoitoon vähentäisi Savolaisen mukaan lääkehoidon ongelmia ja sitä kautta kustannuksia. – Täydellistä mallia tähän on tuskin missään, mutta maailmalta löytyy ratkaisuja, joissa apteekeille on esimerkiksi annettu virallinen vastuu huolehtia lääkehoidon jatkuvuudesta ja toteutumisesta lääkärin tarkoittamalla tavalla. Toki tällaisesta tehtävästä pitäisi tulla apteekeille myös jonkinlainen kompensaatio.
Muina ajatuksen arvoisina esimerkkeinä hän mainitsee rajatun tiettyjen reseptien uusimisoikeuden antamisen apteekeille ja toisaalta yhteistyön syrjäseutujen terveyspalvelujen turvaamisessa. – Jos terveysasema lähtee mutta apteekki jää, se voisi tarjota tiloja hyvinvointialueen järjestämille palveluille, kuten vaikka rokotuksille.
Avohoidon lääkehuollon ongelmista alkaa nyt kertyä dataa
Hyvinvointialueiden ja apteekkien välillä on jo alkamassa systemaattinen yhteydenpito lääkitysturvallisuudesta apteekkien liityttyä vaaratapahtumien raportointijärjestelmään HaiProhon. Potilasturvallisuuden kehittämisen tueksi tarkoitettua järjestelmää on sairaaloissa käytetty jo vuosia. Nyt apteekitkin voivat ilmoittaa sinne havaitsemistaan lääkehoidon poikkeamista.
– Näin saadaan myös avohoidon lääkehuollon ongelmista dataa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti. Pikkuhiljaa tutkijatkin pääsevät poimimaan näitä hedelmiä ja analysoimaan, mitä kentällä tapahtuu, Savolainen toteaa.
– Itä-Suomen yliopistolla tutkimukseen yhdistyy oman apteekin tarjoama rajapinta ja mahdollisuus erilaisiin pilotteihin ja yhteistyöhön myös KYSin kanssa. Meillä Pohjois-Savossa on kaikki mahdollisuudet valtakunnallisuuteen johtajuuteen rationaalisen lääkehoidon saralla.
Savolainen kiittelee Sanna Marinin hallituksen aloittamaa lääkeasioiden uudistusta, jonka on tarkoitus ulottua useamman hallituskauden yli. – Uudelle hallitukselle on jo listattu valmiiksi seuraavien vuosien tärkeimmät kehittämiskohteet ja se toivottavasti ymmärtää varata tarpeeksi resursseja tärkeän työn jatkamiseen, toteaa Savolainen, jota on myös kuultu apteekin edustajana useissa työryhmissä.
– Isoihin asioihin kuuluu mielestäni esimerkiksi sv-korjausjärjestelmän päivittäminen. Käytössä oleva indikaatioon perustuva järjestelmä ei ole nykyaikainen eikä tasavertainen. Apteekkitalouden ongelmiin on myös tartuttava, lääketaksan ja apteekkiveron yhdistelmä ei nykytilanteessa toimi.
Lääkeasioiden uudistuksen keskeinen lähtökohta on lääkeasioiden kehittäminen hallittuna kokonaisuutena. – Apteekkikeskustelun käydessä kiivaana toivon, ettei kokonaisuutta rikota esimerkiksi tuomalla itsehoitolääkkeitä marketin hyllylle. Itsehoitolääkkeiden käyttöön liittyy jo nyt ongelmia, joita vain pahentaa jakelun pirstaloiminen kanaviin, joissa se ei ole terveydenhuollon ammattilaisten käsissä.