Alumni- Petri Kröger

Kohti uusia projekteja

Petri Kröger, apteekkari

Apteekkien on osattava myydä myös asiantuntemusta

– Ammatinvalinta osui nappiin. Apteekkarin työ on monipuolista, yrittäjyys tuo siihen oman suolansa ja tietyissä rajoissa siitä voi tehdä myös omannäköistä, sanoo apteekkari Petri Kröger.

Valinnasta kuuluu ainakin osaksi kiitos Krögerin lapsuudenperheen naapurissa Suonenjoella asuneelle proviisorille. – Hän kertoi kiinnostuneensa farmasiasta, koska siinä pääsi hyödyntämään sekä biologiaa, kemiaa että fysiikkaa. Huomasin, että minullahan on samat kiinnostuksen kohteet. Myös paikkakunnan apteekkari oli harrastuksen kautta tuttu ja sieltä tuli vielä lisää tukea valinnalle.

Tosin Krögeriä kiinnosti farmasian lisäksi vahvasti myös tekniikan ala. – Sain opiskelupaikan myös teknillisestä korkeakoulusta, mutta farmasia tuntui lopulta enemmän omalta. Kiinnostus tekniikkaan jäi kyllä kytemään ja olen päässytkin urallani yhdistämään farmasiaa ja tekniikkaa.

Savolaisia selostuksia

Kröger aloitti farmasian opinnot Kuopiossa vuonna 1989, mutta astui jo vuotta myöhemmin varusmiespalvelukseen, jonka jälkeen opiskelu jatkui seuraavan vuosikurssin mukana. – Meininki opinnoissa oli rentoa, vaikka kovasti töitä tehtiinkin.

– Erityisesti labratöistä kirjoitetuista työselostuksista on hauskoja muistoja, kun mietittiin miksi oikeista lähtöaineista ei aina tullut synteesin lopputuloksena ihan se molekyyli, joka oli tavoitteena. Meitä oli ryhmässä kaksi savolaista näitä selostuksia laatimassa, ja ne varmaan huvittivat myös labratöitä ohjannutta Hannu Taipaletta.

– Monia muitakin mukavia persoonia tulee noilta ajoilta mieleen. Esimerkiksi Mauno Airaksisen farmakologian luentoja oli ilo kuunnella ja dekaani Jukka Gyntheriä oli nuoren opiskelijankin helppo lähestyä.  Paljon jäi hyviä kavereita sekä opiskelijoista että henkilökunnasta. Välittömästä ilmapiiristä kertoo hyvin se, että illanvietoissa Vitriinissä oli joskus opettajiakin mukana.

Kröger itse osallistui opiskelijarientoihin sen minkä kilpaurheilulta ehti. Uppopallotreenejä oli kymmenenkin viikossa ja viikonloput kuluivat usein pelireissuilla koti- ja ulkomailla.

Aina kohti uusia projekteja

Opintojen aikana Kröger kävi apteekissa töissä, mutta häntä kiinnostivat muutkin mahdolliset urapolut esimerkiksi lääketeollisuudessa tai markkinoinnissa. – Siitä olin varma, etten halunnut tehdä yhtä ja samaa asiaa koko työuran ajan.

Valmistuttuaan hän työskenteli apteekkijärjestelmiä kehittävässä yrityksessä Helsingissä. –  Se oli varsin opettavaista työtä. Paitsi että pääsin yhdistämään tekniikkaa ja farmasiaa, kiersin varmasti 2/3 Suomen apteekeista ja mietin yhdessä apteekkareiden kanssa toiminnan kehittämistä tietotekniikan avulla.

– Samalla vahvistui ajatus, että kehittäminen ja projektit sopivat minulle. Muutamassa vuodessa saa vietyä asioita eteenpäin, annettua parhaansa ja opittua olennaiset asiat, joita voi sitten soveltaa seuraavaan työhön ja projektiin. Näin olen päässyt myös tekemään.

Toistaiseksi pisimmän työrupeamansa Kröger on tehnyt Kuopion ja sittemmin Itä-Suomen yliopiston apteekissa, missä hän työskenteli vuosina 2000–2012. – Pääsin muun muassa perustamaan ja johtamaan Kuopion lääkeinformaatiokeskus KLIKiä ja kehittämään yhdessä ohjelmoijien kanssa keskuksen kysymys-vastaus-tietokantaa. Kehitimme myös ensimmäisiä lääkityslistaohjelmia apteekkien käyttöön, apteekin omaa intraa ja perustimme verkkoapteekin.

– Yhteistyö silloisen farmaseuttisen tiedekunnan kanssa oli tiivistä. Olin mukana ohjaamassa KLIKin aineistosta tehtyjä graduja, luennoin opiskelijoille ja lisäksi tein tavallista apteekkityötä. Se oli monipuolista ja mukavaa työtä.

Sen jälkeen Krögerin isoja projekteja ovat olleet omat apteekit. Hän on toiminut apteekkarina ensin Joroisten apteekissa ja viime vuosina Jyväskylän Kuokkalan apteekissa. Vuonna 2023 sulkeutuu jonkinlainen ympyrä, kun Kröger siirtyy apteekkariksi Suonenjoelle.

– Olen viihtynyt hyvin sekä Joroisissa että Jyväskylässä. Isommassa kaupungissa on toki vilkkaampaa ja asiakaskunnassa enemmän lapsiperheitä, opiskelijoita ja maahanmuuttajia. Lontoon murretta saa päivittäin käyttää. Isommassa apteekissa on tietysti myös enemmän kehittämismahdollisuuksia.

Krögerin aikana Kuokkalan apteekissa on muun kehittämisen ohella tehty remontti, vaihdettu apteekkijärjestelmä, lanseerattu etäasiointipalveluita, perustettu noutolokerikko ja aloiteltu kotiinkuljetusta. – Hiljattain otettiin myös uusi verkkoapteekkialusta käyttöön. Eli kun entinen alkoi toimia hyvin, piti kokeilla taas uutta, Kröger naurahtaa.

– Suonenjoella edessä on ehkä samansuuntaista tekemistä, mutta eri tulokulmalla. Pienellä paikkakunnalla voi olla helpompaa kehittää myös yhteistyötä apteekin ja muun terveydenhuollon välillä ja sitä kautta tukea lääkehoitojen onnistumista.

Muutoksen aallonharjalla

Kröger on urallaan saanut ratsastaa muutoksen aallonharjalla. – Apteekkiala on jatkuvassa muutoksessa ja melkoisia digiharppauksia on tehty muun muassa sähköisen reseptin, neuvontaa ja lääkityksen kokonaisuuden hahmottamista auttavien ohjelmistojen sekä verkkoasioinnin avulla.

– Kehitys varmasti jatkuu kiivaana ja osa asiakkaista siirtyy pääsääntöisesti digitaalisiin kanaviin. Verkkomaailmaan on kuitenkin vaikea saada samaa asiakaskokemusta ja neuvonnan tasoa kuin kivijalassa paikan päällä asioitaessa. Toivon todella, että apteekit pienemmilläkin paikkakunnilla pärjäävät ja pystyvät edelleen palvelemaan asiakkaitaan sekä kivijalassa että digitaalisesti. Tärkeää on pitää lääkemyynti apteekeissa ja myyntikate tasolla, joka turvaa toiminnan. Viranomaissääntelyä voisi myös tuoda ajan tasalle esimerkiksi verkkoapteekkitoiminnassa ja sen suhteen, mitkä asiat apteekin pitää tarkistaa lääkäriltä ja mitkä voidaan ratkaista omalla osaamisella.

Farmasian koulutus on Krögerin mukaan hyvin ajassa mukana. – Nykyään apteekeissa ei riitä pelkkä farmasian asiantuntemus, vaan tarvitaan myös myyntiosaamista. Tällä tarkoitan oman asiantuntemuksen myymistä asiakkaalle – ettei vastata pelkästään siihen mitä hän kysyy tai pyytää, vaan selvitetään mitä hän tarvitsee ja tarjotaan ratkaisuja.

Millaisia suomalaiset apteekit ovat 50 vuoden päästä? – Toivottavasti silloin on vihdoin käytössä ajantasainen sähköinen lääkityslista. Farmasian ammattilaisten asiantuntemusta hyödynnetään paremmin lääkehoidossa: apteekit esimerkiksi seuraavat lääkitysten toteutumista ja vasteita ja välittävät tietoa muulle terveydenhuollolle. Apteekista voitaisiin myös ehdottaa hoitavalle lääkärille lääkityksen säätöä vasteen ja asiakkaan kokemusten perusteella.

– Osa lääkkeistä on apteekissa asiakkaalle räätälöityjä ja ehkä jopa taas apteekissa valmistettavia. Asiointi on monikanavaista, apteekin rooli terveydenhuollon ensimmäisenä portaana on entisestään vahvistunut ja apteekista löytyy apu hyvin moniin vaivoihin suoraan. Ja rokotuksenkin saa farmasian ammattilaiselta saman tien olkavarteen tai nenäsuihkeena, Kröger visioi.

50-vuotiaalle Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselle hän haluaa lähettää kiitokset hyvästä työstä. – Farmasia on loistava ala. Sen kehittämisestä täytyy pitää huolta ja edistää apteekkien merkitystä yhteiskunnassa osana terveydenhuoltoa. Tätä miljardin euron paikkaa ei saa hukata markkinoiden armoille. Pitäkää lippu korkealla!