Hypertrofinen kardiomyopatia
Hypertrofinen kardiomyopatia on sydänlihassairaus, joka johtuu sarkomeeriä (sydänlihassolun supistuvaa osaa) koodittavien geenien virheistä. Hypertrofinen kardiomyopatia periytyy autosomissa dominantisti, ja noin puolessa tautitapauksia sairaus esiintyy perheittäin. Tauti esiintyy noin 1 henkilöllä 500 aikuisesta. Taudinkuva on heterogeeninen ja taudin penetranssi on vaihteleva. Taudinaiheuttajaksi on tunnistettu yli 1400 varianttia yli 10 geenissä, mitkä selittävät noin 60 % tautitapauksista.
Itäsuomalaisilla potilailla esiintyy kolme yleistä geenimuutosta: myosiinia sitovan proteiini C (MYBPC3) p.Gln1061Term, alfa-tropomyosiini (TPM1) p.Asp175Asn ja beta-myosiiniraskasketju (MYH7) p.Arg1053Gln, jotka selittivät noin 35 % kaikista tautitapauksista.
-
- MYBPC3
NC_000011.9:g.47355117G>A (LRG_386:g.24137C>T), NM_000256.3:c.3181C>T, NP_000247.2:p.Gln1061Ter, rs397516005
-
- TPM1
NC_000015.9:g.63353098G>A (LRG_387: g.23261G>A), NM_001018005.2:c.523G>A, NP_001352705.1:p.Asp175Asn, rs104894503
-
- MYH7
NC_000014.8:g.23891476C>T (LRG_384: g.18395G>A), NC_000014.8:g.23891476C>T, NP_000248.2:p.Arg1053Gln, rs587782962
FinHCM-tutkimuksen perusteella, missä on kerätty yli 400 hypertrofista kardiomyopatiaa sairastavien potilaiden DNA-näytteitä maamme eri alueilta, edellä mainitut kolme geenimuutosta selittävät 23 % kaikista tautitapauksista.
Kohdennetulla uuden sukupolven sekvensoinnilla pystymme tällä hetkellä tutkimaan yhteensä 62 kardiomypatioihin liitettyjen geenien koodaavat alueet (UCSC hg19). Tutkimus voi olla aiheellinen niissä tapauksissa, joissa suomalaisessa väestössä yleisiä geenivirheitä ei ole todettu, ja joissa HCM-taudin geneettisen etiologian selvitys katsotaan kliinisesti perustelluksi. Voimme tehdä tämän sekvensointipalvelun myös niille aikaisemmin lähetetyille näytteille, joissa tulokset ovat jääneet negatiivisiksi. Tässä tapauksessa tarvitsemme uuden lähetteen, mutta emme uutta DNA-näytettä. Geenimuutoksen tutkiminen on aiheellista tapauksissa, joissa on kyseessä suvuittain esiintyvästä hypertrofisesta kardiomyopatiasta. Jos indeksipotilaan geenimuutos tunnetaan, on muiden perheenjäsenten geenitutkimus aiheellinen.
Yllä mainitut kolme yleistä geenimuutosta analysoidaan TaqMan-menetelmällä. Geenien koodaavien alueiden sekvensointiin käytetään uuden sukupolven sekvensointiteknologiaa ja perinteistä kapillaarisekvensointia. Deleetioanalyysit suoritetaan kapillaarisekvensointilaitteella MLPA-menetelmällä.
Hypertrofiseen tai dilatoivaan kardiomyopatiaan liittyvät geenit (62 kpl)