Rapurutto täpläravussa

Täpläravun kestävyys rapuruttoa vastaan on osoittautunut heikommaksi kuin mitä oletettiin, kun täplärapu päätettiin tuoda Pohjoismaihin 1950-luvulla. Ruotsalaiset ovat osoittaneet jo muutama vuosikymmen sitten, että täplärapu voi sairastua rapuruttoon vakavasti ja jopa kuolla. Asiasta on kirjoitettu Suomen kalastuslehteen jo 1990-luvun alussa (Jari Rantamäen artikkeli). Itä-Suomen yliopiston tutkimuksissa on havaittu, että täplärapu kuolee saatuaan ankaran annoksen rapuruttoitiöitä (Suomen kalastuslehti) (Aydin ja muut 2014).

Suomalaisissa täplärapukannoissa on havaittu jo vuosien ajan kummallista kannanvaihtelua, jopa merkittäviä täplärapukannan romahduksia. Ensimmäinen iso epidemia oli Karjalohjan Puujärvellä vuonna 1996, jolloin vankka täplärapukanta sairastui akuuttiin rapuruttoon eikä ole sen jälkeen palannut entiselleen. Raputietokeskuksen seurannan mukaan näitä täplärapukannan romahduksia on sattunut tällä vuosisadalla puolen kymmentä vuosittain ja aivan viime vuosina jopa 10 vuodessa (vrt. Jussila ja muut 2014).

Säkylän Pyhäjärven täplärapukanta on romahtanut ainakin kahdesti, vuosina 2003-4 ja 2009-10. Saalistiedot vaihtelevat hieman lähteestä riippuen, mutta saaliin vähenemä on selkeä Raputietokeskuksen saamien seurantatietojen mukaan.

Täplärapu voi kroonisen rapuruttoinfektion heikentämänä sairastua myös muiden taudinaiheuttajien vuoksi. Saimaan alueella on täpläravuissa havaittu vuodesta 2012 pyrstöjalkatautia, joka syövyttää naaraiden pyrstöjalat ja estää siten niiden lisääntymisen (Edsman ja muut 2015). Tautia on havaittu myös useissa muista suomalaisista vesistä, kuten Leppävirran Unnukalta, Tampereen Pyhäjärveltä ja Päijänteeltä. Ruotsalaisissa täplärapukannoissa on tehty samanlaisia havaintoja.

Onkin täysin mahdollista, että täpläravut ovat Pohjolan oloissa heikentyneet ja altistuvat herkemmin rapurutolle siinä vaiheessa, kun luonnonkanta on saavuttanut suuren tiheyden ja jonkinlaisen tasaantumisvaiheen uudessa vesistössä (on siis istutuksen jälkeen asettunut vesistöön). Myös ympäristöstressi, kuten omituiset sääolot, voivat vaikuttaa täplärapujen sairastumiseen. Oireet, täplärapukannan romahdukset, tunnetaan jo ja tutkimukset syiden selvittämiseksi jatkuvat.