Vieraslajien torjunta on teko luonnon monimuotoisuuden puolesta ja mahdollisuus luontomatkailuyrittäjille

Suomen luonto on tunnettu puhtaudestaan ja monimuotoisuudestaan. Tätä lajirikasta ja monimuotoista ympäristöä kuitenkin uhkaa haitallisten vieraslajien leviäminen entistä kiihtyvämmällä tahdilla. Hyvä uutinen on se, että jokainen meistä voi vaikuttaa siihen omilla teoillaan. Luontomatkailuyrityksille vieraslajien torjunta tarjoaa mahdollisuuden tehdä hyvää yhdessä asiakkaiden kanssa. 

Haitallisella vieraslajilla tarkoitetaan lajia, jonka leviämistä ihminen on edesauttanut ja jonka on todettu uhkaavan luonnon monimuotoisuutta tai siihen liittyviä ekosysteemipalveluita. Tunnetuimpia vieraskasvilajeja Suomessa ovat esimerkiksi komealupiini, jättipalsami, kurtturuusu, jättiputki ja viitapihlaja-angervo. Ne leviävät tehokkaasti ja syrjäyttävät alkuperäislajistoa. Maailmanlaajuisesti haitallisten vieraslajien on arvioitu olevan keskeinen syy viimeaikaisten kasvi- ja eläinlajien sukupuuttoihin. Suomessakin uhanalaisuusarvion mukaan haitalliset vieraslajit ovat vaikuttaneet jopa 56 lajin uhanalaistumiseen ja ne ovat merkittävä uhka yli 200 lajille. Tilanne on siis vakava ja vaatii toimia.

Vieraslajien torjuntaan voi osallistua jokainen. Ensimmäinen askel on opetella tunnistamaan yleisimmät haitalliset vieraslajit ja puuttua niiden leviämiseen ajoissa. Monilla paikkakunnilla järjestetään vieraslajitalkoita, joissa luonnon hyväksi voi tehdä konkreettista työtä, eikä useimmissa talkoissa tarvitse tietää tai osata tehdä mitään etukäteen. Riittää, kun sinulta löytyy halua vaalia luontomme monimuotoisuutta.

Haitalliseksi vieraslajiksi säädettyä lajia ei saa tarkoituksellisesti kasvattaa kiinteistöllä. Maanomistajan tulisikin siis poistaa istutus ja hävittää kasvin osat niin, ettei se pääse enää lisääntymään. Jos samaa kasvia esiintyy myös naapurin pihalla, tässä olisi hyvä mahdollisuus tehdä naapurustoyhteistyötä ja hävittää istutus yhdessä.

Oman pihan lisäksi teiden varsilta tai niittyjen reunoilta voi kerätä vaikkapa komealupiinin kukintoja maljakkoon ja samalla estää uusien siementen leviäminen. Kuitenkaan mitään kasvia tai sen juuria ei saa jokaisen oikeuksien nojalla kaivaa maasta. Myös kasvijätteen oikea käsittely on tärkeää, sillä väärin hävitetyt kasvin palaset tai juurakon osat voivat synnyttää uusia kasvustoja.

Komealupiini on monelle tuttu näky esimerkiksi teiden varsilla.

Luontomatkailuyritykset voivat omalla toiminnallaan lisätä asiakkaidensa tietoisuutta vieraslajeista ja vastuullisesta luonnossa liikkumisesta. Yritystenkin kannattaa seurata omien kiinteistöjensä ja piha-alueidensa kasvillisuutta ja huolehtia siitä, etteivät vieraslajit leviä esimerkiksi maanrakennus- tai vihertöiden seurauksena. Asiakkaita voi kannustaa osallistumaan paikallisiin vieraslajitalkoisiin tai vaikkapa havainnoimaan vieraslajeja retkien yhteydessä ja ilmoittamaan mahdollisista havainnoista. Samalla yritys voi osoittaa sitoutumisensa ympäristövastuuseen ja luonnon monimuotoisuuden vaalimiseen sekä vahvistaa vastuullisuuskuvaansa.

Vieraslajien torjunta on konkreettinen teko, johon jokainen voi osallistua missä päin Suomea tahansa omien mahdollisuuksiensa mukaan. Pienetkin teot auttavat säilyttämään suomalaisen luonnon monimuotoisena myös tulevaisuudessa.

Lisää tietoa vieraslajeista vieraslajit.fi -sivustolta.

Kirjoittaja Essi Rahunen työskenteli kesällä 2026 korkeakouluharjoittelijana MKN Itä-Suomen Maisemapalveluissa. Essi opiskelee Oulun yliopistossa biologian maisteriohjelmassa.