Siemenet ja jyvät

 

Siementen itämiskyvyn ja tautiherkkyyden sekä anatomisten ominaisuuksien määritystä mikroskooppisella magneettikuvauksella.


MetsämänNyn siemenet

Metsämänty (Pinus sylvestris L.) on yleisin puulaji Suomessa ja metsäteollisuuden tärkeä raaka-aine. Männyn hyvälaatuisia siemeniä tarvitaan metsäkylvöihin ja istutuksiin vuosittain noin 9000 kg. Männyn siemenen itävyys määritetään laboratorioidätyskokeiden ja välillisesti röntgenkuvauksen avulla. Siementen vesipitoisuuden tunteminen ja hallinta on tärkeää mm. niiden varastointikestävyyden kannalta. Vesipitoisuuden tavanomaiset mittaustavat eivät kuvaa veden sijoittumista siemenen sisällä.

Magneettikuvaus antaa tietoa siemenen sisäisestä veden ja rasvan jakautumisesta. Tietoa voidaan käyttää mm. siementen tuotantoprosessin hienosäädössä korkean itävyyden varmistamiseksi.

Esimerkki kuvauksen etenemisestä (Linkki)

 


Viljan jyvät

Viljojen jyvissä (ohra ja vehnä) esiintyy mykotoksiineja tuottavia Fusarium-punahomeita. Mykotoksiinit ovat punahomeiden sekundaarisia aineenvaihduntatuotteita, jotka ovat joko karsinogeenisiä, myrkyllisiä tai mutageenisiä. Lisäksi näiden mykotoksiinien pitoisuudet viljaerissä ovat tarkoin säädeltyjä ja rajoitettuja, eikä näitä raja-arvoja ylittäviä eriä voida hyödyntää elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Fusarium-infektioiden tunnistus tapahtuu nykyisin mykotoksiinien pitoisuuksien määrityksen avulla, mutta itse Fusarium-infektiota, punahomeen fyysistä sijaintia ja etenkin vaikutusta viljan jyvien sisäiseen rakenteeseen, mukaan lukien alkion kehityksessä ja toiminnassa, on käytännössä tuntematon.

Maltaiden valmistuksessa mallasohra idätetään, mikä puolestaan vaatii laadukkaita, itäviä jyväyksilöitä parhaan tuloksen aikaan saamiseksi. Itämiskykyyn vaikuttavat muun muassa esikäsittely- ja korjuuvaiheet, joissa menetelmästä riippuen voidaan aiheuttaa jyvän mekaaninen tuho. Koska mikroskooppisella magneettikuvauksella voidaan näytteeseen kajoamatta havaita vesijakauma ja näin saada viitteitä esimerkiksi jyvän itämiskyvystä, voidaan erilaisten mallasohran esikäsittely- ja korjuuvaiheiden vaikutusta itävyyteen tutkia jyvää vahingoittamatta.

Esimerkki kuvauksen etenemisestä (Linkki)

 


MikroMRI-laitteistolla voidaan tutkia mikroskooppisella tasolla vesivälitteisen aineenvaihdunnan muutoksia, ja sen kyky erottaa vesisidonnaisia rakenteita on muihin rinnastettaviin kuvausmenetelmiin nähden merkittävä.

 

Lisätietoja laitteistosta ja kuvausasetelmasta (linkki)